Asukkaita 5 tuhatta (7624 vuonna 1962), EU-kannatus 51,1 % (1994)
Miksi? Taavetin linnoitus. Svinhufvudin Kotkaniemi.
Milloin? Sunnuntaina 21.9.2008. Sekä kesällä 1970 ja 1971.
Ajoimme Savitaipaleen kirkonkylästä, jonka liepeillä poliisi puhallutti kuljettajan, 70 km etelään Luumäelle. Kirkko löytyi helposti, kauniit ikkunalasit (kenties Taavetin siunauskappeli?)
Pääkohteemme oli Taavetin linnoitus. - Savitaipaleen Partakoskella olimme juuri nähneet yllättävän hienon ja ison, venäläisen Suvorovin suunnitteleman harmaakivisen linnoituksen (Suomenlinnan tyylisiä vallinsarvijärjestelmiä, bastioneja? raveliineja? redutteja? jotain vastaavia?), melkoinen labyrinttikin, joka sopisi loistavasti pikkupoikien Robin Hood- tai keskiaikaleikkeihin. Lampaat laidunsivat linnoituksessa ja pitivät ruohottumista kurissa. Sitä piti päästä vertaamaan.
Luumäen Taavetissa oli vielä suurempi ja paljon tunnetumpi Suvorovin rakennuttama linnoitus. Läpimitta 800 metriä? Monia sisäkkäisiä valleja. Aikoinaan linnoituksiin mahtui sisälle kokonainen kylä, varuskunta lisäpalveluineen. Nyt oli turisteja varten opastepylvässelostuksia.
***
Vietin 1970-luvulla kesäpäiviä Kivijärven rannalla. Luumäen täysihoitola 'Kotkaniemi' oli presidentti Svinhufvudin entinen kotitalo. Salin lattialla oli karhun talja täytettyine päineen ja hampaineen. Svinhufvudin esi-isän kerrotaan voutina pelastaneen kuninkaan raivostuneen villisian hyökkäykseltä. Kun vouti ja talonpoika kantoivat tapetun karjun kuninkaan eteen, tämä aateloi etupään kantajan Sianpääksi ja peräpään kantajan Siansaparoksi (Knorringiksi).
Kotkaniemen yläkerran hallin kirjahyllyissä oli runsaasti salapoliisiromaaneja, kuten Pyhimystä. Pihakeinun lisäksi ei ollut paljon tekemistä, paitsi navetta, kanala ja Hipi-koira, eikä kauemmas tullut lähdettyä kuin Kivijärven rantaan tai vähän hiekkatietä valtatien ja junaradan yli etelään, ei edes Taavetin linnoitukselle, koska täysihoito tarjosi tiuhaan aterioita ja kahvivälipaloja.
LUUMÄKI 5 51,1
K: Kirkko 1845 C.L. Engel
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' 1929 Martta Helminen
K: Kellotapuli 1876
P: Presidentti Svinhufvudin hauta, vanha hautausmaa
P: Charlotta von Lievenin hautamuistomerkki
K: Kankaan siunauskappeli 1961 E. Pasanen
K: Taavetin siunauskappeli 1955
R: Taavetin linnoitus 1773-1796
R: Salpalinja, hyökkäysvaunuesteitä, juoksuhautoja, bunkkereita
M: Svinhufvud- ja kotiseutumuseo Taavetissa
M: Svinhufvudin kotitila 'Kotkaniemi', päärak. 1895 Lars Sonck
P: Oikeustaistelun muistomerkki, Luumäen asema
P: Viimeisen taistelun muistomerkki (1918) Kiurulan suoralla
P: Jääkäri Lauri Pelkosen muistomerkki Taavetissa
P: Huopaisen virran uhrien muistomerkki
V: Kivijärvi
perjantai 2. heinäkuuta 2010
208. LUOTO
Asukkaita 4 tuhatta (2528 vuonna 1962), EU-kannatus 44,0 % (1994)
Miksi? Seitsemän sillan tie
Milloin? Maanantaina 26.7.1999
Lähdin Kokkolasta klo 6:45 bussilla Luodon kautta Pietarsaareen. Olisikohan matkaa 40 km, annoin kuljettajalle 50 km:n kupongin Bussilomalipustani. "Mikä tämä on?" kysyi joviaali kuski. Hän aikoi rei'ittää sen (kuten junan konduktöörit ovat joskus tehneet näyttölipuille! Kun ei tiedä mitä tehdä, niin tehdään pihdeillä reikä!) Hän ei ollut ennen nähnyt Bussilomalippua.
Minun lisäkseni vain yksi nainen tuli kyytiin sekä myöhemmin yksi tyttö Luodosta ja vielä yksi mummo. "..LSTAAD..." luotolaiset sanoivat vain! (Till stad? Stadiin? Kaupunkiin? Jakobstadiin?) Lähes kaikki (95 %) ruotsinkielisiä Larsmossa, samoin kuin suurperheellisiä suursynnyttäjiä, uskonlahkolaisia. Kunnan väkiluku kasvaa.
Kiersimme Luodon saarta vastapäivään, länteen, etelään. Näin Luodon kirkon bussinikkunasta. Kaunis saaristotie, "Seitsemän sillan tie". Perille Pietarsaareen tultiin tunnin päästä klo 7:45.
LUOTO 4 44,0 (r. Larsmo)
K: Sophia Magdalenan puinen ristikirkko 1787 Jacob Rijf
K: Alttaritaulu (2-osainen) J.G. Hedman
P: Aselaiva John Graftonin muistomerkki 1937, Orrskär
V: Merestä erilleen padottu Larsmojärvi
V: Seitsemän sillan tie Kokkola-Pietarsaari
Miksi? Seitsemän sillan tie
Milloin? Maanantaina 26.7.1999
Lähdin Kokkolasta klo 6:45 bussilla Luodon kautta Pietarsaareen. Olisikohan matkaa 40 km, annoin kuljettajalle 50 km:n kupongin Bussilomalipustani. "Mikä tämä on?" kysyi joviaali kuski. Hän aikoi rei'ittää sen (kuten junan konduktöörit ovat joskus tehneet näyttölipuille! Kun ei tiedä mitä tehdä, niin tehdään pihdeillä reikä!) Hän ei ollut ennen nähnyt Bussilomalippua.
Minun lisäkseni vain yksi nainen tuli kyytiin sekä myöhemmin yksi tyttö Luodosta ja vielä yksi mummo. "..LSTAAD..." luotolaiset sanoivat vain! (Till stad? Stadiin? Kaupunkiin? Jakobstadiin?) Lähes kaikki (95 %) ruotsinkielisiä Larsmossa, samoin kuin suurperheellisiä suursynnyttäjiä, uskonlahkolaisia. Kunnan väkiluku kasvaa.
Kiersimme Luodon saarta vastapäivään, länteen, etelään. Näin Luodon kirkon bussinikkunasta. Kaunis saaristotie, "Seitsemän sillan tie". Perille Pietarsaareen tultiin tunnin päästä klo 7:45.
LUOTO 4 44,0 (r. Larsmo)
K: Sophia Magdalenan puinen ristikirkko 1787 Jacob Rijf
K: Alttaritaulu (2-osainen) J.G. Hedman
P: Aselaiva John Graftonin muistomerkki 1937, Orrskär
V: Merestä erilleen padottu Larsmojärvi
V: Seitsemän sillan tie Kokkola-Pietarsaari
207. LUOPIOINEN
Asukkaita 2 tuhatta (4174 vuonna 1962), EU-kannatus 37,4 % (1994)
(Luopioinen yhdistyi Pälkäneeseen v. 2007 alusta)
Miksi? Ulkomuseorakennuksia
Milloin? Maanantaina 11.6.2007
Ajoimme Pälkäneeltä 20 km itään Luopioisiin, jossa pysähdyimme 10 minuuttia. Torpparimuseo. Kiersin kirkon ohi kolmion muotoisen kävelylenkin, tietä päiväkodin ohi. Jatkoimme ajomatkaa pohjoiseen ja etsimme 7 km:n päässä Rautajärven kylässä Weberin pisteen muistomerkkiä. Weberin väestöllinen keskipiste (johon jokaisella suomalaisella keskimäärin lyhin matka) on liikkeellä etelään ja siirtynyt Hauholle (nykyisen Hämeenlinnan pohjoisosiin).
LUOPIOINEN 2 37,4
K: Kristuksen kirkastuksen puukirkko 1813 M. Åkergren & A.W. Arppe, 1100 paikkaa
M: Kirkkomuseo kirkon lehterillä, 12 apostolia lehterien reunoilla
K: Kirkkovene 'Ahti', 17 m, 9 airoparia, Puutikkalassa
M: Kotiseutumuseo viljamakasiinissa
M: Mikkelinmäen torppamuseo
N: Kuivassalmen kallio, 6 km kk:sta Evinsaloon
V: Kukkiajärvi. Kuivassalmi.
E: Aitoon kirkastusjuhlat
T: Aitoo, Rautajärvi, Kirkonkylä
H: Entinen nimi Vesikansa
(Luopioinen yhdistyi Pälkäneeseen v. 2007 alusta)
Miksi? Ulkomuseorakennuksia
Milloin? Maanantaina 11.6.2007
Ajoimme Pälkäneeltä 20 km itään Luopioisiin, jossa pysähdyimme 10 minuuttia. Torpparimuseo. Kiersin kirkon ohi kolmion muotoisen kävelylenkin, tietä päiväkodin ohi. Jatkoimme ajomatkaa pohjoiseen ja etsimme 7 km:n päässä Rautajärven kylässä Weberin pisteen muistomerkkiä. Weberin väestöllinen keskipiste (johon jokaisella suomalaisella keskimäärin lyhin matka) on liikkeellä etelään ja siirtynyt Hauholle (nykyisen Hämeenlinnan pohjoisosiin).
LUOPIOINEN 2 37,4
K: Kristuksen kirkastuksen puukirkko 1813 M. Åkergren & A.W. Arppe, 1100 paikkaa
M: Kirkkomuseo kirkon lehterillä, 12 apostolia lehterien reunoilla
K: Kirkkovene 'Ahti', 17 m, 9 airoparia, Puutikkalassa
M: Kotiseutumuseo viljamakasiinissa
M: Mikkelinmäen torppamuseo
N: Kuivassalmen kallio, 6 km kk:sta Evinsaloon
V: Kukkiajärvi. Kuivassalmi.
E: Aitoon kirkastusjuhlat
T: Aitoo, Rautajärvi, Kirkonkylä
H: Entinen nimi Vesikansa
206. LUMIJOKI
Asukkaita 1 tuhat (1933 vuonna 1962), EU-kannatus 33,5 % (1994)
Miksi? Lakeuden katedraali
Milloin? Tiistaina 24.5.1994. Lauantaina 27.4.2019.
1994: Ostin Raahen linja-autoasemalta Bussilomalipun (1000 km, 320 markkaa /55 euroa). Kello 13:05 lähti 5 min. myöhässä bussi reitille Siikajoki - Lumijoki - Liminka - Oulu. Kyytiin minä ja mummoja, jotka kyselevät kuljettajalta: "Loppuuko postibussi?" - "Kaikki loppuu aikanaan... Ei ole kulkijoita..."
Siikajoella oli Matkahuolto, mutta Lumijoella pysähdytään kioskin eteen klo 14:05. Minä jään kyydistä, joku toinen tulee pysäkiltä tilalleni.
Lumijoen tunnistaa kirkostaan, suuresta 'Lakeuden Katedraalista', se tosiaan näkyy! Muutoin kaikki on juuri ohitettu autolla Lumijoentien varrella: joki on ylitetty ja koulu, kunnantalo sekä kirjasto sivuutettu.
Menen kirkolle, jonka ovi on lukossa. Kiipeän tikkaita nähdäkseni ikkunasta sisään. Metsäkalmisto, nimettömiksi kuluneet ja vääntyneet rautakyltit. Käyn kirjastossa, joka on auki ti 14-16, muulloin vain iltaisin, minulla oli onnea! Virkailijoita 3-4, muttei asiakkaita. Omintakeisia ryhmityksiä: Juha Nummisen haastattelukirjat romaanisarjana. 'Rantalakeutta' silmäilen (paikallislehti). Niukasti sanomalehtiä.
Etsin Karia, 1 km, koulun vierestä tie pohjoiseen, mutta palaan, kun yleinen tie päättyy. Nimiä mm. Ojantakanen postilaatikossa Karintiellä. Joki oikealla. Kirkon lähellä metsikössä on paljon penkkejä, mm. puuta ympäröivä.
Kartasta ladonseinästä selviää, että lähellä tulosuunnassa lähtee pohjoiseen Lumikarintie, 1-2 km pitkä, varrellaan muutama talonumero.
Odottelen klo 15:40 lähtevää bussia pysäkillä, kirjotan virolaiselle Kairelle Raahe-kortin. Auto tulee 15:55. Vien kortin postin ulkolaatikkoon 15:59. Sitten lähtö bussilla, olen ainoa matkustaja, tosin matkan varrelta tulee vielä. Ouluun 42 km, 50 km:n lipukkeella.
****
.
2019: Limingasta jatkamme autolla Lumijoelle, jonka komea kirkko on tarpeettoman iso, Lakeuden katedraali, mutta kunnantalo liikuttavan pieni. Liike-elämä näyttää vähäiseltä, ostoksia varten pikkuinen osuuskaupan Sale, kilpailijanaan yksityinen M-kauppa. Oulussa käydään töissä ja Lumijoen rauhassa asutaan. Lumijoelle on osunut pieneen väkilukuun nähden suhteettomasti lottovoittajia, peräisin isosta porukkavoitosta.
.
Pysähdymme kirkolla ja käymme viereisellä vanhalla hautausmaalla. Löydämme auton navigaattorin avulla muualta uuden hautausmaan - sekametsän seassa sekin, hautakivet suurten puiden, metsämättäiden ja varvikkojen seassa.
.
Isosta sukuhaudasta löytyy Lumikareja, nimet graniittipaateen ikuistettuina (lasken itse kuolin-iät):
.
Lumikari Juho (82) 1849-1932,
Maria os. Träff (74) 1856-1930.
Juho (45) 1889-1934,
Anna os. Paavola (39) 1891-1930.
Bertta Maria (4 kk) 1914.
Kerttu Anna (22) 1916-39.
Reino Johannes (14) 1918-33.
Lauri Andreas (3) 1928-31.
(Laina, Veikko, Pentti ja Aino (n.65-90) s. 1920-1926
on haudattu Nurmijärven - Sipoon - Helsingin seudulle.)
.
Etäämpänä on toinen Lumikari -hautakivi:
Lumikari Anna Kreeta os. Paaso (80) 1892-1973,
Korkala Eemil (46) 1877-1924.
Otaksun Annan ja Juho II:n avioituneen, ensimmäisen
puolison kuoltua Annalta 1924 ja Juholta 1930.
.
Kysytäänpä vielä auton navigaattorilta, onko Lumijoella Lumikarintietä? - Kyllä, sellainen lähtee Raaheen vievän päätien varrelta, pari kilometriä kirkolta länteen, siellä missä kävelytie juuri päättyy ja taajama-merkki näyttää taajaman rajan. Kirkontorni näkyy kauas, Lumikarin tienhaaraankin.
.
LUMIJOKI 1 33,5
K: Tiilikirkko 'Lakeuden katedraali' 1889 J. Lybeck
N: Näköala kirkon tornista
R: Kankaanpääntien raitti, talonpoikaista rakennuskulttuuria
L: Liminganlahden luonto, lintutorni, luontopolku
V: Varjakan kalasatama, uimaranta
V: Lumijoki, Pohjanlahti.
Miksi? Lakeuden katedraali
Milloin? Tiistaina 24.5.1994. Lauantaina 27.4.2019.
1994: Ostin Raahen linja-autoasemalta Bussilomalipun (1000 km, 320 markkaa /55 euroa). Kello 13:05 lähti 5 min. myöhässä bussi reitille Siikajoki - Lumijoki - Liminka - Oulu. Kyytiin minä ja mummoja, jotka kyselevät kuljettajalta: "Loppuuko postibussi?" - "Kaikki loppuu aikanaan... Ei ole kulkijoita..."
Siikajoella oli Matkahuolto, mutta Lumijoella pysähdytään kioskin eteen klo 14:05. Minä jään kyydistä, joku toinen tulee pysäkiltä tilalleni.
Lumijoen tunnistaa kirkostaan, suuresta 'Lakeuden Katedraalista', se tosiaan näkyy! Muutoin kaikki on juuri ohitettu autolla Lumijoentien varrella: joki on ylitetty ja koulu, kunnantalo sekä kirjasto sivuutettu.
Menen kirkolle, jonka ovi on lukossa. Kiipeän tikkaita nähdäkseni ikkunasta sisään. Metsäkalmisto, nimettömiksi kuluneet ja vääntyneet rautakyltit. Käyn kirjastossa, joka on auki ti 14-16, muulloin vain iltaisin, minulla oli onnea! Virkailijoita 3-4, muttei asiakkaita. Omintakeisia ryhmityksiä: Juha Nummisen haastattelukirjat romaanisarjana. 'Rantalakeutta' silmäilen (paikallislehti). Niukasti sanomalehtiä.
Etsin Karia, 1 km, koulun vierestä tie pohjoiseen, mutta palaan, kun yleinen tie päättyy. Nimiä mm. Ojantakanen postilaatikossa Karintiellä. Joki oikealla. Kirkon lähellä metsikössä on paljon penkkejä, mm. puuta ympäröivä.
Kartasta ladonseinästä selviää, että lähellä tulosuunnassa lähtee pohjoiseen Lumikarintie, 1-2 km pitkä, varrellaan muutama talonumero.
Odottelen klo 15:40 lähtevää bussia pysäkillä, kirjotan virolaiselle Kairelle Raahe-kortin. Auto tulee 15:55. Vien kortin postin ulkolaatikkoon 15:59. Sitten lähtö bussilla, olen ainoa matkustaja, tosin matkan varrelta tulee vielä. Ouluun 42 km, 50 km:n lipukkeella.
****
.
2019: Limingasta jatkamme autolla Lumijoelle, jonka komea kirkko on tarpeettoman iso, Lakeuden katedraali, mutta kunnantalo liikuttavan pieni. Liike-elämä näyttää vähäiseltä, ostoksia varten pikkuinen osuuskaupan Sale, kilpailijanaan yksityinen M-kauppa. Oulussa käydään töissä ja Lumijoen rauhassa asutaan. Lumijoelle on osunut pieneen väkilukuun nähden suhteettomasti lottovoittajia, peräisin isosta porukkavoitosta.
.
Pysähdymme kirkolla ja käymme viereisellä vanhalla hautausmaalla. Löydämme auton navigaattorin avulla muualta uuden hautausmaan - sekametsän seassa sekin, hautakivet suurten puiden, metsämättäiden ja varvikkojen seassa.
.
Isosta sukuhaudasta löytyy Lumikareja, nimet graniittipaateen ikuistettuina (lasken itse kuolin-iät):
.
Lumikari Juho (82) 1849-1932,
Maria os. Träff (74) 1856-1930.
Juho (45) 1889-1934,
Anna os. Paavola (39) 1891-1930.
Bertta Maria (4 kk) 1914.
Kerttu Anna (22) 1916-39.
Reino Johannes (14) 1918-33.
Lauri Andreas (3) 1928-31.
(Laina, Veikko, Pentti ja Aino (n.65-90) s. 1920-1926
on haudattu Nurmijärven - Sipoon - Helsingin seudulle.)
.
Etäämpänä on toinen Lumikari -hautakivi:
Lumikari Anna Kreeta os. Paaso (80) 1892-1973,
Korkala Eemil (46) 1877-1924.
Otaksun Annan ja Juho II:n avioituneen, ensimmäisen
puolison kuoltua Annalta 1924 ja Juholta 1930.
.
Kysytäänpä vielä auton navigaattorilta, onko Lumijoella Lumikarintietä? - Kyllä, sellainen lähtee Raaheen vievän päätien varrelta, pari kilometriä kirkolta länteen, siellä missä kävelytie juuri päättyy ja taajama-merkki näyttää taajaman rajan. Kirkontorni näkyy kauas, Lumikarin tienhaaraankin.
.
LUMIJOKI 1 33,5
K: Tiilikirkko 'Lakeuden katedraali' 1889 J. Lybeck
N: Näköala kirkon tornista
R: Kankaanpääntien raitti, talonpoikaista rakennuskulttuuria
L: Liminganlahden luonto, lintutorni, luontopolku
V: Varjakan kalasatama, uimaranta
V: Lumijoki, Pohjanlahti.
205. LUHANKA
Asukkaita 1 tuhat (2089 vuonna 1962), EU-kannatus 36,3 % (1994)
Miksi? Suuri puukirkko
Milloin? Sunnuntaina 28.6.2009
Saavuimme Luhangalle autolla pohjoisesta, Leivonmäen Rutalahdelta (vuoden kylästä, jossa oli mainio Koskikaran luontopolku monine koskineen).
Luhangan kirkonkylässä muut söivät Salen edessä turhan kalliita puolen euron jäätelötuutteja, kun minä kävelin paahtavassa helteessä kirkonmäelle katsomaan maailman suurimpiin kuuluvaa puukirkkoa, josta urut mäikyivät virsiä ulkoilmoihin. Muita nähtävyyksiä paloasema torneineen. Torin seinustalla lojui kolme olutpulloa ja yksi tölkki. Autoilevien mökkiläisihmisten lomatervehdyksiä: "Mentävä, jäätelö sulaa!" "Sitä minäkin hakemaan!"
Jatkoimme matkaa lounaaseen, mielenkiintoista kiemurtelevaa saaristotietä kohti Sysmää. Kaunis Judinsalon saari, Korkeasaaren silta, Vehkasalon saari.
LUHANKA 1 36,3
K: Puinen kesäkirkko 1893 Josef Stenbäck, 1300 istumapaikkaa
K: Alttaritaulu 'Jeesus seisoo ovella ja kolkuttaa' 1906 S. Danielson
K: Talvikirkko 1958 Einari Teräsvirta
K: Tammijärven kyläkirkko 1964 M. Hämäläinen
P: Reethin kirkon muistomerkki 1956
M: Mäkitupalaismuseo, Tammijärven kylä
E: Tammikosken kalanviljelylaitos, kirjolohen ongintaa
V: Judinsalon saari
V: Päijänne
Miksi? Suuri puukirkko
Milloin? Sunnuntaina 28.6.2009
Saavuimme Luhangalle autolla pohjoisesta, Leivonmäen Rutalahdelta (vuoden kylästä, jossa oli mainio Koskikaran luontopolku monine koskineen).
Luhangan kirkonkylässä muut söivät Salen edessä turhan kalliita puolen euron jäätelötuutteja, kun minä kävelin paahtavassa helteessä kirkonmäelle katsomaan maailman suurimpiin kuuluvaa puukirkkoa, josta urut mäikyivät virsiä ulkoilmoihin. Muita nähtävyyksiä paloasema torneineen. Torin seinustalla lojui kolme olutpulloa ja yksi tölkki. Autoilevien mökkiläisihmisten lomatervehdyksiä: "Mentävä, jäätelö sulaa!" "Sitä minäkin hakemaan!"
Jatkoimme matkaa lounaaseen, mielenkiintoista kiemurtelevaa saaristotietä kohti Sysmää. Kaunis Judinsalon saari, Korkeasaaren silta, Vehkasalon saari.
LUHANKA 1 36,3
K: Puinen kesäkirkko 1893 Josef Stenbäck, 1300 istumapaikkaa
K: Alttaritaulu 'Jeesus seisoo ovella ja kolkuttaa' 1906 S. Danielson
K: Talvikirkko 1958 Einari Teräsvirta
K: Tammijärven kyläkirkko 1964 M. Hämäläinen
P: Reethin kirkon muistomerkki 1956
M: Mäkitupalaismuseo, Tammijärven kylä
E: Tammikosken kalanviljelylaitos, kirjolohen ongintaa
V: Judinsalon saari
V: Päijänne
204. LOVIISA
Asukkaita 7 tuhatta (6683 vuonna 1962), EU-kannatus 73,1 % (1994)
(Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää yhdistyivät Loviisaan v. 2010 alusta)
Miksi? Viehättävä pikkukaupunki
Milloin? Perjantaina 15.7.1988
Helsingin linjuriasemalla oli perjantaina klo 15:20 Pyhtään Liikenteen lila-harmaa-ruskeita autoja 4 kpl vierekkäin laiturista 3 alkaen, asemakasarmin Hankkijan-puoleisessa päässä. Kaksi erikoispikavuoroa Kotkaa ja kaksi tavallista pikavuoroa... Niin luulin, ja menin vahingossa vakiovuoroon! Ensimmäiset poistuivat kyydistä jo Linnanmäen kohdalla. Rahastaja tuli Sipoosta.
Porvoossa pysähdyttiin 19 minuuttia klo 16:31-50. Kiertelin ulkona, en Töräkadulle asti. Söderströmin kirjakauppa.
Jännitin Loviisaan tuloa: paljonko sille jäisi aikaa vai ehtisinkö ollenkaan Kotkan bussiin klo 17:50? Bussi tekee kierroksen Pyhtään kirkon kautta ja saapuu Loviisaan 17:30.
Loviisassa kiva pääkatu tuuheine puistoineen. Iltatoria mainostettiin lakanassa kadun yllä. Ensin komea tiilikirkko, sitten mukulakivitori, raatihuonetta, apteekkia, puistoa ja idässä linjuriasema, jonka rakennuksessa käyn sisällä. Vakiovuoro jatkaisi 15 minuutin päästä klo 17:45, jolloin on merkitty myös pikavuoron menevän, mutta klo 18 tulee kolmas auto?
Kävelen torille. Tuulimylly näkyy kaukana harjulla. Opaskartta. Poliisilla on komea kivilnna. Kävelen etelään, idyllisiä puutalokatuja kaartaa oikealle ylös harjulle. Joitakin vetelehtijöitä, mutta vähän ihmisiä. Kävelen itään kohti merenlahtea. Siellä on avaruutta kuin Pieksämäellä, rannat vapaina niittyinä. Joku vain istuu penkillä rannalla. Suuntaan pohjoiseen kohti linja-autoasemaa tehtyäni neliömäisen kierroksen.
Kello 17:51 näen Onni Vilkkaan auton pyyhältävän itään. Tulisiko seuraavaa? Tuli Koiviston Auton "Tre - Lahti - Loviisa - Kotka". Odottelin edessä kuten monet muutkin, sitten nousin sisään. Kuljettaja sekä rahastajatyttö(?) olivat tavaraluukulla. Kuski kiirehti suoraan ajamaan, kukaan ei perinyt maksua. (Annoin Kotkassa 50 km:n bussilomalipukkeen.) Koiviston Autossa oli tilavat penkinvälit!
***
Olen käynyt Loviisassa myöhemmin useita kertoja uudelleen. Olen saapunut J.L. Runeberg -laivalla ja osallistunut kiertokävelyyn. Olen tullut Lahdesta erityisellä Rock-junalla nähdäkseni rataosuuden. Olen katsellut Rosenin ja Ungernin linnakkeet ja Komendantintalon, olen käynyt kirkossa, Myllyharjulla ja Kukkukivellä, olen nähnyt paloautojen lähdön paloasemalta ja elokuvateatteri Marilynin miellyttävän aulan toisen kerroksen naköaloineen. Olen käynyt Valkossa, ulkosatamassa. Olen sivuuttanut laivalla Svartholman linnakkeen, mutten ole astunut saarelle enkä käynyt ydinvoimalassa.
LOVIISA 7 k 73,1
K: Punatiilinen uusgoottilainen ristikirkko 1865 G.T. Chiewitz, Julius Basilier
K: Pohjoisovella ent. puukirkon (-1855) alttaritaulu 'Kristuksen kirkastus'
P: Jean Sibeliuksen muistomerkki 1964 Matti Haupt, kirkon edessä
R: Raatihuone 1862 Georg Theodor Chiewitz
R: Degerbyn ratsutilan päärakennus 1662
P: Loviisan perustamisen muistokivi Degerbyn ratsutilan pihalla
M: Komendantintalo 1755, kaupungin museo
R: Jean Sibeliuksen asunto (1892, Kullervon säveltämisen aikaan)
P: Veistos 'Kurkien tanssi' 1950 Jussi Mäntynen
P: Pormestari J. Forssellin rintakuva keskuspuistossa
P: Vapaudenpatsas torin laidalla (saksalaisosasto saapui 7.4.1918)
R: Kattsvansen, 1800-luvun katu
P: Sankaripatsas, Kuhlefelt-Ekelund
N: Näköalatorni 'Kukkukivi' ja tuulimylly Myllyharjulla
R: Linnakkeet Ungern ja Rosen 1750
R: Svartholman linnan rauniot saarella 10 km kaupungista
E: Ydinvoimalaitos Hästholmenin saarella 12 km kaupungista
(Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää yhdistyivät Loviisaan v. 2010 alusta)
Miksi? Viehättävä pikkukaupunki
Milloin? Perjantaina 15.7.1988
Helsingin linjuriasemalla oli perjantaina klo 15:20 Pyhtään Liikenteen lila-harmaa-ruskeita autoja 4 kpl vierekkäin laiturista 3 alkaen, asemakasarmin Hankkijan-puoleisessa päässä. Kaksi erikoispikavuoroa Kotkaa ja kaksi tavallista pikavuoroa... Niin luulin, ja menin vahingossa vakiovuoroon! Ensimmäiset poistuivat kyydistä jo Linnanmäen kohdalla. Rahastaja tuli Sipoosta.
Porvoossa pysähdyttiin 19 minuuttia klo 16:31-50. Kiertelin ulkona, en Töräkadulle asti. Söderströmin kirjakauppa.
Jännitin Loviisaan tuloa: paljonko sille jäisi aikaa vai ehtisinkö ollenkaan Kotkan bussiin klo 17:50? Bussi tekee kierroksen Pyhtään kirkon kautta ja saapuu Loviisaan 17:30.
Loviisassa kiva pääkatu tuuheine puistoineen. Iltatoria mainostettiin lakanassa kadun yllä. Ensin komea tiilikirkko, sitten mukulakivitori, raatihuonetta, apteekkia, puistoa ja idässä linjuriasema, jonka rakennuksessa käyn sisällä. Vakiovuoro jatkaisi 15 minuutin päästä klo 17:45, jolloin on merkitty myös pikavuoron menevän, mutta klo 18 tulee kolmas auto?
Kävelen torille. Tuulimylly näkyy kaukana harjulla. Opaskartta. Poliisilla on komea kivilnna. Kävelen etelään, idyllisiä puutalokatuja kaartaa oikealle ylös harjulle. Joitakin vetelehtijöitä, mutta vähän ihmisiä. Kävelen itään kohti merenlahtea. Siellä on avaruutta kuin Pieksämäellä, rannat vapaina niittyinä. Joku vain istuu penkillä rannalla. Suuntaan pohjoiseen kohti linja-autoasemaa tehtyäni neliömäisen kierroksen.
Kello 17:51 näen Onni Vilkkaan auton pyyhältävän itään. Tulisiko seuraavaa? Tuli Koiviston Auton "Tre - Lahti - Loviisa - Kotka". Odottelin edessä kuten monet muutkin, sitten nousin sisään. Kuljettaja sekä rahastajatyttö(?) olivat tavaraluukulla. Kuski kiirehti suoraan ajamaan, kukaan ei perinyt maksua. (Annoin Kotkassa 50 km:n bussilomalipukkeen.) Koiviston Autossa oli tilavat penkinvälit!
***
Olen käynyt Loviisassa myöhemmin useita kertoja uudelleen. Olen saapunut J.L. Runeberg -laivalla ja osallistunut kiertokävelyyn. Olen tullut Lahdesta erityisellä Rock-junalla nähdäkseni rataosuuden. Olen katsellut Rosenin ja Ungernin linnakkeet ja Komendantintalon, olen käynyt kirkossa, Myllyharjulla ja Kukkukivellä, olen nähnyt paloautojen lähdön paloasemalta ja elokuvateatteri Marilynin miellyttävän aulan toisen kerroksen naköaloineen. Olen käynyt Valkossa, ulkosatamassa. Olen sivuuttanut laivalla Svartholman linnakkeen, mutten ole astunut saarelle enkä käynyt ydinvoimalassa.
LOVIISA 7 k 73,1
K: Punatiilinen uusgoottilainen ristikirkko 1865 G.T. Chiewitz, Julius Basilier
K: Pohjoisovella ent. puukirkon (-1855) alttaritaulu 'Kristuksen kirkastus'
P: Jean Sibeliuksen muistomerkki 1964 Matti Haupt, kirkon edessä
R: Raatihuone 1862 Georg Theodor Chiewitz
R: Degerbyn ratsutilan päärakennus 1662
P: Loviisan perustamisen muistokivi Degerbyn ratsutilan pihalla
M: Komendantintalo 1755, kaupungin museo
R: Jean Sibeliuksen asunto (1892, Kullervon säveltämisen aikaan)
P: Veistos 'Kurkien tanssi' 1950 Jussi Mäntynen
P: Pormestari J. Forssellin rintakuva keskuspuistossa
P: Vapaudenpatsas torin laidalla (saksalaisosasto saapui 7.4.1918)
R: Kattsvansen, 1800-luvun katu
P: Sankaripatsas, Kuhlefelt-Ekelund
N: Näköalatorni 'Kukkukivi' ja tuulimylly Myllyharjulla
R: Linnakkeet Ungern ja Rosen 1750
R: Svartholman linnan rauniot saarella 10 km kaupungista
E: Ydinvoimalaitos Hästholmenin saarella 12 km kaupungista
203. LOPPI
Asukkaita 7 tuhatta (8696 vuonna 1962), EU-kannatus 43,6 % (1994)
Miksi? Santa Pirjo
Milloin? Torstaina 24.7.2003
Pekolan linja-auto lähti Helsingistä klo 9:30. Lopelle 76 km, maksoi 10,80 euroa. Istuin bussin puoliväliin, edessä tätejä, takana pariskunta. Kaivoksela. Matkalta lisää väkeä. Klaukkalaan jää matkustajia ja tavaraa. Röykkä, Vihtijärvi, Läykkä, Läyliäinen... Poliisi pysäyttää bussin: "Ajokortti ja rekisteriote!" Viisi minuuttia kuluu. Utelias rouva seisoo ja kurkottaa, vaihtaa puolta oikealta vasemmalle nähdäkseen paremmin mitä tapahtuu.
Loppi klo 10:55. Linjuriasemalta aikataulut: Hämeenlinnaan 11:20, 15:00, 15:10. Aion viipyä neljä tuntia. "Loppi tutuksi, tuttu lopuksi"
Uusi (80-v.) punatiilikirkko näkyy puiden ylitse. Punatiilinen kunnantalo, hieno kirjasto, vilkas kauppakylä! Nordea, Osuuspankki. Kylätie kulkee Forssa-Riihimäki -tien suuntaisesti idästä länteen ohi koulukeskuksen. Katson klo 11:20 lähtevän bussin viivyttelyn. Kävelen itään hiekkatien, kerrostaloja! Kirjakauppa... Sienet ja puut englantilaisten korttipelien aiheina, 7-8 euroa. Kirjasto aukeaisi klo 12, kävelen ohi länteen klo 11:50 - 12:30, rivitaloja, perunapeltoja, hurja ukko laskee alamäkeä rollaattorillaan!
Vietän tunnin kirjastossa. Riihimäen ja Hämeen Sanomat. Härkätien esitelehti. Loppi esillä paljon. Myynnissä Carter Brown, Timo Kylmälän Turkki, 2 kirjaa eurolla.
Pirkka-tuuttia (0,32 euroa = 30 c) syöden kävelen etelään klo 13:50, ohi uuden kirkon. Tien toisella puolella siunauskappeli ja hautausmaa. Kuljen 2 km ohi perunapeltojen, kunnes saavutan Santa Pirjon, 1600-luvun tavanomaisen punaisen puukirkon mäellä. Sen alapuolella museotuvat. Rinne ylös P-paikalta. Kirkon eteisessä kyykkii vihkoineen ja kirjoineen suloinen vähäpukeinen blondi teinityttö: "Olin tekemässä läksyjä!" "Piikojen parvi, renkien parvi, lankut irti, alle on haudattu. Laajennettu etelään, asehuone lännessä on muutettu eteiseksi." Tumma alttarimaalaus: Jeesus ja ihmisiä.
Käyn uimarannalla, n. 500 metriä itään. Rannalla on 50 soutuvenettä. Vesi-iloa. Alan kiirehtiä bussille pohjoseen. Käyn uudessa kirkossa, jossa on tylsä vaalea sisus, pari keski-ikäistä naista juttelee sivummalla keskenään. "Musiikkisali" eräs porstua.
Kivistön bussinrämä lähtee klo 15. Lippalakkijuntti. Hämeenlinnaan maksaa 7 euroa "Perille asti?", 46 km (55 minuuttia). Olen ainoa matkustaja, istun oikealla 3. rivissä, katselen maisemat etuikkunasta. Topeno on kiva kylä, vanhanaikaista, mutkaiset tiet. Ahoinen, Renko, pysähdytään 3 minuuttia ja palataan bensiiniasemalta samaa tietä hauskalle Rengon kirkolle sekä ohi kapean koskisillan. Idylli. Kalastajia, vanhoja taloja. Hämeenlinnassa Luolaja lounaassa, ajetaan lännestä ohi kasarmien, linja-autoasemalle klo 15:55
LOPPI 7 43,6
K: Vanha puukirkko 'Santa Pirjo' 1640
K: Uusi tiilikirkko 1921 Ilmari Launis
P: Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsas
P: Sakari Pälsin hautakivi vanhan kirkon mäessä
P: Vuoden 1918 muistomerkki
P: Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki
P: Sankarihaudat
M: Kotiseutumuseo vanhan kirkon lähellä
K: Siunauskappeli 1966 Pertti Luostarinen
R: Marskin maja Punelian rannalla Salonkylässä
R: Räyskälän lentokeskus, ilmailuopisto
P: Rautateiden muistolaatat Launosten ja Läyliäisten asemien seinällä
P: Kirjailija Lydia Koidulan kivi Loppijärven rannalla, reliefi 1973 Juta Eskel
L: Luutaharjun Samo, luontopolku 7 km
V: Loppijärvi, Ojajärvi, Kesijärvi, Punelia
Miksi? Santa Pirjo
Milloin? Torstaina 24.7.2003
Pekolan linja-auto lähti Helsingistä klo 9:30. Lopelle 76 km, maksoi 10,80 euroa. Istuin bussin puoliväliin, edessä tätejä, takana pariskunta. Kaivoksela. Matkalta lisää väkeä. Klaukkalaan jää matkustajia ja tavaraa. Röykkä, Vihtijärvi, Läykkä, Läyliäinen... Poliisi pysäyttää bussin: "Ajokortti ja rekisteriote!" Viisi minuuttia kuluu. Utelias rouva seisoo ja kurkottaa, vaihtaa puolta oikealta vasemmalle nähdäkseen paremmin mitä tapahtuu.
Loppi klo 10:55. Linjuriasemalta aikataulut: Hämeenlinnaan 11:20, 15:00, 15:10. Aion viipyä neljä tuntia. "Loppi tutuksi, tuttu lopuksi"
Uusi (80-v.) punatiilikirkko näkyy puiden ylitse. Punatiilinen kunnantalo, hieno kirjasto, vilkas kauppakylä! Nordea, Osuuspankki. Kylätie kulkee Forssa-Riihimäki -tien suuntaisesti idästä länteen ohi koulukeskuksen. Katson klo 11:20 lähtevän bussin viivyttelyn. Kävelen itään hiekkatien, kerrostaloja! Kirjakauppa... Sienet ja puut englantilaisten korttipelien aiheina, 7-8 euroa. Kirjasto aukeaisi klo 12, kävelen ohi länteen klo 11:50 - 12:30, rivitaloja, perunapeltoja, hurja ukko laskee alamäkeä rollaattorillaan!
Vietän tunnin kirjastossa. Riihimäen ja Hämeen Sanomat. Härkätien esitelehti. Loppi esillä paljon. Myynnissä Carter Brown, Timo Kylmälän Turkki, 2 kirjaa eurolla.
Pirkka-tuuttia (0,32 euroa = 30 c) syöden kävelen etelään klo 13:50, ohi uuden kirkon. Tien toisella puolella siunauskappeli ja hautausmaa. Kuljen 2 km ohi perunapeltojen, kunnes saavutan Santa Pirjon, 1600-luvun tavanomaisen punaisen puukirkon mäellä. Sen alapuolella museotuvat. Rinne ylös P-paikalta. Kirkon eteisessä kyykkii vihkoineen ja kirjoineen suloinen vähäpukeinen blondi teinityttö: "Olin tekemässä läksyjä!" "Piikojen parvi, renkien parvi, lankut irti, alle on haudattu. Laajennettu etelään, asehuone lännessä on muutettu eteiseksi." Tumma alttarimaalaus: Jeesus ja ihmisiä.
Käyn uimarannalla, n. 500 metriä itään. Rannalla on 50 soutuvenettä. Vesi-iloa. Alan kiirehtiä bussille pohjoseen. Käyn uudessa kirkossa, jossa on tylsä vaalea sisus, pari keski-ikäistä naista juttelee sivummalla keskenään. "Musiikkisali" eräs porstua.
Kivistön bussinrämä lähtee klo 15. Lippalakkijuntti. Hämeenlinnaan maksaa 7 euroa "Perille asti?", 46 km (55 minuuttia). Olen ainoa matkustaja, istun oikealla 3. rivissä, katselen maisemat etuikkunasta. Topeno on kiva kylä, vanhanaikaista, mutkaiset tiet. Ahoinen, Renko, pysähdytään 3 minuuttia ja palataan bensiiniasemalta samaa tietä hauskalle Rengon kirkolle sekä ohi kapean koskisillan. Idylli. Kalastajia, vanhoja taloja. Hämeenlinnassa Luolaja lounaassa, ajetaan lännestä ohi kasarmien, linja-autoasemalle klo 15:55
LOPPI 7 43,6
K: Vanha puukirkko 'Santa Pirjo' 1640
K: Uusi tiilikirkko 1921 Ilmari Launis
P: Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsas
P: Sakari Pälsin hautakivi vanhan kirkon mäessä
P: Vuoden 1918 muistomerkki
P: Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki
P: Sankarihaudat
M: Kotiseutumuseo vanhan kirkon lähellä
K: Siunauskappeli 1966 Pertti Luostarinen
R: Marskin maja Punelian rannalla Salonkylässä
R: Räyskälän lentokeskus, ilmailuopisto
P: Rautateiden muistolaatat Launosten ja Läyliäisten asemien seinällä
P: Kirjailija Lydia Koidulan kivi Loppijärven rannalla, reliefi 1973 Juta Eskel
L: Luutaharjun Samo, luontopolku 7 km
V: Loppijärvi, Ojajärvi, Kesijärvi, Punelia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
