perjantai 30. lokakuuta 2020

706. Eläinmuseossa 1986

Helsingin ELÄINMUSEO, Arkadiankadulla perjantaina 18.7.1986, klo 12-14. Kello 11:45 luin lehtiä museon aulassa, oikealla mammutti ja susia. Pääsymaksu 5 markkaa, vaatesäilytyskin maksaisi 1-2 mk, esite 2-3 mk, ryhmissä pääsy 3 mk. Museot ovat Aku Ankka -sarjakuvien perusympäristöjä, täälläkin voisi pistäytyä ajoittain! Kuin Korkeasaaren eläintarha, mutta ilman hajuja!

I krs: hyönteisiä, kyy, sammakot, meritähdet, mustekalat, perhosia. Tietoviisas pikkutyttö opasti maalaisserkkujaan.

II krs: a) Linnut, b) Nisäkkäät, kotimaiset ja ulkomaiset. Dioraamoja. Merkkilamppuja, yö- ja päivä -valaistuksia. Valtava kirahvi 3,8 metriä pieni. Mainioita koirankuonolaisia... Pikkupojat äiteineen nauttivat (hrrrrr.....) pääkalloista!

III krs: Luurangot. Pieniltä näyttävät ilman kasvojaan! O. Hildenin työhuone. Ikkunoita Eduskuntatalon suuntaan. Portaikko kaartuu pihan puolelle. Viivyin 2 tuntia, enempää en olisi kerralla jaksanut! Lintuja ym. olisi riittänyt vaikka kuinka! Ulkona pilvetön helle. (Päiväkirjasta 18.7.1986)

**

RUISKUMESTARIN TALO, museo Helsingin Kruununhaassa, perjantaina 5.9.1986. Sadetta ripotteli. Tallirakennuksessa B kassa idässä, lännessä lasten vajakatos ja hiekkalaatikko - leikkikenttä. Etelässä pääsi "tunnelissa" kerrostalon umpipihaan! Vajan eteisessä mummo (päärakennuksessa nuori kielitaitoinen, jonka pikkutyttö soitti puhelimella). Eteläisessä huoneessa Viina-näyttely, isoja pulloja, matkalaatikoita, porsaaksi ym. muotoiltuja pulloja. Koko: 2½ litraa½. Mausteita: anis, katajanmarja ?x 100 grammaa/10 litraa (4 pulloa). Pohjoisessa valokuvia Kruununhaasta, puutalon korjauksesta ja tapettikerrostumia. Päärakennus: "tavallinen" eli Seurasaaren mieleen tuova miljöö. Kiersin nopeasti. Yllättävän paljon tilaa kuitenkin, huoneiden lukumäärä! (Pvk 5.9.1986)

***

VALTIONARKISTO, Bibliofiilien näyttely, 13.3.1986, klo 16:10-16:55. Rauhankadulta nousivat ensin kiviset ulkoportaat II kerroksen korkeudelle, ovi lännestä itään sisälle, jossa etelässä info ja itsepalvelunaulakko, pohjoisessa kortisto. Kasseja ei saanut viedä sisään, niitä varten oli avainlokerot koillisessa.

Idästä mentiin hallikäytävään ja etelään: portaikkoa alas (suljetulle ja lukitulle Rauhankadun puoleiselle kolmoisovelle, aikaisemmalle pääovelle) ja sitten itään: pieni eteinen, täysi naulakko: jokin vanhojen kirjanystävien seurue oli juuri tutustumassa kirjoihin humoristisena oppaanaan honottavasti ja sössöttävästi puhuva paksulinssinen silmälasipäinen pitkä mies.

Ihmeen kauniita kirjankansia. A. Chydeniuksen tiedettä, tutkielma hevosrattaista. Pietari Hannikaisen sanomalehti "Kanava" sidottuina kansiin, 2 vuosikertaa. Sellaista.

Ulkona kiersin korttelin. Valtionarkisto jatkui erikoisena uudisrakennuksena ylhäällä kallionpäällä pohjoiseen. Kävelytieltä mielenkiintoinen suora näkölinja kohti Eduskuntataloa. (Pvk 13.3.1986)

****

ASPLUND-näyttely RAKENNUSTAITEEN Museossa. 10.4.1986, kello 15-16. 1) Tukholman kaupunginkirjasto, I yleinen, 1921, lahjoitusvaroin. 2) Metsäkappeli, Etelä-Tukholman Skogskyrkogården. 3) Elokuvateatteri Skandia, Drottningsgatan. 20 min. filmi / 2 diaa? - still-kuvia, pehmeä siirtymä kuvien välillä. Noin 7 katsojaa. Mielenkiintoista "tuttuus": filmi - kuvat! Ehdin olla tunnin, sitten juoksin Chydeniaan.

*****

AISTIT -näyttely SÄÄTYTALO 10.4.1986, klo 18:30-19:30. Aika vilkasta, lapsia vanhempineen. Nappia painamalla sai näkyville havainnollisia esityksiä. Ihan hauskaa tivolitouhua ilmaiseksi!

Aiemmin päivällä kävin katsomassa Suomenlinnan jäätilannetta. Laivaväylä oli avattu poikki jään. Vain Kaivopuiston lähisaarelta pari ihmistä vielä käveli mantereelle. (Pvk 10.4.1986)

******

VALOKUVATAITEEN Museossa Lauttasaaressa 10.1.1986 (ohi kävellen) klo 13:50-14:00. Erotiikkaa ja karua Irlantia. Katselijoita oli: nuori mies oli käynyt junalla Kiinassa, matkalla lokakuun alusta joulun alle, samalla myös Indonesiassa. "Kiina on tapetilla", totesi vanhempi mies. "Kapitalisoitumassa!" kuvaili nuorempi mies. (Päiväkirjasta 10.1.1986)

*******

PASILAN uusi PÄÄKIRJASTO, ensimmäisen kerran! 16.1.1987. Ajoin Rautatieasemalta M-junalla Pasilaan klo 19:27 (että ehtisin vielä vaihtaa seutulinjalle 504 klo 20:20. Junassa leima tulee nurin: 19:25.) Junassa täyttä, etuosassa, lippuja ei tarkasteta. 4 minuutin junamatka! Alikulkutunneli pohjoisessa. Lännestä itään, joku välilaituri vain, 1? 2?. Itä-Pasilassa Messukeskus - Kirjasto - Rauhanasema.

Pääkirjaston on yllättävän pieni! Lehtiä: Ecologist, Domus, ym. Vain 1 numero, tuorein, on esillä. II kerros: Islannin sanomalehti Morgunbladid!! Siinä 60 tabloidisivua. Aamulehdestä luen: "Ranskan nuoret naiset pitävät 3 miehen haaremia: 1) teatteriin vievä, 2) nikkaroija, 3) sydämen uskottu." Kirjaston virkailijoita on hajotettu talon joka kolkkaan. Kahvilakin on.

Minulle jää aikaa etsiä bussipysäkkiä, on joko Opastinsillan pielessä ja raitiovaunu 7:n päätepysäkillä (Messukeskus ja Kirjasto). Bussi 504 tulee klo 20:24, matkustajia 3+2 ihmistä. Ajan Iivisniemeen, jonka R-kioskilla jonotetaan aina! Kukkurakauppa tulee Sternroosin tilalle Iikkarin ostoskeskuksen ruokakaupaksi. (Päiväkirjasta vuonna 1987, 16.1.1987)

 

keskiviikko 28. lokakuuta 2020

705. Mannerheim-museo 1985

MANNERHEIM-Museossa 25.10.1985 klo 12:30-14. (Istuskelin ensin Eteläsataman rannassa, ei häävin näköistä, Land's End... Kaivopuistossa Ursan kalliolta kivat näkymät.) Kalliolinnantielle. Museon eteläpuolelta kävelyportaat alas Rantatielle. Autiota. Mummo eteisessä tutki opiskelijakorttini. Muovipussit jalkoihin kenkien ympärille.

"Oppaita ei ole juuri nyt vapaina, mutta jos ymmärrätte englantia, voitte liittyä edelliseen... Haloo, puhun teille..."

Liityin sveitsiläiseen partaniekkaan turistiin. Mukavat selitykset. Alakerta kierrettiin, kolme suurta tiikerintaljaa. - "Kaikki kehuvat saaliitaan, Mannerheim voi todistaa..." Kirjoja: Paavolainen, Viipurin muistoja... päätyseinät. Ylähallissa Gallen-Kallelan hehkuva maalaus Afrikasta. "Missä tämän taiteilijan töitä voi nähdä lisää?" innostuu turisti. Tarvaspäässä! "Near Tapiola, Munkkiniemi" turisti tiesi. Afrikkalaisia esineitä. Sininen vierashuone.

Omasta makuuhuoneesta näköala Downtowniin ja ennen rantakin sekä merinäköala "ainoa ylellisyys", nyt uusi asuintalo alla näköesteenä. Talon omisti Fazer. Mannerheim-säätiöllä ei ollut varaa lunastaa koko tonttia, niinpä pankki rakensi viereen.

Mitaleita enemmän kuin kellään (noin 130): "Takana kolme elämänuraa..." Lasten ainekirjoituksia 1956. Dia-esitys 8 minuuttia Aasian tutkimusmatkan valokuvista. Yksi ensimmäisistä dokumenttifilmeistä keisarin kruunauksesta - ja Mannerheim siellä missä tapahtui: keisarin oikealla puolella. Rukousmylly ja painolaattoja. - Vaihdoin vielä suomenkieliseen opastukseen, johon osallistui 5 aikuista ja 2 lasta, ennen kuin klo 14 lähdin.

Kävelin Vanhan Kauppahallin läpi Kauppatorille. Akateeminen, Suomalainen sekä sarjakuvakaupat Good Fellows ja Lehti-Fennica. Hessu-jättikirja maksaisi 50 markkaa. City-lehti 1999 n:o 2, 6 mk. (Päiväkirjasta 25.10.1985)

**

PUISTOLA, JAKOMÄKI, RAJAKYLÄ, VUOSAARI. 1.8.1985. Bussi 74 kierteli Malmin lentokentän laitaa. Jäin pysäkin liian aikaisin, ennen päätepysäkkiä, kun kaikki muutkin jäivät. Sitten kävelin hikisesti Puistolan asemalle, alikulkutunneli, kiertelin lähistöllä ostarilla. Samalla bussilipulla vaihtaen bussiin 75 ja Alppikylän kulmaan, Jakomäen ostari, L-muotoinen käytävä.

Kirjastoon istuin tunniksi lukemaan lehtiä. Sitten Maratontielle Vantaan Rajakylään. Uusia puisia rivitaloja sekä vanhoja rähjäisiä omakotitaloja. Seivästie, Rapolantie, Kontulankaaren bussipysäkille. Mutta kävelenkin Kaaren sekä Keinutietä päästäkseni bussiin 90 (A). Pysäkillä salskea odottaja, jolle huudettiin henkilöautosta: "Sulle soitettiin..." "Mitä! Mistä?" "Creasta." "Mistä?" "Creafilmistä, sun pitää mennä koekuvaukseen!" "Mihin?" "Vick Sininen."

Bussiin nousee myös kolmen tyttölauma. Paljon matkustajia, kaikki paitsi minä jäävät Metroasemalle, jossa uusi väki täyttää bussi äärimmilleen. Ajamme ohi Rastilan (luonnonnäköistä rantaa) VUOSAAREEN. Jään pois, kun muukin väki vähenee. Kangaslampi soma, pultsareita istuu rantapolulla. Suunnikkaan muotoisia taloja. V:n puistopolku ihanan pitkä, etelään.

Etsin Ulappasaarentien kirjastoa. Tympeä, niitä tylsimpiä kirjastoja. Vanhoja piirroskuvituksia suurennoksina hyllynpäissä. Matalat tummat hyllyt. Vastapäätä vino kerrostalo, parvekkeet perääntyvät sisemmäs ylempänä. Hissi toiselta puolelta putkessa, rapussa ei ikkunoita, kävin turhaan ylhäällä etsimässä näköalaa.

Bussilla metroon sitten ja käyn vielä Laajasalon kirjastossa, joka isoimpia, runsas kasettimäärä. Viihtyisä paikka, opintosaleja, jne. Kirjaston vieressä kauko-ohjattavien pienten kilpa-autojen rata. Ohjaajat seisoivat telineellä nähdäkseen kaikki mutkat. Hurjaa vauhtia, toinen auto selvästi nopeampi.

Ajoin metrolla keskustaan, menin Orioniin katsomaan Leo McCareyn Ohukaista ja Paksukaista, 4 lyhyttä 20 minuutin filmiä, parhaana: "Kauppa kuin kauppa" (Big Business, 1929), jossa kiertävät joulukuusikauppiaat hajottivat Finlaysonin talon ja tämä heidän autonsa. Muut: Öisiä seikkailuja (Habeas Corpus, 1928); Iloiset soittoniekat (You're Darn Tootin', 1928); Eukkokultani (That's my Wife, 1929). (Päiväkirjasta 1.8.1985)

 

704. Paloheinä, Cygnaeus, Oman, Sotamuseo 1985

PALOHEINÄÄN ruuhkabussissa 66A 8.7.1985 klo 16:40 Hämeentien "Kurvista". Viimeisenä bussiin nousseena seisoin etuosassa ja luin seinältä tekstiä: "31 istuma- ja 35 seisomapaikkaa". Vanhoja lähti pois, uusia mahtui sisään.

Paloheinän maja? Keltainen rypsi- vai rapsi-pelto Kuusmiehentien pohjoisreunana, etelässä rivi- ja pientaloja. Tasaista peltoa. Torpparinmäkikin häämötti sitten. Sysimiehentietä kuljen etelään, Los Angeles tulee mieleen tasaisesta omakotimaastosta. Jossakin on aina K-kauppa, Paloheinäntien risteyksessä postikin. Etsin bussin 63 päätepysäkin, lähtöjä 17:30, 17:45 ja kello on 17:23. Sähköliike syrjässä puisessa omakotitalossa.

Alitin kävelytunnelissa Nurmijärventien. Etsin bussin 64 päätepysäkin 17:39. Nousen erään mäkitien talojen ohi ja menen metsään, löydän linnoituslaitteita, aidattuja bunkkereita, joihin on  johdettu sähkö. Juon puoli litraa vettä ja kaadan loput pois keventääkseni kantamusta. Harhailen ratsastuspoluilla. Bussiin 54 klo 17:55. Mielenkiintoinen risteys, jossa eräs tie viettää alaspäin ja tarjoaa näkymän kauas johonkin lähiöön. Bussi 64 kääntyy kuitenkin toiselle tielle. Jään Hakaniemessä bussista. (Päiväkirjasta 8.7.1985)

**

Näyttely JAPANILAINEN PAKKAUSTAIDE Helsingin kaupungintalon aulassa 10.7.1985. Aula iso, parvekkeelle pääsy kielletty, paitsi joku valokuvaaja päästetään kuvaamaan. Liikkuva valoteosseinä, kuin akvaariokaloja uisi. Kimmo Kaivannon veistos "Ketju". Ruokala takaseinän takana, mistä hälinää ja tuoksuja.

Näyttelyssä luonnonmateriaaleja. Vitriineissä vain numerot, luettelomonisteita lainattavissa valvojalta. Lapset lukivat niitä ääneen vanhemmilleen. Näppäriä rasioita: kolmion puoliskot avautuivat, laatikot limittäin siellä. Viivyn klo 11:40-12:20, käyn ehkä uudelleenkin?

***

CYGNAEUKSEN GALLERIA, Kaivopuisto. 8.7.1985. Raitiovaunu 3B täysi 12:30 Kauppatorilta, seisoin Kaivopuiston pysäkille asti. Roomalais-katolinen kirkko on kaunis. Lähtee Itäinen puistotie, Iso puistotie, Puistokatu... kävelen keskimmäistä Kaivohuoneelle ja kävelytietä Itäiselle, tuli Kalliolinnan U:n suuhun. Edelläni menee Cygnaeuksen museon taloon vanha mies, tekee hienot raapustukset vieraskirjaan, ensin päiväys 10.7, jonotan vuoroani ja tutkin esitteitä, English, Deutsch, suomeksi.

Portaat ylös, punapää mustasukka vartijana. Suomalainen tuli alas. "Joko kirjoititte..." Englishman edelläni, minne katosi vai nopeako? Istun erkkeriin lukemaan. Muutama huone kehässä. Kapeat portaat torniin (alas vain varauloskäytävä). Tornista vilkkuu näkyviin Tuomiokirkko, puut peittää, ei hyvä valokuvauspaikka. Kivoja tauluja tästä talosta itsestään, ja Tuileries'n puistosta. Upeita suomalaisia metsämaisemia, Haaga tulee mieleen!

Olin museossa puoli tuntia klo 12:45-13:15. Alakerrassa vahtimestarin asunto. Palatessani alas ei lipunmyyjää, otan museolistan. Puutarhuri pihalla, kävelin aidalle, katselin Eteläsatamaan.

****

Arabivaltio OMAN Messukeskuksessa 10.7.1985. Ratikka 3B viipyi. Klo 13:41 vasta olin Rautatientorilla, 13:50 löin leiman lippuun ratikka 7:ssä. Väki väheni, pääsin istumaan. Täti kysyi kuljettajalta Messukeskuksen pysäkkiä, toinen Länsi-Pasilasta junaradan yli Itään tulevan sillan jälkeen. Täti ja minä harhailemme eri teitä Messukeskuksen itälaitaan, jossa mainoksia Omanista.

Tyhjä narikka ja vahtimestari. Oikealle... kokoushuone C1 tms. Käytävässä parilla pöydällä runsaasti esitekirjaa ja monistetta. "Eikö suomeksi?" "Minen tiedä tuleeko..." Esillä kankaita ja  pienoismalleja laivoista. Seinillä kuvia, eksoottisia kuvia aavikon kaupungista. Leveitä teitä, hajallaan taloja. Linnoitus, iso torni ja pienempiä. Lasivitriineissä pyssyjä.

Hieno kanavasysteemi, siitä joku tyttö kyselee vahtimestarilta. "Siinä on meriteitä... Osaattehan varmaan englanniksi, minen osaa mitään kieliä, mitä olen kuullut kävijöiden kertovan..." Naiset kehuvat sulttaanin kuvaa: "Siinä Hän itse, hyvin kauniit silmät, oikein älykäs katse!"

Historia-kirjanen on upea, otan kaksi, haluaisin vaikka tusinan, kävisinkö toiste uudelleen?

Ulkona Itä-Pasilassa punainen raitiovaunu odottaa päätepysäkillään, painan nappia ja menen takaa sisään, menen istumaan näyttämättä lippua, kuljettaja rahastaa niin 7:ssä kuin 3:ssakin.

*****

FENNICA-divari Runeberginkadulla on halpa? Mitä-Missä-Milloin 15 markkaa (vanhat 30-40) Torsti Lehtinen 8 mk, Graham Greene 30 mk. Kantapaikaksi, jos olisi rahaa ostella.

SAS Pohjois-Espalla, poikkean hakemaan 9 kaupunkiesitettä lentokohteista, Helsingin myös.

ORION, Elokuva-arkisto Eerikinkadulla, ensimmäistä kertaa 10.7.1985. Raken pihan läpi voi oikaista. Oli jo norkoilijoita ovella, kun avautui klo 18. Kantakortit idästä, lännestä, oven pielistä. Täytettävä kortti pöydältä. Esite-moniste filmistä Rat-Trap, Intia 1981. Sisään saliin vasemmalta, ulos oikealta. Istun 3 riville, 7. oikealta. Pari ekaa riviä tyhjänpuoleisia. Ihana sininen upottavan pehmeä penkki. Olli Alho esittelee filmin.

JUGEND-SALISSA 19.7.1985 "Huvitteleva Helsinki". Perällä "dia-esitys", 3 penkkiriviä. Lukunurkkauksessa kirjana "Haagan historia", lautakuntien päätöksiä ym.

KLUUVIN GALLERIA: "Kuvataide-Rock", jossa ilmainen jukebox, valitsin Hanoi Rock's Around the Bend, tms, seuraava valitsi Dingon. Painettiin numeroita 1,3,7. Digitaalinäyttö kertoi välillä soitetuimman levyn, se oli Neil Youngin. (pvk 19.7.1985)

******

SOTAMUSEO 30.7.1985, klo 13-14:40. Panssareita ulkona pysäköintipaikalla. Maurinkatu 1:n sisäpihalta sisään. Pitkä käytävä pohjoisesta etelään päästä päähän länsisivulla, jossa eteläpäässä valkoinen jätti-Marski, pohjoisessa toimisto-kansli, ja varrella mitaleita ja lippuja. Eteläpäässä 1939-, kuvia. Nenonen ym. pääpatsaita (myös Herman Liikanen!). Pienemmissä saleissa vitriineissä asepukuja vahanukeilla. Pyssyjä seinillä. Käsikranaatteja. Punaisten kamppeita. Historiaa elävöittävintä korsu, johon pääsi sisään. Moottoripyörä sivuvaunuineen. Pari veteraania muistelemassa ja nuori partaveikko vierailemassa. - Kruununhakaa, Meritullinkatu on nousujen ja laskujen katu.

*******

TUOMIOKIRKKO. Juolahti mieleen poiketa, kun ohitin, kun sinne meni muitakin turisteja. Eteläovella tehtiin muotikuvausta? Alttari idässä, saarnatuoli koillis-keskikulmassa, penkkirivit lännestä ja etelästä. Urut kiiltelivät ja soivat länsiparvella. Nuoret valokuvasivat / istuivat penkillä. Ulkoportailta näki vähän laivaa satamassa, ei kummempaa.

Sade pilasi jatkon ulkona, mutta ETYK-kokousta katselin Mannerheimintiellä ohi Finlandia-talon. Poliiseja paljon. Kävin koululla ja sarjakuvien Lehti-Fennicassa. (Päiväkirjasta 30.7.1985)

********

TEMPPELIAUKION kirkossa käyn 20.8.1985 klo 19:30, kun kirjastonhoitaja Erkki Vaisto ajoi ulos Chydeniasta (aika hyvin olin jaksanut 2 tuntia kirjoittaa 17:30-). Kallion sisällä lämmin, kynttilöitä (2 markkaa) sai sytyttää oikealla. Valo hohtaa kupolin reunan ikkunoista auringon suunnalta. Hieman pehmustetut penkit, väriä. Jyhkeät seinät ja karu sementtilattia. Aulassa myytiin postikortteja ym. Portaat parvelle. Rakennettu 1969. Auki klo 10-21. Istuttuani sisällä hetken (sinä aikana kävi 2 turistia ja sitten 2 uutta turistia) kiipesin ulkona kallion päälle. Mietin voisiko joku yöpyä siellä rauhassa, pensaiden piilossa? Kerrostalot kyttäävät joka suunnalta. Leikkipaikka. Joku lapsetonkin oikaisi kallion poikki, miten lie aidan yli. - Menin elokuva-arkistoon klo 21 katsomaan Michelangelo Antonionin 'Seikkailun' (1969).

 

lauantai 24. lokakuuta 2020

703. Taideteollisessa Silkkitie 1985, Oseania 1987

Museoita ja kävelyitä 1985: Taideteollinen museo -85/87

Rakennustaiteen museo, Taivaskallio ja Tekniikan museo,

kävely Lauttasaareen ja Valokuvauksen museo,

Helsingin Kaupunginmuseo Karamzinin talossa.

*

TAIDETEOLLINEN Museo 1985: SILKKITIE-näyttely. Sunnuntaina 3.3.1985 kävelin Korkeavuorenkatua paloaseman kukkulan ylitse etelään Taideteollisuusmuseolle. Jonoa museoon riitti ulkona kulman ympäri jo klo 9:50 ja joukko kasvamassa. Odottelin puistopahasessa vastapäätä sisäänkäyntiä näkisinkö Anun pikkusiskoineen, teinitytöt Kotkasta. Klo 10 tunnistin tulijat ja menimme jonottamaan. Pääsimme sisään vasta klo 10:30. Tilausajobussien tuomat ryhmät saivat etuoikeuden, niitä tuli 15 minuutin väliajoin.

Museotalo oli entinen ruotsinkielinen oppikoulu, Läroverket för gossar och flickor 1883-1977. Pääsyliput 10 markkaa opiskelijoilta ja alle 16-vuotiailta, aikuisilta 20 mk. Avoin vaatenaulakko vasemmalla ja laukkulokerikot, mutta ilman avaimia. Yläkerta ja kellari esitteli Silkkitietä, alakerrassa perusnäyttely mm. Alvar Aallon huonekaluja. Jonkin verran vaatteita ripustettuina esille, muttei mallinukkeja, jotka olisivat elävöittäneet, myös koruja, jotka olivat pöydillä lasin alla. Sarjakuvista olin oppinut mongoleista pääpiirteitä, kuten jurtta-teltat. Muistan ensimmäisen Ahmed Ahne -albumin vitsailun erehdyksistä Jurtta vs. Jogurtti. Tunnissa kierrettiin kaikki nähtävä kertaalleen, Anun pikkusisko oli eksynyt välillä omille teilleen.

Ehdotin toiseksi kohteeksi Mannerheim-museota, jossa näyttely 'Aasian-matka 1906', mutta Lea-sisko halusi ajaa uudella metrolla pääteasema Itäkeskukseen. Siellä yritimme Monitoimitaloon, ovi lukossa. Käytiin kauppakeskuksen Hansakujalla, joka hieno punatiiliarkkitehtuurissaan. Metro oli palatessa vielä täydempi kuin mennessä. Anu ja Lea antoivat paikkansa vanhoille sedille. "Fiksuja tyttöjä", nämä kiittivät, jolloin vastapäinen hapannaamatäti huomautti: "Ei ne olleetkaan heidän paikkoja" (vaan invalideille). (Päiväkirjasta 3.3.1985)

**

TAIDETEOLLINEN Museo 1987: OSEANIA-näyttely. 20.3.1987 olin 2,5 tuntia klo 16:15-18:55, jaloillaan seisominen alkoi väsyttää. Museon lipunmyynti oli koillisessa, sitten avaimelliset lokerot ja naulakko, portaat ylös; portaiden alla odotustila, jossa tuoleja ja esitteitä, henkilökunnan huone. Postikorttien myynti naulakon jälkeen.

Yläkerrassa läntinen ja itäinen sali. Esillä yksi kapea alkuasukkaiden kanootti sekä pienoismalleja, loukkuja, keulakuva-nainen, idässä kirveitä, nuijia, asumusten pienoismalleja, keihäitä. Keskushallissa tapa-kankaita roikkumassa estemuurin takana, sivuilla kaislahame (sellainen kesti käyttöä 3 päivää!) Lännessä koruja, jotka tehty hampaista. Sulkakoristeita (punasulat hävisivät sukupuuttoon!)

Yhdessä salissa dia-ohjelma, puolen tunnin välein 10 minuuttia: Juhani Mäkelä noin 60-100 diaa (6-10 sekuntia /dia?), selostus, kiinnostavia kuvia mm. Nauru-saarelta. Dia-salin eteisessä venäläisiä kirjoja Etelämerestä esillä sekä yli 20 lehtileikettä näyttelyn arvosteluja, mm. Länsi-Suomi, Uusi Suomi, Aamulehti, Satakunnan Kansa, leikkeet oli toimittanut leikepalvelu SITA, ilmeni lapusta. Vahtimestari kyttäili välillä etteivät kirjat katoa.

Käytävällä jättipatsas ja kaakossa patsaita. Toisen kerroksen keskeltä länteen portaat III kerrokseen, mutta suljettu nyt.  Eteläsivulla taas portaat alas, niiden alta idästä reitti kellariin, jossa wc, muuten oli suljetut ovet. Museon alakerrassa oli Suomen muotoilun perusnäyttely, miljöitä, huonekaluja. Ulkona talon edessä tilausbussi Hämeenlinnasta ja toinenkin bussi. Pari opasta klo 17. (Päiväkirjasta 20.3.1987)

***

RAKENNUSTAITEEN Museo 29.3.1985. Kisho Kurokawan arkkitehtuuria. Toisessa kerroksessa näyttelyhalli kooltaan noin 10 x 20 metriä, vieressä luentosali, jossa jokin esitys (pimeässä). Italialainen kirja Kurokawasta oli näyttelyä valaisevampi, osasta kohteita enemmän kuvia, samoja mv-kuvia kuin levyillä seinillä (isoina). (Päiväkirjasta 29.3.1985)

****

TAIVASKALLIO 31.5.1985. Otin metron Hakaniemeen (3 min) ja raitiovaunun 1 Käpylään. Matkalla Pohjolankatu oli ihana puutaloriveineen ja vihreydessään. Nousin Taivaskalliolle, kävelytiespiraali. Tykki ja sijoja useammillekin. Vesilammikko, joka tulvi pikkupurona poiskin. Vihreys ympärillä! Puut alhaalla peittivät kaiken, vain liikenteen ääni kuului, junankin. Joitakin taloja näkyi, muttei kaukaisempaa kaupunkia. Juoksentelin.

Klo 16 laskeuduin alas tielle ohi puuhuviloiden. Volvoja tiellä, jonkun ylioppilasjuhla, avoin ulko-ovi. Kävelin Pohjolankadun yli, huviloita edelleen. Kunnalliskodintie, poikkikatuna Antti Korpin tie ym. 9-kerroksisia taloja joukko. Koskelantietä sitten yli moottoritien, yli Vantaanjoen, yli idyllisen Hämeenkadun loppupään.

*****

TEKNIIKAN Museo 31.5.1985. Yksin palloilin ensin pihalla, veturit. Opiskelijalippu 2,50 markkaa (aikuiset 5 mk). En paljon ymmärtänyt koneista, sekavaa kaikki? Joitakin ihmispareja lähinnä Kipinässä 1½ -tasossa - ja teekkareita työssä! Näppäillyt sanat puheeksi muuttava tietokone, R oli L! Alempana Esko, ensimmäinen suomalainen tietokone. Lohjan elektroluminenssi. Vanhoista maitotölkin pakkaus kiinnosti, ja kirjapaino käsin latomisineen.

Vietin museossa tunnin klo 16:20-17:20, sitten kiersin kosken rantoja ulkona. Kävelin Hämeentietä, ohi Hobby Hallin, Annalan puiston, 53:n päätepysäkin, Vanhankaupungin - Wärtsilä-Arabian ratikka 6:n päätepysäkille. Virkailijat juttelivat ulkosalla, ovet auki, sisään istumaan. Rahastaja kiersi sitten leimaamassa liput. (Päiväkirjasta 31.5.1985)

******

LAUTTASAAREEN KÄVELIN 6.6.1985 Otaniemestä. Klo 12:20 olin Otaniemen Jämeräntaival 11 G:ssä, hiljaista, vain lähetti meni monistamoon. Klo 12:25 lähti bussi 102 Servin-päästä (aikataulu: 12:35!), en ehtinyt. Odottelin ostarilla, kunnes lähdin kävelemään klo 12:50. Poikkesin Otsolahden itärantaan, siinä taas hyvä asuinpaikka tai ehkä liian tavallinen. Rannassa polku ja uimaranta ja salmi ja hiekkasaari. Ensin kerrostalot, sitten upeat rivitalot. Linnunlaulumetsä. Polku, polku. Haukkuva koira törmäsi ikkunaan.

Klo 13:10 olin kilometrin lähempänä Lauttasaarta (3,5 km matkasta) moottoritien laidalla. Viileä tuuli, 11 astetta, aurinko kyllä, kaula paleli, selkä hikosi. Pyöräilijöitä aina.

Lauttasaaressa klo 13:30. Seurasin länsirantaa. Aivan ihana kävelytie, puistonpenkkejä vähän väliä, linnunlaulu, puut, meri. Viereiset kerrostalot - viehättävä asuinpaikka! Joitakin vanhoja omakotitalojakin. Idylli.

Kävelytie päättyi, kun alkoi HKL:n kesämökkikylä. Kuin lasten leikkimökkejä kooltaan. Päädyin Tiirasaarentielle, viehättävää rivi- ja pienkerrostalojen seutua. Poikkesin rantaan, hoitamatonta, ränsistynyttä, laituri poikki. Puiston halki Kiviaidankadulle. Kiehtovat asuinalueet vaihtuivat teollisuuteen ja varastoihin. Nahkahousuntie - käyn vahingossa niin etelässä, palailen, löydän Kuva-Sammon toimitilat, joiden alakerrassa on Museo!

*******

VALOKUVAUKSEN Museo 6.6.1985, klo 14:05. Kierrän talon, invalidi ovella, tyttö juoksee avaamaan ja pitämään ovea auki, heidän peräänsä minäkin menen sisään museoon.

Tice:n kuvia, huikean terävän-tarkkoja vedoksia! New York. Vanhoillinen uskonnollinen lahko: Amish. Vilho Setälä (1890-1985)... hänen oppikirjassaan kuva-esimerkkejä nappihousuisen Mikki Hiiren sanomalehti-sarjakuvista. Valokuvaus-kojeita näytteillä lasivitriineissä. Polaroid-kameroita kuin Iines Ankasta (+ Samu Sirkka). Luin lehtiä istuen 14:50-15:00, jolloin ulko-ovi jo suljettu. Jäi käymättä wc:ssä.

Museon jälkeen kävelin edelleen. Odottelin bussia 21V, mutta kun se tuli seisomatäytenä, en tunkenut sisään, muita meni. Yllättävän heti tupsahdin Lauttasaarentielle. Sillan yli itään. Raitsikalla vain yksi kiskopari, ennen kuin päättäriä ennen kahdentuu. (Päiväkirjasta 6.6.1085)

********

Helsingin KAUPUNGINMUSEO 6.6.1985, Karamzinin kartano, Mannerheimintiellä Töölönlahden rannalla, klo 15:50-16:50. Kiersin pihalla talon ympäri, aika pieni. Katselin merenlahden yli kaunista Kallion kaupunginosan siluettia. Menin sisälle ja kysyin pääsymaksusta: "Torstaisin ei maksa mitään."

Sitten kiertämään. Purjelaivojen pienoismalleja ikkunoilla. Suuri pienoismalli Helsingin rakennuksista, olikohan vuonna 1870. Turisteja tutkimassa. Ylempi II kerros: leikkikaluja lasivitriineissä. Venäläiset-aiheinen näyttely, hopea-esineitä. Valvoja-tyttö ei tiennyt, kiillotetaanko niitä, kun joku kysyi. Vieraileva vanha mies selitti Mannerheimin avioliittoja ja ent. avoliittoja, kun suku ei hyväksynyt. Ikkunoista oli kiva katsella ulos. Toiset portaat alakertaan. (Päiväkirjasta 6.6.1985)

 

tiistai 20. lokakuuta 2020

702. Jäätie Suomenlinnaan 1985 - 1987

Lauantaina 2.3.1985 kävelin Taideteollisen Museon ohi etelään. Jono Silkkitie-näyttelyyn kiersi korttelia, eteläsivulla pysäköi 3 bussia, vielä Paunun bussi Mannerheim-museon edessä. Kävelin etelään Neitsytpolkua ja kiertelin ensin Kaivopuistoa. Belgian suurlähetystö Kalliolinnantiellä, USA:n iso lähetystö liehutti lippuaan, passipoliisi paleli pakkasessa kadulla. Vastapäätä vierekkäin Britannian ja Ranskan suurlähetystöt.

Ursulan kahvilan läheltä lähti JÄÄTIE meren yli, lännempää jään yli aurattu autotie Suomenlinnaan ja idempää jalankulkijoille laudoista rakennettu puinen kävelytie. Yhdeksän lautaa oli aseteltu rinnakkain. Kirjavanruskea puunvärinen nauha valkealla lumipinnalla. Mantereen puolella joitakin vanhoista laudoista oli korvattu uudemmilla. Ensiksi pykäläportaat mantereelta alas jäänpinnan tasolle.

Kilometri jään yli, 10 minuutin kävely. Jotkin laudoista notkuivat allani. Leveällä lautatiellä mahtui kohtaamaan vastaantulijan  ja hölkkääjä mahtui ohittamaan. Jäätiellä luisteli autoja, 30 kilometrin nopeusrajoitus ja 30 metrin välit piti pitää autojen välillä.

Tiet veivät Suomenlinnan lähimmälle pikkusaarelle, jossa toimi Merisotakoulu, en ollut ennen käynytkään, jos oli kävijöille aiemmin avoinkaan: "Liikkuminen vain opasteiden mukaan!" luki rakennusten sijoittelua esittävässä seinäkartassa.

Bussipysäkki tien molemmin puolin oli jo ensimmäisellä saarella, ilman bussin numeroa! Päätepysäkki seuraavalla saarella, sillä aukiolla, jolle tullaan tunnelia talon läpi lauttasatamasta. Ilmoitustaulu. Kahvila lopetettu (talveksi). Elanto (kauppa) auki lauantaina klo 13:een, arkisin 9-18. Parturi ja kemikalio muita liikkeitä.

Turisteja? Tummia pieniä tyttöjä valkoisine korvasuojuksineen ja vanhempineen. Komenteleva isoisä kuin Kiljusen herrasväen pappa, veti edellä yhtä lasta pulkassa ja vaimonsa kahden pulkan junaa perässä. "Nyt tuloo auto, pois pois tien sivuun, tuloo auto, pois pois tien sivuun!" Savolaisia?

Eksyin ensin asuintalojen pihoille. Aika ränsistyneitä. Teinipoikia meni koteihinsa polkupyörillä ja nuoria autoilla. "Uimarannalle"-tienviitta osoitti Susisaarelle. Siellä tein pienen lenkin sukellusvene Vesikon läheltä ja ohi Ehrensvärd-museon takaisin. Museon vierestä lähtivät houkuttelevat linnoituskäytävät, alas yllättävän pitkä matka, jatkui portaina alas - ylös ja ylös, kävin jossakin käytävän perällä asti. Pieniä jätteitä, jalanjälkiä lumessa talveltakin, hieman lunta tullut aukoista sisään.

Melkein jokaisessa pylväässä mainostettiin Suomenlinnan Elokuvakerhoa, Rantakasarmissa, kausikortti maksaisi 5 markkaa, ohjelmistossa su 3.3. Quadrophenia, 16.4. Dumbo - "Disneyn parhaita".

Pysäkillä odoteltiin bussia, ensin yksi, sitten 4, sitten 6 ihmistä ja vauvanvaunuja. Bussi linjalla 19 oli pieni pakettiauton kokoinen VW "kleinbus", ehkä kolme riviä penkkejä. Lähtöajat tasalta ja puolelta. En viitsinyt tunkeutua joukkoon ja niin menetin ainutkertaisen kokemuksen ajelusta jäätiellä, ettei vain joku tarvitsevampi menettäisi viimeistä paikkaa bussissa minun takiani?

Paluumatkalla kävelin jään yli 12 minuuttia. Jotkut kävelivät jäällä autotietäkin pitkin. Ei tuullut enkä palellut yhtä paljon kuin menomatkalla. Joitakin verkkomaisia lumiaitoja 20 metrin päässä.

Kiersin Taideteollisen museon kautta, jonoa riitti kulman ympäri puoleen väliin päätyä. Sitten tutkin Rautatientorilla bussilaitureita ja aikatauluja, meneekö Martinlaaksoon bussia, kyllä, ruma oranssi-keltainen. (Päiväkirjasta 2.3.1985)

**

Seuraavana talvena 1986 kävin huhtikuussa katsomassa Suomenlinnan jäätilannetta.

7.4.1986: Suomenlinnaan kävelivät jotkut vielä jäällä jo puretun lautatien jättämän kohouman viertä. Alkumatkasta siinäkin oli jo vettä jään päällä, lautoja oli jätetty sillaksi. Sää tuulista ja sateista. Kaivopuisto paljastui lumesta. Sally Albatrossi kita auki satamassa. (Pvk 7.4.1986)

10.4.1986: Laivaväylä oli avattu poikki jään. Vain Kaivopuiston lähisaarelta pari ihmistä vielä käveli mantereelle. (Pvk 10.4.1986)

***

JÄÄTIETÄ SUOMENLINNAAN 25.3.1987. Ajoin klo 15-15:10 raitiovaunulla 3B Sokokselta Kauppatorin kautta Tehtaankadulle. Kävelin Puistokatua merenrantaan ja klo 15:25-35 jäälle tehtyä kävelytietä Suomenlinnaan.

Joku hölkkääjä ja joku pariskunta tuli vastaan. Muuten autiota, sumu haittasi valokuvaamista. Lämpötila +3 astetta. Vesilammikoita. Autoja ajoi jään yli vilkkaasti. Suomenlinnan päässä jäätien alussa auto sukelsi. Pienoisbussi kulki 10 minuutin välein. Bussissa oli vain kolme penkkiriviä matkustajille: ensimmäinen rivi selkä kuljettajaan päin ja katse taaksepäin, loput kaksi normaalisti katse eteenpäin.

Suomenlinnan Lauttarannassa olivat kolmen puolueen vaalijulisteet jääneet vielä hakematta: Vihreät, Deva ja Evy (Demokraattinen vaihtoehto eli taistolaiset sekä Taisto Vaetojan nimeämä Eläkeläisten ja vihreiden yhteisvastuupuolue). Kuljin saaressa nukkemuseon tietä. Rannalla sorsapari kömpi sulasta luokseni. Lähellä huoltolautan satamaa kipataan 'sillalta' jätteet säiliöön. Suunnistin kohteena rakennus C59. Talon ovi oli auki, edessä lapsilauma sirpakan hoitotädin kanssa, olisiko lastentarha? Ylhäällä lännessä modernimpi rakennus - Suomenlinnan peruskoulu. Palasin rantatietä takaisin.

Kävelin jäätietä takaisin klo 16:05-15. Juoksua Kaivopuiston ohi Neitsytpolulle, Kasarmikadulle ja Pienelle Robertinkadulle: klo 16:30 Gloriaan elokuvakerho Clickiin katsomaan John Carpenterin ohjaama elokuva Halloween (1978) (pituus 90 minuuttia). Kauhufilmin jälkeen kävelin puolessa tunnissa klo 18:30:ksi Katajanokalle Kino K 13:een katsomaan Govind Nihalanin ohjaaman intialaisen elokuvan Aaghat / Brothers of Blood (pituus 2,5 tuntia). (Päiväkirjasta 25.3.1987)

Suomenlinnan jäätie oli vuonna 1987 viimeistä talvea käytössä! Bussiliikenne jään yli 13.1.1987-30.3.1987. Seuraavina talvina Särkänsalmi pidettiin auki väylänä laivoille. Jäätilanne heikompi, talvet lämpimämpiä kuin ennen.

 

maanantai 12. lokakuuta 2020

701. Lintuvaarasta kävely Kaivokselaan 1984

Lähden 10.9.1984 Iivisniemestä bussilla 12 klo 12:45 Tapiolaan. Ostan  ns. Vaihtolipun, johon kuuluu Tarkkalulipuke, säästääkseni toisessa bussimatkassa. Tapiolassa sataa, mutta teen pienen kävelykierroksen. Sampokäytävästä suoraan vasempaan, ohi Suomalaisen kirjakaupan, oik. Hopin, päästään Alepaan. Eteen Pohjantien kulmaan nousee uusi talo. Retkeilin idässä Tapiolan Yhteiskoulun kulmille, jossa tapailin Elinaa 1983. Keskusaltaan suihkulähteet mahtavia! Tapiolan kauppatorilla kolmisen telttakatosta.

Bussi 511 lähtee klo 13:30. Entisen lippuni (klo 13) saan takaisin, mutta sininen vaihtolippu jää uudelle kuljettajalle. Uusi lippu maksaa 2 markkaa, leimaksi klo 14. Bussiin tulee vain joku täti ja setä lisäkseni. Ajetaan Otaniemen kierros TKK:n päärakennuksen ohi ja luoteeseen. Sitten viisikko teekkareita, kiharatukkainen Marie Curie salkkuineen. Meluaita. Leppävaarassa myötäpäivään kaarros Turuntielle länteen, aika läheltä Maxi-Marketia mennään.

Yllättävän pian ollaan Lintuvaarantiellä. Siistejä somia omakotitontteja. Paulakosken valintamyymälä Lintuparventien kulmassa. Taas joku piipauttaa pysäytystä ja minäkin jään jo Hämeenkyläntien alussa. kilometrin verran turhan aikaisin. Suora tie, paitsi ylös-alas, kävelytie sivussa. Kauniita pientaloja. Linnunlaulu oli piste i:n päälle! Tunnistan Välitien lapsuuden ajalta, jolloin ajettiin Leo-sedän Volkswagenilla kylään Valinkauhantielle. Toinen Paulakosken myymäläkö toimistotalona nyt?

Käännyn Viisaritielle. Ruosteenesto. Päädyn Rajatorpantielle, jalankulkutie nousee ylös pohjoispuolella. Pähkinärinteen mainosjuliste. Tiilitaloja, joista kulma leikattu ja siinä mm. parvekkeet, kivoja. KIRJASTO on peittynyt Mantelitiellä talojen taakse. Uusi kirjasto, vähän kirjoja, mutta heti löydän ruotsinkielisen Interrail-aiheisen nuorisoromaanin! Christianiasta kuvateos. Rooman Klubin uudempia raportteja. Andre Gortzia suomeksi. Viivyn klo 14:30-15:00, vahdin naulakkoon jättämääni sateenvarjoa.

Kävelen Pähkinärinteentietä Lammaslammentielle, ali Vihdintien ja Martinlaaksontielle, joka niitynlaitaa. Luhtimäessä pyöräilee perusduunari. Vuokrataloja. Sitten rivitaloja riveittäin, kapeat käytävät puuseinämin ulottuvat ties kuinka pitkälle länteen. Luhtipolku, ekana postilaatikkona 1 A 56, punainen kirje kolahtaa pohjalle klo 15:20. Talo näyttää kivalta, pienet huoneistot. Vihreää kasvillisuutta. Jatkan länteen, monilla postilaarikoissa lukee 7 A tms. vain. Kujan päästä polku etelään, palailen itään kapeaa puusolaa.

Martinlaaksontiellä katson Vantaan bussikarttaa ja aikatauluja. Kävelen Vihdintien jalkatietä Rajatorpantielle asti, Rautakirjan toimitalon ohi. Rajatorpassa kerrostaloja ristiin-rastiin, kivasti tavallaan. Myyrmäkeen, joka "Nuijalaan" autovirta. Raappavuorentietä Jäähallin ohi, Vaskivuorentielle. Kahdeksan tiilipäätyä rivinä, hm. Eteläpuolella rumia lila-ruskeita taloja. Myyrmäenraittia pohjoiseen, Urheiluhallia ja kouluja vastapäätä 11-12-kerroksisia tornitaloja. Ja lasten äänet kaikuvat pihoilta.

Virtatie - Ojapuistonpolku alitse junaradan. Norotie ja Haltiantietä koilliseen. Polku kaakkoon. Kaksi tyttöstä työntää sieltä ylös hyvin sateelta suojattuja nukenrattaita. Mätäoja on paisunut sillan kohdalla seisovaksi sorsalammikoksi. Polku nousee ja sitten Kaivokselan Rautakaivosten museo-esittely-taulut. Kohteita numeroitu noin 13 kpl. Aitausten yli tai läpi näkyy lähinnä syvät vesilammikot. Joka aidassa roskalaatikko, ettei kuiluihin heitettäisi. Sitten Kaivokselan päiväkoti, kirkko, KIRJASTO koulun päädyssä, alapuolella nuorisotilat. Olavi J. Asikaisen kirja Astrologiasta. Pöytä ja sanomalehdet punotussa korissa. Aikakauslehdille kaapit. Minuuttijohtaja.

Lähdin Kaivostietä ja E. Sarlinin pohjoispuolelta Hämeenlinnanväylän (Nurmijärventien) alitse ja sitä pohjoiseen sanomalehti Uuden Suomen toimitalon ohi. Vetokujan kohdalla taas ali länteen ja Kaivokselantietä etelään. Sekava mutka etelässä ja yli niityn piirtyy näkökenttään Myyrmäki. Mätäjoen sillan vieressä taas lammikko, jossa sorsia noin 40.

Huimauskohtaus Myyrmäessä Ojahaantiellä. Kesken kadunylityksen alan horjua, jalat eivät tottele, löysäilevät  kuin keitetty spagetti, yhteys aivoista jalkoihin tuntuu pätkivän. Hoipertelen jalkakäytävälle, jonne pääsy keskeltä katua on ajatus, johon keskityn. Ei helpota olo heti vieläkään.

Pysähdyn seisomaan. Tutkin bussikarttaa, klo 18:40, ehdinkö? Epävarmoin askelin jatkan kävelyä. Yritän keskittyneesti katsoa vain eteeni, vältän pään äkkiliikkeitä. Bussi ajaa ohitseni. Yhä hieman epävarmana olostani jatkan kävelyä ja syön suklaata, jota oli mukanani.

Uskaltaudun hiekkapolulle, joka kulkee junaradan vieressä, mutta Imatran Voiman IVO:n tasoylikäytävän portti on lukossa. Jatkan savipolkua radanvarressa etelään, kohti Malminkartanon junatunnelia. Pahassa paikassa savipinta viettää syvään isoon kuralammikkoon ja on liukasta sateen kastelemana. Junaradan verkkoaita pullistelee lammikkoon päin, sillä siitä rautaverkosta ovat aiemmatkin kävelijät roikkuneet ja ottaneet tukea, minäkin, ja selviän eteenpäin joutumatta rypemään lammikossa.

En lähde junalla tunnelissa olevalta Malminkartanon asemalta, vaan etsin bussin 45 pysäkin. Katselen terassitalon rakennustyömaata. Klo 19:40 bussi 45 Vihdintietä Haagan liikenneympyrään ja edelleen Kamppiin. (Päiväkirjasta 10.9.1984)

 **

LAMMASLAMPI ja Martinlaakso 12.10.1984. Ajoin taas bussilla 12 klo 12:25. Tapiolaan ja bussilla 511 klo 13:05- Lintuvaaraan ja pari pysäkkiä liian aikaisin jään nytkin. Aurinkoinen päivä. Hiekkatieksi muuttuu asfalttitie. Hämeenkylään, kulmaleikkaustalot täyteläisiä, 2 parveketta kulmassa vierekkäin.

Hämeenkylän KIRJASTO klo 14:00-15:30. Selailen kirjan Kööpenhaminan Chritianiasta. Rauanheimo politiikan ammattilainen, teologi. Lehtiä: Aihefilatelisti.Suomi-lehdessä rockia, tyhjää. Ranskalainen naistenlehti Marie Claire lainattavissa.

Kävelen Pähkinärinteessä, Lammaslampi idyllinen, laiturilla mopoilija. Talojen ikkunoista rantanäkymät. VAPAALAN parakkikirjaston ohitan.

Myyrmäen raitin pohjoisesta (N:o 9) löytyy uusi KIRJASTO. Aamulehti, Olli Jalonen, kaapit.

Myyrmäeltä alas MARTINLAAKSOON, sen KIRJASTOON, joka virastotalon toisessa kerroksessa, kävelyluiska, etelälaidassa idässä ovi. Länsipäässä Kino. Tarzaneita, Orwellin elämäkerta.

Klo 18:30 lähdin ulos pimeään. Juna-aseman eteläpuolelta löytyi bussiaseman aukio. Ajoin bussilla Tapiolaan. Nuijatiellä nuijia taloja paitsi Sahatien rivitalot. Tapiolan Tapiontornissa 12, 13 kerrosta, 10 ja 11 pimeinä. Maksoin Tapiolassa toiseen bussiin vain 2 markkaa, vaikka vaihdoin Vantaalta tullen. Edessäni bussissa juopunut jututti opettajaksi opiskelevaa Iivisniemen neitoa Olariin asti. (Päiväkirjasta perjantaina 12.10.1984).

***

Helsingin bussilla  HÄMEENKYLÄN kirjastoon 14.12.1984. Bussit 39x ja 39A ajettujen bussilinjojen kokoelmaan. Pikavuoro 39x pysähtyi Kampin jälkeen vain Töölöntorilla. Vanha ja nuori rouva olivat erehtyneet ja jäivät vangeiksi. Yhtä paitsi kaikki matkatoverini jäivät bussista KONALASSA, ja se ainut bussiin jäänyt nainen halusi ajaa yhtä kyytiä paluumatkan keskustaan. Päätepysäkki, jolle jäin, Konalan teollisuusalueella ruuhkaisen tien päässä. Päätepysäkillä jono työstä päässeitä odotti bussia.

Kävelin kirjapainon ohi kävelytietä alas Vihdintielle. 1 km matkaa risteykseen ja 1 km siitä vielä Vantaan HÄMEENKYLÄN kirjastoon. Maksoin sinne 2 markkaa kirjastosakkoja ja jäin ihmettelemään, mitä kaikkia uusia kirjoja sieltä saisin: Olli Jalosen Hotelli, uutuuskirja Jäätelösota, Kostakisin näyttelyluettelo ym. Mutta en ota vaivoiksi tulevaisuuden.

Klo 16:40-17:00 kävelen takaisin. Klo 17:00, 04, 13, 22, 30 pitäisi mennä busseja, mutta vain bussi 51 hurahtaa ja 2 x 39 seisoo, tyhjäkäynnillä. Klo 17:22 pääsen lähtemään, ainoana matkustajana, mutta välipysäkeillä sankat jonot bussiin. Kaksi ellei kolme bussia vuorottelee, mikä niistä ajaa ensimmäisenä ja pysähtyy seuraavalle pysäkille, jossa bussien järjestys vaihtuu, ohi ajava siirtyy kärkeen seuraavalle pysäkille asti. (Päiväkirjasta 14.12.1984)

****

HÄMEENKYLÄÄN 4.2.1985. Helmisen bussi näytti kuin joltakin postiautolta 1930-luvulta. Siinä oli vain etuovi. Erikoisen pehmeät penkit ja matalat selkänojat. Hitaasti ja joustavasti ajoi, kuin jokin Rolls-Royce.

Hämeenkylässä 3. pysäkki länteen käännyttyä. Ja heti seuraavaksi Mantelitien kohdalla poliisit pysäyttivät bussin ja seisottivat sitä 10 minuuttia. Uteliaana jäin kiertelemään lähikortteleita -15 asteen pakkasessa seuratakseni erikoisia tapahtumia.

Sitten Hämeenkylän kirjastoon, jossa olin klo 19:30-20:00. Ja bussin odottelua pakkasessa. Helmisen uudemman-mallinen bussi saapui klo 20:17, linjalla 315, siis Lähderannasta. Vain etuovi tässäkin bussissa. Minulle minuuttipeliä, ehtisinkö vielä Tyllilän bussiin klo 20:40. Helminen ajoi laituriin täpärästi klo 20:38. (Päiväkirjasta 4.2.1985)

*****

POHJOIS-LAUTTASAARI 29.11.1984. Lähdin kävelemään HAUKILAHDESTA. Ahvenkuja, Kuoretie, Salakkakuja - Toppelundin portti, palasin Haukilahdentietä länteen bussipysäkille Toppelundintiellä. Bussilla 10 vahingossa OTANIEMEEN. Keilarantaa ja Länsiväylää Katajaharjuntielle LAUTTASAARESSA. Kova liikenteen melu... Laukkaniemen puisto, mielenkiintoista, Laukkaniemi, yksityisalue. (Kaskisaaren silta, KASKISAARI täynnä asutusta). Luoteisväylä rauhallista, rannempana matalat talot, länsipuolella korkeat - yhtenäistä. Pohjoiskaari kiertää komean Kotkavuoren, jolla tönö ja vesitorni. (Päiväkirjasta 29.11.1984)

 

700. Sanomalehdistö-näyttely, Jugendsali 1985

Helsingin Jugendsali (Pohjois-Esplanadi 19) Unioninkadun ja Kauppatorin länsipuolella, toimi näyttelytilana ja tiedotuspisteenä 1984-2008, sittemmin kahvilana (Cafe Jugend). Komea sisätila ns. (Jegor) Uschakoffin talossa oli entinen Privatbankenin pankkisali.

Vuodenvaihteessa 1985-86 Jugendsalissa järjestettiin Kansainvälinen Lehdistönäyttely! Harva näyttelykohde olisi kiinnostanut minua enemmän, sillä keräsin itse näytekappaleita sanomalehdistä kaikista maista (ja eri puolilta Suomea). Ensimmäisiksi ostin kokoelmaani mm. Herald-Tribunen ja Die Weltin Suomalaisesta kirjakaupasta 1977.

Interrail-matkalla ostin Luxemburgissa ja Liechtensteinissa kummankin paikalliset pari kilpailevaa sanomalehteä 1983. Bangkok Postin ja toisen thaimaalaisen lehden olin löytänyt jätepaperilaatikosta. New York Timesin sunnuntai-numeroita saatoin lukea Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa. Mutta mitä kaikkea voisin nähdä Kansainvälisessä Lehdistönäyttelyssä?

Sunnuntaina 24.11.1885 oli Italian päivä. Klo 15-16 ehdin olla Lehdistönäyttelyssä (olin menossa Elokuva-arkistoon katsomaan Akira Kurosawan elokuvaa Punaparta). Luin aluksi belgialaisia sanomalehtiä: paljon mahtuu 12 sivuun! Ulkomaanuutisia 1-2 sivua. Turkkilaiset Milliyet ja Hürriyet olivat kirjavan-värikkäitä, valokuvasivat mielellään tyttötähtien sääriä. Turkkilaisehtien värikkyys oli kirkuvan sekavaa!

Maanantaina kävin uudelleen (klo 16:45-18), teemana USA. Näin ensikerran arkipäivän New York Timesin, siinä oli neljä osaa ABCD, kussakin 28 sivua (yhteensä 112 sivua): pääteemoina mm. Maailma, Tyyli, Metropoli, Talous. Samoja teemajakoja Washington Postissa ja Los Angeles Timesissä ja kaikki olivat 6-palstaisia leveydeltään!

Washington Post julkaisi peräti 45 sarjakuvaa, muissakin oli yli 20 (Helsingin Sanomissa 9, peittäen puoli sivua). (Olen nähnyt ihania unia, jossa päivälehdessäni on ollut monta sivua sarjakuvia). Los Angeles Timesin sunnuntai-numerossa oli 8-sivuinen värillinen sarjakuvaliite tabloidikoossa, sarjakuvat oli suurennettu laidasta laitaan ulottuviksi. Aikakauslehtien muodossa taitto on tylsä.

New York Post tabloidi-koossa (kuten Ilta-Sanomat), A-osa 104 sivua, B 52 sivua, C 28 sivua...) oli rahvaan lehti Archie Bunkerille, kun eliitin New York Timesia pidetään jopa maailman parhaana. NY Post julkaisi Wanted 10 -listaa etsintäkuulutetuista: valokuva edestä ja sivulta, ryöstöistä etsittyjä mustia ja joku latino Mr. Santana, epäilty 5-v. tyttöön kohdistuneesta sodomiasta.

Tiistaina klo 14-16 korealaiset soittivat ja olivat joukolla yleisönä. Sitten aussiet möykkäsivät klo 16-18. Australiasta tulleet vaihto-oppilastytöt kävivät kikattamassa ja kertomassa kukin nimensä mikrofoniin. Muina esiintyjinä maailmaa kiertänyt Inkeri Kilpinen ja Lempäälän velho (humoristi). Ohjelmaa järjestivät eri maiden ystävyysseurat.

Keskiviikon teemamaina Filippiinit ja Malesia. Paikalle komennetut Kaukomarkkinat Oy:n huolitellut pukumiehet tappoivat aikaansa Ilta-Sanomilla (Dingo - homomiesten muoti? Koululaisten ja Simpauttajan kieli?)

Singaporesta 240-sivuinen "Her's" aikakauslehti naisille. Artikkeleita: "Miten saada mies avautumaan?" - amerikkalaista uutistoimisto-aineistoa. Kysymys- ja vastaus-palsta: "Olen seurustellut jo vuoden naimisissa olevan miehen kanssa, mutta vieläkään hän ei ole voinut erota vaimostaan...")

Filippiinien Manilassa on yli sata elokuvateatteria, niistä sanomalehden sunnuntai-numerossa 6 sivua jättimäisiä mainoksia! Sarjakuvia yleisesti enemmän kuin Helsingin Sanomissa ja palstoja 9-10 rinnakkain!

Tiistaina 3.12. lehdistönäyttelyssä filmi Papuasta ja pöydät täynnä Indonesian sanomalehtiä! Nyt lehtiä riitti minullekin mukaan ja sain hyvän mielen siitä.

Maanantaina 23.12. taas näyttelyyn: Brasiliassa on mainio lehdistö! Journal do Brasil 56-sivuinen, aukeama ulkomaita jne. Runsaat 24 sivua lehtitekstiä ja sitten runsaasti pien-ilmoituksia. Eri osina lehdet: ajankohtaiset tapahtumat omana osanaan. Sao Paulon lehdessä 10 sarjakuvaa, mm. Masi. Portugalin kieltä  en ymmärrä. Monikymmensivuisia kaksi muutakin Brasilian sanomalehteä, päiväykset 5.11.

Afrikan sosialistisen Tansanian sanomalehti on arkena vain 10-sivuinen, siitä 4 sivua avoimia virkoja ja kuulutuksia. Sunnuntaina 12 sivua, josta 4 sivua mielenkiintoisia artikkeleita. Myös kenialainen sarjakuva! Kuuban "Granma" on mitätön pieni 8-sivuinen läpyskä, kannen kuvassa Castron veli Raul.

Vuoden vaihduttua 3.1.1986 taas näyttelyssä: Islannin Morgunbladid on 68- tai 80-sivuinen (jokin 12-sivuinen liite näyttäisi puuttuvan esillä olevasta lehdestä, puutteita on ollut muissakin esillä olleissa). Islannin lehti on 5-palstainen tabloidi tai sitä hieman isompi "euro-kokoinen".

Jugoslavian Politikassa Mikki Hiiri ja Aku Ankka sarjakuvina, vuosikertaa 1985, sivujakin riittää 30-40, ilmoituksia työpaikoista. Muiden sosialististen maiden lehdet ovat surkeita 4- tai 6- tai 8-sivuisia!

Wienissä kiva tai tavallinen iltapäivälehti... 'Die Presse' on aivan laiha?! Baijerin Münchenin Süddeutsche Zeitung on kuivanoloinen kuin Frankfurter Allgemeine, vaikka siinä julkaistaan edes valokuvia, joita ei ole FAZ:ssa. Onko noin ollen ihme, että runsaasti kuvitettu sensaatiolehti BILD menestyy Saksassa valtavin painoksin?

Portugalissa julkaistaan ihan paksuja sanomalehtiä. Timo Salonen kreikan kirjaimilla kreikkalaisessa lehdessä. Joku näyttelyvieras halusi varata intialaiset lehdet itselleen, sunnuntai-iltana, maanantai-aamuna, näyttelyn päätyttyä? Intia-seura ei kuulemma hae pois omiaan, muut ystävyys-seurat voivat hakea, jos haluavat, sitten loput lehdet päätyvät roskikseen.

Samalla reissulla 3.1.1986 kävin Utopia-näyttelyssä Töölön kirjastossa, kiva Sammon kustantama esite. Olin ainoa kävijä näyttelyhuoneessa, ylimmässä 3. kerroksessa. (Hain klo 16:58 ilmaisen Konica 135-24 kinofilmin Helioksesta (City-Centerin käytävästä, joka alkaa Tallbergilta Aleksilta) "Osaatko itse laittaa?" kysyi myyjä ja antoi filmin kotelossa mukaan ryhtymättä avaamaan kameraa. Olisin ehtinyt vielä toiseksi Asematunnelin Heliokseen, joka oli auki -18 asti, mutta ei sitä mainostanut.) Päiväkirjasta 24.11.1985 - 3.1.1986.

**

SANOMALEHTIEN KOKOELMANI (1990)

RUOTSI: aamulehdet Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet; iltapäivälehdet Expressen ja Aftonbladet  (Tukholma). Länstidningen (Södertälje); GP Göteborgs Posten; GT (Västsveriges kvällstidning)

NORJA: Oslon aamulehti Aftenposten; sosialistinen päivälehti Klassekampen.

TANSKA: Politiken (Kööpenhamina); Morgenavisen - Jyllands-Posten (Aarhus); Aarhus Stiftstidende.

BRITANNIA: Lontoon vakavat päivälehdet :The Times; Daily Telegraph; Financial Times; Guardian; Independent; viihteelliset lehdet: Daily Express; Daily Mail; Daily Mirror; Sun. Iltalehti Evening Standard;  Sunnuntailehdet: Sunday Times: Observer;  Correspondent; News of the World.

Western Morning News (Cornwall); Western Mail (Wales); Glasgow Herald (Skotlanti); Evening Times (Skotlanti); Lincolnshire Echo.

IRLANTI: Irish Times (liberaali laatulehti); Irish Independent (oikeisto-populistinen)

USA: Wall Street Journal; USA Today; Herald-Tribune (New York Timesin ja Washington Postin Euroopan-versio, Pariisi). Raivaaja (Pioneer, suomenkielinen, Fitchburg, Massachusetts)

KANADA: The Globe and Mail

SAKSA: Die Welt (Hampuri); FAZ Frankfurter Allgemeine Zeitung; Süddeutsche Zeitung (München): Osnabrück Zeitung.

SVEITSI: NZZ Neue Zürcher Zeitung (Zürich); Berner Zeitung; La Suisse (Geneve, ranskaksi)

LIECHTENSTEIN: Liechtensteiner Volksblatt; Liechtensteiner Vaterland.

LUXEMBURG: Luxemburger Wort; Tageblatt.

RANSKA: Le Monde: Le Figaro; France Soir; Liberation; Le Canard Enchaine (pilalehti).

BELGIA: Le Soir.

HOLLANTI: De Telegraaf; Nieuwsblad van het Noorden.

ITALIA: Corriere della Sera; La Stampa; La Republica; La Gazzetta di Rimini; La Nuova Venezia.

KREIKKA: Epikairotita

ESPANJA: ABC; El Periodico de Catalunya; Diario de Mallorca; Hoja Lunes de Sta Cruz de Tenerife.

EGYPTI: Al Ahram.

ISRAEL: Jerusalem Post.

IRAK: Baghdad Observer.

THAIMAA: Bangkok Post; The Voice of Nation.

JAPANI: Mainichi Daily News.

INDONESIA: Sinar Harappan; The Indonesia Times; Indonesian Observer.

NEUVOSTOLIITTO: Pravda; Rahva Hääl (vironkielinen); Neuvosto-Karjala (suomenkielinen).

***

Ostin sanomalehtiä 1977-1980 seuraavasti:

1) Herald-Tribune 2,50 markkaa Suomalainen Kirjakauppa 20.10.1977

2) Die Welt 3 markkaa SKK Aleksi 16.11.77

3) Aftenposten 3,50 mk Yleinen Sanomalehtitoimisto Esplanadi 18.11.77

4) Sunday Times 5 mk Akateeminen Kirjakauppa 21.11.77

5) Frankfurter Allgemeine Zeitung 2,40 mk SKK 2.12.77

6) Daily Mirror 2,50 mk YSLT 7.12.77

7) The Times 3,25 mk SKK 7.12.77

8) Le Monde 3,50 mk 13.12.77

9) Daily Telegraph 2,50 mk SKK 17.1.1978

10) The Economist (viikkolehti) 6,60 mk ja Etelä-Suomen Sanomat (Lahti) 1,50 mk ja Liitto (Oulu) 1 mk SKK 3.2.78

Sen jälkeen: National Geographic 9,30 mk, US News & World Report 3,50 mk, Uuden Ajan Aura 6 mk, Dagens Nyheter 3 mk, France-Soir 3,50 mk 28.3.78, Guardian Weekly 3 mk, Daily Mail 4 mk,

La Stampa 3 mk 28.7.78, New Statesman 6,40 mk 11.8.78, Africa 7,20 mk 16.9.78, Neue Zürcher Zeitung 3,50 mk 1.12.1980; Guardian 5,50 mk sekä Vaasa, Vasabladet ja Ilkka (Seinäjoki) 3x2,50 mk Vaasasta 19.8.1980.

****

Listaus: GREAT DAILIES (50 kpl), näistä puuttuvat pitäisi hankkia:

USA (10 kpl): Atlanta Constitution; Baltimore Sun; Christian Science Monitor; Los Angeles Times; Louisville Courier-Journal; Miami Herald; New York Times; St. Louis Post-Dispatch; Wall Street Journal; Washington Post.

KANADA (2): The Globe and Mail; Winnipeg Free Press.

BRITANNIA (5): Daily Telegraph; Guardian; Scotsman; The Times; Yorkshire Post.

AUSTRALIA (2): The Age (Melbourne); Sydney Morning Herald.

INTIA (3): The Hindu, The Statesman, The Times of India.

SAKSA (3): Frankfurter Allgemeine; Süddeutsche Zeitung; Die Welt.

SVEITSI (2): Neue Zürcher Zeitung; Die Presse.

SKANDINAVIA (4): Aftenposten (Norja); Berlingske Tidende (Tanska); Helsingin Sanomat (Suomi); Svenska Dagbladet (Ruotsi).

RANSKA (2): Le Figaro; Le Monde.

ITALIA (3): Corriere della Sera; Osservatore Romano (Vatikaani); La Stampa.

ESPANJA (3): ABC; El Pais, Vanguardia di esp.

BRASILIA (2): Estado de Sao Paulo; Journal do Brasil.

MUITA (10): Asahi Shimbun (Japani); Straits Times (Singapore): Rand Daily Mail (Etelä-Afrikka); Al Ahram (Egypti); Haaretz (Israel); Renmin, Kansan päivälehti (Kiina), Borba ja Politika (Jugoslavia), Pravda ja Izvestija (Neuvostoliitto).

*****

Lisää merkittäviä lehtiä:

USA: Boston Globe; Philadelphia Inquirer; Milwaukee Journal; Des Moines Register; (Memphis) Commercial Appeal; (Portland) Oregonian; Washington Star (DC); Newsday; Chicago Tribune; Albuquerque Journal; St. Petersburg Times.

EUROOPPA: Information (Tanska); Het Laatste Nieuws (Belgia); Voix du Nord (Ranska); Progres de Lyon (Ranska); Il Messaggiero (Italia); Il Giorno (Italia); Rotterdamse Courant (Belgia); Journal de Geneve (Sveitsi); Kathimerini (Kreikka); Rheinische Post; Het Vrije Volk.

 

lauantai 10. lokakuuta 2020

699. Didrichsenin taidemuseossa 1984

Ajoin bussilla 34 Merihaasta Kuusisaareen 4.9.1984. Kuusilahdenkuja. Metsäpolku vei pysäköimiskielto-alueelle, jossa pysäköi Mersu Metropol ja muitakin hienoja automerkkejä. Veistoksia pihalla: Henry Moore, Eila Hiltunen. Viehättävä mäki ja polku rantaan, kurkin sinne U-muotoisen talon pohjois-sakaran päästä. Sisäänkäynti museotaloon U:n oikeasta kainalosta. Välissä väli. Eila Hiltusen hitsaustyö: kolme loikkivaa tai tanssivaa hahmoa.

Eteisessä paljon ulkovaatteita ja kasseja. Vanha rouva neljän metrin päässä etelässä selosti juuri vieraille ruotsiksi. Pääsymaksu 5 markkaa, lapsilta 2 markkaa. Kysyin opiskelija-alennusta. "Meillä ei nyt oikeastaan ole, kun on erikoisnäyttely, normaalisti 3 markalla pääsee." "Ja mielellään nimi vieraskirjaan! Tuohon alas mahtuisi vielä yksi, tämä täyttyy niin nopeasti, ei riitä mihinkään!" Helsingfors ja Esbo lukee nimien perässä. Koululaisia ja pienempiäkin lapsia oli.

Eksoottista katsottavaa: Poppamiehen naamioita 1 kpl, punaväri oli säilynyt, jouhet haalistuneita. Uusi-guinealainen puureliefi, jossa ihmistäkin kannetaan metsästyssaaliina. Söpöjä rintavia veistoksia, joista joku imetti vauvaa sylissään. Kaukoidästä kuvakertomus kankaalla, kuvissa aina välillä käytiin naimassa. Buddhan patsaita ja portinvartijat. Makaava veistos. Muutama pieni maalaus ruhtinaista vaimoineen ja ilman löyhyttelijöineen ja muine palvelijoineen.

"Alakerrassa saa käydä myös!" kehotetaan. Siellä klo 14:10 viimeistään huomasin, että yli puoli tuntia kuluu museossa, en ehdi vaihtaa bussilipulla. Kellarin vakiokokoelmat olivat mielestäni jopa tilapäistä näyttelyä antoisammat. Tilaa ehkä 4 metriä kertaa 6 metriä pohjoisessa salissa. Kiinalaista taidetta. Sohva ja tiski, jonka takana mm. vesihana. Näyttelyesineet lasikaapeissa. Kosteusmittarit. Komea kameli, posliinista? Pyörityslaite tanssijalle.

Isommassa salissa etelän puolella Prekolumbiaanista taidetta. Latinalaista Amerikkaa, Väli-Amerikkaa, taidetta eri intiaaniheimoilta, ehkä kiehtovinta tässä museossa. Istun yksinäni mustassa tuolissa ja ihailen tunnelmaa! Pienetkin maskotit somia, reisien leveydestä tunnistaa naishahmot. Kierrän kaiken vielä uudempaan kertaan! Monikäsivartisten patsaiden eleillä voisi vitsailla. "Är det Shiva?" "Nej, de e Vishnu!" "Vishnu?" lukivat eräät vieraat esitteistä ääneen.

Lähdin museosta klo 16:57. Penkillä tai sohvalla istunut emäntä järjesteli esitteitä ja kysyi, kävinkö myös alhaalla? U:n sisällä rakennuksessa hohti uima-allas.

Kävelin Seurasaaren bussille 24, hyppäsin liikkuvaan autoon, olin ainoa matkustaja. Ensin tähyilin Tamminiemeen, mutten kyttäyspenkille jäänyt. Bussi kaahasi jännää mutkittelevaa (Seurasaaren) tietä, jolla pysäkkejä oli vähän väliä. Mikä jättirakennus tulossa toisen viereen lähelle Lastenlinnaa? Mechelininkatu, Et. Rautatienkatu. Jäin bussista Mannerheimintiellä. Ajoin ratikka 5:llä Chydenian eteen, hain laukkuni ja menin naulakoille ilmoittautumaan seuraavaksi lukuvuodeksi. Itse sai ottaa lukukausitarran. Laukku painoi liikaa ja sade uhkasi, joten en jatkanut matkaa Kauniaisiin. Antoisa päivä! (Päiväkirjasta 4.9.1984).

698. Merihaka ja Kurkimäki, kävelyjä 1984

MERIHAKAAN kävelin 4.9.1984. Kevyeltä tuntui kulkea ilman kantamuksia, vain vihreä takki, tuulista. Poikkesin Rakennustaiteen museoon, komea eteinen, materiaali. Pääsyliput: II kerros, luin Saaris-mainoksesta. Ekakerroksessa oikealla ja vasemmalla toimistot mappeineen ja konttoristit juttelivat. Jäin vain portaikkoon katsomaan puupalikoista tehtyä Munkkivuori-Haaga -suunnitelman pienoismallia, aika kiehtova, ahmin sitä silmilläni. Sitten poistuin ulos ja kävelin mäkeä alas pohjoiseen. (Kasarmitori olisi hieno, on hieno 1-2 krs. parakin yli katsottuna.)

Vuorikatu torina, Uudesta Pukevasta (tavaratalosta) tuli "pultsarikin"ulos Pukeva-kassin kanssa. Mielenkiintoisia näkymiä merenrannasta, jokaisella kaupunginosalla täytyy olla omat helmensä, kuten jokaisella pikkukaupungilla omansa. Hakaniemen siltaa kaartuvaa ylitin veden. Katselin taaksepäin Krunikkaa, Kruununhakaa. Leveä jalkakäytävä ja pyörätie sillalla, valtava tuuli.

Tiilirakennus Valtiokonttori? vas., sitten Haka. Jatkoin kävelysillan alitse, juoksin suojatietä jo punaisella poliisiauton edestä ja vastakkaiseen suuntaankin menossa poliisiauto. Bussi 34 katosi pitkään tunneliin Merihaan kerrostalorykelmän terassin alle, jalankulkukin tunneliin sallittu, mutta minä kiipesin ylös terassitasolle, jossa Verovirasto kai korkein tornitalo ja muita asuntojen tornitaloja.

Eilen televisiossa esitettiin katastrofifilmi "Liekehtivä torni", tämä päivä voisi olla hyvä ajoitus pyromaanille? Tuulee armottomasti. Pienten lasten kimakat äänet kaikuvat vähän ärsyttävästi seinistä. Somia leikkipaikkoja aidattu. Maalarit töissä kelkassaan yhden tornitalon seinällä, huh! Tornien välistä kapea vilkaisun mahdollisuus kauniiseen Krunikkaan päin.

Laskeudun etelään alas terassitasolta maanpinnalle. Epäröin, missä voi olla bussin 34 pysäkki? Menen tunneliin terassin alle, keinovalaistuun maailmaan ja siellä ovat pysäkit.

Ehdin mukaan jo liikkuvaan bussiin. Tyhmä istumapaikka 3. rivi oikealla, likainen ikkunakin kohdalleni osui, nenätysten 2. rivin kanssa, joka katsoo taaksepäin auton pyörän päältä. 1. rivissä oikealla olisi näköalapaikka. Ei ole monta matkustajaa.

Hakaniemen toria kierrettiin myötäpäivään. Linjoista jotakin pitkin luoteeseen, Castreninkadulle käännyttiin oikealle, edessä olisi ollut mielenkiintoinen puutalo. Olisikohan pitänyt kirjoittaa muistiinpanoja jo bussissa? Ajetaan Tukholmankatua. Jotkut lapset tunsivat toisensa.

Ajetaan Munkkiniemeen, käännytään Ramsaynrantaan, jatketaan Kuusisaareen. Joku jää Kuusilahdenkujalle ja toiselle pys. klo 15:35, lippuni leima 15:10. Didrichsenin taidemuseon portti heti edessäni. Joku pariskunta tulee juuri ulos ja menee autolleen. Joku yksinäinen menee museoon, jonne minäkin. (Päiväkirjasta 4.9.1984)

**

VARTIOHARJU - MELLUNMÄKI - KONTULA - KURKIMÄKI. 26.12.1984. Bussilla 14:15, metroon 15:00, Herttoniemestä Laajasaloon bussilla 88 kello 15:15-25. Jussaarenkuja 1 ab, 3 ab, 5 A-M? Pitkä, kaksi mutkaa tekevät talo, yhtä ulkoseinää, ajoaukkoja pohjakerroksen kohdalla, neljä kerrosta ja hissi. Käyn 5 D:ssä.

Jatkan metrolla Itäkeskukseen, katselen Tallinnanaukion ostokeskusta, kävelen siltaa yli Turunlinnantien, näen Stoa-veistoksen. ja vanhan Puotinharjun Puhoksen ostoskeskuksen (surkea betonikansi). Kävelen koilliseen Itäväylää myötäileviä Vanhanlinnan- ja Vartiokylän teitä. Kaikenlaisia Vitaliksia liikerakennuksissa - Valkoinen Risti Itäväylän kaakkoispuolella. Omakotitaloja. Klo 16:40 olen kääntyä kun näenkin kyltin: "Mellunmäki 1 km"

Kuljen pää-kaarta Mellunmäente - Kontulantie - Myllymestarintielle. Poikkean Kurkimäkeen uusien, jännittävän näköisten talojen vuoksi. Metrovarikko, verkkoaidattu, polku kulkee sen vierellä. Pieni kierros. Liukastun ja kaadun. Myllymestarintieltä poikkean Puotinharjuun. Itäkeskuksessa näin "Ystävät ja kylänmiehet" -veistosryhmän.

Palaan klo 18:30 metrolla keskustaan. Kuulutus Herttoniemessä: "Rouva hyvä, jos se makaava mies on kovin humalassa, nostakaa kätenne. Hyvä!" Myöhemmin: "Jättäkää se humalainen rauhaan, junapartio on tulossa".

Poikkean Etu-Töölössä katsomassa, onko Chydeniassa valoa jonkun työhuoneen ikkunassa Tapaninpäivän iltana? Vain 6. kerroksessa päärakennukseen päin Runeberginkadun laidassa. Etsin Caloniuksenkadun pysäkin Espooseenkin päin, löytyy pohjoisempaa. Urhon pubistako Kansallismuseon takaa purkautuu väkeä, joku kestokiharapää juoksee nahkatakin perään huutaen: "Jukka! Älä oo lapsellinen!" Pakkasta on -6 astetta. Linja-autoasemalla taksi-vilskettä. Bussilla 21:00 kotiin. (Päiväkirjasta 26.12.1984).

 

torstai 8. lokakuuta 2020

697. Kauklahti, Suutarila, kävelyjä 1984

KIVENLAHDEN kirjastosta jatkoin kävelyä lauantaina 24.3.1984 klo 15. Nousin Kivenlahden pitkän autotietunnelin yläpuolisille taloille. Jyrkkiä kävelyteitä alas ja Espoonlahden merenrantaan, ohi Kivenlahden Amfi-talon, joka näyttää upealta! Hiljaista, mutta sittenkin liikennöityä tietä rantaa pitkin kohti Jorvasta, Jorvaksen moottoritien länsipäätä.

Rinnakkain kaksi siltaa yli Espoonlahden. Moottoritie itään Helsinkiin alkaa liikenteenjakajalla. Kirkkonummen puolella päätiestä erkaantuu yksityistie etelään. Pihatie ei houkuttele kävelijöitä. (Kirkkonummi 31 km Helsingistä, Obbnäs 39 km, Hyrylä 28 km).

Palaan yhteissiltaa Espooseen. Tien ali pohjoiseen. Jänniä vanhoja villoja (huviloita) meren rannalla. Mutkia vanhassa SAUNALAHDEN tiessä. Kaksi kyläkauppaa!

Kauklahdessa porrastaloja. Ylitän rantaradan junaradan MANKIN seisakkeella, jyrkän mäen jälkeen. Takaisin itään, silta korkealla yli autotien.

KAUKLAHDEN kirjasto, Hansatie 2. uusi erillinen yksikerroksinen laatikko koulun luona (ei auki). (12 km kävelty). Klo 17:20 lähden kävelemään MUURALAAN 3 km. Keltainen kerrostalo - 3 - jättiläinen. Klubi, ei rakennusherroille. Muuralasta (kävelty 17 km) klo 18:30 bussi 154 Suomenojalle, josta en löydä puhelinkioskia, ennen kuin juoksen 2 km Iivisniemeen asti (jossa näppäinpuhelin).  Päiväkirjasta 24.3.1984.

**

SUUTARILA, Siltamäki, Tapaninkylä, Vantaan kirkonkylä. Kävely 26.7.1984. Aluksi bussilla 76 S Helsingin Kasarmintorilta klo 14:45. Hämeentietä ohi Tekniikan museon. Annalan puistot kaunistaa Helsingin "Vanhaakaupunkia" Vantaanjoensuussa. Suutarilassa 15:20, yksi pysäkki ohi, tie vain autoille. Kura-ojan yli polulle, kohti kummallisen näköistä valko-violetti-sinisten 2-kerroksisten pientalojen pitkää rintamaa. Kiinteistö-oy Vaskihuhdantie 1-3. Sitä ennen As.oy Vaskihuhdantie 4-6, saman näköistä. Talo J 59-64 juuri vasemmalle opastetaulusta. Postilaatikko vastakkaisen talon kyljessä. Kiersin sisäpihojen kautta tielle.

Lähdin kävelemään kohti Keravanjoen vartta. Seurailin sitä turhaan suuntaan. Pohjantähden ja Kiertotähden teitä palaan takaisin. SILTAMÄEN puistopolkuja. Idyllistä asumisseutua. Lammikko ja 30 sorsaa. Pieni koski joessa, kävelysilta joen yli. Valokuva kumpuilevasta maisemasta. Käyn katsomassa myllyä kosken toisella puolella.

HELSINGIN PITÄJÄN KIRKON ohi hautausmaalle, jossa Ehrnrootheilla suurin linnoitus. Puutarhureita vilisee. Aurinkoista vaihteeksi. (Matinkylässä satoi kaatamalla ja Pukinmäki oli kuin uitettu kissa.) Palasin samoja reittejä. Ukkonen jyrisi Sipoossa.

Eksyin Jousimiehentien päässä valtaviin autotiettömiin kortteleihin, tosin autoväylä tunnelina talon läpi. Sitten sekosin bussin 70 reitiltä bussin 72 reitille ja sitä bussia sain odottaa melkein klo 19:ään asti (bussi 70 kulki 10 minuutin välein.) Päiväkirjasta 26.7.1984

***

NÖYKKIÖ ja TUOMARILA, lauantaina 28.7.1984. Lähdin klo 19 kotoa. Vanhaa Kaitatietä, uusia rivitaloja nousee. Laurinlahdessa upeita sijoituksia rinteeseen. Kävelen takaisinpäin Kaupunkiopistolle, sieltä Amfille, kävelytiet rannassa, penkkejä tyhjillään istua lueskelemaan tai ihailemaan auringonlaskua ja veneitä, Espoonlahtea, Kirkkonummen pelkkää metsää lahden takana.

Kierrän Maininkitien puhelinkioskille. Sitten kävelen Nöykkiöön (7 km kävelty jo), bussitietä. Kaksikerroksinen koulutalo (jossa Vapaaniemen Yhteiskoulukin oli aloittanut) on jäänyt piiloon lastentarhan taakse. Kapeaa mutkatietä ja sitten valtavat niittylakeudet, ihmeellinen metsäympyrä keskellä. Kävelytie. Niittymutkassa bussipysäkit täynnä molemmin puolin (9,5 km kävelty), 3 istui, 2-3 koiran kanssa teinityttöjä. Bussit molempiin suuntiin tulivat yhtä aikaa.

Finnoontiellä (10,5 km kävelty) koko matkan mitan nyt kävelytietä tai jalkakäytävää. Käännyn Hösmärintielle (12,5 km käv), sekopäinen tyttöpari vastaan. Kaakossa erikoisia puisia rivitaloja. Eksyn Niittyrinteenkujalle, sen päästä pururadalle ja ihmeelliseen pihakatujen sokkeloon rivitalojen seassa. Yläniityntietä päädyn urheilukentän laitaan ja Pitkänotkontielle (14,5 km käv).

Puistotien pään muuttuminen Heinäniitynkujaksi (n:o 1 rivitalo töyryllä) saa minut kiertämään ympyrän vastapäivään taaksepäin, epäilin suotta mölyävää taloakin. Sitten PALOTIELLE eteenpäin ja pitkä kierros Suvelantielle. Puistotien kyltissä lukee vielä Puistotie eikä Heinätie. Kapea hiekkapolku, vanhoja tönöjä, palavien polttopuiden tunnelmallista tuoksua ilmassa.

TUOMARILAN koulu yllättävästi oikealla n:o 13. Vasemmalla siisti aidattu n:o 20 portin takana. Lastentarha ja neuvola ilman numeroa, postilaatikko portin sisäpuolella, 22 vai 24? (24) (17 km kävelty). Seuraava talo on tönö, jonka portailla iloitsee kesäyöstä klo 22:30 noin kolme ihmistä, poikia, tyttöjä, perhe? Postiluukussa n:o 3 Heinämäentietä? Sitten rivitalo n:o 1, mutta olisiko jokin tönön jäänne välissä ja täysi, unohdettu postilaatikko 28, vieressä olisi tila 26:lle.

Palatako samaa tietä, minä yökulkija ainoa sillä polulla, musta kassi sateenvarjoineen ja käärityt vihreät hihat, hiessä jatkuvasti, lämpö laskee 18-14 asteeseen klo 1. Palaan, porrasjengi ei erityisemmin huomione. Tuomarilan seisakkeeltako tulee muutama ihminen Suvelantielle. Vahingossa käännyn jo Tuomarilantielle ja päädyn jo tutuille sekokierrosreiteilleni taas! Mutta Hösmäriä kunnes Stop Yläkallionpolulla, päättyi taloon, ykp:tä mopoilija. Katuvalaistus on jo tarpeen, minä tosin sen ainoa hyödyntäjä. Pitäisikö säästää sähköä, valaistus vain tarpeen mukaan napista kuin porraskäytävissä, nappi joka pylvääseen, kesto 5 min.

Joupinlaaksoa Sokinsuontielle (tämä oikaisisi Suvelan kirjastoon). Jatkan Joupinlaaksoa (19 km käv) ja vaihdan Hösmärintielle koulun lounaislaidasta, hyvä reitti on (19,5 km käv). Sitten tuttua paluureittiä. Nöykkiöntielle 30 min (21,4 km käv) - klo 22:30, Suomenoja 23:55 (24,3 km käv), istahdan bussipysäkille (kuten olin tehnyt mennen tullen myös Saarniraiviossa eli Hösmärin risteyksessä). Hieman tihkuu sadetta, käytän sateenvarjoa. Kotiin klo 0:40 (käveltyäni tänään 27 km). (Päiväkirjasta 28.7.1984)

 

keskiviikko 7. lokakuuta 2020

696. Myllypuro - Haaga, kävelyjä 1984

KATAJANOKKA 14.6.1984. Uspenskin katedraali on komea ja puisto edessä. Hitas-talojen sijainti on hyvä meren äärellä niemen kärjessä. Mutta entä jos veden pinta nousee? Hitas-rakennusten kokonaisuus ei muodostu yhtä hienoksi kuin Olarissa Arjatsalon punatiilitalot - voisivat olla missä tahansa. Päiväkirjasta 14.6.1984.

**

MYLLYPURO 18.6.1984. Tattariharjuntie, Metsälä, Haagan Paatsamatie...

Metrolla Itäkeskukseen, tyhjää täynnä Linja-autoasemalta. Kolme rippikoulu-ikäistä tyttöä piirittää rautatieasemalla ja Itiksen portailla. Kellon on 13:45. En ota bussia 92 B, vaan kävelen aseman lounaispäästä luoteeseen, Kajaaninlinnanatietä. Puotinharjun isoja talomöhkäleitä oikealla. Koulujen pihoja reitilläni.

Samoilijanpolku on muinais-Haaga-mainen hiekka-kävelytie Myllypuron urheilupuiston halki metsässä kierrellen. Koirailijoita. Sateen ripotusta välillä. Aika ihana kesän tuoksu! Myllynsiipi on ihmeellinen leveä asfaltoitu kävelytie kohtisuoraan pohjoiseen, 700 metrin suora! (2 km kävelty).

Orpaanporras kulkee vastaavasti poikittain, 850 metrin suorana! Peruskoulunko rakennus? Kutsuvannäköinen uusi seurakuntakoti oikealla, kukkasin koristeltuna. 8-kerroksisia taloja, joku mummo istahtaa penkille Myllynsiiven varteen, kävelen päähän, kaarre luoteessa Myllypurontielle, jota kaarran oikealle:

Tuulimyllyntielle. Kulmassa pysäkki, puhelinkioski, postilaatikko (tyhjennys 15:45). Korkeahkoja taloja tiheässä, sellaisten seutua tämä. Numero 8 syvempänä idässä AB ja CD -portaille eri talot, sisään idän puolelta. Menen sinne kierrettyäni vastapäivään Orpaanporras - Ostoskeskus (joku juoppo) (Kiviparintien pää) - Karistimen polku? Kerrosta kohti 4 asunnon ovea. 7. ylin kerros. Ovi itään sisälle. Ikkunat portaikosta etelään. Roskakuilu, kurkkaan sinne, käyttöohje: "vain sidottuja, paketoituja"...

Ulkona kierrän vastapäivään uudelleen. (4 km kävelty) Puita on ihanasti tontilla peittämässä näköyhteyttä. As oy Säästövuori? Karistimentietä Myllypurontielle, jota pitkin bussit ajavat. Kävelen Myllypurontietä luoteeseen (5 km kävelty). Kävelytunneli Myllymestarintien alitse (Kehä I - moottoritiemäinen, ilman liittymää, mutta keskeltä erotettu vastakkaiset kaistat). Minulla ei ole puhelinluettelon karttasivua 37 mukanani.

Kävelen luoteeseen Malmin ampumaradan tielle asti kapeaa tallattua polkua autotien laidassa, pensaan oksia haroen. Lopulta tallauspolku metsistyy täysin enkä lähde ampumaradan tietä. Palailen pururata-kuntopolkua, juoksija ohitseni. Joku korjasi autoa syrjässä. Tutusta tunnelista alitse (6,5 km kävelty).

Moottoritien toisella puolella kulkeekin kunnollinen kävelytie. Sataa. Pyöräilijöitä ohitseni. Lahdentien risteyksessä onkin melkoinen liikennesolmu! Ylhäällä tuntuu kiertävän ympyräkaari. Kävelytie vaihtuu koillispuolelle. Kalmistotien sillan alla kyhjöttää sateenpitäjiä. En käänny sinne vaan Sepänmäkeen.

Tattariharjuntie 2 on omakotitalomainen, mutta vähän pitempi puuparakki, 2 kerrosta. Kuin omakotitalon piha, jonne ulkopuolinen ei kehtaa mennä katsomaan. Jatkan kävelyä sateessa. Kello on 16. Tullivuorentie olisi houkutteleva, sille palaankin, kun jalkakäytävä alkoi muuttua hiekaksi Valuraudantien haarassa, jossa varastoja yms. (10 km kävelty).

 Tullivuorelle noustaan ensin taivaaseen ja sitten laskeudutaan alas. Upeaa! Kauniitakin omakoti- ja rivitaloja. Käännyn itään kohti Malmin lentokenttää. Se on verkkoaidattu ja pensaat ja puut estävät näkyvyyttä. Portin pielessä lukee: "Uudenmaan lääninhallituksen päätöksellä 24.11.1950 asiaton oleskelu Malmin lentokenttäalueella kielletty 50 päiväsakon uhalla." (11 km kävelty).

Kävelytie - lenkkipolku - kiertää koko lentokentän ja aitauksen. Joku pyöräilijä, joku hölkkääjä ja joku "Tattarisuon mies. Lentokoneita nousee ja laskee, helikopterikin pörisee ylitseni. Välillä kentälle näkee paremmin, kun on vähemmän vesaikkoa. Joitakin koteja aitauksen sisäpuolella, kuuluu lapsen ääniä. Kierrän vastapäivään ja oikealla pilkistelee vähitellen teollisuuden pajoja, Tattarisuon alue... Hyttyset syövät. Tulee vastaan ihana koivukuja pohjoisessa. Suurmetsäntietä myötäillään. Vaihdan hiljaisemmalle Malminkaaren jalkakäytävälle. (15,5 km kävelty).

Malminkaarta rakennetaan junaradanvarteen. Poikkean välillä tietöiden keskeneräisyydestä ärtyneenä Saniaistielle. Rauhallista miljöötä, mutta tasainen peltoympäristö taloille tuntuu kolkolta. Mutta oikealla jokin ihanasti sijoittunut pieni kerrostalo ikivanhojen puiden tiheikössä. Tie asfaltoitu mutta kapea, jalkakäytävä ei ole mahtunut. Imarretie. Pohjoisempana olisi päässyt junaradan yli, en tiennyt. Turvetietä palaudun Malminkaarelle, koiraihmisiä seurana. Kaaritie myötäilee junarataa, teollisuutta sen varrella, Onnisen varastokin ja Walki - pieni varasto. Seppämestarintielle ja junaradan ali sitä. (20 km kävelty).

Seurailen bussin 69 reittiä haaveillen Helsingin keskustaan asti kävelemisestä. Käskynhaltijantie - mitä taajamaa muka? Oulunkylää ei vielä näy, vain Pihlajamäen pilvenpiirtäjät idässä. Silta yli kauniin Vantaanjoen. Aurinkoista on taas ollut. Mikkolantie leikkaa kulkutieni. (22 km kävelty.)

Käännyn bussin 64 kulkemalle Siltavoudintielle. Istahdan viimein 10 minuutiksi pysäkillä. Oulunkylä ei innosta, tuttua tietäkin jo. Lapsia istuu portailla, erityisesti R-kioskin vieressä. Mäkitorpantie Tuusulantien ali Asesepäntielle, josta Veturitien jälkeen (25 km kävelty) Metsäläntie. Autokuljetuskeskus. Kaukokiito, Kaukokiito, -motelli, korkea punatiilirakennus, Saari, Saari, ja tuntemattomampia vieraskielisiä rekkayrityksiä. Tyhjiä kontteja pukeilla.

Postintaival, pääsyä kielletään. Kävelyteitä lähtee ja syvällä tunnelissa alittaa. Siltaa yli Nurmijärventien. HAAGAAN kävellen idästä. Hotelli Haaga Nuijamiestentien varrella. Kävelen ohi Haagan 1960-luvulla rakennetun ammattikoulun. Sen kattosärmät samanlaiset kuin usein tehtaissa, ikkunoita katossa tuomaan valoa keskellekin isoon halliin. Sivuseinä kauniisti pelkkää valtavaa ikkunaa.

Laajasuon läpi metsässä oikaiseva Kanukalliontie saa taas jäädä katsomatta, kierrän Ilkantietä. Ilkantie 13:n  R-kioskin yllä lasiparveketalossa asuu Helsingin Sanomien toimittajia, pakinoitsija Pii ja pilapiirtäjä Kari, aikoinaan Sariolakin. Ihmisiä autotalleilla ja kioskilla, en viitsi poiketa A- ja B-portaisiin lukemaan nimitaulua.

Huovitien Linnaleirinaukiolta (vas) häämötti vielä "Kino", lapsuuteni elokuvateatteri Kino Haaga. Santavuorentiehän nousee jännästi, kapeana. Olisikohan täällä tosiaan kiva asua? Suutareita ja pikapesuloita riittää yhä kerrostalojen kellarihuoneiden vuokralaisiksi!

Thalian aukio on yhä sama vanha: Apteekki, Heta, Lindström, kirjakauppa. KOP -pankki, taksiasema. Kirkko nätti. Pariskunta suutelee Paatsamatiellä, Haagassa on romantiikkaa...

Nousen polun Paatsamatien varren luonnonpuiston Isolle Koivulle. Lasten ääniä, mutta ei näy. Käyn 8 B-portaassa, Eevan nimi ilman toista nimeä. Palannut? "Yleisavain Jaakko Kyläsalolla, A-porras". (Tv-toimittaja, as.oy:n hallituksen puheenjohtaja, Nikulan tilalla?) Käyn C-portaassakin, ruoan haju, joku tuttu nimi yhä 16 vuoden takaa, pariskunnan puhettakin asunnosta kuuluu.

Leikkipaikat ovat pieniä, oja-lammikko on kuivunut ja pensastunut, veden pintaa ei näy. Pikkuauto-leikkien kalliolle ovat aikuiset rakentaneet tiilisen valkoisen tulisijan. Aion kiertää talon länsipäästä nurmikkoa pitkin, mutten viitsi kun talonmies lakaisee juuri. Kurkistan roskapaikalla lehtisäiliöön, vain pohja peitossa.

Kello 19 kävelen Angervotietä bussille 32, lähtenyt viimeksi Riistavuoresta klo 19, seuraava 19:25. Istun ja odotan. (Kävelyä kertynyt jo 29,5 km.) Tyhjänpuoleinen bussi, matka Kamppiin vain 17-18 minuuttia. Ehdin Tennispalatsin Anttilaan.

Kello 20 lähden vielä kävelemään Freda - Malminrinne - puiston kulmille, kioskilla parvi ihmisiä. Albertinkatu, Eerikinkatu, mikä komea rakennus? Tehtaanmuuri? Tuleeko tavarajuna juuri Ruoholahdenrantaa, ainakin viheltää, ja jarrutettuaan peruuttaa Jätkäsaareen. Kävelijöitä ei näy kuin vanha herrasmies hienon uuden talon ohi.

Kalevankadun eritasoratkaisu on uutta mulle! Ekan kerran kuljen Hietalahdenrantaa ohi Yhtyneiden Kuvalehtien toimitalon. Mikä palatsi Abrahaminkadulla onkaan Hietalahdentorin laidalla? Miksi joku istuu pysäköidyssä autossaan Hietalahdentorilla?

Kävelen Bulevardin päästä päähän. Juhlaihmisiä. ("Miten olisi Alibi tänä iltana?" kysyi pari kaverusta edelläni bussista 32 loikanneelta neitoselta Runeberginkadulla. "Ei sovi", tämä vastasi.) Espan iltaa, ei kuulu mitään. Muutamia ihmisiä istuu. Kävelen ohi Akateemisen ja Marimekon. Siivoojia työssä SAS:n toimistossa, lentojen kaupunkikohteiden esitteet olisivat ovensuussa. Kappelin lavalta kuuluu jotain hiljaista. Kauppatori tyhjä, paitsi ravintolalaiva.

Nyt eteläistä Vikingin kävelysiltaa Katajanokalle. Turisteja perässäni. Vene ja sillalta-juttelija. Käyn Vikingin terminaalin kaakkoispäässä. Ei komea talo, tuskin olisin edes osannut löytää, ellen olisi nyt nähnyt missä hämmästyttävän lyhyt maihinnoususilta sijaitsee. Lahden yli komeat näkymät. Veden partaan ja sataman suloista tunnelmaa kuin Oslossa elokuussa 1981. Jotenkin toivoisi selkeyttä turistien kulkureitteihin, eikä tuota teollisuusalueen sekavuutta. Satamakatua kuljen koilliseen. Puisto olisi autio, ellei olisi 3 pultsaria. Kiipeän Pormestarinrinteeseen. Eräs pultsari kehuu miten paljon hänellä on  lompakossaan rahaa! Uspenskin pihaan, katedraali suljettu, portaat ylätasanteelle köytetty. Laskeudun alas Kanavakadulle kohti Aallon piirtämää valkeaa palatsia. Kierrän vielä kävelysillan pohjoisesta ohi korjattavien vanhojen tiilisten makasiinien työmaan, Aleksanterinkadun alkupäähän.

Aleksi päästä päähän. Bussille klo 21:30. (Kävelty 36,9 km). Kävelyennätys tuli, noin 39 km kaikkiaan päivän aikana: Haagaan 1+29,5 km + Ruoholahti - Katajanokka -kierros n. 7,5 km + 1 km. Edellinen pitkä kävely 24.3.1984 Kauklahteen jne. 22 km. (Päiväkirjasta 18.6.1984.)

 

 

tiistai 6. lokakuuta 2020

695. Kävelyjä kirjastoista toisiin 1984

Pajamäestä Malminkartanoon 28.1.1984. Klo 10:20 bussilla 36 Pajamäkeen, 30 min. ajo. PAJAMÄKI on lähiö Pitäjänmäen vieressä. Siellä on vain kaksi tietä, Pajamäentie ja Poutamäentie, sekä kävelytie pankin ohi niitä yhdistämässä. Myös lähiön ympäri kiertää kävelytie. Valokuva-aiheita: vanha kämmentä esittävä pysähtymismerkki pihatiellä.

Kävelin Pitäjänmäentietä kaakkoon. Talin siirtolapuutarha näytti isolta. Aioin Vanhaa Viertotietä bussiin 56, mutta jatkoinkin kävellen yli Huopalahdentien ja Vihdintielle, jota ohi Haagan suuren liikenneympyrän. Yli Rantaradan Kaupintietä kohti. Oikaisin metsään Martinlaakson junaradan siltojen alle. Kiehtovia uusia taloja. Pohjois-Haagan kirjastossa 20 cm taloutta: sihteeriopas sekä Investointien suunnittelu ja tarkkailu.

Kävelen Eka-Marketin ohi Kannelmäkeen. Länteen Pelimannintie, Klaneetti, Pasuuna, Soittajanaukio, bussin päätepysäkki, Soittajantie. Jouhipolku yli Mätäjoen: ihana lakeus avautui! talot laidoilla. Sitä ennen pientaloja söpö alue.

Malminkartanon juna-asema on tunnelissa, maalausten koristelemassa. Kävelin läpi. 1,80 metrin korkuinen jalankulkutunneli. Jatkoin Helsingin Vastaanotto-asuntolaan. Kylärykelmä kujineen, portaassa 2x2 asuntoa. Palailin 19:30-junalle. Kävelyä kertyi n. 13 km. Tammikuu, -4 astetta. Päiväkirjasta 28.1.1984.

**

KONALA - MALMINKARTANO 1.2.1984. Bussi 39 klo 13:40-14:10. Jäin bussista liian aikaisin. Teollisuutta, metsää. Kiertelin Malminkartanoa. Kylmä tuuli kuin Siperiassa, -5 astetta. Kartta revitty. Kävelin tietä yli juna-aseman tunnelin. Bussin 45 päätepysäkki. Mätäjoen sillan jälkeen sekosin pikkutiellä kääntymäänkin koillisesta kaakkoon ja tulin bussin 46 sivupysäkille, jossa joukko koululaisia.

***

LÄNSI-PASILA lauantaina 17.3.1984. Hammarskjöldintie tuntui kapenevan Olympiastadionin jälkeen, hiekoittamaton, vei aurauskoneiden kokoontumiskerhoon. Mutta Veturitie veri ohi Toralinnan Länsi-Pasilaan, joka oli kuin 1980-luvun Kallio: tiheää talorykelmää, monimuotoisesti, ihmeellisiä aukioita. Mutta liian urbaania, liian kivinen, liian tiilinen. Ihmisiä talven liukkailla jäillä klo 12:30, -7 astetta ja tuulista. Kaipaan metsää. Puilla, metsävyöhykkeellä olisi jokainen talo ympäröitävä ja eristettävä.

Jatkan ITÄ-PASILAAN. Kasöörinkatu 1:ssä on hakemista, ja sitten eri talossa olevassa A:ssa. K-nen täällä - ja Viipurinkadullakin, kun käyn siellä, vain 12 minuutin kävely sinne! Käytin hissejä molemmissa taloissa. Puhelinluettelo unohtui tutkia etukäteen. Vein kirjeen.

****

ALPPIHARJU, 5.4.1984. Runeberginkadulta Vauhtitielle. Uusia puolia puutarhoista. Tunnelista junaradan ali Tivolitielle, muttei vahingossa Linnanmäen vierestä. Talven lumet vasta suli, puro sanoi puli, puli. Viipurinkatu: Leppisaari asuu nyt Riitan paikalla, Kangasluoma, Koskela, Holmström naapureita. KALLION KIRJASTOSTA Herge ja Ankismen (kiva!). Tyrvään Sanomien historia kirjaston II kerroksessa. Joutoväkeä istuskelee ulkoportailla. Kävelin Kaupunginteatterin ohi ja Linnunlaulun kautta klo 16:40-17:10. Finlandiatalo, Aurorankatu. Budjetoinnin luennolle klo 18. Päiväkirjasta 5.4.1984.

*****

KUUDESSA KIRJASTOSSA 8.5.1984, neljä niistä minulle uusia. Kävelin Töölönlahden rantoja ja sekoilin minulle uusia Kallion katuja Kallion kirkolle ja *) KALLION kirjastoon. Kompastumiseni portaissa ei aiheuttanut hämminkiä. Eipä paljon taloutta kirjastossa.

Kävelin jännää reittiä - teitä kolmessa tasossa vierekkäin! - Hämeentielle. Ohi Eläinlääketieteellisen ja Ristikkotien, Mäkelän risteyksen, Vilhonvuoren, Kurvin. Raitiovaunun 8 päätepysäkillä **)VALLILAN kiehtova kirjasto. Sunday Telegraph ja Schweitz-lehti. Lainasinkin jotain klo 13:30.

Pasilaan klo 13:45. Sitten mutkittelin Töölössä ***) HKKK:n Chydenian kirjastoon klo 14:40. Klo 15:50 lähdin eteläiseen kirjastoon ****) PUNAVUOREN kadun päässä, Aabrahaminkatua, Bulevardia, Suppea kirjasto, klo 16:20. Elokuvateatteriin Savoy klo 16:40 /Kubrick: Tohtori Outolempi, 1 h 35 min.)

Metrolla klo 18:20 itään Siilitielle asti. Pohjoinen *****) HERTTONIEMEN kirjasto, lehtiä hyvin! Kello 19 metrolla Herttoniemen asemalle. Aioin ensin kävellä, mutta tajusin palata bussille 80, joka kuppasi lähtöä klo 18:10 asti. Bussilla sujuvasti Roihuvuorentie 2:een. Neljäs pysäkki ja ensimmäinen, jolla matkustajia jäi bussista. ******) ROIHUVUOREN kirjasto oli kuin Etelä-Haagan kahdessa tasossa. Kortistossa ei ole täällä eikä Siilitiellä Veikko Jääskeläistä!

'Kävelin bussin 83 pysäkille kulman taakse, mutta bussi meni jo. Palasin bussin 80 ym. pysäkille, ja bussi tuli pian. Sympaattinen mulkosilmä seurakseni, painui rullaportaita alasuuntaan metroasemalla. Istuin metrossa keskellä peräpenkillä. Kävelin linja-autoasemalla metron valtavan pitkiä rullaportaita ylös, kuten ihmiset edelläni ja takanani. Päiväkirjasta 8.5.1984.

******

KOLME KIRJASTOA LISÄÄ, neljänneksi Helsingin kirjastoauto! 9.5.1984.

1) LAUTTASAAREN kirjasto oli hökkelimäinen huone. Ikkunalaudat kirjastokäytössä, runot eteishallissa, kaunokirjallisuus 'ullakolla'. Ei Veikko Jääskeläistä. Ei kannata käydä tässä kirjastossa. Kävelin Puistotien varteen pysäkille, etelämmäksi kuin olen ennen käynyt. Miellyttävää seutua.

Bussi 66 tuli klo 15:10 melko täynnä. Kiilaten 10-matkan lipullani ohituskaistaa sain näköalaikkunan invalidipaikalla, tyttöpari istui ja seisoi vieressäni. Käytävä täyttyi vanhoistakin ihmisistä. Runeberginkadun, Lasipalatsin ja Kaivokadun pysäkit tyhjensivät bussin. Hakaniemen jälkeen sain vaihdettua lähteneen tytön 1-paikalle. Ja seuraavalta pysäkiltä tuli bussiin sokean sekä mummon parivaljakko, joka jäi kuitenkin etuoven viereen voidakseen poistuakin siitä. Minä jäin bussista Kätilöopistolla sairaanhoitajien kanssa ja kävelin sitten suotta kohti Koskelantietä.

2) KÄPYLÄN kirjasto. Amnestyn kirja kuolemanrangaistuksista. Eric Hoffer: Tosiuskovainen (sellaisten kritiikki). Tapani Valkosen Suomalaiset on lainassa.

Käärmetalo on lyhempi kuin muistin! Sen päädystä lähdin kävelemään Puu-Käpylään, jossa mielenkiintoista, mökkejä ja renttuja, mutta lapsiakin. Kapeita teitä ylös ja alas. Keijontie.

Sitten Hakamäentietä, komeita siltoja. Raekuuro ja räntäsade iskee päälle. Muutun lumiukoksi! Farkut liimautuvat etureisiin. Onneksi on edes huppu, käsineet ja sateenvarjo, mutta hyytävä sää silti. Kuljen Mätäpuron puiston halki. Lokkeja. Aurinkokello.

Etelä-Haagassa Paljekujaa ylös, Steniuksentielle, Kylänevantielle. Pidän sadetta Etelä-Haagan kirjastossa, josta en löydä mitään hakemaani kirjaa. Murkkutytöt jakavat keskenään huoliaan, kun ystävätär Kirsi utelee liikaa jos joku kundi sattuu moikkaamaan sattumalta joskus. Kello 17:30 sään seljettyä kävelen Lapinmäentietä, Huopalahdentietä, Perustietä, Kadetintietä...

3) MUNKKINIEMEN kirjasto, Riihitie 22. Englanninkielinen rakkauskirjeiden kokoelma: aloituksia, lopetuksia, Oscar Wilden kirje "Albertille" tms. lyhyitä kirjeitä. Munkkiniemen aukiolta ajan bussilla 36 Pajamäkeen.

4) KIRJASTOAUTO Pajamäen pysäkillä, keskiviikkona klo 18:30-20:00. Autossa on vain pari kirjaa kirjastoluokassa 674. "Kakkosmies" olisi ollut. Autosta puhelinyhteys: "Onko 'Juokse poika juokse' ja Raustelan kirja?" "Tulee perjantaiksi!" - Päivän kävelymatkani: Käpylä-Haaga 6 km, Munkkiniemeen 3 km. Päiväkirjasta 9.5.1984.

 

 

694. Torpparinmäki ja Lehtisaari, kävelyjä 1983

Torpparinmäki tai Tuomarinkylä - erilaista kuin olin luullut, näin 5.7.1983.  Omakotitalo-asutusta menneiltä vuosikymmeniltä. Bussin 68 päätepysäkki kuin maalaiskylässä. Elanto, väki koolla kaupassa. Hippikuljettaja, 40 minuutin bussimatka Paloheinän kautta - avaraa niittyä Kuusmiehentieltä pohjoiseen. Maunula on kuin Haaga - 1950-luvun kotoisuuden tuntu!

Kävelin Tuomarinkartanon maitten läpi - hevosia ja haju! Ratsastuskoulu ja vaatimattoman näköinen kartanorakennus. Vantaanjoki Lillfors -pikkukoskineen, vähän veden poreilua, mutta tylsä. Aurinko paahtoi läntisen pellon yli klo 17:50 - 19:00. Joen itärannalla omakotitaloja venelaitureineen sekä hiekka-uimarantoja, pieni, vain muutamia ihmisiä.

Pukinmäkeen sillan yli. Jokipellontie ja Mikael Soinisen tie, Säveltie - kivoja tiilitaloja - ja vankilan näköisiä tiilenpäitä! Päädyin Pukinmäenkaarelle ja sitä tietä Malmille. Syystielle, kyläilemään Suvikujalle. Päiväkirjasta 5.7.1983.

**

LEHTISAARI - SEURASAARI 12.7.1983. Ajoin bussilla 12 klo 9:36-10:00 Tapiolaan, kävelin Länsirantaan metsäpolkua ja takaisin Revontulentie / Tapiolantien kulmauksen puhelinkioskille. Lis ei ollut kotona (oli kaupassa) klo 10:05. (1,5 km) Otsolahden rannan (veneitä) kautta kävelen Otaniemen keskustaan. (Puutarhan kesäapulainen raahasi jättisäkkiä, miksei pyöriä alla?) 2 km. Otaniementietä 1 km.

LEHTISAAREN ostoskeskukseen 1 km. Lehtisaarentietä etelään 1,5 km KASKISAAREN sillalle, Kapea tie, jonka varrella kahden auton kohtaamispaikkoja. Yritin istuskella kalliolla, kirjoittaako kirjettä? mutta kovaa istua. Etsiydyin heikolle kärrytielle. LAUTTASAAREN länsirannalle, 1,5 km. Istuin siellä puoli tuntia. Tilda työnteli kolme kertaa edestakaisin ohitseni pyörätuolia. Toppiin pukeutunut tyttö raahasi kumiveneen mäkeä alas ylhäältä kerrostalosta pensaikkojen läpi venerantaan ja lähti merelle melomaan.

Kello 12 lähdin kiertämään kohti Lauttasaaren ostoskeskuksen puhelinkioskia (0,5 km). Lis oli nyt kotona ja puhuttiin tai puhuin 3 x 3 minuuttia Interrail-matkastamme elokuussa 1983 (puhelu maksoi 3 x 1 mk). Aurinko paahtoi, pidin kopin ovea raollaan, ja autoliikenne häiritsi puhelun kuuluvuutta. Sovin seuraavasta soitosta huomenna klo 9. Kioskin ulkopuolella seisoskeli mies, joka katseli poispäin - ja meni heti vuorostaan koppiin, kun siitä lähdin.

Lähdin innostuneempana (ajatuksissani) kohti KUUSISAARTA ja Seurasaarta.  SEURASAAREN sillalle 3,5 km. Kiersin Fölisön, pääkatua etelään ja saaren länsirantaa takaisin sillalle, 2,5 km. Sorsan syöttäjiä juottolaitteen vieressä, minua janotti. Lauma sorsia kärkkyi makupaloja. Oravia ei tullut vastaani, mutta jotain puolikesyä houkuteltiin sivupolulla. Seurasaari tuntui tällä kertaa tympäisevältä, ei enää lapsuuden kesien helmeltä. Ihmisiä rannoilla. Tamminiemen sivuutin, 0,5 km. Istuin penkillä Tamminiemeä vastapäätä 15 min.

Klo 14 lähdin takaisin kohti TAPIOLAA. 5,3 km. Istuin uudelleen Tapionraitillakin, minua siis väsytti, tiheä pulssi, jano, syömättömyys. Reidet ja jalkapohjat vaivasivat ja sydän? keuhkot? Vanhuksia kuoleekin helteeseen. Klo 14:55 odotin bussia penkillä istuen. Bussi 14 tuli ensin, mutten äkännyt, vaan odotin bussia 12 klo 15:10 asti. Humalainen vm.-40 räyhäsi, ensin odotuspenkillä ja sitten bussissa, jossa istui ensin takana, naisen viereen (`Pidä suus kiinni!"), sitten keskelle ja eteen kuskia häiritsemään (Kivenlahteen).

Kävelin yhteensä 23 km (jossa Iivisniemeen 2x1 km), klo 9:30-15:40. Sää: en olisi jaksanut yhtään lisää kävelyä! T-paita yllä, kaulan ympärys paloi auringossa. Päiväkirjasta 12.7.1983.

***

SUSITIE 29.11.1983. Ajoin metrolla Itäkeskukseen, ei Mirjaa enää siellä. Lyhyt reitti metroasemalta sillalle ja Asiakkaankadulle, kiertelin siellä punatiilitalojen sisäpihoja. Asuntoloista kuuluu aina elämää, vaikkapa ikkunoiden räminää ja maton tamppausta, klo 14. Selkeä ilma, pakkasta -10 astetta!

Palailin metrolla Herttoniemeen ja kävelin suoraan Hiihtomäentietä. Susitie on alempana, menin numeron 14 ohi ja kiersin takaisin. 14 B 19:n ovesta on näköjään jyrsitty lukko pois. Syntyneestä kolosta pilkottaa pienenä uusi lukko, jos yrittää kurkistaa sisälle. Slummimaista.

Rautatieaseman metrosta ylös tullessani liukuportaiden käsinojien välissä vierii pieni punainen kumipallo pompahdellen väliraudoista. Ylhäältä kuuluu pikkupojan kiljaisu: "Ottakaa kiinni!" Minä nappaan kopin pallosta. Näytän palloa kädessäni, kättäni heilautellen, jotkut katselevat ympärilleen. Liukuportaiden yläpäässä odottaa pikkupoika äitinsä tai hoitajansa kanssa, joka kehottaa lasta: "Muista sitten kiittää..." ja pallonsa takaisin saava poika sanoo: "Kiitti!" Päiväkirjasta 29.11.1983.

 

maanantai 5. lokakuuta 2020

693. Olari - Kauniainen kävellen 1983

Olari - Kauniainen kävellen kotoa. Lähdin klo 13:10. Kiersin ensin Sammenkujan / Åmanin kautta. Iivisniemen karsitun metsän läpi. Suomenojan moottoritie-liittymän sillalla näin Åbergin linja-auton juuttuvan liikennevaloihin. Taas myöhästyin siitä bussista - kävellään sitten taas!

Friisilä, kauppa on purettu, vastapäätä kioski. Kuitinmäentie, Kuitinkatu vas, koulun rakennustyömaa. Oikealla kivoja punatiilisiä korkeita kerrostaloja rivissä. Tyylikästä! Kivirinteentie, katson vielä taaksepäin ja toistan: tyylikästä. Sitten jo tylsempääkin luhtitaloa, harmaan-valkoista. Auringonkatu, Matinkatu, Päivänkaari, ihana kelta-muovinen suorakaide palatyyliä toistava rivitalo, enkö ole ihastellut aiemmin.

Olarin kirjastossa klo 14:25-55. Hanko, Elias Canetti, uusi kortti. Jatkan kävelyä itään. Kokinkylänkuja tekee ihmesilmukan (Lohja oy: Rudus), Nygård. Kokinkyläntie, laajat näkymät, ylhäällä mäellä yksin rivitalot Parolantiellä, joka hiekkapolku. Juhannusmäki, hauskaa alakaarretta Kluuviin kävelytie eri tasossa kuin ajotie, juoksin alas. Lämmintä, aurinkoista, nyt pilvistä, pian sadepisaroita.

Juhanila ja kioskilla ruuhka. Liikennevalot seisottivat Mankkaantien ruuhkaa, bussikin (109) mateli. Kruununtie on päällystetty ja mukava oikotie, kun Kauniaisiin. Stensin tieksi muuttuu. Stens + Smedsby skolor, maataloutta, äestystä (?) isolla pellolla, lintulauma lentää perässä. Kävelytie kiertää vanhan ladon ajotien laidassa. Outo Lakenmäentie kiertää peltoa Turunväylän viertä kulkien. Silta yli moottoritien, kapeimmat näkemäni jalkakäytävät! Stensgård.

Gresantie on Kauniaista, vas Leantie (Leka?) Sepänkylään. En huomaa oikaista Laaksotietä Grankullan keskustaan. Kauniaisten kirjasto on jo tuttu, klo 15:45  minulla aikaa 15 min. ennen bussin 155 lähtöä (Nihtisillasta) + kävelyvaraus pysäkille. Ja kirjoja löytyy! John Kennedy Toole'kin! Unohdan taas kirjoittaa muistiin aukioloajat! Vilkasta liikennettä kauppoihin torilla. Bussia saan odotella 10 min, saapuu 16:15. Istuin odotellessa pysäkin penkillä, kun sillä ensin istunut tyttö meni eri bussiin. Pikkupoika putkikasseineen yrittää peukalokyytiä.

Bussikuski ei tiedä kyytini hintaa, epäröi 4,90 markkaa vai 4,40 mk, ottaa kalliimman mukaan. Suvela näyttää taas kauhealta, kun kasvillisuus ei vielä kukoista. Pikkupoika inuu kyytiä vain korkean mäen ylös - ja saa! Sitten vyörytään ihanaa jyrkkää alamäkeä. Kaupunginkallio, Muuralan sairaala on maalattu. Mies, noin 30, hoipertelee, "tuuleekohan sieltä", naisen kommentti bussissa takaani. Päivettyneen kundin tyttö takana yrittää pyytää liftiä niiaillen. Mutta kundin kunto vienee mahdollisuudet molemmilta. Suomenojan liittymästä kävelen 2,5 km kotiin Kaitansiin.

Kävelymatkat: Suomenojan pysäkille 3 km, Olarin kirjastoon 3 km, Kauniaisten kirjastoon 7 km, Kauniaisten pysäkille 200 metriä, Suomenojalta kotiin 2,5 km, yhteensä noin 16 km.

**

TIKKURILA - MALMI, 6.6.1983. Ensin bussi 75 Helsingistä Puistolan asemalle  (17:30). Harhailin siellä Tapulikaupungissa Tikkuritielle, Kehä III:n yli, ... silta, VANTAA, Kielotie. Rakennustyömaita. Ihan kivoja rakennuksia. Tikkurilan aseman junaratatunnelmaa kuin Huopalahdessa. Asematie. Pikkukaupunkimaisuutta kirjakauppoineen. Valtuustotalo.

Tikkurilan kirjasto on kovin ahdas. Kurssikirjoja, Ekonomia-sarjaa, ok. Berlitz-tulkkisanakirjat lainassa. Lähdin kirjastosta klo 18:55, etsin Kuriiritietä, jota pitkin Kirkonkylään. Kirkkotie ja Kirkonkyläntie. Polvi kipeä. Kiinnostava keskiaikainen kivikirkko. Ihanat nurminiityt Suutarilassa! Jotkut juoksukilpailut menossa? Keravanjoki on ihan söpö täällä. Miellyttävää seutua.

Tulin Ylä-Malmin Syystielle vasta klo 20:05-10, rapun ovet lukittiin klo 20, soitin pitkään puhelinkioskista, mutta Marjut olikin alaovella odottamassa, 15 yli asti oli aikonut odottaa. Puoliltaöin valoisa kesäilta, Pasilan "Manhattan" näytti upealta taivasta vasten, bussinikkunasta.

 ***

TAPIOLA - OTANIEMI, lauantaina 11.6.1983. Kiirehdin Iivisniemen pysäkille, klo 12:10 Soukka-Tapiola-bussiin. Tapiolassa kävelin 1,4 km Pohjantorille, jota kiertelin ja soitin klo 13 puhelinkioskista. Ei vastaa Lis.

Kävelin Pohjantietä, ei vaan Louhentietä koilliseen, ohi Sepon (toinen puhelinkioski) Kivennavantielle (bussin 104 päätepysäkki, kaksi bussia odottaa). Opiskelijannäköinen tyyppi kysyy Terijoentietä, en tiedä siitä. Ja sitä minunkin olisi kannattanut mennä. Mutta sen sijasta kuljin ihastuttavaa metsätietä! Sitten Suotorpantie ja Kuolemanjärven puhelinkioski klo 13:30. Ei vastausta.

Muolaantie, polku, Rauduntie, Valkjärventie, Hagalundintie ja mahtava kävelysilta yli! +3,5 km. Otaniementie ihastuttavaa niittyä. Sitten Teknillisen korkeakoulun TKK:n rakennuksia. Alvarin aukio kauppoineen (puhelinkioski), autiota kesällä. Otaranta, Kuusisaaren silta näkyi kauniisti. Pari naispuolista auringonottajaa ruohorannalla. Luolamiehentien nousu, Urheiluhalli vasemmalla, Dipoli oikealla. Otakaari, posti Dipolissa. Kesähotelli Teekkarikylä (Jämeräntaival). Bussien päätepysäkki näkyy edessä. Palasin Teekkarinpolkua. (Kiva orava, ei ensin kiertänyt puunrungon toiselle puolelle). Muutamia kesäisiä opiskelijoita, jotain teekkarineropatti ja herttainen tyttö -pareja kävelyllä. Kirjasto. Vuorimiehentietä, Tekniikantietä Risteykseen +5km.

Tapionraitti, Otsolahdenniityn puolelle, ihanan avaraa, autiota, valokuvaan Suomen Sokerin ja Keskustornin suuntaan. Tapiolantien yli, kävelytietä Juva-talolle Tapiolan kirjastoon (klo 14:45) 2 km. Sitten taas 1,5 km Pohjantorille, jalkaa särkee yhä enemmän, en voi kiivetä portaita. Jatkan Pohjantietä. Koivumankkaan raitti, Tuohivirsu, kävelytie, Urheiluhalli (NMKY Lahti tilausajo, kuski makasi jalat ylhäällä pää tuulilasiin päin avoimessa ovessa). Urheilupuisto, Jousenkaaren koulu, jne. ja sitten Merituulentietä Niittykumpuun 3,5 km. Bussi klo 16:10 Tapiolasta, odotin kahden neidon kanssa penkillä, toinen kysyi toiselta: "Koska ajat sen kortin?" Kävelyä yhteensä 15 km + 2 km edestakaisin Iivisniemeen.

lauantai 3. lokakuuta 2020

692. Kaitaalta kävelin Helsinkiin 1983

Kaitaa - Helsinki, ilman bussia, kävellen Matinkylän kautta. Kävelyä kertyy yhteensä 23 km, ennätys tähän mennessä 1983. Matinkylän kirjastoon 6 km + 6 km Tapiolan liittymään (Iirislahti. Haukilahden sumppu ja Hakalehdon turha mutka) + 3 km Lauttasaaren rantaan + 6 km Etu-Töölöön, Runeberginkadun ja Arkadian kulmaan. + 2 km käynti Akateemisessa kirjakaupassa, paluu linja-autoasemalle. Yht. 23 km.

Lähdin Kaitansista klo 12:50. Helmikuu 23.2.1983, suojasää. Matinkylän kirjastossa vietin 50 minuuttia. Me Tupu Hupu Lupu -jättikirja oli palautettu. Kirjastoluokka 69 on vain aakkosjärjestyksessä ilman alajakoa. Valokuvanäyttely Tallinnasta.

Kävelystä: ovat jalkani omat vai vieraat? Välillä aina piristyy, ohittaa hitaampia kulkijoita. Suuntana LAUTTASAARI, muillakin. Kävelysilta Espoosta Helsinkiin ihan hyvä. Lauttasaaressa Tallbergin puistotie / Puistokaari, Myllykalliontie, Pajalahden puisto, Meripuistontie. Lauttasaaren sillalla leveä jalkakäytävä - pyörätie. Vastaantulijoita toisella puolella eli sillan etelälaidalla. (Päiväkirjasta 23.2.1983)

**

SUVISAARISTOON kävellen. Lähdin lauantaina 26.2.1983 klo 19 ensin Kaitansista Martinmäen kautta KIVENLAHTEEN (Kaitatietä ja Katajatietä). Kiertelin Maininkitietä, soitin S:lle, mutta sillä vieraita edelleen klo 20. Olin kuluttanut 20 min. "Riilahden puistossa".

Menin Merenkulkijankadun koillispuolisiin pihoihin ja metsään. Täysikuu valaisi. Aina vain tottui vähempään valoon syvemmällä metsässä. Tallasin polkua ja latua, oli vain vähän lunta. Ylitin ritisevä-jäisen ojan ja putkahdin vanhan Sammalvuon kansakoulun pihaan, sen urheilukentällä olin tutustunut S:ään n. 6.9.1969, urheilupäivänä.

Palasin Kivenlahteen, Maininkitietä Mainingin koululle, jossa poliisiauto käy kääntymässä, ei ole muita kuin minä. Palaan samaa tietä, sitten Merenkulkijantietä, bussi ajaa Ruorimiehentietä. Lähden Espoonlahdentietä ja jatkan Soukan rantatietä, kierrän Soukanniemen (yht 12 km kävelty), Bussi ohittaa minut ja tulee vastaankin. Valoja mökeissä. Pari ihmistä rannassa.

Päätän kävellä saman tien Suvisaaristoon (5+5 km). Meri-Hanikka. Suinon salmi, jalkakäytävä sillalla oikealla = lännessä. P-E Sjöbergin K-kauppa, valomainos ja posti. Vanha pariskunta hyvästelee ystäväänsä. Siirtolakuja. Bosund viimein. Tienviitta kesäsiirtolaan. Yleinen tie päättyy Ramsössä, siitä alkaen pimeys. Maarinsilta olisi lähellä, taksiauto kävi siellä. Bussien päätepysäkki. Joitakin henkilöautoja ajaa ohi, ja bussikin. Klo 23:10 lähden paluumatkalle, klo 0:15 olen kotona. Tienhaarasta 1,5 km, yhteensä kertyy 23,5 km. Ilta kuin uni, ei ollut kiirettä minnekään. Vain hetken olen enää keskiyön ikäinen. (Päiväkirjasta 23.2.1983)

***

Kampin metroaseman avajaispäivä tiistaina 1.3.1983, testasin, 1 minuutin matka Rautatientorille, vähän lähtijöitä Kampista.

****

KAUNIAINEN - LEPPÄVAARA 7.4.1983, Tapiolasta Tapiolaan. Bussi 12 Iivisniemestä Tapiolaan täpötäynnä koululaisia, saan paikan selkä menosuuntaan tyttöjen laukkujen alta. "Warum? Darum!" kiljuvat, Tammitalon ja päätepysäkin välillä. Tapiolan kirjasto: Dagens Nyheter pääsiäispäivältä: matkailuilmoituksissa: bussilla Eurooppaan! Kirje L:lle Vemmelsäärentielle, ovisilmä musta, väliovi kiinni, poissa. Pihanpäästä polku urheilukentälle oikaisee.

Kauniaisiin kävelen 7 km, mutkittelevaa tietä. Sataa tihuttaa, ojissa komeita koskia! Jotain kauheita rivitaloja, vilkas autoliikenne. Saavun Kauniaisiin - pitkältä tuntui matka. Metsää vähän harvennettu. Tavallaan tyylikäs Grankulla, kerrostalonsa.

Kauniaisten kirjasto liiketalon II kerroksessa. Edward Anderssonin kirjoja 4 kpl, EVL... Hyvin on kirjoja! Kaikki juuri kaipaamani! + Gavatin, yllätyksellisesti! Eivor Rekola on joskus lainannut Jääskeläisen kirjan. Dyer olisi myös ja matkakirjoja. Tunti taas vierähtää, sitten käyn postissa, tyylikäs! Postimerkkien automaatti edessä. Posti ehtii vielä klo 17, luvataan sisällä, ja sama tyhjennysaika postilaatikossakin. Liimaan kolmet merkit, Kauniaisten postileima? Postikortteja Grankullasta?

Viherlaaksoon kävelyä 3 km, sen kirjastosta löytyy Hallipelto ja yritystutkimuksesta. Sitten jatkan Leppävaaraan 4 km. Sen kirjastossa (Vanhalla maantiellä) erehdyn aulasta portaita yläkertaan lastenosastolle - olipa oudon vähän 69-kirjastoluokan liiketalouskirjoja, oli lähinnä purjehdusta, liikennevälineitä ja postimerkkeilyä. Portaita alakertaan, siellä aikuisten puoli. Vanha Virtanen. Japani. Bernard-Henri Levy ruotsiksi!

Leppävaarasta Turunväylälle 2 km. Maxin kauppatalon luona menin kävelytunnelia junaradan alitse. Turunväylältä Tapiolaan 6 km, väsyttävää taivalta jotenkin. Perkkaan lähiö näkyy komeana vasemmalla idässä. Vähän Laajalahden vettä pilkottaa myöhemmin. Minulle tulee kiire klo 20:15-bussille, käveltävä 8 km tunnissa, hetken juostenkin. Mäntyviita tie, Kehä I:ltä pois, meluvallin jälkeen.

Viehättävän idyllinen "kielletty ajosuunta" -tie tuo Mäntyviita, äärimmäisen rauhallista, vain kävelevä pariskunta, ja lapset Kino Tapiolan ulkoterassilla. Kerrostaloja luonnonrauhassa ja lintuset lauloivat puissa! Upeata! Postitoimisto hienostuneen urbaani ilmiö, postimerkkiautomaatteineen! "Kuva ja Kirja" -kauppa jää kasvottomaksi, kun kiirehdin vain ohi ehtiäkseni bussille. Kävelyä yhteensä 22 km (+ 2 km Iivisniemi). (Päiväkirjasta 7.4.1983)