Onnibussilla Helsinki 8:05-11:15 Lappeenranta 19:10-22:20 Helsinki. Noinkin myöhäinen paluuvuoro kulkee perjantaisin, jolloin jää 8 tuntia aikaa nauttia kesästä Lappeenrannassa. Huomasin paluubussissa 3 aamuvuorolta tuttua pariskuntaa, varmaan meitä heinäkuun päiväkävijöitä oli enemmänkin.
.
Menomatkani (Kotkan) Karhulan kautta maksoi 6,70 ja paluu Kouvolan Veturin kautta 7,70. Euron varausmaksun kera yht. 15,40 euroa. Varasin pari viikkoa etukäteen.
.
Lappeenrannan matkakeskuksessa vilkaisin sisälle puiselle rautatieasemalle. Ei ollut karttoja, vain matkatoimiston Viipurin-matkaesitteitä. Jokaisella puupenkillä istui yksi junan odottelija.
.
Viisto kävelytie puiston poikki tärkeälle Kauppakadulle, joka nousee vanhan hautausmaan ohi ylös harjulle ja alkaa laskeutua pohjoiseen kohti Saimaata. Matka junaradalta keskustaan ja rantaan tuntuu ylämäenkin takia pitkältä, 2 km.
.
Poikkean Brahenkatua itään kauppakeskus Iso-Kristiinaan hakemaan kartan ja etsimään Finnkinon neljän salin Strandin (vuodesta 2015), perältä idästä toisesta kerroksesta. Sitten Kirkkokatua Valtakadulle, jonka numerosta 39 Finnkino osti ja hävitti perinteiset isot jopa 501- ja 420-paikkaiset elokuvateatterit Nuijamiehen (1954-) ja Kino-Aulan (1938-).
.
Lappeen iso puukirkko on erikoinen, kaksoisristin muotoinen, kekokattoinen kahtamoinen. Jalkakäytävä kulkee hauskasti tunnelissa yhden siiven alitse, jäi mieleeni jo lapsena. Tosin nykyisin Valtakatu on muutettu kävelykaduksi.
.
Laskeudun edelleen pohjoiseen kohti Saimaan rannan vanhaa Linnoitusta, mutta käännyn länteen Taipalsaarentielle, sillä 2 kilometrin kaupunkikävelyn jälkeen aion patikoida 15 km naapurikuntaan. Olen hukannut jo 40 minuuttia, kun keskipäivällä aloitan kävelyn määränpäänäni Taipalsaaren kirkko.
.
Alitan teollisuusrautatien. Sitten liikenneympyrä, oikealla teollisuus- varasto-. ja liikerakennuksia. Tyysterniemi, vasemmalla lännessä 7-8 uutta 8-krs. tornitaloa Saimaan rannalla. Hyvä kävely- ja pyörätie seuraa seututietä numero 408, koko 15 km:n matkan, välillä puolta vaihtaen (tunneleita maantien ali).
.
Penger ja silta Voisalmen saareen. Vasemmalla lännessä pilkottaa metsän lomasta Voisalmen lähiön vaatimattomia kerrostaloja, joita kävin katsomassa vuonna 1990, kun Tuula asui siellä. Aion palata läntisempää Tyysterniementietä.
.
Seuraavalla sillalla kunnanraja. Taipalsaaren puolella kävelyreitti vaihtuu itäpuolelle hiljaiselle kylätielle. Näen tienviitan Linnavuorelle. Onneksi en seuraa sitä, vaikka houkutteleekin. Aion säästää muinaislinnalle kapuamisen paluumatkalle. Huomaan oikealla idässä tiheikön takana jatkuvan jyrkän ja jylhän kallioseinämän, kunnes tulenkin Hannunvaakunan, pysäköintipaikan ja info-taulun luo. Kuivaketveleen muinaislinna, rautakaudelta, vuosilta 800-1200.
.
Pian alkaa pitkä kaunis pengertie salmen yli. Vieressä lännessä on pieni lintuluoto, jolta lokkiemo tekee hyökkäyksiä minua kohti. Salmen jälkeen voisin nousta oikealle itään Saimaanharjun taajamaan, jonka kaupat mainostavat. Mutta aion jatkaa suoraan kirkolle vielä 4 km, käveltyäni tienviittojen mukaan jo 11 km Lappeenrannasta vajaassa 2 tunnissa.
.
Vielä jokin penger ja silta Kirkkosaareen, vai olenko sillä saarella jo. Sähköpylväiden yläpäässä sarja paikallisen jo 84-vuotiaan K-Marketin ulkomainoksia (per. 1935?). Pieniä lapsia keskenään pyöräilemässä. Aikuiset pyöräilijät, rullahiihtäjät ja kävelijät olivat runsaimmat Voisalmen kohdalla.
.
Keltainen puukirkko tulee näkyviin. Valo loistaa ikkunoista ja pysäköinti-alueilla paljon autoja. Vieressä on tosin myös avoinna museo hirsirakennuksin ja kahviloin. Kello on 14:40, otan ulkokuvan ja päätän käydä sisällä kirkossa.
.
Pariskunta tulee juuri ulos, nainen kyykistyy vielä valokuvaamaan hitaasti eteisen patsasta. Pääsen vaivoin ohi avaamaan sisäoven. Suntio tai muu seurakunnan rouva päiviräsänen nimilaatta puserossaan hyökkää keskisalista vastaan: "Päivää! Me suljemme ovet nyt, meillä on toinen tilaisuus alkamassa myöhemmin!" Luon sekunnissa katseeni ristikirkon vaaleaan kellertävään kirkkosaliin, mutta tuntuu ettei mieleeni jää mitään.
.
"So far and no safari" otsikoi Carl Barks erään tarinansa. Kävelin 17 km päämääränä nähdä Taipalsaaren kirkko ja kääntyä sieltä takaisin, mutta olisin halunnut istua hiljaisen tovin kirkon penkissä.
.
Harmistuminen antaa siivet paluukävelylle. Jos eroaisin kirkosta Helsingissä, ei verorahoillani tuettaisi Taipalsaarten neuvostovirkailijoita. Toisaalla kohtaa hyviä seurakuntia, kuten Pohjanmaan Kurikassa tai Savon Kuopiossa, pitäisikö listata hyvät, pahat ja rumat?
.
Oikeitten immeisten Kuopion tuomiokirkon vahtimestari sanoi 20 vuotta sitten sulkemisaikaan klo 15: "Ai mie tulin jo sulkemaan - muttenhan mie nyt toki vielä suljekaan...". Valokuvasin rauhassa 10 minuuttia, kunnes huomasin vahtimestarin takanani sentään jo vähän helistelevän avainnippuaan. (Katso Kuntabongari, 28. kesäkuuta 2010: "160. Kuopio")
.
Taipalsaaren kirkonkylässä ohitan bussin päätepysäkin katoksen. Aikataulun mukaan viittä vaille täysin tunnein (kuten 14:55) lähtisi linja-auto Lappeenrantaan. Ventovieraita, harmaan huomaamattomia pikkubusseja onkin muutaman kerran vilahdellut ohitseni. Niissä lukee pienellä Vento. Maksaisiko 16 km 4,70 euroa? Tai 20 km 5,50 euroa?
.
Tunti kuluu kävellessä melkein huomaamatta, paitsi lokin uudet hyökkäykset pengertiellä, ja unohdan tienhaarassa poiketa Saimaanharjuun, kun tulenkin jo taas Kuivaketveleen rautakautisen muinaislinnan luo. Muutama sadepisara.
.
Varaan linnavuorelle aikaa puoli tuntia. Jyrkkä juurakkoinen rinnepolku. Sitten alkavat kahteen jaksoon jakautuvat puuportaat itään, kaide etelälaidalla. Alas palatessani lasken alemmassa jaksossa 70 askelmaa, välissä on lepotasanne penkkeineen (pulssi nousee ylös kavutessa) ja lienee ylemmässä osassa toiset 70 askelmaa. Vastaisiko 140 porrasta 9-kerroksista taloa?
.
Ylhäällä kallion päällä on lautakaiteinen näköalatasanne. Synkkää tuuheaa havumetsää, pystysuorat kallioseinämät, puiden yli pilkottaa Saimaan järvenselkä lännessä, ollaan Saimaan saaressa. Hienoja luontokuvia. Palaan portaita alas alkamatta etsiä kallion päällä polkuja etelämpää ehkäpä löytyvälle toiselle reitille.
.
Vielä noin 9 km kävelyä Lappeenrantaan. Kuljen kaupungin alueella läntisempää Voisalmentietä. Siellä liikkuvat myös bussilinjan 2 isot valkoiset Savonlinjan linja-autot liikennöitsijä Toimi Vennon pikkubussien lisäksi. Tien varrella lännessä on mielenkiintoisesti ojavesien suodatusaltaita neljän sarja, ennen kuin vedet päästetään valumaan Saimaaseen saakka.
.
Lappeenrannan keskusta-alueella klo 18-19 poikkean vielä Viipurin portista Linnoitukseen. Sitä ennen puiston kioskilla ihmiset jonottavat lippuja kesäteatteriin, näytelmä kertoo kai iskelmälaulaja Kari Tapiosta. Ohitan myös muistomerkin "Pikku-Wihalle" 1743, jolloin vieraan maan sotilaat ryöstivät Lappeenrannan. Katselen ylhäältä valleilta satamaa.
.
Kuljeskelen Suomen 2. suurimman sankarihautausmaan sekä vanhan hautausmaan ja liikekeskus Iso-Kristiinan kautta vähitellen etelään rautatieaseman viereiselle bussiasemalle. Onnibussi onkin jo odottamassa klo 19, sillä iltavuoro 19:10 aloittaa Lappeenrannasta eikä tule ensin Imatralta saati Joensuusta saakka.
.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti