Asukkaita 11 tuhatta (13737 vuonna 1961), EU-kannatus 39,1 % (1994)
Miksi? Nuijamiehet ja Santavuori
Milloin? Lauantaina 27.6.2009
Ilmajoella on Nuijasodan muistomerkki, vaatimaton harmaa sarkofagi puiden siimeksessä (teloituspaikalla), jonne kävellään puoli kilometriä 6 metriä leveää nurmikäytävää, joka alkaa tien laidasta rautaporteilta, joita on kolme paria! Aluksi laskeudutaan alamäkeen, sitten noustaan puiden varjostamalle aukiolle. Kun pysäköimme auton portin pieleen, se houkutti pian peräänsä muitakin, muutamia saksalaisia. Toki tien laidassa oli Hannunvaakuna nähtävyyden merkkinä.
Nuijamiesten taistelupaikkana kuuluisa Santavuori (145 m) kohosi 3 km pitkän metsäsivutien päässä. Perillä oli vanha alkeellinen kaksikerroksinen puinen näkötorni tikapuuportaineen. Keskustukipuu oli irti lattiasta ja heilui. Vihreää peltolakeutta näkyi korkeuksista mäntyjen yli ja pilkotti paikoin puiden välistä jo heti kukkulan kalliolaeltakin. Laskeutuminen alas oli yllättäen helpompaa kuin kiipeäminen.
Oppikouluni historianopettaja "Haarniska" oli syntyisin Ilmajoelta, nuijamies? Lapsuuteni Haagan tiestöön kuuluivat Santavuorentie, Nuijamiestentie, Ilkantie, Poutuntie, Krankantie, jne. Aikuisena tuli osuttua nimistön alkulähteille.
ILMAJOKI 11 39,1 Per. 1865
K: Puukirkko 1766 Matti Honka
K: Alttaritaulu 2-osainen, A. Såltin
M: Yli-Lauroselan talomuseo, Ilkantie
M: Ilmajoen museo, mm. Könnin mestareiden esineistöä
M: Aallon patteriston perinnetalo
M: Laurosen rahakokoelma, Merita-pankin holvissa
M: Perälän mäkitupa, Tuohistonmäki
M: Rovasti Lauri W. Lehtolan kivikokoelma kirjastossa
R: Alkon Koskenkorvan tehdas
P: Vapaussodan sankarihauta 1924 P. Aaltonen
P: Sankarivainajien 1939-44 muistomerkki 1951 A. Tukiainen
P: Nuijamiesten muistomerkki (Jaakko Ilkan mestauspaikka) 1924 M. Visanti
P: Raivaajapatsas 1954 Kalervo Kallio, Ilkan kenttä
P: Vanhan hautausmaan muistomerkki
P: Jaakko Ilkan kotitalon muistomerkki, Vesikon tienhaara
P: Santavuoren taistelun 1597 muistomerkki 1925 Matti Visanti
L: Alajoen luontopolku
N: Santavuoren näköalatorni, lakeus viljalatoineen, Koskenkorva
T: Kirkonkylä, Koskenkorva, Ahonkylä
V: Kyrönjoki
maanantai 14. kesäkuuta 2010
63. IKAALINEN
Asukkaita 7 tuhatta (638 vuonna 1961), EU-kannatus 44,6 % (1994)
Miksi? Ensimmäisen kauppalan viihtyisä miljöö
Milloin? Tiistaina 16.7.2013. (Aiemmin maanantaina 18.4.2005 ja kesällä 1987)
Jatkoin tiistaina bussimatkaani Kyröskoskelta Ikaalisiin klo 16 ja matka kesti 20 minuuttia.
Ikaalisten vanhan kauppalan sijaintipaikka on muodoltaan paksu, leveä, ameebamainen niemi. Bussi tekee jonkinlaisen kierroksen, mm. keskustan hotellin ohi, pysähtyen sitten urbaanin keskustan bussilaiturille Välikadulle. Joku tyttö jää bussista minun lisäkseni, ja toinen tyttö on vastassa, ei minua joka kävelen häntä kohti ensimmäisenä, vaan tyttökaveria.
Vanhan kauppalan keskusta on harjulla. Tiet laskeutuvat alaspäin kohti siintävää Kyrösjärveä sekä länteen että pohjoiseen, vaikeata valita kumpaan suuntaan lähtisin. Välikadulla houkuttelee myös antikvariaatti tai divari.
Ikaalisissa on paljon tienviittoja ja karttoja turisteja varten. Kauppala tuntuu melkein liiankin kiiltakuvamaisen puleeratulta sievine puistoineen. Lähden länteen Satama-viitan vuoksi, koska näen julisteen aikataulusta, että aina puolelta lähtee laiva tai 12 matkustajan vene "Ella" järven yli Ikaalisten kylpylään (ja täysin tunnein lähtee sieltä takaisin). Haluan vain nähdä saapumisen ja lähdön, en ehtisi enempää.
Matkan varrella kivikadun alamäessä on puinen kunnantalo tai ainakin virastotalo ja kirjastoonkin on tienviitta, mutta en löydä perille. Alhaalla rannassa on urheilupuisto ja autojen pysäköinti satamaa varten, mutta itse satama taitaa ollakin pohjoisessa. Joudun kiertämään rantapuistoja pitkin, mutta tarkoituksenikin on kiertää. Luoteeseen menee pengertie Toivolansaareen, leirintäalueelle, mutta en ehdi käydä siellä asti.
Järvellä käy kova ja kylmä tuuli. Ehkä laivavuoro on peruttu tuulivaroituksen vuoksi, koska en laivaa näe, pienvenesataman laitureineen ja veneineen vain. Nousen pohjoisesta pitkiä ja raskaita portaita takaisin ylös harjulle.
Harjulla lehmusten varjostama bulevardi kulkee hämärän puiston läpi itään. Portti mainostaa Suomen ensimmäistä ja vanhinta kauppalaa. Puiston soittolava julistaa, että "Sata-Häme soi!" Idempänä on suuri puinen yli 200 vuotta vanha Fredrika Sofian kirkko ja 150 vuotta vanha tapuli. Kadun laidalla on joitakin myymälöitä ja liikkeitä. On puinen pappila ja kotiseutumuseo puisessa pikkumakasiinissa.
Kauppala on minulle hieman pettymys. Odotin jotenkin suurempaa ja selkeämpää ja vaikuttavampaa ihannekylää, en pikkusievää ja toisaalta sekavaa asemakaavaa. Vanhaa ja uutta on sekaisin. Maalaistaloja tuntuu olevan keskellä kaupunkia, ja toisaalta hylättyjä, rapistuvia liiketaloja, kuten lopetettu, slummiutuva entinen Sale-kauppa.
Risteilen epämuotoisessa kujien ja teiden, puistojen, pihojen ja puutarhojen verkossa takaisin kohti Välikadun bussiasemaa. Huomaan eräällä kivikadulla etelään vievässä rinteessä Ikaalisten Matkatoimiston mainosvärit. Ulospäin suurelta näyttävä toimisto sijoittuu erikoisesti rinteeseen kaivautuneen kivitalon kellariin, vaikkakin sisäänkäynti on kadulta. Kello lyö juuri 17, sulkemisaika.
Välikadulla on kolme ihmistä odottamassa bussia, mutta Länsilinjojen auton tullessa klo 17:10 vain yksi nousee siihen lisäkseni, Kuljettaja on sama, jonka kyydissä ajoin aamulla Tampereelta Kyröskoskelle, palaamassa työpäivänsä lopuksi Vaasasta Tampereelle, jossa kuski vaihtuu taas.
Istun bussissa mustan perheen takana. Pieni lapsi kitisee, äiti suuttuu ja lyö sitä kolme kertaa, jolloin aina alkaa oikea suurparku. Isä puolestaan keksii pikkuiselle vaikka mitä tekemistä, avaimilla leikkimistä tai Expressbussien mainoslehden selailemista. Lapsi tulee uteliaaksi ja hiljenee joksikin aikaa. - Onko Suomessa alkanut sama kehitys kuin USA:ssa, jossa Greyhound-bussit täyttyvät erityisesti mustista, latinoista, maahanmuuttajista, vähintäänkin köyhistä ja autottomista, sekä kiertolaisista ja vanhoista vankilavenkuloista?
*****
Aiemmin kesällä 1987 ja maanantaina 18.4.2005:
Ikaalinen painui mieleeni jo Länsi-Linjojen pikavuoron ikkunasta kesällä 1987, välillä Tampereelta Vaasaan. Kolmostieltä poikettiin pari kilometriä koilliseen, niemimaalle, jolta takaisinkin palattiin samaa väylää ilman toista oikotietä. Kyrösjärven rannalla noustiin mäelle, jossa näkyi vanhan kauppalan lehmuskujia, ja pyörähdettiin pieni kierros linja-autoasemalla. Ikaalisten Kylpylässä poikettiin vasta lahden pohjoispuolella, kilometrien ajon päässä keskustasta.
Huhtikuussa 2005 ajoimme pikkuautolla kierroksen "Vanhassakauppalassa". Sitä koristivat puiset porttikaaret. Niemeltä oli järvinäkymiä kolmeen ilmansuuntaan. Historiallisen vanhat pienet kivitalot loivat puoliurbaania tunnelmaa. Eräästä kivijalasta räiskyivät Ikaalisten Matkatoimiston tunnusvärit.
Ajoimme pian pois, takaisin kolmostielle, suuntana luode, ja katsomaan kauniita näköaloja Kelminselälle. Kilvakkalasta käännyimme lounaaseen tielle numero 2594, joka mutkitteli loputtomasti, huononi hiekkatieksi ja autioitui, vain yksi auto tuli vastaan, kun suuntasimme Suodenniemelle.
IKAALINEN 7 k 44,6 Per. 1641 (r. Ikalis)
K: Frederika Sofian puinen ristikirkko 1801 Thure G. Wennberg (1100 paikkaa)
K: Alttaritaulu 1874 Berndt Godenhjelm
K: Kellotapuli 1861 G.T. Chiewitz
K: Luhalahden kirkko 1934 Bertel Strömmer, Kyrösjärven itäpuoli
M: Kotiseutumuseo, viljamakasiini 1800-, kirkon vieressä
M: Harmonikka- ja soitinrakennusmuseo Soitinkeskus Akordiassa
R: Vanhan kauppalan lehmuspuistikot, asemakaava 1858 Chiewitz
R: Uusi apteekkitalo 1930 Bertel Strömmer, kaupungintalo
R: Oma-Tupa 1919 Bertel Strömmer, täysihoitola
R: Iso-Röyhiön ryhmäkylä
R: Ikaalisten terveyskylpylä
P: Suomen suurimman rahalöydön muistokivi Vatsiaisissa
L: Arasalon linnavuori Isoröyhiössä
L: Seitsemisen kansallispuisto ja Pirkan taival -retkeilyreitti
L: Multiharjun aarnialue, yli 450-vuotiaita keloja
L: Vääräjoen kanjoni, Paroonin vedet -kanoottireitti
L: Vahonkoski, putouskorkeus 12 m, Vahojärvi-Sipsiöjärvi
N: Vatulanharju 188 m, näköala, ulkoilualue, Virstanpylväs
V: Kyrösjärvi
H: Suomen 1. kauppala 1858, kaupungiksi 1977
Miksi? Ensimmäisen kauppalan viihtyisä miljöö
Milloin? Tiistaina 16.7.2013. (Aiemmin maanantaina 18.4.2005 ja kesällä 1987)
Jatkoin tiistaina bussimatkaani Kyröskoskelta Ikaalisiin klo 16 ja matka kesti 20 minuuttia.
Ikaalisten vanhan kauppalan sijaintipaikka on muodoltaan paksu, leveä, ameebamainen niemi. Bussi tekee jonkinlaisen kierroksen, mm. keskustan hotellin ohi, pysähtyen sitten urbaanin keskustan bussilaiturille Välikadulle. Joku tyttö jää bussista minun lisäkseni, ja toinen tyttö on vastassa, ei minua joka kävelen häntä kohti ensimmäisenä, vaan tyttökaveria.
Vanhan kauppalan keskusta on harjulla. Tiet laskeutuvat alaspäin kohti siintävää Kyrösjärveä sekä länteen että pohjoiseen, vaikeata valita kumpaan suuntaan lähtisin. Välikadulla houkuttelee myös antikvariaatti tai divari.
Ikaalisissa on paljon tienviittoja ja karttoja turisteja varten. Kauppala tuntuu melkein liiankin kiiltakuvamaisen puleeratulta sievine puistoineen. Lähden länteen Satama-viitan vuoksi, koska näen julisteen aikataulusta, että aina puolelta lähtee laiva tai 12 matkustajan vene "Ella" järven yli Ikaalisten kylpylään (ja täysin tunnein lähtee sieltä takaisin). Haluan vain nähdä saapumisen ja lähdön, en ehtisi enempää.
Matkan varrella kivikadun alamäessä on puinen kunnantalo tai ainakin virastotalo ja kirjastoonkin on tienviitta, mutta en löydä perille. Alhaalla rannassa on urheilupuisto ja autojen pysäköinti satamaa varten, mutta itse satama taitaa ollakin pohjoisessa. Joudun kiertämään rantapuistoja pitkin, mutta tarkoituksenikin on kiertää. Luoteeseen menee pengertie Toivolansaareen, leirintäalueelle, mutta en ehdi käydä siellä asti.
Järvellä käy kova ja kylmä tuuli. Ehkä laivavuoro on peruttu tuulivaroituksen vuoksi, koska en laivaa näe, pienvenesataman laitureineen ja veneineen vain. Nousen pohjoisesta pitkiä ja raskaita portaita takaisin ylös harjulle.
Harjulla lehmusten varjostama bulevardi kulkee hämärän puiston läpi itään. Portti mainostaa Suomen ensimmäistä ja vanhinta kauppalaa. Puiston soittolava julistaa, että "Sata-Häme soi!" Idempänä on suuri puinen yli 200 vuotta vanha Fredrika Sofian kirkko ja 150 vuotta vanha tapuli. Kadun laidalla on joitakin myymälöitä ja liikkeitä. On puinen pappila ja kotiseutumuseo puisessa pikkumakasiinissa.
Kauppala on minulle hieman pettymys. Odotin jotenkin suurempaa ja selkeämpää ja vaikuttavampaa ihannekylää, en pikkusievää ja toisaalta sekavaa asemakaavaa. Vanhaa ja uutta on sekaisin. Maalaistaloja tuntuu olevan keskellä kaupunkia, ja toisaalta hylättyjä, rapistuvia liiketaloja, kuten lopetettu, slummiutuva entinen Sale-kauppa.
Risteilen epämuotoisessa kujien ja teiden, puistojen, pihojen ja puutarhojen verkossa takaisin kohti Välikadun bussiasemaa. Huomaan eräällä kivikadulla etelään vievässä rinteessä Ikaalisten Matkatoimiston mainosvärit. Ulospäin suurelta näyttävä toimisto sijoittuu erikoisesti rinteeseen kaivautuneen kivitalon kellariin, vaikkakin sisäänkäynti on kadulta. Kello lyö juuri 17, sulkemisaika.
Välikadulla on kolme ihmistä odottamassa bussia, mutta Länsilinjojen auton tullessa klo 17:10 vain yksi nousee siihen lisäkseni, Kuljettaja on sama, jonka kyydissä ajoin aamulla Tampereelta Kyröskoskelle, palaamassa työpäivänsä lopuksi Vaasasta Tampereelle, jossa kuski vaihtuu taas.
Istun bussissa mustan perheen takana. Pieni lapsi kitisee, äiti suuttuu ja lyö sitä kolme kertaa, jolloin aina alkaa oikea suurparku. Isä puolestaan keksii pikkuiselle vaikka mitä tekemistä, avaimilla leikkimistä tai Expressbussien mainoslehden selailemista. Lapsi tulee uteliaaksi ja hiljenee joksikin aikaa. - Onko Suomessa alkanut sama kehitys kuin USA:ssa, jossa Greyhound-bussit täyttyvät erityisesti mustista, latinoista, maahanmuuttajista, vähintäänkin köyhistä ja autottomista, sekä kiertolaisista ja vanhoista vankilavenkuloista?
*****
Aiemmin kesällä 1987 ja maanantaina 18.4.2005:
Ikaalinen painui mieleeni jo Länsi-Linjojen pikavuoron ikkunasta kesällä 1987, välillä Tampereelta Vaasaan. Kolmostieltä poikettiin pari kilometriä koilliseen, niemimaalle, jolta takaisinkin palattiin samaa väylää ilman toista oikotietä. Kyrösjärven rannalla noustiin mäelle, jossa näkyi vanhan kauppalan lehmuskujia, ja pyörähdettiin pieni kierros linja-autoasemalla. Ikaalisten Kylpylässä poikettiin vasta lahden pohjoispuolella, kilometrien ajon päässä keskustasta.
Huhtikuussa 2005 ajoimme pikkuautolla kierroksen "Vanhassakauppalassa". Sitä koristivat puiset porttikaaret. Niemeltä oli järvinäkymiä kolmeen ilmansuuntaan. Historiallisen vanhat pienet kivitalot loivat puoliurbaania tunnelmaa. Eräästä kivijalasta räiskyivät Ikaalisten Matkatoimiston tunnusvärit.
Ajoimme pian pois, takaisin kolmostielle, suuntana luode, ja katsomaan kauniita näköaloja Kelminselälle. Kilvakkalasta käännyimme lounaaseen tielle numero 2594, joka mutkitteli loputtomasti, huononi hiekkatieksi ja autioitui, vain yksi auto tuli vastaan, kun suuntasimme Suodenniemelle.
IKAALINEN 7 k 44,6 Per. 1641 (r. Ikalis)
K: Frederika Sofian puinen ristikirkko 1801 Thure G. Wennberg (1100 paikkaa)
K: Alttaritaulu 1874 Berndt Godenhjelm
K: Kellotapuli 1861 G.T. Chiewitz
K: Luhalahden kirkko 1934 Bertel Strömmer, Kyrösjärven itäpuoli
M: Kotiseutumuseo, viljamakasiini 1800-, kirkon vieressä
M: Harmonikka- ja soitinrakennusmuseo Soitinkeskus Akordiassa
R: Vanhan kauppalan lehmuspuistikot, asemakaava 1858 Chiewitz
R: Uusi apteekkitalo 1930 Bertel Strömmer, kaupungintalo
R: Oma-Tupa 1919 Bertel Strömmer, täysihoitola
R: Iso-Röyhiön ryhmäkylä
R: Ikaalisten terveyskylpylä
P: Suomen suurimman rahalöydön muistokivi Vatsiaisissa
L: Arasalon linnavuori Isoröyhiössä
L: Seitsemisen kansallispuisto ja Pirkan taival -retkeilyreitti
L: Multiharjun aarnialue, yli 450-vuotiaita keloja
L: Vääräjoen kanjoni, Paroonin vedet -kanoottireitti
L: Vahonkoski, putouskorkeus 12 m, Vahojärvi-Sipsiöjärvi
N: Vatulanharju 188 m, näköala, ulkoilualue, Virstanpylväs
V: Kyrösjärvi
H: Suomen 1. kauppala 1858, kaupungiksi 1977
62. IITTI
Asukkaita 7 tuhatta (9868 vuonna 1961), EU-kannatus 51,9 % (1994)
Miksi? Ruususen uneen nukahtanut kirkonkylä?
Milloin? Perjantaina 2.9.2011
Kouvolassa tuli kiire Iittiin menevälle bussille. Oioin suuntavaiston perusteella tuntemattomia reittejä. Päädyin umpikujille, joilta oli palattava. Päättelin umpikujien syyksi muurien takana kulkevan junaradan. Juoksin katujen poikki autoja väistellen. Ehdin vasta myöhässä asemalle. Näin Pohjolan Liikenteen naiskuskin kumartuneen tutkimaan oviportaita. "Meneekö Kausalaan?" Kyllä vain. Myöhästyvän matkustajan onneksi joskus bussikin sattuu olemaan myöhässä.
***
Iitin keskustaajaman Kausalan linja-autoasemalle saavuttiin Kouvolasta 20 minuutissa klo 12:35. Välillä oli ehkä vain yksi pysäkki. Paljon jäi nuorta jengiä ja marssin sen perässä kohti kauppakeskuksia. En ehtinyt käydä rautatieasemalla. Näin kunnantalon, löysin kirjaston ja kartan. Laskin kirjastossa, että minulla olikin enää 80 minuuttia (klo 12:55 - 14:15) aikaa kävellä Iitin kirkonkylään (7 km), jotta ehtisin ainoaan mahdolliseen bussiin sieltä takaisin etelään, Helsinkiin tai Myrskylään.
Pian alitin kävelytunnelissa Kouvola-Lahti -valtatien, matkaa jäljellä yhä 7 km, aikaa jäljellä 70 minuuttia... Kiiruhdin. Hikosin. Takki oli otettava käteen, lyhythihapaita riitti syyskuun alussa. "Iitti paljon!" oli jonkin työpajan mainos alkumatkasta. Terveyskeskus. Metsäisen tien reunassa oli vain kapea penger ja henkilöautot kiitivät vierestäni 80 km tunnissa. Paljon mutkia, metsää, peltoa. "Lomakivi 700 m" - punaisia aittoja, 2 loma-asuntoa/talo? Kirkkojärvi näkyi kauempana, golfkenttä kahden puolen tietä, alikulkutunnelein. Viiden kilometrin jälkeen tulin risteykseen, josta jäljellä 2 km, golfkentän kulmalla, ylämäki, metsää. Kyläkaupalla oli paljon asiakkaita autoineen, mutta sen kohdalta oli lopetettu bussipysäkki.
Saavuin Iitin kirkonkylän taajamaan. Kapean kylätien reunoina oli puutaloja, jokin tiilinenkin. Jonkun pihassa patsas kukkien seurana. Mutkia. Viitta "Kotiseutumuseo" sai minut poikkeamaan sivutielle 300 metriä, puiden peitossa oli neliönmuotoinen kivimakasiini kattokartioineen.
Kirkonkylän päätie teki 90 asteen mutkan vasemmalle, sitten tuli kohta vastaan 1600-luvulta peräisin oleva punainen puukirkko, siistissä remontoidussa kunnossa. Ympärillä levisi kohtalaisen kokoinen hautausmaa. Uusi hautausmaa ja sen kappeli olivat sijainneet jo aiemmin kävelymatkani varrella.
Kirkon kohdalle oli pystytetty bussikatos molempiin suuntiin, mutta aikataulu oli liimattu vain Kouvolaan päin meneville. Siitä oli sutattu mustalla pois varhaisin Helsingistä lähtenyt vuoro, linjalla 840. Juuri siihen olin halunnut kesällä, mutta kun sitä ei nyt syyskuun alussa enää näkynytkään internetissä, jouduin kiertämään Kouvolan ja Kausalan kautta ja kävelemään loppumatkan.
Odottelin yksinäni Porvoon Liikenteen bussia (Helsinkiin), joka tuli Iitin kirkolle 3 minuuttia myöhässä klo 14:18. En ollut nähnyt tiellä kirkonkylään muita kävelijöitä, vain yhden pyöräilijän. Kiitäviä henkilöautoja ei jaksa laskeakaan. Havaitsin kirjastoauton pysäkin, joka oli ehkä suljetun entisen kyläkirjaston kohdalla.
Kouvolasta ja Kuusankoskelta tulleesta linjurista jäi paljon matkustajia Kausalan bussiasemalle. Sitten aloitettiin Kausalan koulukierros vastapäivään. Ensin lukiolle, sitten yläasteelle. Urheilukentältäkin juoksi vielä koululaisia bussiin. Bussireitin tie oli suljettu työmaan vuoksi. Kalju pukinpartainen kuljettajamme kysyi Kausalan teinipimuilta pääseekö toista tietä pitkin? "Joo..." "Ei..." Mutta pääsi sieltä kuitenkin ja ajoimme uudelleen Kausalan linja-autoaseman ohi. Jatkoimme mutkaisia ja yhä mutkaisempia teitä kohti Artjärveä ja Myrskylää, jonne olin seuraavaksi matkalla.
IITTI 7 51,9 Per. 1539
K: Paanukattoinen puinen ristikirkko 1693 Taavi Juhonpoika
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulitseminen' 1917 Felix Frang
M: Iitin museo, empiretyylinen viljamakasiini 1830
M: Karralan kotiseututalo, maalaistalo 1700-
M: Kirjailija Antti Törneroos-Tuokon synnyinkoti
M: Taidetalo Reitala, näyttelyitä, Kausala
R: Perheniemen kartano, arkkit. C.A. Edelfelt, kansanopisto
R: Virran riippusilta 125 m, 1963
R: Mankalan voimalaitos
R: Kimolan uittokanava
P: Kansatieteilijä Antti Juhana Sjögrenin muistokivi Sitikkalassa
P: A.J. Sjögrenin reliefi, kk.
P: Pietari Lyötin muistokivi, Lyöttilä
P: Koskenlaskun muistokivi, Vuolenkosken voimalaitos
P: Tillolan taistelun 1790 muistomerkki 1960 T. Lemminkäinen
L: Märkjärven ja Kotojärven kalliomaalaukset Mankalassa
L: Hiidensaaren lapinraunio
L: Mankalan koskimaisemat
N: Hiidenvuori 96 m, muinainen vartiovuori
T: Kausala ja kirkonkylän taajama
V: Kirkkojärvi, Urajärvi
Miksi? Ruususen uneen nukahtanut kirkonkylä?
Milloin? Perjantaina 2.9.2011
Kouvolassa tuli kiire Iittiin menevälle bussille. Oioin suuntavaiston perusteella tuntemattomia reittejä. Päädyin umpikujille, joilta oli palattava. Päättelin umpikujien syyksi muurien takana kulkevan junaradan. Juoksin katujen poikki autoja väistellen. Ehdin vasta myöhässä asemalle. Näin Pohjolan Liikenteen naiskuskin kumartuneen tutkimaan oviportaita. "Meneekö Kausalaan?" Kyllä vain. Myöhästyvän matkustajan onneksi joskus bussikin sattuu olemaan myöhässä.
***
Iitin keskustaajaman Kausalan linja-autoasemalle saavuttiin Kouvolasta 20 minuutissa klo 12:35. Välillä oli ehkä vain yksi pysäkki. Paljon jäi nuorta jengiä ja marssin sen perässä kohti kauppakeskuksia. En ehtinyt käydä rautatieasemalla. Näin kunnantalon, löysin kirjaston ja kartan. Laskin kirjastossa, että minulla olikin enää 80 minuuttia (klo 12:55 - 14:15) aikaa kävellä Iitin kirkonkylään (7 km), jotta ehtisin ainoaan mahdolliseen bussiin sieltä takaisin etelään, Helsinkiin tai Myrskylään.
Pian alitin kävelytunnelissa Kouvola-Lahti -valtatien, matkaa jäljellä yhä 7 km, aikaa jäljellä 70 minuuttia... Kiiruhdin. Hikosin. Takki oli otettava käteen, lyhythihapaita riitti syyskuun alussa. "Iitti paljon!" oli jonkin työpajan mainos alkumatkasta. Terveyskeskus. Metsäisen tien reunassa oli vain kapea penger ja henkilöautot kiitivät vierestäni 80 km tunnissa. Paljon mutkia, metsää, peltoa. "Lomakivi 700 m" - punaisia aittoja, 2 loma-asuntoa/talo? Kirkkojärvi näkyi kauempana, golfkenttä kahden puolen tietä, alikulkutunnelein. Viiden kilometrin jälkeen tulin risteykseen, josta jäljellä 2 km, golfkentän kulmalla, ylämäki, metsää. Kyläkaupalla oli paljon asiakkaita autoineen, mutta sen kohdalta oli lopetettu bussipysäkki.
Saavuin Iitin kirkonkylän taajamaan. Kapean kylätien reunoina oli puutaloja, jokin tiilinenkin. Jonkun pihassa patsas kukkien seurana. Mutkia. Viitta "Kotiseutumuseo" sai minut poikkeamaan sivutielle 300 metriä, puiden peitossa oli neliönmuotoinen kivimakasiini kattokartioineen.
Kirkonkylän päätie teki 90 asteen mutkan vasemmalle, sitten tuli kohta vastaan 1600-luvulta peräisin oleva punainen puukirkko, siistissä remontoidussa kunnossa. Ympärillä levisi kohtalaisen kokoinen hautausmaa. Uusi hautausmaa ja sen kappeli olivat sijainneet jo aiemmin kävelymatkani varrella.
Kirkon kohdalle oli pystytetty bussikatos molempiin suuntiin, mutta aikataulu oli liimattu vain Kouvolaan päin meneville. Siitä oli sutattu mustalla pois varhaisin Helsingistä lähtenyt vuoro, linjalla 840. Juuri siihen olin halunnut kesällä, mutta kun sitä ei nyt syyskuun alussa enää näkynytkään internetissä, jouduin kiertämään Kouvolan ja Kausalan kautta ja kävelemään loppumatkan.
Odottelin yksinäni Porvoon Liikenteen bussia (Helsinkiin), joka tuli Iitin kirkolle 3 minuuttia myöhässä klo 14:18. En ollut nähnyt tiellä kirkonkylään muita kävelijöitä, vain yhden pyöräilijän. Kiitäviä henkilöautoja ei jaksa laskeakaan. Havaitsin kirjastoauton pysäkin, joka oli ehkä suljetun entisen kyläkirjaston kohdalla.
Kouvolasta ja Kuusankoskelta tulleesta linjurista jäi paljon matkustajia Kausalan bussiasemalle. Sitten aloitettiin Kausalan koulukierros vastapäivään. Ensin lukiolle, sitten yläasteelle. Urheilukentältäkin juoksi vielä koululaisia bussiin. Bussireitin tie oli suljettu työmaan vuoksi. Kalju pukinpartainen kuljettajamme kysyi Kausalan teinipimuilta pääseekö toista tietä pitkin? "Joo..." "Ei..." Mutta pääsi sieltä kuitenkin ja ajoimme uudelleen Kausalan linja-autoaseman ohi. Jatkoimme mutkaisia ja yhä mutkaisempia teitä kohti Artjärveä ja Myrskylää, jonne olin seuraavaksi matkalla.
IITTI 7 51,9 Per. 1539
K: Paanukattoinen puinen ristikirkko 1693 Taavi Juhonpoika
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulitseminen' 1917 Felix Frang
M: Iitin museo, empiretyylinen viljamakasiini 1830
M: Karralan kotiseututalo, maalaistalo 1700-
M: Kirjailija Antti Törneroos-Tuokon synnyinkoti
M: Taidetalo Reitala, näyttelyitä, Kausala
R: Perheniemen kartano, arkkit. C.A. Edelfelt, kansanopisto
R: Virran riippusilta 125 m, 1963
R: Mankalan voimalaitos
R: Kimolan uittokanava
P: Kansatieteilijä Antti Juhana Sjögrenin muistokivi Sitikkalassa
P: A.J. Sjögrenin reliefi, kk.
P: Pietari Lyötin muistokivi, Lyöttilä
P: Koskenlaskun muistokivi, Vuolenkosken voimalaitos
P: Tillolan taistelun 1790 muistomerkki 1960 T. Lemminkäinen
L: Märkjärven ja Kotojärven kalliomaalaukset Mankalassa
L: Hiidensaaren lapinraunio
L: Mankalan koskimaisemat
N: Hiidenvuori 96 m, muinainen vartiovuori
T: Kausala ja kirkonkylän taajama
V: Kirkkojärvi, Urajärvi
61. IISALMI
Asukkaita 23 tuhatta (6136 vuonna 1961), EU-kannatus 46,4 % (1994)
Miksi? Juhani Ahon lapsuudenkoti
Milloin? 1) Lauantaina 28.8.1993. 2) Maanantaina 2.6.1997. 3) Keskiviikkona 11.9.2020.
* 1 *
.Saavuin Iisalmeen yöjunalla klo 5:40 lauantai-aamuna elokuussa 1993. Olin lähtenyt Varkauden Taiteiden Yöstä junalla klo 24:02, ajanut tunnin Pieksämäelle ja odotellut toisen tunnin sen asemalla, ennen kuin pääsin vaihtamaan pohjoiseen menevään yöjunaan. Toisen luokan istumapaikoilla torkuin. Edellisenä yönä olin lähtenyt Helsingin Taiteiden Yöstä Joensuuhun menevällä yöbussilla, jäädäkseni aamuvarhain Parikkalan Särkisalmeen ja kävelläkseni sieltä Punkaharjulle, josta jatkoin junalla Savonlinnaan ja bussilla Varkauteen. Väsymys painoi ja sade vilustutti.
Ensikokemukseni Iisalmesta: puinen asemarakennus, jonka odotushuoneen pitkällä puupenkillä kuorsasi sikeästi Seppo Kääriäisen näköinen iso ja lihava mies, muttei toki hän itse (tuolloin n. 45-vuotias). Miesten käymälä oli harvinaisen luotaantyöntävässä kunnossa, ulosteita lattialla!
Iisalmi oli avara, tyhjä ja kaunis kaupunki. Tilausbussi odotti jotakuta myöhästyjää Iisalmen linja-autoasemalla. Jalkani olivat kipeät vaelluksesta Punkaharjulle. Savonkatua kävelin suoraan kaupungin poikki länteen evankelis-luterilaisen kirkon puistoon. Join litran jogurttia.
Eka-Market aukesi lauantaina klo 8:30 ja vietin siellä tunnin, kunnes pääsin kirjastoon. Kaupassa sain osani lupsakkaasta savolaisesta sananrieskasta: "Sie luet täällä, niin ei tarvi ostaa?" sanoi pappa minulle, Iltalehden selailijalle.
Lähdin klo 11:30 T. Makkosen linja-autolla kohti Pielavettä ja Äänekoskea (Jyväskylää). Bussissa sain seuraa olutsieposta, jonka jo hiljentynyt kaveri oli Sepi. Hän painoi nappulaa ja huusi selityksen: "Ei-ei-ei, en mie jää pois, kun ratiota yritin hiljentää!" Poistuessaan hän oli unohtaa tyhjän olutpullonsa, mutta palasi kiireesti hakemaan sen, selittäen: "50 penniä on iso raha... mulle ainakin... jollei kaikille."
.
.
** 2 **
.
Saavuin toisen kerran Iisalmeen junalla Kajaanista, kesäkuussa 1997 klo 13:07. Aurinko porotti. Kävelin suoraan Pohjolankadulle, jota pitkin pohjoiseen. Minulla oli aikaa Iisalmelle 4,5 tuntia.
Poikkesin uimarannalle, jossa uskalikkotyttö kastautui kokonaan, muut vain jalkansa. Nuorten miesten autossa soi jytä. En löytänyt rantapolkua, heitin vain vettä ja palasin asuntokadulle. Postilaatikoissa näkyi Iisalmen Sanomien tarra (kätevää kai jakajalle), jossakin myös Salmetar ja yhdessä omatekoinen HS-tarra!
Saavuin vanhalle kirkolle. Kuvasin sen sekä Juhani Ahon ja Kauppis-Heikin haudat. Sisällä kirkossa kaksi naista kälätti huomaamatta kuvaamistani (videonauhalle), kunnes toinen valpastui.
Koljonvirralle oli keskustasta 4,5 kilometrin kävely. Söin eväitä tien lepopaikalla, jossa pöytä ja tuolit. Kävin rannassa sillan alla (Sven Tuuva soti täällä).
Menin Juhani Ahon museoon, jonka opas juoksi esiin sivurakennuksesta. Pääsymaksu 10 markkaa. Vaihtorahan hakemista. Laitoin tavarani naulaan. Opastyttö selosti: Kauppis-Heikillä oli oma nurkka, pöytä ja kalusteita, työhuoneessa. Kiertokoulun opettajan laukku. Aholla oli kirjoituskone. Viivyin museossa klo 15:35 - 16:00.
Kävelin pätkän luontopolkua rantaan. Kuvasin Ahon talon ulkoa. Sitten nopea paluu kaupunkiin, jossa kävin vielä City-Marketissa, mehulitra 3,95 mk sekä jogurttia. Rantaa pitkin kuljin alkumatkan asemalle, 7 minuuttia.
Raiteelta 3 piti lähtemän kaksikin junaa: Kajaaniin klo 17:35 ja Ylivieskaan klo 17:45 (jonne aioin minä). Yksi vaunu täyttyi, mutta veturi toi toisen, johon nousi vain lapsia, keski-ikäinen nainen ja minä. Lapset jäivät sittemmin Kiuruvedelle. Mielenkiintoinen ja minulle ennennäkemätön poikittaisrata Iisalmesta Ylivieskaan ylitti useita pieniä jokia, mutta minua nukutti.
.
.
*** 3 ***
.
Keskiviikkona 11.9.2020 Onnibus Ouluun lähti Helsingin Kampista klo 6:25. Bussin vaihto Jyväskylässä Kajaaniin menevään klo 10:00-10:05. Jäin toisesta bussista Iisalmessa klo 13:10.
.
(Ennen korona-pandemiaa Onnibussilla saattoi tehdä viidellä eurolla edestakaisia matkoja ympäri Suomen. Esimerkiksi Iisalmeen: Helsinki 1 e Jyväskylä 1 e Iisalmi 1 e Jyväskylä 1 e Helsinki = 4x1 euro + varausmaksu 1 euro.)
.
Olin käynyt Iisalmessa aiemmin junalla. Nyt lähdin bussiasemalta kävelemään ensin länteen. Kauppatorilla oli useita myyjiä. Myös pieni Kauppahalli. Mäki kohosi voimakkaasti ylös, kerrostaloja ja kivijalkaliikkeitä. Kävelin venerantaan. Puistoranta, satama, uimaranta, Porovesi, iso lahti. Niemellä Olvin tehdas ja Olut-museo.
.
Lähdin seuraamaan puistoista rantapolkua pohjoiseen. Varrella matonpesupaikka, useita venevalkamia, puistotyökone seisomassa. Pursiseuran talo ja sen yksityisranta. Kirkonsalmentie sisämaassa.
.
Kävelen Vanhaa kirkkotietä. Vanha kirkko leveä rakennus, vieressä hautausmaa, josta havainnoin esimerkiksi nimiä Säisä ja Räisä. Pohjolankatu on isoin tie, Pekantie idempänä. Olen käynyt aiemmin pohjoisessa Koljonvirralla Juhani Ahon museossa, joten en nyt sinne asti. Ostan Iisalmen Lidlistä tonnikalasalaatin.
.
Kävelen itäisempää hiljaisempaa tietä etelään keskemmälle kaupunkia. Kuva-Lipas Iisalmen ainoa elokuvateatteri, osoitteessa Pohjolankatu 6, katetun sisäkäytävän talo, jossa muita liikehuoneistoja ja työvoimatoimiston Ohjaamo.
.
Kuva-Lippaan keskiviikon matinea-elokuva "Kari Tapio: Olen suomalainen" on alkanut jo klo 13, joten en olisi siihen ehtinyt, vaikka olisin etukäteen tiennyt. Elokuvaliput 8 euroa. Lauma ikäihmisiä poistuu juuri teatterista klo 15.
.
Kävelen liikekeskustan eteläpuolelle Olvin tehtaan Luuniemelle, etelään niemen itärannan puistokäytävää. Idyllisiä veden ja vehreyden maisemia kapean lahden vastarannalle. Lahdenpohjaan laskee koillisesta Paloisvirta Pohjolankadun eteläpään sillan alta. Vesi virtaa idästä Paloisjärvestä Poroveteen.
Luuniemellä edelleen verkkoaita portteineen, "Vartioitu"-kyltti, esiintymislava. Koirien ulkoiluttajia. Istun penkillä, roskakori on lähellä. Vesinäköala itään, jossa myös kerrostalon rakennustyömaa, pienissäkin kaupungeissa on aina jotakin rakenteilla.
.
Luuniemessä myös "Vedenhaltiatar"-veistos, kaataa vettä vadiltaan. Edempänä niemen pohjoisrannalla oluttehtaan kuuppa ym. teollisuusmaisemaa.
.
Pohjoisen rehevän puiston hämärässä istuskelee nuorehko joutomies, joka huikkaa minulle: "Tuutko juomaan?!" Hän juoksee luokseni liittyäkseen seuraani. "Mikä on ettei kelpaa?" Hän jatkaa erikoisemmalla kysymyksellä, jonka toistaa uudelleenkin: "Onko sun suku kirottu?"
.
"En mä ainakaan tiedä sellaisesta", vastaan. "Kätellään edes", miekkonen ehdottaa. Hänellä on hyvin pehmeälihainen pullea käsi, ei työn raskaan raatajan koura, itselläni luisempi. Mustalainenko, mutta tukka haaleamman sävyinen? Onhan heitä punatukkaisiakin, tunnenkin, ristiverisiä neljännes- ja kahdeksasosa-romaneja.
.
"No sä vaan kävelet", toteaa miekkonen, jotenkin savolaiseen laveaan puhetapaan, ja hän palaa itse puiden siimekseen penkilleen yksikseen istuksimaan ja ryyppimään. Minun onkin jo aika lähteä linja-autoasemalle, jossa on kahdeksan muutakin odottelijaa.
.
Ehdin vielä käväistä menneitä matkoja muistelemassa idempänä Rautatieasemalla. Useat kävelyreittikyltit osoittavat kiitettävästi suuntia ja lyhyitä välimatkoja, kuten "Linja-autoasema 0,2 km" tai "Rautatieasema 0,4 km". Junalaiturilla odottelevat kolme sotapoikaa kukin erikseen sekä kolmen tytön porukka.
.
Onnibus saapuu Kajaanista Iisalmeen klo 16:50, ajaen asemalle eteläpäästä, kuten aamulla tullessani. Laituriin 4, itälaidalla nokka pohjoiseen. Sen edellä on laituri 3, autoille menosuunnassa pohjoiseen.
.
****
IISALMI 23 k 46,4 Kaup.1891 (r. Idensalmi)
K: Vanha puukirkko 1779 Simo Silven (kirkkomuseo sakaristossa)
K: Alttaritaulu A. Såltin, 15 Mikael Toppeliuksen maalausta
P: Juhani Ahon hauta
K: Basilikatyylinen uusi kirkko 1934 Eino Pitkänen
K: Alttaritauluna mosaiikkityö 'Kristus ristillä' 1954 V. Eskola
K: Ortodoksinen kirkko 1957 I. Ahonen, seinämaalaukset, kirkkopuiston itäpää
M: Kotiseutumuseo 1955 Paloisvirran rannalla
M: Juhani Ahon museo (1958) Mansikkaniemessä
M: Panimomuseo, Olvi-oluthalli
M: Luontomuseo, dioraamoja, järvipanoraama, Kulttuurikeskus
M: Evakkokeskus, ikonihuone, kirkkojen pienoismalleja, näyttelyitä
R: Runnin kylpylä ja terveyslähde, Runnin seikkailumetsä lapsille
P: Vaikeiden aikojen muistomerkki, kirkon vierellä
P: Juhani Ahon patsas 1961 A. Tukiainen, kirkkopuisto
P: Kauppis-Heikin muistomerkki 1962 A. Tukiainen, kirkkopuisto
P: Sandelsin ja Dolgorukin muistomerkit Koljonvirralla
L: Koljonvirran taistelupaikka, 5 km pohjoiseen
L: Paloisvuori, hiihtokeskus 3 km keskustasta
L: Iimäki, Luuniemi, Haukiniemi, Mansikkaniemi
E: Maailman pienin ravintola Kuappi (3,6 m2, 2-h. pöytä) VR-taukotupa 1907
V: Paloisjärvi, Paloisvirta, Porovesi
Miksi? Juhani Ahon lapsuudenkoti
Milloin? 1) Lauantaina 28.8.1993. 2) Maanantaina 2.6.1997. 3) Keskiviikkona 11.9.2020.
* 1 *
.Saavuin Iisalmeen yöjunalla klo 5:40 lauantai-aamuna elokuussa 1993. Olin lähtenyt Varkauden Taiteiden Yöstä junalla klo 24:02, ajanut tunnin Pieksämäelle ja odotellut toisen tunnin sen asemalla, ennen kuin pääsin vaihtamaan pohjoiseen menevään yöjunaan. Toisen luokan istumapaikoilla torkuin. Edellisenä yönä olin lähtenyt Helsingin Taiteiden Yöstä Joensuuhun menevällä yöbussilla, jäädäkseni aamuvarhain Parikkalan Särkisalmeen ja kävelläkseni sieltä Punkaharjulle, josta jatkoin junalla Savonlinnaan ja bussilla Varkauteen. Väsymys painoi ja sade vilustutti.
Ensikokemukseni Iisalmesta: puinen asemarakennus, jonka odotushuoneen pitkällä puupenkillä kuorsasi sikeästi Seppo Kääriäisen näköinen iso ja lihava mies, muttei toki hän itse (tuolloin n. 45-vuotias). Miesten käymälä oli harvinaisen luotaantyöntävässä kunnossa, ulosteita lattialla!
Iisalmi oli avara, tyhjä ja kaunis kaupunki. Tilausbussi odotti jotakuta myöhästyjää Iisalmen linja-autoasemalla. Jalkani olivat kipeät vaelluksesta Punkaharjulle. Savonkatua kävelin suoraan kaupungin poikki länteen evankelis-luterilaisen kirkon puistoon. Join litran jogurttia.
Eka-Market aukesi lauantaina klo 8:30 ja vietin siellä tunnin, kunnes pääsin kirjastoon. Kaupassa sain osani lupsakkaasta savolaisesta sananrieskasta: "Sie luet täällä, niin ei tarvi ostaa?" sanoi pappa minulle, Iltalehden selailijalle.
Lähdin klo 11:30 T. Makkosen linja-autolla kohti Pielavettä ja Äänekoskea (Jyväskylää). Bussissa sain seuraa olutsieposta, jonka jo hiljentynyt kaveri oli Sepi. Hän painoi nappulaa ja huusi selityksen: "Ei-ei-ei, en mie jää pois, kun ratiota yritin hiljentää!" Poistuessaan hän oli unohtaa tyhjän olutpullonsa, mutta palasi kiireesti hakemaan sen, selittäen: "50 penniä on iso raha... mulle ainakin... jollei kaikille."
.
.
** 2 **
.
Saavuin toisen kerran Iisalmeen junalla Kajaanista, kesäkuussa 1997 klo 13:07. Aurinko porotti. Kävelin suoraan Pohjolankadulle, jota pitkin pohjoiseen. Minulla oli aikaa Iisalmelle 4,5 tuntia.
Poikkesin uimarannalle, jossa uskalikkotyttö kastautui kokonaan, muut vain jalkansa. Nuorten miesten autossa soi jytä. En löytänyt rantapolkua, heitin vain vettä ja palasin asuntokadulle. Postilaatikoissa näkyi Iisalmen Sanomien tarra (kätevää kai jakajalle), jossakin myös Salmetar ja yhdessä omatekoinen HS-tarra!
Saavuin vanhalle kirkolle. Kuvasin sen sekä Juhani Ahon ja Kauppis-Heikin haudat. Sisällä kirkossa kaksi naista kälätti huomaamatta kuvaamistani (videonauhalle), kunnes toinen valpastui.
Koljonvirralle oli keskustasta 4,5 kilometrin kävely. Söin eväitä tien lepopaikalla, jossa pöytä ja tuolit. Kävin rannassa sillan alla (Sven Tuuva soti täällä).
Menin Juhani Ahon museoon, jonka opas juoksi esiin sivurakennuksesta. Pääsymaksu 10 markkaa. Vaihtorahan hakemista. Laitoin tavarani naulaan. Opastyttö selosti: Kauppis-Heikillä oli oma nurkka, pöytä ja kalusteita, työhuoneessa. Kiertokoulun opettajan laukku. Aholla oli kirjoituskone. Viivyin museossa klo 15:35 - 16:00.
Kävelin pätkän luontopolkua rantaan. Kuvasin Ahon talon ulkoa. Sitten nopea paluu kaupunkiin, jossa kävin vielä City-Marketissa, mehulitra 3,95 mk sekä jogurttia. Rantaa pitkin kuljin alkumatkan asemalle, 7 minuuttia.
Raiteelta 3 piti lähtemän kaksikin junaa: Kajaaniin klo 17:35 ja Ylivieskaan klo 17:45 (jonne aioin minä). Yksi vaunu täyttyi, mutta veturi toi toisen, johon nousi vain lapsia, keski-ikäinen nainen ja minä. Lapset jäivät sittemmin Kiuruvedelle. Mielenkiintoinen ja minulle ennennäkemätön poikittaisrata Iisalmesta Ylivieskaan ylitti useita pieniä jokia, mutta minua nukutti.
.
.
*** 3 ***
.
Keskiviikkona 11.9.2020 Onnibus Ouluun lähti Helsingin Kampista klo 6:25. Bussin vaihto Jyväskylässä Kajaaniin menevään klo 10:00-10:05. Jäin toisesta bussista Iisalmessa klo 13:10.
.
(Ennen korona-pandemiaa Onnibussilla saattoi tehdä viidellä eurolla edestakaisia matkoja ympäri Suomen. Esimerkiksi Iisalmeen: Helsinki 1 e Jyväskylä 1 e Iisalmi 1 e Jyväskylä 1 e Helsinki = 4x1 euro + varausmaksu 1 euro.)
.
Olin käynyt Iisalmessa aiemmin junalla. Nyt lähdin bussiasemalta kävelemään ensin länteen. Kauppatorilla oli useita myyjiä. Myös pieni Kauppahalli. Mäki kohosi voimakkaasti ylös, kerrostaloja ja kivijalkaliikkeitä. Kävelin venerantaan. Puistoranta, satama, uimaranta, Porovesi, iso lahti. Niemellä Olvin tehdas ja Olut-museo.
.
Lähdin seuraamaan puistoista rantapolkua pohjoiseen. Varrella matonpesupaikka, useita venevalkamia, puistotyökone seisomassa. Pursiseuran talo ja sen yksityisranta. Kirkonsalmentie sisämaassa.
.
Kävelen Vanhaa kirkkotietä. Vanha kirkko leveä rakennus, vieressä hautausmaa, josta havainnoin esimerkiksi nimiä Säisä ja Räisä. Pohjolankatu on isoin tie, Pekantie idempänä. Olen käynyt aiemmin pohjoisessa Koljonvirralla Juhani Ahon museossa, joten en nyt sinne asti. Ostan Iisalmen Lidlistä tonnikalasalaatin.
.
Kävelen itäisempää hiljaisempaa tietä etelään keskemmälle kaupunkia. Kuva-Lipas Iisalmen ainoa elokuvateatteri, osoitteessa Pohjolankatu 6, katetun sisäkäytävän talo, jossa muita liikehuoneistoja ja työvoimatoimiston Ohjaamo.
.
Kuva-Lippaan keskiviikon matinea-elokuva "Kari Tapio: Olen suomalainen" on alkanut jo klo 13, joten en olisi siihen ehtinyt, vaikka olisin etukäteen tiennyt. Elokuvaliput 8 euroa. Lauma ikäihmisiä poistuu juuri teatterista klo 15.
.
Kävelen liikekeskustan eteläpuolelle Olvin tehtaan Luuniemelle, etelään niemen itärannan puistokäytävää. Idyllisiä veden ja vehreyden maisemia kapean lahden vastarannalle. Lahdenpohjaan laskee koillisesta Paloisvirta Pohjolankadun eteläpään sillan alta. Vesi virtaa idästä Paloisjärvestä Poroveteen.
Luuniemellä edelleen verkkoaita portteineen, "Vartioitu"-kyltti, esiintymislava. Koirien ulkoiluttajia. Istun penkillä, roskakori on lähellä. Vesinäköala itään, jossa myös kerrostalon rakennustyömaa, pienissäkin kaupungeissa on aina jotakin rakenteilla.
.
Luuniemessä myös "Vedenhaltiatar"-veistos, kaataa vettä vadiltaan. Edempänä niemen pohjoisrannalla oluttehtaan kuuppa ym. teollisuusmaisemaa.
.
Pohjoisen rehevän puiston hämärässä istuskelee nuorehko joutomies, joka huikkaa minulle: "Tuutko juomaan?!" Hän juoksee luokseni liittyäkseen seuraani. "Mikä on ettei kelpaa?" Hän jatkaa erikoisemmalla kysymyksellä, jonka toistaa uudelleenkin: "Onko sun suku kirottu?"
.
"En mä ainakaan tiedä sellaisesta", vastaan. "Kätellään edes", miekkonen ehdottaa. Hänellä on hyvin pehmeälihainen pullea käsi, ei työn raskaan raatajan koura, itselläni luisempi. Mustalainenko, mutta tukka haaleamman sävyinen? Onhan heitä punatukkaisiakin, tunnenkin, ristiverisiä neljännes- ja kahdeksasosa-romaneja.
.
"No sä vaan kävelet", toteaa miekkonen, jotenkin savolaiseen laveaan puhetapaan, ja hän palaa itse puiden siimekseen penkilleen yksikseen istuksimaan ja ryyppimään. Minun onkin jo aika lähteä linja-autoasemalle, jossa on kahdeksan muutakin odottelijaa.
.
Ehdin vielä käväistä menneitä matkoja muistelemassa idempänä Rautatieasemalla. Useat kävelyreittikyltit osoittavat kiitettävästi suuntia ja lyhyitä välimatkoja, kuten "Linja-autoasema 0,2 km" tai "Rautatieasema 0,4 km". Junalaiturilla odottelevat kolme sotapoikaa kukin erikseen sekä kolmen tytön porukka.
.
Onnibus saapuu Kajaanista Iisalmeen klo 16:50, ajaen asemalle eteläpäästä, kuten aamulla tullessani. Laituriin 4, itälaidalla nokka pohjoiseen. Sen edellä on laituri 3, autoille menosuunnassa pohjoiseen.
.
****
IISALMI 23 k 46,4 Kaup.1891 (r. Idensalmi)
K: Vanha puukirkko 1779 Simo Silven (kirkkomuseo sakaristossa)
K: Alttaritaulu A. Såltin, 15 Mikael Toppeliuksen maalausta
P: Juhani Ahon hauta
K: Basilikatyylinen uusi kirkko 1934 Eino Pitkänen
K: Alttaritauluna mosaiikkityö 'Kristus ristillä' 1954 V. Eskola
K: Ortodoksinen kirkko 1957 I. Ahonen, seinämaalaukset, kirkkopuiston itäpää
M: Kotiseutumuseo 1955 Paloisvirran rannalla
M: Juhani Ahon museo (1958) Mansikkaniemessä
M: Panimomuseo, Olvi-oluthalli
M: Luontomuseo, dioraamoja, järvipanoraama, Kulttuurikeskus
M: Evakkokeskus, ikonihuone, kirkkojen pienoismalleja, näyttelyitä
R: Runnin kylpylä ja terveyslähde, Runnin seikkailumetsä lapsille
P: Vaikeiden aikojen muistomerkki, kirkon vierellä
P: Juhani Ahon patsas 1961 A. Tukiainen, kirkkopuisto
P: Kauppis-Heikin muistomerkki 1962 A. Tukiainen, kirkkopuisto
P: Sandelsin ja Dolgorukin muistomerkit Koljonvirralla
L: Koljonvirran taistelupaikka, 5 km pohjoiseen
L: Paloisvuori, hiihtokeskus 3 km keskustasta
L: Iimäki, Luuniemi, Haukiniemi, Mansikkaniemi
E: Maailman pienin ravintola Kuappi (3,6 m2, 2-h. pöytä) VR-taukotupa 1907
V: Paloisjärvi, Paloisvirta, Porovesi
60. II (Iin kunta)
Asukkaita 6 tuhatta (5982 vuonna 1961), EU-kannatus 37,4 % (1994)
Miksi? Iin Haminan historiallinen miljöö.
Milloin? Lauantaina 8.6.2002
Henkilöautolla Ruijasta etelään kohti Oulua palattaessa tuli poikettua Iin Haminassa ja käveltyä läpi sen ainokaista pääkatua, etsien erikoislaatuisesta, tiiviistä kyläyhteisöstä vanhan pienen puutalokaupungin tunnelmaa.
II 6 37,4 Per. 1374 (r. Ijo)
K: Keskiaikais-tyylinen kirkko 1950 Strandberg-Hytönen
M: Kotiseutumuseo Iin Haminassa, 1800-luvun rakennusmiljöössä
R: Iin Hamina, 'pikkukaupunki', 2 katua, markkinapaikka jo 1300-
R: Vanha pappila
R: Puutavaran erottelupaikka jokisuulla
R: Raasakan voimalaitos
P: Juho Vesaisen patsas 1940 Kalervo Kallio
P: Kestilän höyrysahan muistomerkki
P: Nybyn lasitehtaan muistomerkki
L: Illinsaaren luonto- ja kulttuuripolku
L: Ulko- ja Maakrunni, luonnonsuojelualueet
L: Tasankomaata, suota, alavia niittyjä, mäntykankaita
V: Iijoki, Pohjanlahti, Iin Röyttä, Ulko- ja Maakrunni
SELITE:
(Kunta, asukasluku tuhansia, k=kaupunki, EU-kannatus% 1994)
K: kirkko
M: museo
R: rakennus
P: patsas
L: luonto
N: näköalapaikka
E: erikoisuus
V: vesistöt
T: taajamat
H: historia
Miksi? Iin Haminan historiallinen miljöö.
Milloin? Lauantaina 8.6.2002
Henkilöautolla Ruijasta etelään kohti Oulua palattaessa tuli poikettua Iin Haminassa ja käveltyä läpi sen ainokaista pääkatua, etsien erikoislaatuisesta, tiiviistä kyläyhteisöstä vanhan pienen puutalokaupungin tunnelmaa.
II 6 37,4 Per. 1374 (r. Ijo)
K: Keskiaikais-tyylinen kirkko 1950 Strandberg-Hytönen
M: Kotiseutumuseo Iin Haminassa, 1800-luvun rakennusmiljöössä
R: Iin Hamina, 'pikkukaupunki', 2 katua, markkinapaikka jo 1300-
R: Vanha pappila
R: Puutavaran erottelupaikka jokisuulla
R: Raasakan voimalaitos
P: Juho Vesaisen patsas 1940 Kalervo Kallio
P: Kestilän höyrysahan muistomerkki
P: Nybyn lasitehtaan muistomerkki
L: Illinsaaren luonto- ja kulttuuripolku
L: Ulko- ja Maakrunni, luonnonsuojelualueet
L: Tasankomaata, suota, alavia niittyjä, mäntykankaita
V: Iijoki, Pohjanlahti, Iin Röyttä, Ulko- ja Maakrunni
SELITE:
(Kunta, asukasluku tuhansia, k=kaupunki, EU-kannatus% 1994)
K: kirkko
M: museo
R: rakennus
P: patsas
L: luonto
N: näköalapaikka
E: erikoisuus
V: vesistöt
T: taajamat
H: historia
59. HÄMEENLINNA
Asukkaita 66 tuhatta (46000 v. 2001) (29297 vuonna 1961), EU-kannatus 66,8 % (1994)
Miksi? Keskiaikainen linna ja tyylikäs historiallinen kaupunkimiljöö.
Milloin? Useasti yöpyenkin, alkaen kesästä 1974, läpi vuosikymmenten.
Olen saapunut Hämeenlinnaan milloin junalla, Paunun pikavuorolla, henkilöautolla, kävellen Hattulasta tai Hopealinjan laivalla Tampereelta. Yövyin yksityiskodissa tai Aulangon Matkailuhotellissa. Kävelin monesti Aulangon luonnonpuistossa, sen rannoilla sekä sieltä keskustaan, milloin en ajanut Vekan kaupunkibussilla. Vierailin keskiaikaisessa linnassa, lyseossa, Taidemuseossa, Vankilamuseossa ja Asuntomessuilla. Aterioin historiallisen kauppatorin laidalla tai Piparkakkutalon ravintolassa. Vaelsin kävellen Vanajanlinnan kartanoon, Ahveniston harjulle sekä Vanajan kirkolle. Olen kiertänyt Vanajaveden puistoiset rannat. Vain moottoritie lyö rumasti poskelle yhtä Suomen hienoimmista kaupunkimiljöistä.
HÄMEENLINNA 46 k 66,8 Kaup.1639 (r. Tavastehus)
K: Panteontyyppinen pyöreä kirkko 1798 Louis Jean Desprez, kauppatori
K: Laajennus ristikirkoksi 1892 Josef Stenbäck, alttaritaulu A. Såltin
K: Kellotapuli 1830
K: Vanajan keskiaik. harmaakivikirkko 1480
K: Alttaritaulu R.W. Ekman, alttarikaappi 30-vuotisen sodan ajalta
K: Kellotapuli 1895 Josef Stenbäck
K: Hätilän kirkko 1956 Mika Erno
K: Ortodoksinen Aleksanteri Nevskin kirkko 1962 Mika Erno, Erottajankatu
K: Ahveniston siunauskappeli 1928 I. Launis
M: Hämeen linna 1250-
M: Vankilamuseo, vanha lääninvankila, sellirakennus 1871
M: Hämeenlinnan taidemuseo, Viipurintie 2
M: Historiallinen museo, nikkarityylinen puutalo, Lukiokatu 6
M: Sibeliuksen syntymäkoti, Hallituskatu 11
M: Vanajanlinnan kartano 1924 Frosterus & Gripenberg, Harviala
M: Tykistömuseo, Linnankasarmi
R: Lääninhallitus 1840 C.L. Engel
P: Larin-Kyöstin patsas 1962 Mikko Hovi, Kirkkopuisto
P: Paavo Cajanderin patsas 1934 Alpo Sailo, Kirkkopuisto
P: Sibelius-patsas 1964 Kain Tapper, Sibelius-puisto
P: Vasikanjuottaja-patsas, Aukusti Veuro, taidemuseon edessä
P: Summan muistomerkki 1965 Aimo Tukiainen, Itsenäisyyden puisto
P: Karhuperheveistos, Robert Stigell, Aulanko
L: Ojoisten uhrikivi
L: Ahveniston harju, suojelualue, luontopolku
L: Aulangon luonnonpuisto, Hugo Standertskjöld, näkötorni
R: Aulangon matkailuhotelli 1938 Märtha Blomstedt & Matti Lamp‚n
Miksi? Keskiaikainen linna ja tyylikäs historiallinen kaupunkimiljöö.
Milloin? Useasti yöpyenkin, alkaen kesästä 1974, läpi vuosikymmenten.
Olen saapunut Hämeenlinnaan milloin junalla, Paunun pikavuorolla, henkilöautolla, kävellen Hattulasta tai Hopealinjan laivalla Tampereelta. Yövyin yksityiskodissa tai Aulangon Matkailuhotellissa. Kävelin monesti Aulangon luonnonpuistossa, sen rannoilla sekä sieltä keskustaan, milloin en ajanut Vekan kaupunkibussilla. Vierailin keskiaikaisessa linnassa, lyseossa, Taidemuseossa, Vankilamuseossa ja Asuntomessuilla. Aterioin historiallisen kauppatorin laidalla tai Piparkakkutalon ravintolassa. Vaelsin kävellen Vanajanlinnan kartanoon, Ahveniston harjulle sekä Vanajan kirkolle. Olen kiertänyt Vanajaveden puistoiset rannat. Vain moottoritie lyö rumasti poskelle yhtä Suomen hienoimmista kaupunkimiljöistä.
HÄMEENLINNA 46 k 66,8 Kaup.1639 (r. Tavastehus)
K: Panteontyyppinen pyöreä kirkko 1798 Louis Jean Desprez, kauppatori
K: Laajennus ristikirkoksi 1892 Josef Stenbäck, alttaritaulu A. Såltin
K: Kellotapuli 1830
K: Vanajan keskiaik. harmaakivikirkko 1480
K: Alttaritaulu R.W. Ekman, alttarikaappi 30-vuotisen sodan ajalta
K: Kellotapuli 1895 Josef Stenbäck
K: Hätilän kirkko 1956 Mika Erno
K: Ortodoksinen Aleksanteri Nevskin kirkko 1962 Mika Erno, Erottajankatu
K: Ahveniston siunauskappeli 1928 I. Launis
M: Hämeen linna 1250-
M: Vankilamuseo, vanha lääninvankila, sellirakennus 1871
M: Hämeenlinnan taidemuseo, Viipurintie 2
M: Historiallinen museo, nikkarityylinen puutalo, Lukiokatu 6
M: Sibeliuksen syntymäkoti, Hallituskatu 11
M: Vanajanlinnan kartano 1924 Frosterus & Gripenberg, Harviala
M: Tykistömuseo, Linnankasarmi
R: Lääninhallitus 1840 C.L. Engel
P: Larin-Kyöstin patsas 1962 Mikko Hovi, Kirkkopuisto
P: Paavo Cajanderin patsas 1934 Alpo Sailo, Kirkkopuisto
P: Sibelius-patsas 1964 Kain Tapper, Sibelius-puisto
P: Vasikanjuottaja-patsas, Aukusti Veuro, taidemuseon edessä
P: Summan muistomerkki 1965 Aimo Tukiainen, Itsenäisyyden puisto
P: Karhuperheveistos, Robert Stigell, Aulanko
L: Ojoisten uhrikivi
L: Ahveniston harju, suojelualue, luontopolku
L: Aulangon luonnonpuisto, Hugo Standertskjöld, näkötorni
R: Aulangon matkailuhotelli 1938 Märtha Blomstedt & Matti Lamp‚n
58. HÄMEENKYRÖ
Asukkaita 9 tuhatta (10'820 vuonna 1961), EU-kannatus 44,6 % (1994)
Miksi? Kyröskoski. F.E. Sillanpään kotikunta
Milloin? Tiistaina 16.7.2013 (aiemmin pistäydyin v. 2005)
Tampereen Länsilinjojen bussiin nousi Helsingissä klo 6:05 ennen minua ainoastaan mustaihoinen perhe, äiti ja kolme lasta, jotka valitsivat pitkään istumapaikkojaan etuosasta.
Keimolanportissa, valtavalla tietyömaalla, pysähdyttiin klo 6:28 rahtitavaran vuoksi. Vasta Hämeenlinnasta tuli kolme naismatkustajaa lisää. Sääksmäen silta ylitettiin klo 8.
Tampereella vaihtui kuljettaja nuorempaan. Eri mies ajaa sieltä auton Helsinkiin ja takaisin sekä Vaasaan ja takaisin. Rahdin he lastasivat yhteisvoimin tavarasäiliöön. "Apupoika laittaa matkalaukkunne säiliöön", vitsaili uusi kuljettaja Tampereelta lähtevälle runsastavaraiselle. Taitava ja miellyttävä nuori mies matkustajia kohtaan, mutta kuljettajien kesken pihalla hänen puheenpartensa pursusi turhia kirosanoja.
Tampereelta jatkettiin runsaan vartin tauon jälkeen myöhässä klo 9.n jälkeen ja sitten Ylöjärven ja Hämeenkyrön keskustan perästä Kyröskoskellekin saavuttiin 10 minuuttia myöhässä vasta klo 9:50. Pysäkki oli Kyröskosken itsepalvelu-bensiiniaseman taka- tai etupihalla. Aikataulut oli kiitettävästi kiinnitetty Matkahuollon rahtitavaravaraston ikkunalasiin.
Lähden kävelemään takaisin tulosuuntaan. Päätien vartta reunustavat nauhana lukuisat eri liikkeet ja palvelut, kirjakauppa, kirpputori, R-kioski, avara tyhjä kauppatori, K-Market, urheilukenttä, koulu, motelli... Ison kylän tai kauppalan tuntua!
Serlan hirvenpäätunnuksinen aidattu tehdasalue pistoteineen tulee vastaan idässä, umpikuja. Eksyn tunnin hukkakierrokselle kaakkoon, omakotialueen pikkuteille ja ohi luultavasti sosiaalisen asuntotuotannon vaatimattomien rivitalojen. Sitten palaan Serlan tonttien ruohoakin talloen päätielle ja lähden seuraamaan tietä pohjoiseen, (ohi linja-autoaseman), jonne minun olisi heti pitänyt lähteä.
Liikenneympyrästä käännyn itään kohti Viljakkalaa, jonne tienviitan mukaan on matkaa 8 km. Alkaa pieni sadekuuro, joka taukoaa kohta.
Tulen sillalle, josta on näköala padottuun koskeen. Kalevalan muinainen Hämeen Hälläpyörä! Tehtaat ovat kosken partaalla. Autotiesillan alitse kulkee virran suuntaisesti pohjoisesta etelään tukkiränni, joka avautuu kouruna nähtäväksi. Tukki toisensa perästä siirtyy kourua pitkin kohti tehdasta.
Kuntaraja tulee kohta vastaan, Hämeenkyrö vaihtuu Ylöjärveksi (johon Viljakkala on liitetty vuonnas 2007). Kello on yli yhdentoista.
***
Palaan Viljakkalasta taas Hämeenkyrön puolelle varttia vaille kolme.
Hämeen Hälläpyörän koskella jään liiankin pitkäksi aikaa lukemaan opastustekstejä ja katselemaan näkymiä eri suunnilta. Koskinäytöksiä järjestetään harvoin, joitakin, heinä- ja elokuun 2. ja 4. sunnuntai. Tukkiränni näkyy vaienneen jo kello 14:45 mennessä, puita ei kulje enää.
Havahdun, että kävelymatkaa on jäljellä enemmän kuin muistin. Hieman juostenkin ehdin kuitenkin bensiiniaseman Matkahuollolle klo 15, ja bussi vaikuttaa olevan myöhässä. Lapsiperhe matkalaukkuineen odottaa katoksessa bussia, jonka täytyy olla Ikaalisiin (kylpylään) menevä, sillä Tampereen suunnan bussi tulisi vasta 25 minuuttia myöhemmin, 25 yli jokaisen täyden tunnin. Tunnin välit busseilla, Ikaalisten suuntaan aina tasalta.
Bussi tulee 15:05 etelästä, kaartaa itään pihaan. Kaksi matkustajaa poistuu. Odotan, että lapsiperhe lähtee ennen minua pihan poikki bussille, mutta se ei lähdekään. "Se ei ole meidän bussi!" sanoo äiti innokkaille lapsille.
Minä lähestyn bussia, mutta se ampaisee kiireesti liikkeelle, jatkaa itään, kiertää rakennuksen ympäri vastapäivään ja kaasuttaa päätietä pitkin kohti pohjoista. Minä luulin bussin jopa ehkä kääntyvän pihalla bussikatoksen eteen. Toista on täällä lännessä kuin oli eilen Etelä-Karjalassa Virolahdella!
Kohta tulee pohjoisesta "Ikaalisten Matkatoimiston" bussi, menossa kai Tallinnan-laivalle, ja siihen nousee matkalaukkuperhe. Sen jälkeen klo 15:25 tulee Ikaalisista Tampereelle kulkeva bussi. Pohjoisesta tulevat autot kaartavat rakennuksen myötäpäivään, pysähtyen katoksen eteen, päinvastoin kuin etelästä tulevat.
Kävelen pääkatua pohjoiseen ja poikkean itään K-Markettiin. Istun tyhjälle kauppatorille ja syön jogurtin, Valion Hedelmäpommin, koska repussani on varalta lusikka, ja huomasin kaupassa jäätelötötteröiden hintojen nousseen valtavasti (Pirkka ennen 32 centiä, sitten 39 centiä, nykyään 59 centiä). eikä ollut toivomaani makuakaan, joka oli loppunut.
Seuraava bussi Ikaalisiin saapuu klo 16:02 ja matka sinne kestää 20 minuuttia.
HÄMEENKYRÖ 9 44,6 (r. Tavastkyro)
K: Kirkko 1782 Abraham Tennberg, uusittu 1900
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' 1849 J.S. Blackstadius
K: Jumesniemen kirkko 1848 Sasslin (erikoinen koulu-kirkko-yhdistelmä)
K: Mäntyrinteen kappeli ja hautausmaa
M: Kruununmakasiini 1824, kotiseutumuseo
M: Myllykolu, F.E. Sillanpään syntymäkotimuseo
M: Töllinmäki, Sillanpääseuran museo
R: Pappila 1846 C.L. Engel, Y.S. Yrjö-Koskisen nuoruudenkoti
R: Saavutus, Nobelkirjailija F.E. Sillanpään huvila, Vanajan kylä
P: F.E. Sillanpään hauta, vanha hautausmaa
P: F.E. Sillanpään muistomerkki, yhteiskoulu
P: Arvo Poika Tuomisen muistokivi, Kyröspohjan kylä
P: Malakias Costianderin muistokivi, Kostulassa
P: Antti Hammarbergin (Irwin Goodman) hautamuistomerkki, Mäntyrinne
L: Sasin kulttuurimaisema, maisematie
L: Timin uhrimänty, 500 v. vanha, ympärysmitta 4,75 m
N: Mannanmäki, taistelupaikka 1918, näkötorni, muistomerkki
T: Kirkonkylä ja Kyröskoski
V: Kyrösjärvi, Kyröskoski (Hämeen Hälläpyörä), putouskorkeus 23 m
Miksi? Kyröskoski. F.E. Sillanpään kotikunta
Milloin? Tiistaina 16.7.2013 (aiemmin pistäydyin v. 2005)
Tampereen Länsilinjojen bussiin nousi Helsingissä klo 6:05 ennen minua ainoastaan mustaihoinen perhe, äiti ja kolme lasta, jotka valitsivat pitkään istumapaikkojaan etuosasta.
Keimolanportissa, valtavalla tietyömaalla, pysähdyttiin klo 6:28 rahtitavaran vuoksi. Vasta Hämeenlinnasta tuli kolme naismatkustajaa lisää. Sääksmäen silta ylitettiin klo 8.
Tampereella vaihtui kuljettaja nuorempaan. Eri mies ajaa sieltä auton Helsinkiin ja takaisin sekä Vaasaan ja takaisin. Rahdin he lastasivat yhteisvoimin tavarasäiliöön. "Apupoika laittaa matkalaukkunne säiliöön", vitsaili uusi kuljettaja Tampereelta lähtevälle runsastavaraiselle. Taitava ja miellyttävä nuori mies matkustajia kohtaan, mutta kuljettajien kesken pihalla hänen puheenpartensa pursusi turhia kirosanoja.
Tampereelta jatkettiin runsaan vartin tauon jälkeen myöhässä klo 9.n jälkeen ja sitten Ylöjärven ja Hämeenkyrön keskustan perästä Kyröskoskellekin saavuttiin 10 minuuttia myöhässä vasta klo 9:50. Pysäkki oli Kyröskosken itsepalvelu-bensiiniaseman taka- tai etupihalla. Aikataulut oli kiitettävästi kiinnitetty Matkahuollon rahtitavaravaraston ikkunalasiin.
Lähden kävelemään takaisin tulosuuntaan. Päätien vartta reunustavat nauhana lukuisat eri liikkeet ja palvelut, kirjakauppa, kirpputori, R-kioski, avara tyhjä kauppatori, K-Market, urheilukenttä, koulu, motelli... Ison kylän tai kauppalan tuntua!
Serlan hirvenpäätunnuksinen aidattu tehdasalue pistoteineen tulee vastaan idässä, umpikuja. Eksyn tunnin hukkakierrokselle kaakkoon, omakotialueen pikkuteille ja ohi luultavasti sosiaalisen asuntotuotannon vaatimattomien rivitalojen. Sitten palaan Serlan tonttien ruohoakin talloen päätielle ja lähden seuraamaan tietä pohjoiseen, (ohi linja-autoaseman), jonne minun olisi heti pitänyt lähteä.
Liikenneympyrästä käännyn itään kohti Viljakkalaa, jonne tienviitan mukaan on matkaa 8 km. Alkaa pieni sadekuuro, joka taukoaa kohta.
Tulen sillalle, josta on näköala padottuun koskeen. Kalevalan muinainen Hämeen Hälläpyörä! Tehtaat ovat kosken partaalla. Autotiesillan alitse kulkee virran suuntaisesti pohjoisesta etelään tukkiränni, joka avautuu kouruna nähtäväksi. Tukki toisensa perästä siirtyy kourua pitkin kohti tehdasta.
Kuntaraja tulee kohta vastaan, Hämeenkyrö vaihtuu Ylöjärveksi (johon Viljakkala on liitetty vuonnas 2007). Kello on yli yhdentoista.
***
Palaan Viljakkalasta taas Hämeenkyrön puolelle varttia vaille kolme.
Hämeen Hälläpyörän koskella jään liiankin pitkäksi aikaa lukemaan opastustekstejä ja katselemaan näkymiä eri suunnilta. Koskinäytöksiä järjestetään harvoin, joitakin, heinä- ja elokuun 2. ja 4. sunnuntai. Tukkiränni näkyy vaienneen jo kello 14:45 mennessä, puita ei kulje enää.
Havahdun, että kävelymatkaa on jäljellä enemmän kuin muistin. Hieman juostenkin ehdin kuitenkin bensiiniaseman Matkahuollolle klo 15, ja bussi vaikuttaa olevan myöhässä. Lapsiperhe matkalaukkuineen odottaa katoksessa bussia, jonka täytyy olla Ikaalisiin (kylpylään) menevä, sillä Tampereen suunnan bussi tulisi vasta 25 minuuttia myöhemmin, 25 yli jokaisen täyden tunnin. Tunnin välit busseilla, Ikaalisten suuntaan aina tasalta.
Bussi tulee 15:05 etelästä, kaartaa itään pihaan. Kaksi matkustajaa poistuu. Odotan, että lapsiperhe lähtee ennen minua pihan poikki bussille, mutta se ei lähdekään. "Se ei ole meidän bussi!" sanoo äiti innokkaille lapsille.
Minä lähestyn bussia, mutta se ampaisee kiireesti liikkeelle, jatkaa itään, kiertää rakennuksen ympäri vastapäivään ja kaasuttaa päätietä pitkin kohti pohjoista. Minä luulin bussin jopa ehkä kääntyvän pihalla bussikatoksen eteen. Toista on täällä lännessä kuin oli eilen Etelä-Karjalassa Virolahdella!
Kohta tulee pohjoisesta "Ikaalisten Matkatoimiston" bussi, menossa kai Tallinnan-laivalle, ja siihen nousee matkalaukkuperhe. Sen jälkeen klo 15:25 tulee Ikaalisista Tampereelle kulkeva bussi. Pohjoisesta tulevat autot kaartavat rakennuksen myötäpäivään, pysähtyen katoksen eteen, päinvastoin kuin etelästä tulevat.
Kävelen pääkatua pohjoiseen ja poikkean itään K-Markettiin. Istun tyhjälle kauppatorille ja syön jogurtin, Valion Hedelmäpommin, koska repussani on varalta lusikka, ja huomasin kaupassa jäätelötötteröiden hintojen nousseen valtavasti (Pirkka ennen 32 centiä, sitten 39 centiä, nykyään 59 centiä). eikä ollut toivomaani makuakaan, joka oli loppunut.
Seuraava bussi Ikaalisiin saapuu klo 16:02 ja matka sinne kestää 20 minuuttia.
HÄMEENKYRÖ 9 44,6 (r. Tavastkyro)
K: Kirkko 1782 Abraham Tennberg, uusittu 1900
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' 1849 J.S. Blackstadius
K: Jumesniemen kirkko 1848 Sasslin (erikoinen koulu-kirkko-yhdistelmä)
K: Mäntyrinteen kappeli ja hautausmaa
M: Kruununmakasiini 1824, kotiseutumuseo
M: Myllykolu, F.E. Sillanpään syntymäkotimuseo
M: Töllinmäki, Sillanpääseuran museo
R: Pappila 1846 C.L. Engel, Y.S. Yrjö-Koskisen nuoruudenkoti
R: Saavutus, Nobelkirjailija F.E. Sillanpään huvila, Vanajan kylä
P: F.E. Sillanpään hauta, vanha hautausmaa
P: F.E. Sillanpään muistomerkki, yhteiskoulu
P: Arvo Poika Tuomisen muistokivi, Kyröspohjan kylä
P: Malakias Costianderin muistokivi, Kostulassa
P: Antti Hammarbergin (Irwin Goodman) hautamuistomerkki, Mäntyrinne
L: Sasin kulttuurimaisema, maisematie
L: Timin uhrimänty, 500 v. vanha, ympärysmitta 4,75 m
N: Mannanmäki, taistelupaikka 1918, näkötorni, muistomerkki
T: Kirkonkylä ja Kyröskoski
V: Kyrösjärvi, Kyröskoski (Hämeen Hälläpyörä), putouskorkeus 23 m
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
