823. HYVINKÄÄ, kaksi museota 2024

Ajoin Hyvinkäälle lähijunalla, 7 minuutin matkan Riihimäeltä, lauantaina 8.6.2024 klo 9:25-9:32. Junani saapui pohjoisesta raiteelle 1, suoraan asemarakennuksen eteen. Tutustuin vanhaan asemataloon: odotushalli oli avoinna matkustajille klo 16 asti. Muuten talon tilat oli vuokrattu kahvilalle, Aseman Kakulle ja Antiikkikaupalle.

Aseman eteläpuolella ylitti Helsinkiin vievän Pääradan iso autotien silta. Sillalle tuli päärautatien koillispuolelta Hämeenkatu, joka jatkui sillan lounaispuolella nimellä Uudenmaankatu. Alempana Uudenmaankadun ja Hankoon vievän sivuradan välissä kulki Hyvinkääntie. Poikkesin Siltakadulla katsomassa Hangonrataa sen ylittävältä pieneltä sillalta, sitten kävelin Hyvinkääntietä lounaaseen.

*

SUOMEN RAUTATIEMUSEO on sijoitettu Hyvinkäältä Hankoon vievän sivuradan entiseen asemarakennukseen, noin kilometrin päähän Helsingin radan asemasta lounaaseen. Hitaasti kävellen saavuin "Keskustasta" kartan mukaan "Terrisuolle", Rautatiemuseon pihalle klo 9:50.

Hyvinkääntie oli ollut hiljainen, mutta museon edessä odotti kuitenkin pari lapsiperhettä sekä nuoripari ja pari yksittäistä miestä museon ovien avautumista klo 10. Minä vietin rautatiemuseossa 2,5 tuntia klo 12:20 asti.

Ensimmäisenä eteishallissa oli museokauppa lipunmyynteineen. Minulla oli Museokortti, jollaisen jotkut muut ostivat nyt. Museon tarra piti kiinnittää vaatteisiin "näkyvälle paikalle".

Museokaupasta pääsi joko ratapihalle tai suorakaiteen muotoiseen näyttelyhalliin vasemmalle tai kaarevaan veturihalliin oikealle. Lapsiperheet ja minä menimme ensiksi veturihalliin, jossa oli raiteillaan vanhoja höyryvetureita. Jokaisen noin 8 raiteen edessä oli ovi, josta veturin voi ajaa ulos kääntöpöydälle, jossa veturin voi suunnata ajamaan Hangon radalle. Veturihallin päässä oli ovi ulos.

Isolla pihalla kierteli mukavan pitkää ja mutkittelevaa kapeaa junarataa leikkijuna, jonka kyytiin mahtui kuljettajan lisäksi muutama lapsi ja lapsen vanhempikin, istumaan kahareisin junan päällä. Junan pilli vihelsi varoittaakseen jalankulkijoita tasoristeyksistä.

Pienen matkan päässä oli entisöitynä Hyvinkää-Hanko -yksityisrautatien asemarakennus vuodelta 1873. Sen sisällä oli asematoimisto ja odotushalli ja oma odotushuone hienoille naisille. Rautatieläisten asuinrakennus "kasarmi" näyttelyineen jäi minulta huomaamatta sivummalla pihaa.

Komein osa museota oli suuri näyttelyhalli museokaupan lounaispuolella. Siellä oli veturien lisäksi junanvaunuja eri aikakausilta, kuten loistokas keisarin juna ja vaatimaton sininen kiskobussi "Lättähattu".

Museon pihalla yleisö katseli miten Ukko-Pekka-höyryveturia käännettiin - parin vihreäliivisen miehen täysin voimin - kääntöpöydällä 180 astetta toisin päin. Koska oli museon toimintapäivä, kesäkauden avaus 8.6.2024, Ukko-Pekka ajettiin esille ja siihen saattoi siirrettävillä portailla kiivetä tutustumaan.

Vanhan asemarakennuksen laiturilla lämmiteltiin iäkästä diesel-veturia, joka vetäisi menneen ajan puurakenteista junanvaunua pienelle 4 euroa maksavalle 5 minuutin ajelulle. Ensimmäinen vuoro toteutui klo 12:15-12:20. Kello 12:een mennessä museoon oli kertynyt jo paljon vieraita.

Museokaupassa oli myynnissä valikoima junaharrastajien eri seurojen lehtiä, 5,00 - 6,50 euroa. Selatessa kiinnostavimmalta vaikutti juttu matkasta Pohjois-Korean rautateillä. Ajattelin lainata "Resiina"-lehden Espoon Leppävaaran kirjastosta, mutta kaikki numerot olivat lainassa, kun Sellossa kävin. Suomalaiset juna-aiheiset kirjat maksoivat 55-65 euroa.

Populaari kuvateos junista, ehkäpä "AA: Train Journeys of the World" (1993) - 30 matkan kuvaus yli 30 vuoden takaa - maksoi vain 15 euroa ja harkitsin ostoa, mutten kuitenkaan halunnut painavaa kannettavaa ja kotiini täytettä. Ellen muista äskeisen kirjan nimeä väärin, niin näin samannimisen pari viikkoa myöhemmin Helsingin Kumpulassa, omakotitalon pihaportin pielessä. Siinä kierrätettiin pahvilaatikossa tekstein "OTA TÄSTÄ!" kahta kirjaa, kahtakymmentä DVD-elokuvaa (nimekkäimpänä Almodovar) ja puolta tusinaa vanhojen seinäkalenterien kansikuvaa (kauneimpana Audrey Hepburn).

**

HYVINKÄÄN KESKUSTORI. Kävelin klo 12:20 alkaen Rautatiemuseolta keskustaan, paluumatkan isoa Uudenmaankatua, isolle sillalle ja päärautatien itäpuolelle Hämeenkadulle. Pyhävaatteisiin pukeutunut reipas nuori mies, Raamattu tai Mormonin kirja kädessään, pysäytti minut sillankorvassa Hämeenkadun alussa ja halusi keskustella uskonnosta.

Hyvinkään vilkas keskus? Edessäni oikealla oli avara puistikon ja toriaukion yhdistelmä-alue. Toimintapuistossa oli lapsille leikkilaitteita ja aikuisia varten myyntitelttoja ja kojuja, huomispäivän 9.6.2024 Eurovaaleihinkin liittyviä. Kartassa kentälle oli merkitty mm. Tapahtuma-aukio, Kauppatori, Kirjastoaukio ja Jussinmäki. Taustalla kohosi Willa-niminen iso kauppakeskus, yhdellä sivulla kaupunginkirjasto ja Jussintorin ehkä jo vanhempi liiketalo, jossa mm. kaupunginmuseo TAIKA.

***

HYVINKÄÄN KIRJASTO. Alkoi juuri sataa, joten menin sisään kirjastoon, jossa vietin aikaa klo 12:50-14. Luin päivälehtiä, lehtiosaston lukupaikat (4 pikkupöytää) olivat 3/4 täynnä, mutta minä mahduin vielä. Kiinnostavinta olivat kuitenkin useat HYVINKÄÄN SANOMIEN sidotut vuosikerrat 1970-luvulta, joita oli aseteltu matalien hyllyköiden päälle, niin että niitä saattoi parhaiten selata seisten.

Vuoden 1974 "Hyvinkään Sanomien" numerossa oli 12 suurta "broadsheet" sivua. Etusivu oli täytetty useilla mainoksilla. Jokin yhden palstan uutispätkä saattoi mahtua johonkin ilmoitusten rakoon. Kolmossivu oli pääuutisten paraatisivu. Ulkomaiden uutisiakin oli kohtuullinen kattaus, uutistoimistona STT. Paljon pikku-ilmoituksia eli mainoksia. Televisio-ohjelmat oli ladottu tiuhaan, mahdollisimman pieneen tilaan. Samoin koko viikon TV-ohjelmat julkaistiin etukäteen kerran viikossa.

Hyvinkään Sanomat ilmestyi viidesti viikossa, tiistaista lauantaihin. Takasivulla oli kolme sarjakuvaa: 1) Hulivili (Disney-filmin "Kaunotar ja kulkuri" pentu, Aku Ankassa nimellä Pepi), 3) Salainen Agentti X9, jatkuvan tarinan toimintasarjakuva.

2) Bob Weberin (1934-2020) piirtämä "Taavi", laiskanpulskea maalaismies perheenisä, jota luin parina kesänä 1970-luvulla kesämökillä Savonlinnan Oravissa "Itä-Savo"-sanomalehdestä ja pidin erinomaisen hauskana! Sankarin nimi oli eri lehdessä "Mosse", Yhdysvalloissa "Moose" (1965-), "Moose Miller" (1971-), "Moose and Molly" (1998-2020!). Sarjaa julkaisseita sanomalehtiä oli kuulemma  huipussaan 200, hiipuen myöhemmin 75:een.

****

TAIKA, TAIDEMUSEO. Sateen lakattua lähdin klo 14 etsimään Museokeskusta. "TAIKA", lieneekö yhdistelmä "Taide- ja Kaupunginmuseo", löytyi viereisestä talosta, Jussintorin kauppakeskuksesta, joka oli varmaankin kärsinyt kauppiaskatoa uudemman talon Willan rakentamisen jälkeen ja tarvinnut uusia vuokralaisia?

Pohjakerroksen alaeteisestä nousivat portaat ja hissi toiseen kerrokseen, jossa oli kassa. "Onko tuttu paikka?" 1) Vasemmalla "Urheilu Hyvinkäällä", ensimmäinen sali. 2) Oikea sali: Heli Hiltunen, vaihtuva näyttely. 3) Pysyvän näyttelyn taide. Monta salia, joiden läpi kuljettuaan vieras päätyy ovesta kassan toiselle puolelle museokauppaan. Ellei kulje tuloreittiään takaisin, kuten minä teen,

1) Urheiluaiheen sivuutin katsomatta. 2) Heli Hiltunen oli esittelyjen mukaan jo nimekäs, palkittu taiteilija, josta en ollut kuullut. Joitakin viikkoja myöhemmin Helsingin Sanomat suositteli 7 näyttelyä, jotka olisi kesällä katsottava, yhtenä niistä Heli Hiltunen Hyvinkäällä! Otin salista matkapuhelimella yhden valokuvan. Siinä Hiltunen on asetellut maalaamiaan ja eri muotoisiksi leikkaamiaan pahvikulisseja limittäin toistensa eteen, niin että syntyy kolmiulotteinen maisema, mutta teatterin tapaan.

Näin filmiesityksiä hyvinkääläisestä Helene Schjerfbeckistä ja yhdeksästä hänen mallistaan. Mallien kuvista sai valita, kenestä halusi kuulla. Jokaisen 9 lyhytfilmin kesto oli 2 minuuttia. Katsoin 8 tai 9 esitystä, jotka kaikki valottivat eri tavoin taiteilijan elämää historiallisilla valokuvilla ja kertomuksella.

Opastusteksti neuvoi koskettamaan mallista heijastuvaa kuvaa valkokankaalla. Usein filmi käynnistyi vasta monen yrityksen jälkeen. Toinen opasteksti neuvoi, ettei kuvaa tarvitse koskettaa, vaan filmi käynnistyy liikekytkimellä. Käynnistyi jos käynnistyi. Katsomona oli kolmen-istuttava sohva ja lisäksi irtotuoleja. Olin ainoa filmien katsoja, yksi lapsiperhe ja pari pariskuntaa katselivat taulut.

Yrjö Saarinen oli toinen hyvinkääläinen, impressionistinen koloristi. Olin nähnyt Saarisen laajan näyttelyn hänen toisessa kotikaupungissaan Jyväskylässä ja pitänyt voimakkaista maisemista sekä pariisilaisista tanssijoista, en niinkään kasvokuvista. Kävin jopa etsimässä ja katsomassa Jyväskylän Tourujoen jylhät maisemat Saarisen kuvien vaikutuksesta.

Inari Krohnin iso maalaus oli minulle positiivinen yllätys. Siinä korostui ympäröivän vihreän luonnon pehmeys, kun vastakohtana kuvan keskellä oli alastoman pronssipatsaan kylmä metallinen kovuus. Eino Ruutsalolta oli kineettinen teos, jossa reikäinen levy kiersi sähkön voimalla toista samankaltaista, jolloin muodostui jatkuvasti käsittämättömän paljon erilaisia kuvioyhdistelmiä.

Jani Leinonen oli rakentanut ja kuvittanut jättimäisen muropakkauksen, jossa lapsia houkuttelevalla tiikerihahmolla oli tällä kertaa uskonnollinen viesti. - Koin taidemuseokäyntini Hyvinkäällä kiehtovan monipuoliseksi ja virkistäväksi, odotuksiani paremmaksi.

*****

Kävelin Hyvinkään rautatieasemalle klo 15:30-16. Raide 1 oli heti asematalon edessä, siitä Helsinkiin. Viereisellä linja-autoasemalla oli seitsemän laituria. "Hyvinkään Liikenne", tuttu lehtimainoksista, järjestää vajaan 100 euron päiväretkiä Helsingistä maaseudun turistikohteisiin. Poikkesin klo 16 sulkeutuvassa rautatieaseman odotushuoneessa, jossa yksi ihminen odotteli penkillä istuen.

R-junani klo 16:03 tulikin Hyvinkäälle Tampereelta asti! Vaunuja oli junassa peräti 8, menin niistä viimeiseen. Täyden tuntuista. Sain vain käytävän vierestä istumapaikan. Ratatyö viivästytti, juna tuli Pasilaan 10 minuuttia myöhässä, klo 16:53 eikä 16:43. A-juna Pitäjänmäelle (ja Leppävaaraan) laiturilta 11, äärimmäiseltä lännessä, klo 17:07. Tulin rullaportaita laiturille 11 kai klo 17:00, sillä olin vähällä hypätä edelliseen P-junaan Malminkartanoon (ja Lentoasemalle), kun luulin vain A-junan käyttävän laituria 11. Verkossa ostettu lippuni oli Pitäjänmäelle.

.

822. RIIHIMÄKI, Eräkirjamessut 2024

Riihimäen Erämessujen osaksi lisättiin kesäkuussa 2024 myös Eräkirjamessut! Niinpä tuttu vantaalainen antikvaarinen kirjakauppias sulloi pakettiautoon 20 banaanilaatikollista eräkirjoja, 7 taitettavaa pöytää sekä koottavan kirjahyllykön.

Ajoimme Riihimäen Urheilupuistoon torstaina 6.6.2024 aamupäivällä. Vihreäliiviset miehet vartioivat porttia. Näytteilleasettajat saivat sisäänpääsyyn oikeuttavat vihreät rannekenauhat neljän päivän ajaksi.

Kirjamyyjille varatut paikat olivat jättikokoisessa valkoisessa teltassa. Pakettiauton saatoimme ajaa oviaukon lähelle. Myyntipöydät asetimme U-muotoon, jolloin asiakkaat pääsisivät kolmelle U:n ulkosivulle ja kauppias istuisi keskellä, hyllykkö takanaan teltan seinää vasten. Myyntipisteemme oikealla puolella oli messuteltan esiintymislava ja alapuolella isoin kilpailija, oululainen antikvariaatti Ajaton Aika.

Kalastuksesta, metsästyksestä ja eräretkeilystä on kirjoitettu yllättävän paljon. Eräkirjallisuus oli Suomessa aiempina vuosikymmeninä suosituimpia keräilykohteita, mutta vähenemässä, kuten kirjojen keräily yleensäkin. Sotahistoria lienee säilyttänyt parhaiten suosionsa ja toisaalta vaikkapa suomalaisten kaukopartiomatkat tulevat lähelle äärimmäistä eräkirjallisuutta.

Näyttävimmät kansikuvat asetimme pöydille parhaiten näkyviin. Kansipaperittomat kirjat puristimme selkä ylöspäin kirjatukien väliin, jolloin kirjoja mahtui esille paljon suurempi valikoima. Kylmä tuuli puhalsi sisään teltan oviaukoista. Sade synnytti kuralätäköitä hiekkapohjaiselle pihamaalle.

*

Neljässä tunnissa saimme rakennettua kirjamessuosaston valmiiksi. Kello 15 ajoimme pakettiauton messujen pysäköintipaikalle, Uramontien koulun pihaan. Kävelimme sieltä enimmäkseen puistojen hiekkapolkuja pitkin itään Petsamon Ilomäelle, Airbnb-majoitukseen.

Perjalantie oli metsäiselle mäelle nouseva hiljainen umpikuja, jonka varrella kohosi viisi aivan samanlaista pistetaloa, kymmenkerroksista pilvenpiirtäjää, vuodelta 1967.

Asuinkerroksia betonitaloissa oli 8, mutta hissi kulki kerrosten 0-9 välin, pohjakerroksesta maan tasalla ullakolle asti. Huoneistojen myyntihintataso oli noin 1500 euroa neliömetriltä.

Otis-hissin vaihtoehtona olivat keveän näköiset kierreportaat, joiden välissä vilkkui jopa 10 kerroksen verran tyhjyyttä. Tilapäisesti vuokrattavan huoneiston ovenpielessä oli lukittu, numerokoodilla avautuva kotelo, jonka sisällä oli avain - täällä ei tarvittu R-kioskin avaimenvälitys-palvelua.

Asuimme 7. kerroksessa. Näköala olohuoneen kulmaikkunasta oli kohti vastapäistä taloa Perjalantien toisella puolella, mutta taloja ympäröi vihreä ikimetsä, säilytetyt mahtavat havupuut, jopa 9-10 kerroksen korkuisiksi kasvaneet, jotka pehmensivät maiseman luonnonläheiseksi! Sateen jälkeen sisälle kuului linnunlaulu. Äänieristys naapureihinkin oli huono.

Joka kerroksessa oli viisi asuntoa ja koko talossa 40. Erikoisuutena porraskäytävässä oli roskakuilu, jonka luukku avautui yhä! Huoneen ohjeissa kehotettiin vierasta heittämään roskapussit roskakuiluun! Olin nähnyt roskakuiluja aikaisemmin vain tornitalossa Espoon Tapiolassa ja eräässä lapsuuden kuvakirjassa. Eikö metallin ja muovinkin kierrätyksen pakollisuus ole sulkenut kuiluja?

Perjalantien talot olivat numeroiltaan 6 ja 8 sekä kadun toisella puolella 3,5,7. Lännestä tulevan autotien jatkeeksi lähti metsäpolkuja kolmeen suuntaan, pohjoiseen Peuranpolulle, itään Papupolulle ja etelään Hernepuiston läpi Kontiontielle. Pohjakerroksen ulkoeteiseen oli asetettu pitkä penkki puheliaiden naapurien kokoontumispaikaksi. Vastapäisen talon ulkopuolisella penkillä näin kolme vanhaa rouvaa juttelemassa ja tarkkailemassa ympäristöä.

Kävin Lidlin myymälässä, joka sijaitsi idässä, Peuranpolun, Kontiontien, Karantien ja rautatien välissä. Lähempänä, vilkkaan Kontiontien numerossa 34 oli K-Market Otso, R-kioski, posti ja pizzeria. Televisiosta tuli torstai-iltana 6.6.24 Eurovaalien suuri vaaliväittely.

**

Perjantai-aamuna 10 minuutin kävely Erämessuille Urheilupuistoon klo 8. Esiintymislavan kaiuttimia testattiin. Testaajat voisivat valita jonkin mielekkään viestin tai vaikkapa klassisen runon luettavakseen, improvisoitujen "yks kaks yks kaks tshek tshek o slovak" rimpsujen sijaan. Kauppiaat rakensivat tai viimeistelivät osastojaan.

Yleisö pääsi aidatulle messualueelle perjantaina klo 10. Urheilupuiston laajan alueen itä- ja länsipäissä olivat portit, joilla molemmilla jatkuivat tuntien ajan kymmenien metrien jonot lipuntarkastukseen. Etelässä oli kolmas vartioitu portti vain poistujille. 

Teltassa oli esillä vaikkapa metsästysaseita, kalastusvälineitä ja erävaatteita, ulkona suuri valikoima myytäviä telttoja. Maanpuolustuksella oli oma osastonsa. Lakritsaa ja jäätelöä myyville kioskeille jonotettiin. Paljon lapsiperheitä. Pikkukaupungin suurtapahtuma.

Kuuntelin ulkolavalta Erä-lehden päätoimittajan haastattelua. Hän kieltäytyi kertomasta hiljalleen laskevaa paperilehden levikkiä, jota vasta osittain paikkasi digitaalisten tilausten kasvu. Tänä kesänä kirjoitetaan ja kuvataan sisältöä vuotta tai jopa kahta vuotta myöhemmin ilmestyvään kuukausilehden numeroon.

***

"Erämessut"-otsikoidut bussit toivat Pohjolankadulle lisää jonottajia. Kello 11:20 olin ainakin hetkellisesti ainoa poistuja, kulkiessani Pohjolankatua vastakkaiseen suuntaan kuin jono. Kävelin Joukolankatua koilliseen, Kontiontietä itään ja Karankatua etelään, rautatien suuntaisesti, kohti juna-asemaa.

Rautatieaseman ympäristössä on Riihimäen vanha urbaani keskusta, johon viehätyin edellisellä käynnilläni 1989, jolloin vain poikkesin matkalla Tampereelle. Hämeenkatu, Keskuskatu, Kauppakatu. Poikkesin katsomaan näköaloja Hj. Elomaan kadun sillalle, joka ylitti rautatien itään. Keskuspuistossa oli koristelammikko ja patsas.

Kävin kaupunginkirjastossa, jossa luin mainion satasivuisen sarjakuvakirjan, jonka kaikki 100 strippisarjakuvaa vitsailivat Riihimäestä. Piirtäjäpojan isä keksi aiheet pojalleen. Monet kuvissa näkyvät Riihimäen talot tai paikat tunnistin jo! "Riihimäen Pieni Lelukauppa" laajensi Helsingin Stockmannille - ja osti kohta koko talon vaihtaen Stockmann-nimen tilalle "Riihimäen..."

Osuin kävellessäni Pienen Lelukaupan kivijalalle: "Konkurssi-loppuunmyynti -60 %. Lahjakortit eivät kelpaa!!" Koomikoiden "Hihhihhii"-yhtiö oli tehnyt konkurssin huhtikuussa. Olinkin ihmetellyt, voisiko pienimuotoinen lelukauppa kannattaa, kuten kaiketi lautapelien kauppa  menestyy?

Lähistöllä näin esiintymislavalla kruunatun pienen torin, jonka sijainnin ensin kevyestä musiikista kuulin. Kävin katsomassa Rautatieaseman. Alikulkukäytävät ja hissi laiturille 7, josta yleensä junat Helsinkiin lähtevät. Idästä laiturilta 11 vanhahkot vihreät junat Lahteen. Eurovaalien mainostaulut olivat esillä idässä vilkkaimman kävelyreitin varrella. Äänestän vasta vaalipäivänä seuraavana sunnuntaina.

Asemalta lounaaseen lähtivät Etelän Viertotie ja Paloheimonkatu. Riihikatu, Torikatu ja Hämeen aukio. Etsin Riihimäen kirkkoa? Kuljin Hämeenkatua koilliseen ja käännyin Kirkkomäki -kujalle. Sininen puukirkko. Jatkoin Kirkkopolkua pohjoiseen kaartaen ja Hämeenkatua takaisin lounaaseen, Temppelikadulle asti, jossa oli sorapintainen tietyömaa.

****

RIEMU, Temppelikatu 8, Riihimäen museokeskus, valtion virastotalossa Poliisiaseman naapurina. Ensimmäisessä kerroksessa lipunmyynti, tyypillinen pyöreä humanistityttö. Reppu lukittavaan lokeroon. Toiseen kerrokseen portaita (invalidihissi vain). Yläkerran näyttelysalit kiersivät valopihaa, jonka reunakaiteen yli näki alakertaan.

Historiaa: seinillä kokoelma "Visiittikortteja" (valokuvallisia), joita 1800-luvulla ja vuoteen 1920 asti vierailuilla jaettiin. Näyttely: Antrean evakot (Karjalan kunta 1724-1944 (40 km:n päässä Viipurista), vuonna 1939 Antreassa eli 8772 asukasta.) Egyptologisella seuralla oma sali: Rotislav Holthoer lahjoitti 200 ruukunsirpaletta ym. pienesineitä, jotka on "deponoitu" Riihimäelle.

Kuvataidetta: Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma: 36 Helene Schjerfbeckin maalausta. Lisäksi mm. Ellen Thesleff, Tyko Sallinen, Pekka Halonen. Näyttely: Taiteilijoiden omakuvia. Viihdyin hyvin museossa tunnin klo 14-15. Jokainen itselle uusi museorakennus on kiinnostava kokea, kunhan sisältö on kelvollisen laadukasta!

*****

LASIHYTIT. Kävelin Riemusta pohjoiseen Puistikon työmaan ohi Kalevankadulle, jota pitkin länteen. Kirjauksentien yli Lasitehtaantielle. Nähtävyysmerkki "Hannunvaakuna" ja teksti "LASIHYTIT" houkutteli kääntymään Ilveskadulle. sitten Mikontielle ja Lehmuskadulle. Noiden kolmen kadun välissä oli kortteli vanhoja, tyylikkäitä ja kauniita, hyvässä kunnossa pidettyjä ja edelleen asuttuja, yhden tai usean perheen puutaloja, joiden välissä oli kartalle merkitsemättömiä pieniä kulkuraitteja. Jatkoin matkaani, mutta palasin illemmalla uudelleen kiertelemään puutaloalueen kujia.

******

METSÄSTYSMUSEO. Näin ensin Lasimuseon täyttämän vanhan teollisuusrakennuksen, Tehtaankatu 23, ja etsin siitä Metsästysmuseota, jolla sitten näkyikin olevan oma uudisrakennuksensa tontin eteläpuolella. Metsästysmuseon (Tehtaankatu 23 A) aukioloaika päättyi klo 17 ja Lasimuseon joko 17 tai klo 18, riippuen informaatiolähteestä.

Lipunmyyjä neuvoi Metsästysmuseon kiertosuunnaksi myötäpäivään idästä etelän kautta länteen. Repun säilytyksestä ei tullut puhetta, kannoin sen selässäni. Ensin oli esillä valokuvia karhuista, jotka sivuutin nopeasti. Sitten päästiin metsästys-asiaan: Jaakko O. Ojaniemen "TROFEE-kokoelma". Ison huoneen seinät olivat täynnä hirvenpäitä ja muita sarvipäitä! Keskilattialla oli täytettyjä suurpetoja! Lasi- tai muoviseiniä ei ollut katsojan ja eläimen välissä, kuten täytettyjen eläinten Eläinmuseoissa. Isoja "kissoja", karhuntaljoja päineen, krokotiileja.

En ollut trofee-huoneessa yksin, vaan siellä jo eräs "Setä Erikehu" (lapsuuden Mikki-sarjakuvaa muistellakseni) kertoi nuoremmalle toverilleen mitä kaikkia näkyvillä olevista eläimistä hän oli itse ampunut monilla safareillaan, ja niitä oli paljon. Museossa oli vain kolme vierasta samaan aikaan. Jättäydyin jälkeen hitaasti etenevistä edeltäjistäni.

Asehuone oli seuraava sali, kaikenlaisine luodikkoineen, jotka eivät minua kiinnostaneet. Takajaloilleen noussut täytetty karhu oli taas jokin ISO saaliseläin. Lopuksi esillä oli erilaisia metsästysvarusteita. Muisteluita metsästysseurojen historiasta, puheenjohtajineen. Ja eräretkien metsätunnelmia lavastettuina! Ehdin viettää museossa aikaa klo 16:00-16:55.

*******

LASIMUSEON edessä ulkona parveili seurue. En tiedä, olivatko tulleet ulos museon ollessa sulkeutumassa, vai odottelivatko sisällä pitempään viihtyviä matkatovereita. Minusta tuntui, etten enää illalla jaksaisi kiipeillä vanhan rakennuksen useissa kerroksissa, joten lähdin kävelemään paluumatkaa Petsamon Perjalantielle, ensiksi tuloreittiäni Lasihytin korttelin kautta, jossa kävelin läpi sisäisiä raitteja.

Vanhassa kartassani (1993) "Riihimäen Lasi Oy" täytti suuren korttelin Lasihytin alueen pohjoispuolella. Vanhat punatiilisen tehdasrakennukset jäivät kuitenkin tonttia reunustavan tuuhean metsän taakse.

Kävelin Lasitehtaantieltä metsäpolkua pohjoiseen Upokkaantielle, jossa oli omakotitaloja. Jatkoin pitkää Länsitietä itään Kumelan Lasitehtaan ohitse ja yli ison Kirjauksentien. Karilammentien jälkeen tulin pitkälle, etelästä pohjoiseen vievälle puistokäytävälle, jota kuljin pohjoiseen. Poikkesin katsomaan Sipusaari-nimisen omakotitaloalueen, jota tie kiersi soikiona. Sitten kävin katsomassa Ilomäen yhtenäiseksi rakennetun pientaloalueen, jota kiersi ainoan yhdystien päässä neliön muotoinen pihatie, ja pysäköintipaikat olivat heti yhdystien päässä.

Sitten, kello 19, tulinkin jo Perjalantielle, majoituspaikkaani. Antikvaarikauppias oli myynyt niin paljon eräkirjoja jo ensimmäisenä päivänä, että pelkäsi myytävän loppuvan. Hän ajoi illalla Vantaalle ostamaan jättikassillisen eräkirjoja tutulta kauppiaalta, joka ei osallistunut Erämessuille.

********

Lauantai-aamuna lähdin hyvissä ajoin kello 8 majoituksesta kohti rautatieasemaa. Kävelin tällä kertaa Karankadun itäpuolta ja myöhemmin Pohjoista Rautatienkatua. Vaihdoin hyvän huomenen toivotukset koiraa ulkoiluttaneen naisen kanssa.

RAUTATIEN PUISTO oli juna-aseman luoteispuolella. Minulla oli vielä aikaa tutustua siihen klo 8:30-9:15. Rakennuksia: aseman vanha Hotelli Axens (Hotelli Turisti) 1878. Asemapäällikön talo 1907. Ratainsinöörin talo 1858. Pitkä kasarmi 1860. Kansakoulut, ruotsalainen 1881 ja suomalainen 1908. Vanhat parakit 1858. Rakennusmestarin talo 1857. Kartanon voudin asunto 1860. Osoitteissa Öllerinkatu, Maantiekatu ja Rajapolku. Kaikkiaan 18 kohdetta esiteltiin selityksineen kuvakartalla, isolla infotaululla Maantiekadun laidalla.

Lopulta tuli kiire. Juna Hyvinkäälle (Helsingin suuntaan) odotti jo laiturilla 7, kun nousin hissillä alikulkutunnelista. Menin ensimmäiseen vaunuun. Paljon matkustajia oli jo sisällä, milloinkahan tulleet. Lähijunassa ei ollut paikkavarauksia. Minulla oli verkosta ostettu lippu matkapuhelimessani. Löysin vielä matalalattiaisen tyhjän penkkirivin itselleni, ensimmäisen penkkivälin ovensuusta. Matka Hyvinkäälle kesti vain 7 minuuttia, klo 9:25-32. Lippuani ei tarkastettu.

.

821. Laajasaloon LAUTALLA 2024

Kuljin Kruunuvuoren lautalla kolmesti: huhtikuussa, toukokuussa ja kesäkuussa 2024.

1) HUHTIKUUSSA 2024 lähdin viemään kahta Huutonetissä myymääni kirjaa ostajan postilaatikkoon Helsingin Laajasaloon. Sain siten vihdoinkin syyn matkustaa Kruunuvuoren lautalla!

Perjantaina 19.4.2024 ajoin A-junalla Pitäjänmäeltä päärautatieasemalle klo 10:30-47. Kävelin Yliopistonkatua, viistosti Kluuvin kauppakeskuksen läpi ja Aleksanterinkatua Pohjoisrantaan, Pohjoissatamaan, Meritullintorille Aleksin päähän, Katajanokan kainaloon, Halkolaiturin T-laiturin eteläpuolelle.

Saavuin klo 11:10 paikalle, josta lapsuudessani 1960-luvulla lähti Korkeasaaren lautta. Vilkas polkupyörien ja autojen liikenne Pohjoisrannassa. Puinen lankuista rakennettu laituri, jolla oli puinen kaide. Laituri oli symbolisesti suljettu narulla maanpuoleisesta päästä! Jalkakäytävällä seisoskeli yksi nainen odottamassa lauttaa.

*

Kruunuvuoren selällä näkyikin "Emma"-niminen lautta olevan lähestymässä. Alus kiinnittyi vasemmasta kyljestään laituriin, keula osoitti maihin länteen. Laivan matruusi (nuori nainen) asetteli kaiteilla varustetun pienen, kapean, kaarevan laskusillan paikalleen laivan vasemman kyljen aukon kohdalle. Sitten hän käveli laiturin päähän maihin ja avasi naru-portin.

Lautan sisätiloista käveli ulos laiturille kymmenkunta ihmistä. Yksi laivalta tullut nainen halasi rannalla odottanutta naista ja sitten molemmat kävelivät yhdessä laivaan. Pohjoisrannan kadun ylitti vielä joku nainen ja tuli lautalle. Vielä neljäs nainen tuli kyytiin, jolloin meitä matkustajia kertyi viisi ihmistä. Laivan miehistö oli kolmen henkilön vahvuinen.

Laivan sisällä astuimme avaraan ruokasaliin tai matkustamoon. Salin takaosassa oli baaritiski, jonka äärellä kaksi ihmistä jutteli. WC oli etukannen ulko-oven vieressä. Kukaan ei mennyt ulkokannelle huhtikuun pakkasessa! Ahtaat pitkät penkit tai ruokapöydät salin molemmilla laidoilla. Kolme irtotuolia vierekkäin.

Istuin oikealle laidalle väärinpäin, sillä luulin lautan kulkevan kääntymättä molempiin suuntiin, keulan ja perän vaihdellessa. Laiva käänsikin keulansa lännestä itään. Sisääntuloaukon vieressä oli teline polkupyörille. Viisi matkustajaa istuivat hajallaan. Odotusta 5-7 minuuttia ennen laivan lähtöä liikkeelle klo 11:20.

**

Matka yli Kruunuvuorenselän kesti mukavat 20 minuuttia. Matkan varrella eteläpuolella nähtävyytenä veden yli Katajanokka komeine taloineen, jäänmurtajat laiturissa. Pohjoispuolella ensin Tervasaari, sitten Korkeasaari ja siihen sillalla kytketty Hylkysaari, jossa oli ennen Merimuseo. Korkeasaaren ja Laajasalon välissä näkyi rakenteilla oleva korkea Kruunuvuorensilta, jolla pikaraitiovaunu alkaisi tulevina vuosina kulkea, jolloin laivayhteys lakkautettaisiin.

Laajasalon uuden lähiön rakennustyömaat ja valmiit mustat talot tulivat näkyviin rumina entisen öljysataman paikalla. Tiivis synkkä kivierämaa. "Emma" kytki vasemman kylkensä puiseen laituriin. Tyttömatruusi turvasi ulkona laiturilla poistumista laivan kyljen aukosta. Minä oli viides ja viimeinen poistuja. Ulkona kylmä tuuli, pakkasta, pipo tarpeellinen pään suojaksi.

***

M/S Emma on entinen Korkeasaaren moottorilautta M/S Korkeasaari - Högholmen, valmistunut Suomenlinnan telakalta 1949. Kaksi kantta, pituus lähes 30 metriä, leveys lähes 7 metriä, syvyys lähes 2 metriä, nopeus 9 km, miehistöä 3, matkustajamäärä 224 (ennen 300).

****

Kävelin ensiksi "Ei talvikunnossapitoa" -merkittyä polkua rantametsikössä koilliseen, kohti talotyömaita, isoja uudisrakennuksen rumiluksia. Katsoin puhelimen karttaa ja korttelien opasteita. Ylitin kadun ja kuljin ikävän sisäpihan läpi. Haakoninlahdentie ja Koirasaarentie katuja. Bussien 87 ja 88 reittejä. Tietyömaita, raitiotien kiskoja, jalankulkijat joutuivat kiertämään.

Kävelin Koirasaarentietä koilliseen. En kääntynyt ensimmäiselle tielle kaakkoon, eli Stansvikin tielle. Tähtäsin seuraavaksi tulevalle metsäpolulle, jota pitkin pääsisin Gunillantielle, mutta tulin kulkeneeksi ohi. Päädyin autokatua pitkin kaakkoon Gunillantielle ja sitä pitkin työmaan läpi koilliseen Reiherintielle. Uudisrakennukset olivat loppuneet ja vanha Laajasalon asutus oli alkanut.

Kävelin pääajoväylän Laajasalontien kävelytietä pohjoiseen. Vein kello 13 kaksi Carolyn Keenen ruotsinkielistä käännöskirjaa omakotitalon postilaatikkoon Laajasalonkaarelle. Jatkoin Sarvastonrinnettä ja Laajasalontietä pohjoiseen. Raitiotien työmaa edelleen kadulla.

Poikkesin minulle uuden Saari-kauppakeskuksen (2018) toisen kerroksen sivukirjastoon, joka oli yllättävän pieni ja ahdas, lähdin pian pois. Kävelin edelleen pohjoiseen Herttoniemensalmen ylitse ja Linnanrakentajantietä Herttoniemen metroasemalle. Siellä vilisi lipuntarkastajia ja poliiseja, kaksi talutti ulos räyhääjää, joka huuteli "homohuoraa" yms.

*****

Päätin kävellä vielä Itäkeskukseen, aluksi metroradan pohjoispuolella kulkevaa polkua. Vanha Oravatie näkyi taempana, talot etäällä. Jyrkkä kävelytien rinne alas Siilitien metroasemalle. Sitten Muuntamontietä ja Sahaajantietä ja kävelytietä. Marjaniemen siirtolapuutarha kuusiaidan takana. Itäkeskuksen kauppakeskukseen nousin portaat etelästä Hansakujalle. Kävin Stoan kirjastossa.

Paluumatkan Pitäjänmäelle ajoin pikaraitiovaunulla 15. Sen päätepysäkki oli sijoitettu Turunlinnantielle, hiukan länteen Itäkeskuksen bussi- ja metroasemalta. Sain enää vain selkä-edellä-istuttavan paikan, kun en ollut ensimmäisiä matkustajia. Ajoinkin saman tien Leppävaaran Selloon asti. Laskin päivän kävelyiksi 18 km. (Junalle 2 km, laiturille 1 km, Laajasalonkaarelle 3 km, Herttoniemen metrolle 4 km, Itäkeskukseen 5 km, Sellosta kotiin 3 km.)

************

2) TOUKOKUUSSA 2024 lähdin TOISEN kerran viemään Laajasaloon Huutonet-asiakkaan lisää tilaamia Carolyn Keenen teoksia, 9 Kitty-kirjaa. Torstaina 30.5. astuin Pitäjänmäellä väljään A-junaan klo 9:40.

Kruunuvuoren lautta näkyi olevan Meritullintorin laiturissa jo klo 10:20, mutta puinen laituri oli suljettu sen poikki kaiteesta kaiteeseen viritetyllä narulla, jonka laivan matruusi kävi avaamassa vasta klo 10:28. Työntekijöillä oli sitä ennen kahvi- tai ruokailutauko. Kuusi matkustajaa odotteli.

Huhtikuussa oli kulkenut talvi-lautta Emma, mutta toukokuussa kesä-lauttana oli M/S Amiraali, väritykseltään sininen ja valkoinen. Teräsrakenteinen, valmistunut v. 1984, pituus lähes 20 metriä (19,66), leveys 6 metriä. Matkustajakapasiteetti 218 henkilöä. Sisällä mahtuu istumaan 96 ja ulkona aurinkokannella 84 matkustajaa.

Laivaan tuotiin kaksi polkupyörää ja lastenrattaat. Matkustajissa mummopari, vanha pariskunta ja olutsieppotyyppinen ukkopari. Pieni sisääntuloaula, jonka keulapuolella baaritiski ja peräpuolella portaikko: keskeltä laskeutuivat portaat matkustajasalonkiin ja molemmilta reunoilta nousivat portaat aurinkokannelle alasalongin katolle. Vanha pariskunta toi baarista juomia aurinkokannelle. Mies lähti palauttamaan tyhjiä laseja ja vaimo varoitti pitämään kiinni portaiden kaiteista.

Valokuvasin Pohjoisrantaa ja Katajanokkaa, kun olin nyt ulkokannella. Aurinko porotti kuumasti, vaikka vielä kello 8 oli ollut sadekuuro ja sen jälkeen pilvistä.

*

KRUUNUVUORENRANNASSA laivan paluumatkalle oli tulossa 15-20 matkustajaa klo 10:55. He odottivat ensin maissa laiturin ulkopuolella, kunnes me edelliset matkustajat olimme poistuneet laivasta.

Kävelin koilliseen samaa rantapolkua kuin huhtikuussakin. Koirasaarentiellä laitettiin paikoilleen raitiotien kiskoja. Liikenneympyrä. Kävin pohjoisessa korttelissa etsimässä tietä Kaitalahden vanhalle omakotialueelle, mutta en löytänyt. Rakennusten jälkeen oli aidattu rinne metsään. (Vasta seuraava katu idempänä vei mm. bussilinjan 88 sen päätepysäkille Kaitalahden Päätielle, huomasin myöhemmin.)

Välimatkat tuntuvat lyhyemmiltä, kun niitä kulkee uudelleen. Stansvikintien risteys tuli äkkiä vastaan. Tahvonlahti työntyi väliin ja sitten alkoi puiden auringolta suojaama, hämyinen kävelytie kaakkoon (jopa Hevossalmelle asti) jota en äkännyt vielä huhtikuussa. Kävelytien varrelta nousi jyrkkä sivupolku Gunillantielle, jossa vanha koulu ja uusia kerrostaloja. Kuten viimeksi ohitin idempänä Gunillantien kavennuttaneen rakennustyömaan, jossa liikennevalot vaihtoivat yhden ajokaistan ajosuuntaa. Bussi 84 kulki Gunillantielle.

Tulin noin 11:40 monimutkaiseen risteykseen, jossa Gunillantie, Svanströminkuja, Reiherintie, Laajasalontie ja jopa Jollaksentie kohtaavat toisensa. Seuraava poikkikatu pohjoisessa oli jo Laajasalonkaari, 9 kirjan määränpää.

**

Päätin tehdä retken Kaitalahteen ja Kruunuvuorenlammelle, jossa vielä 1990-luvulla rapistuivat vanhat autiot puutalot. Palkki-yhtiön Aarne J. Aarnio oli ostanut alueen 1960-luvulla lähiön rakentamista varten, mutta kaupunki ei suostunut kaavoittamaan aluetta. Olin käynyt viimeksi Kruunuvuorenlammella pari kertaa 1990-luvulla, toisen kerran ryhmässä oppaan perässä.

Aloitin kävelyn länteen Willebrandintietä. Lauri Mikonpojan tietä ja Rudolfin kujaa Reiherintielle, jonka jatke Koirasaarentien (raitiotien työmaan) pohjoispuolella oli Henrik Borgströmintie, jota tietä kulki ennen Kaitalahden bussi 88 ohi Tullisaaren puiston ja Aino Ackten huvilan. Ensin kerrostaloja, sitten metsäpuistot.

Kävelin "Päätietä" Kaitalahteen. Tien sivussa oli bussin 88 päätepysäkki, aikataulussa 15 tai 10 minuutin välit. Bussi kiersi uudistettua Hopeakaivoksentietä itämutkan kautta etelään Kruunuvuoren uudelle asuinalueelle. Monia Kaitalahden vanhoja omakotitaloja oli purettu ja korvattu näyttävillä ökytaloilla. Päätieltä meni poikkitie länteen Kaitalahden venesatamaan.

***

Päätie päättyi etelässä pyörätiehen, joka oli yhteys uuteen lähiöön. Itään synkkään metsään lähti kävelytie kohti KRUUNUVUORENLAMPEA, jonka ympäristössä rakennettiin lastenrattaille ja pyörätuoleillekin sopivia pitkospuureittejä luonnonpuistoon. Yhtään autiota puutaloa ei ollut enää pystyssä, maastosta saattoi vain arvailla niiden entisiä sijainteja. Sahanpuru-pohjaisia polkuja oli rakennettu myös. Rakennustyöt olivat kesken. Kiertelin useita merkittyjä reittejä. Parasta oli tuuhean metsän varjoisa viileys hellepäivänä.

Kiersin lammen ja nousin kallioille meren rannalle. Oli varottava kompastuttavia juuria. Heti luonnonsuojelualueen eteläpuolella kohosivat kolossaalisen mahtavina Kruunuvuorenselän ylittävän pikaraitiotien siltojen kaaret, rakenteilla. Melko autio alue, mutta vastaan tuli sentään yksi pariskunta ja kaksi koiranulkoiluttajaa.

****

Palasin Päätien päähän ja kävelin etelään uudisrakennusten lähiöön. Saaristolaivastonkatu kulki etelään ja sillä oli kaksi bussin 88 pysäkkiä. Kruunuvuorenlautasta kertovissa jutuissa (keväästä 2023 alkaen) oli varoiteltu, että lautalla ei ole lipunmyyntiä. Varmuuden vuoksi ajoin klo 14:11 bussilla yhden pysäkinvälin saadakseni AB-vyöhykkeen arvolipun 2,95 euroa voimaan. Lautan sisääntuloaulassa kuitenkin oli samanlainen lipunnäyttölaite kuin busseissa!

Odotellessani lauttaa kävelin rantapolkua etelään ohi uuden K-Marketin. Umpikuja päättyi työmaahan. Rannalla oli auringonpalvojia. Näin lautan lähestyvän mereltä. Seuraava lähtöaika Kruunuvuoren laiturista olisi klo 14:35.

Laskin lautalta saapuvat matkustaja: 32. Suunnilleen saman verran oli lähtijöitäkin (jotka oli vaikeampi laskea). Muutama painui sisälle kannen alle (kävin katsomassa olosuhteet), mutta melkein kaikki nousivat aurinkokannelle. Jokaiselle taisi riittää kokonaan oma tai puoliksi jaettu pitkä penkki istuimeksi.

Lautta saapui Meritullintorille ennen klo 15. Hyppäsin Aleksilla raitiovaunuun 4 ja ehdin Elielinaukiolla Myyrmäen bussiin 300 kello 15:10, joten pääsin Kruunuvuoresta Konalaan yhdellä bussilipulla. (Nivelbussissa 300 oli yllättävän tasokas sisustus, karvapintaiset penkit ja oma ilmastointisuutin.)

************

3) KESÅKUUSSA 2024 lähdin vielä KOLMANNEN kerran Laajasaloon viemään Huutonet-asiakkaan tilaamaa, jo kahdettatoista Carolyn Keenen ruotsinkielistä kirjaa. Keskiviikkona 26.6.2024 astuin Pitäjänmäellä A-junaan vielä entistä aikaisemmin, klo 8:30. Pitkä A-juna. Leppävaarasta oli Juhannuksen jälkeen tullut Rantaradan pääteasema lännessä, elokuun alkuun asti, lisäraiteen ratatöiden vuoksi.

Päätin kävellä uutta reittiä, Yliopistonkadun jälkeen tuomiokirkon takaa Kirkkokatua, koska aikaa tuntui riittävän vaikka kuinka paljon. Liikennevalo oli hidas Pohjoisrantaa ylittäessäni. Klo 9:15 näin kaukaa S/S Amiraalin olevan jo laiturissa. Aurinkokannella näkyi istuvan kolme ihmishahmoa. Matruusi näytti avaavan naruportin laiturille klo 9:20, laivan piti lähteä klo 9:30.

Kävelin hitaasti portille, joka olikin KIINNI. Samaan aikaan etelän suunnalta juoksi keski-ikäinen 50-vuotias nainen huitoen hurjasti kädellään. Hän limbosi itsensä yhden narun portin alitse ja JUOKSI laivaan. Muistin, että lähtöaika olikin jo 9:20 eli hetki sitten! Avasin ja suljin laiturin portin perässäni ja kävelin laivan laskusillalle, jonka ääressä matruusi vielä odotti. Naismatkustaja oli jo laivassa.

Nousin aurinkokannelle ja huomasin, että meitä matkustajia oli vain kaksi, myöhässä ollut nainen ja myöhässä ollut minä. Ellei matkustajiksi lueta kolmea HSL:n virkapukuista matkalipuntarkastajaa, joista nuorin nainen tuli tarkastamaan lippuni (AB-arvolippu 2,95 euroa Pitäjänmäestä alkaen klo 8:30 + 80 minuuttia), Sitten tarkastajat viettivät 20 minuutin leppoisan kahvi- ja jutteluhetken aurinkokannella.

*

Kruunuvuoren laituriin klo 9:40, muutama laivan odottaja. Kahdesti käyttämäni kävelypolku oli nyt suljettu. Uutta reittiä kiersin suurkorttelin etelän puolelta, bussin 88 käyttämää reittiä. Bussi 87 seisoi lounaassa päätepysäkillään. Hiekkatiet etelään Koirasaareen päättyivät työmaihin.

Poikkesin tällä kertaa Stansvikin tietä Stansvikin kartanolle. Komeat ikivanhat puut varjostivat tietä. Mielenosoituslakanoita oli viritetty puusta puuhun: puunhakkuut uhkaavat, asuntoja rakennettaisiin ikimetsän tilalle, kaavaa vielä viilattiin. Katujen reunimmaiset tontit ainakin rakennetaan, kaukaisemmat voidaan vielä säästää.

Vaikeakulkuinen alkukantainen luontopolku, en lähtenyt sitä seuraamaan. Kartanon pysäköintialueelta haarautui teitä Vanhakylään idässä ja Uusikylään lännessä, kävin katsomassa jälkimmäistä, oli mökkialue.

Kuljin saman metsäreitin kuin kuukautta aikaisemmin Gunillantielle. Laajasalonkaarelle kiersin vaihteeksi Svartsrömintietä ja Willebrandintietä. Kirja postilaatikkoon.

**

Päätin käydä kävelemässä idässä, Jollaksessa. Jollaksentie oli aurinkoinen ja kuuma, mutta aioin palata kapeita kävelyteitä puiden varjossa. Iso-Sarvaston venealue. Alepa tien varrella. Puuskaniemen tienhaara, josta jatkoin Jollaksentietä kaakkoon.

"Herttuanhovi" oli kuuden kerrostalon ryhmä, talojen julkisivut olivat komeat, moni-ilmeiset. Laajasalossa oli vaihtelevasti vaatimattoman näköisi vanhoja omakotitaloja ja purettujen mökkien tilalle rakennettuja uusia kalliin näköisiä ökytaloja. Kävelin vahingossa pitemmälle kaakkoon kuin olin aikonutkaan, uimarannan polulle asti. Pääsin rantaan. Kävelin Jollas-Instituutin eteläpuolelta länteen. Tein harharetken Matosaarentietä etelään.

Polku kiersi Jollaksenlahden. Paikoitellen kävelyreitti oli merkitty tienviitoin, "Hevossalmelle", mutta toisissa risteyksissä ei ollut mitään tietoa. Eksyin reitiltä. Välillä kävelyteitä ja polkuja metsässä ja rannalla, toisinaan pientalojen kotikatuja.

Pikkuteiden nimiä: Rannikkolaivurin, Laitatuulen, Purjetuulen, Keulakuvan ja Furuvikin tiet. Hevossalmentie. En jaksanut Laajasalontietä etelään Hevossalmeen asti, vaan jatkoin Vuorilahdentietä länteen, sille pitkälle kävelytielle Tahvonlahden itäpuolella metsässä, jonka toisesta päästä olin kahdesti oikaissut Gunillantielle. Rantaan haarautuva, vilkkaan uimarannan ohittava pikkutie houkutteli, kävelin sitä pitkästi, kunnes päättyi umpikujaan talolle.

Kello 14:10 yritin vielä ehtiä tuolta umpikujatieltä kello 14:35:n laivavuorolle. Se oli mahdotonta. Kello 14:25-50 kulutin aikaa Stansvikin ikimetsässä uusilla poluilla. Seurueita, kai enemmän ihmisiä liikkuu iltapäivällä.

Koirasaarentien eteläpuolella seurasin lentolaukkua perässään vetävää keski-ikäistä naista jo klo 15 hiljentyneen työmaan läpi, oikaistakseni reittiä suoremmaksi. Toivoin että hän on paikallinen ja tietää hyvän kulkureitin. Työmaan aidoissa oli sopivissa kohdissa aukot joista pääsi jatkamaan matkaa, en joutunut umpikujaan.

***

Kello 15:10 näin S/S Amiraalin merellä tulemassa kohti. Enää pieni odotus. Laivalta tulijoita oli noin 30, samoin meitä lähtijöitä klo 15:25. Leimasin arvolipun AB (2,95 euroa) laivan automaatissa sisääntulokannella ja nousin sitten aurinkokannelle. Kova länsituuli keinutti laivaa ja vilvoitti helteessä.

Nousin maihin melkein viimeisenä klo 15:45. Katselin Pohjoisrannan ja Meritullintorin kulmalla "Loistoristeilyt"-matkatoimiston näyteikkunan esitteitä. Lyhyiden paikallisristeilyjen IHA-Lines oli melkein vieressä. Elielin aukiolla laiturilla 26 ehdin Myyrmäen bussiin 300 klo 16:10, mutta tällä kertaa linja-auto ei ollutkaan laadukas. Tyhjiä istumapaikkoja oli kuitenkin riittävästi. Matka Vihdintielle Konalaan kesti 30 minuuttia Mannerheimintien katutöiden takia.

.

820. KOKEMÄKI junalla 2024

Poikkesin Sastamalan Vanhojen Kirjojen Päiviltä naapurikaupunkiin Kokemäelle. Junamatka kesti 21 minuuttia. Eläkeläislippu maksoi 3,60 euroa mennessä ja tasan 3 euroa palatessa, viikkoa aiemmin ostettuina. Hinnat nousivat matkapäivän lähestyessä.

Perjantai-aamuna 28.6.2024 kävelin Sylvään koululta rautatieasemalle. Antikvariaatti Tyrwään ("auki 10-16") ulko-ovi oli avoinna jo kello 8. Näyteikkunassa haalistui Timo Ronkaisen "Ankkamestarin salaisuus". Paikallishistoriat ja Karjala myös esillä.

Vammaskosken sillan ylitettyäni kuljin viehättävää rantapolkua länteen, yli kolmen valkoisen kaarisillan, katsellen kaksitornista Tyrvään kirkkoa vastarannalla. Gallen-Kallelan kadun jälkeen oli vielä yllättävän pitkästi jäljellä Asemakatua länteen. En muistanut, että hiljainen Jaatsinkatu olisi oikaissut luoteeseen.

*

Asemarakennuksen eteen oli merkitty raide 2, mutta ihmiset näyttivät kiertävän kaukaa lännestä tasoylikäytävää radan yli välilaiturille, jonka eri puolilla raiteet 1 ja 3. Menin muitten perässä.

Läpinäkyvässä sadekatoksessa istuva nuori pari pohti kummasta suunnasta juna mahtaa kohta tulla? Tytön mielestä vasemmalta idästä, pojan mielestä oikealta lännestä. Tytön täytyi olla oikeassa, sillä Kokemäki ja Pori ovat Vammalasta länteen? 

**

Hämmästyksekseni klo 8:52 juna ajoikin lännestä eteemme laiturille 1. Vaunun kyljessä luki Tampere! Sitten, vain minuuttia myöhemmin, laiturille 2 ajoi toinen, idästä tuleva juna!

Tasoylikäytävä oli kaukana lännessä sen takia, että junat mahtuisivat raiteille 2 ja 1 tukkimatta kävelyreittiä. Sille kiiruhtivat Tampereelta tulevat, Vammalaan jäävät matkustajat, mutta minä kiiruhdin vielä enemmän! Porin suuntaan menevän veturin jälkeen kapusin heti ensimmäisen vaunun ensimmäisestä ovesta sisään, konduktöörin väistyessä tieltäni. Onnekseni siis ehdin.

Myöhemmin katsoin aikataulusta, että yhtä ainoaa rataa toisiaan vastaan tulevat junat sivuuttavat toisensa Vammalan ratapihalla. Tampereen juna pysähtyy aikataulun mukaan aamulla 8:50-53 (raide 1) ja Porin juna 8:53-54 (raide 2). Raiteella 2 on itäpuolella juna-aikataulun sähköinen näyttötaulu sekä lippuautomaatti.

***

Kävelin Porin-junan ensimmäisen vaunun läpi toiseen vaunuun, jossa olisi ikkunapaikkani 49, alakerrassa ensimmäisellä rivillä vaunun eteisen oven jälkeen. Konduktööri kulki heti perässäni. Ehkä olinkin ainoa Vammalasta Porin suuntaan lähtevä, kaikki muut menossa Tampereelle.

Minulta vei aikaa kaivaa matkapuhelimeni repun sivutaskusta, käynnistää älypuhelin, antaa avauskoodi, valita näytöltä Gmail, etsiä VR:n viesti, josta avautuisi kuva junalipusta. Konduktööri poikkesi hetkeksi muualle, mutta ehti silti takaisin jo hetkeä ennen junalippuni tuloa esiin. Sitten sekunnissa oli lippu konduktöörin laitteella tarkastettu.

Juna kulki selkäni suuntaan, vaikka yritän aina valita istuimet nähdäkseni maiseman eteenpäin. Viime kesänä olin tottunut, että junan oletettu kulkusuunta ei usein pädekään, sillä vaunu onkin toisinpäin! Nyt huomasin kumminkin olevani väärässä päässä vaunuani, paikalla 11, enkä varaamallani penkillä 49. Yhden asemanvälin vain.

PEIPOHJA, KOKEMÄKI, perjantaina 28.6.2024 klo 9:15. Vain pari muuta matkustajaa jäi hiljaiselle asemalle, toinen ikkunapaikalta 9, kohdaltani käytävän toiselta puolelta. Ainoa laituri molempiin suuntiin oli numero 1. Asemarakennus oli myyty tai vuokrattu Jooga-koululle, joka oli kiinnittänyt seinään puiset tienviitat: Itään Tampereelle, Länteen Poriin, mutta Yläviistoon Joogaamaan!

****

Poikkesin Peipohjan asemalla ensimmäisen kerran jo 21.8.1981, silloin vaihtaessani Porin junasta Raumalle menevään kiskobussiin, Sinikkoon eli Lättähattuun. Pikajuna oli lähtenyt Helsingistä klo 8:00, Tampereella vaihto 10:10-15 Porin pikajunaan, välipysäkkinä vain Vammala 11:07-08, sitten Peipohjassa 11:36-37 vaihto kiskobussiin.

Vuoden 1981 väliasemia paikallisjunilla: Tampereelta: 2 km Amuri, 6 km Lielahti, 9 Rahola, 12 Kalkku, 15 Vihnusjärvi, 16 Nahkola, 17 NOKIA, 18 Harjuniitty, 26 SIURO, 32 Leukaluut, 33 Myrrä, 34 SUONIEMI, 39 Nohkua, 43 Krouvi, 44 KARKKU, 47 Äijäri, 50 Heinoo, 53 Mäenkylä, 59 VAMMALA, 66 Kiikka, 71 ÄETSÄ, 81 Kauvatsa, 83 Ahvenus, 86 Kyttälä, 90 Riste, 94 Kokemäki/Kumo, 97 PEIPOHJA, 107 Merstola, 109 HARJAVALTA, 118 Nakkila, 128 Ulvila, 135 PORI.

Peipohjasta Raumalle kesällä 1981: 7 km Voitoinen, 10 km Harola, 13 KIUKAINEN, 19 Panelia, 26 EURAJOKI, 33 Vuorjoki, 37 Karra, 47 RAUMA.

******

Kesällä 1989 POIKKESIMME Kokemäellä tyttöystäväni Sadun kanssa, matkalla Poriin. Tampereelta juna klo 10:10, PEIPOHJA klo 11:11. Autio umpiperä asemahuone, ei mitään, Junanlähettäjä siirtyi tiskin taakse lipunmyyjäksi. Raumalle menevä korvaava bussi odotteli, kunnes ajoi ohitsemme radan viertä ensin länteen, sitten etelään yli rautatien.

Kartta puhelinkopissa opasti: meidän pitäisi kävelläkin toiseen suuntaan! Pitkä kävely 3 km tylsää asfalttitietä, kunnes Kokemäen JOKI siinsi. Kuuma! Uudella sillalla joen yli ihana vilpoisuus. Pieniä saaria joen uomassa. Ostimme mansikka-Eskimo-puikot: huoltoaseman kahvilassa mies istui limulla penkillä, kunnes siirtyi tiskin taakse, ei ollut muita.

Istuimme KÄRÄJÄKIVILLÄ, joen pohjoisrannalla, villiintynyt tontti, rikottu sauna rannassa. Ruma moderni puupatsas KOSKENRAKENTAJAT (Heikki Häiväoja). Matonpesupaikka rannassa. Idässä kapea VANHA SILTA (1890), BETONISILTA (1918 Constructor Oy), istuimme ja suutelimme yhdellä neljästä sillan betonipenkistä, kaiteeseen pyöristetyssä syvennyksessä.

Laivalaiturista vesibussiyhteys: (Harjavalta 12, Kokemäki 15, Huittinen 18). Etsimme linja-autoaseman, busseja lähti Poriin noin 11:30 ja 13:30. Pyörimme vielä Tulkkilan keskustassa: Maatalousmuseo, 3 krs, olisi ollut lupaava, mutta aikaa enää 10 minuuttia. Pääsymaksu 3 markkaa. Lipunmyyjä-tyttö otti aurinkoa pihalla. 3-4-kerroksisen koulun ohi ylös mäelle. Vanhan kirkon ympäri ja ohi vakiomallisen laatikkomaisen kirjastotalon. Vaatimaton Kauppakatu, Länsimatkat. 10 pennin irtokarkkeja kioskista markettien liepeiltä.

Paluu junalle oli hikistä juoksua. Ehdimme asemalle juuri junan tullessa. Junaliput saimme leimatuiksi viime tipassa, ennen kuin ainoa asemamies meni ulos heiluttamaan merkkilippua junan lähdölle, etuajassa klo 14:18 (junan piti seisahtua 14:18-19). (Junaliput sallivat 1980-luvulla yhden poikkeamisen matkan varrelle, josta oli saatava merkintä lippuun juna-asemalta!).

Kokemäki vaikutti Suomen pikkukaupungeista vaatimattomimmalta, mitenkähän Somero pärjäisi? Satu suunnitteli valituskirjoitusta sanomalehti "Lalliin" Kokemäen vioista, mm. karttataulun puuttumisesta, rumasta veistoksesta sekä tiestä kenkiin tarttuneesta piestä.

*******

Kesäkuussa 2024 kävelin Kokemäen aseman etupihalla ensimmäiseksi kohti kirjavan näköistä suurta informaatiotaulua. Mutta siinä olikin vain repeytyneitä riekaleita. "Peipohjan asema" luki talon nurkassa ainoastaan.

Talon pohjoinen takapiha oli varjossa vilpoisa hellepäivänä. Join tilkan vettä ja kaivoin oman Kokemäen karttani esille, vuoden 1993-94 "Suomi-Oppaasta, Kartta- ja matkailukirjasta". Paksujen vanhojen puiden reunustama hiekkatie vei joitakin kymmeniä metrejä pohjoiseen kapealle asfalttitielle. Yksi auto ajoi ohitseni pois asemalta.

Pientalojen välistä lännestä itään kulkeva kapea asuinkatu oli nimeltään "Asevelitie", kai rintamamiestaloista kertoen. Kartan avulla osasin kääntyä oikealle itään, enkä länteen, kuten 35 vuotta aikaisemmin. Mitään tienviittaa ei ollut! Ei viittaa "Asemalle" eikä "Keskustaan".

Asevelitie päättyi kävelytiehen ison Satakunnantien reunalla ja alapuolella. Vilkas autotie nousi sillalle junaradan ylitse etelään. Pohjoisessa, Järiläntien risteyksessä, Satakunnantie kaartoi itään kohti Tulkkilaa eli kaupungin keskustaa.

Puut antoivat jonkin verran varjoa auringon paahteelta, mutta niitä pitäisi istuttaa paljon lisää! Vaihdoin kadunpuolta sen mukaan, oliko toisella puolella varjoisampaa. Ohitin Sinituotteen tehtaan ja Lidl-kaupan.

Viinikantie näytti oikaisevan koilliseen Kauvatsantielle ja uudelle sillalle yli leveän Kokemäenjoen. Kartassani ei ollut mittakaavaa, olisinko 3-4 km kävellyt joelle? Sitten Kauvatsan tietä pohjoiseen vielä 2-3 km pääkohteeseeni Kokemäen ulkomuseoon.

*

ULKOMUSEOON kuului 15 puurakennusta, joiden päätyjä näkyi ensiksi jo autotielle. Pihatiellä oli informaatiotaulu, jossa piirros ja selitysteksti jokaisesta talosta. Yli-Pälpälän päärakennus ja Arvelan Pykninki. Ala-Pälpälän luhti. Hassalan paja. Näpin, Ripinperän, Kierikan ja Oittisen aitat. Nummen savusauna. Kolipirtti. Männistön tupa. Myllärin pirtti. Niittylato. Surullisen Mamselli-Tuulimyllyn siivistä oli pudonnut pois kolme neljästä! Pihoihin oli vapaa pääsy, sisätilat oli lukittu. Opastus torstaisin heinäkuussa. Olin hiukan pettynyt, Helsingin Seurasaaren museon komeuteen tottuneena.

Jatkoin Orjapaadentietä itään, nähdäkseni Kokemäenjoen mutkan luonnon keskellä, ilman taloja. Pääsin polkua joenrantaan. Kauempana lahden takana näkyi Kolsin voimalaitos ja korkealla kulkeva autotien silta. Kävelin Kakkulaistentietä etelään.

Vanhan kirkon KIVISAKASTI (1500-luvulta) tuli näkyviin mäen päällä, lähellä jokea. Rinteillä oli hautausmaa. Etsin joenrantaa länteen myötäilevältä Käräjätieltä 1. Koskenrakentajien muistomerkkiä ja 2. Käräjämäkeä käräjäkivineen. En löytänyt kumpaakaan. Tilalla oli 1. tyhjä hiekka-aukio, josta huonokuntoisesi mennyt Heikki Häiväojan veistos oli purettu (vasta kaupunginkirjastosta löysin selityksen ja - pienoismallin). 2. Karjalaisille evakoille oli rakennettu puistikko penkkeineen.

**

VANHAA SILTAA (kävelijöille) ylitin Kokemäenjoen, eteläpuolelle. "Constructor Oy 1918" luki jokaisessa neljässä sillanreunan istumasopessa, betonielementtien saumakohdissa. Joen eteläpuolella Tulkkilassa oli vaatimaton kauppakatu. Nousin vielä harmaakivikirkon (1786) kukkulalle. Mäellä oli myös koulu.

Laskeuduin alas etelään Satakunnantielle, jota kävelin länteen Haapiontielle, jonka varrella oli kirjasto, jonne suojauduin helteeltä klo 13:15-14:30 lukemaan sanomalehtiä, kuten Tyrvään Sanomia. Maalaisliitto-Kepun sanomalehti "Lalli" (1917-2009) (Kokemäellä 1920-94) ei enää ilmestynyt.

Kävin ostoksilla S-Marketissa Satakunnantiellä ja sitten aloitin hitaan paluumatkan juna-asemalle klo 15:10-16:00. "Pyhän Henrikin saarnahuoneeseen" (1100-luvulta?) en jaksanut uskoakaan enkä poiketa Satakunnantietä kauemmas itään.

***

Paluumatka oli helppo osata, mutta en voi käsittää, miksei juna-asemalle ole tienviittoja? Näivetetäänkö asemaa, jotta se voidaan lopettaa? Miksei Kokemäen asemaa ole siirretty keskemmäs Tulkkilaan, vaikka siellä oli vielä vuonna 1981 juna-asema? Peipohjan risteysasemalla Porin rata haarautui myös Raumalle, mutta sillähän ei ole enää merkitystä matkustajaliikenteelle. Sain kirjastosta tuoreen Kokemäen kartan, joka ei ulottunut rautatieasemalle asti, eikä siinäkään ollut edes tienviittaa aseman suuntaan. Miksei Asevelitien nimi ole Asematie?

Peipohjan laiturin sadekatoksen taakse muodostui varjo porottavalta auringolta, joka jäi hetkittäin myös pilvien taa. Odottavia matkustajia kertyi puoli tusinaa. Kuulutukset toimivat asemalla: "Varokaa ohittavaa junaa!" (Kaksi tavarajunaa). Matkustajajuna saapui klo 16:37, vaunu 2 ajoi ohitseni itään. Paikkarivini 9-10 oli tullessani tyhjä, tyttö ja poika tulivat myöhemmin, varmaan ravintolavaunusta, käytäväpaikoille.

Pidin matkapuhelimessani esillä junalippuani 20 minuuttia, mutta junailija ei ehtinyt sinä aikana tulla tarkastamaan. Jäin Vammalaan klo 16:58, ykköslaiturille, josta piti kiertää kaukaa lännestä tasoylikäytävää radan yli. Niinpä jännitin, ehdinkö "Antti Lauhamon" liikennöimään ilmaiseen Kirjabussiin klo 17. Hyvin ehdin, kuljettaja kävi kakkoslaiturilla katselemassa, näkyykö vielä tulijoita junalta. Kiertoajelu Sylvään koululle "Vanhan Kirjallisuuden Päiville".

.

819. Tukholma 43. ÅRSTA, Reimers 2016

Itsenäisyyspäivänä 6.12.2016 lähdin Tukholmaan. Ajoin bussilla 322 Elielinaukiolle klo 16:20. Otin ilmaiset HS-Metron ja "Työkansan Sanomat" (kom) rautatieasemalta. Rautatientorilla luistinrata. Pakkasta 7 astetta. Liikenne seisoi Kaisaniemenkadulla, jossa kaksi mielenosoittajaryhmää kohtasivat (Ilta-Sanomat). Kuljin Kluuvin käytävän läpi Aleksille. Senaatintorilla joulutori. Poliisiautoja. Hyppäsin Aleksin Balderin salin kohdalla raitiovaunu Neloseen. Klo 16:30 näin jo Katajanokalla Viking Mariellan, jonka rampilla näkyi matkustajia menossa laivaan.

Hoidin lähtöselvityksen Vikingin terminaalissa automaatilla, vuoden 2016 uudistus, yksi neuvoja oli paikalla, monta automaattia vapaana. Tarvitsin pelkän varausnumeron 7891587, jonka olin saanut maksettuani risteilyn (4 euroa) verkossa. "Henkilötodistus näytettävä lipuntarkastuksessa", huomautti automaatti. Lähtöselvityksen tiskiluukut oli siirretty merenpuoleiselle kaakkoisseinälle! Ramppi laivaan oli väljä klo 16:50. Matkustajien valokuvaus oli kierrettävissä. Joulupukki oli matkustajia vastassa. Laiva lähti satamasta klo 17:20.

Mariellalla minulla oli B4-sisähytti numero 4210. Neljännellä kannella keulapuolella puolivälissä keskikäytävää. Oveni avautui vasta 5. yrityksellä. Vastapäätä pariskunnalla sama ongelma. Hytin lamput: 1) naulakko, 2) peilipöytä, 3) peräseinä (jossa ikkunan sijasta majakkaa esittävä taulu, ei ikkunaverhoja, vuoteiden pääpuoli). Ruskea laminaattilattia. Kuulutukset kuuluivat vain vaimeasti hyttiin. Matkapuhelin ei löytänyt kenttää toimiakseen.

*

Aamulla 7.12. klo 9 kuulutus: "Uloskäynti tänään vain kannelta 6 kafeterian vierestä!" Lähdin hytistä klo 10:05, kävelin suoraan aulaan, joka oli tyhjähkö. Ohitin rampilla lentolaukkuja perässään vetäviä tätejä. Liukuportaillekaan ei ollut ruuhkajonoa, mutta portaat kuitenkin täysiä. Viereisissä kävelyportaissa joku kiireinen ohitti minut. Ulkona oikaisin bussilaiturien edestä kohti Fåfängan-kukkulaa. Kävelin Söderin itälaidan Tegelviksgatanin etelään. Pakettiautot purkivat lastejaan klo 10:10.

Juosten jalkakäytävää ehdin hikisesti Lisen-nimiselle lautalle jo noin klo 10:17. Ehdin penkoa laivan "Bibliotekin" eli vaihtokirjahyllyt (2+2) jo satamassa ennen lähtöä 10:20. Joku nainen vain selasi hyllyt ensin, vetäytyi sitten istumaan. Sisätilaan oli liukuovi. Menin ulos vasempaan etupenkkiin. Matkustajia oli vain muutama minun lisäkseni. Laiva laski lampputehdas Luman laituriin, Södra Hammarbyhamnen, jossa vain muutama ihminen odotti pääsyä kyytiin.

Kävelin Kölnavägenin suoraan Hammarbyn puistokadulle, jota pitkin poikittaisliikenteen pikaraitiovaunukin kulkee. Pysäkeillä aikataulutiedot: S-junat "1 min / 3 min." Lännessä rata nousee silloille, mutta kaartaen alittaa Hammarbyslussin ylittäviä Skanstullin autosiltoja.

Tukholmassa ei ollut lunta (vasta Kungsträdgårdenin puistossa näin kasan). Paikoin maassa näki jäämiä jäästä, yleensä mustaa multaa. Vilkasta kaupunkia Södra Hammarbykin, huomiovärisiä vihreitä överhaalareita näkyi paljon aamupäivällä, ja kuljetusautoja, monenlaisia kauppoja, liikkeitä, yrityksiä.

**

Skanstullin eteläpuolella ylitin tien. Mietin laskeudunko rantaan (kuten joskus aiemmin) ja jatkan rantametsään Årsta Skog, vai nousenko portaat (kuten myös joskus ennenkin) puutalojen reunustamalle tielle etelään? Nousin puutalojen tielle. Siellä oli MC Rapidon moottoripyöräjengin kerhotalo, kaksi informaatiotaulua historiasta, perustettu 1972 tai -78, talossa vuodesta 1980. Joku harhaili puistossa joka suuntaan, minä lähdin länteen, pitkää tunnelia teiden alitse.

Urheilutalo Enskede-hallen tuli vastaan, kiersin sen pohjoisesta länteen, pikkutielle, jossa auto vastaan. Metsää merenpuolella. Siirtolapuutarha, jossa oli ollut ennen 39 mökkiä, mutta oli enää vain 23, uhanalainen! Skanskvarn, tuulimylly myös. Kävelin siirtolapuutarhan läpi päätietä. ÅRSTA SKOG. Vähän matkan päässä toinen mökkialue, jossa ehkä noin 40 mökkiä. DIANELUND. Metsässä kävelyteitä, jokunen vastaantulija. Liikuntalaitteiden aukio, jossa joku voimailija nosti juuri puupölkky-kehikkoa.

Näin taas uusia paikkoja Tukholmassa, tein luontoretkeä kaupungissa, kaunista, miellyttävää, hyvä tunnelma. Nousin metsässä jyrkkää mäkeä etelään. Tulin vanhan asumalähiön kaduille. Pitkiä 3-kerroksisia asuintaloja pikkuteillä, persoonallista, tummaa ja hiekanväristä. Katuverkkoa, jossa kiertelen vähän idän kautta etelään.

***

ÅRSTA, Tukholman lähiö. GULLMANSVÄGEN. Sitten Sköntorpsvägen isompi päätie bussipysäkein. Jatkoin kävelyä länteen. Kivijalkamyymälöitä ja liikeyrityksiä yksikerroksisissa lisärakennuksissa kerrostalojen ensimmäisen kerroksen edessä. Oikealle vei tie urheilukentälle. HJÄLMARSVÄGEN oli kauppakatu vasemmalle lounaaseen. Eteläpäässä "Posti" kaupassa ja länsipuolella ostoskeskus.

ÅRSTA TORG. Folkens Hus, teatteri, kirjasto + BIO, korttelikino (rakennettu 1947-53). Veistoksia ja suihkulähdeallas julkisten rakennusten edusta-aukiota juhlistamassa. Pohjoisessa leikkipuisto. Kaksikerroksisia asuintaloja, kivijalassa liikkeitä. Mieleeni tuli Helsingistä 1950-luvun Pohjois-Haaga, tai vaikkapa Herttoniemi, saman aikakauden arkkitehtuuria, Suomi Ruotsia jäljessä. Koristealtaan reunalla näin viisi lasta rivissä ja toisella puolella allasta yksi luki ohjeita. Jollakulla lapsista oli tonttupuku. Valokuvia otettiin. Elokuvateatterin ohjelmistossa ruotsalainen lastenfilmi sekä jokin aikuisten elokuva.

ÅRSTAVÄGEN luoteeseen, kunnes mutka. Koululaisia liikkeellä. Lähdin pikkutielle koilliseen. Årsta Gård. Isohko kartano. Siirryin metsäpolulle, jossa oli silta tulvajoen tai -ojan ylitse. Årstan rautatiesillat tulivat näkyviin, polku kulkisi niiden alitse. Nousin epämääräiselle tallotulle leveälle polulle, joka kohosi ylös siltojen tasolle. Silta junaratojen ylitse.

****

ÅRSTADAL. Näkyvissä oli valtava rakennustyömaa. Kaarsin silmukan kävelysillalle rautatien viereen. Årstan siltaa pitkin ylitin Mälaren-järven lahden Årstavikenin ja sen luonnontilaiset pikkusaaret "Årstaholmar". Jokunen vastaantulija käveli sillalla. Siirryin siltaa pitkin Årstasta koilliseen Södermalmin puolelle.

TANTOLUNDEN. Pääsisin rantapolullekin, mutta kiertelin kaartelin puistossa. RINGVÄGEN näkyi, mutta välissä uoma tai painauma. Zinkens väg? Hornsviksstigen? HORNSTULLSSTRAND, tulin sinne turhan mutkan kautta, mutta siirtolapuutarha-alueen läpi. Liljeholmsbadet, kylpylärakennus järvessä laiturin päässä. Tukholman tunnetuin korttelikino Bio RIO. Otin valokuvia. Jatkoin Södermalmin länsirannalle, rantatielle Bergsundsstrand.

*****

REIMERSHOLM. Kerrostalolähiö pienessä saaressa Södermalmin länsipuolella. Sinne vei vain yksi silta Reimersholms Bron. Saaressa etuoikealla oli menossa L-muotoisen kerrostalon julkisivuremontti, joten kävelin nyt saaren PORTILTA vasemmalle etelään rantareitille. Reimerskajen ensin. Näköalat etelään järven yli teollisuusalueelle (yhä) Liljeholmin puolella (paljon rannan teollisuusalueita rakennetaan uudelleen asuinalueiksi).

Reimersholmin pohjoisrannalla maisemaksi vaihtui Långholmen-saaren luonnonvihreys Långholmskanalenin vastarannalla. Reimersholmenin kerrostaloalue vaikutti tiiviiltä. Nousin välillä rantapolulta ylös autotielle. Bussilinjojen 54 ja 56 päätepysäkki. Palasin pihateiden kautta polulle. Paljon luonnonmetsää oli säästetty saaren pohjoisrannalla. Asuintalojen tie saaren koillisosassa. Tupsahdin sieltä sillankorvaan. Kävelin vielä pikkusaaren keskellä kulkevan päätien. COOP-kauppa maastoutui. Sen umpisivulla oli pysäköinti, kävelin katolla ja laskeuduin julkisivulle etelässä. Vieressä oli toinen kauppa.

LÅNGHOLMEN. Menin entisen vankilan saareen pikkusiltaa pitkin. Turistien ryhmä tuli vastaan retkeilymaja-hotelli-rakennuksesta, joka oli ollut aiemmin vankila. Isoja rakennuksia. Kävelin saaren poikki etelästä pohjoiseen. Halusin nähdä Paperilennokki-monumentin, mutta en löytänyt sitä. Oikealla suuri autotiesilta Västerbron kulki saaren ylitse Södermalmin Hornstullista Kungsholmenin Mariebergiin. Kävelin jättisillan alitse saaren itäpuolelle ja palasin Södermalmille autotiesillan kävelykäytävää. Långholmen voisi olla kiinnostava kiertää kerran kunnolla kokonaan.

******

HELENEBORGSGATAN itään, pitkä suora tie Hornstullissa. Näin monumentaalista arkkitehtuuria: BORGARHEMMET (1907) Porvarien vanhainkoti, Högalidsgatan 22. Brännkyrkagatan. Mariatorin Stadsmissionin kirpputori - väljät hyllyt. Mikko Porvalin kirjan ruotsinnos. Yksi Kalle Ankas Bästisar -seriealbum. Harjoittelija järjesteli lautapelien hyllyjä. Hornsgatanin mäennyppylä Puckeln. Kerjäläisiä oli kyyröttänyt siellä täällä. Tavastgatan lännestä itään. Mariatrappgatan suljetulle Maria-hissille. Jyrkkä mäki alas, kävelytie Centralbron-sillalle.

T-Gamla Stan metroasema, ei löytynytkään enää päivän Metro-lehteä. Kåkbrinken, Comics Heavenin näyteikkunat. Kuninkaanlinnan kellarin Livrustkammare-museon eteisestä poimin esitteitä. Kello oli 15:10. Kävin vielä Kungsträdgårdenissa, jossa joulu-valaistu luistinrata. Skeppsbronilla jokin laiva savutti mustaa savua kuningas Kustaa III:n patsaan luona. Minulle tuli jo vähän kiire kääntyä palaamaan Mariellalle. Joulumökkejä Gamla Stanin Suurtorilla katsoin vielä silti ja sitten idyllinen historiallinen kaupaton Prästgatan, joka kaartoi itään Järntorgetille, jossa on Evert Tauben näköispatsas aurinkolasein.

Kävelin Slussenin vasenta laitaa Kaupunginmuseolle. Kapusin kiviportaikkoa alas Stadsgårdsledenille Fotografiskan kohdalla. Edelläni kulkeva mies, jolla oli 2 litraa Coca colaa vasemmassa kädessään ja kassi oikeassa, epäröi portaita, joita tukki perhe lentolaukkujen kanssa.

Jalkani väsyivät uusissa talvikengissä ja hiki tuli kiireestä. Ehdin Viking-terminaaliin noin klo 16. Portti 3 Helsinkiin. Kiertotie käytössä edelleen yläkerrassa, mutta Cinderellan risteilymatkustajat eivät nyt ruuhkauttaneet sitä, vaan istuivat sivussa. Kaksi vastaanottaja-rouvaa laivan aulassa. Menin suoraan hyttini keskikäytävälle, portaikon vierestä. Hyvä reissu, mieleni tekisi palata pian uudelleen Tukholmaan!

.

818. Tukholma 44. Betlehem-kirkko 2017

Tammikuussa 30.1.2017 Helsingissä räntäsadetta ja loskaa maassa. Tukholmaan ennustettiin huomiseksi poutaa, nollaa astetta ("tuntuu kuin -2 astetta"). Kävelin Katajanokan Viking-terminaaliin klo 16:45. Sain maihinnousukortit kahteen hyttiin automaatista, joita oli 4 kappaletta lounaisseinällä ja toiset neljä tolpassa.

Ensimmäistä kertaa matkatoverinani päiväristeilylle Tukholmaan oli vanhoja kirjoja verkossa ja messuilla myyvä antikvaarikauppias. Häntä odotellessani katselin Finnjet-laivan "muistotaulun" (lasivitriinin) kaakkoisella peräseinällä, Matkapoikien palvelutiskin vieressä.

Gabriella-laivaan nousimme klo 16:55. Sisähyttimme 2 kpl B4 olivat laivan sisääntuloaulasta nurkan takana, seuraavalla poikkirivillä keulaan päin. Minun hyttini 5301 oli vasemmassa päässä käytävää ja matkatoverin hytti 5111 saman käytävän oikeassa päässä. Matka maksoi 4 euroa hyttiä kohti.

Hyteissä oli ruskeat laminaattilattiat. Valaistukselle oli 2 + 2 kosketinta, toiset ovenpielessä, toiset sängynpäässä. Erikseen peilipöydän lamppu ja jokaisen vuoteen oma yölamppu. Kokeilin ensimmäistä kertaa laivan sisäpuhelinta soittamalla numeroon 5111, mutta jotain vikaa oli yhteyksissä, sillä puhelimeen vastasi "Scotland Yard".

Marin Barissa kannella 8 esiintyi taikuri klo 21:45-22:00. Illusionisti Clement Blovin esitti englanniksi korttitemppuja. Hän pyysi yleisöstä avukseen 1) paksun herran, 2) venäläisen Tatjanan, 3) toisen venäläisen naisen, 4) venäläisen lapsen. Itse istuin perällä ikkunan alla, ettei minua pyydettäisi. (Disneyn sarjakuvassa Minni Hiiri halusi istua etupenkkiin, josta sitten hänen kavaljeerinsa Mikki Hiiri vedettiin lavalle taitavan veitsenheittäjän silti tutisevaksi maalitauluksi.)

Taikuri pyysi katsojan matkapuhelimen, jonka hän sulki kirjekuoreen. Sitten hän kysyi katsojalta, missä kuoressa kännykkä on? Kun katsoja veikkasi jotakin kuorta, taikuri iski sitä lekalla! Kännykkä löytyi vasta viimeiseksi jääneestä kuoresta ehjänä. Yleisö oli melko laimea. Esitys näytettiin myös kahdesta monitorista lavan yltä, niin että perärivillekin näkyi.

Laivan käytävällä tai aulassa tuli vastaan televisiosta tunnettu laulajatar Marita Taavitsainen. Hän oli työmatkalla, hänellä oli esiintyminen myöhemmin illalla.

*

Aamulla aluksen aulassa oli väljää kello 9:50-10:05, jolloin ovi ulos laivasta avattiin. Kuljimme rannan kävelytietä Slussenille. Rantaa oli aidattu Slussenin valtavan monivuotisen remontin vuoksi, aitapolku vei alikululle.

Gamla Stan. Kornhamstorg, Stora Nygatan, Tyska Brinken, tunnelmallisen kapea ja aution hiljainen, kaupaton kotien katu Prästgatan. Kåkbrinken, Stortorget, ohi museon Livrustkammare (kuninkaanlinnan kellarissa) klo 10:45, jolloin tusinan verran turisteja odotti jo museon avautumista klo 11.

Suurtorilla seisoi yhä 31.1.2017 pystyssä iso joulukuusi ja sen juurella useita pienempiä kuusia. Vain vähän ihmisiä paikalla. Harmaa pilvinen päivä. Yöllä oli satanut vettä. Lunta ei ollut näkyvissä muualla kuin Kungsträdgårdenin luistinradan eteläpuolella. Strömmen-virrassa ui paljon joutsenia ja sorsia, oli pikkulintujakin.

Katolinen kirkko ja katolinen kirjakauppa Kungsträdgårdenin itäpuolella. Vantaalainen antikvaarinen kirjakauppias etsi klo 11 avautuneesta kaupasta kirjoja, jotka voisi yrittää myydä kalliimmalla Suomessa. Hän osti 169 kruunulla kokoelman edellisen paavin Ratzingerin saarnoja. Kerjäläisnainen istui hyvällä paikalla kirkon edessä ja kilisteli kolikoita mukissaan.

Jatkoimme Norrmalmstorgetin poikki. Raitiovaunu ja tavaratalo NK:n kulma. Pohjoiseen lyhyesti Stureplanille. Hedengrens Bokhandel, tavallinen uusien teosten kirjakauppa, löytyi Sturen Galleriasta, muttei etsimäämme Tukholman suurinta antikvariaattia "Rönnells" gallerian käytäviltä, vai olisiko ollut vasta peremmällä "Akvaariossa"? (Rönnellsin löysimme kuukautta myöhemmin, kun se sijaitsikin 300 metriä kauempana luoteessa, vasta Birger Jarls gatan 32:ssa.

Kävelimme Kungsgatania länteen ali siltojen, joilla etelästä pohjoiseen vievät Regeringsgatan ja Malmskillnadsgatan ylittivät sen. Ohitimme kaksi kuuluisaa tornia eli pilvenpiirtäjää 1930-luvulta sekä elokuvateatterin (Saga), poikkesimme sen aulaan: kaksi kerrosta ja peilikatto arviolta 4. kerroksessa.

**

Luntmakargatanilta käännyimme Kammakaregatanille. Johanneksen kirkossa vantaalainen kysyi siviilipalvelusmiehen tai työharjoittelijan näköiseltä pojalta vanhaa Betlehem-kirkkoa, jossa oli aikoinaan saarnannut Carl Olof Rosenius, joka oli Suomessa tavannut Paavo Ruotsalaisen (jonka mielestä Rosenius oli pukeutunut liian hienosti. Tiesikö harjoittelija mitään?) Ei tiennyt.

Roseniuksen ja kenraali von Döbelnin (1758-1820) haudat löysimme kuitenkin Johanneksen kirkon eteläpuolelta. Otin valokuvan vantaalaisesta haudan vieressä, taustalla puinen punainen tapuli.

Löysimme Betlehemskyrkanin modernista talosta, Luntmakargatan 82, jonka koko liiketilan kirkko omisti. Vantaalainen valokuvasi. Rehnsgatanin ja Markvardsgatanin välissä.

Tukholman pääkirjasto (Gunnar Asplund, 1927) on valokuvauksellinen sisältäkin. Nousin pyöreän keskkussalin parvelle, jossa oli myös suomenkielisiä ja islanninkielisiä kirjoja. Pyöreä torni katossa. Vieressä suorakaiteen muotoinen lukusali, jossa oli Tukholma-aiheisia kirjoja. Voisinpa tulla koko päiväksi lukemaan niitä. Kierrätyskirjojen sijoituspaikasta tynnyristä löytyi Martinsonin kuuluisa runoteos Aniara - sarjakuvana!

Kävelimme Sveavägeniä Handelshögskolanin ohi. Poikkesimme elokuvateatteriin, jolla oli vaatimattomampi aula kuin Kungsgatanilla. Poimin ilmaisen Metro-päivälehden telineestä.

Adolf Fredrikin kirkko. Valokuvastin Rene Descartesin haudan. Olof Palmen haudalle oli tuotu punaisia ruusuja. Viereiseltä Pelastusarmeijan Myrorna-kirpputorilta vantaalainen antikvaari-kauppias osti Lappi-aiheisen kirjan.

Ohi Hötorgetin. Värikkäät marjat ja vihannekset oli aseteltu kauniisti torimyyntiin. Sergelsgatan ja Sergelin tori. Torin veistos oli peitelty katuremontin takia. Kulturhusetin länsipuolelta kuljimme Drottninggatania etelään. Helgeandsholmenin läpi Valtiopäivärakennusten välistä, joka ovella oli vartijoita.

***

Kävimme yhdessä museossa Livrustkammare, Kustaa II Adolfin hevosvaunumuseo, kello 14. Kiersimme keskikerroksen osastot A-E. Pimeät salit, esillä mm. ihmisten ja hevosten haarniskat. Yläkerrassa olikin nyt maksullinen näyttely ja kellariin katsomaan kuninkaallisia hevosvaunuja ei vantaalainen malttanut mennä, vaan osteli mieluummin museokaupasta, tällä kertaa silkistä kertovan kirjan, 25 kruunulla.

Comics Heaven, käväisimme sisällä sarjakuvakaupassa kävellen pääkäytävän ovelta koilliseen edestakaisin. Tintti-kaupan vain ohitimme ulkoa. Sitten löytyi Postimerkkiliike. Kaverini selasi postimerkkikirjat läpi, minä katselin vain näyteikkunan, jossa mm. 40 merkin arkkeja Hitlerin kasvoja eri puolilta tai hakaristejä, 400 SEK. Suomalaisia tavallisia vanhoja kuvamerkkejä paketti 200 SEK.

Emmaus-kirpputori Peter Myndes backenilla, ylämäessä Kaupunginmuseolta länteen. Kuljimme Hornsgatania, sen alempaa haaraa, Marian torille, jonka luoteiskulmalla Stadsmissionin kirpputori. Siellä oli 4 erilaista 48-sivuisia Knasenin sunnuntai-sarjakuvien albumeita, 10 kruunua kappale. Rival-hotelli Mariatorin itälaidalla. Sankt Pauls gatania itään/koilliseen ohi kulman sarjakuvakaupan Serieslussen, jonka vieressä myös toinen pienempi sarjakuvakauppa. Repslagargatania etelään.

Medborgarplatsen. Kiersin kirjaston talon, joka oli suljettu remontin takia. Vieressä Scandic-hotelli Malmen, jossa yövyin kesällä 1976. Sitten Folkungagatan ja Östgötagatan.

Röda Korset, Punaisen Ristin kirpputorilla kello 15:10-25. Sitten Skånegatan. Nytorget, jonka luoteiskulmassa Stadsmission, siitä tuli päivämme viides kirpputori. Antikvaarille kertyi yhteensä 11 kirjaostosta.

****

Sitten lännestä itään Bondegatan, Åsögatan, Ohi Sofian kirkon Skånegatania. Plogggatan pohjoiseen. Åsögatanin puutalojen ohi puistoon. Valokuvasin kukkulalta sekä Vikingin laivan pohjoisessa että etelässä näkyvän Hammarby Skidbackenin laskettelurinteen valaistuna ja lumisena - tammikuussa.

Puistokäytävä kiersi alas länteen, kulkisimmekö sitä? Siellä vielä lunta tammikuun lopussa 2017. Vai mennäkö portaita alas itään? Sieltä menimme Fåfänganin suuntaan jalankulkijoiden alkulkutunneliin ja Viking-terminaalin bussikentän poikki klo 15:55.

Laivassa kävimme ulkokannella, pimeää, kylmä tuuli, valon loisteet. Laulajatar Marita Taavitsainen esiintyi klo 21 alkaen, Club Mar, kansi 8. Välillä illusionisti Clement Bovin taikashow (klo 21:45-22, mutta kestikin klo 22:20 asti. Taavitsainen jatkoi, kertoi palanneensa juuri Kanarialta. Muutamat eleet, työnsi matalalla kasvojaan eteenpäin, keveästi hypähti. Pari tuntematonta kappaletta, sitten rokki, sitten Euroviisu-potpuri, Katson sineen taivaan, Se viimeinen juna mun laukun vei. Sitten Kesän lapsi oon... ja Andree. Andree veti tanssilattian täyteen, kun ensin oli vain kolme paria. Yleisö oli melko laimea.

*****

Laivamatkat Tukholmaan, 44:s -71:stä. 

1976, 1981, 1983, 1985, 1987, 1988, 

1989, 1996, 2x 1997, 2x 1998, 1999, 

2001, 2003, 2004, 2010, 8x 2012, 

6x 2013, 5x 2014, 3x 2015, 4x 2016, 

7x 2017, 5x 2018, 11x 2019, 2x 2020, 

2022, 2023, 2024.

.

817. Tukholma 45. Rönnells Antikvariat 2017

Vaihdoin Rautatieaseman Forexissa 250 kruunua (27,70 euroa). Kurssit: 0,1108 ja 9,02527. Seitsemän asiakasta jonotti 3 luukulle. "Riittääkö 250 kruunua?" ihmetteli keskimmäisen luukun virkailija Annika. (Laivan kurssilla olisin maksanut vain 56 centiä enemmän kuin Forexilla, 28,26 euroa.)

Katajanokalle saavuin klo 16:45, 13.2.2017. Itsepalveluautomaatti tulosti maihinnousukortin, kun kirjoitin sille varausnumeron, jonka olin saanut maksaessani matkan hinnan 4 euroa verkkopankissa. Palveluluukuillekin oli yhä viisi jonoa, joissa kussakin noin 5 asiakasta. Matkatoverini, antikvaarikauppias, tuli vasta nyt ulkoa, mutta sanoi etsineensä minua.

Nousimme lauman perässä liukuportaat terminaalin yläkertaan. Viking Gabriella -laivallamme laskeuduimme portaita alas autokannen alapuolelle, kakkoskannelle, jossa kummallakin oli oma kolmannen luokan C4-hytti, numeroiltaan 2002 ja 2004, jotka muistuttivat erehdyttävästi vuosilukuja. Vierekkäiset hyttimme olivat perimmäiset mutkaisen käytävän päässä. Peräseiniemme takana jyskytti laivan konehuone.

Nousimme hissillä kannelta 2 kannelle 9 klo 17:20. Katsoimme ulkona peräkannella laivan lähdön. Klippan, Suomenlinna, ilta hämärtyi Harmajalle. Turisti valokuvasi maisemia kameratelineen kanssa.

Istuimme sisällä ikkunakäytävällä klo 19:30. Antikvariaatti-uutisia: "Pikku-Jone" lopettaa, muuttaa Vihtiin? Fidan kirpputori vei asiakkaita. Sarjakuvat ja äänilevyt olivat 2/3 myynnistä (210 euroa tänään). Laivalla esiintyi illusionisti klo 21:15.

*

Aamulla 14.2.2017 ulkokannelle klo 9:45. Englantia puhuva pariskunta 10. kannelta tuli myös, lihava leidi oli saanut kukan - Valentinuksen päivänä. Maihinnousuportti aukesi 10:05. Kiinalaisia isoine kovapintaisine pyörällisine matkalaukkuineen aulan keskisali täynnä. Pujottelimme ohi ja olimme klo 10:10 ulkona satamassa. Kuljimme bussikentän poikki, portaita, alikulun läpi, Tegelviksgatanilla vähän juosten.

Lisen-lautta tuli vasta laituriin klo 10:18, lähti 10:20. Tutkimme laivan kirjahyllyn, jossa kierrätyskirjat vaihtuvat. Jätin hyllyyn suomenkielisen HS-Metron Helsingistä ja otin itselleni Tukholman Metro-lehden, joita oli nippu jakelussa.

Bibliotek Södra Hammarbyssa oli tiistaina suljettu! Aulasta katsoimme ikkunan läpi. Jätetynnyri säiliönä kierrätys- tai poistokirjoille. Kävelimme reittiä: Hammarby Allee, Skansbron, Brogatan, Rutger Fuchs gatan, Östgötagatan.

**

Sitten kirpputoreja: Punaisen Ristin Kontti Kupan, remontoitavassa kerrostalossa. Myrorna Blekingegatanin ja Götgatanin kulmassa iso, kellarissa sivuhuoneessa lautapelit, mm. MB:n "Reporterna" vain 20 SEK? (henkilökunnan tai työharjoittelijan mukaan, ei merkittyä hintaa). Pari kirjaa journalismista, tanskaa. "Huffington Post": positiivisia uutisia. Toverini Divarikauppias löysi 9 kirjaa ja 6 LP-levyä jälleenmyyntiin Suomessa. Kirjat esim. 25 SEK ja levyt 10 SEK: mm. "Cumulus"-yhtye 1979 Suomesta ja "Dr. Hook". "Selma Lagerlöf radiossa 1937". Elvis' Blue Christmas. Kirjoja Tove Jansson, Ove Wikström, Saamenmaa, Turkkilaisten mattojen kuoseja kuvina.

Jatkoimme reittiä Allhelgonakyrkan - Blekingegatan länteen - Ringvägen. Iso kirpputori Myrorna, Hornsgatan 96, itään Ringiltä. Luin paikanpäällä raitiovaunukuvien kirjan (60 SEK). Mustavalkoisia kuvia, jaksoja mm."Nainen ja raitiovaunu". Saksan ja Belgian kaupunkeja, Frankfurt, München, Koblenz, Regensburg, Augsburg, Innsbruck (joissa kaikissa olen käynyt).

Hornsgatanin Mariatorin Stadsmission. 10 kruunun Knasenit on myyty, jäljellä 5 kruunun kulunut, jossa ennestään  tuttuja Masi-juttuja. Odysseus Kuvitettuna Klassikkona, vanhassa hintalapussa 2 tai 3 SEK.

Jatkoimme Brännkyrkagatania. Jyrkkää mäkeä alas. Centralbron - Vasagatan - Päärautatieasema - Norra Bantorget - Barnhusgatan - Adolf Fredriks Kyrkogatan. Päivän jo viides kirpputori, Pelastusarmeijan Myrorna-ketjun liike, jossa viivyimme klo 14:50 asti.

Kävelimme Tunnelgatania ja pitkän kävelytunnelin läpi, korkean harjun alitse David Bagares gatanille, sitten sieltä Engelbrektsplanille.

***

Rönnells Antikvariat, Birger Jarls gatan 32, hieno ulkoakin katsottuna, näyteikkunoiden läpi. Toverini nettidivarikauppias otti valokuvia. Hän kysyi myyjältä puuttuvaa 3. osaa sarjaan, jossa ruotsalainen rouva 1840-luvulta kertoo tylsiä perhetapahtumia. Toverini kävi portaita myös yläkerrassa, jossa kaunokirjallisuutta. Minä katsoin läpi lastenkirjat, historiaa, maantiedettä, Hinnat olivat pienellä etusivun vasemmassa alakulmassa, toverini mielestä eivät olleet kalliita. Tukholman ja Ruotsin suurimmassa ja kuuluisimmassa Antikvariaatissa (perustettu 1929) vierähti aikaa 20 minuuttia klo 14:55-15:15.

Sitten vain kävelimme laivalle. Norrmalmstorg - Kungsträdgården. Miespuolinen kerjäläinen katolisen kirkon edessä. Skeppsbron - Södermalmstorg - Katarinavägen - portaat alas rantatien tasolle. Perillä Viking-terminaalissa klo 16. (Vasta klo 16:15 piti olla laivassa, myöhempinä vuosina jo klo 16:00.)

Kävimme ulkona 9. kannella - portaat sitä ylemmälle kannelle oli suljettu. Oli helmikuu. Aurinko laski, tunnelmavalaistus, pimenevä meri, tyyni sää. Kaverini unohti avainkorttinsa hyttiinsä, kävi hakemassa uuden laivan informaatiotiskiltä. Siellä kysyttiin hänen syntymäaikansa, ja hukkasiko kortin muualla laivassa?

Aamulla hissille oli 2. kannella niin monta jonottajaa, että kävelimme portaat ylös, vaikka kirjojakin oli painava lasti.

*******

817. Tukholma 45. Rönnells Antikvariat, 2017

816. Tukholma 46. Hytti yläkannella, 2017

815. Tukholma 47. Kungsholmen, Vasastan, 2017

814. Tukholma 48. Östermalm, Ropsten, 2017

813. Tukholma 49. Kungsholmen, Atlas, 2017

812. Tukholma 50. Naturhistoriska 6.12.2017

811. HANKO  1973, 1994, 1996, 1997, 2024

810. Tukholma 71. kerta, CINDERELLA, 2024

809. Tukholma 51-52. Medelhavsmuseet, 2018

808. Tukholma 53. HJORTHAGEN, 2018

807. Tukholma 54. Gärdetin 5 museota 2018

806. Tukholma 55. kerta. Nationalmuseum 2018

805. Tukholma 56-57. Naturhistoriska 2019

804. Tukholma 58. Östasia, Arme, Amos 2019

803. Tukholma 59-60. Historiska, Serier 2019

802. Silja Serenade, Thielin museo 2019

801. Silja Promenade, Lidingö-saari 2019

800. Jyväskylän Vanhan Kirjan Talvi 2024

799. Tukholma 63:s kerta, Serieteket 2019

798. Tukholma 64:s kerta, Stadsmuseet 2019

797. Tukholma 65:s, Hallwyl, Museolaivat 2019

796. Tukholma 66:s, ostosmarkkinat 2019

795. Mariellan 33. matka 2020 + Pasilan FAME

794. Tukholma 68:s, koronan alla 2020

793. Jyväskylän kirjamessut 2022

792. TUKHOLMA: 69:s, TV, korona 2022

791. TUKHOLMA: Vinterviken, Aspudden 2023

790. Joensuu junalla 2023

789, RUISSALO, Turku, Kirjamessut 2023

788. REPOVESI (Kouvolassa) 2023

787. SIMPELE, Rautjärvi (1. kerran) 2023

786. Myllykoskelta jalan Kouvolaan 2023

785. Kotkaan junalla Myllykoskelta 2023

784. MYLLYKOSKI (Kouvolassa) 2023

783. Loviisa, keräilymessut 2023

782. KAUHAVA (1. kerran) 2023

781. Vammalan vanhat kirjat 2023

780. Saarijärvi, Pyhä Häkki, Liminka 2023

779. TUKHOLMA: Årsta Skog ja Brunkeberg 2014

778. TUKHOLMA: Västermalm, Alvik, Essingen 2014

777. TUKHOLMA: Nacka, Alphyddan, Henriksdal 2014

.

816. Tukholma 46. Hytti yläkannella, 2017

Lähdin Viking Mariella -laivalla Tukholmaan 22.3.2017. Minulle osui B2-sisähytti 6933, peräosassa kuudennella kannella, harvinaisesti Mariellan korkeimmalla hyttikannella! Kuudennen kannen keulassa olivat laivan isoimmat hytit, joista suurimpina kuusi sviittiä. Keskiosassa oli sisääntulon pääaula, informaatiotiski, lasten leikkihuone, Seaside Cafe, Spa sekä Taxfree-myymälä.

Pieni B2-hyttini, josta maksoin 4 euroa, sijaitsi perältä laskien toisen poikkikäytävän keskellä, vasemmalta laskien neljäntenä kahdeksasta vierekkäisestä samankokoisesta hytistä (rinnakkaiset hytit ovat toistensa peilikuvia).

Mariellan pohjapiirroksesta laskin, että kuuden sviitin lisäksi 6. kannen reunoilla oli 44 ikkunallista ensimmäisen luokan A-hyttiä, joista 14 keulapäässä oli tavallisia A-hyttejä suurempia, ehkä niillä oli eri nimikin markkinoinnissa. Toisen luokan neljän vuoteen B4-hyttejä oli kuutoskannella 44 kpl ja pienimpiå kahden petin B2-hyttejä 59.

Viidennelle kannelle mahtui 116 A-hyttiä, 125 B4-hyttiä ja 70 B2-hyttiä. Neljännelle kannelle oli mahdutettu 112 A-hyttiä, 115 B4-hyttiä ja 50 B2-hyttiä. A-hyttejä laivalla oli yhteensä 228, isoja B-hyttejä 280 ja pieniä B-hyttejä 179. Autokannen 3 alapuolella, kannella 2, oli 70 kolmannen luokan C-hyttiä sekä vielä 15 säästöhyttiä, jotka olivat ilman omaa kylpyhuonetta.

Laivan infotiskin valuuttakurssit 22.3.2017: eurolla saisi 8,845 kruunua, tai 10,17 kruunulla saisi yhden euron.

Yllättävästi laivalla kuulutettiin minun sukunimeäni, joka ei ole tavallinen, vaikkei harvinainenkaan. Etunimi oli minulle outo: Miro. Kävin ulkokannella klo 17:45, tuntui tuulevan kovasti. Matkapuhelin toimi vielä. Iltalehti: Lontoon parlamentin edessä ammuttu. Menin sisälle laivan peräaulaan. Ovesta tuli juuri ulos mies, jonka nainen seisahtui ovelle, jolloin tulin talloneeksi häntä varpaille.

Hytissäni oli pieniä puutteita: puuttui 2 kpl Marianne-karkkeja! Niitä oli vuosikausia ollut pöydällä tervetuliaislahjana (Vikingin puna-valko-väreissä) yhtä monta kuin hytissä oli vuoteita. Alemman petin yölampusta puuttui kupu. Kylpyhuoneen suihku vuoti.

*

Aamulla 23.3.2017 uloskäynti laivalta Tukholmaan tapahtui vain kannelta 6 (jolla hyttini siis olikin) klo 10:05. Yöllä laiva oli keinunut huomattavasti. Ehkä kova vastatuuli oli myöhästyttänyt laivaa, joka sitten säästi ajassa Tukholman Masthamnenissa jättämällä keulan kääntämisen kohti itää tehtäväksi vasta lähtiessä iltapäivällä.

Vasemman laidan uloskäynti oli kahvilan ohittavalta poikkikäytävältä. Monet odottivat ulospääsyä istuen syömättäkin kahvilan pöydissä. Television ruudussa: "Paavo uransa huipulla" sanottiin, kun Arhinmäki oli 4. suosituin Helsingin pormestariksi. "Varmaan Sinnemäki tai Vapaavuori valitaan", kommentoi noin 25-vuotias matkustaja. "Let's go!" kehotti 75-vuotias rouva ukkoaan, joka vastasi: "Sano suomeksi!". Iäkäs rouva paheksui laulaja Dannya (74 v, 2017) siitä että tämä esittää 20-vuotiasta vasta oikeasti 20-vuotiaan Erika Vikmanin kanssa. "20 ei ole paha ikä!" kommentoi parikymppinen mies.

Pääsin ulos maihin jo klo 10:10 ohiteltuani muita. Kuljin poikki pysäköintikentän (Tegelviksplan) kaakkoon. Ensimmäisessä bussilaiturissa oli Vikingin transfer-bussi keskustaan. Liftaripari pyrki ajoväylän puomilla rekkojen kyytiin, osoitekyltti käsissään. Nousin kiviportaat etelään ja alikulun kautta Tegelviksgatanille etelään.

**

Jätin tuomani HS-Metro-lehden pysäköintikatokseen jonkun suomea osaavan iloksi: tuoreita uutisia Suomesta. Edempänä oli sisarlehden Tukhoman Metron jakelukaappi. Aurinko porotti, tuli kuuma aluksi, mutta kylmä tuuli viilensi. Maaliskuu. Laivalla ennustettiin Tukholman lämpötilaksi päivällä yhtä plusastetta.

Bussi linjanumerolla 2 päästi juuri ulos toukkaparven, päiväkotilapsiryhmän, joka oli menossa Lelu- ja Raitiovaunumuseoon. Lapset töytäilivät sinne ja tänne; pujottelin lössin läpi, sitten kaksi aikuista hölkkääjää juoksi minua vastaan. (Förlåt vai Ursäkta?)

Katukioski myi lippuja Emelia-laivalle, jolla pääsisi Norrmalmille asti. Lossi Lisen (tai sen sisaralus Lotten) oli kello 10:23 jo ylittämässä Hammarby sjö'tä etelään Luman laituriin, en ehtinyt vuorolle mukaan, enkä jaksanut odottaa seuraavaa. Kävelinkin sitten Södermalmin etelärantaa pitkin länteen.

***

Kuljin kolmen vierekkäisen, eri-ikäisen sillan alitse: Skansbron, Skanstullsbron ja Johanneshovsbron. Ensin Thaiboat, Norra Hammarbyhamnen, laivaravintola ja rakennettu hiekkaranta! Istutuksia maakannaksella, joka vei laivalle. Konttoritalon kiertäminen. Rautatie epämääräisenä kaarteena luoteeseen. Kanava Hammarby Sluss.

Eriksdalsbadetin iso kiinteistö siltojen länsipuolella. Kylpylän ulkoaltaissa pulikoitiin jo maaliskuussa. En osannut lähteä pohjoiseen, josta meni pää-kävelyreitti uimalalle, vaan kuljin rantapolkua.

Urheilu-areenan (jolla hieno katsomo pohjoispuolella) jälkeen kuljin polkua siirtolapuutarhan laitaa pitkin, sekä portaita pohjoiseen. Anna Åbergssons väg ja toisenkin Annan tie sivuavat. "Siirtolapuutarhaan on 10-15 vuoden jonotuslista. vain 2-5 palstaa vapautuu vuosittain. Joten kärsivällisyyttä!" pyytää informaatiotaulu.

Eriksdalsgatanin poikkikadut Gräs-, Vete-, Havre-, Råg- Timotej- ja Vickergatan vievät pohjoiseen Ringvägenille. Alhaalta puistikon läpi olisin voinut oikaista. Kävelytie etelään jo toiselle uimalalle; Eriksdalshallen. Katsoin tavarankuljetusrautatietä alapuolella. Rautatietunnelin oviaukko oli kiinni. Kuljin siltojen ali ja portaita Götgatanille.

****

Blekingegatan 4 / Götgatan 79: "Myrorna" kirpputori, kellarissa lelut ja lautapelien oma pieni huone, pelit hyllyillä kyljellään. "Junapeli" kiinnostavin. Suomenkielinen Aku Ankka -lautapeli 65 SEK. Kuukautta aiemmin näkemäni "Reportterit"-peli oli myyty / poissa.

Pilvenpiirtäjä Skrapan, sitä ennen Ring-kauppakeskus ja Söderin Åhlens-tavaratalo. Juoksutapahtuma oli alkamassa Götgatanilla klo 13-14, tiedotuskyltin tukipuita sahattiin klo 12. Poikkesin Emmaus-kirpputorilla Peter Myndes Backenilla, Kaupunginmuseon kulmilla.

Gamla Stan. Järntorget, Österlånggatan, Benickebrinken, Baggegatan, Själagårdsgatan, aikoinaan tyhjäksi palanut Brända Tomten. En löytänyt avointa porttia suurkortteliin, jonka sisäpihan haluaisin katsoa. Hienossa, 1970-luvulla kirjakaupassa myydyssä kartassa oli suurkorttelin reunatalot piirretty nähtävyydeksi. Kirjakauppa: Wiklands Bokladen, Kindstugagatan 6, tai jossain 2-18?

Bollhusgränd ja Kuninkaanlinna. Norrmalmilla Kungsträdgårdin länsipuolta. Hamngatan. Hallwylskan museon sisäänajotien lasiovesta näkyi sisäpiha. Ketään ei kulkenut portista.

*****

Kulturhuset. pop-up-kirjaston aiemmat tilat pohjakerroksessa olivat nyt tyhjät. Kirjasto suljettu. En viitsinyt nousta 4. kerrokseen, jossa parhaillaan vuosikausia remontoitavan National Museumin näyttely. Olisikin esillä Eero Aarnio! Löysin alatasolta info- ja esittelyhuoneen, jossa lasilattian alle oli rakennettu Tukholman 3D-pienoismalli.

Sergelgatan, Konserthuset (Suomen Eduskuntatalon malli), Olof Palmen katu, Holländargatan, Adolf Fredrikin kirkkokatu ja Myrorna-kirpputori. Drottninggatania ohi Strindbergin kotitalon August-antikvariaatin. Observatoriolundenin ohitse lounaasta. Odenplan.

Karlbergsvägen. Sankt Eriksplan ja -gatan. Tomtebygatan 5: osoitteessa ei enää olekaan kirppuoria, se on muuttanut muualle. Kuljin Torsgatania ja Odengatania. Vasaparken, Astrid Lindgrenin ikkunanäkymä.

******

Stadsbiblioteket, pohjoinen ovi. Kirjojen kierrätysastiana tynnyri! Miten väärän muotoinen pyöreäpohjainen  tynnyri on kirjojen muotoa ajatellen! Ei tynnyrissä ollutkaan kuin yksi ainoa pehmeäkantinen taskukirja pohjalla.

Kirjaston pääportaikosta haarautui väylä oikealle ja vasemmalle. Kapeat portaat ylös korkealle. Pyöreä keskushalli oli hieno. Sivuhuoneen pöydät ja tuolit oli kaikki varattu vähintään takein, jos ei istuja itse ollut paikalla. Selailin Tukholma-kirjoja klo 14:15-14:40. Suomen maantiedettä oli 2x puoli hyllyä, Norjaa ja Tanskaa samoin. Jolo Olsson Suomessa - kooste Dagens Nyheterissä julkaistuista lehtijutuista.

Kävelin Sveavägeniä etelään ja tietä Kulttuuritalon rakennuksen halki, Brunkebergin torin työmaalle. Västerlånggatan, Sven Vintappare gatan, Seriebodenin ulko-ovi auki, mutta ei asiakkaita. Comics Heavenin ulkolaatikoissa kaikki maksoi 10 SEK, oli kivannäköinen naissarjakuva "Venus". Kello oli jo 15:25, laiva odotti.

Slussenilla menin jalankulkutunneliin. (Miksi ihmeessä olin paluumatkoilla laivaan välttänyt sitä reittiä ja kulkenut etelämpää?) Rantareittiä oli suljettu lisää Slussenin uudistavan työmaan vuoksi.

Fotografiska, poikkesin länsipäädystä sisään museokauppaan. Otin ilmaislehden. Selasin valokuvakirjoja. Useita asiakkaita.

Viking-terminaaliin klo 15:55-16:00. Remontti, kiertoteitä, automaattiportit siirretty. Ramppi laivan 4. kannelle oli suljettu. Rullaportaita pääsi 6. kannen korkeudelle, josta laivaan, suoraanpa hyttikannelleni tällä kertaa.

.

815. Tukholma 47. Kungsholmen, Vasastan 2017

Varasin aamulla Viking Gabriellan risteilyn, lähtö saman päivän iltana 18.4.2017. Sisähytti B4 maksoi 3 euroa ja ikkunallinen A4-hytti 13 euroa. Tapaaminen Katajanokan terminaalissa klo 16:55. Saimme Gabriellan 5. kannen hytit 5509 ja 5110, sisähytti laivan sisääntuloaulasta takavasemmalle ja ikkunahytti etuoikealle.

Laivan sivujen ulkokansilla tuntui hurjan kylmä huhtikuun tuuli, ylimmällä helikopterikannella oli tyynempää. Suomenlinna ohitettiin. Istuimme ikkunahytissä, googletimme älypuhelimella Tukholman kirpputorien osoitteita. Luin tuoreimmat lehdet Metro, Baltic Guide, Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet.

*

Aamulla 19.4.2017 uloskäynti Tukholmassa oli vain kannelta 7. Aularuuhka kello 10:05. Ulkona Stadsgårdsledenillä kävelyllä Slusseniin ei edellemme ollut ehtinyt monia muita. Kuljimme Munkbroledeniä, Gamla Stanin länsilaitaa myötäpäivään länteen ja pohjoiseen, sitten siltaa Riddarholmenin puolelle. Centralbron, Stadshusbron, Kaupungintalon pihaan.

Kungsholmen, sisäsaaren eteläpuoleinen Hantverkargatan, jonka S. Agnegatanin kulmassa lelukauppa. Ystäväni antikvaariaattikauppias osti sieltä Legoja lahjaksi pojanpojalleen. Kungsholmenin ntikvariaatti Ryos tuli vastaamme klo 10:55, aukeaisi klo 11, katsoimme näyteikkunat, valokuvasimme.

St. Eriksgatanin länsipuolella oli kaupungin sivukirjasto, johon poikkesimme. Pyhän Eerikin kadulla oli myös pieni Stadsmissionin kirpputori, jossa oli vain vähän kirjoja. Sitten etsimme yhtä Pelastusarmeijan Myrorna-kirpputoreista Fleminganilta, ensin idempää, sitten lännempää, numerosta 89. Kaverini osti LP-levyjä sekä mm. Owe Wikströmin ja M.A. Nummisen kirjat.

**

Ylitimme Sankt Eriksbronin pohjoiseen yli Barnhusvikenin tullaksemme Vasastadenin puolelle. Reittinä Odengatan, Vasaparken, Astrid Lindgrenin kotikatu Dalagatan, Observatoriegatan ja Observatorielundet.

Norrtullsgatan 9:ssä Myrorna-kirpputori, kirjat ovelta oikealle korkeammalla (muistaakseni). Afrikkalaissyntyinen työllistetty järjesteli kirjoja. Kysyttäessä hän sanoi hienon Calvin & Hobbes -sarjakuva-albumin hinnaksi vain 3 kruunua (kuin ohuen sarjakuvalehden hinta, vain 30 eurosenttiä). Ystäväni jätti albumin kuitenkin kassalla ostamatta, kun hintaa pyydettiinkin 25 kruunua (2,5 euroa). Myrorna-kaupassa oli kiinnostavia tietokirjoja: "Anglo-Saxon Chronicles", tapahtumat vuosilukujen mukaisessa järjestyksessä. Aleksis Kiven "7 Bröderna", Thoman Warburtonin ruotsinnoksena.

Drottninggatan ja Strindbergin kotimuseon kerrostalon kivijalassa Antikvariat August, jossa usein toistuva alennusmyynti peräti 60 %. Antikvaari-ystäväni osti sieltä monta kirjaa myytäviksi Suomessa. Hän käytti kirjaostoksiin 26 euroa.

Kammakargatania kävelimme itään Adolf Fredrikin kirkolle, jonka puiston eteläpuolella Myrorna-kirpputori. Sitten kello alkoi näyttää 15:10, jolloin lähdimme kävelemään Vikingin satamaa kohti (jonne ehdimme klo 16 mennessä).

***

Terroristi oli äskettäin 7.4.2017 ajanut Drottninggatanin kävelykadulla viisi ihmistä kuoliaiksi, kunnes oli törmännyt kuorma-autollaan päin Sergelin torin kulman tunnetun Åhlensin tavaratalon näyteikkunaa. Törmätty seinä oli edelleen peitetty vanerilevyillä. Niihin oli kiinnitetty Post-It-liimapaperilappuja yleisön osanottona. "Rauha ja rakkaus" oli joku kirjoittanut lapulle suomeksikin. "Levätkää rauhassa" luki ruotsiksi. Ihmiset ottivat edelleen itsestään selfie-omakuvia rikospaikalla.

Kuljimme Drottninggatanin jatkeena Riksbron-siltaa Helgeandsholmenille ja edelleen Gamla Staniin, ohi Ruotsin parlamenttitalon Riksdagshusetin, jonka ympärillä oli edelleen paljon vartijoita.

Västerlånggatanin ruuhka oli lievä. Järntorget. Slussenin kävelytunneliin idästä. Pitkät tunnelit bussiasemalle kellariin. Kävelimme itään Stadsgårdsledenin eteläpuolta, sisämaan eikä rannan puolella, kunnes liikennevaloin varustetussa risteyksessä ylitimme tien rannan puolelle.

****

Vikingin Tukholman terminaalissa olikin nyt 19.4.2017 henkilöiden suorittama passintarkastus ensimmäisen portin pelkän automaattisen kortinluvun sijasta. Ruotsi oli tiukentanut rajavalvontaa terrori-iskun jälkeen. Neljä tai viisi tarkastajaa seisoi rinnakkain. Menin vahingossa eteläpuolelta toiselle linjalle vasemmalta, jonne ohjeistettiin Cinderellan risteilylle menijät. "Ei haittaa, kulkuväylät yhdistyvät!" En sitten joutunutkaan vahingossa Ahvenanmaalle.

Gabriella-laiva oli käännetty ympäri päivän aikana, joten nyt illalla sisään laivaan pääsi suoraan sekä 5. että 7. kannelle. Katselimme laivaväylän maisemia vielä ylimmältä helikopterikannelta klo 16:35-17:50.

*****

Laivamatkani Tukholmaan (tämä oli 47. kaikkiaan 71:stä): 

1976, 1981, 1983, 1985, 1987, 1988, 1989, 1996, 2x 1997, 2x 1998, 

1999, 2001, 2003, 2004, 2010, 8x 2012, 6x 2013, 5x 2014, 3x 2015, 

4x 2016, 7x 2017, 5x 2018, 11x 2019, 2x 2020, 2022, 2023, 2024).

.

814. Tukholma 48. Östermalm, Ropsten 2017

Kävelin Konalasta Katajanokalle 27.4.2017. Punaiset liikennevalot pitkään Etelä-Haagan paloaseman kohdalla jonouttivat Vihdintien autoliikenteen. Auton tööttejä, joku henkilöauto livahti jonon ohi punaisia päin. Ambulanssi ohitti autojonon. Lopulta keltainen valo vaihtui.

"Eurooppa-salissa" Kampintorin laidalla näytettiin viimeiset eri EU-maiden tarjoamat elokuvat vielä tänään ja huomenna, klo 17 Portugali. Fredrikinkadulla sarjakuvakauppa "Good Fellows" täytti 32 vuotta: Jari (Laitinen), Gala ja Neea kiittivät asiakkaita (paperilapulla ikkunassa). Lönnrotinkadulla kauppias Risto Muuri istui yksin antiikkiliikkeessään.

Vikingin terminaaliin saavuin kello 16:50. Läpinäkyvästä laivaan vievästä putkesta erottui pieniä ihmisrypäitä harvassa. Terminaalin hallissa oleskeli vielä porukoita. Viisi itsepalvelu-automaattia, varauskoodini syöttämällä sain avainkortin laivaan. Olin maksanut verkkopankissa matkastani vain 3 euroa!

Yläkerrassa vartijoita ja remontti- tai kuvausporukka. Olin tullessani ainoana kortinnäyttöportilla. Menin liukuhihnalle jonkun perheen perään. Kaikki muut käytävässä näkemäni matkustajat suuntasivat ylös 6. kannelle, minä 4. kannelle, B4-sisähyttini 4101 oli keulapuolella ensimmäisenä hyttinä pääportaikon takana! Mariella-laiva lähti liikkeelle klo 17:25.

*

Aamulla 28.4.2017 hytistä kello 10:10, ulkona Tukholmassa olin jo 10:15. Kävelin bussikentän poikki ja kiviportaat Folkungagatanin alikävelytunneliin, sitten puuportaat Åsögatanille. Kesäaurinkoista huhtikuun lopulla, hiki ja kylmä tuuli. Puistosta alakierrosreitti vei Luotsikadulle, kapea puistopolku portain, lastentarha, toukkaryhmä käveli minua vastaan. Sågargatan, Bondegatan, Skånegatan, Nytorget, Närkegatan, Katarina Bangata, Östgötagatan.

Punaisen Ristin Kupan-kirpputorilla alennusmyynti -50%. Sitten Blekingegatanin Myrorna-kirppis. Östgötagatania ohi Alvglans-sarjakuvakaupan, "auki 11-18", ovi lukossa vielä 11:09. Mosebacketorg, Urvädergrändet. Emmaus-kirpputorille. Österlånggatania pitkin Gamla Stanissa. Junahistoria-kaupassa jaossa junakirjojen kesäluettelo 2017. Ulkomainoksessa China-teatteri mainosti Mormoninkirjasta tehtyä näytelmää.

Berzelii-park + patsas. Kello 11:55 rouvien jono Hallwylska-palatsin edessä 5 min. ennen avautumista. Ratsupoliisi ohjasi liikennettä, sotilasparaati kääntyi juuri Birger Jarls gatanilta Hamngatanille. Nousin jonon hännillä Hallwylskan toisen kerroksen museomyymälään, jossa myytiin lippuja 12:30 alkavalle museokierrokselle.

Valkolakkiset ylioppilaat parveilivat kaduilla ulkona Tukholmassa perjantaina 28.4.2017, Vappuaatto oli tulossa sunnuntaina.

**

Kävelin Nybrogatania koilliseen yli Karlavägenin aina Valhallavägenille asti, jossa esteeksi eteenpäin tuli Försvars- tai Militärhögskolan, valtava suljettu kortteli, sotilasalue. Jatkoin korttelin itäpuolelta koilliseen Jungfrugatania, jossa asuinalue ja ostoskeskus, kaartuvat talot ja - tiet! Kävelyreitti kulki erään talon läpi ja sotilasalueen piikkilanka-verkkoaidan vierestä.

Olaus Petrin kirkko kerrostalossa. Kolme kirkonkelloa pihalla, matalalla. Erik Dahlbergsgatan oli esplanadi-puistokatu pohjoiseen Lidingövägenille. Lähdin Studentbackenin mäkeä ylös koilliseen, jossa kerrostaloja korkealla. En osannut lähteä pihojen läpi Lidingövägenille, vaan kiersin Smedsbacksgatania yli Värtavägenin Fågelbergetin valtavaan puistoon. Kävelin puiston pohjoislaitaa itään kohti Kaknäs-tornia.

Myöhemmin Södra Hamnvägeniä Ariadne-hotellille. Pitkät kävelysillat ison satama-alueen ylitse Silja Linen terminaaliin. Isot Siljan ja Tallinkin laivat odottivat satamassa. Jalkakäytäviä ja pyöräteitä pitkin pääsi Ropstenin metroasemalle, jossa busseja klo 13:30. Metron lippuautomaatit korteilla, kassa kai myisi käteisellä.

Tältä kaakon suunnalta tuntui toivottomalta etsiä Kolagatan 4:n Myrorna-kirpputoria (löysin sen vasta tulevilla kerroilla lännestä päin). Aloin kävellä takaisin etelään, Lidingövägenin (E20-tie) reunaa Olympiastadionille. Valhallavägenillä näin etäältä 21-kerroksisen tornitalon "Nyponet", joka kuitenkin vain tylsä laatikkotorni, Körsbärsvägenin risteyksessä. Talo kuului listaani aiemmin näkemättömistä Tukholman nähtävyyksistä.

***

Kävelin länsi-lounaaseen Odengatania ja rinnakkaista Surbrunsgatania Odenplanille ja Norrtullsgatanille. Antikvariat Aderton, ulkolaatikoissa 10 kruunun kirjoja (n. euron). Naapurissa Myrorna-kirpputori. Ripustettujen taulujen käytävä vei peremmälle, oikealla kirjaosasto, seinän takana lastenkirjat ja lelut ja lautapelit, joita oli paljon!

Drottningatan sitten. Antikvariaatti August (Strindbergin talossa), jossa -60% alennusmyynti, edelleen. Peukaloinen Nils Holgersson nykyajassa sarjakuvassa! Strömgatanin kulmassa oli harmaa kuvapatsas, joka esitti romanikerjäläisrouvaa koiran hahmossa huivi päässä.

Gamla Stanissa Sven Vintappare-kujan Seriebodet oli jo kiinni. Comics Heavenin ulkolaatikot selasin. Jossain aiemmassa myymälässä, Kupanissako, muistelin nähneeni muovitettuja 3 sarjakuvalehden nippuja 10 kruunun hintaan (eli noin euron nippuja).

****

Slussenilla kävelin lännestä autotunneliin. Masthamnin Viking-terminaaliin saavuin klo 15:58. Siellä oli ruuhka, perjantaina 28.4.2017, maanantain Vapunko jondosta? Pitkät jonot lipun ja passin tarkastukseen. Vasemmalla Cinderellan risteilylle 2 tarkastajaa 1 portilla. Oikealla Mariellalle Helsinkiin samoin 2 tarkastajaa yhtä porttia kohti.

Tarkastaja seurasi kourassaan eri käden sormellaan lipun ja passin nimen yhtenevyyttä ja sanoi sitten "Kiitos!" Perässä automaattiportit. Kävelyportaat yläkertaan, liukuportaat remontissa! Yläkerrassa automaattinen portti ei toimi, vaan vartijaukko kysyy: "Helsinkiin?" Olin laivassa vasta klo 16:10.

Laivalla kuului hyttiin möykkää molempina iltoina. Edellisenä: "Ääntä kohti hyttiä 4107!" -tytöt. Pojat tyrkyttivät itseään mukaan. Laulajapoikia. Tyttö klo 23 Virve Rostia kuuntelemaan! Tömps tömps töminää. Joku 35-v. naisen sivistyneempi ääni myöhemmin kysyi: "Missä se Rosti esiintyy?" Kello 1 äänekkäitä poikia palasi. "JA ME Löydämme Uuden Maan!" kuorolauluna ("Sata salamaa iskee tulta..."). Seuraavana iltana krapulaisen eukon äänekästä riitelyä, ehkä ei käynyt päivällä maissa ollenkaan. Kovaa musiikkia ja puheen kälätystä. Aamulla klo 8 sama räyhääjä-eukko äänessä taas: "Puhelin on jäänyt johonkin hyttiin! Nyt hyttiä mylläämään! VIT-U soitan Poliisit!" Marikan ja Niinan nimet mainittiin.

Kuulutus laivassa aamulla kello 9: "Kovasta tuulesta johtuen arvioitu saapumisaika Helsinkiin klo 11." (Aikataulun mukaan klo 10:10.) Olinkin hytissä vielä klo 11:07, jolloin indokiinalainen siivooja jo avasi oveni.