tiistai 7. maaliskuuta 2017

556. Air Berlin, lento Berliiniin

Berliinin matka 19.-23.11. (la-ke) 5 pv, 4 yötä.
1) LÄHTÖ.
Vesisadetta Suomessa. Taksi Rajatorpasta Vantaan Terminaali 2:een maksoi 30,80 euroa klo 04:40 - 05:00. Lentokentällä oli melko väljää. Lähtöselvitys avautui klo 05, ei ollut jonoa, turvatarkastukseenkin pääsi lähes suoraan kävellen. Vadille voi asetella jo kauempana takin, lompakon, kellon, nestepussin. Minulla oli avaimet lompakossa, vyö repussa, tyhjä puolen litran vesipullo ja sateenvarjo repun sivutaskuissa. Ei seurannut hälytyksiä eikä tarkastuksia. Portti 28. Boarding Time 06:30.
.
2) PALUU.
Vantaalle 00:35. Lentokone kiinnittyi ramppiin, jota pitkin pääsi terminaaliin, jossa pitkää vaeltelua muiden perässä matkatavarahihnoille ja lopulta ulos. Taksi Rajatorppaan 32 euroa. Vesisadetta. Bussikin numerolla 615 olisi kyllä lähtenyt Helsinki-Vantaan kentältä vielä 0:35 ja 1:05, jolloin ehtiminen bussiin 39A klo 01:34 tai bussiin 453 Elielin aukiolta klo 01:30 tai L-juna 01:47.
.
3) LENNOT. Meno lauantaina 19.11. klo 07-08 Air Berlin, Flight AB 8311, Helsinki - Berlin Tegel. (Tour operator: Medico Weltreisen Gmbh, Travel Agency: Binoli Gmbh.)
.
Paluu viidentenä matkapäivänä keskiviikkona 23.11. klo 21:25 - to 00:20 Air Berlin Flight AB 8310. Nousu Tegelistä myöhässä 30 minuuttia, Vantaalla 15 minuuttia. Koneesta puuttui matkustamon henkilökuntaa, joten piti odottaa täydennystä, kertoi naiskapteeni.
.
Air Berlinillä matkustajien asettuminen koneeseen ja lähtö oli kiireettömämpää kuin RyanAirilla. Konetyyppi oli Airbus 320, noin 180 paikkaa, noin 30 riviä kertaa ABC, DEF, 3+3. Koneet täysiä. Omat paikkamme 21ab ja 18ef. Turvaohjeet esitettiin monitoreista, joita oli aina muutaman penkkirivin välein. Niistä sai myös tilastotietoja lennosta, kuten lentokorkeus, nopeus, sekä välillä sijaintimme Euroopan kartalla.
.
Maksuton tarjoilu: Orange Juice (pahvitölkistä mukiin kaadettu), kahvi, ehkäpä limuvaihtoehtokin? Valittavana mennessä suklaamuffinssi tai keksipaketti, palatessa keksipaketti (6 kpl eli 2x3 pientä puoli-Domino-keksiä, vaalea+suklainen), paino 55 g, taikka suolakeksi-sandwich 45 g, keksien välissä maustetahnaa.
.
.
4) BERLIN TEGEL.
Terminaali C. Koneesta mentiin ulos ja alas irtoportaita, keulasta tai perästä. Kenttäbussi odotti ja täyttyi vähitellen seisojista, vain vähän oli istumapaikkoja. Pitkää odotusta, kunnes kone tyhjäksi, vain haalariasuista henkilökuntaa vilisi enää sen ovilla. Sitten pitkä ajomatka lentokenttää ympäri kiertäen, jonotusta tyhjennyspaikalle, ja kävely sisälle C-terminaaliin. Liikennelaitoksen lipputiskin etsimistä. Kävely ulkona kohti ABD-terminaaleja.
.
Ulkopuolelta löytyy bussilaitureita, infotauluja ja lippuautomaatteja. Käyvätkö vain kolikot? (Metron automaatti nieli kyllä seteleitäkin). Pitkä jono (15 min) liikennelaitoksen infotiskille, jossa yksi mies myi lippuja, kun toinen vain katseli. Päivälippu Tageskarte AB maksoi 6,30 euroa. Mukaan tuli iso nippu erilaisia karttoja! Näyttötaulu kertoi, että bussin X9 lähtöön oli aluksi 17 minuuttia. Muita linjoja 109, 128, TXL. Ajamme vain yhden pysäkinvälin Jakob-Kaiser-Platzille.
.
Paluumatkalla: Lähtöselvitysvirkailijat olivat kotoisin Afrikasta ja Aasiasta. Musta mies luukulla 69 kysyi: ikkunapaikka vai käytäväpaikka? Turvatarkastus sujui jouhevasti. Lähtöalue oli pienehkö. Tax free-myyntiä alkoholi, kosmetiikka, lehdet, makeiset, kahvila. Bussilla ajo kentällä lentokoneen viereen.
.
.
5) SPANDAU.
Jakob-Kaiser-Platzilla vaihdoimme lentokenttäbussista X9 metrojunaan U7. Ajoimme länteen 6 pysäkkiä, Zitadelle'lle. Näkymä: arkinen katu, voisi olla mistä vain, Suomestakin. Sekametsäinen ruska-ajan puisto. Kahden vallihaudan takana vanha linnoitus ulostyöntyvine vallinsarvineen. Ei kovin kaunis. Kävimme laskusillan jälkeen portin sisäpuolella, jonka jälkeen vasta olisi lippukioski. Pari koulutyttöä meni sisään. Kello oli noin 09.
.
Kävelimme sillan yli Spandaun vanhaankaupunkiin. Mukavia historiallisia katuja, hyvin epäyhtenäinen rakennuskanta erilaisia taloja vierekkäin. Kolme kerrosta, 2-4 tavallinen korkeus, kapeita, pieniä taloja. Iso Nikolainkirkko. Kirkonkellot soivat aikamerkkejä.
.
Kauppatorilla pystytetään juuri isoa kuusta ja joulukojuja, jouluaika alkaa viikon päästä perjantaina 25.11. Markkinoilla myydään mm. 50 centin rihkamaa. Nipun Walt Disneyn Micky Maus -lehtiä voisi ostaa eurolla, tai yksittäisiä sarjakuvia, mm. Goscinnyn ja Uderzon Astrixia.
.
Spandau on itsenäisen oloinen esikaupunki, jossa viihtyisi jonkin aikaa. Kanavia. Spree- ja Havel-jokien yhtymäkohta, jossa linnoitus. Teimme useamman kierrosympyrän pitkin eri katuja. Valtava raatihuone! Virkamieskunnalleko 1900-luvun alussa?
.
.
6) KOHORATA.
Rautatieasemalla nousimme ylös kohoraiteelle, linja S3, päämääränä ajaa päärataa lännestä itään, Alexille (Berlin-Alexanderplatz). Radat kulkevat vähintään talojen 1. kerroksen korkeudella, mutta tällä osuudella enimmäkseen maaharjuilla. Ympärillä paljon puistoista sekametsää. Olympiastadion ohitettiin. (Berliinin S-alkuiset linjat kulkevat maan päällä ja U-alkuiset maan alla.)
.
Olen hieman pettynyt, kun näköalat junasta eivät huikaise. Läpi monien asemien, kuten Zoo ja Tiergarten. Valtavan läpinäkyvän lasipalatsin (päärautatieaseman) Hauptbahnhofin yläkerrosten läpi, Friedrichstrassen kadun yli. Itäisiä maamerkkejä, TV-torni "Telesparsel" (eli parsa), (365 metriä korkea, tuo mieleen Seattlen Space Needlen!), joen ylityksiä, tivoli laitteineen.
.
.
7) ALEXANDERPLATZ.
Itä-Berliinissä. Valtavia rakennuksia TV-tornin ympäristössä ja suuria torikenttiä. Epäyhtenäistä. Aidatulla rakennustyömaalla taideteoksena 'Käsi'. Maailmankello. Liikenteen keskus, raitiovaunuja, busseja.
.
Tavattoman leveä katu Stalin-Allee, nykyinen Marx-Allee, lähtee kohti itää. Sen keskellä on puistovyöhyke ja reunoilla leveät puistokäytävät kävelijöille. Kadun varrella on sosialismin aikaisia valtavia toistensa kanssa identtisiä kerrostaloja. Parvekerypäät esim. 5 vierekkäin on keskitetty kahteen pinoon keskiosaan, mutta eivät ulotu ylimpiin tai alimpiin kerroksiin. Kummallista DDR-suunnittelua! Natsi-Saksa oli aikoinaan jatkunut DDR-nimisenä diktatuurina vain Länsi-Saksan vapauduttua liittotasavallaksi.
.
.
8) KAKSIKERROSBUSSIT.
Alexilta (Berlin-Alexanderplatzilta) ajavat linjat pyöreillä numeroilla 100 ja 200 Bahnhof Zoon asemalle. Menomatkalla 100:lla emme saa toisessa kerroksessa etupenkkiä, mutta paluumatkallapa 200:lla saammekin. Kierreportaat nousevat bussin yläkertaan edestä ja takaa.
.
Kivat katunäkymät etuistuimelta eteenpäin, mutta odotuksiin nähden sittenkin pieni pettymys. Ajo Tiergartenin puiston läpi. Kultainen voitonpatsas 'Siegessäule' tulee nähtyä aukion keskellä. Palatsi Schloss Bellevue. Maailmankulttuurien talo lempinimeltään "Tiine osteri".
.
Bahnhof Zoolla teemme pienen kävelykierroksen ja palaamme sitten bussilla numero 200, joka kulkee eri reittiä kuin 100, eikä jääkään Alexille, vaan jatkaa pitemmälle inhaan itään. Ajamme perille lähiöön, jossa kohoaa suuria DDR:n elementtikerrostaloja, ja odotamme 10 minuuttia paluulähtöä, kuten myös turistiajelulla olleet äidit ja lapset. Palaamme istuen bussin alakerrassa. Matkustajia kertyy pysäkeiltä. Jäämme pois bussista pari pysäkkiä Alexin jälkeen, Lustgartenin kulmille.
.
.
9) AMPELMAN.
Kohoradan alla on kaarihalleja, joihin sopii pieniä myymälöitä sekä mm. Liikennevalomuseo, jonka tähtenä on hattupäinen jalankulkijamies Ampelman, tuo liikennevalon reipas vihreä kävelijä tai punainen paikallaan jököttäjä. DDR:n rakastettua symbolikuviota saa painettuina vaikkapa kangaskasseihin. Museossa muutkin liikennevalomallit syttyvät ja sammuvat toinen toisensa vieressä.
.
.
10) MUSEOSAARI.
Lähtiessämme kävelemään pohjoiseen kohti hotelliamme ohitamme lounaasta Museosaaren, joen vastarantaa pitkin. Ruskean harmaat suuret museorakennukset eivät näytä houkuttelevilta vaan vanhentuneilta, tunkkaisilta ja tympeiltä. Ne pullistuvat kreikkalaisine pylväineenkin ulos pieneltä saareltaan, jonka täyttävät kokonaan. Käymme paikalla maanantaina 21.11. uudelleen, mutta vanhat museot eivät vain houkuttele, maanantaisin ovat suljetutkin, mutta lippuja muille päiville myytiin silti. Muulloin näimme valtavia jonoja ajankohtaiseen näyttelyyn.
.
.
11) CHAUSSEE STRASSE
on Berliinin itäpuolen pääostoskadun Friedrichstrassen suora jatke. Suunta kääntyy vain pohjoisesta hieman luoteeseen. Talojen numerot jatkuvat itäpuolella etelästä pohjoiseen suoraan 1,2,3... ja loppunumerot palaavat kadun länsipuolta pitkin takaisin!
.
Etsimällemme talonumerolle 54 kertyy kävelymatkaa. Katukuva on sekava. Pieniä liikkeitä. Supermarket on nimeltään Netto. Sen vieressä päivystää kerjäläinen koirineen illoin ja aamuin. Tilausompelimo. Viertotie-kadun länsipuoli on isolta osin talonrakennustyömaita. Kommunistien pystyttämä vankilamuuri, Berliinin muuri, on kulkenut läheltä. Aivan kadun alla kulkee metrolinja U6, jonka junien äänet kuuluvat ohuen kannen alta selvästi. Asemille pääsee kadun keskikorokkeilta. Raitiovaunu M6 kulkee myös katua pitkin.
.
.
12) HOTELLI City 54.
"Hotel & Hostel City 54" mainostaa reppureissaajan kuvalla, osoitteenaan Chaussee 54. Sijainti on hiukan entisen Berliinin muurin kurjemmalla puolella, DDR:n alueella. Nykyisin ihan siistin näköinen valkoinen talo. Vierekkäin ovat Bistro ja Reception, joka muodostuu kapeasta käytävästä itään ohi pitkän tiskin. Nahkasohvat ja pikkupöydät mahtuvat silti pohjoisseinustalle odottelijoita varten.
.
Tummatukkainen nuori mies vastaanotossa pyytää odottamaan, hänen pitkään etsiessään varausta tietokoneeltaan. Huoneeksemme tulee 198 (suurin, vihoviimeinen numero!), rakennus D, jossa ylin 5. kerros. Ei hissiä. Saamme kaksi tyhjää valkoista avainkorttia.
.
Kävelemme pihaovelle itään ja ulos, sitten seuraa kaksi sisäpihaa runsaine koristekasveineen ja puutarhatuoleineen. Välissä ovat porttikäytävät, joissa mm. puhelinautomaatti, tupakka-automaatti, virvoitusjuoma-automaatti, lakanoiden kuljetuskärryjä, sekä vuokrattavia polkupyöriä.
.
Talot A, B, C alaovineen, perimmäisenä talo D. Siellä pohjakerroksesta lähtevät kapeat portaat 1,2,3,4,5-kerrokseen. Ei ole hissiä. Portaan sähkövalolamppu alkaa vilkkua jo parin kerroksen kiipeämisemme jälkeen ja lamput sammuvat kolmannessa kerroksessa. Valoa pitää muistaa virkistää parin kerroksen välein. Ylimmässä kerroksessa käytävät vievät oikealle ja vasemmalle, jossa on kolme huonetta (tai huoneistoa), numerot 196, 197, 198.
.
.
13) HUONEISTO 198.
Avainkortti painetaan lukkopesää vasten, vihreä valo välähtää, kahvasta käännetään ovi auki. Vastassamme on ensin länsiseinällä kylpyhuoneen ovi. Iso siisti kylpyhuone ja iso uutukainen amme. Harjakattoisen ullakkokerroksen vinokattoikkuna jokaisessa huoneessa, suo valoa muttei näköalaa. Oikealle pohjoiseen on kaksi makuuhuonetta, ensimmäisessä myös tiskipöytä, liesi ja jääkaappi pakastelokeroineen, kirjoituspöytä, TV (32 kanavaa), sekä 3 vuodetta.
.
Toisessa huoneessa on kaksi vuodetta, yhteensä siis 5 hengen huoneisto, nyt luovuttu kahdelle. Molemmissa huoneissa on vaatekaapit, yöpöydät ja muovituolit. Mittaan myöhemmin A3-arkilla makuuhuoneiden koot: pienempi on 3 m x 5 m = 15 m2, isompi 3,5 m x 5 m = 17,5 m2, koko huoneisto 9 m x 5 m = 45 m2. Huoneiston ympäristö on hiljainen paitsi neljäntenä eli viimeisenä yönä, jolloin seurueen juhlaääniä kaikuu ikkunan ja sisäpihan kautta.
.
.
14) PÄÄRAUTATIEASEMA.
Hotellilta ulos marraskuun pimeään iltaan klo 16:30. Metrolla kohti Hauptbahnhofia, jossa ostetaan automaatista junaliput Lutherstadt Wittenbergiin sunnuntaiksi 20.11. "Schönes Wochenende"-tarjous, hinta 39 euroa kattaa menopaluut 2-5 ihmiselle. Uusi monikerroksinen päärautatieasema on lasiseinäinen ja loistaa kuin lyhtynä ympäristöön. Sen terassille etelään näkyy Valtiopäivätalon valaistu lasikupoli.
.
Kävelemme siltaa yli Spree-joen etelään, näemme julkisrakennuksia ja mm. kaupungin keskipisteen, Brandenburger Torin riemukaaren. Unter den Lindenin puihin kiedotaan parhaillaan valoköynnöksiä jouluvalaistuksia varten. DDR-univormuun pukeutunut sotilaan näyttelijä tarjoutuu rekvisiitaksi turistien valokuviin. Hevosvossikat odottavat kyydittäviä. Joulutoreja puisine myyntikojuineen on pystytetty vähän melkein kaikkialle.
.
.
15) POTSDAMER PLATZ.
Sony-Center on lasipyramidien ympäröimä suuri katettu aukio, jonka varrella on mm. elokuvamuseo teattereineen. Matkatoverini käy siellä vielä iltamyöhällä katsomassa saksalaisfilmin, vain 6 eurolla. Ostoskeskuksia ja joulutoreja. Kiinalaista ruokaa ja muuta. Matkan varrella Ebertstrassella on "Holocaust Mahnmal", valtava 2711 kivipaaden labyrintti, miljoonien juutalaisten kärsimän kansanmurhan muistomerkki.
.
.
16) AAMIAINEN
hotellissamme 'City 54' arkisin klo 06:30-10, viikonloppuisin 07-11, A-talon toisessa kerroksessa Receptionin yläpuolella. Näköalaikkunat kadulle Chausseelle, joka on sunnuntaina 20.11. hiljainen, arkisin vilkas. Kolme aamiaishuonetta, yhdessä parvekkeen yli ikkuna myös pohjoiseen ja toisessa etelään.
.
Varasimme kaikkina neljänä aamunamme ikkunapöydän. Buffetpöydässä oli tarjolla kolme lajia lämmintä leipää, kananmunia, salamimakkaraa, kinkkumakkaraa, juustoviipaleita ja sulatejuustoa kolmioina, tomaatteja ja kurkkua, tummia ja vihreitä oliiveja, kahta lajia jogurttia, voita, marmeladia, hunajarasioita, appelsiinimehua, kahvia, maitoa. Muita asiakkaita ei ollut koskaan ruuhkaksi asti.
.
*
Kuntabongarin Berliini jatkuu:
557. Wittenberg ja Potsdam junalla
558. Sachsenhausenin keskitysleiri, Oranienburg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti