Viidesti kävin Hangon kaupungissa 51 vuoden aikana, eri tavoin: 1) tilausajobussilla, 2) junalla, 3) poistuen Hangosta laivalla, 4) saapuen Hankoon linja-autolla, 5) yöpyen Hangossa hotellissa.
* 1973:
Kävin Hangossa ensimmäisen kerran luokkaretkellä, tiistaina 29 toukokuuta 1973. Ajoimme Espoosta tilausajobussilla Hangon Itäsatamaan, jossa aluksi puoli tuntia omaa aikaa. Valokuvasin satamalaitureita, ranta-aittoja ja Hangon museon julkisivun kanuunoineen. Klo 12 lähdimme tunniksi vesibussi "Marinalla" Hauensuoleen katsomaan merimiesten 1500-1900-luvuilla kallioon hakkaamia nimikirjoituksia. Luodoilla oli hautovia lintuja ja käärme. Näimme myös saarilinnoitusten raunioita.
Kello 13 alkoi - kiistelyn jälkeen - 2,5 tunnin vapaa-aika kierrellä Hankoa omin päin. Kuljin Saulin kanssa keskustaa kohti. Näin pienen linja-autoaseman, jonka kohdalla Korsmaninkatu kääntyi oikealle itään, kun vastaan tuli rautatie. Mutkan jälkeen oli kohta siltakatu rautatien yli. Sillan kupeessa oli moderni liikerakennus, jossa mm. grilliravintola, jonne eräät luokkatoverit menivät.
Ylitin sillalla rautatien, toisella puolella oli juna-asema. Jatkoin korttelin verran pohjoiseen, kunnes käännyin Esplanadille länteen. Puistokatu oli mahdottoman leveä suhteessa olemattoman vähäiseen liikenteeseen! Jalkakäytävä ja pyörätie oli erotettu istutuksilla ja nurmikolla autokaistoista.
Talot olivat yleensä puisia omakotitaloja, paitsi ensin KOP:n omistama (aiemmin Hyvon oy:n) pilarien päällä seisova korkea asuinkerrostalo, jonka kaltainen pilaritalo on myös Espoon Niittykummussa. Sauli osti kioskista jäätelöä, kioskin ikkunat olivat täynnä ruotsinkielisiä taskukirjoja. Kävelimme pitkälle ja kapealle Juvikinkadulle asti, mutta emme lähteneet etsimään Lauri Peltosen postimerkkiliikettä kadun pohjoispäästä.
Käännyimme etelään ja palasimme itään junaradan varren Pitkäkatua, jonka varrella oli mm. Kekkosen Konepaja. Sauli katseli juna-aseman käymälää, jonka seinät olivat täynnä kirjoituksia, ja minä luin mainoskarttaa, sitten palasimme radan eteläpuolelle.
Vuorikadulla oli pari levykauppaa, valikoimat huonot. Söimme eväitä kalliometsikössä kirkon ja vesitornin lähellä. Kuljeksimme katuja ja tulimme isoon puistoon, jossa oli sorsalampi ja laituri, jolla söimme banaanit. Valokuvasin katunäkymiä, Hangon Casinon hiekkarantoineen, suuren huvilan Villa d'Angleterre (Appelgrenintie 9) ja siirtolaismonumentin (3 lentävää joutsenta). Aika alkoi loppua ja etsimme bussimme. Paluu-bussimatkalla pysähdyttiin vielä vierailemaan Raaseporin linnassa.
** 1994:
Kävin Hangossa junalla, tiistaina 16.8.1994, Päivin kanssa. Heräsin Espoossa klo 5:05, ajoin bussilinjalla 149 Soukasta klo 6:05, Päivi saapui Helsingissä laiturille raide 10 klo 6:35, juna 6:50. Menopaluu-lippu Hankoon maksoi 118 markkaa.
Karjaalla junanvaihto klo 7:50-8:00, raide 1 lännessä, vain kaksi vaunua. Olimme etummaisessa vaunussa kaksin. Metsämaisemia. Tammisaaren paras puoli länteen.
Hangossa klo 8:42-14:10. Iso komea asemarakennus (l-as. takana). Siltaa rautatien yli keskikaupungille. Bulevardi komein katu. Rantakalliot. Söimme sipuli- ja mustikkapiirakoita. Kävimme Puistovuorilla (mereen työntyvä iso niemi), mutta hiidenkirnua "Jättegrytan" ei löytynyt.
Hangon Casino (wc), vadelmia, Appelgrenintie puisine huviloineen, rantapolkua hiekkadyyneille, itään "Neljän Tuulen Tuvalle", jossa kahvi 10 markkaa! (Mannerheim oli ostanut häiritsevän meluisan kapakan naapuristaan ja raitistanut sen kahvilaksi).
Kävimme vesitornissa klo 11:50-12 katsomassa ja valokuvaamassa näköalat, mummo peri hissimaksun 5 markkaa. Kävimme viereisessä kirkossa, jossa menossa häävalmistelut, urkuri, valokuvaaja. Kävimme Antikvariaatissa klo 12:20-45. Jaakko Fellman (s. A. Meurman) 70 markkaa. Leinon kertomaruno.
Itäsatama klo 13. Vesibussi "Marina" ei lähtenyt merelle myrskyävälle, koska tuulta 11 metriä sekunnissa. Katselimme ranta-aitat. Linnoitusmuseo ovelta (10 markkaa), tylsä näyttely. Hangon elokuvateatteri Olympian ohjelmistossa "Snapper" (jonka olin katsonut Päivin kanssa Helsingissä kuukautta aiemmin) sekä "Philadelphia". Priima-kauppa. Asematori. Junalla klo 14:10-39 Tammisaareen.
EKENÄS, puistot, vesitornin harju ensin. Kävelyä ristiin-rastiin. Luonnonpuisto Hagen rehevä lehto, jossa kasvoi tammia. (Elokuvateatterissa "Schindlerin lista".)
KARJAALLE junalla klo 19:14-27. "Teillä onkin pitkä odotus Karjaalla, puolitoista tuntia!" huudahti konduktööri. Minusta se olisi hyvä aika vierailuun Karjaalla, mutta naisystävä hermostui! Minusta edellinen juna olisi lähtenyt kohtuuttoman aikaisin ja seuraava liian myöhään! Aseman odotushuone sulki, ravintolan savuton puoli auki, Helsingin Sanomat luettavaksi, Päivi halusi vain jäädä istumaan asemalle, kun minä kävelin Karjaan keskustassa, edes 20 minuuttia. Pikajuna klo 20:58-22:05 Helsinkiin, jossa näimme ilotulituksen.
*** 1996:
Laivalla Hangosta tiistaina 6.8.1996 Päivin kanssa Uuteenkaupunkiin. Aamujunamme lähtiHelsingistä klo 6:34. Ensimmäinen vaunu on taempia väljempi. Rinkkaselkäisiä junanvaihtajia Karjaalla. Kuuntelin Tove Janssonilta kuulostavaa ruotsia Karjaan - Hangon junassa.
HANKO klo 8:30. Kävelimme autotien siltaa yli rautatien etelään ja jatkoimme Nycanderinkatua lounaaseen Bulevardin kulmaan asti, jossa käännös vasemmalle kaakkoon. Bulevardi 6:ssa oli Hangon komea kaupungintalo, jonka kulman takana Vuorikadulla matkailutoimisto, turisti-info, josta haimme esitteitä. Olimme menossa Franz Höijer -laivalle, tarkoituksenamme matkustaa Uuteenkaupunkiin, jonne laiva saapuisi illalla.
"Olette kai varanneet etukäteen? Laiva on monesti ihan täynnä?" huolehti virkailija. "Siitä kysellään meiltä enemmän kuin mistään muusta". Vaihtoehdoksi hän esitti vesibussia Bengtskärin majakkasaarella, liput 290 markkaa.
Kävelimme lyhyen matkan Itäsatamaan, alle puoli kilometriä. Hankoon tutustuminen jäi tällä kertaa lyhyeksi. Franz Höijer saapui laituriin klo 9:30. "Onko laivalla tilaa?" kysyin. "Minne asti? Monelleko?" huusi merimiesnuttuinen vaalea Aka Ankka laivan partaan yli laiturille. - Meille kahdelle riitti tilaa!
Turistibussi ja toinenkin saapui lastinaan ryhmämatkalaisia. "Piikkiön karjalaiset" sekä Hyvinkään Liikenteen seuramatka Kemiöön Amos Andersonin kotimuseoon. Lisäksi laiturilla odotti kourallinen meitä itsenäisiä matkustajia. Laiva sai kuljettaa enintään 100 matkustajaa ja Hangosta lähtijöitä kertyi 98! (Hyvinkään Liikenteen ryhmä, 46 henkilöä, jäi jo Kasnäsiin 2,5 tunnin matkan jälkeen, heille oli varattu ensimmäinen kattaus ruokasaliin.) Päivi ja minä matkustimme laivalla kellon ympäri 12 tuntia, reitin päästä päähän, mm. Nauvon ja Gullkronan kautta.
Kiikkerät nostoportaat laskettiin vinssillä alas kannelta laiturille. Nuolten opastamina kuljimme kannella jonossa keulapuolelle, josta portaat alas sisälle: aula, sisäkansi, baaritiski, perällä ruokasali (seisova pöytä 80 markalla). Mummot narisivat jonosta!
Laivalippuni maksoi 60 markkaa, Päivin maksoi vain 30 markkaa, koska hänellä oli opiskelijakortti. (Bengtskäriin olisi maksanut 10 tai 5 kertaa enemmän! Franz Höijerin reitti oli subventoitua saaristoliikennettä!) Laivalla oli joitakin hyttejä yöpymiseen perillä Uudessakaupungissa; yhdeksän 2-hengen hyttiä, mutta NE oli kaikki varattu etukäteen! Harmillista. Laiva lähti Hangosta klo 10 ja saapui Uuteenkaupunkiin klo 22.
- Laivamatka saaristomerellä Kuntabongarissa - (julkaistu tammikuussa 2015)
"479. Laivalla Hangosta Uuteenkaupunkiin"
**** 1997:
Leenan kanssa bussilla ja junalla Hangossa perjantaina 22.8.1997. Ensin juna Espoon asemalta klo 11:20-12:40? Tammisaareen, menopaluu 88 markkaa. (KARJAALLA junanvaihto, kaksi vaunua melko täysiä ja ruotsia vain puhuttiin.)
TAMMISAARESSA valokuvasin: 1) Alvar Aallon suunnitteleman Sparbankin talon, 2) Höijerin Kaupungintalon, 3) Aallon "Villa Schildtin", Leena käveli sillä aikaa Knipanille, jossa tapasimme klo 14. Söimme keskikaupungilla, kauppatorin vieressä, turkkilaisessa kebab-pizzeriassa (Wienerleike 55 mk, päivän pizza 30 mk, sekä salaatti). Kauppatorilla istuskellut mies kehui, miten kansainvälinen Tammisaari on: "Tuolla kauempana on kiinalainenkin ravintola, mutta tässä viereisessä on hyvä ruoka!".
HANKOON Tammisaaresta junaa korvaavalla bussilla klo 16:20 (junalippu menopaluu 42 markkaa). Bussi tuli Helsingistä asti ja oli melko täynnä. Tie kiemurteli kuin käärme, vuoroin oikealle ja vasemmalle. HANGOSSA kuvasin 1) ruotsinkielisen koulukeskuksen, 2) Hangon Casinon. Leena kävi sillä aikaa kahvilla. Jäätelöt kioskista. Paluumatka junalla 18:44 alkaen, jäimme Espoon asemalle klo 20:15. Leena sanoi pitäneensä Tammisaaresta enemmän kuin Hangosta.
***** 2024:
Hotellimatka Hankoon. Hangossa järjestettiin kolmatta kertaa vuotuinen 1-päiväinen Kirjallisuustapahtuma lauantaina 23.3.2024. Puolen tunnin keskusteluja Kaupungintalon juhlasalissa klo 10-16:30, kuusi aihetta ruotsiksi ja kuusi suomeksi. Esiintyjinä mm. Petteri Järvinen, Virpi Hämeen-Anttila ja Sirpa Kähkönen.
Vantaalainen nettiantikvariaatti osallistui ensimmäistä kertaa tuoden Nummelan varastosta pakettiautollisen myytäviä kirjoja salin lämpiöön, jossa oli myös kahvila.
Puolen päivän jälkeen perjantaina 22.3.24 ajoimme kiemurtelevaa valtatietä 25 Tammisaaren kautta Hankoon. Santalantietä tultiin Y-muotoiseen risteykseen, jossa oikealle alkoi Esplanaadi ja vasemmalle Appelgrenintie, joka ensimmäiseksi ylitti tasoristeyksessä rautatien. Lidl oli rakentanut haarukkaan Hangon-myymälänsä (Esplanaadi 134).
Appelgrenintie ohitti merenrantaa ja puistoa, vanhoja puuhuviloita sekä Hangon Casinon, kunnes päättyi Y-muotoiseen haaraan: vasemmalle Merikatu (jonne ajokielto) ja oikealle Bulevardi, kaupungin ehkä arvokkain katu, jonka varrella numerossa 6 Kaupungintalo ja vieressä numerossa 8 Hotelli Bulevard (entisessä poliisilaitoksen talossa).
Pysäköimme auton Kaupungintalon kulman taakse Vuorikadulle (tärkein liikekatu), vastapäätä oviriviä kaupungintalon Juhlasaliin. Vasta noin kello 15-16 alkaen oli luvattu mahdollisuus pystyttää myyntitiski, mutta pääsimme joustavasti aloittamaan jo klo 14:30.
Ala-aula naulakkoineen oli katutasossa, invalidihissillä onnistui tavarankuljetus toisen kerroksen lämpiöön. Kärräsimme sisään noin 24 banaanilaatikollista kirjoja sekä tarvikkeita ja lisäpöytiä lämpiössä jo vakiovarusteina olevien täydennykseksi. Kello 17:ään mennessä kirjat oli ryhmitelty pöydille.
*
Hotellimme oli Bulevardilla heti viereisessä talossa. Katu oli leveä, autot pysäköitiin poikittain vanhojen puiden väliin. Heti ulko-oven jälkeen eteisaula muodosti 25-paikkaisen baarin "Bar Komisar", joka toimi aamuisin klo 8-10 aamiaissalina, jossa 6 pöytää. Kirjautuminen hotelliin klo 15-18 "baaritiskillä".
Toisessa kerroksessa oli noin 9 vierashuonetta sekä avoin kokoussali, jossa pidettiin jonkin osaketalon yhtiökokousta. Lisäksi entisen poliisitalon kellarissa oli 6 putkaa muutettu hotellihuoneiksi. Huoneemme oli yllättävän tilava verrattuna esim. äskeisten Jyväskylän hotellihuoneiden pienuuteen. Wc-kylpyhuone oli jaettu 3 huoneen kesken, mutta 2 muuta olivat tyhjillään. Isot ikkunat Bulevardille, sälekaihtimin. Iso taulu-televisio. Teen keittovehkeet.
Aamiaisella klo 8 istui viitisen henkilöä kerrallaan. Buffet-aamiaista tarjottiin 15 euron hinnalla myös yöpymättömille kadun kulkijoille. Seisova pöytä oli katettu kätköön toimiston ohittavan käytävän sivuhuoneeseen. Lämpiminä ruokina oli pieniä nakkimakkaroita ja munakokkelia, kylminä juustoa, makkaraa, meetvurstia, paprikaa, minitomaatteja, kurkkua, keitettyjä kananmunia, salaattia, melonia, mansikoita, hilloa, 4 lajia leipää, viiliä, jogurttia, kakunpaloja, appelsiinimehua.
**
Mitähän minulla oli vielä näkemättä tai hahmottamatta Hangossa edellisten vuosien käyntieni jälkeen? Ainakin Hankoniemen kärkeen johtava luontopolku! Kaupungintalon Matkailutoimiston ulkopuolella oli virka-ajan ulkopuolella "postilaatikossa" jaossa hyviä Hangon karttoja sekä pieniä opaskirjasia Arkkitehtuurikävelylle.
Aloitin kävelemällä Bulevardin luoteeseen. Pääkadun varrella oli vanhoja puita, vain yksikerroksisiakin puutaloja ja joitakin kerrostaloja, joista komein 4-kerroksiseksi korotettu Lignellin talo, Bulevardi 20, Nycanderinkadun kulmassa. Länsipuolella oli kauppatori, jossa muutamia kojuja pystytettiin lauantai-aamuna.
Nycanderinkatu ylitti siltana rautatien (joka jatkui länteen teollisuusalueille ja Länsisatamaan) vaihtuen Halmstadinkaduksi radan pohjoispuoella. Kävelin sinne. Vastaan tuli Viljo Revellin suunnittelema, paalujen päälle rakennettu entinen Hyvon Kudeneuleen asuintalo. Sen varjossa oli Hangon R-kioski sekä iso K-Supermarket, jonne meni asiakkaita lauantai-aamuna kello 9.
Kävelin pari korttelia länteen leveää puistokatua, jo 1974 tutuksi tullutta Esplanaadia. Sitten oikaisin luoteeseen poikittain Haagapuiston halki. Puistossa oli vielä hieman lunta sekä kuralammikoita maaliskuun 23. päivänä. Kuljin Linjakatua pätkän pohjoiseen, vaihdoin Bromaninkatua länteen Ankkurikadulle pohjoiseen, sik-sakkia, leveää Kappelisatamantietä länteen Juvikinkadun kulmaan.
Iso keltainen rapistuva puutalo jatketuin siivin, joissa isot näyteikkunat, Juvikinkatu 32 ja Kappelisatamantie 45. Asuintalona. Talossa sijaitsi viime vuosisadalla Suomen suurimman postimerkkiliikkeen Lauri Peltosen myymälä ja toimitila. Perustettu 1920. Myyty tanskalaisille, muuttanut ensin Hangon teollisuusalueelle Lasitehtaankadulle, sitten Turkuun! LaPe.
***
Jatkoin Kappelisatamantietä länteen ja Hangonkyläntien jälkeen Gunnarsintietä etelään. Ohitin lopetetun M-kaupan. Tulin takaisin Esplanaadille, jota kävelin ohi Aarniometsänkadun risteyksen tien päähän asti länteen, jossa oli kävelytien viitta Tulliniemen luontopolulle Hankoniemen kärkeen.
Reitti meni ensin luoteeseen kohti rantaa, aidattujen teollisuusalueiden välistä. Koira taluttajineen, ja kohta toinenkin, tuli minua vastaan ennen merenlahtea Gåsörbukten. Rannassa alkoi rantaa myötäilevä luontopolku lounais-länteen. Aluksi oli kävijämäärän laskurilaite, joka rekisteröi, muttei kertonut kävijälle monesko hän on tänään tai tänä vuonna.
Rantapolku oli aluksi sula lumesta ja siinä oli pitkospuita, mutta muuttui lätäköisemmäksi, kuraisemmaksi, lumisemmaksi ja jäisemmäksi. Jonkin matkaa kuljettuani luovutin ja käännyin takaisin. Mereltä puhalsi hyytävän kulmä tuuli. Paluumatkalla vastaani tuli kolme pariskuntaa, jotka kaiketi aikoivat luontopolkua Hankoniemen kärkeen.
Esplanaadin länsipäässä oli suuri pysäköintialue. Kävelin sen nurkan läpi ja teollisuus- tai satamanrautatien yli niemen etelärannalle, Gunnarsinrannalle. Pitkä hiekkaranta jatkui koverana kauas lounaaseen, vielä vapaana muoviroskalautasta, joka saapui mereltä vain muutamaa päivää myöhemmin ja päätyi valtakunnallisiin uutisiin!
Nousin Pallbobergetin rantakallioille ja jatkoin eri reittiä itään, Gunnarsinrannantietä. Valokuvasin pittoreskeja puutaloja rantatöyräällä. Hiljaisen kapean autotien eteläpuolella oli jyrkkä pudotus ranta-aitoille ja kapealle hiekkarannalle ennen merta. Varmasti monelle mieluinen ja idyllinen asuinpaikka.
Vaihdoin Expressintietä koilliseen Eteläiselle Pallbontielle, joka kulki itään heti rautatien eteläpuolella, kunnes yhtyi Gunnarsstrandsvägeniin. Ylitin rautatien Notholmsvägenillä Pitkäkadulle, jota pitkin pääsin ihan Hangon rautatieasemalle asti. Pitkätie oli suora ja tylsä, sitä kävellessä oli mukava lukea kirjasta Hangon arkkitehtuurista.
****
En halunnut ylittää taas rautatietä Halmstadinkadun / Nycanderinkadun siltaa pitkin, jota kuljin jo vuonna 1973, vaan jatkoin rautatieaseman ohi Kadermonkadulle, jolta pääsi kävelytunnelia pitkin eteläpuolelle Puistokadulle. Asemalla ei näkynyt junaa, jolla oli lähtöaikoja Hangosta parin tunnin välein.
Puistokadulla ja sivukaduilla näkyi mukavia puutaloja ennen suurta "Parkdammen" -puistoa, jossa oli keskellä iso lampi. Valokuvasin sen jo 1973. Puisto oli talven lumihankien jäljiltä vielä liian märkä ja lätäkköinen käveltäväksi, jouduin ohittamaan sen katua pitkin. Tulin Appelgrenintielle, jonka eteläpuolella Puistovuoret (käyty jo 1994) ja Hangon Casino rantoineen (käyty jo 1974).
Kävelin Appelgrenia itään ja Jeja Roosin tietä pohjoiseen katsomaan Wivi Lönnin piirtämää konsuli Friisin taloa vuodelta 1917. Jeja Roos oli paikallisia vaikuttajia. Yhteiskuntatieteilijä Jeja-Pekka Roos on suosinut pelkkiä nimikirjaimiaan J.P. Roos.
Palasin etelään ja menin Casinon rannan läpi etsimään rannalta Höijerin 1880-luvulla suunnittelemaa Artur Frenckellin hirsihuvilaa. Ehkä näin sen (luulen nyt), tai ehkä en (luulin ensin). Kuljin Merikatua ohi Vapaudenpatsaan ja Siirtolaismonumentin ja modernien kerrostalojen, kohti Tehtaanniemeä, jolla oli Kylpylähotelli Regatan uudisrakennuksia. Hotelli Regatan päärakennus, Torikatu 2, oli komea jugend-talo (1898), Lars Sonckin suunnittelema Seurahuoneeksi.
Huomasin Hangossa perheiden kävelevän promenaadilla ja juttelevan matkan varrella tavattujen tuttujensa kanssa - vaikkapa kerrostalon parvekkeelle. Samoin turistipariskunnat saattoivat kulkea pareittain, vaimot jutellen rinnakkain keskenään ja ukot edellä keskenään. Reittini keskustassa sattui useammasti uudelleen yksiin parin-kolmen ryhmän kanssa.
*****
Kiersin Itäsatamaa puisia laitureita pitkin. Tienviitta opasti kävelijän rannalta Hangon museolle (Nycanderinkatu 4) sisämaahan ranta-aittojen rivistön taakse, mutta museo oli suljettu, avautuisi 8.4.24. Kuljin kaksiosaisen Korkeavuorenkadun, kadun puolivälissä oli jyrkkä rinne, vain kävelijöille. Tulin Raatihuoneentorille, vastapäätä Kirkkopuistoa.
Jyrkkä Christiersonsvägen (ajo vain tonteille) nousi Vartiovuorelle, jonka huipulla kohosi punainen vesitorni. Alaovi oli lukossa, ilman selityksiä pääseekö näkötorniin enää joskus kesällä (kävin 1994). Kirkko oli naapurissa, ovet lukossa. Valokuvasin rinteen reunalta kalliolta Kaupungintalon Vuorikadun-puoleisen juhlasalin komean sisäänkäynnin.
Laskeuduin kukkulalta jyrkkää Kirkkotietä Vuorikadulle, kaupunginkirjaston kulmalle. Kädenheilautukseen reagoiva automaattinen ulko-oven aukaisu ei toiminut klo 15. Kirjasto olikin ollut auki lauantaina vain klo 10-14.
Vuorikatu oli vilkas kauppakatu ja puolivälissä yhden korttelin verran kävelykatu, kohokohtanaan Hangon ainoa elokuvateatteri Olympia. Esityksiä: "Kungfu-Panda" klo 17 (lauantaina klo 14) ja "One Life" klo 19:15. Liput 12 euroa. Kirjallisuuspäivän erikoisesitys lauantaina klo 17: Viktor Sjöström: "Terje Vigen" (1917) 60 min. mykkäelokuva, kitaristin säestyksellä, liput 15 euroa.
Vuorikadun poikkikadulla Ratakadulla oli S-Market. Vuorikadulla oli vaatekauppoja, sisustustavaraa, kukkakauppoja, sekatavaraa, Tias Bok - Tian kirja, osuuspankki. Ravintoloita kadunpätkillä, levykauppoja en nähnyt enää ollenkaan. Unohdin etsiä (Marian) Antikvariaatin, joka oli kai muuttanut Bulevardin kivijalasta näkymättömiin, historialliseen puuhuvilaan Villa Orrman.
Tuntui kuin tällä kertaa olisin haravoinut Hangon ydinkeskustan tiheäpiikkisellä hangolla: näin melkein kaikki kadut, jos aiemmin olin vain harvakseltaan saanut poimituksi näytteitä sieltä-täältä. Kaikkia "Kulmakatuja ja Oikokatuja" en talsinut läpi, mutta vilkaisin toisilta kaduilta. Suurimmaksi ellei ainoaksi puutteeksi jäi Hankoniemen kärki, Uddskatan, "Suomen eteläisin kärki / Finlands sydligaste spets / The Southernmoust point of Finland", kartan mukaan!
Vantaalainen antikvaari oli saanut Juhlasalin lämpiössä osan kirjoistaan myytyä, loput pakattiin lauantaina klo 16:15-17 banaanilaatikoihin ja pakettiautoon. Kauppias oli kohtalaisen tyytyväinen myyntiinsä ja suunnitteli palaavansa Hankoon vuoden päästä uudelleen!
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti