804. Tukholma 58. Östasia, Arme, Amos 2019

Kävelin 27.3.2019 Keilaniemen metroasemalta Lauttasaaren halki. Atoy:n talo oli purettu ja korvattu asuinkerrostalolla, mutta Hedengren yhä naapurissa. Edellisellä vuosisadalla osa P. Tyllilän busseista (reitillä Sommarö - Soukka - Iivisniemi - Helsinki) oli ajanut moottoritien sijasta Lauttasaaren kautta, jolloin tienvarren talot jäivät mieleen. Ruoholahdesta kävelin Lönnrotinkatua Rikhardinkadun kirjastoon, josta lainasin The Economist -lehden.

Katajanokalle saavuin klo 16:50. Virkailija neuvoi: Ensimmäisellä portilla matkalla laivalle ei  magneettinauhallista hyttiavainkorttia enää vedettykään lukulaitteessa olevassa urassa. Nyt kortin pinnalle painettua QR-koodia näytettiin lukulaitteen ruudulle. Virkailija vilkaisi lippua ja passia vain etäältä, ottamatta niitä käteensä henkilötietoja vertaillakseen.

Rampin liukuhihna oli tyhjä matkustajista. Gabriella-laivaan pääsi tänään sisään vain 7. kannelle, jossa oli tervehtivä henkilökunta vastassa. Ajoin hissillä 5 kerrosta alemmas, kannelle 2, Samaan hissiin tulivat unkarilainen ja karjalainen, joka kertoi, ja kysyi mistä kaukaa minä olen?

Virkailijamies neuvoi meitä kannella kaksi: "Käytävän päähän" ja hän seurasi meitä avaamaan hyttien ovet muovikortillaan, sillä avainkorttimme tai lukot "eivät olleet vielä aktivoituneet". Toisten C4-hytti oli viistosti vastapäätä minun C4-hyttiäni, joka oli numero 2103, perimmäisenä oikealla. Hyttini peräseinän takana oli laivan konehuone kolinoineen. Laiva lähti liikkeelle klo 17:15.

*

Aamulla 28.3.2019 Tukholmassa (58. matkalla) nousin hissillä 2. kannelta 7. kannelle jonkin perheen kanssa. Melko väljää ramppia kulkien pääsin satamassa ulkoilmaan klo 10:10. Kuljin ruuhkatonta rantareittiä Slussenille jonkin pariskunnan perässä. Vikingin käyttämä satama näytti laajenevan länteen päin?

Gamla Stanissa kävelin Österlänggatanilta Telefongränd-kujaa Skeppsbronille. Kuja oli viimeinen ennen Kuninkaanlinnaa. Kujia on valinnan mukaan joko 19 tai 18 ½, sillä Gaffelgränd yhdistyy kahdesta haarasta yhdeksi puolivälissä korttelinmittaista matkaansa.

Kävelin Blasieholmenilta ohi Nationalmuseumin siltaa Skeppsholmenille. Kello 10:50 istujat ja jonottajat odottivat kansallisen taidemuseon ovien avautumista klo 11. Oli aurinkoinen sää.

**

ÖSTASIATISKA MUSEOON ei ollut pihalla pyrkimässä muita kuin minä. Vain yksi henkilökuntaan kuuluva mies meni sisään. Sitten tuli lastenvaunua työntävä koti-isä ja menimme yhdessä peräkkäin museoon. Koneellisesti avautuva ulko-ovi. Vielä joku tuli jäljessäni. Muut jäivät juttelemaan lipunmyynti- tai infotiskille, jonka minä ohitin. Museo oli ilmainen (vuodesta 2016).

Olin käynyt ennenkin ja ensimmäinen käynti olikin ollut paras silloisine vaihtuvine näyttelyineen. Nousin portaat ohi toisen kerroksen (Kiinan) kolmanteen kerrokseen, jossa Japani ja Korea. Veistoshallissa oli näyttely paperin historiasta.

Kiinaa esiteltiin aluksi ennen dynastioita ja sitten eri dynastiat, viimeisinä Ming-kausi 1300-1600 ja Qing 1600-1900. Ruukut, patsaat (eläimistä), posliini. Yleensä olin yksin kaikkialla, vain kerran kolme museovierasta kohtasivat. Minulla kului aikaa tunti. Lopuksi katselin museokaupassa kirjoja arkkitehtuurista ja origamista, sekä muistipeliä, joka opetti kiinan sanamerkkejä. Museon infotiskillä tyttö ja poika juttelivat keskenään, ja sanoivat "Hejdå" minulle ja toiselle museosta poistuvalle. 

***

ARMEMUSEUM noin klo 12:20-15 (eli 2 tuntia 40 minuuttia). Pihalla poikaseurue valui museon ovea kohti, mutta jäi kuitenkin ulos maaliskuun aurinkoon. Joku muu lisäkseni meni sisälle. Lipputiski oli kierrettävä vastapäivään kuin P-kirjain alhaalta yläviivalle, sisäsivulla virkailijatar tervehti ja tarjosi museon pohjapiirrosta. Ilmainen museo vuodesta 2016. Museokauppa idässä, minä menin länteen.

NARVAN TAISTELU 1701 -näyttely: Kirkossa pappi lukee tiedonannon Ruotsin voitosta. Lumisade sokaisi 'ryssiä', joilla oli 10-kertainen ylivoima! Hienosti elävöitetty! Luin selostustekstejä englanniksi. Itäpuolella oli Power and Story -näyttely, jonka olin katsonut edellisellä käynnillä: "Miksi tietyt esineet päätyvät museoon mutta toiset eivät? Miten historiaa luodaan?"

Toisessa kerroksessa oli esillä 1900-luku, Raoul Wallenberg - ruotsalainen, joka pelasti kymmeniätuhansia ihmisiä natseilta, venäläisten murhaama. Kylmä sota, Vinterkrig, 1918, "ei juutalaisia kirjakauppaan" -kyltti natsiajalta. Asevelvollisuus, kasarmin miehistön tupa, miehistön kuljetusvaunu. Tuvan yhteen kerrospetiin oli elävöitetty kuorsaamaan nukke, joka oli kai saanut vapautusta palveluksesta sairauden takia.

Kolmannessa kerroksessa 1500-1800-luvut, 400 vuotta Ruotsin historiaa, taisteluita ja sotaherroja, miten sotilaat ja heidän perheensä elivät? Sotilaspukuja. Asetelmia. Joitakin katsojia.

****

Sibyllegatan - Almlöfsgatan (ohi Kungliga Hovstallet ja Musikmuseet, Dramatiska -teatterin takaa) - Norrmalmstorgill, sitten Skeppsbronille. Kävelin Vikingin terminaaliin klo 15-15:55. Ulkona terminaalin seinustalla lojui laivaristeilyllä väsähtänyt, juopunut nuorukainen turtana ulkomaailmalle. Hänen hermostunut nuori kaverinsa hoputti häntä kiljuen: "Tomas! bussi lähtee...!" ja yritti kiskoa kaveriaan pystyyn, muttei jaksanut, luovutti. Katsoin terminaalin sisältä ikkunasta: Tomas oli sittenkin päässyt jalkeille ja kaverinsa juoksenteli edestakaisin vieden hänen kassejaan bussiin.

Nousin laivan ulkokansille 10-11-12, joilla kuljin klo 16-17:05. Näin Djurgårdenin kaakkoiskulmassa yhtä aikaa neljä pientä matkustajalauttaa. Katselin Nackan kunnan rantojen rakennuksia, satamapoukamaa, öljysäiliöitä, luontoa, seuraavaa kylää. Kivilouhimon yläpuolella kerrostaloryhmä. Lossiyhteys laivareitin poikki. 

Ajoin hissillä yhdessä venäläisen perheen kanssa 9 kerrosta alemmas, kannelle 2. Muita matkustajia; ylipainoinen hysteerisesti hinkuva nainen tavallisine miehineen etsi hyttiään n. numero 5138 - seitsemänneltä kannelta - ja lähti kysymään infosta. Käytyäni välillä taxfree-myymälässä ja otettuani sitten hissin alas, sama nainen tuli hissiini haluten ylös, mutta alas menemään ohjelmoitu hissi käytti hänet ensin kakkoskannella.

*****

Helsingissä 29.3.2019 viivyttelin lähtöä hytistäni klo 10:20 asti. Hissiaulassa alhaalla lojui turkkilainen, jolla oli kärryssä pino laatikoita. Seitsemännellä kannella kaveria vastassa vahti. Kolme tai neljä muutakin vastaavaa isoa tuontilastia näin, jättäytyneet ruuhkan jälkeen. Väljällä rampilla itse kiiruhtaen tavoitin ruuhkan hännän.

Kävin Oodin kirjastossa. Istuin sohvalla lukemassa. Naapurimies kertoi aloittavansa liikeneuvottelun vieressä 15 minuutin päästä (kaksi naista tuli, vilkuttivat kädellä). Toinenkin neuvottelu samalla miehellä myöhemmin, seurasin etäämpää.

******

AMOS REX -museossa kävin klo 15-16:20. Museokortilla. Valkoinen A-tarra kuitiksi. Ei ollut nyt lippujonoa. Portaat kellariin. Siisti WC ulko-oveton, kaksi puolta, oikealla 2 pisuaaria, koppeja kai 5 rivissä.

Vartioitu naulakko, sen takasivulla säilytyslokeroita, joissa ovikoodi: start 1234 +Lukko-kuvio. Jätin repun numeroon 56. Museovahtityttö perimmäisellä ovella museosaliin kielsi päällysvaatteet. Laitoin takin lokeroon 55.

RENE MAGRITTE -näyttely. Menin saliin seurueen perässä. Liityin keskivaiheilla opastettuun kierrokseen. Seuraavat salit (opasvahti) Drift, (Nauta), Leijuvan betonikuution mysteeri, myös filmi betonikappaleesta leijumassa Skotlannissa. Lyijykynän, Nokian matkapuhelimen, polkupyörän ja auton sisältämät materiaalit kukin omana kuutiona 1x1x2 -suorakaiteena. Viimeisenä näyttelynä museossa arkkitehti Sigurd Frosteruksen kokoelma. Useita vartijapoikia Magritte-salissa. Paljon vanhuuseläkeläisiä museovieraina, mutta myös ruotsinkielisiä teinejä. Joku kysyi: "Miten Magritte lausutaan?"

.

803. Tukholma 59.-60. Historiska, Serier 2019

Kaksi risteilyä Viking Gabriellalla, samoin käyntikohtein (Historiska Museet ja Serieteket) huhtikuun alussa 2019:

2.4.2019 lähdin Espoontorilta bussilla 136 Matinkylän Isoon Omenaan, josta metrolla Otaniemen Keilarantaan. Kävelin Lauttasaaren ja Ruoholahden läpi Rikhardinkadun kirjastoon. Katajanokan terminaaliin ehdin ajoissa klo 16:45.

Viking Gahriellan B2-sisähytti 6609, keskikäytävällä, viides hytti pääaulasta perälle päin, maksoi ajoissa varatessani 12 euroa (viimeisimmät tarjoukset 29-44 euroa). Laivalla oli hiljaista. Kaupungilla näkyivät telineissään eduskuntavaalien 2019 ulkomainokset.

*

Aamulla poistuminen laivalta tapahtui ainoastaan kannelta 7. Niinpä iso ruuhka laivan aulassa kerrosten portaikolta oviaukolle asti! Jonotin 10 minuuttia ja pääsin ulos Tukholmaan vasta klo 10:15. Rampilla laivan ja terminaalirakennuksen välillä oli jo väljempää.

Gamla Stanissa huomasin Själagårdgatan 19:ssä entisen synagogan, jossa avautumassa Juutalainen Museo 6.6.2019 alkaen. Kävelin Bollhusgrändin läpi Kuninkaanlinnalle. Blasieholmenin niemellä ohitin Kansallismuseon luoteisen puiston kautta - taidemuseoon jonotettiin ulkona.

Nybroplanilla näin Tukholman liikenteen SL:n vuorolautan lähtevän juuri. Valokuvasin tolpasta aikataulun - eräs pysäkkilaitureista oli Vikingin satamassa. Kylmä tuuli puhalsi, mutta ihmisiä istui penkeillä puistoissa. Minulla oli yhä ylläni talvitakki ja talvisaappaat.

**

HISTORISKA -museota lähestyin kuninkaallisten hevostallien korttelin kautta. Ihmispareja ja ryhmiä nousi ulkoportaita museoon klo 11:20 ja seurasin heitä. Monet menivätkin ravintolaan vasemmalle lipputiskin ohi, lounasaika. Museo oli neljättä vuotta maksuton.

Nousin portaat yläkertaan. Ruotsin historiaa jaksotettiin lattiaan piirretyllä vuosilukujonolla 1500-, tulin sellaiseen ajankohtaan, toisaalla vuodet 1000-1500. "Oletko noita?" haastoivat kysymykset museovieraan. Tekemässäni testissä minut vapautettiin noituussyytteestä, mutta naista ei. Visbyn verilöyly - Valdemar Atterdag, 1300-luku. Kustaa Vaasa ja Erik XIV ja Juhana. Upeaa kirkkotaidetta esillä (sitä oli teetetty Keski-Euroopassa tilaustöinä Ruotsia varten). Komea Barokkisali. Aikaani kului museossa yli kaksi tuntia - klo 13:40 asti. Lukaisin myös esittelykirjan museosta. Alakoululaiset melusivat heille varatussa toimintatilassa "pajassa" tunnin.

Kävelin Linnegatania museon takana Kansalliskirjastoa ympäröivään Humlegården-puistoon. Nousin David Bagaregatania ylös harjulle, Tunnelgatanilta harjun alitse oikaisevan jalankulkutunnelin päälle. Kävelin poikkikatuja siltoina ylittävää Malmskilnadsgatania suoraan etelään, kunnes käännyin länteen Sergelin torille.

***

"UNDER FONTANEN". Sergelin toria koristavan suihkulähteen alla, maanalaisella jalankulku- ja kauppakäytävien tasolla oli Kulttuuritalon remontin vuoksi evakossa Kulttuurikirjasto. Sinne liukuovet tunnelikäytävästä. Pieni ylätaso virkailijoiden tiskeineen ja kirjahyllyineen sekä puuportaat alempaan kellariin, jossa omina osastoinaan Runous, Musiikki sekä Sarjakuvat. Viivyin sarjakuvaosastolla runsaan tunnin klo 14-15:10.

Etsin kokoelmateoksia romantiikka-sarjakuvalehdistä, joita 1950-luvulla piirrettiin teinityttöjä varten USA:ssa, mutta en löytänyt. Olin aiemmin Kulttuuritalon Serieteketissä ehtinyt lukea joitakin, jotka olivat asenteiltaan vanhentuneina hauskoja ajankuvia ja eksoottisia, koska niiden kaltaisia sarjakuvia en ollut lapsena tai nuorena lukenut, niitä ei kai julkaistu Suomessa lainkaan? Ehkä Tuulia-lehdessä olisi ollut jokunen sarjakuva? Entäpä oliko "Vicky" teinityttöjen sarjakuvalehti, en ole nähnyt kuin nimen sarjakuvaluettelossa. Sanomalehtien tai naistenlehtien jatkuvina strippi-sarjakuvina olivat "Juliet Jonesin sydän" ja "Tiffany Jones", jollaisia olin lapsena vain vilkaissut.

Luin Ruotsissa julkaistujen sarjakuvien historiaa. Suomessa mielikirjojani oli teininä Kaukorannan ja Kemppisen teos "Sarjakuvat" (Otava 1972), jossa Jukka Kemppinen kertoi Suomessa ilmestyneistä amerikkalaisista ja eurooppalaisista sarjakuvista ja Heikki Kaukoranta Suomessa piirretyistä. Ruotsissa Ville Vallatonta myytiin lehtenä 1965 alkaen ja Daffy Duck eli Repe Sorsa oli ilmestynyt 5 vuoden ajan joka viikko, sittemmin vain 2 kertaa kuukaudessa. Kalle Ankan levikki oli Ruotsissa parhaimmillaan 250'000 ja Repen 28'000.

Suomessa Aku Ankan huippulevikki oli yli 300'000 ja Naken 50'000. Nakke-lehteen oli yhdistetty kolmen yhtiön eläinsankareita: Walter Lanz (mm. Nakke Nakuttaja ja anselmi Panda), Warner Bros. (mm. Repe, Väiski Vemmelsääri, herra Elmeri Fudd) ja M-G-M (turhimmat takaa-ajot: Tom ja Jerry). Suomessa Nakke Nakuttajaa ilmestyi 12 numeroa vuonna 1955, sitten 1956-1965 kahdesti kuussa, noin A4-kokoisena 24-sivuisena. Lyhyemmällä nimellä "Nakke" lehti tuli vuodesta 1966 ainakin 1980-luvulle kerran viikossa 32-sivuisena, 1960-luvulla pienenä noin A5-koossa ja 1970-luvulla isompana Aku Ankan koossa. Pidin Nakesta eniten pienimmässä koossa!

****

Palasin Vikingin satamaan jo klo 15:50. Kävelin yksinäni passintarkastukseen. Kolmesta tarkastajasta kaksi joutessaan jutteli keskenään. Kolmaskin katsoi lippuni ja passini vain etäältä, kumpaakaan dokumenttia ei virkailija ottanut käteensä. Laiva lähti liikkeelle satamasta vasta klo 16:30.

*****

*****

10.4.2019 tein samanlaisen Gagriella-matkan UUDELLEEN. Putkiremontti oli kotitalossani vasta puolivälissä. Ajoin ilmaisella IkEA-bussilla klo 13:30-14 Espoon Lommilasta Helsingin Postitalon eteen. Hain Rikhardinkadun kirjastosta lontoolaisen The Economist -viikkolehden matkalukemiseksi. Ehdin Katajanokan Viking-terminaaliin klo 16:16. Venäläisten naisten iso seurue oli tukkeena ensin rampilla ja sitten vielä laivan aulassa. Kävelin portaat 5 kerrosta alemmaksi 7. kannelta 2. kannelle.

C4-hyttini oli numeroltaan 2043, viimeinen (4.) hissiltä oikealle laidalle johtavalla sivukäytävällä. Kannella 2 oli kaikkiaan 95 hyttiä, 51 vasemmalla ja 44 oikealla kyljellä. Olin joutunut maksamaan verkkopankissa C4-hytistäni 12 euroa, saman kuin viikkoa aikaisemmin B2-hytistä, joka oli ylhäällä 6. kannella. Yöllä C-luokan hyteissä oli äänekkäitä matkustajia.

******

Aamulla kävelin portaat 3 kerrosta ylemmäs kannelle 5, josta väljässä ruuhkassa poistuminen laivasta. Pääsin Tukholman ulkoilmaan klo 10:10. Kävelin vanhassa-kaupungissa kapeimman kujan Mårten Trotzigin portaat ylös ja sitten alusta loppuun pitkän, tunnelmallisen historiallisen (kauppaliikkeettömän!) Prästgatanin. Blasieholmenilla oli edelleen ulkona jono Kansallis-taidemuseoon, kuten viikko sitten. Kävelinkin Strandvägenin ja Narvavägenin kautta samaan historia-museoon kuin 8 päivää aikaisemmin.

HISTORISKA MUSEET, noin klo 11:20-13:20, kaksi tuntia. Ulko-ovelta käännyin heti oikealle portaikkoon, parin vahtimestarin ohi. Seurasin Ruotsin historian aikajanaa vuodesta 1000 eteenpäin. Lastentarhalaisten ja alakoululaisten ryhmiä ja isompiakin koululaisia säntäili museossa. Palasin alakertaan, jossa kuljin ravintolan läpi Muinaisaikaan, "Forntider". Filmiesitys kolmella kankaalla, edessäni ja kummallakin sivullani. Istuin ja katsoin filmin kokonaan. Myöhemmin saapuneet tytöt säikähtivät, kun eivät olleet huomanneet hämärässä ketään muuta eli minua. Jotkut koululaisista esitelmöivät tovereilleen.

SERIETEKET oli toinen käyntikohteeni, samoin kuin viikko sitten. Puolitoista tuntia siellä klo 13:40-15:10. Löysin itselleni toiseksi viimeisen vapaan istumapaikan. Villatakkinen vanhus oli iäkkäin sarjakuvaosastolla, hän kosketti hihaani ja sanoi: "Ursäkta", olisiko erehtynyt henkilöstä? Kohta hän puhui espanjaksi 30 minuuttia tuttavansa kanssa.

Minä luin amerikkalaista sarjakuvahistoriaa: miten valtavasti erilaisia sarjakuvalehtiä on ollutkaan! "Supermies Archie" (Justus Suomessa), Lucy Show, Bob Hope, Dean Martin ja Jerry Lewis, sarjakuvina. Kuvitetut klassikot 169 erilaista vuodesta 1947 alkaen, niitä kerätään myös piirtäjien mukaan, kuka piirsikään Lorna Dornen? Graham Ingels oliko kauhun paras? Ville Vallattoman useat kopiot! Margen piirtämä "Pikku Lulu" oli hyvä. Walt Kelly ja Wally Wood hyviä piirtäjiä.

STADSMISSION, Köpmangatan 15, Gamla Stan, katselin lautapelejä. Sitten kävelin laivalle, saavuin klo 15:55 terminaaliin, jossa oli käytössä poikkeusreittejä. 

*******

Seuraavana päivänä Helsingissä kävelin Katajanokalta reittiä Rikhardinkadun kirjasto, Mannerheimintie, Urheilutie, Keskuspuisto - kouluineen, Ratsastushallit ja tallit, Ruskeasuon bussivarikon itäpuolelta, Haagan puisto, Kylänevantie, Etelä-Haagan kirjasto, LÄRKANINPOLKU - uusi asuinalue Laajasuontiellä ruotsinkielisen koulun Lärkanin ja Kylänevan kansakoulun välissä, yhteensä ehkä 8 kerrostaloa, osa valmiina, joillakin vasta perustukset. Pitäjänmäen kautta Konalaan.

********

Laivamatkat Tukholmaan (yllä 59. ja 60. käynti 70:stä): 1976, 1981, 1983, 1985, 1987, 1988, 1989, 1996, 2x 1997, 2x 1998, 1999, 2001, 2003, 2004, 2010, 8x 2012, 6x 2013, 5x 2014, 3x 2015, 4x 2016, 7x 2017, 5x 2018, 11x 2019 (putkiremontti-evakkona 8 matkaa!) (Lisää: 2020, koronatauko, 2022, 2023)

.

802. Silja Serenade, Thielin museo 2019

Yövyin Konalan putkiremontin takia Espoon Keskuksessa, Kiltakuja 1 F LII. Ajoin Lommilasta Ikean bussilla klo 13:30-14 Helsinkiin. Kävelin Rikhardinkadun kirjastosta Kasarmintorin poikki Eteläsataman Olympiaterminaaliin klo 15:15.

Silja Linen terminaalissa oli aikaisia odottajia. Maihinnousukortin saattoi tulostaa varausnumerolla itsepalveluna automaatilta, kuten Vikingilläkin, mutta moni matkustaja jonotti palvelutiskille. Laivaan pääsi kello 15:30 alkaen, klo 16:30 asti.

Laskeskelin rannalta katsoen rampilla läpinäkyvän seinän takana laivaan harvakseen kävelevää väkeä: noin 30 ihmistä minuutissa, jolla vauhdilla kertyisi 1800 matkustajaa tunnin aikana? Päivä oli 16. huhtikuuta 2019.

Etelärannasta tuli jonoa - lähtöselvitykseen. Liityin jonoon. Virkailija neuvoi automaattiportilla: "Sitä korttia pitää vähän liikuttaa!" QR-koodi ylöspäin. Ei ollut passintarkastusta! Lyhyt ramppi, liukuportaita, Muumipeikko-näyttelijä vastassa laivaan saapumisen kannella 7.

Kävelin 7. kannella keulaa kohti. Olin viimeksi matkustanut Silja Serenadella 16 vuotta aiemmin. Paljon hissejä. vasta 10. hissillä, keulapään oikealla laidalla, pääsi alas 2. kannelle, jossa 29 euroa maksanut halpa C2-hyttini numero 2029. Kävelin hissin ovelta kohti keulaa. Mutkia käytävällä, keulimmaiset hytit 2028, 2029, 2030.

Vein vain repun hyttiini ja palasin hissille, jolla ajoin 10 kerrosta ylemmäs kannelle 12. Muita matkustajia tuli hissiin autokansilta ja vielä kannelta 8. Näin ylhäältä ulkokannelta, että rampilla oli laivaan tulijoita vielä klo 16:30 asti ja jokunen jopa klo 16:40. Laiva ei lähtenyt liikkeelle ennen kuin klo 17.

Ulkokannella kiinalaisia matkustajia kuvaamassa itseään selfie-tikkujensa avulla. Arabit filmasivat viittoiluaan peräkannella. Ylimmälle komentosillan bryggan tasolle "Crew Only". Valokuvasin minulle eksoottisen erilaista Siljan laivaa, kymmenien Viking-matkojeni jälkeen. Kävelin hyttikäytävän kokonaisuudessaan perältä keulaan: vasemmalla ulko-ikkunalliset hytit merinköaloin, oikealla sisä-ikkunalliset hytit promenadelle päin - eli valopihalle laivan keskellä. Klo 18 sain ajaa yksin hississä. Hytissä oli tarjolla 5 radiokanavalla musiikkia, vasta viides kanava soitti klassista. Viileä ilmastointi.

*

Aamulla Tukholman saaristossa nousin ylös ulkokannelle 12 jo klo 8:15, eli puolitoista tuntia ennen tuloa Värtanin satamaan. Havaitsin heti rannalla linnoituksen muureja, Waxholman kaiketi. Viking näkyi kulkevan Siljan perässä. Lossit kulkivat laivareitin poikki. Huomasin entisiltä matkoilta tutun rakennustyömaan rannalla.

Lidingön saaren isot talot tulivat näkyviin. Siljan laiva kääntyi pohjoiseen, toisin kuin Vikingin, eri satamaan. Ariadne-hotellin kaksoistornia lähestyttiin. GLOBEN, suuren pallomaisen urheiluareenan yläosa näkyi maamerkkinä Södermalmin kaupunginosan takana kaukana lounaassa. KAKNÄS-näkötorni oli vanhempi tunnusmerkki Djurgårdenissa.

Odottelin rauhallisesti ulkokannella, kunnes näin satamassa laivan poistumisrampilla ihmisten liikettä. Ramppi oli väljä kun sille menin. Pääsin ulos satamassa noin klo 9:55. Tulin väljään isoon sisätilaan terminaalissa. Tienviittoja lähimmälle Tunnelbanan metroasemalle (Gärdet) TAI busseille. Lähdin portaita alas ja ulos maanpinnalle. (Valtavan pitkä jalankulkukäytävä olisi jatkanut siltana satama-alueen yli länsi-lounaaseen).

**

Seurasin ulkona paria lastenvaunuja työnteleviä äitejä. Södra Hamnvägen. Tegeluddsvägeniä kaakkoon ja etelään, kunnes Sehlstedsgatan länteen. Tulin Gärdetin niityn itälaidalle, Sandhamnsgatanille. Tallasin niityn poikki kohti etelää. Isoja leikkipuiston rakennelmia lapsille.

LINDARÄNGSVÄGEN tuli etelässä vastaan ja aloin kävellä sitä itään, Ladugårdsgärdetin valtavan avoimen ruohoniityn pohjoisrajalla. Kuljin ohi niityllä kohoavan Borgen-rakennuksen. BORGEN (1818-1822) - tulipalon jälkeen rakennettu uudelleen 1982 - oli paviljonki, josta Ruotsin kuningas aterioidessaan seurasi armeijan paraateja niityllä.

Kapean asfalttitien pohjoispuolella olivat laajat vapaasataman tarvitsemat alueet, eteläpuolella niityn jälkeen metsääkin. Ratsastuskouluja ja koirakouluja tien varrella. Veneiden säilytysalue. Tie kaartoi kaakkoon seuraten etäältä Lilla Värtanin rannan muotoa.

Kävelin ratsastuspolkua etelään, hevosaitausten välistä. Kävelin tietä itään Djurgårdenin kanavan päässä olevalle kävelysillalle, sen jälkeen rantapolkua, jolla kulki lisäkseni muitakin kävelijöitä.

***

BLOCKHUSUDDEN, Djurgårdenin saaren itäinen nokka. jossa en ollut käynyt koskaan ennen. Penkkejä, joilla istujia. Kello oli 11:55, olin ollut maissa Tukholmassa 2 tuntia, kolmanneksen kokonaisajasta. Parikymmentä mummoa näytti odottelevan Thielin palatsin edessä taidemuseon avautumisaikaa klo 12. Mietin, maltanko liittyä joukon jatkoksi, vai tyydynkö rakennuksen näkemiseen näin ulkoa päin? Olisinko sisällä runsaan tunnin, ja sittenkö jäljellä enää paluu laivalle samaa tietä, jota olin tullut?

THIELSKA GALLERIET (1904-05) (arkkitehti Ferdinand Boberg eli 1860-1946) rakennettiin Blockhusuddenin korkeimmalle kohdalle pankkiiri Ernest Thielin kodiksi ja hänen taidekokoelmansa säilytyspaikaksi wieniläisen Art Noveaun tyyliin. Rakennus on veistoksellisen komea! Ylin 3. kerros on ikkunaton, valkealla seinällä, jonka takana ovat taidekokoelmat, jotka saavat valaistuksensa kattoikkunoista. Portaat johtavat pohjakerroksen maantasalta ensimmäisen kerroksen ovelle, joka on tornimaisessa puolipyöreässä ulokkeessa, jonka kruunaavat vihreää loistavat kattotiilet, kerroksen verran muuta kerrosta korkeammalla.

****

Jatkoin eteenpäin kävelyäni reiteillä, joita en ollut ennen kulkenut, Blockhusuddenin pienessä vanhojen talojen taajamassa ja sieltä Djurgårdenin etelälärannan tietä pitkin länteen aina prinssi Eugenin huvilaan Waldemarsuddeniin saakka (jossa asti olin käynyt aikaisemminkin, myös museossa sisällä 1998). Ohitin Djurgårdenin komeita rantahuviloita ja palatseja, joita olen mereltä päin usein katsellut iltapäivän päätteeksi laivojen ulkokansilta Tukholmasta poispäin kuljettaessa.

Katselin Waldemarsuddenin puistoa, vanhan päärakennuksen, jossa kanslia, sekä galleriarakennuksia ja ulkopatsaita, mm. maailman ehkä kuuluisimman veistoksen"Ajattelija" (Auguste Rodin), jonka versioita voi nähdä 10-20 muussakin paikassa eri puolilla maapalloa.

Näin Djurgårdenin raitiovaunun päätöslenkin, joka kiertää ison talon ympäri. Kävelin SKANSENIN pääportille ja ohi Sirkuksen, katsomaan Bergbanaa, funikulaaria, jolla pääsee kävelemättä ylös ulkomuseon ja eläintarhan mäelle. Olin lapsena 1976 käynyt Skansenilla.

Ulkoa katselemani BIOLOGINEN MUSEO täytettyine eläimineen olisi ollut hauska nähdä sisältäkin kansallisromanttisen rakennuksensa vuoksi, mutta talo oli ensin tarkoitus remontoida lähivuosina ja sitten museo taidettiinkin sulkea lopullisesti. Jokin Tukholman matkaopas oli varoittanut: käykää siellä niin kauan kuin voitte, sellaisia ei uudelleen avata! Turussa on lähin vastaavanlainen.

*****

Ylitin sillan Djurgårdenista Östermalmille ja kävelin suoraan eteenpäin esplanadi-puistokatua Narvavägen luoteeseen. Banergatan koilliseen, esplanadi-puistokatu Karlavägen luoteeseen. Kuljin puistokäytäviä eri suuntaan menevien ajokaistojen välissä.

TYSTA GATAN pohjoiseen, ennen Karlaplanin puisto-liikenneympyrää, kaunis rakennusten idylli! Sitten Värtavägen Karlaplanilta koilliseen, esplanadi-puistokadulle Valhallavägen, joka on samansuuntainen kuin Karlavägen, mutta kaksi korttelia sitä pohjoisempana.

TESSINPARKEN, pitkä puistoalue koilliseen. Sitä kaunista puistoreittiä olin ennenkin kävellyt kaupungilta Siljan laivalle tai päinvastoin, ainakin 1980-luvulla, kun käytin vielä Siljaa yhtä paljon tai vähän kuin Vikingiä.

Erik Dahlbergsgatan oli hieman vastapäivään kaartuva pitkä esplanadi-puistokatu, vain korttelin verran Tessinin puiston länsipuolella, kohti pohjoista aina Lidingövägenille asti, jota seurasin koilliseen. Paljon rakennustyömaita (vuonna 2019). Seurasin lastenvaunujen työntäjiä kävelytietä pohjoiseen, käyttämäni kartan ulkopuolelle. Siellä oli useita "kaasukelloja", Helsingistäkin (Kampista ja Suvilahdesta) tuttuja kaasua säilöneitä pyöreitä punatiilisiä varastorakennuksia. Uudisrakennuksia myös. NORRA LÄNKEN -tietyömaa, Tukholman kehätien jatkaminen tunneleineen oli rakenteilla.

HJORTHAGEN. Päädyin Ropstenin T-bana-aseman lounaisen sisäänkäynnin maanalaiseen käytävään. Nousin hissillä Hjorthagenin kukkulaisen lähiön yläkaupunkiin. Sieltä itään etsin Kolargatanin, jossa on Lidingövägenin sulkemassa umpipäässä, Kolargatan 2:ssa, kolmikerroksinen punatiilitalo kokonaan Pelastusarmeijan kirpputorina:

MYRORNA. Kolmannessa kerroksessa oli myynnissä paljon erilaisia lautapelejä 99 kruunun hintoihin. Jerry Dumasin omistuksella varustettu kokoomateos "Sam's Serie" (55 kruunua), jossa 64 sivulla noin 240 parasta "Samin sarjan" sarjakuvakaistaletta vuosina 1961-63 ilmestyneistä kaikkiaan vain noin 500 stripistä. Dumas jatkoi yli 10 vuotta myöhemmin erikoista, sarjakuvien kliseillä tai kuvatehosteilla leikitellyttä Samin sarjaa tavanomaisena sarjakuvana nimellä "Sami ja Siilo" (he olivat sheriffi ja apulaissheriffi), joka oli mielestäni sanomalehti "Uuden Suomen" viimeisten vuosien paras sarjakuva, ohi jo väljähtyneen "Vihtorin ja Klaaran" (Vuorenkaiun nousukasperheen).

Lähdin kirpputorilta ulos klo 15:15, jolloin minulla oli vielä noin tunti aikaa ehtiä laivalle. Lidingövägenillä näin viittoja: Värtan 600 m, Värtan 400 m. Nousin kadulta portaita ylös pitkälle kävelysillalle, joka kulki satama-alueen ylitse. Kävin vielä katsomassa sillan länsipään kaupungin puolella, suomalaisten siirtolaisten monumentin puistossa.

******

Kävelin lopuksi pitkän kävelysillan itäkoilliseen Siljan terminaaliin, jonne ehdin klo 15:55. Maihinnousukortin automaattisen lukulaitteen jälkeen alkoi pitkä käytävä, joka haarautui kolmelle eri laivalle vieviksi sivukäytäviksi, Suomeen, Viroon tai Latviaan. Helsingin laivan portilla Siljan miesvirkailija vilkaisi matkakortteja, minun korttiani vain etäältä. Iso Muumipeikko ja yhtä suurikokoinen Pikkumyy (näkymättömät aikuiset nukketoppausten sisällä) ottivat laivan aulassa vastaan saapuvat matkustajat.

Käytyäni hytissäni 2029 nousin hissillä ylös ulkokannelle, josta klo 16:30-17:15 katselin maisemia, varsinkin aiemmin päivällä kävelemiäni rantateitä. Sataman laiturilla mies irrotti laivan touvit klo 16:45, jolloin laiva lähti liikkeelle. Pitkä rekka oli ajanut laivaan sisään vielä klo 16:35.

Serenaden TaxFree-myymälä oli valtavan kokoinen! Sinne pääsi Promenade-käytävältä portaita, yhden kerroksen alemmas. Winston Green, 200 tupakka 10 askin kartongissa, maksoi 37,50 euroa. Poistuin samoja portaita ylös kuin olin tullut alas. Näköalahissit olivat täynnä matkustajia! Istuin sohvalla käytävän maisemaikkunan äärellä. Jalkojani ilmeisesti väsytti päivän pitkä kävelylenkki.

Hyttini suihkussa kylmä ja kuuma vesi hieman vaihtelivat erikoisesti. Seuraavana aamuna katselin Helsingissä, miten kiinalaiset turistit järjestäytyivät Promenade-käytävällä ryhmäksi oppaansa perään. Opas kohotti kädessään viiriä korkealle, jotta lauma näki seurata häntä.

*******

Laivamatkat Siljalla Tukholmaan:

1976 Helsingistä Wellamo / paluu Svea Coronalla

1983 Helsingistä Finlandia / Silvia Regina (Sleep-in-laveri)

1985 PALUU Turkuun Svea Coronalla (kansipaikalla)

1987 Turusta Wellamo / Svea Corona paluu (hytittä)

1989 Turusta Wellamo / Svea Corona paluu (hytittä)

1998 Silja Europa h. 10759 / Silja Festival h. 6611

2003 Silja Serenade, hytti 9171 / hytti 2030 paluu

2019 Silja Serenade, sisähytti 2029 meno/paluu

2019 Silja Serenade, Promenade-hytti 9605 m/p

.

801. Silja Promenade, Lidingö-saari 2019

Yövyin Espoon keskuksen Kiltakalliossa, josta kävelin Entressen kirjaston kautta Lommilaan, Ikean tavarataloon, klo 13:20. Ikean ilmaiseen bussiin nousi 10 asiakasta paluumatkalle Helsingin keskustaan, Kiasman eteen. Kävin Lidlissä ja Rikhardinkadun kirjastossa, josta kävelin Kasarmikatua ja toista Makasiinikaduista Etelärantaan ja Laivasillankadulle, Tähtitorninmäen alle, Eteläsataman Olympia-terminaaliin klo 15:20.

Siljan terminaalin kirjautumis-automaateille oli vain parin ihmisen jono. Olin varannut Silja Serenadelta 35 euroa maksaneen Promenade-hytin. Sellaisista minulle arvottiin 9. kannen sisähytti 9605. Odotin ulkona kiireisimpien matkustajien ensiruuhkan purkautumisen. Katselin ja laskin ulkopuolelta, että rampin lasiseinän takana kulki noin 60 ihmistä 3 minuutin jaksolla, joten Serenade-laiva oli täyttymässä noin 1200 matkustajan tuntivauhtia.

Siljan virkailija luki nopeasti käsiskannerilla maihinnousukorttini (niin kuin Helsingin bussien satunnainen lipuntarkastajakin tekee). Kukaan ei Siljalla katsonut passiani! (Vikingin terminaalissa oli vuosikausia verrattu lipun ja passin henkilötiedot! Ainakin siitä alkaen, kun terrotisti oli ajanut ihmisten päälle Drottninggatanilla.)

Olin aiemmin käynyt Tukholmassa 61 kertaa, joista 54 kertaa Viking Linen ja 8 kertaa Silja Linen laivoilla. Vuonna 1985 lähdin Turusta Vikingin Rosellalla, mutta palasin Turkuun Siljan Svea Coronalla, joten viidennen matkan tein sekä Vikingillä että Siljalla. Tämä oli 9. matka Siljan laivalla Tukholmaan ja 62. kaikilla laivoilla Tukholmaan.

Vein kantamukset hyttiini klo 15:40, mutta kiirehdin ulkokansille katsomaan maisemia, läheltä ja ylhäältä Tähtitorninmäkeä, Kaivopuistoa, Katajanokalta lähtevää Vikingin Gabriella-laivaa, Suomenlinnaa, Harmajan majakkaa. Kuuluttaja kertoi, että Serenadella matkusti tänä iltana 34 maan kansalaisia!

Laivan käytäviltä kuului lasten hälinää. Hyttini isosta sisäikkunasta näin pari kerrosta alemmaksi, laivan pitkittäissuunnassa keskeltä halkovalle kauppakujalle Promenade-käytävälle, joka näytti yleensä varsin hiljaiselta (huhtikuussa?). Joku toinen näkyi katselevan vastapäisestä Promenade-hytin ikkunasta. Hyttini oli laivan oikealla puolella, peräkolmanneksella etukeskellä.

Otin pari valokuvaa Nokia Lumia -kännykälläni, joka toimi puhelimenakin hytissäni: mainosviestejä tupsahti minulle ja saatoin lukea Ilta-Sanomia. Hytissä oli aluksi kylmä, mutta löysin säädettävän termostaatin.

Värivalot vaihtuivat illalla Promenadilla: punainen tai violetti tai sininen väritys. Ikkunastani näkyi ravintolaan Happy Lobster sekä risteilyn valokuvien myyntipaikka (oma valokuvaus kielletty siellä!). (Valokuvia sijoitettiin lehtien kansiin - lehden sai vaihtaakin!)

*

Aamulla 25. huhtikuuta 2019 Tukholmassa klo 9:45 menin ulkokannelle 7, kun en löytänyt heti Promenadelle? Kuusi muutakin jonotti ulkoilmassa uloskäynnin verholle, jossa luki "Pääsy kielletty!" Heti kun laskusilta oli kiinnitetty terminaalista laivalle, pääsimme me muutamat matkustajat ulkokannen laidalta kärkeen väljälle väylälle, kun vasta aivan ensimmäiset sisällä promenadella jonottavat astuivat ulos laivan kyljen kulkuaukosta!

Näin olin siis SATTUMALTA löytänyt pikakaistan maihin Silja Serenadelta! Paluumatkalla Helsingissä tästä tiedosta olisi hyötyä, koska silloin minulla olisi kiire mahdollisimman nopeasti raitiovaunulla ja junalla Malminkartanon asemalle, jossa odottaisi matkakumppanin auto matkalle Ouluun niin pian kuin suinkin. Nopea siitymiseni laivalta Tukholmaan oli vasta pelkkää harjoittelua!

Olin jo viidentenä terminaalin käytävässä, vain kahden nuoren tyttöparin perässä, mutta kiilasin ensimmäiseksi, koko laivalta purkautuvan matkustajajonon kärkeen. Edessäni oli enää tyhjä käytävä, kunnes mutkan jälkeen ensimmäisenä minua vastassa olikin yhteensä kuusi poliisia ja tullivirkailijaa! Vastaavaa en ollut kokenut, hieman samanlaista kuin olisin tupsahtanut ensimmäisenä maratonin juoksijana Olympiastadionin aukosta sisään!

Ei minua kuitenkaan kukaan pysäyttänyt. Tapani mukaa poikkesin laivalta Tukholmassa ilman mitään kantamuksia, ilman reppuja, matkalaukkuja tai kasseja! Ei muuta kuin vaatteet ylläni! (Vasta palatessani saatoin kuljettaa muovikassillisen tuomisia Tukholmasta, kirpputoreilta ja antikvariaateista.)

Siljan terminaalista (Värtahamnen) on rakennettu pitkä kävelysilta satama-alueen ja parin kadun (Södra Hamnvägen ja Tegeluddsvägen) yli lounaaseen kohti keskustaa tai Gärdetin metroasemalle. Finlandsparken-puistokin, jossa suomalaisten siirtolaisten muistomerkki, sekä sama Romanian romanikerjäläinen päivystämässä kuin viikko sitten!

Tarkoitukseni oli mennä pohjoiseen Ropstenin metroasemalle ja Lidingön sillalle, mutta tulin ensin turhaan kiertäneeksi kävellen lähes täyden ympyrän myötäpäivään, länsi, lounas, länsi, pohjoinen, itä, pohjoinen. Minun olisi kannattanut laskeutua kävelysillalta portaita katutasolle tien itäpuolelle ja jatkaa heti tietä pohjoiseen!

Kuljin nyt vähän unohtunutta, viimeksi vuosia sitten käyttämääni reittiä teollisuusalueen läpi ROPSTENIIN, jossa Tunnelbanan portit. Kuljin autotien yli itään ja luiskaa kävelysillalle, joka kulkee Lidingön junaradan viertä.

**

LIDINGÖ oli minulle päivän pääkohde. Lidingön saari tunnetaan eräänä Tukholman seudun varakkaiden veronmaksajien suosimana kuntana, jossa elää noin 48000 asukasta. Olin käynyt saarella vain vuonna 1987, jolloin minulla oli liikenteen päivälippu ja vaihdoin Ropstenin T-asemalle päättyneeltä punaiselta metrolinjalta Lidingön omalle raitiovaunulinjalle taikka "junalle".

Matala vanha silta yli Lilla Värtanin salmen on jaettu: junarata, pyörätie ja kävelytie. Autoliikenteelle on rakennettu uudempi silta. Alkupäässä oli kaarisillan kaartuvia rakenteita, sitten kävelijälle jännittävämmältä tuntuva pitkä suora matalakaiteinen siltaosuus meren yllä. Laskin kävelyni sillan yli kestäneen 12 minuuttia! Muutama muukin ylikävelijä.

MILLESGÅRDEN luki opastenuolissa kävelytien reunassa junaradan vieressä, niitä seuraten portaat ja ylämäkitie korkealle rinteeseen. Scandic FORESTA -hotelli tuli vastaani ensin, ja myös Lidingön ylellisen näköisiä pientaloja. Korkea rantatöyräs. Kuvanveistäjä Carl Millesin (1875-1955) kotimuseo Millesgården oli tiukasti aidattu. Linnoitus näkyi kulkutielle. Bussista astui juuri ulos vanha pariskunta, joka käveli museoon. Kello oli 11.

Jatkoin junaradan kulkusuuntaan etelään. Kiersin sitten vastapäivään saaren sisämaahan, koilliseen. Tulin Lidingön kunnan liikekeskustaan, jossa kauppakatuja, ravintoloita, Centrum, kaupungintalo, kerrostaloja, melko tavallisen tukholmalaisesti.

Kirkko, museo, ihmisiä kulki vilkkaasti sisälle kauppoihin. Sää oli aurinkoinen ja huhtikuuksi lämmin, kuljin Lidingössä takki käsivarrellani, jo Ropstenista alkaen.

Päädyin vastapäivään takaisin sillan korvaan. Pari tuntia oli jo kulunut Tukholman 6 tunnista ennen laivaan paluuta. Kävelin vielä uudelleen pitemmälle etelään, nyt alhaalla merenrannan tuntumassa, Millesgårdenin jyrkän kallioseinämän alapuolella. Katsoin saaren kai kolmannenkin junapysäkin, Baggeby? Raiteita oli yksi tai kaksi paria eri paikoissa. Junan odottajia ja odotuskatoksia. 2,5 tuntia mennyt.

Sillalla oli vähän pyöräilijöitä. Kävelin pyörätien vasenta reunaa, junaradan vierestä, jonkun rouvan perässä koko pitkän matkan. Navakka kylmä tuuli, minulla oli taas takki ylläni.

***

POHJOINEN DJURGÅRDEN. Kävelin Ropstenista pohjoiseen, minulle entuudestaan tuntemattomalle alueelle. Luonnonpuistoa, hiekkainen kävelytie, vuono, merenranta. pronssikautinen muinaishauta kukkulalla! Laidunnettua niittyä, asfaltoituja ajoväyliä, hevospolkuja, avomaastoa. Kaarsin vastapäivään länteen. Ylitin uudelleen pitkän kapean vuonon, Husarvikenin, takaisin etelään, vuonon länsipäässä. (Jos aikaa olisi ollut jäljellä enemmän, olisin voinut jatkaakin vielä uutta reittiä luoteeseen Brunsvikeniin, yliopiston alueelle, Luonnonhistoriallisen museoon tai kasvitieteelliseen puutarhaan.)

Tulin vanhojen kaasukellojen ympärille rakennetulle uudelle asuinalueelle. Sitten HJORTHAGENIN Tunnelbana-asemalle. Tulin samalle reitille kuin viikkoa aiemmin. Nousin nyt liukuportaita metroasemalta Artemisvägenille. Tie- ja pihatöitä oli tekeillä.

MYRORNA, Pelastusarmeijan iso kirpputori, Kolargatan 2, Hjorthagen, klo 14:30-15:30. Siistissä kokonaisessa punatiilitalossa, 2 tai 3 kerroksessa. Suomenkielinen turistiseurue kehui tavaroiden hyvää järjestystä. Luin kokoomateoksen kuuluisasta "Samin sarjakuvasta", Sam's Serie, jota Jerry Dumas piirsi pari vuotta 1960-luvun alussa. Vitsien aiheena mm. Neuvostoliiton johtajan Hrustshevin uhkailu ja kengänheitto. 4 strippiä sivulla. Sivuja 64. Myynnissä 2 kpl, joko 40 kruunua tai 55 kruunua: kalliimmassa omiste, Jerry Dumasin nimikirjoitus! 

Hidastelin paluutani Siljan laivalle, kuljin edellisen viikon reittiäni samalle Serenadelle. Kävin vielä Siirtolaismonumentin Suomi-puistossa ja sitten kävelysiltoja Adiadne-hotellin pohjakerroksen läpäisevälle kulkuraitille. Tuplatornitalo, jonka länsipuoli toimistoja. Yövyin Ariadnessa vuonna 1998 Silja-risteilyllä.

****

Saavuin Siljan terminaaliin noin klo 16:05. Maihinnousukortin QR-koodia oli heilutettava lukulaitteelle portilla. Nopeaa, ei paljon jonoa, 5-6 matkustajaa ja yksi virkailija. Sitten eteeni tuli jännittävä valinta KOLMESTA käytävästä 3 eri laivaan: olinko menossa Tallinnaan vai Rigaan vai Helsingforsiin? Ennen pääsyä Silja Serenadeen oli näytettävä vielä virkailijalle maihinnousukorttia; minun korttini hän näki etäältä, mutta pyörällistä laukkua vetävä mies joutui kaivamaan omansa esiin.

SILJA-lattiamatto. Kaksi virkailijaa, nainen ja mies, seisoivat laivan aulassa tervehtimässä tulijoita. Nousin näköalahissillä saapumiskannelta 7 hyttikannelleni 9. Ulkokannelle 12 nousin kohta portaita, klo 16:45. Tällöin ramppikäytävä terminaalista laivalle oli jo tyhjä.

Katselin ulkokannelta salmen yli vastarannalle Millesgårdeniin. Sitten merireitillä Vikingin laiva näkyi kulkevan Siljan edellä ja Tallinnan laiva perässä. Lidingö näytti valtavan laajalta. Sieltä näkyi sekä tornitalolähiöitä että huviloita. Kylmä tuuli! Kävelin sisällä Promenaden läpi, viihdeorkesteri soitti. Laskeuduin 6. kannelle TaxFree-myymälään.

*****

Aamulla katselin ulkokannella 7 Serenaden saapumisen Helsinkiin. Laiva kiinnittyi laituriin. Olin ensimmäisenä ulkokannella pyrkimässä pois laivasta, mutta muitakin nopeimman reitin tietäviä tuli seurakseni. Ensin "Pääsy kielletty"-kylttinen ketju oli kiinnitetty Exit-aukolle, mutta laivamies poisti sen. Kaksi rouvaa ehti kiilata ohitseni ensimmäisiksi laivalta poistujiksi. Rouvat ja laivamies kiittelivät toisiaan sanoin puolin ja toisin. SISÄOVI laivan aulasta oli VIELÄ kiinni! Ulkokannelta pääsi tosiaan ensimmäisenä maihin!

Kello oli 10:35 ja ehdin hyvin raitiovaunuun 2 klo 10:42. Lasipalatsin pysäkillä olin 10:50 ja P-junassa rautatieasemalla ennen klo 10:58. Malminkartanon juna-asemalle saavuin 11:20. Vaalea pakettiauto täynnä myytäviä kirjoja odotti siellä ja ajoi pysähtymättä 7 tuntia klo 18:20 asti Kempeleen Zemppi-areenalle, kirjamessuille Oulun naapurikuntaan.

-

800. Jyväskylän Vanhan Kirjan Talvi 2024

Yleisölle ilmainen Antikvaarinen kirjatapahtuma järjestettiin 9-10. helmikuuta 2024 Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksessa (Mattilanniemi 2), perjantaina klo 12-19, lauantaina klo 10-17.

Näytteilleasettajina oli pienkustantajia (5): Aviador, Enostone, Nihil Interit, Parkko, Terra Cognita, sekä antikvariaatteja (6): Lukuhetki (Jyväskylä), Scriptorium (Säynätsalo), Valli & Selin (Tampere), Antologia (Vantaa), Kyyhkyrinteen kirja (Vantaa), Hantikva (Helsinki). 

Lisäksi mukana Jyväskylän Yliopisto, kirjansitoja Tomi Lappalainen ja yhdistykset: Bibliofiilien seura, Exlibris Aboensis, Keski-Suomen Filatelistit ja Numismaatikot. Kirjailijoina mm. Tapani Bagge, Juha Itkonen, Sirpa Kähkönen, Maria Peura, Jouni Tossavainen. Kirjahuutokauppa sekä raha- ja postimerkkihuutokauppa.

*

Perjantai-aamuna Jyväskylässä oli pakkasta 27 astetta! Asiakkaiden pieni määrä oli pettymys myyjille. Myytyjä kirjoja lauantaina esim: "Romanovin suku" naisasiakkaalle, jolla oli aikainen kyyti. "Pultava" - miesasiakas kertoi nähneensä juuri unta siitä, ja sitten näkikin myyntipöydällä! "Psykoosin varhainen tunnistaminen". "Doc Holliday" (Villin Lännen sankareita). Paljon sarjakuvia keräilijälle, joka innostui 3 euron hinnoista.

Lauantaiksi pakkanen lauhtui 17 asteeseen. Tiet ja jalkakäytävät oli Jyväskylässä aurattu hyvin, kohtalaisesti hiekoitettu. En liukastellut kaduilla, vaikka Jyväskylän jyrkät ylä- ja alamäet olivat huolestuttaneet. Jonkun vastaantulijan jalan huomasin lipeävän jäisellä raitilla, mutten onneksi nähnyt kenenkään kaatuvan.

**

Pääsin vihdoin käymään ensimmäisen kerran Alvar Aalto -Museossa (1973 Alvar Aalto), jonka remontin valmistumista Museokorttini oli odottanut ainakin vuodesta 2021. Viereisen rakennuksen Keski-Suomen Museo KeMu (1960 Alvar Aalto) oli liitetty Aalto-museoon uudella yhdyskäytävällä ja museon uusi yhteisnimi oli "Aalto2". Osoitteessa Alvar Aallon katu 7, Mattilanpelto.

Noustessani hitaasti kiinteän valkean lumen ja paikoin joidenkin hiekanjyvienkin peittämää mäkeä museon sisäänkäynnille, aivan oven eteen ajoi tilataksi, josta nousi edelleni 5-6 nuoren miehen seurue, kenties arkkitehtuurin opiskelijoita.

Aulassa oli ovensuulta ensin vartioimaton vaatenaulakko sekä säilytyslokeroita, sitten pyöreänä kehänä lipunmyyjien tiski, jonka takaa laskeutuivat leveät portaat vasemmalle länteen uuteen valkeutta hohtavaan yhdyskäytävään, josta noustiin kapeampia portaita toisen kerroksen Aalto-vakionäyttelyyn tai jatkettiin I kerroksen kahvilaan.

***

Katsoin aluksi Kemun pohjakerroksen vaihtuvan näyttelyn, aulan itäpuolella lasisen liukuoven takana, Punk-musiikista Suomessa ja siihen liittyneistä teinien monistamista pienlehdistä 1980-luvulla. Lehdet olivat esillä vitriineissä, mutta käteen otettavaksi oli museo koostanut näytepaloista jonkinlaisen yhdistelmälehden.

Helsinkiin tekeillä olevaa Punk-museota mainostettiin. Keski-ikäistyneet tai vanhentuneet punkkarit muistelivat videofilmillä nuoruutensa soitteluita. Sanomalehti "Maaseudun tulevaisuus" oli tehnyt kokonaisen ison sivunsa täyttävän jutun "kaimansa" menestyksestä: Kyyjärven pikkukunnassa toimi punk-bändi "Maaseudun tulevaisuus".

Konkreettisin museo-esitys oli verhon takana omassa huoneessaan: bändin treenikämppä soittimineen, nauhureineen, jne. Seinällä Ramones-juliste, ja taustalla raikui punk-musiikki. Museovieraita näin punk-näyttelyssä lisäkseni 4-5 (yksi saattoi olla henkilökuntaa).

Palatessani aulaan, siellä uusi asiakas kysyi lipunmyyjältä perjantain ilmaisesta sisäänpääsystä? Sellaista ei enää ollut Jyväskylän museoihin, säästötoimien vuoksi. (Muutamia ilmaispäiviä yhä vuoden aikana.) Asiakas: "Kysyin vain, minulla on Museokortti."

****

Kapusin Alvar Aallon vakionäyttelyyn. En huomannut lattiassa olevaa nuolta vasemmalle, kiertämään reitin myötäpäivään, vaan lähdin vastapäivään, jolloin ensimmäisessä salissa olivat esillä Aallon huonekalut ja sen jälkeen sivuhuoneessa alkuperäiset piirustukset eräistä taloista.

Eräs kirkon sisätila oli sisustetty omaan pikkuhuoneeseen, johon sai mennä sisälle istumaan penkille, ympärillä joka seinällä kirkon sisätilat valokuvattuina.

Seinämien takaa kuulin selostusta Aallon vaiheista. Taksilla tullutta ryhmää opastettiin. Usein kysyttiin kuka oli nähnyt mitäkin Aalto-kohteita, esimerkiksi Aallon kotitalon ja toimiston Helsingin Munkkiniemessä tai Villa Mairean Noormarkussa? Maireasta ja joistakin taloista oli pienoismallitkin esillä.

Opas perusteli Aallon suunnittelemien kerrostaloasuntojen keittiöiden pienuutta sillä, että perheenemännän askelia haluttiin säästää! Eiköhän askeleet virkistävämpiä kuin paikallaan seisominen. Nykyään myös istutaan liikaa; moni patistaa itseään askelmittarilla liikkumaan enemmän.

Olen katsellut paikanpäällä Euran Kauttuan terassitalon, Sunilan, Säynätsalon ja Mairean, lähes kaiken Suomessa ainakin ulkopuolelta, paitsi Muuratsalon Koetalon! Muuratsalosta olikin hauska katsoa videoesitystä! Miten paljon erilaisia punatiiliä vertailussa keskenään! Ja miten kaunis vehreä luonto järvineen Koetalon ympärillä! Matkakohteeksi?

Kiehtovinta oli nähdä museossa ulkomaisia kohteita, kuten Bremenin viuhkamaista korkeaa kerrostaloa, tai Amerikkaan rakennettua opiskelija-asuntolaa!

Kiersin Aalto-näyttelyn ensin vastapäivään ja uudelleen aikajärjestyksessä, alkaen syntymästä, jatkuen opiskeluun. Ensimmäisten vuosien kuvien ja tekstien kohdalla jouduin jonottamaan vuoroani, kun toinen vieras tutki niitä niin huolellisesti pitkään.

Lopuksi laskeuduin kahvilan I kerrokseen, jossa olisi tyhjää tilaa vaihtuville näyttelyille. Palasin portaille, joita nousin Keski-Suomen museon aulaan, josta portaat kolmeen ylempään kerrokseen.

*****

Olen käynyt KeMussa jo monesti, puolen vuoden ja vuoden välein. Perusnäyttelyssä "Keskisuomalaisuutta etsimässä" on tehty hyvin vähän muutoksia, tai ei ollenkaan, jos olenkin vain unohtanut jotakin? Virtuaalinen esitys Alvar Aallon seikkailuista lapsuutensa Jyväskylän maisemissa oli harmillisesti poissa? En huomannut sitä Aalto-museonkaan puolella.

Vanhat mustavalkoiset lyhytfilmit viimeistään 1960-luvun televisiosta voin katsoa yhä uudelleen, aina huomaan jotakin uutta tai todellisuudessa unohtamiani yksityiskohtia! Jyväskylän Suurajot, Jämsänjokilaakso, Äänekoski, Viitasaari, 10 erilaista.

Jukeboxi, vanha äänilevyautomaatti toimi taas, toisin kuin edellisellä käynnilläni. (Väliaikana olin soitattanut Kouvolan museon laitetta kesällä 2023.) Valittavana taisi olla satakunta iskelmää 1960-luvun alusta tai lopultakin. Ulkomailta Beatlesin ensimmäiset, Paul Anka, Beach Boys, Nancy Sinatra. Suomesta Katri Helena, Danny, Vieno Kekkonen, Pasi Kaunisto, Eero ja Jussi. Jokaiselta esiintyjältä vähintään 2 kappaletta (singlen A- ja B-puoli?).

Käytin levyautomaattia yksin itsekseni, kunnes yksinäinen tyttö varasi väliin oman valintansa. Sitten tuli pikkupojan ja kahden naisen seurue, joka soitatti niitä kappaleita, joita en ollut halunnut valita: "Hopeinen kuu", "Ryysyranta", "Elsa, olet kohtalon lapsi" (Martti Huuhaa Innasen tangoparodia), vanhempi nainen (pojan isoäiti?) taisikin olla Elsa.

Kun sulkemisaikaa "15 minuutin päästä" alettiin kuuluttaa, olin viimeinen museovieras. En ehtinyt enää katsomaan ylimmän 4. kerroksen vaihtuvaa taidenäyttelyä. Noin on käynyt minulle Kemussa joka toinen kerta. Kulutin museossa 3 tuntia klo 14:50 - 17:55.

******

Muut museot: Taidemuseo oli suljettu näyttelyn vaihtumisen vuoksi. Harjulle asti en viitsinyt pakkasessa kävellä ylös rinnettä Vesitornin juurella olevaan luontomuseoon, jonka olne nähnyt monesti. Toivolan Vanhan Pihan ohi kuljin, mutta käsityöläisten kotimuseon puurakennuksia remontoitiin, Cygnaeuksenkadun jalkakäytäväkin oli suljettu.

Kävelin Mattilanniemestä kahtena päivänä keskustaan kirjastoon. Koilliseen, aluksi Agoran seinustaa, sitten Jyväsjärven rantaraitille. Perjantaina kävelin kylmää tuulta vasten ohi jäissä seisovien hinaajien aina Lutakon lounaisrannan kävelysillalle yli Rantaväylän moottoritien ja junaradan. Silloin jouduin palaamaan Hannikaisenkatua 2 korttelin matkan Cygnaeuksenkadulle. Lauantaina älysin suorimman reitin: ensimmäisestä kävelytunnelista moottoritie-Rantaväylän ja junaradan alitse, sitten Hannikaisenkatu - Vaasankatu - Vapaudenkatu (koilliseen, luoteeseen, koilliseen).

Kaupunginkirjastossa oli kahvilan takana saman aamun Helsingin Sanomat. Ulkomailta tulivat mm. Die Zeit, The Guardian Weekly ja The Economist. Puoli kerrosta ylempänä, reitillä takapihan ulko-ovelle, löytyi kirjojen vaihtohyllykkö, josta parhaat teokset poistuivat pian, mutta monia uusiakin tuli tarjolle varmaan tunneittain.

*******

Ensimmäinen yöpymispaikkani oli Hostel Laajis, Laajavuorentiellä, Hiihtokeskuksen laskettelurinteen alapuolella. Koodilla pääsi pihalta ulko-ovesta sisään aulaan, jossa sohvia, pöytiä, lautapeli Jyväskylän yrityksistä, ei henkilökuntaa. Sitten piti keksiä kävellä käytävää etelään ja sisäovesta ravintolaan, jonka kassalla täytettiin majoitusilmoitus ja saatiin avainkortti. Huone 216, toinen ylin kerros, portaat. Suurin numero oli 219, joten kahdessa kerroksessa kai yhteensä 38 huonetta.

Pieni putkimaisen pitkä huone, kaksi sänkyä pitkillä seinillä, välissä käytävä. TV, lavuaari, ikkunasta hyvä näköala laskettelurinteeseen, jossa ei nyt laske ristinsielua. Yhteiskeittiö ja oleskelutila, josta kuului riemukasta ilonpitoa noin klo 22 asti, jolloin pitikin hiljaisuuden alkaa. Alakerrassa viehättävä takkahuone - rakennus oli hostelliksi ihan kivan näköinen.

Käymälä ja suihku käytävän varrella (pitäisi kulkea kengät jalassa, ettei kangastovelin pohja tahmaantuisi pisuaarin vierestä eikä kastuisi vesilätäköstä pesualtaan edessä. Ensin loppui kiertävä kangaskäsipyyhe automaatista, sitten wc-paperi.) Sauna kellarissa, naisten ja miesten vuorot.

Hyvä yöuni, patja ja lakanat eivät hiostaneet. (Joissakin muissa paikoissa nukkuja ikäänkuin uppoaa muovailuvahamaiseen patjaan, johon muotoutuu vartalon muotoinen painauma, josta herää hikisenä ja vihaisena!) Aamulla lähtö kello 9, henkilökunnan edustaja tuli juuri päällysvaatteissaan töihin ja otti palautettavan avainkortin vastaan ovella.

********

Toinen yöpymispaikka: valkoinen Hotelli Alba, Jyväsjärven rannalla, Yliopistorakennus Agoran vieressä. Arkkitehti Arto Sipisen (1936-2017) piirtämä, kuten muutkin Mattilanniemen rakennukset, sekä uudemmat valkoiset että vanhemmat punatiiliset. Sipinen oli voittanut alueen suunnittelukilpailun jo 1970. Agora valmistui vuonna 2000.

Finlandia-ketjuun kuuluva yksityinen hotelli Alba oli tavattoman pitkä ja kapea 3-kerroksinen rakennus rannan myötäisesti. Pohjakerroksessa vastaanotto, ravintola ja jonkin verran katettuja autopaikkojakin. Huoneeni 244, kolmas ylin kerros. Huoneita oli hirveän pitkän, yksitoikkoisen, Ruotsinlaivan mieleeni tuovan käytävän varrella 63, joten kahdessa kerroksessa varmaankin noin 126. Hissiaulassa oli kirjojen vaihtohylly, mm. perulainen kuvateos espanjaksi. En huomannut katsoa välikerroksen hissiaulaa.

Huoneessa TV, minibaari (halvimmat hinnat jotain alkaen 6 euroa), oma kylpyhuone, hyvät vuoteet kuten Laajiksessakin: lakanat, peitot tai patjat eivät hiostaneet. Hieno näköala ikkunasta kauniille ja yöllä komeasti valaistulle Ylistön kävelysillalle (vuodelta 1991) yli Jyväsjärven. Sillalle vievä kävelytie oli saanut nimen Arto Sipisen raitti. Jyväsjärven jäälle oli aurattu lenkkinä ympäri kiertävä luistinrata, jolla oli paljon luistelijoita. Radan ulkopuolelle oli tallattu kävelypolkuja järven yli ja niillä kulki ihmisiä.

Runsas aamiainen, leikkeleitä, juustoja, silliä, karjalanpiirakoita, minitomaatteja, kurkkuja, kananmunia. Lämpiminä ruokina pekonia, munakasta, pieniä nakkimakkaroita. Viiliä, jogurttia, hedelmäsalaattia, vadelmia, mustikkamehua. Muistaakseni tai ehkä löytääksenikin kaiken minun olisi pitänyt käydä syömässä ainakin kahtena eikä yhtenä aamuna. Tarjoilija haki käytettyjä lautasia pois pöydästä, ei itsepalvelua.

*********

Jyväskylässä olen yöpynyt kahdeksassa paikassa:

1) Hotelli Laajavuori: Laajavuorentie 30 (1974)

2) Ristonmaa yo-kylä: Helvintie 2 A (1990)

3) Kortepohja yo-kylä: Taitoniekantie 9 C (1991)

4) Forenom Hostel: Kauppakatu 20 (2019 ja 2021)

5) Time Hostel: Vaasankatu 29 (2022)

6) Omena hotelli: Vapaudenkatu 57 (2022)

7) Outdoor Hostel Laajis: Laajavuorentie 15 (2024)

8) Finlandia Hotelli Alba: Ahlmaninkatu 4 (2024)

**********

JKL aiemmin: 793. Jyväskylän kirjamessut 2022 (marraskuu 2023)

.

799. Tukholma 63:s kerta, Serieteket 2019

Toukokuun alussa 2019 lähdin 16 euron hinnalla Tukholmaan Viking Mariellalla, B2-hytti numero 4911, vasemman kyljen käytävältä 4. poikkikäytävän pätkä, jonka 3+3 hytistä sisin, hyttiä 4905 vastapäätä.

Aamulla Tukholmassa lähdin hytistä vasta klo 10:10, ettei tarvitsisi jonottaa ruuhkassa, mutta sainpa silti kiinni kärrylaukkuja perässään vetelevän risteilykansan häntäpään. Ulkona terminaalin pihalla ihmisruuhka. Uusi ramppi risteilyalus Cinderellalle oli rakennettu kävelytien päälle.

Kävelin vanhaankaupunkiin. Lilla ja Stora Nygata. Suomalainen pariskunta meni Comics Heaveniin. Seriebodet avoinna klo 10-. Stadsmission Köpmangatan oli poistanut käytävähyllyn ja laittanut esille tauluja. Lautapelejä: Junat, Öljytankkeri, Villin Lännen Maatilat ja Kaupungit, hinnat 50-115 kruunua. 

Juhlaliputus. Poliiseja. Hevosparaati klo 11 sillalla kohti Kuninkaanlinnaa. Kävelin Brunkebergin torin kautta Kulttuuritalolle, korvaaviin kellaritiloihin Sergelin torin alla kulkeviin käytäviin. Kirjaston toimintoja oli siirretty väliaikaisesti maan alle, kun Kulturhusetissa remontti.

*

SERIETEKET. Vietin kirjastossa sarjakuvaosastolla yli 3 tuntia, klo 11:15-14:30. Sarjakuvat ja ääänilevyt olivat tunnelitasoa kerrosta alempana, jonne pääsi portaita. Yläkerrassa tunnelitasolla oli pienempi kirjaosasto ja penkkejä.

Istuin vajaan tunnin lukemassa "antikvariat net" -kirjaa, jossa kerrottiin ruotsalaisista antikvaarisista kirjakaupoista. Iso ja kuuluisin on "Rönnell's", mutta minulle entuudestaan tuntematon oli "Hundörat" (Östgötagatan 20), auki torstaisin! Ruotsalaisessa antikvariaatti-yhdistyksessä oli 55-60 jäsentä. Monet pitivät kirjakauppaansa auki situtoimena, vain jonkin päivän viikossa. Sivutuotteina saatetaan myydä T-paitoja. Kanta-asiakkaat tärkeitä.

Alemmassa kellarissa luin 2,5 tuntia Ruotsin sarjakuvahistoriaa. Semic osti Williamsin, muistan kustantajan muutoksen Suomessakin. Haaveilin lapsena sarjakuvien kustantamisesta ihanneammattina ja tutkin lehtien "apinalaatikot" päätoimittajan nimineen. Leena Drufva (Nakke), Tere Kinnunen (Retu), Sirkka Ruotsalainen ja Alli Peltonen (Aku), Jatta tai Marjatta tai M. Valjakka (Williams-lehdissä), Jyrki eli J. Hämäläinen (Batman ja Tarzan), Kai Brunila, Art Virmola, Osmo Leivo jne.

Menestyville sarjakuville on synnytetty kilpailijoiksi melkein kopioita. Muistan koirat Lassien ja Bessien, teinipojat Archien (Suomessa Justus) ja Binkyn, pilalehdet Madin ja Cracked'in, Teräsmiehen ja Marvelin supersankarit. Nyt opin, että oli kaksi "Ville Vallatonta": Dennis ja Peo, ja Villen tyttökopiokin: Vilde... Ruotsissa oli parhaimmillaan Denniksen painos 40'000, Kalle Ankan 250'000, Mustanaamion 130'000.

Disneyn vaihtelevat sunnuntai-sarjakuvat kestivät lehdissä 2-3 kuukautta, eli 8-12 sivua, esim. Noita ja Lumikin kääpiöt, tai Amerikan uudisraivaaja-tarinoita.

Sarjakuva-osaston asiakkaita minun lisäkseni: nuorukainen, matkapuhelimeen puhuva nainen, keltaliivinen ikämies, joka nukahti tuoliin "Valerian avaruusagentti" kädessään.

**

Palasin Södermalmille. Huomasin, että Kaupunginmuseo oli avautunut uudelleen 27.4.2019, sisäänkäynti idästä, ajattelin käydä siellä seuraavalla matkalla (ja niin tein!). Kiipesin 120 porrasta ulkona Katarina-hissin yläkäytävälle. Mosebacke-torilta alamäkeä Östgötagatan. Lähellä moskeijaa oli sarjakuvakauppa "Alvglans", kiinni ainakin tänään klo 15:15. Valokuvasin antikvariaatin "Hundörat" ulkoa, ei ollut auki tänään. Poikkesin vielä puistoon Folkungagatanin pohjoispuolella. Stigsbergsparken, kiviportaat harjulle.

"Saga Saphire, Valletta" oli eksoottisempi risteilylaiva Viking Mariellan itäpuolella. Saavuin Vikingin terminaaliin klo 15:55, laivaan pääsi matkustajia vielä 16:20 asti. Katselin klo 16:30-17 Lidingön saaren ohituksen. Ensin Djurgårdenin etelärannan museot ja palatsit.

***

Helsingissä seuraavana päivänä kävin Rikhardinkadun kirjastossa, sitten Nordea ja Oodin kirjasto, jossa parveke oli suljettu, koska rako kaiteessa. Linnunlaulussa Aulis Juneksen kirpputori auki. Helsingin Kaupungin Talvipuutarhassa klo 14:30 useita asiakkaita, kaktussiipi itään on kivoin. Auroran kävelysiltaa. Keskuspuistoa ja Länsi-Pasila.

Pientä kävelysiltaa Hämeenlinnanväylän yli Matkamiehentielle tai Nuijamiesten tielle Haagassa. Kaksi bussia oli pysäköityinä rautatien sillan alla, olisiko toinen ollut vielä entisen Kylänevan kansakoululaisen Julle Tuuliaisen (1957-2018) vanha tilausajobussi "Ajotuuli"?

Ambulansseja ajeli edestakaisin ja poliisiauto: auto-onnettomuus oli tapahtunut Haagan Ammattikoulun pohjoispuolella moottoritiellä. Katselin mitä näin bussipysäkin meluvallin takaa. Kävelin Haagan Alppiruusupuiston läpi. Pohjois-Haagan Hakavuoren kirkkoa vastapäätä oli kerrostalo paketissa, remontissa. Muistelin Sammakkolampea eli Kissistä, joka oli 1950-60-luvuilla Iskun varaston (n, 1965- Paatsamatie 10) paikkeilla. Hylätty Iskun varasto oli maalattu täyteen graffiteja. Lähimetsässä oli kaatunut useita puita. Kaunis piha Paatsamatie 6-8. "Oikarinen" C 38. Orapihlajakuja. Pitäjänmäen kirjasto: "Onnen Pekka" - lainaan kriitikko Tarkan muistelmat.

****

Seuraava: 800. Jyväskylän Vanhan Kirjan Talvi 2024

Tämä: 799. Tukholma 63:s kerta, Serieteket 2019)

EDELLISTEN SISÄLLYSLUETTELO:

798. Tukholma 64:s kerta, Stadsmuseet 2019

797. Tukholma 65:s, Hallwyl, Museolaivat 2019

796. Tukholma 66:s, ostosmarkkinat 2019

795. Mariellan 33. matka 2020 + Pasilan FAME

794. Tukholma 68:s, koronan alla 2020

793. Jyväskylän kirjamessut 2022

792. TUKHOLMA: 69:s, TV, korona 2022

791. TUKHOLMA: Vinterviken, Aspudden 2023

790. Joensuu junalla 2023

789, RUISSALO, Turku, Kirjamessut 2023

788. REPOVESI (Kouvolassa) 2023

787. SIMPELE, Rautjärvi (1. kerran) 2023

786. Myllykoskelta jalan Kouvolaan 2023

785. Kotkaan junalla Myllykoskelta 2023

784. MYLLYKOSKI (Kouvolassa) 2023

783. Loviisa, keräilymessut 2023

782. KAUHAVA (1. kerran) 2023

781. Vammalan vanhat kirjat 2023

780. Saarijärvi, Pyhä Häkki, Liminka 2023

779. TUKHOLMA: Årsta Skog ja Brunkeberg 2014

778. TUKHOLMA: Västermalm, Alvik, Essingen 2014

777. TUKHOLMA: Nacka, Alphyddan, Henriksdal 2014

776. Turun 7 kukkulaa, tai 20 mäkeä?

775. Tukholman kulttuurikävely-reitit

774. TUKHOLMA: Solnan kirkko, joulutorit 2013

773. Gardenia, Ramsinniemi, Tekniikan Museo ym. 2001

772. TUKHOLMA: Lossi, Hammarby, Toppen 2013

771. TUKHOLMA: Vanadislunden 2013

770. TUKHOLMA: Gärdet, Stadion, kirkkoja 2013

769. Kirkkoja kuvaten Etelä-Suomessa 1999

768. Heureka ja Helsingin kirkot 1999

767. Pasilan Kirjavarasto, Qatar, Kiasma ym. 1998

766. SISÄLLYSLUETTELO (Kuntabongari 1-766...)

765. Klondyke, Ainola, Eduskunta 1996

764. Tyrvään Vammalan antikvaariset kirjat 2022

...

798. Tukholma 64:s kerta, Stadsmuseet 2019

Konalassa kotonani oli yhä putkiremontti, kun lähdin Katajanokalta Tukholmaan toukokuun puolivälissä 2019. Laivana Viking Mariella, hytti 4917, vasemman kyljen käytävältä neljäs poikkikäytävä. Tällä käytävän pätkällä oli 6 hyttiä, joista minulle tuttuja 4909, 4911, 4913, ja 4917, tuntemattomia 4907 ja 4915. Kaikki pienimpiä B2-hyttejä, joissa kaksi petiä päällekkäin, alempi kääntyy sohvasta vuoteeksi, ylempi on käännetty seinää vasten.

Vietin aikaa ylimmällä ulkokannella, jossa helikopterikenttä. Aurinkoinen ja tuulinen toukokuun päivä. Paljon aasialaisia matkustajia etsiskelemässä hyttejään oudosta laivasta. Alus irtosi laiturista vasta 17:35, eikä vakiintuneeseen tapaan 15 minuuttia etuajassa klo 17:15. Kaikki matkustajat astuivat laivaan 4. kannelle, kun 6. kannen pääsisäänkäynti ei ollut käytössä.

Laivassa uutuutena oli vaatteiden ja kenkien poistomyymälä OUTLET, 40 prosentin alennuksella, ikkunallisessa sivulaidan huoneessa, johon pääsi Conference-tilojen aulasta 8. kannella. Kävin pienessä tungoksessa katselemassa turhaa tavaraa ostamatta mitään. Konferenssikannen asiakkaille oli oma palvelutiski aulassa. Istuskelin aulan penkillä lähetellen matkapuhelimesta valokuvia Sinille ja Jarille.

*

Aamulla uloskäynti laivalta Tukholmaan aukesi vasta klo 10:10, mutta ehdin ulkoilmaan nopeasti, jo klo 10:15. Kävelin Folkungagatania. Remontoitavan rakennuksen suojakatos kimmelsi Åsögatanilta, jonne nousin pitkät portaat. Lastentarha. Sågargatan. Lotsgatan. Pilvetön taivas, tukholmalaiset ottivat aurinkoa puistoissa, penkeillä tai maassa lojuen.

ERSTAN sairaalan pihalta etsin oikotietä, jota ei ollut. STIGBERFGATANILLE pääsin tunnetulta näköalakatu Fjällgatanilta. Pari koulua, F Schartaus gymnasium. Portaat alas etelään Folkungagatanille.

NORSKA KYRKAN, olen sen tiennyt, kaukaa nähnyt, en liene ennen käynyt. Pihalla kuninkaallisen Märta Louisen patsas. Kirkko lupaa tarjota kahvia ja vohveleita klo 12 alkaen. Jatkan matkaani portaita alas länteen Renstiernas Gatalle. Etelään Nytorgetille, jossa lisää auringonpalvojia. Brännerigatan. Katarina Bangatan.

**

KUPAN, Punaisen Ristin kirpputori (Östgötagatan, likellä Ölandsgatanin itäpäätä), aika pieni valikoima, lautapelejä yläkerrassa, Simpsonit palapeli, jossa pitäisi olla jopa 200 hahmoa. Strategiapelejä. Stratego muistuttaa vähän yhtä lapsuuden suosikkipeliäni Intiaanisotaa. Pohjoismaiden matkapeli. Algalta monenlaista. Merirosvo. Kippari-Kalle.

MYRORNA, Pelastusarmeijan kirpputori, Götgatan 79. "Almgrens sidenfabrik" olisi Söderissä museo, jossa en ole koskaan käynyt sisällä, pääsymaksu. Peter Myndes Backenilla EMMAU-kirpputori (Kaupunginmuseon vieressä): luin siellä englantilaisesta kirjallisuus-kirjasta trinidadilaisesta nobelistista V.S. Naipaulista, jonka melkein kaikki kirjat olen lukenut suomeksi tai englanniksi.

***

STADSMUSEET, Södermalms torg, pitkä museovierailuni klo 12:20-14:50. Sisäänkäynti on kerroksen katutasoa matalammalta pihalta. Alhaalta ylös, 3. kerros, Ajanjaksot. Metroajelu on aina hauska tehdä filmiltä, itse paikallaan pysyen. "St. Erik"-filmi. Jacob de la Gardien "Makalös"-palatsin pienoismalli! Haarniskan osia. Eri aikakausien rakennusten vertailu. Pienoismalleja asemakaavasta. Homojen kuoro laulaa videoäänitteeltä. Köyhän perheen koti museon 3½-kerroksessa. Tukholman Tulipalo-video (parempi esitys siitä oli vuonna 1998 käydessäni, niin ainakin muistelen).

Museokäynnin 2,5 tunnin jälkeen jatkoin enää Söderin Hornsgatanin Mariatorgetin Myrorna-kirpputorille, joka lienee useimmin käymäni ja eniten ostelemani kirpputori, mutta tuntui täksi kerraksi huonontuneen. Matkani varrella oli myös sarjakuvakauppa Serieslussen.

****

Seuraavaksi päiväksi 17.5.2019 palasin Helsinkiin ja näin Esplanadilla Euroopan Neuvoston autosaattueen. Kävin Rikhardinkadun kirjastossa lukemassa lehdet ja poikkesin Kallion Saiturin Pörssissä. Kävelin kohti Keski-Pasilaa, jossa uusi Triplan kauppakeskus kohosi valtavana. Linnanmäen huvipuistolaitteista kuului iloista kiljuntaa. Pilvetön, helteinen toukokuun päivä 2019.

*****

Laivamatkani Tukholmaan (tämä 64. kerta 70:stä): 1976, 1981, 1983, 1985, 1987, 1988, 1989, 1996, 2x 1997, 2x 1998, 1999, 2001, 2003, 2004, 2010, 8x 2012, 6x 2013, 5x 2014, 3x 2015, 4x 2016, 7x 2017, 5x 2018, 11x 2019 (putkiremontti-evakkona!) (Lisää: 2020, koronatauko, 2022, 2023)

.

797. Tukholma 65:s, Hallwyl, Museolaivat 2019

Laivalla 65. kerran Tukholmaan, kohteina museoita, kuten majakkalaiva Finngrundet, jäänmurtaja Sankt Erik ja Hallwylskan palatsi.

Kävelin lauantaina 17.8.2019 Konalasta Katajanokalle. Pitäjänmäentien länsilaidalla oli RaideJokerin (pikaraitiotie) työmaa. Kansallismuseon sisäpihalla pidettiin kirpputoria. Poikkesin Kampin Graniittitalon Lidlissä. Linja-autoaseman ulkopihan länsilaidassa oli Kiinan imperialistien mielenosoitus: "One China - No Violations", joka tuki Hongkongin vapauksien tukahduttamista. Kaukana itälaidalla oli hongkongilaisten vastamielenosoitus.

Tapasin matkatoverini, antikvaarikauppiaan, istumassa Katajanokan terminaalissa jo 16:30. Matkustajien tuli olla satamasssa klo 17 ja Viking Mariellan piti aikataulun mukaan lähteä klo 17:30, mutta lähtö tapahtuikin jo 17:15. Ulkokannella vain vasemmalla puolella tuuli kylmästi. Kävellessä olin hionnut lyhythihaisessa paidassa.

B2-hyttini oli 4905 (vasemman pitkän käytävän viidennellä poikkirivillä perältä) ja matkatoverilla 4817 (oikean pitkän käytävän neljännellä poikkirivillä perältä). Matka maksoi hytteineen 3 euroa kummaltakin erikseen.

*

Lauantai-aamuna istuimme 6. kerroksen kahvilassa. Pääsimme sieltä ulos nopeimmin, jo klo 10:03, laivan kiinnityttyä laituriin. Kävelimme myös 1,5 km:n rantapolkua länteen Slussenille muita nopeammin, edellämme ei ollut ketään ohitettavia. Slussenin siltojen purkutyö näytti entiseltä kolmen kesäkuukauden jälkeen.

Kävelimme Gamlastanin Österlånggatania junaharrastajien kaupan ohi, samoin Köpmangatanin Stadsmission -kirpputorin ohi, Stortorgetille. Sitten Riksbron-siltaa Parlamenttitalon läpi pohjoiseen. Drottninggatania Fredsgatanin ohi Jakobsgatanille.

Länsipäässä (Jakobsgatan 27 C) "Konstakademien", mutta alaovi kiinni (sunnuntaina?). Antikvaarikauppias suunnitteli taideostoksia? Minulle olisi uusi kulttuurikohde.

Jatkoimme Jakobsgatania itään, kohti punaista vanhaa Jakobskyrkania, Kungsträdgårdenin länsilaidalla. Kävelimme Västra Trädgårdsgatania pohjoiseen ohi "tulitikkukuninkaan", taloushuijari Ivar Kreugerin palatsin, kohti NK:n tavarataloa. Hamngatania itään.

**

HALLWYLSKA PALATSET. Vietimme museossa aikaa noin tunnin klo 11-12. Nousimme portaat pohjakerroksesta 1. kerrokseen, yläaulassa oli vahtimestari. 1) Säilytyslokerohuone, jossa lokeroon minun sateenvarjoni ja kaverini Iso Laukku. 2) Perähuoneessa pikkukrääsää ja nukkekoti. 3) Videoesityshuone, 10 minuuttia: sisäkkö, hovimestari ja keittäjä kertoivat talosta filmillä huoneesta toiseen edeten. Istuimme ja katsoimme ensin tädit.

4) sivuportaat alakertaan veivätkin vain WC:hen. 5) Museokauppa (vain siinä huoneessa olin käynyt kerran aikaisemmin). Saimme ilmaiseksi vihreät pyörylänmuutoiset tarrat, ne olivat pääsyliput. Halpa 3 euron esittelykirja museosta olisi myynnissä. Hopeakirja? Soittorasioita.

6) Nousemme portaikkoa ylemmäs 2. kerrokseen, jossa sarja huoneita: Ruokasali, ovet upotettua tammea, kristallikruunu 1600-luvulta, Hedvig Eleonoran kirkosta ostettu. Maalauksia. Ostberg (Kaupungintalo) arkkitehtinä. Rouvain salonki. Tupakkahuone. Asehuone: rivistö kiväärejä. Biljardihuone. Salissa Steinway -flyygeli. Käymälässä käsienpesuallas, sen alla potta. Potan tyhjentäjä sai ottaa viinanaukun palkkioksi.

Vielä ylempäänkin 3. kerrokseen pääsemme portaita. Museon henkilökunta on pukeutunut entisajan palvelijattariksi. Makuuhuone. Kylpyhuone: ammeen poikki kulkee hihna, jota vasten kylpijä voi tukea niskansa. - Museopalatsi on odottamaani tyylikkäämpi! Luulin talon rouvan vain hamstranneen mitä tahansa helkkyvää tai kimmeltävää mahdollisimman paljon. Sisäpiha oli mitoitettu siten, että hevosvaunut pystyivät tekemään käännöksen. Autotalli oli myös. Talo oli vuodelta 1898.

***

Kaverini aikoo seuraavaksi Kansallismuseoon, neuvon tien. Minulle tärkein kohde on MUSEOLAIVAT, joissa pääsee käymään vain kesäkaudella, jolloin olen harvoin ollut Tukholmassa, enkä ole vielä muita aluksia nähnyt kuin Vasa-laivan. Kävelen itään Strandvägenille. Hiostavan kuuma ilma, vaikka taivas pilvessäkin, ei sada.

Nybroplanilla jaettiin pulloittain ilmaista virvoitusjuomaa: "Free SevenUp". Mitä blondein ruotsalaisimman näköinen vaaleahiuksinen tyttö kaivoi puolen litran pulloja jäiden seasta kuorma-auton lavalta ja ojensi ohikulkijoiden ojennettuihin käsiin. Kuljin ensin ohi, kun ajattelin, etten haluaisi kanniskella pulloa kädessäni, mutta palasin hakemaan. Kaikilla kulkijoilla Strandvägenillä vaikutti olevan pullo kädessään. Otin taskustani sarjakuvakauppa Comics Heavenin muovipussin, johon laitoin pullon sekä sateenvarjoni. Aioin hörpätäkin, mutten saanut väännettyä tiukkaa korkkia auki.

****

JÄÄNMURTAJA "Sankt Erik" on laiturissa Djurgårdenin saaren länsirannalla ja avoinna vierailijoille. Menen isän ja pojan perässä laivaan. Ahtaat tilat, pienemmät kuin parhaiten tuntemallani laivalla, vanhalla merentutkimusalus Arandalla. Käyn kansihyteissä ja ruumassa.

MAJAKKALAIVA "Finngrundet" seuraavaksi. Ruotsilla on ollut noin 24 majakkalaivaa! Kapuan alas ruumaan, mutta EN nouse kapeita kierreportaita ylös majakkatorniin! Sieltä olisi vaikeinta tulla alas? Kukaan muukaan ei kiipeile. Radistin hytti on lavastettu henkilönukkeineen, radio on auki. Jätin muovikassini kädestäni pöydälle siksi aikaa kun liikuin portaissa. Kaikkien pienten laivojen tilat ovat samanlaisia, ahtaita.

MIINANRAIVAAJA on kolmantena kiinnitettynä laituriin, mutta tyydyn enää katsomaan sen vain laiturilta.

VENEVAJA 2, jossa olen aiemnalla kerralla käynyt, on suljettu lopullisesti! Siellä oli nuseoituna sinne mahtuneita veneitä ja merenkulkuesineistöä ja laivakirjallisuutta. TILALLE rakennukseen on tulossa vuonna 2020 uusi Laivahylkymuseo? Vai tuleekokin Viikinkimuseo?

GRÖNA LUND. Kävelin etelämmäs Allmänna Grändin laiturille (josta kulkee laiva Strömmenin yli Slussenille) kuvaamaan ulkopuolelta Gröna Lundin huvipuiston, joka oli avoinna laitteet toimien, korkeat maailmanpyörät, hurjat vuoristoradat. Karuselli, joka pyörittää keinuja ylhäällä taivaan korkeuksissa. Kävin siellä heinäkuussa 1976.

LILJEVALCHS Konshall - Art Gallery (Djurgårdsvägen 60) on taidemuseo tai galleria, jossa en ole toistaiseksi käynyt. Se on elokuussa 2019 remontissa, mutta silti myös avoinna vierailijoille. Pääsymaksu 80 kruunua. Kurkistan vain ovelta sisään turistipariskunnan perässä.

ABBA-museon ohi kuljen myös, enkä ole aikeissakaan käydä koskaan. Abbalaiset julistavat kannattavansa käteisetöntä maailmaa, minä käteistä ilman maksukortteja.

Lähden kävelemään pohjoiseen sillalle ja Strandvägeniä länteen keskikaupungille.

*****

Nybroplanilla virvoitusjuomapulloja riittää yhä jaettaviksi! Ohitan kuorma-auton nyt eri puolelta kuin viimeksi ja saan uuden vihreän puolen litran SevenUp-pullon rastafaritukkaiselta neekerimieheltä. Hän on toisena juomanjakajana blondin ruotsittaren lisäksi. Saan pullon auki vasta laivassa, kun väännän korkkia kangas sormieni suojana, muuten olisin haavoittanut käteni.

Käyn Jakobsgatanilla uudelleen katsomassa olisiko "Konstakademin" auennut, mutta yhä 27 C alaovi lukossa. Entäpä Fredsgatan 12:n puolelta?

HORNSTULLSGRÄND 4:n isolle viikonlopun kirpputorille Söderissä aioin mennä, mutta Slussenin työmaa oli yllätyksekseni sulkenut läntisimmän kävelysillan junaradan vieressä Gamlastanin länsipuolelta. Pyrin sinne Gamlastanin Tunnelbana-asemalta. Siellä umpikuja kävelijöille pohjoiseenkin. Jouduin palaamaan takaisin. Yritin vielä kulkea Söder Mälarstrandin rantapuolta, mutta liian hankala. Kokeilin rantatien eteläpuolta ja portaita, mutta sieltä pääsikin vain asuintalojen pihoihin.

MONTELIUSVÄGEN saa enää riittää, kävelypolku korkealla Söderin rantakallioilla näköaloin Riddarfjärdenin yli Kaupungintalolle ja Vanhaan kaupunkiin. Kuljen jenkkituristien perässä. Sitten vielä kirpputori Stadsmission Mariatorget, Hornsgatan 56, lautapelejä: "Ave Caesar" 90 kruunua ja joku aikuisten peli.

SERIESLUSSEN (Bellmansgatanin ja St. Paulsgatanin kulmassa) näytti tyhjentävän vielä varastojaan ("700'000 lehteä") elokuussa 2019. Eläkeikäinen yrittäjä Erkki Häkli oli 2018 mediassa sanonut lopettavansa, ja että Ruotsissa oli enää 14 sarjakuvakauppaa, joista 6 Tukholmassa, mutta parempina aikoina oli ollut 200 kauppaa!

******

ELOKUVA laivalla: "AVENGERS: ENDGAME" (2019). Ehdin takaisin Vikingin laivalle klo 16, hiostavan päivän jälkeen. Ystävälläni oli kohta kiire klo 17:n elokuva-esitykseen. Menimme varalta jonottamaan lippuja ja paikkoja kello 16:30. Esityspaikka Conference-tilat ylhäällä kannella 8. Teatterina styyrpuurin (oikeanpuoleinen) audiovisuaalinen sali AUS, eikä paapuurinpuoleinen sali AUB. 

Suurikokoinen vahtimestari näytti meille ovelta etukäteen salin klo 16:45. Sisällä oli 15 penkkiriviä, kullakin rivillä 10 istuinta. Vahtimestari sanoi tulevansa vasta klo 16:55 päästämään saliin istumaan. 6,50 euron elokuvaliput maksettiin Conferencen aulamyyjättärelle, jolta emme ostaneet myös myynnissä olleita naposteltavia.

Kävimme odotusaikana hissiaulassa ja kun palasimme, vahtimestari ei malttanut olla sanomatta: "Teillä on naisseuraa!" Ainoa katsoja meidän lisäksemme oli riville 2 istunut tyttö taikka nuori nainen. Kaverini istuutui riville 3, minä kokeilin ensin riviä 1 ja sitten ehkä parempaa riviä 2. Tuolien selkämyksistä taittui esiin pöytä. Tyttö söi ja nauroi elokuvalle.

Elokuvassa jousiampujan tytär, vaimo ja poika katosivat. Supersankarit kokoontuivat aikoen aikamatkaa kostaakseen Thanokselle. Thor oli alkoholisti, olut-vätys. Hulkilla oli silmälasit. Hämähäkkimies pistäytyi piipittämässä. Pitkän sarjan noin 22. osa, mukana takaumia vuosien 2014, 2012 jne. osista. En ymmärtänyt elokuvasta mitään. Ystäväni oli nähnyt ennenkin, muttei muista!

"Kapteeni Amerikka" hankki välillä elämän itselleen (oman perheen) ja jätti sankarin trikoo-asunsa mustaihoiselle. Thor jätti valtakuntansa tytölle. Ironman kuoli, kun ensin naispuolisen sankarin kuolema oli peruutettu. Lopussa nimilista elokuvan tähtiä: Mark Ruffalo, Michael Douglas, Gwynette Paltrow, Scarlett Johansson. Maailman eniten tuottanut elokuva? Pituus noin 3 tuntia. 590. elokuva, jonka olen nähnyt teatterissa. Toiseksi huonoin elokuva, mitä olen koskaan nähnyt, mikäli "MadMax" oli vieläkin huonompi! 

*******

Laivamatkani Tukholmaan, tämä 65. (70:stä): 1976, 1981, 1983, 1985, 1987, 1988, 1989, 1996, 2x 1997, 2x 1998, 1999, 2001, 2003, 2004, 2010, 8x 2012, 6x 2013, 5x 2014, 3x 2015, 4x 2016, 7x 2017, 5x 2018, 11x 2019! (Lisää: 2020, 2022, 2023)

.

796. Tukholma 66:s, ostosmarkkinat 2019

Saavuin sunnuntaina 8.9.2019 Katajanokalle klo 16:25. Viking Mariella irtosi laiturista jo klo 17:15 eikä aikataulun mukaisesti 17:30. Maihinnousukorttien mukaan minulla oli 4. kannen toiseksi perimmäisellä poikkirivillä pieni B2-sisähytti numero 4932 ja matkatoverillani seinän takana sen "peilikuva" pohjapiirrokseltaan, hytti 4933. Hän oli varannut hytit Vikingiltä saamastaan syntymäpäivätarjouksesta ja muisteli hinnaksi euroa hytiltä.

Istuskelimme 6. kannen ikkunakäytävällä ja katselimme ohitettavaa Espoon rannikkoa. Laivan elokuvatarjonta olisi ollut Leijonakuningas 6,50 euroa klo 18. Kävimme TaxFreessä ja ulkokannella.

Pelasimme klo 20-23 lautapelejä kahvilassa. Seaside Cafen ulkolaidalla oli 6. kerroksen toinen maihinnousuaukko, laivan vasemman kyljen puoleinen, jota käytetään silloin harvoin, kun laiva on kiinnittynyt laituriin keula päinvastaiseen suuntaan kuin normaalisti. Neljännessä kerroksessa porrasaulan ulosmenoaukko on vain oikealla kyljellä.

Kahvilan television esittämällä kanavalla selostettiin Suomi-Italia -jalkapallo-ottelua Tampereen Ratinan stadionilta. Pelasimme Rummikub -lautapeliä. Pelin nunmerolaatat olivat kuin kaksi pakkaa pelikortteja. Kerättiin sarjaa (eli suoraa) saman väristä "maata" tai vaihtoehtoisesti samannumeroisia erivärisiä laattoja. Aluksi oli 14 laattaa esillä kummallakin, laattoja pöydättiin aina kun voitiin.

Toisena pelinä matkassa mukana oli Sanasota. Pelikorteissa kuvio ja tehtävä, "Substantiivi", "Tosi-TV-tähti", "Jalkapalloilija", "Sieni". Pelit eivät olleet minun valitsemiani, hävisin kaikki. Omissa keräämissäni lautapeleissä pitäisi olla viihdyttävä kerronnallinen tarina, johon tempautuu mukaan kuin elokuvaan tai romaaniin. Seikkailut, tutkimusmatkat, aarteen etsinnät, sodat, salapoliisitehtävät, liiketoimet, rautateiden tai hotellien rakentamiset... Afrikan tänti, Intiaanisota, Pekingin mysteerit, Detective & Co, Cluedo, Kalmankuja 13, Orient Express, Manhattan, San Francisco linja 1, Thurn und Taxis, jne. Mutta ovat liian isoissa pakkauksissa otettaviksi mukaan matkalle.

**

Aamulla menimme kannelle 6 klo 9:50. Jonotimme uloskäynnille. Olimme ulkoilmassa Tukholmassa klo 10:10 Ruotsin aikaa. Maa oli märkä, ei kuitenkaan enää satanut, minulla oli minikokoon kutistuva sateenvarjo taskussani. Kävelimme Slussenin kautta Tukholman Vanhaan Kaupunkiin, Staden mellan broarna, Gamla stan.

Antiikkikauppa "Slow Fox", Själagårdsgatan, lähellä palaneen tontin aukiota, Brända tomten. Sitten kirpputori Stadsmission, Köpmangatan 15, jossa mukavaa katseltavaa: jokin vanha lautapeli, Suomi-juomalaseja, Muumi-aiheinen näyteikkuna, kirjoja.

Suurtori ja Storkyrkobrinken luoteeseen: antikvariaatti "Verklighetsflykten" ei ole auki. Vasabron pohjoiseen keskikaupungille, Vasagatanin itäpuolta, Norra Bantorget. Torsgatan (työmaa), Sabbatsbergs sjukhus, Sinnenas trädgård (aistien puutarha), Vasaparken, Sankt Eriksplan, VANADISPLAN kaukaisin kääntöpiste, Vasastaden.

Kaverini, antikvaarikauppias, etsi antiikkiliikkeitä, joiden osoitteita haki tietoverkosta Suomessa ja merkitsi karttaan, jonka unohti ottaa mukaan. Puhelimella löytää jonkin, mutta sepä onkin nyt suljettu!

Matteuskyrkan, Dalagatan, Frejgatan, Hagagatan - kirpputori, ja jo sitä ennen kristillinen kirjakauppa kellarissa, jossa kaveri poikkesi. "Framtidsantiken" ilmoittaa ovessa olevansa auki toisinaan, kun ovi on auki (Surbrunnsgatan 58).

Löysin matkatoimiston ovelta esitteen Afrikan halki kulkevista ruotsalaisen matkanjärjestäjän turistibusseista, "Rosa Bussarna". Eksoottisia matkoja varakkaalle nuorisolle, yläikäraja 35, ettei mukaan tulisi vaivoiksi heidän vanhempiensa ikäisiä hapannaamoja valittamaan ainaisesta bailaamisesta, remuamisesta, ryyppäämisestä, tupakan polttamisesta ja huonosta käytöksestä.

***

"Nostalgiepalatset" (St. Eriksgatan 101), Vanhoja leikkikaluja vieläpä alkuperäisissä pahvipakkauksissa! "Kuvitetut Klassikot" -sarjakuvat ruotsiksi 80-100 SEK. Kalle Anka, Knasen (Masi). Kauppa alkoi kapeana käytävänä katutason ulko-ovelta ja avautui suureksi huoneeksi vasta talon sisäosissa. Paljon kivaa nähtävää! Vanhoja äänilevyjä.

Stadsmission, Hagagatan: Kalle Ankan näköispainokset vain 60 SEK! Monelta vuodelta. Olen lukenut noita paljon Espoon kaupunginkirjastosta lainaten. Ruotsinkielisissä Aku Ankoissa oli 4 sivua enemmän tilaa (36 eikä 32 sivua), joten Carl Barksin sarjakuvat julkaistiin kokonaisina, eikä 1-2 sivua lyhennettyinä, kuten monesti Suomessa. Vanhat lehdet näyttävät ostohetkellä helposti lupaavammilta kuin sitten perillä kotona, kun ne pitäisi lukea. Olen ostanut sidottuja Suomen Kuvalehden puoli-vuosikertoja 1930-luvulta ym., mutta ei niille tahdo löytyä koskaan lukuaikaa. Lukeminen siirtyy eteenpäin, ellei lainatun teoksen palautuspäivä lähesty.

Pelastusarmeijan kirpputori Myrorna, Adolf Fredrikin kirkon eteläpuolella. Sitten antikvariaatti "Aderton" (Norrtullsgatan 13), matalan hyllykön "Ovanpå" (=päällä) sekalaiset taskukirjat vain 15 SEK, mm. 3 Stieg Trenteriä (ja 4 Arto Paasilinnaa). Kaverini keräsi alahyllyiltä pinon hienoja erikoiskirjoja, mutta palautti ne, kun kassalla selvisi niiden hinnoiksi paljon enemmän kuin 15 kruunua! Myöskään kaverini isokokoinen 5 kruunun kolikko takavuosilta ei kelvannut enää maksuvälineeksi.

Kuusi tuntia Tukholmassa klo 10-16 ei pitkälle riitä. Palasimme Gamlastaniin käytävää Kulttuuritalon ali ja Brunkebergin torin kautta. Prästgatanin ja Storkyrkobrinkenin kulmasta löytyi antiikkiliike kellarissa. Sitä mainosti mallinukke ulkona kadulla. Kaverini osteli liikkeessä pitkään, kävi vain välillä hakemassa lisää kruunuja pankkiautomaatista lähikadulta!

Paluumatkalla laivalle ohitimme Gamla Stanissa uudelleen "Slow Fox" antiikin sekä Köpmangatanin "Kaupunkilähetyksen", jonka Tove Janssonin Muumeilla täytetty näyteikkuna veti juuri tyttöporukan äärelleen ihastelemaan näkemäänsä. Uuteen Juutalaiseen museoon, Själagårdsgatanin synagogan vieressä, olisi pääsymaksu 100 kruunua.

Sää oli muuttunut iltapäivällä pilvisestä aurinkoiseksi, lämmintä + 20 astetta, syyskuun 10. päivänä 2019. Ehdimme Vikingin terminaaliin jo klo 15:45, vartin ennen määräaikaa.

****

Laivamatkani Tukholmaan tämä 66. (70:stä); 1976, 1981, 1983, 1985, 1987, 1988, 1989, 1996, 2x 1997, 2x 1998, 1999, 2001, 2003, 2004, 2010, 8x 2012, 6x 2013, 5x 2014, 3x 2015, 4x 2016, 7x 2017, 5x 2018, 11x 2019. Myöhemmin: 2x 2020, 2022, 2023).

.

795. Mariellan 33. matka 2020 + Pasilan FAME

Kävelin 26.2.2020 Katajanokalle Kampin linja-autoaseman kautta, josta poimin Onnibussin aikatauluvihkon. Suora bussimatka Helsingistä Oulun kautta Lapin Pelloon maksaisi noin 29,70 euroa ja paluumatka 24,70 euroa. (Tuollaiset keväälle varaamani ja maksamani bussivuorot peruutettiin korona-pandemian takia.)

Katajanokan merialtaan seinämainoksen mukaan näköalamatka maailmanpyörässä sekä filmiesitys "Suomi ilmasta" maksaisi 20 euroa. Saavuin Vikingin terminaaliin klo 16:30. Hiihtoloma-aikaan helmikuun lopussa oli paljon lapsiperheitä lähdössä laivamatkalle.

Pieni B2-sisähyttini numero 4919 oli Mariellan vasemmalla käytävällä, kolmannen poikkirivin kulmassa perästä laskien ja maksoi 10 euroa. Vietyäni matkatavarani hyttiini kävelin (2 minuuttia) matkatoverin 25 euroa maksaneelle B4-hytille numero 4125. Sieltä kuului oven läpi käytävään radion ääni? Ei vaan: Televisio oli auki, TV-uutiset klo 17:30. Koronavirus riehui Italiassa (ja Kiinassa ja Koreassa). Ystäväni oli siitä huolestunut ja pesi käsiään. Toinen kaverini oli puhelimessa optimistisesti väittänyt: "Eikä korona varmaan Suomeen leviä!"

Haimme esitteitä ja karttoja kannelta 6 ja istuimme Mariellan kkunakäytävillä. Kaunis auringonlasku merellä! Päivän elokuvaesityksenä oli StarWars 6,50 eurolla klo 18, tai lastenelokuva 4,50 eurolla jo klo 16! Ruotsista lähtiessä esitysajat olivat vielä tuntia aikaisemmat, klo 15 ja 17 Suomen aikaa, eli 14 ja 16 Ruotsin aikaa.

Poimintoja Museo-esitteestä: "Nordiska Museet" FRI tisdag kl. 13-17, vain talvikaudella lokakuusta toukokuuhun. "Bonniers Konsthall" FRI fredagar. "Scenkonst", Sibyllegatan 2, ilmainen kaikille keskiviikkoisin. "Dansmuseet", Drottninggatan 17, FRI utom tillfälliga utstelningar. (Seuraavalla matkalla käyn Nordiska Museetissa!).

Televisiossa TV8 Teema: Klo 21 tunti väritettyä filmiä vuosilta 1900-1914. Upean näköistä! Valtavasti aikansa ihmisiä kaduilla sekä arkkitehtuuria. Voittaa mielestäni kaikki myöhemmät menneen ajan lavastukset, kuten vaikkapa elokuvissa "Tess" ja "Barry Lyndon" tai TV-sarjassa "Poirot".

Klo 22-24 Jörn Donnerin elokuva "Tunnustus" (2009). Neuvostoliiton lähettämä desantti, verhoilija Kerttu Nuorteva (jota esitti Minna Haapkylä) jää kiinni radiolähettimineen. Hänen tehtävänsä oli ollut järjestellä Mannerheimin murhaamista. Paavo Kastari kuulustelee inhimillisesti ja Arvo "Poika" Tuominen kertoo vakoojalle tuntemiensa Santeri Nuortevan ja Kertun veljen ja Kullervo Mannerin sekä Edvard Gyllingin kohtalot. Lopussa Kerttu Nuorteva pääsee vankilasta. (Hänelle tarjottiin mahdollisuutta paeta länteen, mutta hän halusi itse takaisin Neuvostoliittoon, jossa hänet tuomittiin 10 vuodeksi vankileirille. Hän kuoli 50-vuotiaana 1963 Kazakstanissa, silloisessa Venäjän siirtomaassa.) - Näytelmällinen, hyvin selvästi esitetty. Lyhyet kohtaukset, kuva pimenee mustaksi, uusi kohtaus myöhemmin seuraa.

**

Keskiviikkona Tukholmassa maihin klo 10:10. Kävely Folkungagatania. Kohteina Söderin kirpputorit: 1) Stadsmission Nytorget, 2) Myrorna Götgatan 79, 3) Röda Korset Kupan Östgötagatan (aukesi vasta klo 11), 4) Emmaus Slussen, 5) Stadsmission Mariatorget. Sitten Gamla Stan: 6) Trafik-Nostalgiska Förlaget Österlänggatan, 7) Stadsmission Köpmangatan 15, 8) Antiikkikauppa Storkyrkobrinkenin ja Prästgatanin kulmassa.

Satamaa lähimmässä Stadsmisionissa (Nytorget, Skänegatan) oli nyt hyvä valikoima, olin pitänyt sitä turhan pienenä. "Glamour 1970", 200 SEK. Seuraavat kaupat vähän pettymys. Antikvaarinen kirjakauppias-kaverini osti painotuotteita kiloittain, reppuun ja isoon kassiin. Hänen täytyi toisen kerran nostaa lisää rahaa automaatista ostoksiinsa Gamlastanin antiikkikaupasta.

Juna- ja bussiharrastajien liikkeen myyjätär kertoi lähteneensä Suomesta 42 vuotta sitten (n. 1977) ja sanoi, ettei enää osaa puhua suomea (puhui kuin maahanmuuttajat Suomessa). Liikkeen kellariosastossa oli mm. aikataulukirja "Suomen Kulkuneuvot 1965" hintaan 100 kruunua, josta alennusta 30 % 15.2.-15.3. Kauppa oli ollut 6 vuotta Gamlastanissa ja on varsin näkyvä "liikennemerkkeineen" Österlånggatanin varrella.

Lähdimme laivaa kohti jo hyvissä ajoin klo 14:30. Kova ja kylmä tuuli. Vain rippeitä lunta maassa, vain nurmikoilla, Tukholman helmikuussa. Söderin pohjoinen rantatie Stadsgårdsleden oli suljettu autoilta Slussenin monivuotisen silta- ja tietyömaan vuoksi. Tilapäinen puurakenteinen kävelysilta kulki rantatien yli Slussenin päässä. Hissi ja portaat. Myös vaihtoehtoinen Katarinavägen oli poikki!

Poikkesimme viimeiseksi klo 15 Söderin rannassa Fotografiska Museetin museokauppaan. Jäin sinne pitemmäksi aikaa kuin kaveri ja palasin laivaan klo 15:55, hieman ennen aamulla kuulutettua määräaikaa klo 16.

***

Laivalla TV-uutiset klo 18: koronavirus leviää, Italiassa satoja sairastunut, joku Suomessakin, pörssikurssit laskevat. Kaverillani on hytissään metrin pino Ruotsista ostamiaan kirjoja. "Miten voisi rikastua kirjakaupalla?"

Katsoin vuoden 1965 aikataulukirjasta laivayhteyttä Helsinki - Tukholma: Klo 14-8:30 (19,5 tuntia), paluumatka klo 13-9 (19 h). (1980-luvulla matka Hki-Sto kesti 16 tai 15 tuntia, klo 18;sta 9:ään, eikä satamassa tarvinnut olla puolta tuntia ennen lähtöä. Nyt vuonna 2020 matka-ajaksi on varattava 18 tuntia, mennessä aikavälille 17-10 ja palatessa klo 16-10:10 (paikallisia aikoja, Suomessa kello on tunnin Ruotsia edellä).

Kova vastatuuli yöllä idästä. Laivan arvioitu saapumisaika Helsinkiin klo 11:30, myöhemmin lopulta klo 11:45, normaalisti olisi klo 10:10. Keulapuolen hytissä 4125 kuulemma kolisi yöllä, mutta peräkannen hytissä 4919 nukuin hyvin.

Matkustin jo 33. kerran Mariella-laivalla, mutta viimeisen kerran! Viking Line myi vanhan laivansa Välimerelle. Ensimmäinen kertani Mariellalla oli tammikuussa 1996, viimeinen 24 vuotta myöhemmin helmikuussa 2020. (Viking Gabriellalla matkustin 25 kertaa 1999-2023, muilla laivoilla paljon vähemmän.)

Laivamatkani Tukholmaan (tämä 67. kerta 70:stä): 1976, 1981, 1983, 1985, 1987, 1988, 1989, 1996, 2x 1997, 2x 1998, 1999, 2001, 2003, 2004, 2010, 8x 2012, 6x 2013, 5x 2014,  3x 2015,  4x 2016, 7x 2017, 5x 2018, 11x 2019, 2x 2020. (+ 2022, 2023). Tukholmassa 70+18= 88 päivänä, 26 vuotena 48:stä.

****

Töölönlahti oli helmikuun lopussa 2020 jäätön, kun kävelin Linnunlaulun kautta Pasilaa kohti. Kävin uudessa Pasilan aseman kauppakeskuksessa "Tripla". Sen 5. kerroksessa oli viihdekeskus: virolaisen Cinamon-ketjun elokuvateatterit, joita myös Kalasataman Redissä, jossa katsoin kerran elokuvankin, Triplassa en. Teinitytöt kai rakastavat seikkailla uusissa valtavissa ostoparatiiseissa, mutta kuusikymppisenä eläisin mieluummin ilman noita betoniviidakoita, enkä halua ostaa niistä mitään.

*****

Finnish Music Hall of Fame (avattu 2019)

Triplassa olen myöhemmin käynyt Musiikkimuseossa FAME, perjantaina 13.8.2021 klo 14-15:15. Hellepäivänä (26 astetta Celsiusta) kävelin Etelä-Haagasta Kivihaan kautta Hakamäentietä ja Tenholanpolkua Länsi-Pasilaan.

Rahakamarinkatu, Pasilan puistotie, 5 säilytettyä vanhaa puutaloa, tyhjä tori, lännessä koulu, Pasilanraitio, Asemapäällikönkatu, rautatien ylittävä silta.

Ruskeaseinäinen 2-kerroksinen erillistalo rinteessä Triplan yhteydessä, Länsi- ja Itä-Pasilan yhdistävän siltakadun pohjoislaidalla. Musiikkimuseo, alakerrassaan ravintola. Nousin ulkona mäen 2. kerroksen tasolle. Menin ovesta sisälle Triplan kauppakeskukseen ja laskeuduin siellä kerroksen alemmaksi, jossa on sisäkäytävältä ovi museoon.

Lipputiski oli tyhjä (harvoin käy vieraita), jossain takana ahersi pari ihmistä jotakin pakkauksia avaten ja keskenään jutellen. Katsoinkin ensiksi museokaupan, jossa oli logotuotteita, eivät minulle, en fanita mitään saati ketään.

Museokorttini oli kuluvalta kaudelta voimassa enää tämän ja huomispäivän 14.8.2021. Pääsymaksu ilman korttia olisikin sangen kallis melko pieneen museoon: 25 euroa!

Lipunmyyjä: "Kannattaa mennä hissillä toiseen kerrokseen - esitys alkaa siellä." Lyhyt hissimatka. Sitten edessä jätti-valkokangas ja pari tyhjää penkkiä istujille: "Suomalaisen musiikin historia" 1800-luvulta alkaen. Taustakuvia: jälleenrakentaminen sodan jälkeen yms.

"Huippuesiintyjiä" syttyy tähdiksi laulamaan 10 sekunniksi vuoroin kuvan keskeltä tai vasemmalta tai oikealta laidalta. Danny Ilkka Lipsanen: "Kesäkatu", Marion Rung: "Tipitii", Irwin Goodman: "Ryysyranta", mustalaisyhtye Hortto Kaalo: "Miksi ovet ei aukene meille?" stalistinen Agit Prop, Euroviisujen Lordi. räppi-laulaja Cheek + kaunistuksena puna-uimapukuinen missi uima-altaassa, Karita Tuomolako?

Mukana esityksessä ovat myös Eino-Juhani Rautavaara ja Esa-Pekka Salonen. Lopulta 4000 (!) kasvokuvaa laulaa kuorona virtuaalisesti "Finlandian". Esiintyjien nimet on listattu, Heikki-nimisiä on 4, naisia on arviolta 3/4 laulajista, mutta miehiäkin tuhat. Katson esityksen puolitoista kertaa sekä vielä lisää viimeiseksi museosta pois lähtiessäni, hissin ja portaiden suulla.

Hall of Fame: vitriinejä 14 tai 25, kussakin esiintymisvaatteita tai muuta rekvisiittaa jonkun tähden uran varrelta. Esitettäviä henkilöitä vaihdetaan kausittain. Nyt mukana Danny, Karita Mattila, Laila Kinnunen, Einojuhani. Hurriganes oli esillä jo alakerrassa!

Museovieraiden käyttöön on kaksi karaoke-koppia, joissa voi harjoitella laulamista itsekseen! Tanssisopissa taas voi valita itselleen tanssikaverin 2x3 tunnetusta tai taitavasta tanssijasta, mm. Aira Samulin, joku balettitähti, Sofia Kotaniitty (?), jne. Valitun kuva sitten tanssii seinällä (lattiasta kattoon) aidon ihmisen kokoisena, vaikkapa hip-hoppia. On lisäksi muitakin soppia, joissa voi valita itselleen esitettävän ohjelman, kuten Metsän mytologia tai Tapiola.

Toisen kerroksen ikkunoista karaokekoppien ulkopuolella oli myös näköala Linnanmäelle. 

Olin museossa pitkään yksin, ainoana vieraana! Saatoin rauhassa kokeilla jonottamatta kaikkia laitteita. Henkilökunnasta kassatyttö vilahti välillä museon salien läpi, ehkä valvontakierroksella. Vain yksi nuori pariskunta ehti tulla museoon 75 minuutin aikana.

Poistuin museosta laskeutuen kierreportaat alakertaan ja siellä ravintolan läpi suoraan ulos etelään. Ravintola oli hiljaisen tyhjä sisältä, mutta terassilla oli väkeä elokuun auringonpaisteisessa hellesäässä.

Ukkonen alkoi myöhemmin jyristä kävellessäni etelään, Helsingin keskustaan päin, Auroran sairaalan takaa, kävelysiltaa yli Nordenskiöldin kadun, idempää polkua Olympiastadionille, jonka kiersin (idästä pohjoisen kautta länteen). Urheilumuseo olisi ollut auki vielä pari tuntia, klo 18 asti. (En ole käynyt kuin Tukholman urheilumuseossa.) Lainasin Oodi-kirjastosta 2 Economist-lehtäa ja yhden DVD-elokuvan (Stan Laurel & Oliver Hardy). Asematunnelin metrotason Karkkitorilla Pandan suklaakohvehdit myytiin muovipusseissa eli tehtaanpakkauksissa 3,33 euron kilohintaan eli 3 puolen kilon pussia yhteensä 5 eurolla).

.

794. Tukholma 68:s, koronan alla 2020

Muutamaa päivää ennen kuin korona-pandemia pysäytti laivaliikenteen kävin melkein viimeisellä Vikingin risteilyllä Tukholmassa talvella 2020.

Maaliskuun 9. päivänä 2020 kävelin Konalasta Katajanokalle. Poikkesin Kampin linja-autoasemalla, jossa Suutarin kierrätyskirjojen hyllystä löysin matkalukemiseksi saksankielisen dekkarin sekä pahvikansiollisen englanninkielisiä sanomalehtiä Karibian saarilta, mm. Arubasta. "Kino K 13" mainosti Katajanokalla ulkojulisteissa Chilen elokuvaviikkoa.

Olin lähes yksin Vikingin terminaalin ala- ja yläaulassa klo 16:45, kun ensin tulostin automaatilta maihinnousukorttini ja sitten läpäisin yläkerrassa passin- ja lipuntarkastuksen. Ramppikäytävän pitkällä liukuhihnalla jumiuduin ainoan peräkärryllisen matkustajan taakse, kunnes ohitin. Harvoin olin liukuhihnaa käyttänyt, kun se oli usein ruuhkainen ja hidas, jollei voinut itse kävellä sitä pitkin.

Gabriella-aluksella istuin ikkunallisella käytävällä merinäkymien äärellä klo 17:40-18:50. Aiemmilla matkoilla istuuduin arkadille harvoin ja lyhyesti, kun tuolit olivat hyvin varattuja, joskin ihmiset vaihtuivat tiuhaan. Nyt olin yksin neljän pöydän ja 16 tuolin keskellä! Tuntui kuin 2/3 laivamatkustajista olisi puuttunut, en ollut ennen kulkenut yhtä tyhjällä Ruotsinlaivalla.

Toisen pöydän ääreen tuli mies kannettavan tietokoneen kanssa. Kuulin hänen läppäristään tuoreet TV-uutiset. Kirjoittelin itse tekstiviestejä älypuhelimella.

Kannella 10 esitettävien elokuvien julistemainokset olivat samat kuin Mariella-laivalla 2 viikkoa aiemmin: "Spies" ja "StarWars". Club Mar kannella 8, esiintyjänä Marita Taavitsainen. Ulkona ikkunan takana meri pimeni, näkyi enää rannikon valoja ja vastaan tuleva laiva.

Sisähyttini B4 oli n:o 5813, oikean sivun käytävän ja perimmäisen poikkikäytävän kulmassa. Maksoin 68:nnesta matkastani Tukholmaan vain 3,70 euroa, koska sain vähentää 128 "venettä" (eli 130 senttiä bonuspisteitä) 5 euron weikoishinnasta, joka oli Viking Clubin lahjatarjous maaliskuussa syntyneille.

*

TUKHOLMA 10.3.2020. Aamulla kävelin ulos laivalta klo 10:10. Terminaalin portaissa oli harvinaisen vähäinen ruuhka! Ulkona ei Slussenille kävelijöiden jonoa erottunut lainkaan. Maa oli märkä, välillä satoi vähän vettä, minulla oli Saiturin Pörssin 5 euron sateenvarjo.

Slussenin työmaan tilapäisen puurakenteisen kävelysillan hissiin astuin kuudenneksi ja viimeiseksi. Slussenin Tunnelbana-aseman kaksi sisäänkäyntiä olivat hyvin pelkistetyt. Metro-lehteä ei ollut jaossa, petyin. Ehkä mainoksilla rahoitetun uutispäivälehden julkaiseminen oli jo lopetettu minun tietämättäni? Suomessa korona-pandemia oli viimeinen isku, joka tappoi Metro-lehden. Muutenkin lähes kaikki matkustajat olivat alkaneet tuijottaa vain kukin omaa älypuhelintaan.vahdit

Veräjävahdit suojatiellä Gamlastaniin, ei liikennevaloja. Österlånggatanilta lähtien pujottelin viistosti vanhan kaupungin halki, Saksalaisen kirkon kautta Suurtorille ja ohi Ritarihuoneen (hollantilaista barokkia 1641-74) sillalle Norrmalmille.

**

Sergelin torilla Kulturbiblioteket avautui klo 11, ehdin odottaa 1 minuutin. Käväisin ensin infotoimistossa, lattiaan kuvatun kaupungin pienoismallin päällä. Infoa tyrkytettiin, mm. "Naisten päivä" 8.3. yläkerrassa.

Vesisateen johdosta vietin puolitoista tuntia sisällä Serieteketissä. Luin Lee Falkin (1911-99) "Taika-Jimin" kuusi ensimmäistä viikottain jatkuvien sunnuntai-sarjakuvien tarinaa väreissä noin vuodelta 1937. "Murhaajien valtakunta" tuhottiin. Lilliputit, Sirkus, Robotti, Tyranni maanviljelijäksi, aiheina.

Päivän pääkohteeni oli Nordiska Museet, joka muuttuisi ilmaiseksi vasta klo 13, mutta vain talvikauden tiistai-päivisin klo 17 asti. Vuosiin en ollut ehtinyt oikeaan aikaan. Olin 40 vuotta aiemmin käynyt maksaen upeassa "Matkustus Ruotsissa" -näyttelyssä.

Hyvissä ajoin jo museon lähelle Djurgårdenin saarelle saapuneena kulutin aikaa viereisellä vanhalla hautausmaalla Galärkyrkodårdet, jossa oli myös Estonian uppoamisen muistomerkki, johon oli kaiverrettu kaikkien hukkuneiden nimet, muutama suomalainenkin nimi.

***

NORDISKA MUSEET. Kaksi espanjalaista tyttöä käveli kanssani museota kohti etelästä ja pari-kolme ihmistä lähestyi sisäänkäyntiä pohjoisesta. En nähnyt esillä missään tietoa museon ilmaisuudesta, mutta olin lukenut siitä internetissä. Museon pääkerros oli toinen kerros, johon noustiin portaita ulkona. (Ensimmäinen kerros oli kellarimaisen vaatimattomasti aivan maan tasalla, siellä oli museokauppa).

Pääkerroksen eteisaulassa istui kaksi kassarouvaa kaksin puolin keskeistä pömpeliä, jonka ohi oli kuljettava. Kysyin englanniksi ilmaisuudesta? - Kaikki muu oli maksutonta, paitsi erikoisnäyttely "Jää sulaa", joka oli kätketty kuin suuren teltan peittoon keskelle pääkerroksen keskilattiaa, jonka avaraa ilmatilaa ylemmät kerrokset kiersivät ympäri parvina (mutta niiltä ei kangaspeiton vuoksi pystynyt kurkkimaan Jää-näyttelyä yläpuolelta).

Stora Hallen, suuri Kustaa Vaasan patsas. Koteloitu Arktis-näyttely. Oikealla avoin halli - valopiha. Itäpuolella 1940-luvun "lägenhet", 55-neliöinen kaupunkiasunto. Miten tilaan mahtui 2 huonetta ja keittiö, eteishalli, pikkuinen kylpyhuone (perällä amme, sen edessä vasemmalla lavuaari, keskellä kulkutila ja ovi, oikealla wc-pytty). Lisäksi pieni ulkoparveke. Sisustuksena pari hyllyllistä kirjoja, noin 1,5 hyllymetriä. Radio ja jääkaappi. Näyttelyssä vieressä Leikkitupa. Lännessä kahvila-ravintola.

Pohjoispäästä nousivat portaat 3. kerrokseen. Näyttelyitä; 1) kirjailija August Strindberg, hänen maalauksiaan ja asuntonsa "Blå Tornet" (joka on myös nähtävissä kirjailijan kotimuseona oikealla paikallaan Vasastanissa). 2) Brittiläistä muotia. 3) Koruja. 4) Nukkekoteja, Märklin-junaradat, Meccano -rakentelu-palikat ja muut lelut. 5) Bernhard. 6) Katettu ruokapöytä. 7) Traditiot.

Neljäs kerros: 1) Folkkarit. 2) Koti ja sisustus. 3) Småting. 4) Sapmi - saamelaiset. Kello 14:20 laskeuduin ensimmäiseen kerrokseen maan tasalle, jossa museokauppa, mutta ei minusta kiinnostava. Poistuin sieltä suoraan ulko-ovesta klo 14:25.

****

Kävelin Hamngatania keskikaupungin poikki länteen, juna- ja linja-autoasemille, joilta sain esitteitä, mutta en ilmaisia sanomalehtiä, kuten usein jaossa ollutta Svenska Dagbladetia tai aina ilmaista Metro-lehteä. Kävelin Stora Nygatania vanhankaupungin halki. Saavuin Vikingin terminaaliin klo 15:58 ja olin yläkerrassa ainoa, joka käveli Gabriellalle, kun taas Cinderellan risteilylle oli pientä jonoa.

Talvikenkäni olivat kastuneet sadepäivänä märiksi. Kuivattelin niitä hytissä työntäen jo luetut Helsingin Uutisten sivut kenkien sisään. Laivan TaxFree-kauppa oli seuraavana aamuna klo 9:30 väljempi kuin koskaan ennen! Vähän asiakkaita. Ihmisiä pelotti matkustamasta maailmalla leviävä kauhea kulkutauti. Vihreä Menthol-tupakka näytti loppuneen tai poistuneen Gabriellan tuotevalikoimasta.

Pieni poistumisruuhka melko tyhjästäkin laivasta klo 10:10 Helsingissä. Maissa termnaalin käytävällä ensimmäinen huumekoira nuoli oikean käteni selkäpuolta, eikä saanut kyllikseen, vaan halusi seurata mukanani nuollen vielä lisää oikeaa kättäni. Koiran ohjaaja naureskeli. Toinen huumekoira vähän edempänä ei yhtään välittänyt minusta. Ulkona Helsingissä satoi vettä.

Gabriella ehti tehdä enää pari-kolme risteilyä Helsingistä Tukholmaan, ennen kuin laivaliikenne keskeytettiin seuraavalla viikolla, korona-pandemian vuoksi, maaliskuussa 2020. Seuraavana vuonna 2021 laivalla vain kaksi kertaa Ahvenenmaalla.

*****

Laivamatkani Tukholmaan (tämä 68. kerta 70:stä)

1976, 1981, 1983, 1985, 1987, 1988, 1989, 1996,

2x 1997, 2x 1998, 1999, 2001, 2003, 2004, 2010,

8x 2012, 6x 2013, 5x 2014,  3x 2015,   4x 2016,

7x 2017, 5x 2018, 11x 2019, 2x 2020!

(myöhemmin: 2022, 2023).

Tukholmassa 70+18= 88 päivänä, 26 vuotena 48:stä.