813. Tukholma 49. Kungsholmen, Atlas, 2017

Sateinen lähtöpäivä 10.10.2017. Remontti Vikingin terminaalissa Katajanokalla. Romutetun Finnjet-laivan muistotaulu (lasivitriini) oli poistettu ala-aulan peräseinältä idästä. Matkapoikien kylpyläesite oli jaossa matkanjärjestäjän tiskillä. Lähtöselvitys-automaatit olivat välillä tyhjinä, kaikki viisi rivissä.

Henkilötodistukset tarkastettiin yläkerran portilla! Risteilymatkustajien valokuvauksen pystyi kiertämään sivusta. Viron-matkailun ilmaisjakelulehti Baltic Guide oli jaossa telineissään. Portti 1 oli käytössä: oikotie lasiseinäiselle käytävälle, joka vei Mariellalle. Kävelin laivaan ryhmien perässä jo klo 16:40. (Laivan lähdön tärinä alkoi vasta klo 17:25.)

Hyttini oli pieni B2-sisähytti numero 4803, oikean kyljen käytävältä poikittaisella käytävällä heti takempien portaiden takana. Jouduin maksamaan risteilymatkastani peräti 14 euroa lokakuussa 2017, kun taas huhtikuussa 2017 olin kahdesti maksanut vain 3 euroa ja tammi-, helmi- ja maaliskuussa 4 euroa. (Edellisvuoden 2016 syys- ja lokakuussa maksoin myös 14 euroa).

Marianne-karamellit olivat tehneet paluun tervetuliaislahjaksi Mariellan hyttiin saapuville! Kaksi kappaletta puna-valko-raitaisissa paperikääreissään kahden hengen hytin pöydällä. Hytin radion kaiutin oli lähes mykkä. Laivan kuulutukset eivät kuuluneet. Hytin oveen oli liimattu vihreä tarra: "Huolehdi ympäristöstä ja sammuta valot!" Hytti tuntui kylmältä. Laiva kulki tasaisesti, vaikka päivällä oli tuullut.

*

Tukholmassa aamulla 11.10.2017 "maihinnousu vain kannelta 6", toisin sanoen laituria vasten oli laivan vasen kylki. Laivaa ei ollut tullessa käännetty ympäri, niin että keula olisi paluumatkaa varten valmiiksi itään Suomea kohti. Nousin portaita kaksi kerrosta ylemmäs, jossa oli kohtuullinen ruuhka.

Vasemman kyljen varaportti sijaitsi ravintolasalin kyljessä ja avattiin klo 10:05. Hitaampia ohitellen olin ulkona jo klo 10:10 ja lähdin kävelemään Slussenia kohti. Ohitettuani rantaraitilla vielä yhden pariskunnan olin jo ensimmäisenä laivalla saapuneista, edessäni oli tyhjä tie.

Slussenin vanhaa betonista monikerroksista liikenteen liittymää oli purettu lisää: kävelytunneli oli lyhyempi kuin puoli vuotta sitten huhtikuussa käydessäni. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.

Kävelin Vanhan kaupungin halki: Järntorget, Österlånggatan, poimin raitiovaunujen ja junien harrastajien kaupan uuden kirjaluettelon 2017-18. Etsin Stora Hoparegrändetiä, löysin Lilla Hoparen vain! (Kujat eivät olekaan vierekkäiset, vaan välissä on kaksi muuta kujaa!)

**

Luettelo Gamla Stanin itälaidan KUJISTA Österlånggatanin ja Skeppsbronin välillä Slussenista alkaen: (Slussplan), 1) Södra Dryckesgränd, 2) Norra D, 3) Södra Bankogränd, 4) Norra B, 5) Tullgränd, 6) Pelikangränd ja 7) Lilla Hoparergränd yhdistyvät haarukkana Gaffelgrändiksi puolivälissä kohti Skeppsbronia, 8) Ferkens Gränd, 9) Drakens Gränd, 10) Stora Hoparegränd, 11) Skottgränd, 12) Brunnsgränd (leveä, Köpmantorgetin ja Köpmangatanin kohdalla), 13) Nygränd, 14) Kråkgränd, 15) Bredgränd (levenee itään), 16) Skeppar Karls Gränd, x) nimetön umpikuja, 17) Telegrafgränd, (sitten Slottsbacken ja kuninkaanlinna).

Finska Kyrkan (Slottsbacken 2 B,C). Luin ulkona esillä olleen syyskuun(!) ohjelman: lähinnä sunnuntaisin sekä keskiviikko-iltaisin tapahtumia. Halusin joskus nähdä kirkon sisältä! (Pääsin sinne vuotta myöhemmin 55. Tukholman-käynnillä, 20.11.2018. #806.)

Storkyrkabrinkenillä valokuvasin antikvariaatin näyteikkunan. Kuljin vaihteeksi VASABRON-siltaa. Rödbudtorget.  Yritin poiketa sisälle korkeatorniseen KLARAN kirkkoon (kävin jo 1988), mutten päässyt aamulla, tietöitä, esteitä. Pysäköintitaloja, joiden lomassa "Asunnottomien kulttuurikeskus", jonka oven edessä tupakanpolttaja.

Vattugatania rautatieaseman eteläpuolelta länteen. "Waterfront Congress Center". Portaat Klara Sjön rantaan. BLEKHOLMSTERRASSEN, kapea aidaton kiveys salmen rannassa, olin joskus ennenkin kulkenut. Nainen ja koira. Puistoranta, puinen laituritie. Mies istui portaalla tupakalla.

***

Menin kävelysiltaa KUNGSHOLMENILLE, ns. "Västermalmille", jossa harvoin tulee käytyä. Kungsholmsgatania länteen. Vasemmalla tulee vastaan linnamainen, kansallisromanttinen, keskitornillinen RAATIHUONE, Rådhuset (1909-15) Scheelegatan 7, ja vastapäätä pieni BAROKKIPUUTARHA! Valokuvasin Piperin muurin. Nuorisoa tuli ulos jostain luennolta ja POLIISITALOSTA virkapukuisia nuoria naisia.

KRONOBERGSPARKEN on rakennettu isoksi puistoksi muutoin hyödyttömänä (fåfängan) pidetylle mäennyppylälle, olin siellä ennenkin käynyt. JUUTALAISTEN HAUTAUSMAA oli minulle uutta Tukholmassa, puiston länsireunassa keskellä ja aidattuna.

Sankt Göransgatan, Sankt Eriksgatan, poikkesin KIRJASTOON, jossa oli valtavasti hyllyssä Tukholma-aihetta ja Ruotsin maakuntia käsitteleviä kirjoja! Laskujeni mukaan 20 hyllymetriä: 4 metrin leveydeltä 5-6 hyllyä alekkain. Mietin viihtyisinkö pitkään, tulisinko joskus vartavasten? Poistokirjoja myynnissä hintaan 1 kirja 5 kruunua, 3 kirjaa 10 SEK. Kummallisesti TYNNYRISSÄ oli noin 15 poistokirjaa. Lehtiosasto oli ovensuussa.

NAISTEN TORNITALO on Kungsholmenin erikoisuuksia, kiersin sen pihan, mäen töyräällä, jyrkkä rehevä rinne, puistopolkua alas mäeltä. "Kvinnohemmet", Welanders väg 8-14 (1944-47) arkkitehti C. Melin. Keltatiilinen, peräti 14-kerroksinen pilvenpiirtäjä ja matalampi osa. Tarkoitettu naimattomille, itsensä elättäville naisille. Pelkästään yksiöitä keittokomeroin ja omin vessoin! Lisäksi yhteistiloja käsitöiden tekemiseen, keittiö, kokoushuone.

SANKT GÖRANS KYRKA (1908-10/1956-58), alkuperäisen tiilikirkon kirkkosali on romahdusvaaran takia muutettu betonirakenteiseksi. Suntio avasi välioven minulle. Alttarin edessä oli naispappi, penkeillä istui muutamia ihmisiä, Jumalanpalvelus oli menossa, katselin sitä hetken aikaa takarivistä.

Kävelin Igeldamsgatania luoteeseen Karlsbergssjönin rantaan. Rakennusmiehiä remontoimassa taloja. Valokuvasin KARLSBERGIN LINNAN, joka järven vastarannalla. Palasin rantatietä pätkin itään, sitten "Z" mutkat: Industrigatan, Svarvargaatan, Gjutargatan, rinnettä ylös, Alströmergatan. AARONIN JUUTALAINEN HAUTAUSMAA on aidattuna kolmen asuintalon kolmelta sivulta ympäröimänä ja hämäränä.

****

Kävelin Fridhemsgatania, ja Fleminggatan 89:ään, jossa MYRORNA kirpputori (jossa olin kerran käynyt). Taulut eteiskäytävässä oikealla. Lännessä kirjaosasto. Näyteikkunassa Historialliset lautapelit (kirja), n. 28 peliä, pelattavia aukeamia! Huippulöytö minulle, 60 kruunua, ostin!

Sarjakuvalehdet 4 kpl 10 kruunulla, kävin kaksi täyttä laatikkoa läpi. Valikoin 1) Australialaisia, 2) TV-serierna Pink Panther, 3) Agent X9 Rip Kirby ja Paul Temple 100 sivua, 4) Knasen (Masi) väreissä. Jätin Binkyn (Archie-Justuksen kopio), Hacke Hackspettsin (Nakke), Tumacin, Buffalon, Työharjoittelija latino-rouva olisi ottanut sarjakuvista 4x3 kruunua, kysyi kollegalta. Kulutin kaupassa tunnin!

Kävelin Sankt Eriksbron -sillan pohjoiseen Vasastadeniin, jossa sillanpielessä kuuluisa, arkkitehtuuristaan kehuttu ATLAS-alue. RÖRSTRANDGATAN kuulemma kaunein katu. Taloissa on erkkereitä. Filadelfiakirkko. Itäeurooppalainen romani-kerjäläinen kierrätyslaatikoiden vieressä, toisia ICA-kaupan ovea vastapäätä. Näköala yli rautateiden Kungsholmeniin. Rannan NORRBACKAGATAN - ATLASMUREN alitse sillan (Sankt Eriksbron).

Torsgatan oli ennestään tuttu, Bonniersin tornitalo ja - taidehalli. Kävelin polkua sairaala-alueelle SABBATSBERGS SJUKHUS. Puinen kirkko oli auki (klo 14:50-15:00), sisällä valot, kuului soittoa. Etsin AISTIEN PUUTARHAN, Sinnenas Trädgård. Erilaisia kasvien penkkejä. Useita vanhoja naisia käveleskelemässä tai istumassa. TUOKSUT puuttuivat nyt syksyllä lokakuussa?

Huomasin puutarhan pohjoispuolella aidan takana ison puiston, jossa paljon lapsia leikkimässä. No sehän oli vanhastaan tuttu VASAPARKEN. Kävelin itään Dalagatanille Eastman-Instituutin ohi pikkuteitä. Rådmansgatan itään ja Teknologgatan etelään.

TEGNERLUNDEN, jossa August Strindbergin patsas. Lähellä Strindbergin viimeinen kotitalo kotimuseoineen. Kivijalan August-antikvariaatissa ei ole tällä kertaa usein toistuvaa alennusmyyntiä, mutta "lajittelemattomat" kirjat ovat halpoja. Muitakin asiakkaita sisällä tai ainakin näyteikkunaa ulkoa katsomassa.

Kävelin ohi City Conference Centerin. Klara Norra Kyrkogatan. KLARAN KIRKON ovi on auki, mutten mene sisälle (kävin 1988). Muitakin ihmisiä kulkee puistossa ja katsoo ohimennen ovea. Länteen kuja Vasagatanille: Klara Vattugrändet.

*****

Vasabronia taas Gamla Staniin. Stora Nygatania ohi Comics Heavenin. Poikkesin Tintti-kauppaan, kallis tietenkin. Kävelin perinteisen rantareitin laivalle, seurasin pitkään kiirehtimättä ohi tyttöä sekä pariskuntaa, joka kulki käsi kädessä, ehdin terminaaliin klo 16:05. Ala-aulassa oli autiota, poimin vielä hyllyköstä esitteitä. Menin yksinäni henkilöllisyyden tarkastukseen, lippua ja passia verrattiin.

Terminaalin yläkerrassa automaattiportti oli (joko?) suljettu! Virkailijanainen kysyi lippuani, "Mariella?" Laivaan sisäänkäynti vain 6. kannelle. Nousin sieltä 8. kannelle, jossa ulkona katselin ensiksi laivan käännöksen: keula Tukholman-suunnasta Helsingin-suuntaan. Sitten tunnin verran maisemia. Laivan aulassa valuuttakurssi: "Ostamme SEK 10,18 /myymme SEK 8,856".

Aamulla Helsingin Katajanokan satamassa oli rampilla ruuhkaa. Poliisit olivat vastassa eri kohdassa käytävää kuin joskus aikaisemmin. Kirkasta selvää suomea puhuvaa tyttöä kuulusteltiin: "Missä asut?" "Helsingissä" "Minne olet nyt menossa?" "Kotiin!" Huumekoira ei ollenkaan kiinnostunut minusta.

Kävelin Kasarmikatua etelään. En nähnyt Tehtaankadulla enää kynttilöitä 7.10.2006 murhatun naistoimittajan muistoksi. Vuorimiehenkadun Antikvariaatissa -70 % alennus, kaikki pois, huoneistossa tehdään remontti. Klo 11-11:15 liike oli yhä kiinni. Joku muukin katseli näyteikkunaa.

.

812. Tukholma 50. Naturhistoriska 6.12.2017

Itsenäisyyspäivän aattona 2017 kävelin Katajanokan Viking-terminaaliin. Lumihiutaleita Hesperiankadulta alkaen, nollakeli. Tuomiokirkko oli valaistu sinivalkoiseksi, Joulutorin valot keltaiset. Mariankatu, linnanovet. Päävartio valaistu. Katajanokka pimeä, remontoitava hotelli. Ulos näkyi vain harvoja kävelijöitä läpinäkyvällä rampilla Mariella-laivaan.

Satamaterminaalin aula tyhjähkö klo 16:45, lippuautomaateilla yksi ihminen kerrallaan. Somalien seurue lössinä liukuportaiden edessä ja yläkerrassa. Henkilötodistukset tarkastettiin! Otin ilmaisen Baltic Guide -lehden. Kuljin ohi valokuvaamisen. Portti 1: Tukholmaan. Oikotie! Liukuhihnalla vanhan pariskunnan perässä. Laivan aulassa joulupukki ja 2 muuta tervehtijää.

Minulla oli 4 euroa maksanut B4-sisähytti 4215 keulapuolella, keskikäytävällä, vasemmalla. Somaliseurue samalla käytävällä. Hytissä ruskeaa puuta matkiva laminaattilattia. "Majakkanäkymä" ikkunan korvikkeena. Vain ovensuussa yksi kytkin kattovaloille. Uutiset radiosta.

*

Aamulla lähdin hytistä vasta klo 10:10, mutta olin ulkona satamassa jo 10:15. Laivan aula oli tyhjä, rampilla jonon häntä, ruuhkaa hissille. Vetolaukkuja ja rattaita. Paljon lapsiperheitä, kouluikäisiäkin ja nuorisoporukoita. Ohitin kävelijöitä rantareitillä Slusseniin, jonka remontissa en juuri havainnut eroa lokakuuhun.

Gamla Stan, Järntorget, Evert Taube itäpuolella. Trafik-nostalgian kauppa auki. Lilla Hoparegrändet Skeppsbronille. Slottskajen, Norrbro (Keskiajan museo). Kustaa Aadolfin tori. Regeringsgatania suoraan pohjoiseen, katusilta, näköala Malmskilnadsgatan ja Kungsgatanin vanhat pilvenpiirtäjätornit. Johanneksen kirkon kohdalla katu kaartaa vasemmalle luoteeseen ja korvautuu Birger Jarls gatanilla. Jarlaplanilla Birger tekee mutkan oikealle pohjoiseen, mutta Roslagsgatan jatkaa suoraan luoteeseen.

Odengatania pitkin poikkean Roslagsgatanilta itään takaisin Birgerille katsoakseni ortodoksikirkon Sankt Georgios kyrkan. Valhallavägenin risteyksessä on liikenneympyrä.  Roslagsgatan jatkuu Roslagsvägen-nimellä luoteeseen, tehden kohta mutkan koilliseen. Hyvä kävely- ja pyörätie itäpuolella tyhjä ("1,3 km Yliopistolle"), vain autoja menossa Norrtäljeen.

Tietyömaan vuoksi joudun siirtymään vasemmalle puolelle. Bussipysäkillä ihmisiä. Olen kävellyt laivalta jo 75 minuuttia klo 10:15-11:30. Näen ensin Tukholman Yliopiston rakennuksia idässä, sitten pohjoisempana Naturhistoriska -museon. Maanalaisen Tunnelbana-asemaa "Universitetet" punaisella linjalla (Tekniska Högskolan - Danderyd - Mörby) en näe. Lännessä on paikallisjunan asema. Paikallisjunan rautatie ylitti autotien ja jatkui maanpäällä tien ja Brunnsvikenin merenlahden välissä. Pienempi paikallistie Frescativägen kulkee ison Roslagsvägenin rinnalla itäpuolella. Valokuvaan valtavia uusklassisia rakennuksia.

**

NATURHISTORISKA RIKSMUSEET. Pitkä julkisivu länteen. Mäki kohoaa pääovelle, josta pari ihmistä juuri menossa sisälle. Koululaisryhmiä varten sivuovi. Kävelen ensin talon ohi eteenpäin, jonne tienviitta "Bergianska Trädgården". Museon pohjoispääty, jossa paljon huolto-ovia tavarantoimituksille. Tietyö ja pysäköintialue. Tie ja kävelytie moottoritien alitse länsipuolelle, jossa kauempana näkyvätkin kasvihuoneet. 15 minuuttia kulutin ulkona.

MUSEOSSA tunti klo 12:15-13:15. Kävelin sisään parin pariskunnan perässä. Avara eteishalli, josta jatkoin suoraan itään. Vapaa pääsy museoon 2016- toista vuotta. "Lippuhalli" vasemmalla, lasiluukkuisten kassojen rivi - COSMONOVA, pyöreä teatteri-lisärakennus takaoikealla.

Vasemmalla (A) FOSSIILIT, Evoluutio, Dinosaurukset. Pieniä lapsia vilisee kuin puuhamaassa, he haluavat istua leikkikalu-liskojen päällä jokainen vuorollaan. Koskemattamina esillä komeita luurankoja! Valokuvaan niitä. Televisio-ruudussa ruotsalainen pitkätukkainen tiedemies-poika selittää lyhyesti asioita: "Miksi elämä yht'äkkiä purskahti valtavasti runsaammaksi?" Happea tuli ensin jostakin lisää!

(B) THE HUMAN JOURNEY. (Pienempi sali länteen takaisin pohjoisessa). Eritasoisia esi-isiä malleina. Uros naaraan perässä. Homer Simpson mulkosilmin, Homer Simpson riikinkukan pyrstöllä houkuttelee 2-3 naarasta kiinnostumaan itsestään.

(C) Picnic-kaistale. (D) DIVERSITY OF LIFE. Kapea kaistale pohjoisesta etelään. Lasisisssa vitriineissä esillä kaikenlaista, kuten etnografisessa museossakin.

(E) Pitkä kaistale pohjoiseen: 2-kerroksessa alapuolella "POLAR REGIONS"; hylkeitä, valaita, valkoturkkisia eläimiä.

(G) A SOUVENIER FOR LIFE -kaistale D:n rinnalla länneessä. Sitten portaikkoa YLÄKERTAAN, jossa (C) THE HUMAN ANIMAL, (E) EXPEDITIONS (löytöjä lasivitriineissä), (D) TREASURES FROM THE EARTH'S INTERIOR

(G) TEMPORARY EXHIBITION on nyt lasten puuhapaikka, jossa tenavat juosta vilistävät tai roikkuvat korkeista oksista, ja koti-isät maanittelevat heitä rauhoittumaan.

(A) SWEDISH NATURE. Täytettyjä eläimiä vitriineissä, mm. hirvi, ja luonto-dioraamoja.

(B) LIFE IN WATER. Ruotsin luonnosta palasin takaportaita alakertaan, Evoluutioon, ja ulos, klo 13:15.

***

Kävelin tunti sitten jo opettelemani reitin Roslagsvägen-moottoritien länsipuolelle, länteen, jossa BERGIANSKA TRÄDGÅRDEN. Vaarallinen tasoristeys yli junaradan! FRESCATI. Ensin Plantagen ym. kukkakauppoja. Pari hienosti erikoisen näköistä kasvihuonetta ja tavallisempia harjakattoisia. Ulkoalueilla ehkä LINNE'n laatimassa järjestyksessä kasveja sekä erilaisia ryytimaita. Värikasveja yms. mutta nyt joulukuun 2017 roudassa! Vesilammikko.

Lännessä merenlahti Brunnsviken, jonka rantapolkua palaan kohti etelää ja keskikaupunkia. Puinen keltainen 3-kerroksinen näkötorni, nousen sen mäelle, kapeat kiviportaat, talo lukossa. Muutama asuttu mökki, neljä perhettä.

"STRANDPROMENADEN" on kapea luonnonpolku merenrannassa (vastarannalla lännessä on Haga Park), paikoitellen puuportaita. Pelkään liukkautta, joissakin kohdissa sileää jäätä, jaloissani kesäkengät. Vain yksi nainen tulee vastaan reitillä. Kapuan kalliolle. Kävelen itään satunnaisia polkuja, kun ranta muuttuu pelottavan jäiseksi. Osun idempännä hiekkapolulle, joka menee kohti Wenner-Gren Centerin tornia etelässä. 

Tulin itäiseen lahdenpohjukkaan. Idässä oli moottoritie. Kaartelin vielä hieman lännessä. Junarata oli ylittänyt jo siltaa pitkin moottoritien. Poikkesin taiteilija CARL ELDHIN ATELJEELLA (museorakennus, puinen pihaportti lukittu). Ohitin useammasti kännykkäänsä jutelleen naisen, joka tuli oikotietä Ateljeelle, siltaa yli junaradan, jolla yksi raidepari, teollisuusrata Norra Länkenin suuntaan.

****

Palasin länsipuolelta ROSLAGSGATANILLE. Iso koulu. Seurasin paria koululaista, joskus ehtien edelle. Norra Latin -koulu etelämpänä. VANADISLUNDENIN vesitorni kohosi lännessä umpikujien päässä. Ylitin ison Odengatanin. Birger Jarls gatan taas. Iso elokuvateatteri. Tegnergatania Sveavägenille.

Adolf Fredrikin kirkkopuiston eteläpuolisella MYRORNA -kirpputorilla poikkesin klo 14:50-15:05. Ostin kellarista "Ruotsin Sarjainfon" Bild & Bubbla n:o 4/2002. Tidningar och magasiner maksoivat kaikki 10 kruunua/kpl. Muslimihuivinen työharjoittelija varmisti asian viisaammalta ja palautti vaihtorahan 20 kruunusta. Kassajono, ruukkuja, kuppeja, kortilla maksanut, muovikassit 1 kruunu (= 10 eurosenttiä).

Paluureittini laivalla: Sveavägen (päättyy Sergelin toriin), Gallerian -kauppakuja etelään. Gustav Adolfs torg taas, Norrbro, kuninkaanlinnan ohi, Västerlånggatan, Stora Nygatan (Sven Vintappare gränd: asiakkaita Seriebodenissa!). Birka-terminaalilla joku turisti kysyi Viking-terminaalia? 1 km itään. Poikkesin Fotografiska-museon kaupassa, etsin turhaan päivän "Metroa", ilmaisjakelulehteä, joka oli loppunut Sveavägeniltäkin. Olin Viking-terminaalissa jo 15:50, ei ollut jonoa lipun ja passin tarkastukseen. Tarkat vartijat ottavat aina nuo molemmat dokumentit käsiinsä vertaillakseen täsmääkö nimi.

Katsoin laivalta klo 16:15-35 Mariellan lähdön. Vielä klo 16:20 tuli rampilla harvakseen viimeisiä matkustajia. Laiva irrotettiin laiturista klo 16:28. Istuin käytävän ikkunan äärellä. Valaistut uudet suuret talot rannassa.

.

811. Hangossa: 1973, 1994, 1996, 1997 ja 2024

Viidesti kävin Hangon kaupungissa 51 vuoden aikana, eri tavoin: 1) tilausajobussilla, 2) junalla, 3) poistuen Hangosta laivalla, 4) saapuen Hankoon linja-autolla, 5) yöpyen Hangossa hotellissa.

* 1973:

Kävin Hangossa ensimmäisen kerran luokkaretkellä, tiistaina 29 toukokuuta 1973. Ajoimme Espoosta tilausajobussilla Hangon Itäsatamaan, jossa aluksi puoli tuntia omaa aikaa. Valokuvasin satamalaitureita, ranta-aittoja ja Hangon museon julkisivun kanuunoineen. Klo 12 lähdimme tunniksi vesibussi "Marinalla" Hauensuoleen katsomaan merimiesten 1500-1900-luvuilla kallioon hakkaamia nimikirjoituksia. Luodoilla oli hautovia lintuja ja käärme. Näimme myös saarilinnoitusten raunioita.

Kello 13 alkoi - kiistelyn jälkeen - 2,5 tunnin vapaa-aika kierrellä Hankoa omin päin. Kuljin Saulin kanssa keskustaa kohti. Näin pienen linja-autoaseman, jonka kohdalla Korsmaninkatu kääntyi oikealle itään, kun vastaan tuli rautatie. Mutkan jälkeen oli kohta siltakatu rautatien yli. Sillan kupeessa oli moderni liikerakennus, jossa mm. grilliravintola, jonne eräät luokkatoverit menivät.

Ylitin sillalla rautatien, toisella puolella oli juna-asema. Jatkoin korttelin verran pohjoiseen, kunnes käännyin Esplanadille länteen. Puistokatu oli mahdottoman leveä suhteessa olemattoman vähäiseen liikenteeseen! Jalkakäytävä ja pyörätie oli erotettu istutuksilla ja nurmikolla autokaistoista.

Talot olivat yleensä puisia omakotitaloja, paitsi ensin KOP:n omistama (aiemmin Hyvon oy:n) pilarien päällä seisova korkea asuinkerrostalo, jonka kaltainen pilaritalo on myös Espoon Niittykummussa. Sauli osti kioskista jäätelöä, kioskin ikkunat olivat täynnä ruotsinkielisiä taskukirjoja. Kävelimme pitkälle ja kapealle Juvikinkadulle asti, mutta emme lähteneet etsimään Lauri Peltosen postimerkkiliikettä kadun pohjoispäästä.

Käännyimme etelään ja palasimme itään junaradan varren Pitkäkatua, jonka varrella oli mm. Kekkosen Konepaja. Sauli katseli juna-aseman käymälää, jonka seinät olivat täynnä kirjoituksia, ja minä luin mainoskarttaa, sitten palasimme radan eteläpuolelle.

Vuorikadulla oli pari levykauppaa, valikoimat huonot. Söimme eväitä kalliometsikössä kirkon ja vesitornin lähellä. Kuljeksimme katuja ja tulimme isoon puistoon, jossa oli sorsalampi ja laituri, jolla söimme banaanit. Valokuvasin katunäkymiä, Hangon Casinon hiekkarantoineen, suuren huvilan Villa d'Angleterre (Appelgrenintie 9) ja siirtolaismonumentin (3 lentävää joutsenta). Aika alkoi loppua ja etsimme bussimme. Paluu-bussimatkalla pysähdyttiin vielä vierailemaan Raaseporin linnassa.

** 1994:

Kävin Hangossa junalla, tiistaina 16.8.1994, Päivin kanssa. Heräsin Espoossa klo 5:05, ajoin bussilinjalla 149 Soukasta klo 6:05, Päivi saapui Helsingissä laiturille raide 10 klo 6:35, juna 6:50. Menopaluu-lippu Hankoon maksoi 118 markkaa.

Karjaalla junanvaihto klo 7:50-8:00, raide 1 lännessä, vain kaksi vaunua. Olimme etummaisessa vaunussa kaksin. Metsämaisemia. Tammisaaren paras puoli länteen.

Hangossa klo 8:42-14:10. Iso komea asemarakennus (l-as. takana). Siltaa rautatien yli keskikaupungille. Bulevardi komein katu. Rantakalliot. Söimme sipuli- ja mustikkapiirakoita. Kävimme Puistovuorilla (mereen työntyvä iso niemi), mutta hiidenkirnua "Jättegrytan" ei löytynyt.

Hangon Casino (wc), vadelmia, Appelgrenintie puisine huviloineen, rantapolkua hiekkadyyneille, itään "Neljän Tuulen Tuvalle", jossa kahvi 10 markkaa! (Mannerheim oli ostanut häiritsevän meluisan kapakan naapuristaan ja raitistanut sen kahvilaksi).

Kävimme vesitornissa klo 11:50-12 katsomassa ja valokuvaamassa näköalat, mummo peri hissimaksun 5 markkaa. Kävimme viereisessä kirkossa, jossa menossa häävalmistelut, urkuri, valokuvaaja. Kävimme Antikvariaatissa klo 12:20-45. Jaakko Fellman (s. A. Meurman) 70 markkaa. Leinon kertomaruno.

Itäsatama klo 13. Vesibussi "Marina" ei lähtenyt merelle myrskyävälle, koska tuulta 11 metriä sekunnissa. Katselimme ranta-aitat. Linnoitusmuseo ovelta (10 markkaa), tylsä näyttely. Hangon elokuvateatteri Olympian ohjelmistossa "Snapper" (jonka olin katsonut Päivin kanssa Helsingissä kuukautta aiemmin) sekä "Philadelphia". Priima-kauppa. Asematori. Junalla klo 14:10-39 Tammisaareen. 

EKENÄS, puistot, vesitornin harju ensin. Kävelyä ristiin-rastiin. Luonnonpuisto Hagen rehevä lehto, jossa kasvoi tammia. (Elokuvateatterissa "Schindlerin lista".)

KARJAALLE junalla klo 19:14-27. "Teillä onkin pitkä odotus Karjaalla, puolitoista tuntia!" huudahti konduktööri. Minusta se olisi hyvä aika vierailuun Karjaalla, mutta naisystävä hermostui! Minusta edellinen juna olisi lähtenyt kohtuuttoman aikaisin ja seuraava liian myöhään! Aseman odotushuone sulki, ravintolan savuton puoli auki, Helsingin Sanomat luettavaksi, Päivi halusi vain jäädä istumaan asemalle, kun minä kävelin Karjaan keskustassa, edes 20 minuuttia. Pikajuna klo 20:58-22:05 Helsinkiin, jossa näimme ilotulituksen.

*** 1996:

Laivalla Hangosta tiistaina 6.8.1996 Päivin kanssa Uuteenkaupunkiin. Aamujunamme lähtiHelsingistä klo 6:34. Ensimmäinen vaunu on taempia väljempi. Rinkkaselkäisiä junanvaihtajia Karjaalla. Kuuntelin Tove Janssonilta kuulostavaa ruotsia Karjaan - Hangon junassa.

HANKO klo 8:30. Kävelimme autotien siltaa yli rautatien etelään ja jatkoimme Nycanderinkatua lounaaseen Bulevardin kulmaan asti, jossa käännös vasemmalle kaakkoon. Bulevardi 6:ssa oli Hangon komea kaupungintalo, jonka kulman takana Vuorikadulla matkailutoimisto, turisti-info, josta haimme esitteitä. Olimme menossa Franz Höijer -laivalle, tarkoituksenamme matkustaa Uuteenkaupunkiin, jonne laiva saapuisi illalla.

"Olette kai varanneet etukäteen? Laiva on monesti ihan täynnä?" huolehti virkailija. "Siitä kysellään meiltä enemmän kuin mistään muusta". Vaihtoehdoksi hän esitti vesibussia Bengtskärin majakkasaarella, liput 290 markkaa. 

Kävelimme lyhyen matkan Itäsatamaan, alle puoli kilometriä. Hankoon tutustuminen jäi tällä kertaa lyhyeksi. Franz Höijer saapui laituriin klo 9:30. "Onko laivalla tilaa?" kysyin. "Minne asti? Monelleko?" huusi merimiesnuttuinen vaalea Aka Ankka laivan partaan yli laiturille. - Meille kahdelle riitti tilaa!

Turistibussi ja toinenkin saapui lastinaan ryhmämatkalaisia. "Piikkiön karjalaiset" sekä Hyvinkään Liikenteen seuramatka Kemiöön Amos Andersonin kotimuseoon. Lisäksi laiturilla odotti kourallinen meitä itsenäisiä matkustajia. Laiva sai kuljettaa enintään 100 matkustajaa ja Hangosta lähtijöitä kertyi 98! (Hyvinkään Liikenteen ryhmä, 46 henkilöä, jäi jo Kasnäsiin 2,5 tunnin matkan jälkeen, heille oli varattu ensimmäinen kattaus ruokasaliin.) Päivi ja minä matkustimme laivalla kellon ympäri 12 tuntia, reitin päästä päähän, mm. Nauvon ja Gullkronan kautta.

Kiikkerät nostoportaat laskettiin vinssillä alas kannelta laiturille. Nuolten opastamina kuljimme kannella jonossa keulapuolelle, josta portaat alas sisälle: aula, sisäkansi, baaritiski, perällä ruokasali (seisova pöytä 80 markalla). Mummot narisivat jonosta!

Laivalippuni maksoi 60 markkaa, Päivin maksoi vain 30 markkaa, koska hänellä oli opiskelijakortti. (Bengtskäriin olisi maksanut 10 tai 5 kertaa enemmän! Franz Höijerin reitti oli subventoitua saaristoliikennettä!) Laivalla oli joitakin hyttejä yöpymiseen perillä Uudessakaupungissa; yhdeksän 2-hengen hyttiä, mutta NE oli kaikki varattu etukäteen! Harmillista. Laiva lähti Hangosta klo 10 ja saapui Uuteenkaupunkiin klo 22.

- Laivamatka saaristomerellä Kuntabongarissa  -  (julkaistu tammikuussa 2015)

"479. Laivalla Hangosta Uuteenkaupunkiin"

**** 1997:

Leenan kanssa bussilla ja junalla Hangossa perjantaina 22.8.1997. Ensin juna Espoon asemalta klo 11:20-12:40? Tammisaareen, menopaluu 88 markkaa. (KARJAALLA junanvaihto, kaksi vaunua melko täysiä ja ruotsia vain puhuttiin.)

TAMMISAARESSA valokuvasin: 1) Alvar Aallon suunnitteleman Sparbankin talon, 2) Höijerin Kaupungintalon, 3) Aallon "Villa Schildtin", Leena käveli sillä aikaa Knipanille, jossa tapasimme klo 14. Söimme keskikaupungilla, kauppatorin vieressä, turkkilaisessa kebab-pizzeriassa (Wienerleike 55 mk, päivän pizza 30 mk, sekä salaatti). Kauppatorilla istuskellut mies kehui, miten kansainvälinen Tammisaari on: "Tuolla kauempana on kiinalainenkin ravintola, mutta tässä viereisessä on hyvä ruoka!".

HANKOON Tammisaaresta junaa korvaavalla bussilla klo 16:20 (junalippu menopaluu 42 markkaa). Bussi tuli Helsingistä asti ja oli melko täynnä. Tie kiemurteli kuin käärme, vuoroin oikealle ja vasemmalle. HANGOSSA kuvasin 1) ruotsinkielisen koulukeskuksen, 2) Hangon Casinon. Leena kävi sillä aikaa kahvilla. Jäätelöt kioskista. Paluumatka junalla 18:44 alkaen, jäimme Espoon asemalle klo 20:15. Leena sanoi pitäneensä Tammisaaresta enemmän kuin Hangosta.

***** 2024:

Hotellimatka Hankoon. Hangossa järjestettiin kolmatta kertaa vuotuinen 1-päiväinen Kirjallisuustapahtuma lauantaina 23.3.2024. Puolen tunnin keskusteluja Kaupungintalon juhlasalissa klo 10-16:30, kuusi aihetta ruotsiksi ja kuusi suomeksi. Esiintyjinä mm. Petteri Järvinen, Virpi Hämeen-Anttila ja Sirpa Kähkönen.

Vantaalainen nettiantikvariaatti osallistui ensimmäistä kertaa tuoden Nummelan varastosta pakettiautollisen myytäviä kirjoja salin lämpiöön, jossa oli myös kahvila.

Puolen päivän jälkeen perjantaina 22.3.24 ajoimme kiemurtelevaa valtatietä 25 Tammisaaren kautta Hankoon. Santalantietä tultiin Y-muotoiseen risteykseen, jossa oikealle alkoi Esplanaadi ja vasemmalle Appelgrenintie, joka ensimmäiseksi ylitti tasoristeyksessä rautatien. Lidl oli rakentanut haarukkaan Hangon-myymälänsä (Esplanaadi 134).

Appelgrenintie ohitti merenrantaa ja puistoa, vanhoja puuhuviloita sekä Hangon Casinon, kunnes päättyi Y-muotoiseen haaraan: vasemmalle Merikatu (jonne ajokielto) ja oikealle Bulevardi, kaupungin ehkä arvokkain katu, jonka varrella numerossa 6 Kaupungintalo ja vieressä numerossa 8 Hotelli Bulevard (entisessä poliisilaitoksen talossa).

Pysäköimme auton Kaupungintalon kulman taakse Vuorikadulle (tärkein liikekatu), vastapäätä oviriviä kaupungintalon Juhlasaliin. Vasta noin kello 15-16 alkaen oli luvattu mahdollisuus pystyttää myyntitiski, mutta pääsimme joustavasti aloittamaan jo klo 14:30.

Ala-aula naulakkoineen oli katutasossa, invalidihissillä onnistui tavarankuljetus toisen kerroksen lämpiöön. Kärräsimme sisään noin 24 banaanilaatikollista kirjoja sekä tarvikkeita ja lisäpöytiä lämpiössä jo vakiovarusteina olevien täydennykseksi. Kello 17:ään mennessä kirjat oli ryhmitelty pöydille.

*

Hotellimme oli Bulevardilla heti viereisessä talossa. Katu oli leveä, autot pysäköitiin poikittain vanhojen puiden väliin. Heti ulko-oven jälkeen eteisaula muodosti 25-paikkaisen baarin "Bar Komisar", joka toimi aamuisin klo 8-10 aamiaissalina, jossa 6 pöytää. Kirjautuminen hotelliin klo 15-18 "baaritiskillä".

Toisessa kerroksessa oli noin 9 vierashuonetta sekä avoin kokoussali, jossa pidettiin jonkin osaketalon yhtiökokousta. Lisäksi entisen poliisitalon kellarissa oli 6 putkaa muutettu hotellihuoneiksi. Huoneemme oli yllättävän tilava verrattuna esim. äskeisten Jyväskylän hotellihuoneiden pienuuteen. Wc-kylpyhuone oli jaettu 3 huoneen kesken, mutta 2 muuta olivat tyhjillään. Isot ikkunat Bulevardille, sälekaihtimin. Iso taulu-televisio. Teen keittovehkeet.

Aamiaisella klo 8 istui viitisen henkilöä kerrallaan. Buffet-aamiaista tarjottiin 15 euron hinnalla myös yöpymättömille kadun kulkijoille. Seisova pöytä oli katettu kätköön toimiston ohittavan käytävän sivuhuoneeseen. Lämpiminä ruokina oli pieniä nakkimakkaroita ja munakokkelia, kylminä juustoa, makkaraa, meetvurstia, paprikaa, minitomaatteja, kurkkua, keitettyjä kananmunia, salaattia, melonia, mansikoita, hilloa, 4 lajia leipää, viiliä, jogurttia, kakunpaloja, appelsiinimehua.

**

Mitähän minulla oli vielä näkemättä tai hahmottamatta Hangossa edellisten vuosien käyntieni jälkeen? Ainakin Hankoniemen kärkeen johtava luontopolku! Kaupungintalon Matkailutoimiston ulkopuolella oli virka-ajan ulkopuolella "postilaatikossa" jaossa hyviä Hangon karttoja sekä pieniä opaskirjasia Arkkitehtuurikävelylle.

Aloitin kävelemällä Bulevardin luoteeseen. Pääkadun varrella oli vanhoja puita, vain yksikerroksisiakin puutaloja ja joitakin kerrostaloja, joista komein 4-kerroksiseksi korotettu Lignellin talo, Bulevardi 20, Nycanderinkadun kulmassa. Länsipuolella oli kauppatori, jossa muutamia kojuja pystytettiin lauantai-aamuna.

Nycanderinkatu ylitti siltana rautatien (joka jatkui länteen teollisuusalueille ja Länsisatamaan) vaihtuen Halmstadinkaduksi radan pohjoispuoella. Kävelin sinne. Vastaan tuli Viljo Revellin suunnittelema, paalujen päälle rakennettu entinen Hyvon Kudeneuleen asuintalo. Sen varjossa oli Hangon R-kioski sekä iso K-Supermarket, jonne meni asiakkaita lauantai-aamuna kello 9.

Kävelin pari korttelia länteen leveää puistokatua, jo 1974 tutuksi tullutta Esplanaadia. Sitten oikaisin luoteeseen poikittain Haagapuiston halki. Puistossa oli vielä hieman lunta sekä kuralammikoita maaliskuun 23. päivänä. Kuljin Linjakatua pätkän pohjoiseen, vaihdoin Bromaninkatua länteen Ankkurikadulle pohjoiseen, sik-sakkia, leveää Kappelisatamantietä länteen Juvikinkadun kulmaan.

Iso keltainen rapistuva puutalo jatketuin siivin, joissa isot näyteikkunat, Juvikinkatu 32 ja Kappelisatamantie 45. Asuintalona. Talossa sijaitsi viime vuosisadalla Suomen suurimman postimerkkiliikkeen Lauri Peltosen myymälä ja toimitila. Perustettu 1920. Myyty tanskalaisille, muuttanut ensin Hangon teollisuusalueelle Lasitehtaankadulle, sitten Turkuun! LaPe.

***

Jatkoin Kappelisatamantietä länteen ja Hangonkyläntien jälkeen Gunnarsintietä etelään. Ohitin lopetetun M-kaupan. Tulin takaisin Esplanaadille, jota kävelin ohi Aarniometsänkadun risteyksen tien päähän asti länteen, jossa oli kävelytien viitta Tulliniemen luontopolulle Hankoniemen kärkeen.

Reitti meni ensin luoteeseen kohti rantaa, aidattujen teollisuusalueiden välistä. Koira taluttajineen, ja kohta toinenkin, tuli minua vastaan ennen merenlahtea Gåsörbukten. Rannassa alkoi rantaa myötäilevä luontopolku lounais-länteen. Aluksi oli kävijämäärän laskurilaite, joka rekisteröi, muttei kertonut kävijälle monesko hän on tänään tai tänä vuonna.

Rantapolku oli aluksi sula lumesta ja siinä oli pitkospuita, mutta muuttui lätäköisemmäksi, kuraisemmaksi, lumisemmaksi ja jäisemmäksi. Jonkin matkaa kuljettuani luovutin ja käännyin takaisin. Mereltä puhalsi hyytävän kulmä tuuli. Paluumatkalla vastaani tuli kolme pariskuntaa, jotka kaiketi aikoivat luontopolkua Hankoniemen kärkeen.

Esplanaadin länsipäässä oli suuri pysäköintialue. Kävelin sen nurkan läpi ja teollisuus- tai satamanrautatien yli niemen etelärannalle, Gunnarsinrannalle. Pitkä hiekkaranta jatkui koverana kauas lounaaseen, vielä vapaana muoviroskalautasta, joka saapui mereltä vain muutamaa päivää myöhemmin ja päätyi valtakunnallisiin uutisiin!

Nousin Pallbobergetin rantakallioille ja jatkoin eri reittiä itään, Gunnarsinrannantietä. Valokuvasin pittoreskeja puutaloja rantatöyräällä. Hiljaisen kapean autotien eteläpuolella oli jyrkkä pudotus ranta-aitoille ja kapealle hiekkarannalle ennen merta. Varmasti monelle mieluinen ja idyllinen asuinpaikka.

Vaihdoin Expressintietä koilliseen Eteläiselle Pallbontielle, joka kulki itään heti rautatien eteläpuolella, kunnes yhtyi Gunnarsstrandsvägeniin. Ylitin rautatien Notholmsvägenillä Pitkäkadulle, jota pitkin pääsin ihan Hangon rautatieasemalle asti. Pitkätie oli suora ja tylsä, sitä kävellessä oli mukava lukea kirjasta Hangon arkkitehtuurista.

****

En halunnut ylittää taas rautatietä Halmstadinkadun / Nycanderinkadun siltaa pitkin, jota kuljin jo vuonna 1973, vaan jatkoin rautatieaseman ohi Kadermonkadulle, jolta pääsi kävelytunnelia pitkin eteläpuolelle Puistokadulle. Asemalla ei näkynyt junaa, jolla oli lähtöaikoja Hangosta parin tunnin välein.

Puistokadulla ja sivukaduilla näkyi mukavia puutaloja ennen suurta "Parkdammen" -puistoa, jossa oli keskellä iso lampi. Valokuvasin sen jo 1973. Puisto oli talven lumihankien jäljiltä vielä liian märkä ja lätäkköinen käveltäväksi, jouduin ohittamaan sen katua pitkin. Tulin Appelgrenintielle, jonka eteläpuolella Puistovuoret (käyty jo 1994) ja Hangon Casino rantoineen (käyty jo 1974).

Kävelin Appelgrenia itään ja Jeja Roosin tietä pohjoiseen katsomaan Wivi Lönnin piirtämää konsuli Friisin taloa vuodelta 1917. Jeja Roos oli paikallisia vaikuttajia. Yhteiskuntatieteilijä Jeja-Pekka Roos on suosinut pelkkiä nimikirjaimiaan J.P. Roos.

Palasin etelään ja menin Casinon rannan läpi etsimään rannalta Höijerin 1880-luvulla suunnittelemaa Artur Frenckellin hirsihuvilaa. Ehkä näin sen (luulen nyt), tai ehkä en (luulin ensin). Kuljin Merikatua ohi Vapaudenpatsaan ja Siirtolaismonumentin ja modernien kerrostalojen, kohti Tehtaanniemeä, jolla oli Kylpylähotelli Regatan uudisrakennuksia. Hotelli Regatan päärakennus, Torikatu 2, oli komea jugend-talo (1898), Lars Sonckin suunnittelema Seurahuoneeksi.

Huomasin Hangossa perheiden kävelevän promenaadilla ja juttelevan matkan varrella tavattujen tuttujensa kanssa - vaikkapa kerrostalon parvekkeelle. Samoin turistipariskunnat saattoivat kulkea pareittain, vaimot jutellen rinnakkain keskenään ja ukot edellä keskenään. Reittini keskustassa sattui useammasti uudelleen yksiin parin-kolmen ryhmän kanssa.

*****

Kiersin Itäsatamaa puisia laitureita pitkin. Tienviitta opasti kävelijän rannalta Hangon museolle (Nycanderinkatu 4) sisämaahan ranta-aittojen rivistön taakse, mutta museo oli suljettu, avautuisi 8.4.24. Kuljin kaksiosaisen Korkeavuorenkadun, kadun puolivälissä oli jyrkkä rinne, vain kävelijöille. Tulin Raatihuoneentorille, vastapäätä Kirkkopuistoa.

Jyrkkä Christiersonsvägen (ajo vain tonteille) nousi Vartiovuorelle, jonka huipulla kohosi punainen vesitorni. Alaovi oli lukossa, ilman selityksiä pääseekö näkötorniin enää joskus kesällä (kävin 1994). Kirkko oli naapurissa, ovet lukossa. Valokuvasin rinteen reunalta kalliolta Kaupungintalon Vuorikadun-puoleisen juhlasalin komean sisäänkäynnin.

Laskeuduin kukkulalta jyrkkää Kirkkotietä Vuorikadulle, kaupunginkirjaston kulmalle.  Kädenheilautukseen reagoiva automaattinen ulko-oven aukaisu ei toiminut klo 15. Kirjasto olikin ollut auki lauantaina vain klo 10-14.

Vuorikatu oli vilkas kauppakatu ja puolivälissä yhden korttelin verran kävelykatu, kohokohtanaan Hangon ainoa elokuvateatteri Olympia. Esityksiä: "Kungfu-Panda" klo 17 (lauantaina klo 14) ja "One Life" klo 19:15. Liput 12 euroa. Kirjallisuuspäivän erikoisesitys lauantaina klo 17: Viktor Sjöström: "Terje Vigen" (1917) 60 min. mykkäelokuva, kitaristin säestyksellä, liput 15 euroa.

Vuorikadun poikkikadulla Ratakadulla oli S-Market. Vuorikadulla oli vaatekauppoja, sisustustavaraa, kukkakauppoja, sekatavaraa, Tias Bok - Tian kirja, osuuspankki. Ravintoloita kadunpätkillä, levykauppoja en nähnyt enää ollenkaan. Unohdin etsiä (Marian) Antikvariaatin, joka oli kai muuttanut Bulevardin kivijalasta näkymättömiin, historialliseen puuhuvilaan Villa Orrman.

Tuntui kuin tällä kertaa olisin haravoinut Hangon ydinkeskustan tiheäpiikkisellä hangolla: näin melkein kaikki kadut, jos aiemmin olin vain harvakseltaan saanut poimituksi näytteitä sieltä-täältä. Kaikkia "Kulmakatuja ja Oikokatuja" en talsinut läpi, mutta vilkaisin toisilta kaduilta. Suurimmaksi ellei ainoaksi puutteeksi jäi Hankoniemen kärki, Uddskatan, "Suomen eteläisin kärki / Finlands sydligaste spets / The Southernmoust point of Finland", kartan mukaan!

Vantaalainen antikvaari oli saanut Juhlasalin lämpiössä osan kirjoistaan myytyä, loput pakattiin lauantaina klo 16:15-17 banaanilaatikoihin ja pakettiautoon. Kauppias oli kohtalaisen tyytyväinen myyntiinsä ja suunnitteli palaavansa Hankoon vuoden päästä uudelleen!

.