keskiviikko 6. heinäkuuta 2022

764. Tyrvään Vammalan antikvaariset kirjat 2022

Sastamalan Vanhojen Kirjojen päiville torstaina 30.6.2022. Pakettiautomatka taloudellisesti lyhintä reittiä Helsingistä: Vihdintie - Porintie (2-tie) - Huittinen / Lauttakylä - Tampereentie (12-tie) - Vammala.

KEIKYÄN kirkolle poikkeaminen, 2 km pohjoiseen valtatieltä 12. Tiuhaa maaseudun vaurasta asutusta pelloilla Kokemäenjoen varrella. Keikyän keltainen puukirkko (Stenbäck 1912) ja hautausmaa, niemellä luulemaani kauempana joesta, jota näen vain etäältä hiukan. Mutkitteleva vanha tie kohti KIIKKAA ja VAMMALAA, metsässä ja peltojen välissä. Aurinko pilvettömältä taivaalta, usein puidenkaan suojaamatta. Tukala helle 30 asteen kieppeillä ei houkuttele minua kävelemään 15 km Keikyältä Vammalaan, saati edestakaisin.

Vammalaan ajetaan lännestä Pesurinkatua pitkin oikaisten, kuin hypotenuusaa kahden kateetin sijasta, Hopun liikenneympyrään, josta on rakennettu uusi oikotie upouuden Prisma-tavaratalon ohi Tampereentielle. Asfaltti on vielä mustaa uutuuttaan.

*

SYLVÄÄN KOULU, Suomen ensimmäinen peruskouluksi suunniteltu koulurakennus (Osmo Lappo 1973), remontoidaan kesällä 2023, jolloin Vanhan Kirjallisuuden Päivät siirtyvät muualle, ehkäpä läheiselle MARTTILAN koululle? Kesällä 2022 vielä markkinateltta pystyssä Sylvään pihalla ja myyjien ilmoittautuminen klo 14 alkaen. Kirjojen siirtäminen banaanilaatikoissa pakettiautoista teltassa odottaville pöydille ja hyllyille. Tilaa riittää muutamalle myyjän omallekin lisäpöydälle.

Eräs systeemi lajitella myytävät kirjat vain 5 ryhmään olisi: 1) Klassikot! 2) Hyvä Viihde! (noiden väliin putoaa pahimmillaan turhia ja pitkäpiimäisiä kirjoja?), 3) Teoreettiset Tietokirjat (historia, muistelmat, yhteiskunta, filosofia, jne. 4) Käytännölliset Tietokirjat (keittokirjat, kalastus, metsästys, sienioppaat, matkailu, jne. 5) Taide ja taideteollisuus.

Kirjapäivien näytteilleasettajat teltassa: (A) Antologia (b) Timo Malin (c) Nettinuotti (d) Kyyhkyrinteen kirja (f) Huutokauppapalvelu Linden (g) Pohjanmaan Kirjatukku (h) Toinen Luku (j) Globus Felix (k) Rauman Antiikkikellari (m) Juri Nummelin (n) Makedonia (o) Laukontorin Antikvariaatti.

Arvelen telttaa paremmaksi myyntipaikaksi kuin koulun käytäviä ja ummehtuneita luokkahuoneita. Teltassa ilmavuus ja tilavuus, hyvä näkyvyys kokonaisuudesta yli eri osastojen, leveät kulkukäytävät, paras saavutettavuus, paras tunnelma! Seinämiä avattiin lisää virvoittaville tuulille! Juhlasalin ohjelma kuului kaiuttimista. (Sateesta ei ollut pelkoa!) Puolet teltasta toimi ravintolana.

Kivitalo olisi vain ollut paras suoja sateelta. Koulun alakerrassa olivat (b) Kampintorin antikvariaatti (c) Ajaton Aika (d) Pufendorf (e) Johannes (f) Kirjakellari (h) Brahen antikvariaatti (i) SS Libricon (j) Aikakirjat (k) Hantikva (l) Valli & Selin (m) Tomin antikvariaatti (n) Ajan reuna (o) Tähtiostis.

Yläkerrassa portaikon päässä luokkahuoneissa pieniä ja isoja kustantajia, mm. Atena, Aurinko, Aviador,,, Warelia, jotka minulta jäivät huomaamatta ja käymättä, mutta ehkä tosiasiakkaat löysivät nekin.

Näyttelyvieraita oli vuonna 2022 paljon enemmän kuin edellisenä "koronavuotena" 2021. Erityisesti lauantaina koulun käytävät tukkeutuivat ahtauttaan ihmismassoista! Koulun kaikki ulko-ovet pidettiin apposen avoimina (pääsymaksua ei ollut), jotta sisälle saatiin läpiveto. Sisäkauppiaat tuntuivat valintaansa tyytyväisiltä. Kivitalon Libricon pyysi asiakasta viemään sellaiset terveiset telttaan Makedonialle, että "ootte huijareita ja TORIkauppiaita!" - kirjakauppiashuumoria?

**

BIBLIOFIILIEN Seuran kirjahuutokauppa Sylvään koulun auditoriossa perjantaina klo 16-17 oli vaisuhko, kuten edellisvuonnakin. Monet kohteet menivät kaupaksi vain pohjahinnalla 10 euroa, joskus maanittelun jälkeen, ja moni kirja jäi kokonaan huutamatta! Meklari Petteri Leino nuiji kaupan puolen minuutin välein, 110 kohdetta 55 minuutissa. Seitsemän aktiivista tosihuutajaa oli ottanut itselleen numerolaatan 1-7 väliltä, jolloin heidän voittonsa pinottiin lunastettaviksi maksujärjestelyin huutokaupan loputtua. Kaksi vuorottelevaa lähettiä vei kirjoja yksittäis-huutajille käteismaksulla.

Joistakin huutokauppakohteista oli tehty kirjallisia tarjouksia etukäteen. Monissa kirjoissa oli edesmenneen kirjailija-nimimerkin Boris Hurtan exlibris. Kerran kaksi aktiivihuutajaa teki yhtäaikaa saman tarjouksen, mutta meklari ei huomannut toista, vaan nuiji kaupan päätökseen toisen hyväksi. "Meklarin virhe!" jolle ei mahda mitään nuijan paukahdettua, siihen tyytyminen.

***

KIRJAPÄIVIEN ohjelmaa: Anna Perälä, Antti Tuuri ja Leena Majander-Reenpää muistelivat 98-vuotiaana kuollutta Otavan kustantajaa Heikki A. Reenpäätä, joka oli Bibliofiilien seuran perustajajäsen, suuri kirjojen keräilijä ja merkittävä mesenaatti. Perälän esitelmä oli kovin kuiva, Tuuri oli vanhentunut, Majander eloisa ja selvitti sekavuudet, Reenpää vaikutti minusta epämiellyttävältä ihmiseltä.

Ville-Juhani Sutinen kertoi Matkasta Suomeen. Pääsin Auditoriosta Reenpää-kuuntelijoiden keskeltä vasta viimeiseksi minuutiksi "Kirjailijalavan" ääreen. Ehdin kuulla Sutisen viimeisen vastauksen, jonka mukaan ihmiset ovat erilaisia eri puolilla Suomea. Näin että hän istui sisällä hattu päässään. Enempää ei tarvinne tietääkään.

Juhlasali näytti olevan viimeistä istumapaikkaa myöten täysi, kun haastateltiin Venäjä-tietäjää, suurlähettiläs Rene Nybergiä. Kuuntelin kaiuttimista ulkona talon varjossa. Ukraina on anti-Venäjä. Jos Ukraina kehittyisi paremmaksi kuin Venäjä, se osoittaisi, että Venäjä oli väärässä ja Putin surkea johtaja, kuten Kim Pohjois-Koreassa. Venäjällä pidetään oikeana tsaarina sitä joka voittaa sodan! Ukraina on hävitettävä, jotta slaaveilla ei olisi vaihtoehtoa tyrannialle. Venäjä ei ole koskaan ollut oikeusvaltio. Oikeusvaltio on tärkeämpi kuin demokratia. Stalin sanoi, että Hitler ei osaa lopettaa sotaa ajoissa, hän itse, Stalin, osaa. Putin ei osaa.

****

VAMMALAN liike-elämä: S-Marketin myymälärakennukset tilat näyttävät olevat tyhjät Prisman avauduttua kauemmas keskustasta etelään, lähelle Lidliä ja Tokmannia. Kauppatorin laidalla on Torikeskuksen K- kuten Kallis -Supermarket. Rautatieaseman lähellä, Vammaskosken sillan pohjoispuolella Raiviossa näyttää olevan pieni K-Market. Nyyssösen kello-, kulta- ja optikkoliikkeestä kertoi peruspoliitikko Timo Soini muistelmissaan ostaneensa kihlat.

Bio Sastamala esitti Puistokadun ja Marttilankadun eteläpäässä elokuvia "Elvis" klo 18 ja "Kätyrit" klo 16. Viiden teatterin Kinoset-ketju Loimaa - Huittinen (2 salia) - Somero.

TERVAKALLION vihreä leirintämökkimme oli kesällä 2022 kaksi kertaa suurempi kuin 2021 vuokrattu punainen "leikkimökki". Tupakeittiö, jääkaappi, mikroaaltouuni, televisio, pesualtaasta ulos juokseva vesi, vesikanisteri, joka täytettiin käymälärakennuksen ulkoseinän letkusta. Naapurissa oli useita asuntovaunuja, uimaranta, leikkipaikka ja kesäpäivistä riemuitsevia lapsia. Näköala kuistilta villin pöheikön yli Rautavedelle ja sen taakse Vammalan ydinkeskustaan.

Torikeskuksen kauppatorille oli asettunut kolme käytettyjen kirjojen torimyyjää (viime vuonna näin vain yhden), jotka välttivät 350 euron osallistumismaksun. Heidän kirjojensa laatu näytti heikommalta kuin messu-antikvariaattien.

Taidekauppa Art-Pispala järjesti Taidemyyntinäyttelyn yhtä aikaa Kirjapäivien kanssa Marttilan koulussa, samoin kuin vuonna 2021. Myös Äänilevyjen messumyyntiä mainostettiin monilla julisteilla, tapahtumapaikkana Seuratalo, joka sijaitsee ylhäisessä yksinäisyydessään eräällä mäkikukkulalla. Kulkiessani paikan ohi en nähnyt ristinsielua tai kissaakaan matkalla Seurataloon tai sieltä pois!

Vammalassa on joitakin tyhjillään olevia liiketiloja, mm. antikvariaatin vieressä. Keskeisellä kadulla on paikallisen poliitikon toimisto, jonka näyteikkuna julistaa: Arto Satonen, Kokoomus. Kansanedustaja. Vammala on shakkimestari 2021. Sisällä näkyy ulos siirrettäväksi sopiva ständi, joka lupaa "Kahvitarjoilu!"

PUKSTAAVI - kirjan museo esitti saman suppean näyttelyn kuin vuosi sitten. Filmiesitys talon rakennuttaneesta apteekkarista. Kirjapainon malli. Kirjataloja. Perheiden kirjastoja ja kirjahyllyillä eri ajoilta. Ääninäytteitä. Kirjaston lainaustiski. Pekka Vuori kertoi Helsingin Sanomien kuvittamisesta: 3 tuntia aikaa piirtää Nobel-voittajasta karikatyyri lehteen. Nykyisessä pienikokoisessa sanomalehdessä ei ole enää tilaa kuvitukselle!

Tornihuvilassa Filmi-Sepon lyhytelokuva Vammalasta. Pieni näyttely Sastamalan 15 erikoisuudesta: pisin puinen riippusilta 228 metriä. Vanhimmat säilyneet kirkonkirjat. Lähimpänä toisiaan olevat kaksi keskiaikaista kirkkoa. Ensimmäinen laskuvarjohyppääjä. Ensimmäinen naislentäjä. Ensimmäinen nais-bussikuski ja nais-liikennöitsijä. Ainoa vesikokeeseen joutunut noidaksi epäilty nainen (n. 1600-1665). Tämä ei hukkunut Turun Aurajokeen, joka oli jäässä, mutta jätettiin polttamatta, kunhan ruoskittiin ja karkotettiin. Päätyi myöhemmin Hämeenlinnaan, ja siellä hänet poltettiin roviolla!

*****

ANTIKVARIAATTI TYRWÄÄ vastasi mielestäni kirjamessuja yksinäänkin! Marttilankadulle avautui nelisen isoa näyteikkunaa eri teemoilla, kuten musiikki, sarjakuvat ja paikallishistoria. Kauppa näytti jopa 10 metriä leveältä, joten en olisi arvannut sen olevan vielä kaksi kertaa syvempi, 15-20 metriä! Aivan peräosa näytti varastotilalta banaanilaatikoineen, mutta yhteensä tilaa saattaisi olla 150-200 neliömetriä. Kirjoja mahtuu varmasti monia kymmeniä tuhansia! Hyllyjä seitsemässä kerroksessa, ehkäpä 15 metriä sivuseinillä ja kahdeksan tuplahyllykköä poikittain kapeille sivukäytäville, eikä siinä kaikki. Kenties 850 hyllymetriä, ellei kilometriä? Mahtuisiko hyllymetriin keskimäärin 40 kirjaa? 

Yleensä ohittaessani liikkeen kauppias Jokke Mäkinen on juuri istunut tupakoimassa ulkona Marttilankadulla, joten en ole halunnut keskeyttää lepotaukoa. Vaimohenkilö näytti nyt kuitenkin tuuraavan kassassa ja asiakkaita oli perjantai-iltapäivänä yhtäaikaa kymmenkunta. Kolmisen asiakkaiden puolisoa levähti nojatuoleissa. Kauppa avattiin Vanhan Kirjallisuuden päivinä jo klo 8 aamulla!

Rouvashenkilö kysyi: "Missä on Haanpää-osasto? Viimeksi se oli tässä, kun minä käyn joka vuosi kirjapäivillä ja poikkean täällä!" Kauppias arveli, että asiakas saattaa muistaa häntä paremmin, mutta Pentti Haanpään kirjoja ei tällä kertaa löytynyt. Vasta asiakkaan poistuttua minä huomasin eräässä poikkihyllyssä selkeän tarrapaperilapun "HAANPÄÄ", ja Haanpään kirjoja puoli metriä, kootut teokset ja monia yksittäisiä.

Mika Waltari-osastoa saattoi olla 2-3 metriä, samoin metrikaupalla siniselkäistä Nuorten Toivekirjastoa, kuten dekkareista Sapo-sarjaa ja Salama-sarjaa. Valtava valikoima tuttuihin sarjoihin kuuluvia kirjoja, joita en muista koskaan ennen nähneeni! Aarreaitta, jos keräisin jotakin sarjaa! Onkohan Tyrwään kirjoja internetin kauppapaikoilla, en ole etsinyt. Jos asuisin Vammalassa, tuskin malttaisin olla käymättä Antikvariaatti Tyrwäässä joka viikko! Kenties Vammalan paras kulttuurikeidas, yli kaupunginkirjaston, Pukstaavi-museon, Taidetalo Jaatsin ja elokuvateatterin!

Pirkka-Pekka Petelius esitteli joitakin vuosia sitten Tyrwään antikvariaatin televisio-sarjassa, jossa yritti auttaa pienyrityksiä pärjäämään paremmin. Sen jälkeen paikkakuntalaiset kutsuivat kauppiasta "vilimitähdeksi". Kauppa olikin parempi kuin mitä TV-sarjasta arvelin.

************************

************************

************************

Vertailun vuoksi perään uusintana EDELLISEN VUODEN Sastamala-kuvaus:

736. Sastamalan kirjapäivät 2021

Sastamala tuli tutuksi Vanhan kirjallisuuden päivillä 2021. Navigaattori neuvoi Huittisten kautta lännestä Vammalaan tulevia Pesurinkadulle ja pois mennessä itään Tampereentielle. Itsenäisyydentie oli etelästä päätie Vammalan keskustaan, jossa rinnakkaiset kauppakadut, uudempi ja suurempi Puistokatu sekä vanhempi ja mutkainen Marttilankatu, yhtyivät pohjoisessa Vammaskosken sillalle.

Kirjapäiviä pystytettiin 29.7.2021 torstain iltapäivänä, kahta myyntipäivää perjantaita ja lauantaita varten, Sylvään koululle ja viereiseen jätti-telttaan. Pakettiautot purkivat banaanilaatikoita täynnä kirjoja teltan kolmen suuaukon pielissä.

Antikvaari Antolla oli tuomisinaan nelisenkymmentä täyttä banaanilaatikkoa, joiden järjestelyyn teltassa pöydille kului nelisen tuntia. Osa kirjoista aseteltiin kuuden tason puiseen hyllykköön, esimerkiksi muistelmia, historiaa ja kaunokirjallisuuden klassikoita. Myös muotoilu- ja kuvataidekirjoja, harrastekirjallisuutta, runokokoelmia, dekkareita, jännityskirjoja, lastenkirjoja ja sarjakuvia oli lajiteltuina eri laatikoissa. Osa kirjoista oli sata vuotta vanhoja tai 1800-luvulta, kuten tyrvääläisen Antero Wareliuksen "Enon opetuksia luonnon asioista".

Tervakallion leirintäalue (2 km keskustasta) Rautaveden pohjoisrannalla tarjosi varmaankin kaupungin halvinta majoitusta lasten leikkimökin kokoisissa, ehkä 4 m2:n punaisissa puutaloissa, jotka oli varustettu kahdella kerrossängyllä, jääkaapilla ja kahvinkeittimellä. Alueelle ajettiin Vammaskosken sillan pohjoispuolelta Sastamalantietä itään ja Uittomiehenkadun päähän, läpi muutaman betonielementti-kerrostalon muodostaman mini-lähiön, jonka ylellisyytenä oli Pappilanlahden järvenranta! Leirintäalueen rannalta ja laiturista avautui varsin kaunis näköala Vammalan keskikaupungin talorivistölle Rautaveden eteläpuolella.

Vein perjantai-aamuna kirjekuoreen pakatun kirjan postiin, jota hoiti K-Supermarket Torikeskus, kattoikkunaisessa, valopihaisessa kauppakeskuksessa Puistokadun varressa, Onkiniemenkadun ja Aittalahdenkadun välissä. Katolla oli pysäköintialue, länsipuolella puisto ja itäpuolella toriaukio, joka oli täynnä torikauppiaita lauantai-aamuna. Muutamilla myyjillä oli pysyviä puisia kauppa-aittoja. Yksi käytettyjen kirjojen kauppiaskin seinustalla. Arkena pysäköintialue ja alkoholistien ajantappopaikka. Eteläpuolella Linja-autoasema, jossa paikallisbussin aikataulu, mutta "kaukolinjojen vuorot vain netissä, koska vähentyneet koronaviruksen takia".

Luulin K-Supermarketin olevan Vammalan suurin kauppa, mutta kartasta opin, että kaukana keskustan eteläpuolella, Itsenäisyydentie 66:ssa on City-Market. Prisma puuttui, mutta oli jo rakenteilla samalle suunnalle. Ihmekös sitten, että Puistokadulla oli jatkuva vilkas autoliikenne katua ylittävän kävelijän varottavana, jos keskustasta pitää ajaa 3 km kauppoihin. Luulin vanhanaikaisten vaatekauppojen menestyvän Vammalassa, koska valtakunnan suurimmat koko kansan vaatettajat Prisma ja City-Market puuttuvat? Nikkanen ja Nyyssönen olivat isoja kaupankylttejä keskustassa, Nikkanen vaatetti Huittisissakin ja Nyyssönen myi kelloja, kultaa ja optiikkaa.

S-Market Itsenäisyydentie 1 oli keskustan laidalla, mutta Lidl liian kaukana etelässä. K-Marketteja oli kolme, Nuutilankujalla Lidlin eteläpuolella, Raiviossa Vammaskosken pohjoispuolella Asematie 20:ssa sekä Häijään kylässä. Villihinta ja Löytötex olivat isoja sekatavarakauppoja.

S-Marketin eteiskäytävässä jaettiin ilmaiseksi Aamulehteä. Toivoin, että olisin saanut Tyrvään Sanomat, joka näytti pirteältä selatessani sitä kaupan lehtihyllyllä, ilmestyi keskiviikkoisin, hinta 3,50 euroa. Kerrostalojen pihoissa näin pieniä puisia postilaatikoita, joissa luki "Alueviesti". Sisällä oli nippu sen nimistä ilmaiseksi jaettavaa kaupunkilehteä: Sastamala - Punkalaidun - Huittinen - Kokemäki, painos 32'000. Lehden jakajan ei tarvinnut kiertää rappukäytävien postiluukkuja, joista monissa lukisi: "Ei mainoksia, kiitos!" Halukkaat saivat kuitenkin ilmaislehden kotipihalleen asti.

Puistokadun ja Marttilankadun eteläpäässä katselin Bio Sastamalan elokuvamainokset. Vain Renny Harlinin ohjaama "Luokkakokous" klo 18. Lauantaina olisi myös lasten animaatio klo 16. Neljän teatterin ketju: Huittisista (2 salia) Loimaalle ja Somerolle. Työpaikka oli vapaana näytösten hoitajalle (myynti, elokuvakoneen käyttö, siivous ym). Aittalahdenkadun eteläpuolella ihmettelin luonnontilaan jäänyttä mäkitonttia, jolle nousi portaikko Puistokadultakin. Mäen huipulla piilotteli vanha iso puinen Seuratalo.

Sastamalassa on paljon puistoja ja liikuntapaikkoja ulkona. Erityisesti lännessä Liekoveden rannassa on kaunis vesimaisema lintuineen sekä puistonpenkkejä. Myös pystytetty tyhjiä taulunkehyksiä, joiden läpi katsoa "Mielenmaisemaa". Raamien mukana meditaatio-ohjeita kurssimainoksin.

Etelämpänä tulvavalli suojelee rivitaloja Roismalanlahden korkealta vedenpinnalta. Maan puolen rinteeseen on rakennettu porrasaskelmia ja järven puolelle laitureita. Kuljeskelin valleilla jo vuonna 2017 kävellessäni Äetsästä Kaarlo Sarkian museon ohi Vammalaan.

(Kuntabongari 2017 heinäkuuta: 604. Kiikasta Vammalaan kävellen)

Kävelin länsirantaa pohjoiseen Tyrvään kirkolle. Matkan varrella matonpesupaikkoja, venelaitureita, Kaalisaaren niemessä urheilukenttä, tennis- ja padel-kenttiä, skeittailurata, mäennyppylä, kuntoilulaitteita, uimaranta pukukoppeineen. Rantatontille on rakennettu kalliisti uusi suuri kerrostalo. Naapurina vuosikymmeniä vanhempi halpa betonielementti-talo rumasti näkyvine saumoineen, mutta sekin omalla pätkällään Liekoveden rantaviivaa!

Montako kaksitornista kirkkoa Suomessa on? Kaksi: Tyrvään kirkko oli ensimmäinen ja Helsingin Johanneksen kirkko viimeinen! Tyrvään kirkossa on tilaa tuhannelle kokoontujalle. Halusivatko seudun heränneet rehennellä naapurikuntalaisille? Levisi sanonta: "Kehuu kuin tyrvääläinen kirkollaan!" Pihalla lasivitriinissä selostukset Sastamalan eri-ikäisistä kirkoista. Kirkko oli komea ulkoa, muttei kummoinen sisältä. Kolmiosainen alttaritaulu ja kolikoita syövä vaivaisukko.

Ylitin Vammaskosken sillan ja laskeuduin portaat rantapuistoon, jossa oli pari pientä kävelysiltaa ja pitkospuita länteen. Päädyin Jaatsinkadulle, jolta polkua Asemakadulle. Kävelin Vanerikadulle katsomaan Riga-nimistä vaneritehdasta. Palatessa poikkesin rautatieasemalle, jonka molemmilla laitureilla muutama ihminen odotti junia, sekä Porin että Tampereen suuntaan.

Junalippuautomaatti ei toimi rahalla, eikä ole aikatauluja! jotka kehotetaan katsomaan netistä! En ole vuosiin ajanut Suomessa junalla, en osaisi enää, asemat tai konduktöörit eivät myy lippuja, pitäisikö sitten ajaa liputta ja maksaa kallis sakko?! Saksassa 2018 ja Belgiassa 2017 olen saanut liput euroseteleillä automaateista, eikä ollut paikkavarauksia, tilaa riitti!

Gallen-Kallelan kadun varrelta löydän Akselin lapsuudenkodin, nyt näyttelytilana, jonka valvoja lakaisee eteistä ulkoportaille ja tervehtii ohikulkijaa. Pihan luonnonpuistossa on veistoksia, kuten pelti-lintuja, ja myös Kallelan patsas, joka onkin pelkkä pää kivitolpan nokassa, jota muutama vuosi sitten etsin tuloksetta. Tuntemattoman taiteilijan näyttely sisällä. Jaatsinkadun ja Asemakadun risteyksessä on entinen kivinavetta näyttelytilana, jossa nyt Marc Chagallin teoksia, pääsymaksu 6 euroa, pariskuntia menee sisään.

Pakenen alkavaa sadetta kaupunginkirjastoon, joka on Vammaskosken sillan koillispuolella, Pappilanlahden rannassa, Sillankorvankadulla. Katetulla ulkoterassilla on kärryssä jaossa ilmaiseksi poistokirjoja: "Älä maksa! Älä tuo takaisin!" Avaran kirjaston valikoima vaikuttaa runsaalta. Sisällä on iso laari lisää poistokirjoja. Vapaaehtoisen maksun kirjasta voi pudottaa aukosta rahalippaaseen. Löydän vanhan kirjan "Agricolasta Pakkalaan" ja luulen ensimmäiseksi osaksi kirjailijaesittelyjä, kuten omistamani "Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan" ja "Kailaasta Meriluotoon". Kotona huomaankin pappien elämäkerroiksi, kuin oppikoulun kirkkohistoriaksi. Pidän sadetta, käytän siistiä käymälää. Kirjasto on auki perjantaina klo 16 asti, lauantaina suljettu.

Marttilankadun jalkakäytävällä näen kirjakauppias Jokke Mäkisen ulkona tupakkatauolla. Pirkka-Pekka Peteliuksen TV-sarja teki Jokesta ulkonäöltä tutun "vilimitähden" muutama vuosi sitten. Kolme kertaa eri päivinä ohitin Tyrwään Antikvariaatin ja joka kerta Jokke oli ulkona tupakalla ja juttelemassa. Tyrvään Sanomissa (4.8.) hän kehui: Parhaat kirjapäivät ikinä - myynnillisesti. "Tuntui, ettei hengähdystaukoa oikein ollut, kun ihmisiä tuli ovesta jatkuvasti."

Joitakin bussipysäkkejä somisti koristeltu polkupyörä, jonka tarakalla oli kirjoja. Selitysteksti kertoi, että Kirjapäivien ilmainen kaupunkibussi "kulkee jatkuvasti" klo 8-18 perjantaina, 8-17 lauantaina, reittiä Rautatieasema - Sylvään koulu - Pyhän Olavin kirkko - Rautatieasema. Muutaman kerran olin bussin nähnytkin, kyljessä luki "Antti Lauhamo".

Näin ilmaisbussin pysäköitynä Ojansuunkadulla Sylvään koulun vieressä perjantaina klo 14:20 ja kiirehdin mukaan. Toivoin että keskiaikainen kirkko olisi auki ainakin klo 15 asti. Kuljettaja seisoskeli ulkona. Sisällä istui 2-3 pariskuntaa. Bussi lähti ajamaan puolen jälkeen ja matka Pyhän Olavin kirkolle vei runsaat 10 minuuttia.

Vammaskosken sillan jälkeen ajettiin koilliseen, Vanhankirkonniemelle. Matkan varrella näkyi grillikioskin pihassa ihmisnukeilla somistettu autonäyttely, esimerkiksi kaunotar kurkottamassa konepellin alle. Pyhän Olavin kirkon luona bussi kävi ensin kääntymässä pysäköintialueella ja pysähtyi sitten portin eteen. Olin ainoa kirkolle jäävä (muutko menossa rautatieasemalle?), mutta bussiin nousi 2 ihmistä.

Kirkossa oli opastettu kierros meneillään klo 14:50. Kirkko oli avoinna arkena klo 16 asti, mutta lauantaina suljettu! Opas selosti Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan työnjakoa uusissa kirkkomaalauksissa: raamatun henkilöitä ja Jeesuksen kärsimystie. "Kuolema on: Kaksoispiste, eikä piste." Vapaaehtoinen pääsymaksu 2 euroa, jonka sai antaa joko oppaalle tai "Puu-Pietarille" eli kirkon vaivaisukolle.

Tuhopolttaja oli syksyllä 1997 sytyttänyt kirkon palamaan, juuri kun talkooporukka oli saanut pärekaton uusittua. Kiviseinät olivat säilyneet, puuosat tuhoutuneet tulessa. Uudet puurakenteet on maalattu sinivihreiksi, mikä on ollut väresitä arvokkain.

Minulle vanhakirkko oli sisältä pettymys: tuoreet puupenkit tai katto eivät pystyneet näyttämään historiallisilta, vaikka liitokset olikin tehty vanhanaikaisesti puutapeilla. Kiviseinät olivat komeimmat pihalta katsottuina, olivat silloinkin kun näin raunion ennen kunnostusta.

Parin nuoren naisen esimerkkiä seuraten kiipesin kirkon perältä portaita parvelle, jossa olivat kaiketi kirkkokuoron penkit. Hyvä näköala alas saliin ja saarnatuoliin. Laskeuduin alas toisia, jyrkempiä portaita vasemmalla sivulla edessä.

Poistuin kirkosta harmaapartaisen seitsenkymppisen miehen jäljessä, joka käveli ulkona polkupyörälleen. Kirkolle tulossa ollut kolmikymppinen kysyi tältä: "Oletko Upi - Urpo Vuorenoja?" Oli hän, miehet jäivät juttelemaan, vuosientakaisia. Sitten muistin minäkin nähneeni Karkussa matkailukohde Wanhan-Harsun isännän, viisi vuotta sitten, 2016.

Antti Lauhamon kaupunkibussin piti pysäkkitekstien mukaan kulkea "jatkuvasti", mutta tarkoittiko 20 vai 30 minuutin vuoroväliä? Myöhemmin näin kirjapäivien esitteestä, että bussin piti lähteä tasatunnein rautatieasemalta. Jouduin siis odottamaan kirkolla tunnin! Olisin kävellyt keskustaan puolessa tunnissa. Kello 15:45 bussi ei jättänyt ketään kirkolle, mutta autoon nousi kaksi. Bussin seistessä pysäkillä pari minuuttia tuli auton takaosista nainen kysymään, ehtisikö hänen lapsensa käydä kirkossa sisällä? Kuljettaja sanoi, että lähtee juuri, mutta tulee taas tunnin päästä. Rouva ei halunnut odottaa tuntia, vaan aikoi tulla omalla autollaan uudestaan (mutta kirkko sulkeutuisi 10 minuutin päästä ja olisi huomisen - lauantain - kiinni).

Kaupunkibussi ajoi rautatieasemalle, jossa seisoi muutaman minuutin. Sitten Vammaskosken sillan yli, Marttilan-, Varilan-, Kilpinokan- ja Rautavedenkatua Ojansuunkadulle Sylvään koulun Kirjapäivien päätepysäkille.

Myöhästyin muutaman minuutin Bibliofiilien Seuran kirjahuutokaupasta klo 16-18 Sylvään auditoriossa, en ehtinyt tutustua lavan laidalla esillä olleisiin kohteisiin, eikä minulla ollut luetteloakaan. Meklarina toimi Petteri Leino. Myytävänä oli noin 50 kirjaa (tai myös 3 kirjan nippuja), joista monet jäivät huutamatta 5 euron pohjahinnallakin. Välillä syttyi kilpahuutoja. Suurostajat tai kirjallisia tarjouksia tehneet osallistuivat tuntemattomina numeroilla 1-10. Eniten myytyjä kirjoja varastoitiin lavan takaosaan ostajalle numero 1. Aikakauslehti "Mehiläisen" vuosikerroista n. 1860 tarjottiin 50-65 euroa, viimeinen (vajaa) nousi kalleimmaksi. Myytävä loppui jo klo 16:40, 80 minuuttia etuajassa.

Lauantai-aamuna oli Rautavedenkatu suljettu autoilta, paitsi Kirjapäivien maksullisen pysäköinnin vuoksi, myös kadulle aidatuilla ulkokentillä järjestettyjen salibandy-otteluiden takia. Vihreäliivisiä tilapäisiä pysäköinnin vartijoita oli runsas joukko Sylvään koulun eri nurkilla.

Kävelin kirjamuseo Pukstaavin pihaan ensimmäisen kerran Rautaveden- enkä Marttilankadun puolelta ja huomasin yllätyksekseni tuuhealla pihalla olevan puiden peitossa erikseen Sastamalan seudun museon, tornillisessa Apteekkarin huvilassa. Ulkona puutarhassa oli Jukka Virtasen (1931-2015) valokuvanäyttely, ei TV-esiintyjä Jukka Virtasen (1933-2019). 

Viereisellä tontilla oli Vammalassa syntyneen Mauri Kunnaksen kuvakirjojen unissakävelijän Herra Hakkaraisen museotalo, jonka pihalla lasten liikennekaupunki, tärkeimpinä lavasteinaan vankila sekä bensiiniasema GULP! "kallista bensaa." Olisiko museo aikuiselle sallittu tai sopiva?

Kävin museoista kahdessa iltapäivällä klo 13:30-14:30, ensin Apteekkarin huvilassa, auki klo 10-17 (Kirjallisuuden päivinä klo 20 asti). Lipunmyyjä vasta käynnisti Museokortin lukulaitteen, olin kai päivän ensimmäinen asiakas? Huvilan pohjakerroksessa oli kaksi näyttelyä: yhdessä huoneessa Lasinpuhallus ja useissa huoneissa Karjalan evakot. Lotan asu vitriinissä. Esineitä ja käsitöitä, myös haalealla värifilmillä. Eniten pidin kokonaan katsomastani Puolustusvoimain mustavalkoisesta filmikatsauksesta numero 86 (ehkä), joka kuvasi Karjalan evakuointia eri kulkuvälineillä, ja välillä sotatoimia. Poistuessani joku mies oli juttelemassa lipunmyyjän kanssa ja meni ulos edelläni. Muita en nähnyt Sastamalan seudun museossa, olisiko se liian piilossa, eivätkä turistit löydä?

Suomalaisen kirjan museoon Pukstaaviin ja Sastamalan seudun museoon oli yhteinen pääsymaksu, pääsylippuna hopeanvärinen tarrakuvio, joka muistutti numeroa 9 tai 6. Pukstaaviin mentiin sisään alhaalta kellaritasolta pihan puolelta (edellisen kerran käydessäni vuosia sitten Marttilankadun katutasolta). Kadun korkeudella oli vasemmalla kahvila ja oikealla museokauppa, jossa lipunmyynti, mutta nyt tyhjänä.

Katselin ensin kadun kerroksen exlibris-näyttelyn (kuuluisuuksien kirjanomistajan-merkkejä). Sitten nousin ylimpään kerrokseen, jossa oli pysyvä kirja-alan näyttely. Lavastuksia vitriineissä, kuten kirjapaino tai Otavan kustannustalo Helsingissä - pienoismallina, joidenkin huoneiden seinät avattuina, jotta huoneisiin näki. Kirjahyllyjä lavastettu kirjakokoelmineen, eri aikakausilta ja erilaisista kodeista. Nauhoilta kuului tekstinäytteitä tunnetuista kotimaisista teoksista. Filmiesitys kertoi toimeliaasta apteekkarista, joka perusti Tyrväälle kirjapainon, kirjakaupan, limonaatitehtaan sekä rakennutti Pukstaavin talon apteekikseen ja tornihuvilan asunnokseen. Hän kuoli 1938.

Minusta jotakin sellaista tuntui Pukstaavista puuttuvan, mistä olin eniten pitänyt ensimmäisellä käyntikerrallani, viisi vuotta sitten 2016, mutta mitä? - Lyhyet Kirjailija-multimediat: Aho, Canth, Jotuni, Huovinen, Kianto, Kallas... Olivatko poissa vai enkö huomannut? Museovieraita oli lisäkseni vain nuoripari katsomassa exlibriksiä sekä yläkerrassa äiti sivistämässä pientä koululaistaan kulttuurilla. Kahvila kuulosti sorinasta päätellen vilkkaalta.

Sylvään koululla oli kirjamyyjiä sekä suuressa teltassa että koulun sisätiloissa, monissa luokissa, kahdessa kerroksessa. En varmasti löytänyt kaikkia myyjiä, tuskin muutkaan. Esimerkiksi SS Libriconin sarjakuvat olisin halunnut nähdä. Nastamuumio sanoi, ettei ole julkaissut mitään uutta korona-aikana, myi vain ylimääräisiä kirjoja hyllystään.

Kirjapäivillä klo 12-13 Bibliofiilien seuran puheenjohtaja Petteri Leino haastatteli entistä antikvaarista kauppiasta, 75-vuotiasta Anssi Arohonkaa (s.1946), joka oli kirjoittanut muistelmansa. Hämäläis-osakunnan aktiivi 1960-luvun lopulla. Vuonna 1970 ensimmäisen sarjakuvahuutokaupan meklari, sarjakuvahullun kaverin pyynnöstä, ei itse harrastanut sarjakuvia. (Minä muistankin hänet erityisesti sarjakuvameklarina - Helsingin Sanomien valokuvasta! Hänen kaupassaan kävin kerran tai pari, veljensä Mikan kaupassa Hämeenlinnassa kerran, ja isänsä Eino Arohongan (Aaro Honka) poikakirjoja luin monta.)

AA: Tampereen klassisen lyseon latinisti, filosofian maisteri, äidinkielen opettaja, kunnes perusti Helsingin Cygnaeuksenkadulle pienen 50 neliömetrin kokoisen antikvariaatin, jonka muutti 70 m2:n tiloihin Mannerheimintielle. "Pistit liikkeen pystyyn minun nenäni eteen!" harmistui tunnettu antikvaari-kauppias Isak Gordin - jolla oli melko iso nenä. Antikvaariset kauppiaat ovat kuulemma kateellista väkeä, "Ei kuitenkaan Petteri, joka aloitti vasta kun minä lopetin ja osti varastoni, joten emme ole kilpailijoita."

"Kalleimmalla kirjoja myyvät eivät ostaessaan välttämättä maksa parhaiten" oli Arohonka kirjoittanut, mikä suututti kollegoja, nimiä mainitsematta. Leino mainitsi Hagelstamin hävinneen Arohongalle tarjouskilpailun arvokkaasta kirjastosta. Kirjavarkaiden varalle kauppiaalla oli pesäpallomaila. Liikkeessä tuurannut vaimo juoksi mailan kanssa kadulle narkomaanin perään, joka oli siepannut ovensuusta maksamatta 5-osaisen Sibeliuksen elämäkertasarjan, ja karjuen saikin kirjat takaisin.

Koronan takia Sylvään koulun auditoriossa oli käytössä vain joka toinen penkkirivi, mutta edellisvuosia vähäisempi yleisö mahtui hyvin. Juhlasalissa eli voimistelusalissa riitti tilaa reilusti, kun ehdin sinne kuuntelemaan osan valokuvaaja Pekka Agarthin ja dosentti Mikko Lahtisen muisteluista menneiden vuosikymmenten Vammalasta ja sen tärkeimmästä kauppakadusta Marttilankadusta. Viimeiseksi haastateltiin filosofian tohtori Marko A. Hautalaa kirjoittamastaan 1200-sivuisesta Algoth Untolan elämäkerrasta, jonka sastamalalainen kustantaja oli julkaissut. Hautala teki palkkatyötä vartijana, työnantajana Securitas, niin ei tarvinnut hakea apurahoja (kansainvälisesti kuuluisa kauhukirjailija Marko Hautala on eri henkilö).

Kirjapäivät loppuivat lauantaina klo 17:00. Moni myyjä aloitti etuajassa kirjojensa pakkaamisen banaanilaatikoihin, mutta kauppias Anto sinnitteli viimeiselle minuutille ja myikin vielä klo 16:55 yhden kirjan 5 eurolla. Takaiskuja: hänen pöydältään oli varastettu Elias Simojoen teos "Palava pensas"! Kirjojen pakkaaminen autoon vei Antolta puolitoista tuntia, joiltakuilta vähemmän tai enemmän.

.


763. Suvisaaristo, Raitiovaunu-Museo, Nuuksio 1995

SUVISAARISTON sunnuntaikävely (7 tuntia) 9.4.1995 klo 13-20. Espoon Kaitalahden luontopolun suulla Suvisaaristontien varrella oli työkoneita, viereen juntattiin leveämpää väylää, vaiko putkia? (Poikkesin vasta palatessa.). Hyvä lenkkeilysää, aurinko pilkotti, lunta vain varjometsissä. Suinonsalmen uimarannalle poikkesin. Istahdin, mutta liikaa vilinää. Suvisaariston I sillan ohi kesäkioskille ja laivalaiturille.

Jatkoin matkaa Suvisaariston KAUPAN ohi (auki su 10-15). Ikkunassa Juhla-Mokka 26 markkaa, Presidentti 30 mk, entäpä Pirkka-kahvi? Kävin kaupan venelaiturin päässä, aukioloajat ilmoitetaan siellä. Seuraavalla uimarannalla istuin klo 14:20-35, luin 10 sivua kirjaa Juha Kääriäinen: "Seikkailijasta pummiksi." Kaksi tyhjää olutpulloa. Kaksi uimakoppia, WC, toimisto ym. Jatkoin matkaa. Poliisiauto ohitti hidastaen, palasi myöhemmin takaisinpäin. Asuntoesittely YLE-tienhaarassa. (Yleinen tie päättyy). Taksi kääntyi takaisin, pian palasikin: Moisön saaren perukalla taas minua vastaan. Bussipysäkillä 3 odottajaa klo 15:10. Bussi 2 minuuttia myöhässä.

Liikennöitsijä P. TYLLILÄN linja-autojen tallirakennus tien varressa, 4 oviparia, bensiinipumppu, asuntovaunu, "yksityisalue". Viimeinen mutka alas bussin päätepysäkille. Luoteessa MOISÖN kohoava silta, lounaaseenkin toinen tie (Ramsö udd). (Suvisaaret: 1) Suino (Svinö), 2) Ramsö, 3) Moisö. Silloilla yhdistetyt myös Bergö, Svartholmen ja Lilla Bodö.) Moisössä kaarran pohjoiseen, koilliseen kärkeen. Välillä autiota metsää, tiheää, rantaa. Kärjessä siltapenger ja ruotsinkielinen koira-varoitus (Malmöstä kyltti). Palasin ja kuljin vähän matkaa tietä lounaaseenkin. Jokin perhe tuli vastaani kävellen. Pari autoa myös. Bussi klo 16:10. Pihatöissä ja puunkaadossa pariskuntia Ramsössä.

Yle-tienhaarasta Turvesiltaa Bergön luonnonsuojelualueelle. Lintumies vastaan. Kaksi pikkusiltaa. Polku mutkitteli, nousi, vivahteikkaassa luonnossa. RETKIKOHDE! Lopulta tenniskenttä, moottorisaha. Toinen polkuhaara. Istuin sen varrella sopivalle kivelle aukiolla. Luin 10 sivua lisää kirjasta. Kävin upealla juurakkoportilla. Palasin Yle-haaraan ja sinne. Kaunis valkama, jossa venesatama. Jatkoin vähän matkaa ja palasin sitten. Seuraava poikkeama Svartholmeniin ja Espoon Furuholmiin, jonne kävelin. Olikohan Furuholm kesäsiirtola, jonne Vapaaniemen kansakoulusta tehtiin tilausbussilla päiväretki keväällä 1969? Nyt: vain Espoon työntekijöille, vartioitu. Maanrakennustöitä. Pikku saari. Palasin Suvisaariston päätielle. Iso postilaatikko Guy Kauhanen. Poikkesin Meri-Hanikkaan. Sitten kotiin Kaitaalle.

**

APRIL JAZZ (Tapiola) - ilmaisella bussilla Tapiolasta Helsinkiin 21.4.1995. Tapiolassa kävin vain kirjastossa ja Area-matkatoimistossa. Helsingin Sanomien HS-bussi tyhjä 14:30 ja 15:30 (vieraat vasta tulivat Tapiolaan, eivät vielä lähteneet), klo 16:30 bussiin menee 5 ihmistä. Menin klo 19 Amanda 2:een (myöhemmin "Engel 2") Sofiankadulle katsomaan makedonialaisen elokuvan "Ennen sadetta" /"Before the Rain" (maksoi 30 markkaa).

TIVOLI UK (Britanniasta) Mäntymäellä Töölössä lauantaina 22.4.1995. Paljon heittämis-tehtäviä palkintoineen voittajille. Poletit 5 markkaa. Sellaisia tarvitaan 2-3 eri tivoli-laitteisiin: Autorata, Maailmanpyörä, muita kieputtimia, Niukasti väkeä klo 18:30-36, siinä ajassa kaiken näki.

APRIL JAZZ -bussi lähti Postitalon edestä klo 19, matkustajia 15-20. Takanani bussissa istunut mies suunnitteli matkaansa Vapuksi Prahaan. Poliisi partioi Tapiolassa. Kävelin Tapiolasta kotiin klo 19:25-21:05. Vaihdoin ensin penkillä istuen jalkoihini Tarjoustalosta juuri 69 markalla ostamani Trax-nahkalenkkarit, jotka tuntuivat mukavilta, paitsi ensiksi varpaiden yläjuurista puristivat. Luin kävellessäni 45 sivua Osmo Pekosen matkakertomuksia "Danse macabre". Jalat väsyivät. Lauantai-aamuna 22.4.1995 Tallink-laiva oli haaksirikkoutunut Suomenlinnan Kustaanmiekassa!

***

GDANSK. Puolassa kävi äiti laivaristeilyllä tiistaista 9.5. lauantaihin 13.5.1995. Lähti tiistaina klo 15 bussilla, matkalaukku + kassi, Kaarina Simola samalla bussilla Hannuksesta. Palasi taksilla kello 12 lauantaina. - KYLMÄ! Tyyntä! Tietyöt hidastivat. Eivät ehtineet nähdä Vanhaa kaupunkia, vain Keskitysleirin torstaina klo 11-17. Ruoka OK. Hytti (4 hengen) ei liian ahdas kahdelle. Suomen markka kelpasi laivalla, sata markkaa vaihtoi valuuttaa, osti meripihkakorut. Soitti Laina-siskolleen, joka puolestaan palasi juuri Prahasta!

****

POSTIMERKKINÄYTTELY Finlandia 95, Messukeskus 15.5.1995. Bussi 504 Soukasta Pasilaan. Helsingin pääkirjasto klo 14:50-15:05. - Postimerkkinäyttely on täynnä polveilevia väliseiniä, joilla kirjekuoria ja palkintoruusukkeita. Labyrintti! Katsojia ei ole juurikaan monta. Perällä postimerkkiliikkeet ja toisaalta postimerkkejään mainostavat maat myyntikojuissaan. Postikortteja: Puijo 2 markkaa.

*****

MATINKYLÄSTÄ EESTINLAAKSOON 15.5.1995. Vaihdoin Itä-Pasilassa bussiin 504, jolla ajoin klo 15:50-16:20 Matinsolmuun (Länsiväylän Matinkylän liittymään). Sieltä polku Autokorjaamon luo, kävelin 13 minuuttia keskitietä Kuitinmäen City-Marketiin. Kokeeksi pakkaan pienimpään 25 litran rinkkaan (129 markkaa) makuupussin (129 mk tai K-kortilla 79 markkaa) ja vihreän teltan (149 markkaa), joka 50 cm pitkänä työntää rinkan ylälippaa ylös. Selässä rinkka tuntuu ihan hyvältä! Mutta ei siihen noiden lisäksi enää juuri muuta mahdu!

Kello 18:15-19:05 kävelen Tuirelle Eestinlaaksoon, poiketen Friisilän kansakoulun kautta. Viereisessä rivitalossa kansakoulun opettajille 10 erikokoista asuntoa, muistelen nuoren neiti Wagerin erääksi asukkaaksi. Eestinlaakson Siperiassa Espoon kaupungin vuokratalo 20 C 25 perällä. Melkein vastarakennettua taloa on jo ehditty sotkea! Rapun ovien kirjaimet. Portaikon ilmoitustaululla lappu: "Pommisuojasta saa ajaa kakarat pois!" Kävelen Vanhaa Kirkonkyläntietä lounaaseen, Kivenlahden Lippulaiva-kauppakeskuksen Anttila-tavarataloon. Siellä eräreppu, jossa ei ole selkäkoviketta, maksaa 129 markkaa, "Otso", Kiinasta. (19.5.1995 kävin Leppävaaran Maxissa sekä Kesportissa, Partioaitassa ja Lassin retkeilykaupassa katsomassa lisää eräretkien varusteita.)

******

LÄNSIMÄKI 31.5.1995. Ajoin bussilla 504 Kivenlahteen (käväisin merenrannassa) ja sieltä b. 150 Helsinkiin, sain vain 5-15 minuuttia lisäaikaa bussien vaihtamiseen. Palautin kirjoja Rikhardinkadun kirjastoon ja ajoin metrolla itään. Aioin MUSTAVUORELLE, mutta en viitsinytkään pitkälle. Kalju kallio, venäläisten linnoituslaitteita 1900-luvun alusta. Poluilla vastaantulijoita. Kävelin KONTULAN kautta Itäkeskukseen. Kiinnitin VESALAN ilmoitustaululle Compopuksen mainoksen. Keihästie. Itäkeskuksen STOAn kirjastossa luin Estonia-kirjan virolaisen laivan uppoamisesta, pelastuneen Vilho Itärannan kokemukset. Kävin kaupoissa MaC, City-Market, Maxi (Afri-cola 3,90 markkaa, Valion jogurtti 1,80 mk 200 g, piimä 3,95 litra. TopSport: etsin rinkkoja edelleen, Kesport ja Partioaitta.

******

HELSINKI-PÄIVÄ 12.6.1995. Vanhat taksiautot Senaatintorilla -klo 14, mm. venäläinen Volga ("Volga vie perille" muttei tuo takaisin). Ajoin ratikalla 4 Töölöön, jossa RAITIOVAUNUMUSEOSSA 14:20-15:30, olin ensiksi ainoa vierailija. Upea näyttely (normaalisti pääsymaksu 10 markkaa, tänään ilmainen). Neljä raidetta, joilla raitiovaunuja. Sähköjohdinauto eli Trolley-bussi linjalta 14 Töölöstä. Raitio-lehden näytenumeroita tiskillä. Yläkerrassa esillä mm. lehtiartikkeleita HKL:stä,Helsingin  kaupungin liikennelaitoksesta. Ostin 4 postikorttia, 5+3+2+2 mk, yhteensä 12 markkaa.

SEDERHOLMIN TALOSSA (Helsingin vanhin kivitalo, Senaatintorin kulmassa) parasta oli näköala toisen kerroksen ikkunasta - Tuomiokirkolle. Pienoismalli. Niukasti kalustettu.

SINEBRYCHOFFIN Taidemuseossa flaamilaisia 1500-1600-lukujen taiteilijoita Latvian museosta (klo 16:35-17). Sitten Kauppatori, rautatieasema, Sokos, Linja-autoaseman viereinen Graniittitalon Anttila. Ostin harjateltan 99,90 markkaa (normaalisti 159 mk), paino 1,6 kg. (Pari päivää myöhemmin ostin Espoonlahden Top-Sportista Everest 40 litran rinkan 149 markkaa (norm. 199 mk).

*******

KAIVOPUISTO sunnuntaina 18.6.1995, klo 18-20. Kohtasimme Päivin kanssa Espalla 17:45, kävelimme Korkeavuorenkatua etelään. Kaivopuiston korkein kohta (sw tötsä), istuimme kalliolle sen ala-eteläpuolelle. Oli muitakin frisbeen heittäjiä tai loikoilijoita. Siljan laiva ja sen edellä Viking ajoivat ohi merellä klo 18:20. Päivi näytti valokuvat Baltian matkalta Liettuasta. Yön yli ajoivat Oulusta Helsinkiin. LATVIAN rajalta bussi palasi Tallinnaan hakemaan alkuperäisen viisumin, minkä vuoksi RIIKA jäikin näkemättä! Hotellissa luteita. Bussi hajosi, kun sen WC oli täynnä. Joimme kahvia (Päivi teetä) Korkeavuorenkadun KASVISravintolassa klo 20:45. Toisessa pöydässä keskusteltiin kivien rapautumisesta. Katselimme antiikkiliikkeiden näyteikkunoita. Metrolle 21:40. Aamulla satoi, ilta aurinkoinen, tuuli palelsi Päiviä.

********

NUUKSIONPÄÄ - KATTILA, heinäkuussa 1995. Lähdin klo 9:35 Kaitaalta bussilla 42 Espoon asemalle, josta E-juna laiturilta 4 klo 10:01-14 Leppävaaraan. Maxi-marketissa olisi teltta Minipack -50%, mistä hinnasta?

Åbergin Linjan tilausajojen korkealaatuiselle bussilinjalle 85 on noin 10 odottajaa klo 11:05. Joitakin jää matkan varrelle. Karhusuo. Gumböle. Lopulta Nuuksion Pitkäjärvi näkyy upeana ala-vasemmalla. Mäkiä. Solvallan urheiluopisto. Bussissa enää pariskunta minun lisäkseni. Jäämme kaikki kolme Nuuksionpään tienviitan luo.

Kävely maaseutumaista tietä 2 km, kunnes tupa ja pysäköintialue, jossa 12-20 autoa. Pikkusaaressa on yksi teltta, toisella alueella samoin, sekä loikoilijoita, päivänpaistattajia. Myllypuro on vilkas. Reitin alussa kartta. Selkeät "Haukankierros"-tienviitat. Oranssi nauha puissa merkkinä. (Keltaisella merkitty pitempi reitti). HAUKKALAMMESSA lumpeita. Toisena MUSTALAMPI. Ritilä nuotiolla. Toisella jyrkän ylämäen puolella uunit. Silta. Haarautuu 2-3 kilometrin tie Siikajärvelle. Syön mustikoita rannalla. Pääsen eroon seurueista, enää 2x2 vastaantulijaa, parilla marjaämpärit mukanaan. Upea helle. Puiden varjo. Olenko ollut metsässä yleensä syksyn viileydessä, kirpeässä alakuloisuudessa?

Vaihtelevat maisemat klo 13-14, 3 km KATTILAAN, joka on Helsingin ulkoilualue. Niittyä. "Kartano" + "Karjapiha". Uimaranta. Vesihana. Puhelinkoppi. Bussipysäkki! Roskakorissa "Kirkkonummen Sanomat", jossa juttu J.L. Runeberg-laivan matkasta Hankoon! Kuljeskelen punareittiä eteenpäin (Salmi?) klo 14:30-. Bussi tulee tyhjänä klo 15:05 ja lähtee 15:15. Minä olen ainoa matkustaja. Huono tie, bussi tärisee! Solvallasta tulee kyytiin tyttöjä rinkkojen kanssa. Meilahti vastaan "Nupursböle".

Leppävaarasta bussi 270 ohi 15:55. Jään bussista Etelä-Haagassa Ansaritien kohdalla. Talontietä? Mätäojan puistoon. Matkamiehentieltä Sankaritielle, jossa sankarihautoja rinteessä. Kirjailija JOEL LEHTOSEN puinen huvila, jossa hän hirttäytyi, on edelleen asuttu. Sen vierestä asfalttipolku kallion laelle. Kiipeän hautojen P-puolelta. Kaksi olutpulloa. Auringonpalvoja-nainen. Rinteessä liukastun perseelleni Lehtosen talon edessä. Uskovaisparin muistolaatta - taas kalliolle. Otan tyhjät pullot mukaani. Kauppalankujalle. Huopalahden seurakunta ja kirkko. Ajan bussilla 32 klo 16:35-55 Kamppiin.

*********

NUUKSIOSSA Päivin kanssa 7.8.1995. Leppävaara 14:30, Nuuksio 15:10. Kolme retkeilijäpoikaa ajoi bussilla perille asti, Uimarantakierros: tyhjä, yksit. varaus klo 15-. Klo 17 nuotiokatoksella, Päivillä termostee ja piirakoita. Mustikoita poimimme ja söimme myös. Klo 17:15- tunnin kokosin ja purin teltan (2 x 25 minuuttia) harjoitellakseni Pirkantaipaleen ja Helvetinkolun eräretkeä varten (23.8.-). Mustalammen alueella, jossa ei ollut muita. Käymälä-asiat metsään. Porukan kalkatus kuuluu tieltä. Lojuin hetken teltassani. Umpipää. Virkkuusolmu. Roskaa teltan mukaan tarttuu. Vaikea koota takaisin pieneksi (en saa hakoja mahtumaan). Varanarua! Kolme kilometriä 1,5 tunnissa rauhallisesti. Sitten 2,4 km puolessa tunnissa. Klo 18:45 tunnin odotimme SIIKAJÄRVELLÄ bussia. Yhtään matkustajaa ei tullut, eikä meidän lisäksemme lähtenyt, mutta matkan varrelta bussi täyttyi. Uudelleenko vielä Nuuksioon?

**********

TAITEIDEN YÖ torstaina 31.8.1995. Kyllästyttävä ihmistungos! Teltat hajallaan kahtena rivinä Rautatientorilla, silti ruuhka! Tulennielijöitä. Mikonkatu tukkeutui. Lönnrotinkadulla Lord-hotellia vastapäätä Euro-kirja, jossa ale 20-50 %, tungosta riitti sinnekin. Matkaoppaita. Tintin. Ruoholahdessa kanava valaistu, soittoa. "Moi!" sanoi tytöt mulle.

Kaapelitehtaan Kirjakaapelissa vain poistokirjojen myynti, Antikvariaateilla erikseen PURISTAMOSSA, perältä sis. ravintola. Musiikkia pihalla. MUSEOT: 1) valokuvataiteen, 2) Teatterimuseo (roolipukuja) 3) Ravintola- ja hotellimuseo, joka paras, siitä nautin! Turhan pieniä museoita. Lähdin kotiin klo 23:30. Ajoon oli laitettu samaan aikaan kaksi bussia 143. Seisoin niistä ensimmäisessä (peräpenkin keskipaikka vapaa) Lepakkoluolalta kun lähdin. Hanasaaresta pieni blondi tyttö viereeni seisomaan. Kuuntelin Rakennustaiteen Museossa käyneiden tyttöjen selostuksia "Eläinten arkkitehtuurista". Jäin bussista Iivisniemeen.

.

maanantai 27. kesäkuuta 2022

762. Tallinna IV, GEORG OTS 8.11.95

Lähdin kello 8:35 Kaitaalta bussilla Helsinkiin, jossa jäin Ruoholahteen klo 9. JÄTKÄSAARESSA uusi Tallinnan-laivojen LÄNSISATAMA, jota kohti kävelin, etelään, itään, kaakkoon, etelään. Matkan varrella katselin Merentutkimuslaitoksen Aranda-laivaa laiturissa. Länsisatamaan klo 9:16. Odottelin matkakumppaneita, Liisaa ja Lassea lapsineen. Jonoja Tallinkille. Eestin Linjat sulkeutui jo, laivansa lähti klo 9:30. Kello 9:40 Minne, 5-vuotias tyttö, kiipesi ensimmäisenä perheestään portaat ylös ja löysi minut.

Lassella oli valmiit maihinnousukortit Georg Ots -laivaan (klo 10). Lastenrattaat laitettiin laivalla säilytyshuoneeseen. Pizzeria ja pallomeri. Minä ulkokannella klo 10:30 asti. Pihlajasaaren ohi! Sen uimaranta länteen. Lauttasaari. Savupilvi Helsingin yllä. "Kustaanmiekka?" kyseli vanhus. "Kesämökkejä?" arveli vanha rouva katsellessaan Harmajaa. Laivan käymälässä lammikot lattialla.

Informaatiotilaisuus Mefisto-baarissa. "Käsi ylös kuka ensi kertaa Tallinnaan?" Muutama käsi nousi. Liisa yllytti Minnen ja tämän 3-vuotiaan pikkusiskon Emman viittaamaan. "Bussi 92 kulkee Satama - keskusta - Mustamäki, 1 tunti, 6 minuutin välein." Laivalla oli kuulemma 600 matkustajaa ja yksi koira. Sitten esiintyi taikuri. Vaihdoin 150 markkaa Eestin kruunuiksi, joita sain 388,50.

Ajoissa laivan aulassa ennen klo 13, ja kärkipäässä ulos aurinkoiseen Tallinnan. Passintarkastaja meni lapsista sekaisin (kun olivat vanhempansa passissa).

Maissa klo 13:30- (runsaat 4 tuntia). Kävelimme Merimuseon Paksulle Tornille. Kadunylitys, jarrut kirskuivat autoissa. Pikk-katua äänilevyliikkeisiin ja kirjakauppoihin. Vaateostoksia lapsille. Lassekin innostui kirjakaupassa Carl Barksin klassisia sarjakuvia sisältäneistä Miki Hiir-lehdistä, joita osti kaksi, ja unohti maksamansa tussit kauppaan. Myyjätär juoksi kadulle perään tuomaan värikynät. Marimekko, Kupar-kirjakauppa ja Konsum (Väike-Karja 1).

Kahvila. Jättääkö 3-vuotias ikkunan alle ulos rattaisiin nukkumaan? Ei kai niin uskalla Tallinnassa jättää? "Kes-Kus" oli paikallinen City-lehti. Ostin lehtimyymälästä iltapäivälehden Öhtuleht (3,50 kruunua). "Miki Hiirtä" ostin numerot 6-10, jotakin kaksikin, 6x 7,50 kruunua (hinta oli noussut 7 kruunusta). Kaupassa kaksi noin 9-vuotiasta selasi innostuneesti sarjakuvalehteä, jollekin "Joonakselle tuli, saisikohan lukea?" Hiukan teki mieleni lahjoittaa lapsille Carl Barksia luettavaksi? Ostin joulukortteja 4x 3,50 ja keskustelu-sanakirjan Eesti-Soome, 25,10 kruunua.

Luihunnäköiset jobbarit trokasivat kadulla arkkitehtuuri-kirjaa ym. Tyylikkäitäkin asukkaita Tallinnan kaduilla kulkee, mutta tylyjä tönijöitä. Liikaa venäläisyyttä? Marraskuun pimeys laskeutui. Viru-aukiolle klo 17:40. Taksimatka satamaan maksoi 15 markkaa, takaluukku auki lasten rattaat mahtuivat. (Vertailuhinnaksi kuulin siskoltani: 10 markkaa tai 15 kruunua.)

Laivaan klo 18:10 viivyteltyämme terminaalissa. Nostimme rattaat 5.-7. kerros, (hissillä 4.-5. kerros). Kahvila Figaro ulkolaidan ulokkeessa. Oluita 3+3+3. Minne nukkui, Emmalle luin Barksin sarjakuvan. Öhtuleht luettiin. Klo 21:30 alas olut-ostoksille: 2+2+1 laatikkoa (90 markkaa), joissa 24 x 0,33 litraa. Kymmenen askin tupakka-kartongit 115-120 kruunua eli 46-48 Suomen markkaa. Istuimme pizzeriassa klo 22:10 asti, kun poistuminen laivalta ruuhkautui.

Jonoa riitti passintarkastukseen. Edessäni olleen pariskunnan nainen pyllähti istualleen oven eteen, läheltä ulko-ovea noudettiin takaisin tullitarkastukseen. Helsingissä 22:30 perhe lähti taksilla. Bussi 15 ehti häipyä juuri ennen minua (seuraava 22:45). Kävelinkin 20 minuuttia Ruoholahteen, Lepakkoluolalle, bussille 23.

.

761. Tallinna III, GEORG OTS 17.2.95

Viikkoa ennen matkapäivää kävelin Mikonkadun Tjäreborgin kautta Kluuvikatu 6:een "Merelle"-matkatoimistoon. Jono molemmille virkailijoille: "Meitä 2 vain, ei ehditä vastata puhelimeen". Asiakas meni, toinen tuli, minun lisäkseni. Tutkin odotellessa matkaesitteitä. "Katsotaan" (tietokoneelta vapaita paikkoja) "Tallinnaan 17.2. klo 8-21". Pietari loppuunmyyty? Lyypekkiin rahtilaivalla? nuori mies kyseli. "Tunti tai puoli tuntia ennen satamassa!" (Lipussani luki klo 7:15.) Matkani hinta 58 markkaa.

Herätys klo 5, nukuin 5:50 asti. Reppu valmiina. Eväitä täytetyt sämpylät, pullaa ja keksejä. Vasta bussiin 6:40 Soukasta. Raitiovaunu 10 Diana-puistoon ja kävely Pikku-Robertinkatua pitkin. Eteläsatamaan 7:25. Monta, jopa 8 lähtöselvitysluukkua. "Päiväristeily loppuunmyyty" - menolipun joku osti. Vain Alandia-laivalla valomainos. Yhteisen passitarkastuksen jälkeen Alandialle käännyttiin vasemmalle käytävälle ja Georg Otsille oikealle. Minulla 3-osainen lippu: 1) Hki-Tallinna, 2) Maissa käynti - kiertoajelu Tallinnassa. 3) Tallinna-Helsinki. Lipusta revittiin pois tarkastusosa.

*

GEORG OTS-laivalla menin 2 kerrosta ylöspäin ulkokannelle. Ulkosivukansilla mutkia, paljon pelastusliivien laatikoita, veneitä ja lauttoja. Takakannelle mutkan kautta (portaat alemmille kansille sisällä). Peräkannelta jyrkät portaat 2 kerrosta alas tavara-peräkannelle, ohi TaxFreen ikkunan. Verovapaan myymälän hattu-katto oli keskellä ulkokantta. Peräovi Mefisto-baariin. Portaat katolle, jonka savupiiput jakoivat, lisäksi kahvila, jonne sisäkautta. Ylhäältä katsoin laivan lähdön ja Kaivopuistoa korkeammalta ja paremmin! Laskusiltaa pitkin laivaan tuli lisää ihmisiä viime hetkeen klo 8 asti. Sen jälkeen matkustajat käännytettiin Alandialle - sinne meni yhä!

Laivareitti kulki taas Klippanin välistä ja Suomenlinnan länsipuolelta. Kiersin laivaa. Edestä pääsi komentosillan ali etukatolle, jossa radiomastoja ja roskakori. Tai jyrkät portaat alas. Naiskuuluttaja, virolaisittain suomea murtaen (perään herttaiselta kuulostava "Kiitos!"), piti Mefisto-baarissa 20 minuutin tiedotustilaisuuden klo 9:30. Istuin pyöreällä kangasjakkaralla. KIERTOAJELUSTA kertoi: kävellen Toompealle, bussilla Piritalle ja Laululavalle. Vaihtokurssi parempi satamassa (laivalla 100 markalla sai 253 kruunua, satamassa näin kursseja 254 - 256 - 259 eri pankeissa). TaxFreessa kurssi 10 mk = 26 kruunua. Laivassa oli istumasalonki eli sitseria 2. kannella, istuin hetken alla TV:n, jossa huono kuva. Penkkejä sisäkansilla, joskus vapaita. Luin Baltic Guide -lehden.

**

TALLINNAAN jo klo 11. Olin ulkokannella katsomassa, kun romulaivojen läheltä livuttiin satamaan. (Matkustajia oli menomatkalla 660 ja paluumatkalla 1200, kertoi risteilyemäntä.) Sujuvasti pääsin maihin jo klo 11:25. Aikailin terminaalissa. Kulman pankissa oli vuosikertomuksia telineessä ja vartija. Apteekkipisteessä yksi tyttö. Lehtikioski, laivojen matkatoimistoja, baari.

Pihalla Tallinkin Mootor-bussit poikittain rivissä oikealla. I "KIERTOAJELU" + "English" (yksi englanninkielinen oli kysynyt). Muutama pää näkyi bussin ikkunoista. Bussissa oli kaksi paria sekä yksinäinen harmaantuva mies. Minun jälkeeni tuli vielä yksi pariskunta. Odoteltiin lisää klo 12:05 asti! Oppaaksi pienikokoinen vanha eestiläinen mies, ensin en ollut ymmärtää. "Onko muun kuin suomen kielisiä? Ei?"

BUSSILLA kierrettiin ensin Tallinnan kaupunginmuuria ympäri vastapäivään, ohi Balti jaam -rautatieaseman. Vallihauta! Kiinnostavia näkymiä! Sitten Wismaria pitkin ylös Toompean kukkulalle. Bussi pysäköi Falgi teen kulmaan. Kävelimme Lossi platsille. Opas kertoi miten kaksi miesta vaihtoi Neuvostoliiton lipun Viron lippuun Pikk Hermannin huipulla tai vaihtoehtoisesti olisivat tehneet itsemurhan, silloin kun Viro itsenäistyi.

Kävimme Toompean UUSIMMASSA talossa, eli venäläisten ortodoksisessa kirkossa "Aleksanteri Nevskissä". Upea alttari. Kävelimme tuomiokirkkoon TOOMKIRIK, 

itäisempi sivuovi, hautalaattoja lattiassa. Kirkkoa ennen käytiin näköalapaikalla länteen ja kirkon jälkeen katsottiin KOHTU näköaloin itään, vähemmän torimyyjiä odottamassa turisteja. Poikettiin matkamuisto-kahvilassa. Käveltiin Nevskin itäpuolelta bussille. Opas osoitti Neitsitornin kaupunginmuurissa.

Kävelijöitä oli vain 6 turistia, mutta bussissa jälleen 8 matkalaista. Ajoimme Vabaduse -aukion kautta Viru-aukiolle, jossa 5 turistia poistui autosta. PIRITAN kierrokselle lähtivät enää äiti ja poika eturivistä sekä minä. Ajoimme 20 minuuttia klo 13:20-40, kääntyminen takaisin LAULULAVAN yläpuolisella pysäköintipaikalla. AjoRUSSALKA-patsaan ohi. Pylväissä vaalimainoksia, kuten "Siim Kallas, Reformipuolue". Katuvilinää. Olympialaisia varten 1980 oli neuvostoaikana tehty kunnostustöitä.

***

Viru-aukiolla 1,5 tunnin kiertoajelun päätepiste. Äiti ja poikansa jäivät kyselemään oppaalta enemmän. Minä lähdin Pärnu maantielle, puistoreunaa pitkin. Helmikuun lumisohjoa ja vesilammikoita. Iso kirjakauppa, jossa viivyin tunnin! Venäläisiä sarjakuvia! Ostin 10 postikorttia 5 kruunua/kpl. Katsoin Vabadusen elokuvamainokset: "Piano" 10 kruunua, klo 16 ("Helios"?) Istuin aukion laidan penkillä, mutta jatkoin Musumäelle (pusumäki), Paviljongissa seinäkirjoituksia. Näköalat, aukio alapuolella, ym. Kuljin Falgi tee'llä ja polkua Toompean kaupunginmuurin länsipuolella, palasin, kävin presidentinlinnan puistossa. Sitten Pikk jalg alas mäeltä.

Etsin Nunne-kadun antikvariaattia, se olikin Pikk -kadulla. "Miki Hiir" maksoi 7,30 kruunua, en ostanut. "Krimikoomiks" 5 kruunua, 2 erilaista (tanskalainen sarjakuva, komisario ratkoo yhdellä sivulla ja noin 9 kuvassa rikosarvoituksen) ja venäjänkielinen intiaanisarjakuva "Tumac". Lähimmät divarit ja "Kupar"-kirjakauppa. Klo 16:n ruuhka! Vana-Postilta kirjakahvilaan 2. krs.

Suur-Karja ja Väike-Karja olivat ostoskatuja, kaksi elintarvikemyymälää, jälkimmäinen iso. Ostin alkoholiosastolta Marlin lakkaliköörin ja Koskenkorvan 0,5 litraa, sekä Hellaksen suklaalevyjä 5 kruunua (2 markkaa) 100 grammaa. Kummalliset iki-vanhanaikaiset yksisankaiset rautaverkkoiset ostoskorit, jollaisia Suomessa saattoi olla 1960-luvulla. Viru-kadun pohjoispuolen Kioskeissa myytiin tupakkakartonkeja Marlboro Light Menthol 85-95-100 kruunua. Hellas-suklaat kioskissa 4,80 kruunua.

Matkatoimistosta viikkosanomalehtiä (2 vkoa) "Baltic Independent" ilmainen (divarissa 3 kruunua uusi ja 1 kruunun vanha). Fritidsresor esitteet suom. ja kreikkalaisten Rhodos. Viruaukiolta viimeinen bussi laivalle klo 17:45, ei ollut täysi. Aikailin terminaalissa, otin hallista pankin vuosikertomuksen ja ruotsinkielisen lehden. Yläkertaan klo 18:10 (raja 18:20). Passitarkastuksessa katsottiin kiertoajelulipun kantaosa, otettiin pois. Tallinna-Helsinki -tarkastuslipuke revittiin pois.

****

GEORG OTS klo 18:30-22. Laiva oli täynnä! Tyttölaumoja ja poikaporukoita. Helmikuun hiihtolomat. Sisällä siivottomuus! Lattialla lojujat täyttivät käytäviä. Vietin aikaa pimeällä ylimmällä ulkokannella. Sivukansilla lämmintä konehuoneen ilmanpoistoaukkojen kohdalla. Istuin pelastusliivilaatikoiden päällä. "Kuuntelin meren ääniä", ohi kulkeneen ukon mukaan. Suoraan ulkokannelta lähtevät portaat alas Taxfreen kulmalle.

Pientä vesisadetta. Sateenvarjo. Helsingissä raitiovaunu 3 tuli niin tupaten täyteen, etten päässyt leimaamaan sarjalippuani. Kotiin bussilla 22:30. Pidin Tallinnasta entistä enemmän, miksen ollut halvoilla hinnoilla käynyt useammin? Laivamatkat mukavampia hytissä Tukholmaan.

.

760. Tallinna II, ALANDIA 14.12.94

Suomalainen "Eestin Linjat" eli ahvenanmaalainen Eckerö kuljetti matkustajia Helsingistä Tallinnaan Alandia-laivalla. Menomatka klo 8-11:30(45), paluumatka 16:30-20. Risteilyn hinta 55 markkaa, 14.12.1994.

Lähdin bussilla 147 Soukasta klo 6:42. Kävelin Ludviginkadun kautta risteillen, Bernhardinkadun Bernerinkin ohi Eteläsatamaan, jossa oli klo 7:20 tungos: jonot menivät ristiin Alandia-laivalle sekä Tallinkin Georg Otsille. Ystäväni Liisa ja Lasse saapuivat klo 7:30 ja tupakoivat ulkona. Ensin pankkikorttijono, sitten maihinnousukorttijono. Sinisessä lapussa lipukkeet Helsinki-Tallinna ja Tallinna-Helsinki. Lisäksi valkoiset laput viranomaisille a) maihin pääsyyn Virossa b) pääsyyn laivaan. Klo 7:40.

Sitten Alandiaan, joka on kapea laiva! 3. kerroksesta sisään, ensimmäisenä info ja TaxFree. 4. kerros ravintolaa, 5. kerros ulkokansi-reunalla, 6. kerros komentosilta-baari. Paljon pöytiä, tuoleja, baarijakkaroita sekä seinänvieruksen penkkejä näköalaikkunoin, penkeillä makasi nukkujia.

Alandia ajoi Suomenlahdelle Klippanin ja Kaivopuiston välistä ja Suomenlinnan länsipuolelta. Mutta Georg Ots pääsi edelle! Ulkokannella penkkejä ja pöytiä. Tutkimme karttoja ja Lassen jonottaessaan 10 markalla ostamaa 28-sivuista esitettä Viron hinnoista ym, jonka mukaan voi maksaa 8 markkaa/kilo. Tutkimme laivan kaupan. Vaihdoin sata Suomen markkaa 252:ksi Viron kruunuksi. Edellinen jonossani vaihtoi lantteja, peliautomaatit sylkivät fanfaareja soittaen voittokolikoita. 

"Tallinnassa hyökätään ekoina ulos!" sanoi Liisa. Ei vaan jonotimme puoli tuntia klo 11:15-45. "Ryssien hidasteluja!" valitti rouva jonossa. Terminaalissa pitkät käytävät ulos. B-satamaan. Pihalla Alandian bussit ensin, sitten Tallinkin bussit sivuttain.

**

Maissa Tallinnassa kävelimme satamasta länteen betonisen urheiluhallin Linnahallin ohi, junaradan yli, Balti jaamille eli rautatieasemalle. Korkeat junalaiturit. Valotaulu lähtöajoille. Tunkkainen halli, jossa epämääräisiä yksittäisiä ihmistyyppejä. Tietokonepäätteellä Viron kartta, junayhteydet, lipunhinnat.

Kävelimme Nunne-katua Vanalinnaan. Vallihaudan puisto on kesällä varmaankin kaunis, nyt joulukuu. Patkulin portaat risteilivät zik-zak ylös. Ensimmäinen kirjakauppa Möru 1. Miki Hiir -sarjakuvalehti alennuksessa 6,80 eikä 7 kruunua. Tallinna-joulukortit. Ostan 22,40 kruunulla. "Kas sul ei ole pienempaa?" - myyjätyttö haki vaihtorahaksi kolikoita takahuoneesta. Palun! Tänan! Liisa osti apteekista halvalla C-vitamiinia. Eksyimme Lassen kanssa. Kino Helios sisäpiha 8-10 kruunua. Eksyin 13:20, uusi tapaaminen Raekoja Platsilla klo 14.

Kävin Harjun Kupar-kirjakaupassa, kuten syyskuussakin. Löuna, ruokatunti klo 13:45. Kirjojen järjestelijätyttö vahti ovella. Ostin Miki Hiiret 10 ja 12 (7 kruunua). Müürivahe ym. katuja kiertelin, käsityöläisten basaari keskiaikaisten kivimuurien suojissa. Liisa ja Lasse pian baariin, käytyämme kirkossa Pühavaimu kirik.

Lopulta kiertelin alempaa vanhaa kaupunkia muureineen. Pikk-katu. Merimuseossa olisi näyttely "Laivat meren pohjassa". Pagari-kadun entinen KGB-päämaja, sulkukatu, poliisi nykyään. Ristinsieluttoman tyhjiäkin katuja kuljeksin. Tuli lopulta kiire Aia-kadun Kaubahalliin, alkoholi-osastolle. Vanhat ostoskärryt. Halpaa suklaata. Tungosta. Hedelmävaakaa hoitava myyjätyttö käsin ylös kirjoittaa painon! Olen klo 15:15-41. Kassajono, en ehdi... 71:70.

Juoksen Viru-hotellille, viimeinen bussi ehti juuri lähteä, opas vie kyltin pikkuautoon. Kävelen satamaan klo 15:50-16:05. Ei matka pitkä olekaan. Joulukuun ilta pimenee jo. Seuraan raitiovaunun kiskoja, että tiedän olevani oikealla tiellä. Jotkut edelläni ottivat taksin. Perässänikin on isojen kassien kantajia.

***

"Alandia"-alukselle mennään A-hallista nyt. Yläkertaan, autiota ihmisistä, paitsi vartijat. Odotan muita turisteja ja menen perässä. Pääsy laivaan viimeistään 10 minuuttia ennen lähtöä. Ulkokannella syödessäni sämpylää näen Liisan ja Lassen vasta tulevan terminaalin käytävältä laivaan. Istumme yhdessä keulabaarissa. Kovaäänistä tanssimusiikkia. "Kappale kauneinta Suomea."

Liisa ja Lasse olivat ajaneet pummilla raitiovaunulla, matkaliput 2 kruunua. Postimaksut korteille Suomeen 2 kruunua. Pikk-kadulla oli ollut mielenosoitus Tshetshenian puolesta. Lasse tapaa laivassa jonkun "Tarvasjoen miehen" (isänsä vanhasta kotikunnasta), joka asuu Virossa, pientä autokauppaa mafia ei kuulemma hätyytä. Kello 19:30 teen laivaostokset. Puolen kilon voipaketit 5 x 6 markkaa. Englannin lakritsa 20 markkaa kg. 

.

759. Tallinna I kerran, TALLINK 30.9.94

Lähdin 16.9.1994 matkatoimistoon Helsinkiin bussilla 504 (josta vaihtoaikaa 30 minuuttia enemmän) ja vaihdoin Tapiolan liittymässä perässä tulleeseen bussiin 150z. Kluuvikatu kuuteen: "Merelle" - Atlas Cruising Center, Long Tours Ltd. klo 16:45-55. Neljä virkailijaa, jokaisella asiakas. Istuin ja luin matkaesitettä. Sitten jäin yksin ja virkalijaksi Anna-Maija Rantanen. "Miksi ei voi mennä Tallinkilla ja palata Georg Otsilla?" kysyin. Viroon tarvittiin viisumi. Annoin passini. Virkailijan tuttava soitti: "Odota, rahastan juuri!" Maksoin tarjoushinnan 115 markkaa, eilen olisi maksanut 150 markkaa. Matkapäivä perjantai 30.9. parin viikon päästä. Sovin puhelimessa Päivin kanssa tapaamisen Olympia-terminaalin ovella klo 7.

Estonia-laiva, jolla olin matkustanut Turusta Tukholmaan syyskuussa 1988, kun sen nimi oli Viking Sally, upposi keskiviikkona 28.9.1994. Perjantaina 30.9. yritin ehtiä nukkua kello 1-5, huonosti. Ehdin klo 6:n bussiin Suvisaaristosta. Ajoin raitiovaunulla 3B klo 6:40-50 Olympia-terminaalin luo, jossa Päivi aamupirteänä odotti. Puheenaiheena Estonian uppoaminen, kuten eilen yleisesti busseissakin. Jotkut peruuttivat varaamiaan laivamatkoja ja jättivät uusia ostamatta.

Katselimme Tallink-laivaa ulkoa Olympia-terminaalin eteläpäästä. Päivi lainasi minulle Vilho Helasen "Ristilukki"-dekkarin. Menimme sisälle klo 7:05 (7:15 raja). Tallinkilla oli 4-5 lähtöselvityskojua, joihin 3-4 jonottajaa. Passi ja matkalippu-paperi virkailijalle, takaisin passi ja kaksiosainen maihinnousukortti: a) laivaan, b) kiertoajelulle ja maissa käyntiin. "Hyvää matkaa!"

PASSIJONOON sitten. Passien koneellinen tarkastus tiskin alla? Sataman ramppeja pitkin mutkitellen laivaan C-kannen korkeudelle, jossa Info ja rahanvaihto kohdalla. Poimin karttoja ja esitteitä. Kauppa nurkan takana. Supermarket 3.krs alempana? Sitten portaita ylemmäs. Ulkokansia 3 kerrosta, perällä, sivulla, lopulta katolla, jonne nousimme. Vielä 45 minuuttia odotusaikaa lähtöön klo 8.

Katselimme mereltä aamuista Helsinkiä. Suomenlinna, Harmaja, luotsivene, Haukilahden vesitorni, Espoon Kivenlahti kaukana. Kirpeä tuuli. Lopulta avomeri, vähemmän katsottavaa, menimme sisälle. Söimme kahvilassa. Vettä juomaksi kannusta sivupöydältä. Kävimme kaupassa. Englannin lakritsi puoli kiloa 10 markkaa. Hellaksen 100 gramman täytesuklaalevyt 4 markkaa, ostin pari makuina minttu tai 5 eri makua 15 palassa. Päivi osti riisisuklaata. Supermarket alhaalla: voi 6,90 markkaa puoli kiloa, Edam-juusto 24 markkaa kilolta, sokeri-kilo 3,90, meetvurstia. Siisti WC. Vähän matkustajia varsinkin ulkokansilla. Polttoaineen virolainen katku alakansilla, autokansilla.

**

SATAMAA lähestyttiin klo 11:30, mutta ajettiin ohi ja ympäri. "Joudumme odottamaan tilaa laituriin". Silja Serenade siellä oli isoimpana. Ruosteisia laivoja redillä, hylkyjäkö? Lahti kaartui U-muodossa vastaanottavaksi syliksi. Kuuluisa Laululava näkyi laivalle asti, samoin pysähtynyt huvipuiston Maailmanpyörä. Kirkkojen korkeat tornit. Lähiöiden kerrostalot häämöttivät kauempana, venäläisten pahamaineinen Lasnamäkikö?

Vasta klo 12 perille satamaan. Laivasta satama näytti 1960-luvun autiolta Suomelta? Odotimme B-kannella ikkunan ääressä pahimman ruuhkan pääsyä maihin. Lopulta saimme juosta lauman hännän kiinni. Laskusillan portilla ei ollut miehistöä päivystämässä. Terminaalissa matkalippu revittiin. "Cruise"-luukut erikseen ja virolaisille oma portti.

Terminaalista alas ja ulos. Busseja kävi pihalla, Alandia-laivalle omat ja Tallinkille toiset. "Kiertoajelu", "Keskustaan", "Torille" - kolme vaihtoehtoa. Bussiemäntä ulkona kyltteineen. Bussi odotti täyttymistä, suomalaiset turistit nurisivat: "Antaa mennä!" Bussiemäntä selosti: "Ajamme Viru-hotellin taakse parkkipaikalle. Vanhaan kaupunkiin pääsee hotellin etupuolelta. Paluubussi klo 16, viimeinen lähtee 16:45." Lyhyt ajomatka ensin lounaaseen sataman tietä ja sitten etelään myötäpäivään keskiaikaisen kaupungin kivimuuria kiertäen. Bussi tyhjeni Virun pysäköintialueelle.

***

PÄRNU MAANTEE. Kävelimme Vabaduse Väljakille. Neuvostoliiton haaleat pastellivärit. Huonon bensiinin katku saattoi muistuttaa lapsuudesta 1960-luvun Suomessa. Laimeaa köyhyyttä. Työmiehillä ryysyjä työvaatteina. Raitiovaunut maalattu värikkäiksi liikkuviksi ulkomainoksiksi. Tupakkamainoksia esillä! Kuljimme Draama-teatterin ohi, Estonia-teatteri sen takana. Jaanin kirkko. Elokuvamainokset telineessä. "Rakkautta ja Anarkiaa"-festivaali Suomesta virolaisille, EHA, Tartu mnt. 49.

Komendandi tee? Kuin Helsingin "Kaivopuiston" luonnonrauhassa noustaan etelästä kohti vanhaa Yläkaupunkia. Kaupunginmuuri torneineen. Aukio LOSSI PLATS. Aleksanteri Nevskin sipulikirkko rakennettu idästä tulleille siirtomaaisännille. Pikk Hermannin tornissa Viron valtion lippu. Toom kooli ja kiriku (ei turistiryhmille). Näköala-kujia länteen. Vihreys, puistovyöhyke, vallihauta, rautatieasema näkyy alhaalla. Patkulin portaiden yläpää. KOHTU, näköala itään. Katukauppiaat myyvät maalauksia, 100 markkaa? Postikortteja myyvä partaukko selosti: "Soomesta?" Myös ryhmämatkalaisia Englannista.

Kierrämme Toompean myötäpäivään ympäri, sitten Pitkää jalkaa, Pikk Jalg, alas, kapeaa Pikk-katua. Kuuluisa Maiasmokk-kahvila, kahvit ja piirakat yht. 10 viron kruunua, 4 markkaa. Täyttä, pikkupöytiä, peräseinältä 2 paikkaa, vastapäätä leivoksen nauttiva vanha täti.

RAEKOJA PLATS portista. Satoi hetken. Kirjakauppoja 1 Mündi, ei ollutkaan antikvariaatti, jollaisia myös löytyi. Ulkomaisia matkaopaskirjoja edullisesti? Divarista ostin 2 uutta Disneyn Miki Hiir -sarjakuvalehteä, numerot 8 ja 9, ilmestyvät kerran kuussa, kappalehintaan 6,50 kruunua eli 2,60 markkaa.

Kello 15 aloimme etsiä Neitsitornia. Nousimme Lühige Jalg -portaita (olisi ollut siinä), mutta päädyimme Kiek in de Kök -tornin museoon, pääsymaksu 5 kruunua eli 2 markkaa. Päivi ei viitsinyt tai jaksanut portaita ylimpään 5-6. kerrokseen, josta upeimmat näköalat ("naapurien keittiöihinkin"?). Valokuvanäyttely. Ritarien haarniskat pohjakerroksessa. Tunnelmallinen historiallisuus.

Palasimme Pärnu maanteen luoteislaitaa Viru-hotellille. Katukeittiöstä tai ruokakioskista "Hamburger Ananassiga", 12 kruunua kappale, rasvaisia mutta hyviä. Söimme ulkona, sisällä oli paistamisen rasvankäry ja huonon tupakan katku. Yksijalkainen kysyi avustusta. Kävin vielä perinteikkäässä Tallinnan tavaratalossa KAUBAMAJASSA, kun taas Päivi jäi hyvissä ajoin odottamaan bussia, klo 16:25-40. Tiskin takana tavarat. Nousin II kerrokseen, jossa näköalaikkunat. Kiersin vielä Viru-hotellin ikkunoiden ohi. Toiseksi viimeinen paluubussi? Satamassa odotti passintarkastus ym.

****

Laivassa tuli ulkokannella kylmä. Sisällä oli puolestaan tungosta, kun myös Vana Tallinn -laivalla lähteneet risteilijät palasivat tällä Tallink-laivalla. Merenkäynti keinumista, muttei pahempaa. Istuimme alakannen musiikkibaarissa. Päivi osti laivan kaupasta ajoissa meetvurstia, minä en. Menimme ulkokannen laidalle pimeyteen istumaan. Juttelimme kirjoista. Ei-EU! / Kyllä-EU! Yllättävän pian saavuttiin Helsinkiin, matka-aika klo 17:30-21. Minulle tuli kiire voi-ostoksille: 4 x 500 grammaa maksoi 66,23 kruunua, 27,60 markkaa, klo 20:40. Mutta C-kannen TaxFree-kauppaan en enää päässytkään! Väkijoukot laukkuineen tukkeena - odottivat maihinpääsyä! Toiset eivät päässeet hytteihinsä! En saanut videokasetteja ja Englannin lakritsia. Mutta ulos ehdimme kärkijoukoissa jo klo 21:00, kun hissillä tulimme alhaalta C-kannelle. Maissa Suomessa passintarkastus, mutta tullia en edes huomannut! Raitiovaunulla 3 B myötäpäivään Kaivopuiston kautta, Metroasemalle.

.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2022

758. Turun Kirjamessut 1994. Kaurismäki-Yö (Hki)

Lauantaina 22.10.1994 heräsin kotona klo 4:40, bussille 5:25. Hain Kustantamosta Westendistä vapaalipun Turun kirjamessuille. Ulkona +3 astetta, ei liian kylmä kesätakissa taas uudelleen! Klo 6:16/22- ajoin bussilla 31 Espoon Asemalle seitsemäksi, jolloin siellä lipunmyynti avautuisi. "Mustaa jäätä", varoittivat työkaverukset bussissa 31. Yöllä täysikuu. Haukilahden vesitorni auringon noustessa.

Espoon asemalla sama mies myi lippuja kuin viimeksi Hankoon ostaessani, hän oli nyt puhelimessa. Turkuun maksoi meno-paluu 150 markkaa. Kaksi odottajaa huoneessa, muualla hyytävän kylmää, nolla astetta, hytisin ja tärisin. Harakka hyppeli toisen laiturin portaita ylös ja poistui kolmannesta. Päiväksi luvattu +10 astetta. Menin junan ensimmäiseen vaunuun (pe-su-päivinä Turun satamaan asti). Istuin 3, selin menosuuntaan. Juna lähti Espoosta 7 minuuttia myöhässä.

*

SALO, poikkesin klo 8:26-10:36. Laituri lännempänä kuin asemarakennus jonne palasin. Hiljainen puutalojen pikkukaupunki. Mariankatu. Ennen siltaa moderni puinen kirjastotalo, avautuu klo 10. Kauppatori osittain tyhjä. Lähdin klo 8:43 Teollisuuskatua etelään, kohti merenrantaa. "Koulukalusteen" tehdas tuo mieleeni keskiviikon 1.6.1965, jolloin tutustuin pulpettiin. Autiota, yksi pyöräilijä, jokin auto. Uskelan kirkko mäellä idässä vasemmalla häämöttää salaperäisenä kuin Batesin talo Psykossa. Mahtava tehdas haisee keitetyille perunoille (ohi pyöräilevät pikkupojat keksivät tehtaasta pieruvitsejä). Siltaa joen länsipuolella ja Satamakatu. Autosähkökorjaamo työn touhussa ja venevarikko.

Lopulta hiekkatie, Uskelanjoki peittyy kaislikkoon. "Varo: pehmeä maa." Oikealle avautuu merenlahti tai valkama vedenpuhdistuslaitokselta, jonka takana on kaksikerroksinen lintutorni, jonne pääsee polkua läheltä siltaa. Vietän aikaa lintutornissa klo 9:15-35. Lokkeja. Kylmä tuuli. Vaikeat portaat torniin. Kaupunki näyttää epämääräiseltä. SOK:n teollisuustorni näkyy. Kaislikkoa, saaria saisi kuvattua. Auto käy polun alun kääntöpaikalla. Aurinko hymyilee vain puoliminuuttia, pilvipoutainen päivä. Käyn kapealla kaarevalla autosillalla ja alan palata kaupunkiin, klo 9:45-10:15. Ehdin enää vain käväistä runsaassa kirjastossa. Mitä-Missä-Milloin MMM-kirjat 1950-luvulta! Mikael Agricolan näköispainokset! Lauri Karen Lontoossa! Jätän Westendin kustantamon mainoksen. Kauppakaduilla jo vilkasta. Anttilan tavaratalo. Kiire asemalle, juna kai myöhässä, sillä ehdin!

Junan ikkunapaikat ovat täysiä. Kuljen kahden vaunun läpi. Väliovien aukaisuun painonapit. Kysyn jonkun vierestä käytäväpaikkaa. Ympärillä vierasseurue: osa aikoo ottaa Kupittaan asemalta taksin, kun ei mahdu Pekan tai Jussin autoon. "Minä voin..." "Eikun minä..." "Kuka antaa kukat? En minä... Voi panna pöydälle... nyt meille ei jää mitään annettavaa!" Kupittaalla ylityssilta. Vierustoverini pukee ja lähtee, mukanaan Ilta-Sanomat, jota seurue oli lainannut. Vanhoja taloja, katuvarsi sekamelska. (Klo 10:36-11:16 juna Turkuun.)

**

TURKU, rautatieasema. Ilmainen "Aamuset"-lehti jaossa. Kartasta löytyy Messukeskus luoteessa. Ensin joella. Tuomiokirkon kello löi 12 ollessani lähellä. Vilkkaat kadut. Kierrän Åbo Akademin vanhoja taloja. Sibelius-museon moderni rumilus. Aurajoen rantaan, kuten viime vuoden kesäkuussa 1993. Valokuvaan raitiovaunuun rakennetun kahvilan kauppatorin ylälaidalla. (Kupittaalta olisi ollut lyhyempi matka tuomiokirkolle!) Elokuvailmoitukset esillä kauppatorilla, muttei minua kiinnostavia. Stockmann kauppatorin ylemmällä eli Yliopiston kadulla, torilta länteen ja Akateeminen kirjakauppa sen toisessa kerroksessa. Ostan 2 kpl 10:n tietokone-disketin pakkausta (2x 25 markkaa).

Kello 13:20 lähden länteen. Puutarhakatua. Tulen Portsaan (Port Arthur), valokuvaan. Katselen antikvariaatteja. "Kirjamessuilta löysin paljon", joku ukko mainostaa mulle. Vankila näyttää komealta Kakolan mäellä. Turun linna sitten, sataman nosturienkin takaa. PANSION tie. Komea silta yli junaradan ja myöhemmin teollisuusradan. Rautatien tasoristeyksessä alkaa kuulua kilk-kalk, valot välkkyvät ja portit laskeutuvat. Pelkkä veturi ajaa. Kilkatus-kalkatus kuului ensin etäämpää toisesta risteyksestä. ISO-HEIKKILÄN omakotialue on kiva nähtävä, ja muutakin. Metsäoikopolku. Sitten teollisuutta, Jalostaja ja Leiras. Paloauto olisi kysynyt minulta... Bussit linjalla 100 ohitseni ja vastaani, seisoma-täysinäkin! RAISIONJOEN silta. TURKUHALLI, Messut-kylttejä, lopulta perille klo 14:30.

***

KIRJAMESSUT. Pihalla makkarakojuja. Aulassa kirjoitan nimeni lippuuni. Neljä porttia messuille käytössä. Muillakin vierailla on asiakaskortteja. Joku ostaa perhelippuja sadalla markalla. Portinvartija kerää tulijoilta liput. Sitten alan kiertää saleja A ja B. C-salissa musiikkia, lisäksi autohalli. Kuuluisa 60-vuotias Jörn Donner kerää yleisötungoksen ja applodit, tuntemattomampi merentutkija Ilppo Vuorinen ei niinkään. "Miestutkimus" ei kiinnosta kuin naisia. Ilmaiset sanomalehdet HS ja Turun Sanomat. Luin Åbo Underrättelseä. "Kirjava" on lukiolaisten tekemä 4-sivuinen lehti. Pikku-kustantajia. "Paasikivi peräsimessä". Notte. Osuma-kirjat. Leitzingerin Cowboy't. Dekkarimiljööt. Kustavin talonpoikais-purjehdus. Turun yliopisto. Åbo Akademi.

KIRJAVÄLITYS keskeisellä paikalla: Tänään esittelemme kolme K:ta: Kalevala, Kanteletar, Kivi. Runoilija-viisikko. Sanaseppo." Kolme Mikkoa etsi kirjastoluetteloita. Nimettömiä Compopuksen laatikoita telineen ylin hylly. Esitteitä, jotka loppuvat?

TIMO SAARNIEMEN elämäkertakirja "Äidinkielen opetustieteen seuralla" myynnissä 80 markalla. Sivuja ehkä 240. Lehtori Timo K. Saarniemen kuvia passeista, työhuoneesta Kaitaan Lukiosta ja opettajien ryhmäkuva. Hauskinta kuvitusta arkkitehti X:n 1980 tekemät pilakuvat opettajista: Nisse Mattsen atleettina, Hannu Salimäki munkkina, rehtori Reino I.V. Nieminen kuninkaana kärpännahoissaan ja valtikka kädessään. "Saarniemi on Suomen lahja Jim Morrisonille." "Saarniemi on varsin aktiivisesti alaansa ja koulun ulkopuoliseen harrastustoimintaan suhtautuva opettaja", lausuu rehtori byrokraattisella käytänne-kielellään. Luokan naisoppilaat ovat kukin kutoneet yhden raidan Timon kaulaliinaan. Timon opintomatkat ulkomaille, joka vuosi 3-5 kaupunkia listattu. Timon runoja ruotsiksi. Yli 15 pakinoitsija-nimimerkkiä yhtä monesta vuosikerrasta koulun Vapis-lehteä, ja näytepakina jokaiselta, "Sininen Salonki", "Ianus" "Teksi" "Huppari" jne. Vuokraemännät: aluksi asui Seiskarilla Rajatiellä, sitten Lauttasaaressa, jossa näki säveltäjä Einar Englundin puutarhaan.

****

MUSIIKKIMESSUT ovat kakofoniaa: lapset laumoissa, eri urut ja kaiuttimet pauhaavat kilpaa. Päänsä kahvilan pöytään painanut tyttö. Äkkiä osaston läpi! Ilmaisia lehtiä kertyi minulle. Lähden messuilta klo 17:50, oltuani 200 minuuttia. Laitan kirjeet tutuille Sadulle ja Päiville postilaatikkoon, joka luvataan tyhjentää sunnuntaina klo 17. Kävelen tutun reitin Turun keskikaupungille. Mikaelin kirkko näyttää upealta valaistuna. Käyn kirkon vieressä Timo Saarniemen pihamaalla. Matkani messuilta asemalle kestää 80 minuuttia.

Juna tulee ensin laiturille 6, jota luulen laituriksi 4. Laiturilta 5, aseman vierestä, lähtisi klo 19:37 juna Tampereelle. Osa odottavasta väestä seisoo laiturilla 5 ja osa laiturilla 6, jolle minä menen. Haen junasta Hbl-lehden. "Tämä juna menee satamaan!" Lähden äkkiä ja ehdin oikealle laiturille 4 luoteeseen, josta junani Helsinkiin lähtee myöhässä ja vaunussa on paljon tilaa. Luen matkalla sanomalehdet Hbl, ÅU ja TS.

Iltapäivälehti: "Suomen suurlähettiläs aiheutti skandaalin Lontoossa: istui hattu päässä diplomaattipäivällisillä! Taitteli hatun sanomalehdestä, ettei päätä olisi paleltanut vedossa!" Tämä juttu naurattaa!

Jään junasta Espoon Asemalle klo 21:42 ja saan odottaa puoli tuntia bussia 42 (klo 22:07). Löysin portailta kertalipun leimalla 21:00, sekä kaksi tyhjää pulloa. Kävelin edelliselle bussipysäkille, mutta palasin. Deeku moikkasi asemalla ja muuta tavallista lauantai-illan hulinaa.

*****

KAURISMÄKIEN YÖ, Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla 10.11.1994. Pääsymaksut Amnesty Internationalin hyväksi. Aki ja Mika Kaurismäen yhteensä 20 elokuvaa kolmena blokkina 6+7+7 filmiä, 32 tunnin aikana, torstain kello 12:sta perjantain klo 20:een asti. Pääsyliput 50 markkaa /blokki, tai kaikki kolme blokkia 120 markkaa.

Päivin kanssa katsoimme blokin II, klo 22:30-10:00. Tapasimme Yo-talon edessä klo 22:15. Pakkasta -7 astetta. Talon vasemmassa siivessä oli lipunmyynti ja yökahvila. Juhlasaliin sivulta, ohuesti pehmustetut taittuvat tuolit. Istuimme oikealle laidalle, puoliväliin. Katsojia oli ollut yhtä aikaa maksimissaan 90, nyt aluksi 50, mutta joukko väheni 15:een. Minun lippuni numero oli 10.

Kaksi riviä meitä edempänä poninhäntäinen poika ja hänen tyttöystävänsä nukkuivat vuorotellen, heillä oli koko 120 markan paketti, limua ja evästä. (Ruokaa ei saanut viedä saliin). Päivillä oli termospullollinen kahvia ja neljä omatekoista karjalanpiirakkaa. Söimme 5-15 minuuttia ja kävimme väliaikoina virkistäytymässä ulkona pakkasessa. Kello 2 muuan kadun kundi pummasi ulkona rahaa päästäkseen sisään. "Ei ne enää tarkasta lippuja", neuvoin. Mutta hän kaipasikin kahvia. Vaatesäilytyskin toimi läpi yön.

******

Yön aikana katsotut elokuvat olivat:

1) Hamlet liikemaailmassa. (Aki). Mustavalkoinen. Radio päähän. "Yyteriin". Kovalla äänellä. Juttelin Päivin kanssa. Olin nähnyt tämän Pirkka-Pekka Peteliuksen ennenkin. Nuori Matti Pellonpää.

2) Helsinki-Napoli All-Night Long. (Mika). Viimeinen taksi Berliinissä - yö! Seurasin filmiä intensiivisesti.

3) Ariel. (Aki). Päiville ainoa ennestään tuttu filmi. Suomalaista eksotiikkaa, maalta kaupunkiin, vankilaan. Susanna Haavisto.

4) Cha-Cha-Cha. (Mika). Pellonpää oli pultsari Lönkan sillan alta ja odotti perintöä Amerikasta vaihtamalla osat Kari Väänäsen autokauppiaan kanssa. Vaimo Sanna Fransman.

5) Leningrad Cowboys Go America. (Aki). Manageri Pellonpää huijasi poikia. Tupsu-Väänänen pyrki mukaan porukkaan. Päivi nukahteli.

6) Paperitähti. (Mika). Valokuvamalli. Nukahtelin. Ja juuri tämä oli ainoa, jota en ollut ennen nähnyt.

7) Tulitikkutehtaan tyttö. (Aki). Pieni helmi! Pidin enemmän kuin TV:stä nähdessäni. Kati Outinen: rotanmyrkkyä miehille.

.