Asukkaita 3 tuhatta (4349 vuonna 1964), EU-kannatus 31,0 % (1994)
Miksi? Pyöreä puukirkko
Milloin? Lauantaina 27.6. 2009
Ajoimme Lappajärven pohjoiskärkeen, josta käännymme kaakkoon, kohti läheistä Vimpeliä. Ylitimme Välijoen, joka yhdisti Lappajärven Evijärveen (josta edelleen luoteeseen Ähtävänjoki).
Vimpeli by Night! Helluntailaiskokous Saarikentällä oli vetänyt kirkonkylän väkeä täyteen. Musa raikasi. Mustalaismies poikineen ja asuntovaunuineen tervehti meitä, sanoi yöllä päivää! Nuoria neitosia istui torilla tai toisia samanlaisia pareja käveli öisillä kaduilla. Torin laidalla oli funkis-talo, valkoinen laatikko, jossa kuitenkin parveke tai katos rikkoi liiallisen yksitoikkoisuuden. Katselin kirjakaupan näyteikkunan. Siinä oli hyödyllisiä päiväkirjoja, paikallisen henkilön muistelmat, leluja lapsille, jokin yleinen valtakunnallinen bestseller. Vimpeli oli mainio, eloisa paikka! Liikaa helluntailaisten ääntä. Jatkoimme Vimpelistä Alajärven itäpuolitse Soiniin, hiljaisuuteen.
VIMPELI 3 31,0 Per. 1866 (r. Vindala)
K: Pyöreä puukirkko 1780 Jacob Rijf
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' R.W. Ekman
M: Suksitehdasmuseo
M: Pesäpallomuseo, Pesäpalloilijapatsas, Pesäpallostadion
M: Västerbackan kalkkiuunit 1800-luvulta, Hallapuro
P: Vimpelin sotakoulun (1917) ja Sukupolvien työn muistomerkit, Saarikenttä
P: Pokelan komppanian muistokivi, Pokelan kylä
N: Pyhävuoren näkötorni sekä Rappukallio
L: Lakkaharju, 'Pohjanmaan Koli'
T: Kirkonkylä, Sääksjärvi
V: Lappajärvi
torstai 22. heinäkuuta 2010
421. VILPPULA
Asukkaita 6 tuhatta (7005 vuonna 1964), EU-kannatus 49,8 % (1994)
(Vilppula yhdistyi Mänttään v. 2009 alusta)
Miksi? Rautatieasema
Milloin? Keskiviikkona 9.8.1995
Kulutettuani Mäntässä 2,5 tuntia kävelin Vilppulaan, 7 km länteen, klo 17:25-18:25. Tuli niin kiire junalle, etten ehtinyt poiketa matkan varrella Joenniemen kartanoon ja taidemuseoon, vaikka olin suunnitellut. Kuivatin märkää paitaani liehutellen sitä kuin lippua.
Vilppulassa oli pieni keskusta rautatieaseman ympäristössä. Kirkko olisi ollut taajama-alueen länsilaidassa, radan takana, 3 km:n päässä asemalta. En ehtinyt sinne. Kotiniemen varavankilaan olisi ollut 4 - 5 km:n matka luoteeseen.
Juna Orivedelle lähti Vilppulasta klo 18:35 ja maksoi 28 mk. Kysyin asemalla, saisinko 25 %:n liityntämatka-alennuksen, koska palasin Kesärengaslippuni reitille (Hki - Tre - Jkl - Kuopio - Suonenjoki - Kouvola - Hki). Eihän se käynyt. Myyjä tiedusteli asiasta puhelimella.
VILPPULA 6 49,8 Per. 1912
K: Nikkarityylinen puinen pitkäkirkko 1900 G. Schreck
K: Alttaritaulu 'Kristus vuoritiellä' Pekka Halonen
K: Kolhon kyläkirkko, eteisaulassa vaivaispoika
K: Kirkkoveneonnettomuuden 1845 muistotaulu kirkon aulassa
K: Matthias Bonnen hautakappeli, Kolho
K: Kolhon ortodoksikirkko 1954 Heimo Kautonen
K: Pohjaslahden kirkko 1931 Kauno S. Kallio
K: Alttaritaulu 'Getsemane' Urho Lehtinen
M: Museo, kunnantalon kivinavetta 1902
M: Heikintupa 1850, kotiseutumuseo, Pohjaslahti
R: Kotiniemen jugend-tyylinen koulukoti
P: Tri E.W. Lybeckin muistomerkki, E. Koivisto, Elämänmäki (ent. parantola)
P: Vilppulankosken v. 1918 taistelujen muistomerkki 1938 Arvi Tynys
L: Vilppulankosken puisto, keskustaajama
L: Elämänmäen luonnonpuisto, näköalakalliolta maisema 4 järvelle
L: Salussärkkä, Hämeen kaunein luonnonmaisema, Pohjaslahti
L: Jaakkoinsuo, Euroopan vanhin suontutkimusalue, merkitty polku
L: Kankaanpään vuori 215 m
E: Ihmisyyden tunnustajien yhteisö Väinölä, Aseeton Suomi -näyttely
T: Vilppulan aseman ja Kolhon aseman taajamat
V: Ukonselkä, Kurkijärvi
(Vilppula yhdistyi Mänttään v. 2009 alusta)
Miksi? Rautatieasema
Milloin? Keskiviikkona 9.8.1995
Kulutettuani Mäntässä 2,5 tuntia kävelin Vilppulaan, 7 km länteen, klo 17:25-18:25. Tuli niin kiire junalle, etten ehtinyt poiketa matkan varrella Joenniemen kartanoon ja taidemuseoon, vaikka olin suunnitellut. Kuivatin märkää paitaani liehutellen sitä kuin lippua.
Vilppulassa oli pieni keskusta rautatieaseman ympäristössä. Kirkko olisi ollut taajama-alueen länsilaidassa, radan takana, 3 km:n päässä asemalta. En ehtinyt sinne. Kotiniemen varavankilaan olisi ollut 4 - 5 km:n matka luoteeseen.
Juna Orivedelle lähti Vilppulasta klo 18:35 ja maksoi 28 mk. Kysyin asemalla, saisinko 25 %:n liityntämatka-alennuksen, koska palasin Kesärengaslippuni reitille (Hki - Tre - Jkl - Kuopio - Suonenjoki - Kouvola - Hki). Eihän se käynyt. Myyjä tiedusteli asiasta puhelimella.
VILPPULA 6 49,8 Per. 1912
K: Nikkarityylinen puinen pitkäkirkko 1900 G. Schreck
K: Alttaritaulu 'Kristus vuoritiellä' Pekka Halonen
K: Kolhon kyläkirkko, eteisaulassa vaivaispoika
K: Kirkkoveneonnettomuuden 1845 muistotaulu kirkon aulassa
K: Matthias Bonnen hautakappeli, Kolho
K: Kolhon ortodoksikirkko 1954 Heimo Kautonen
K: Pohjaslahden kirkko 1931 Kauno S. Kallio
K: Alttaritaulu 'Getsemane' Urho Lehtinen
M: Museo, kunnantalon kivinavetta 1902
M: Heikintupa 1850, kotiseutumuseo, Pohjaslahti
R: Kotiniemen jugend-tyylinen koulukoti
P: Tri E.W. Lybeckin muistomerkki, E. Koivisto, Elämänmäki (ent. parantola)
P: Vilppulankosken v. 1918 taistelujen muistomerkki 1938 Arvi Tynys
L: Vilppulankosken puisto, keskustaajama
L: Elämänmäen luonnonpuisto, näköalakalliolta maisema 4 järvelle
L: Salussärkkä, Hämeen kaunein luonnonmaisema, Pohjaslahti
L: Jaakkoinsuo, Euroopan vanhin suontutkimusalue, merkitty polku
L: Kankaanpään vuori 215 m
E: Ihmisyyden tunnustajien yhteisö Väinölä, Aseeton Suomi -näyttely
T: Vilppulan aseman ja Kolhon aseman taajamat
V: Ukonselkä, Kurkijärvi
420. VILJAKKALA
Asukkaita 2 tuhatta (2364 vuonna 1964), EU-kannatus 36,1 % (1994)
(Viljakkala yhdistyi Ylöjärveen v. 2007 alusta)
Miksi? Haverin kultakaivosalue?
Milloin? Tiistaina 16.7.2013
Kyröskosken liikenneympyrästä käännyn klo 11 itään kohti Viljakkalaa, jonne tienviitan mukaan on matkaa 8 km. Alkaa pieni sadekuuro, joka taukoaa kohta.
Tulen sillalle, jolta on näköala padottuun koskeen. Kalevalan muinainen Hämeen Hälläpyörä! Metsä-Serlan tehtaat ovat kosken partaalla. Autotiesillan alitse kulkee virran suuntaisesti pohjoisesta etelään tukkiränni, joka avautuu kouruna nähtäväksi. Tukki toisensa perästä siirtyy kourua pitkin kohti tehdasta.
Kuntaraja tulee kohta vastaan, Hämeenkyrö vaihtuu Ylöjärveksi (johon Viljakkala on liitetty 2007). Kolme kilometriä liikenneympyrästä itään on risteys, josta Viljakkalaan (6 km) vievä tie haarautuu pohjoiseen.
Kevyen liikenteen väylä loppuu risteyksessä. Tien itäpuolella on vain tallattu, kapea kinttupolku, jota seurailen kilometrin, käpyineen, mutkineen ja epätasaisuuksineen, kunnes tien länsipuolella alkaa jälleen kestopäällystetty kävelytie. - Maaseudun ratkaisuja: paikalliset polkupyöräilijät tietävät oikaista risteyksen pienen lähiökylän hiljaisten pihateiden kautta, mutta turisti ei halua erehtyä mahdollisille umpikujille.
Maisemana on metsää, mäntyjä. Jossain kohtaa pilkottaa alhaalla järvikin, Kyrösjärvi, ja tienviitta osoittaa uimarannalle. Paikoitellen nykyaikaisia, kookkaita puisia valmistaloja. Suuri, ehkä 3-4 kerroksen korkuinen lintutorni tulee vastaan pienellä kentällä tien laidalla. Kiipeän pari kerrosta, kunnes tajuan, ettei minulla ole ehkä aikaa eikä kannata kuluttaa vielä liikaa energiaa. Koira haukkuu minut jostain pihasta.
Kävelytie loppuu taas. Autot kaahaavat varsin tiheästi ja tien laita on kapea kulkea. Paikoitellen on bussipysäkkejä, vaan onko liikennettä? Kouluaamuinako? Valtava viljelylakeus avautuu välillä ja laskeutuu rinteenä kohti Kyrösjärveä. Tie nousee ja laskee ja aina vähän mutkittelee.
Mukavalta tuntuu kävellä taas suomalaisessa maalaismaisemassa! Sateen uhka on taas väistynyt ja on kesäistä. Ennen pitkää alkaa Viljakkalan kylätie, sen merkkinä tien molempia laitoja koristavat ja rajaavat porttina valkoiset aidanpätkät.
Tienristeys mallia Y, kaakkoon kauas Ylöjärvelle tai pohjoiseen kirkonkylään ja edelleen Luhalahdelle, Sisättöön, Seitsemisen kansallispuistoon, Aurejärvelle tai vaikkapa Parkanoon. Risteyksessä bensiiniasema St-1 ja mansikanmyyjä odottamassa mahdollisia asiakkaita sekä vilkas, täysi ilmoitustaulu. Laaksossa paloasema.
Pohjoisempana ja alempana Keskustie haarautuu itään. Joillakuilla on pari suurta kivinavettaa ja kymmeniä lehmiä laitumella aivan Viljakkalan ydinkeskustassa! Lanta haisee voimakkaasti!
Navettojen vieressä on Kievari, josta kaikuu välillä deekujen alkoholisoituneita rähinä-mölyjä. Lähellä tien varressa on myös keltainen puinen seurojentalo ja samanlainen entinen puolitoistakerroksinen kunnantalo. Modernissa punatiilitalossa taitaa olla tyhjillään Valinta-Riika, vieressään hyvin pieni, kioskin kokoinen POP-pankki ja kukkakauppa. Tien pohjoispuolella on suuria peltoja.
Kirkkokuja lähtee ensin laskeutumaan ja sitten nousemaan peltojen välistä. Alhaalla puolivälissä tietä on leikkipuisto ja pieni yhtenäinen valmistalojen lähiö, jolla on Kultaan liittyvä nimi.
Keltainen puinen kirkko mäellä peltojen yllä, kirkontorni läntisen oven päällä, hautausmaan ympäröimänä. Haudoissa Hanhijärvi ja Plihtari ja muita. Useita penkkejä istuttavaksi ulkona. Punamultainen aitta lännessä, samoin vanhempi hautausmaa ylempänä. Kujatie jatkuu vielä vähän kirkon ohi koilliseen.
Lähden paluumatkalle samaa reittiä klo 13:10. Tavoittelen klo 15 Kyröskoskelta Ikaalisiin lähtevää bussia. Paluumatka tuntuu joutuisalta ja ehdinkin perille tuon aikataulun mukaan, mutta kiirekin kerkiää tulla loppumatkasta, joudun jopa juoksemaan, enkä ehdi kiivetä lintutorniin! Juon vettä pullostani ja syön suklaata. Aurinko paistaa taas välillä sadepilvien jälkeen, mutta myös tuulee kylmästi.
Hämeenkyrön puolella Hämeen Hälläpyörän koskella jään liiankin pitkäksi aikaa lukemaan opastustekstejä ja katselemaan näkymiä eri suunnilta. Koskinäytöksiä järjestetään harvoin, joitakin, heinä- ja elokuun 2. ja 4. sunnuntai. Tukkiränni näkyy vaienneen nyt kello 14:45, puita ei kulje enää.
VILJAKKALA 2 36,1 Per. 1874
K: Puukirkko 1842 C.L. Engel
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' Felix Frang
M: Kotiseutumuseo viljamakasiinissa kirkon vieressä
M: Haverin kulta- ja kuparikaivoksen (1942-61) museo
R: Inkulan kiviholvisilta 1893 Tyko Öller, uusi silta 1996
R: Soukon salmen silta 1913 Heikki Silén
R: Pappilan päärakennus 1933 Toivo Paatela
R: Maamiesseurantalon puinen päärak. 1920
L: Ristikallio, pakanuuden aikainen kastepaikka
L: Ruonajoen helmisimpukkapuro
L: Suuri Saunin lähde, Hämeenkyrön ja Ylöjärven rajapiste
N: Kurjenvuori, näköala Kyrösjärvelle
N: Kolunkukku 180 m, Väinänperä
(Viljakkala yhdistyi Ylöjärveen v. 2007 alusta)
Miksi? Haverin kultakaivosalue?
Milloin? Tiistaina 16.7.2013
Kyröskosken liikenneympyrästä käännyn klo 11 itään kohti Viljakkalaa, jonne tienviitan mukaan on matkaa 8 km. Alkaa pieni sadekuuro, joka taukoaa kohta.
Tulen sillalle, jolta on näköala padottuun koskeen. Kalevalan muinainen Hämeen Hälläpyörä! Metsä-Serlan tehtaat ovat kosken partaalla. Autotiesillan alitse kulkee virran suuntaisesti pohjoisesta etelään tukkiränni, joka avautuu kouruna nähtäväksi. Tukki toisensa perästä siirtyy kourua pitkin kohti tehdasta.
Kuntaraja tulee kohta vastaan, Hämeenkyrö vaihtuu Ylöjärveksi (johon Viljakkala on liitetty 2007). Kolme kilometriä liikenneympyrästä itään on risteys, josta Viljakkalaan (6 km) vievä tie haarautuu pohjoiseen.
Kevyen liikenteen väylä loppuu risteyksessä. Tien itäpuolella on vain tallattu, kapea kinttupolku, jota seurailen kilometrin, käpyineen, mutkineen ja epätasaisuuksineen, kunnes tien länsipuolella alkaa jälleen kestopäällystetty kävelytie. - Maaseudun ratkaisuja: paikalliset polkupyöräilijät tietävät oikaista risteyksen pienen lähiökylän hiljaisten pihateiden kautta, mutta turisti ei halua erehtyä mahdollisille umpikujille.
Maisemana on metsää, mäntyjä. Jossain kohtaa pilkottaa alhaalla järvikin, Kyrösjärvi, ja tienviitta osoittaa uimarannalle. Paikoitellen nykyaikaisia, kookkaita puisia valmistaloja. Suuri, ehkä 3-4 kerroksen korkuinen lintutorni tulee vastaan pienellä kentällä tien laidalla. Kiipeän pari kerrosta, kunnes tajuan, ettei minulla ole ehkä aikaa eikä kannata kuluttaa vielä liikaa energiaa. Koira haukkuu minut jostain pihasta.
Kävelytie loppuu taas. Autot kaahaavat varsin tiheästi ja tien laita on kapea kulkea. Paikoitellen on bussipysäkkejä, vaan onko liikennettä? Kouluaamuinako? Valtava viljelylakeus avautuu välillä ja laskeutuu rinteenä kohti Kyrösjärveä. Tie nousee ja laskee ja aina vähän mutkittelee.
Mukavalta tuntuu kävellä taas suomalaisessa maalaismaisemassa! Sateen uhka on taas väistynyt ja on kesäistä. Ennen pitkää alkaa Viljakkalan kylätie, sen merkkinä tien molempia laitoja koristavat ja rajaavat porttina valkoiset aidanpätkät.
Tienristeys mallia Y, kaakkoon kauas Ylöjärvelle tai pohjoiseen kirkonkylään ja edelleen Luhalahdelle, Sisättöön, Seitsemisen kansallispuistoon, Aurejärvelle tai vaikkapa Parkanoon. Risteyksessä bensiiniasema St-1 ja mansikanmyyjä odottamassa mahdollisia asiakkaita sekä vilkas, täysi ilmoitustaulu. Laaksossa paloasema.
Pohjoisempana ja alempana Keskustie haarautuu itään. Joillakuilla on pari suurta kivinavettaa ja kymmeniä lehmiä laitumella aivan Viljakkalan ydinkeskustassa! Lanta haisee voimakkaasti!
Navettojen vieressä on Kievari, josta kaikuu välillä deekujen alkoholisoituneita rähinä-mölyjä. Lähellä tien varressa on myös keltainen puinen seurojentalo ja samanlainen entinen puolitoistakerroksinen kunnantalo. Modernissa punatiilitalossa taitaa olla tyhjillään Valinta-Riika, vieressään hyvin pieni, kioskin kokoinen POP-pankki ja kukkakauppa. Tien pohjoispuolella on suuria peltoja.
Kirkkokuja lähtee ensin laskeutumaan ja sitten nousemaan peltojen välistä. Alhaalla puolivälissä tietä on leikkipuisto ja pieni yhtenäinen valmistalojen lähiö, jolla on Kultaan liittyvä nimi.
Keltainen puinen kirkko mäellä peltojen yllä, kirkontorni läntisen oven päällä, hautausmaan ympäröimänä. Haudoissa Hanhijärvi ja Plihtari ja muita. Useita penkkejä istuttavaksi ulkona. Punamultainen aitta lännessä, samoin vanhempi hautausmaa ylempänä. Kujatie jatkuu vielä vähän kirkon ohi koilliseen.
Lähden paluumatkalle samaa reittiä klo 13:10. Tavoittelen klo 15 Kyröskoskelta Ikaalisiin lähtevää bussia. Paluumatka tuntuu joutuisalta ja ehdinkin perille tuon aikataulun mukaan, mutta kiirekin kerkiää tulla loppumatkasta, joudun jopa juoksemaan, enkä ehdi kiivetä lintutorniin! Juon vettä pullostani ja syön suklaata. Aurinko paistaa taas välillä sadepilvien jälkeen, mutta myös tuulee kylmästi.
Hämeenkyrön puolella Hämeen Hälläpyörän koskella jään liiankin pitkäksi aikaa lukemaan opastustekstejä ja katselemaan näkymiä eri suunnilta. Koskinäytöksiä järjestetään harvoin, joitakin, heinä- ja elokuun 2. ja 4. sunnuntai. Tukkiränni näkyy vaienneen nyt kello 14:45, puita ei kulje enää.
VILJAKKALA 2 36,1 Per. 1874
K: Puukirkko 1842 C.L. Engel
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' Felix Frang
M: Kotiseutumuseo viljamakasiinissa kirkon vieressä
M: Haverin kulta- ja kuparikaivoksen (1942-61) museo
R: Inkulan kiviholvisilta 1893 Tyko Öller, uusi silta 1996
R: Soukon salmen silta 1913 Heikki Silén
R: Pappilan päärakennus 1933 Toivo Paatela
R: Maamiesseurantalon puinen päärak. 1920
L: Ristikallio, pakanuuden aikainen kastepaikka
L: Ruonajoen helmisimpukkapuro
L: Suuri Saunin lähde, Hämeenkyrön ja Ylöjärven rajapiste
N: Kurjenvuori, näköala Kyrösjärvelle
N: Kolunkukku 180 m, Väinänperä
419. VIITASAARI
Asukkaita 8 tuhatta (11914 vuonna 1964), EU-kannatus 40,9 % (1994)
Miksi? Kauniit järvimaisemat. Hännilänsalmen silta
Milloin? Lauantaina 7.10.2017. (Aiemmin: lauantaina 28.8.1993 ja torstaina 17.7.2008)
Samana päivänä vuonna 2017, kun Onnibus laittoi myyntiin lokakuun matkat hintaan alkaen vain 1 euro, osuin sattumalta yhtiön nettisivulle ja päätin spontaanisti valita viikonlopuksi yhden euron maksavan matkan Helsingistä johonkin maaseudun kuntaan, missä en ole aiemmin vieraillut.
.
Viitasaaren kaupunki (!) mainostaa olevansa pohjoisen Keski-Suomen keskus. Nelostiellä Jyväskylän ja Oulun välillä olen ennenkin ajanut yli Hännilänsalmen sillan ja nähnyt silloin vilauksen Viitasaaresta järvien välissä tai Keiteleen sylissä.
.
Harvinaista kyllä, Onnibus poikkeaa nelostieltä sivutielle Viitasaaren linja-autoasemalle asti. Samaan aikaan lauantaina 7.10. klo 11:55 bussiasemaa ruuhkauttaa peräti kaksi punaista kaksikerroksista Onnibussia, ensimmäisen lähdettyä Helsingistä klo 7 ja toisen Oulusta klo 9. Useita matkustajia vaihtuu ulos tai sisään.
.
Autoaseman aukiota ympäröivät tavallisen ankeat valkeat liikerakennukset. Laaja asemarakennus näyttää itäpuolelle vain yksikerroksiselta, mutta länsipuolella kellarikerroksessa on rivissä vierekkäin useitakin myymälöitä Jessen kirpputorista Värisilmään.
.
Pujahdan rakennusten välisestä solasta Kipa-kirjakaupan ohi pohjoiseen toriaukiolle, jossa suihkulähdepatsas esittää suihkussa peseytymisestä nautiskelevaa naista. Seinälle on kiinnitetty kaupungin keskustan kartta ja mainoksia ajankohtaisista tapahtumista: perjantaina ja nyt lauantaina järjestetään Keksintöviikon Keksintömessut Viitasaaren Areenalla!
.
Kartan katuhakemisto auttaa paikantamaan osoitteen "Urheilutie" aivan koulukeskuksen viereen. Ensiksi pääkatu Keskustie suuntaa pohjoiseen, kunnes kaartaa itään kohti valtatie nelosta.
.
Kävelen aluksi Porthanin puiston halki länteen Pihkurinlahden laiturille. Paikalliset yritykset ovat lahjoittaneet puisia ja betonisia puistorakennelmia, joiden hälinässä minulta jäävät havaitsematta vanhemmat monumentit: "Matka Viitasaarelle" sekä Suomen historian isän, Viitasaaren kirkkoherran pojan, yliopistomies Henrik Gabriel Porthanin (8.11.1739-16.3.1804) syntymän muistomerkki.
.
Kuljen kävellen rantatietä pohjoiseen. Huomaan järven rantaviivaa riittävän yllin kyllin. Pihkurin rantatonteilla vuorottelevat kaksi- ja nelikerrostalot vauraiden omakotitalojen kanssa. Sisämaan puolella kohoavat useat 5- tai jopa 6-kerroksiset talot! Viitasaaren keskusta antaa todella pienen kaupungin vaikutelman!
.
Kirkonkellot alkavat kajahdella järvenlahden yli pieneltä niemeltä, jonka korkealla mäellä näen kohoavan puisen valkean kirkon. Rantakadulla liikkuu harmaan pilvisenä lauantaina vain mummoja rollaattoreineen sekä muutama henkilöauto.
.
Kiinteistönvälittäjä Björndahl on merkinnyt punaisilla kylteillä myytäviksi kohteiksi yhden jos toisenkin omakoti-, kerros- tai liiketalon, ainakin 12 eri tontilla! En havaitse kaupungissa merkkejä muista välittäjistä. Laskeeko muuttotappio hintatasoa? Kunnan väkiluku on 50 vuodessa puolittunut 12'000:sta (1964) alle 6500:een.
.
Palvelutarjonta näyttää päiväkävijästä yllättävän hyvältä. Keilahalli, kirjakauppa, lukio, uimahalli, urheiluhalli, kirpputoreja, antiikkiliike, iso ja pieni K-kauppa, S-market ja Lidl! Huomaan Vapaakirkon, Helluntaikirkon, Jehovan Todistajien Valtakunnansalin sekä ortodoksisen tsasounan. Luterilaista kirkkoa kiertää rannassa luontopolku, jonka varrella on rasteina Lutherin elämänvaiheita, liittyen uskonpuhdistuksen teesien 500-vuotispäivään 31.10.2017. Savivuorella on luontopolku, hiihtoväyliä, frisbee-golfrata ja komea näkötorni kahviloineen (suljettu kesältä 9.8.2017).
.
Kävelen koulukeskuksen sekä hyväkuntoisen tekonurmisen urheilukentän ohi kaarikattoiselle monitoimihallille, jonne "Keksintöjen viikon" mainoskyltit viittovat. Pihalla seisoo pari heijasteasuista pysäköinnin järjestäjää, jotka tervehtivät kävellen saapuvia naisia ennen ja jälkeen minun, ehkäpä paikallisia tuttavia. Joku pyöräilevä rouva mainitsee toiselle rouvalle väheksyntänsä tapahtumaa kohtaa: "En minä tuommoisissa käy!"
.
Astun ovesta sisään ja kohtaan pohjakerroksessa varsin täyden kahvilan. Pääsymaksua ei peritä. Ohjelmassa meneillään Max Perttula (parfymööri, kotoisin Viitasaarelta) ja tulossa Saimi Höyer (Punkaharjun hotelli) sekä yrittäjälegenda Jalo Paananen (Teräspeikko, Eimo, kännyköiden kuoret).
.
Ahdas portaikko vie kellariin, jossa on monitoimisali esiintymislavoineen sekä parikymmentä näytteilleasettajaa. Varttuneet naiset tungeksivat hajuvesikojulla erikoisen suitun Max Perttulan ympärillä. Eläkeläisukot puolestaan miehittävät katsomon etupenkkejä joko lepuuttamassa koipiaan tai odottelemassa Saimi Höyerin saapumista lavalle.
.
Poistuin messuilta uimahalli Simmarin ohi. Nuorisotalon ikkunoissa mainostetaan teatteriesityksiä. Kirjastossa palavat valot, vaikka lauantaina pitäisi olla kiinni, ja joku rouva puhuu ovella matkapuhelimeensa. Tekniikka kehittyy: paikalliset pääsevät viikonloppunakin kirjastokortilla ja salasanalla sisälle omatoimikirjastoon, mutta turistit suljetaan ulos syksyn harmauteen ja kylmyyteen.
.
Palailen Haapaniementietä etelään. Erikoisen pienikokoinen K-market mainostaa tarjousta: Pirkka-kahvia (norm. 2,99) kaksi pakettia vain 5,75 euroa, mistä lasken alennusta syntyvän huimat 3,8 prosenttia.
.
Huomaan tienviitan "Pihkurin satama" ja seuraan sitä. Viitasaaren keskustassa on monessa paikassa satamalaitureita. Järvi on hyvin tyyni ja rantarinteessä toimii "Hotelli Pihkuri", jakautuen neljään tai viiteen paritalonpätkään, joissa lienee joko terassilla tai parvekkeella varustettuja huoneita parissa kerroksessa.
.
Kappelitie myötäilee Pihkurinlahden rantaa pohjoiseen, kohti hautausmaata, jossa laskeskelen hautakivistä yleisimpiä nimiä: 1) Paananen (onko Jalo Paananen kunnasta kotoisin?), 2) Kinnunen (Kinnulan kunta naapurissa), 3) Hakkarainen (sukulaisetko riittivät äänestämään perus-Teuvon eduskuntaan?). Erikoinen nimi Vehniäinen tuo mieleeni sarjakuvapiirtäjä-Jarkon, joka on kuin onkin Viitasaarelta kotoisin, kuten myös ay-johtaja Niilo Hämäläinen sekä toimittaja Unto Hämäläinen ja laulaja Paula Vesala sekä näyttelijä Risto Kaskilahti, Wikipedian mukaan.
.
Saavun Savivuoren ulkoilualueelle. Autiolla uimarannalla on neljä perinteistä koppia vaatteiden vaihtoon. Luontopolulla on puolukoita, mustikoita ja 13 selostustaulua, mutta eksyn reitiltä enkä löydä kuin rasteista. Päijänteen muinaisranta: vesi on ollut jopa 10 metriä korkeammalla, ennen kuin kannas murtui Heinolassa. Äiti, poika ja koira tulevat polulla vastaani, myöhemmin muutamia sienestäjiä, lenkkeilijöitä sahanpurupolulla sekä rannassa soutuveneiden huoltajia.
.
Nousen Savivuoren metsässä ylämäkeen etsimään näkötornia. Tulen frisbee-golf-radalle, jota on kiertämässä ainakin pari ryhmää, poikapari ja monijäseninen seurue. Näin tuommoisen heittoradan ensimmäisen kerran vasta 3 kk sitten Lapinlahdella.
.
Komea valkoinen ehkä 5-6-kerroksinen näkötorni on pohjakerroksiltaan kivitalo, mutta ylemmiltä kerroksiltaan puinen. Oveen on kiinnitetty lappu: "Torni ja kahvila suljettu 9.8." Siis kaksi kuukautta ennen minua. Onneksi laajoja näköaloja avautuu mäellä myös maan tasalta, hiihtohissivaijeriseen laskettelurinteeseen. Hämmästyn, kuinka korkealle olen metsässä rämpiessäni vaivattomasti huomaamattani noussutkin!
.
Laskeudun paluumatkani mutkaista ja kapeaa Näkötornintietä ja ohitan ulkoilmamuseon rakennuksia. Erisnimenä on kohteella "Metsätyömuseo". Päädyn alhaalla pitkälle pohjoinen-etelä-suuntaiselle Haapaniementielle.
.
Keskustan tuntumassa ohitan paikallisen liikennöitsijän Paanasen autohallin, jonka pihassa ulkona kaksi isoa ja kaksi pientä linja-autoa. Kolme isoa ruokakauppaa ovat lähekkäin aivan nelostien tuntumassa. Kaksiosainen rekka ajaa juuri Lidlin pihaan.
.
Poikkean autotien tunnelin kautta nelostien itäpuolelle, jossa koillisessa on pieni teollisuusalue ja etelässä ABC-huoltoasema sekä itäpuolen satamalaituri. Kaksi tilausajobussia on pysähtynyt tauolle. Makkosen bussi tulee otsikon mukaan Joensuusta. matkallako vaikkapa Turkuun iltalaivalle?
.
Kävelen Nelostien hiljaista rinnakkaistietä sillan yli kirkkoniemeen. Terveyskeskus tai pieni sairaala. Antiikkiliike jo suljettu. Pieni ortodoksinen tsasouna, johon jumalanpalveluksia tulossa 15.10. ja 5.11. sunnuntaisin, 3 viikon välein, jolloin myös vierailijat ovat tervetulleita seuraamaan menoja.
.
Kierrän niemen viihdyttävän Luther-aiheisen rantapolun. "Tee itse oma Teesi vaikkapa T-paitaan", kehotetaan. Osa puisista kylteistä polun alussa ja lopussa on tyhjinä ilman Lutherin rukouksia tai elämänvaiheita. Kaiketi tekstejä vaihdetaan ajoittain uusien teemojen mukaisiksi, mikä on hyvä idea!
.
Rantavajassa lojuu pari pitkää vanhaa kirkkovenettä. Maisemat tyynelle Pihkurinlahdelle ja vastarannalle kaupungin keskustaan, mutta en onnistu keksimään koillisesta Savivuoren puitten yltä näkötornin huippua?
.
Sankarihautausmaan ilmoitustaululla on nimien hakemisto. Listalla erottuvat runsaudellaan Paanaset, mutta myös Kinnuset ja Hakkaraiset, kuten päättelin jo aiemmin Kappelin hautausmaallakin. Naistaiteilija on tehnyt Syli-nimisen taideteoksen, jossa kömpelön kivisen mummohahmon luota kurottuvat istutetut pengermät kapean lähestymiskäytävän muureiksi.
.
Kävelen rinnakkaistien jalkakäytävää vielä yhden sillan verran etelään, mm. Vapaakirkolle, mutten kuitenkaan enää 4 kilometrin päähän Hännilänsalmelle asti, vaan palaan keskustaan linja-autoaseman kulmille. Kokeilen kirkkoon oikaisevaa vanhaa siltaa, joka on rakennettu hätäaputöinä Suomen nälkävuosina 150 vuotta sitten (1867-69). Sillan pielessä on veden päälle rakennettu saunamainen tupa, joka taitaakin olla partiolaisten "Kolo".
.
Ihmettelen mahtavan kokoista valkoista puurakennusta, kaiketi entistä koulua, jonka pihasta Viitasaaren miehet lähtivät Talvisotaan, kuten kertoo pihan muistomerkki. H.G. Porthania etsimään Porthanin rantapuistoon en enää älyä mennä.
.
Katselen linja-autoaseman kirpputorin ikkunoita ja olen juuri menossa ikkunaostoksille Kipa-kirjakaupalle, kun Onnibussi kaartaa 5 minuuttia etuajassa pihaan klo 18:50. Sama kuljettaja Oulu-Jyväskylä klo 16:00-20:15 kuin aiemmin Jyväskylästä Ouluun klo 10:45-15:00.
.
***
Elokuussa 1993 lähdin Iisalmesta klo 11:30 T. Makkosen linja-autolla kohti Pielavettä, Viitasaarta ja Äänekoskea. Bussi ajoi Jyväskylään, minä Äänekoskelle asti. Pielavedelle jäivät puhelias olutsieppo ja hiljaiseksi uinahtanut kaverinsa Sepi.
Viitasaarella tein pikalenkin ulkona. Rannassa oli Porthanin patsas. Kauppapalatseja kuten kaikkialla. Ison liikekylän tuntua. Kunnantalo.
***
Heinäkuussa 2008 ajoimme nelostietä Jyväskylästä pohjoiseen. Konginkankaan suoralla muistelimme suurta linja-auto-onnettomuutta.
Viitasaari oli mahtipontinen pikku ökykylä, satamineenkin, 4000 asukkaan taajama,
aivan heti Hännilänsalmen mukavan pienen sillan jälkeen, jonka tehokkuutta oltiin ikävä kyllä kaksinkertaistamassa uuden sillan rakennuksella. Poikkesimme hetkeksi keskustassa, jossa oli paljon kauppoja.
VIITASAARI 8 k 40,9 Kaup.1996
K: Puukirkko 1878 Th. Granstedt, Haapasaari
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' 1849 R.W. Ekman
K: Hiekan hautausmaan kappeli 1961 Olli Kuusi
M: Kotiseutumuseo
M: Kärnän sähkölaitosmuseo, Kärnänkoski
P: Sankarivainajien muistomerkki, Rakel Koivisto
P: Vanhojen kirkkojen (3) muistolaatta Vanhassa Kirkkosaaressa
P: H.G. Porthanin syntymäpaikan muistomerkki, Porthanin puisto
P: Muistomerkki 'Matka Viitasaarelle 1980 Martti Peitso
R: Hännilänsalmen silta
N: Savivuoren näkötorni ja talviurheilukeskus
L: Karoliinan portaat Kymönkoskella, vaikeapääsyinen polku kalliolle
L: Huopanankoski, Juhani Ahon 'Lastujen' kalastuspaikka
L: Keihärinkoski, Kymönkoski ja Kärnänkoski
V: Keitelejärvi
Miksi? Kauniit järvimaisemat. Hännilänsalmen silta
Milloin? Lauantaina 7.10.2017. (Aiemmin: lauantaina 28.8.1993 ja torstaina 17.7.2008)
Samana päivänä vuonna 2017, kun Onnibus laittoi myyntiin lokakuun matkat hintaan alkaen vain 1 euro, osuin sattumalta yhtiön nettisivulle ja päätin spontaanisti valita viikonlopuksi yhden euron maksavan matkan Helsingistä johonkin maaseudun kuntaan, missä en ole aiemmin vieraillut.
.
Viitasaaren kaupunki (!) mainostaa olevansa pohjoisen Keski-Suomen keskus. Nelostiellä Jyväskylän ja Oulun välillä olen ennenkin ajanut yli Hännilänsalmen sillan ja nähnyt silloin vilauksen Viitasaaresta järvien välissä tai Keiteleen sylissä.
.
Harvinaista kyllä, Onnibus poikkeaa nelostieltä sivutielle Viitasaaren linja-autoasemalle asti. Samaan aikaan lauantaina 7.10. klo 11:55 bussiasemaa ruuhkauttaa peräti kaksi punaista kaksikerroksista Onnibussia, ensimmäisen lähdettyä Helsingistä klo 7 ja toisen Oulusta klo 9. Useita matkustajia vaihtuu ulos tai sisään.
.
Autoaseman aukiota ympäröivät tavallisen ankeat valkeat liikerakennukset. Laaja asemarakennus näyttää itäpuolelle vain yksikerroksiselta, mutta länsipuolella kellarikerroksessa on rivissä vierekkäin useitakin myymälöitä Jessen kirpputorista Värisilmään.
.
Pujahdan rakennusten välisestä solasta Kipa-kirjakaupan ohi pohjoiseen toriaukiolle, jossa suihkulähdepatsas esittää suihkussa peseytymisestä nautiskelevaa naista. Seinälle on kiinnitetty kaupungin keskustan kartta ja mainoksia ajankohtaisista tapahtumista: perjantaina ja nyt lauantaina järjestetään Keksintöviikon Keksintömessut Viitasaaren Areenalla!
.
Kartan katuhakemisto auttaa paikantamaan osoitteen "Urheilutie" aivan koulukeskuksen viereen. Ensiksi pääkatu Keskustie suuntaa pohjoiseen, kunnes kaartaa itään kohti valtatie nelosta.
.
Kävelen aluksi Porthanin puiston halki länteen Pihkurinlahden laiturille. Paikalliset yritykset ovat lahjoittaneet puisia ja betonisia puistorakennelmia, joiden hälinässä minulta jäävät havaitsematta vanhemmat monumentit: "Matka Viitasaarelle" sekä Suomen historian isän, Viitasaaren kirkkoherran pojan, yliopistomies Henrik Gabriel Porthanin (8.11.1739-16.3.1804) syntymän muistomerkki.
.
Kuljen kävellen rantatietä pohjoiseen. Huomaan järven rantaviivaa riittävän yllin kyllin. Pihkurin rantatonteilla vuorottelevat kaksi- ja nelikerrostalot vauraiden omakotitalojen kanssa. Sisämaan puolella kohoavat useat 5- tai jopa 6-kerroksiset talot! Viitasaaren keskusta antaa todella pienen kaupungin vaikutelman!
.
Kirkonkellot alkavat kajahdella järvenlahden yli pieneltä niemeltä, jonka korkealla mäellä näen kohoavan puisen valkean kirkon. Rantakadulla liikkuu harmaan pilvisenä lauantaina vain mummoja rollaattoreineen sekä muutama henkilöauto.
.
Kiinteistönvälittäjä Björndahl on merkinnyt punaisilla kylteillä myytäviksi kohteiksi yhden jos toisenkin omakoti-, kerros- tai liiketalon, ainakin 12 eri tontilla! En havaitse kaupungissa merkkejä muista välittäjistä. Laskeeko muuttotappio hintatasoa? Kunnan väkiluku on 50 vuodessa puolittunut 12'000:sta (1964) alle 6500:een.
.
Palvelutarjonta näyttää päiväkävijästä yllättävän hyvältä. Keilahalli, kirjakauppa, lukio, uimahalli, urheiluhalli, kirpputoreja, antiikkiliike, iso ja pieni K-kauppa, S-market ja Lidl! Huomaan Vapaakirkon, Helluntaikirkon, Jehovan Todistajien Valtakunnansalin sekä ortodoksisen tsasounan. Luterilaista kirkkoa kiertää rannassa luontopolku, jonka varrella on rasteina Lutherin elämänvaiheita, liittyen uskonpuhdistuksen teesien 500-vuotispäivään 31.10.2017. Savivuorella on luontopolku, hiihtoväyliä, frisbee-golfrata ja komea näkötorni kahviloineen (suljettu kesältä 9.8.2017).
.
Kävelen koulukeskuksen sekä hyväkuntoisen tekonurmisen urheilukentän ohi kaarikattoiselle monitoimihallille, jonne "Keksintöjen viikon" mainoskyltit viittovat. Pihalla seisoo pari heijasteasuista pysäköinnin järjestäjää, jotka tervehtivät kävellen saapuvia naisia ennen ja jälkeen minun, ehkäpä paikallisia tuttavia. Joku pyöräilevä rouva mainitsee toiselle rouvalle väheksyntänsä tapahtumaa kohtaa: "En minä tuommoisissa käy!"
.
Astun ovesta sisään ja kohtaan pohjakerroksessa varsin täyden kahvilan. Pääsymaksua ei peritä. Ohjelmassa meneillään Max Perttula (parfymööri, kotoisin Viitasaarelta) ja tulossa Saimi Höyer (Punkaharjun hotelli) sekä yrittäjälegenda Jalo Paananen (Teräspeikko, Eimo, kännyköiden kuoret).
.
Ahdas portaikko vie kellariin, jossa on monitoimisali esiintymislavoineen sekä parikymmentä näytteilleasettajaa. Varttuneet naiset tungeksivat hajuvesikojulla erikoisen suitun Max Perttulan ympärillä. Eläkeläisukot puolestaan miehittävät katsomon etupenkkejä joko lepuuttamassa koipiaan tai odottelemassa Saimi Höyerin saapumista lavalle.
.
Poistuin messuilta uimahalli Simmarin ohi. Nuorisotalon ikkunoissa mainostetaan teatteriesityksiä. Kirjastossa palavat valot, vaikka lauantaina pitäisi olla kiinni, ja joku rouva puhuu ovella matkapuhelimeensa. Tekniikka kehittyy: paikalliset pääsevät viikonloppunakin kirjastokortilla ja salasanalla sisälle omatoimikirjastoon, mutta turistit suljetaan ulos syksyn harmauteen ja kylmyyteen.
.
Palailen Haapaniementietä etelään. Erikoisen pienikokoinen K-market mainostaa tarjousta: Pirkka-kahvia (norm. 2,99) kaksi pakettia vain 5,75 euroa, mistä lasken alennusta syntyvän huimat 3,8 prosenttia.
.
Huomaan tienviitan "Pihkurin satama" ja seuraan sitä. Viitasaaren keskustassa on monessa paikassa satamalaitureita. Järvi on hyvin tyyni ja rantarinteessä toimii "Hotelli Pihkuri", jakautuen neljään tai viiteen paritalonpätkään, joissa lienee joko terassilla tai parvekkeella varustettuja huoneita parissa kerroksessa.
.
Kappelitie myötäilee Pihkurinlahden rantaa pohjoiseen, kohti hautausmaata, jossa laskeskelen hautakivistä yleisimpiä nimiä: 1) Paananen (onko Jalo Paananen kunnasta kotoisin?), 2) Kinnunen (Kinnulan kunta naapurissa), 3) Hakkarainen (sukulaisetko riittivät äänestämään perus-Teuvon eduskuntaan?). Erikoinen nimi Vehniäinen tuo mieleeni sarjakuvapiirtäjä-Jarkon, joka on kuin onkin Viitasaarelta kotoisin, kuten myös ay-johtaja Niilo Hämäläinen sekä toimittaja Unto Hämäläinen ja laulaja Paula Vesala sekä näyttelijä Risto Kaskilahti, Wikipedian mukaan.
.
Saavun Savivuoren ulkoilualueelle. Autiolla uimarannalla on neljä perinteistä koppia vaatteiden vaihtoon. Luontopolulla on puolukoita, mustikoita ja 13 selostustaulua, mutta eksyn reitiltä enkä löydä kuin rasteista. Päijänteen muinaisranta: vesi on ollut jopa 10 metriä korkeammalla, ennen kuin kannas murtui Heinolassa. Äiti, poika ja koira tulevat polulla vastaani, myöhemmin muutamia sienestäjiä, lenkkeilijöitä sahanpurupolulla sekä rannassa soutuveneiden huoltajia.
.
Nousen Savivuoren metsässä ylämäkeen etsimään näkötornia. Tulen frisbee-golf-radalle, jota on kiertämässä ainakin pari ryhmää, poikapari ja monijäseninen seurue. Näin tuommoisen heittoradan ensimmäisen kerran vasta 3 kk sitten Lapinlahdella.
.
Komea valkoinen ehkä 5-6-kerroksinen näkötorni on pohjakerroksiltaan kivitalo, mutta ylemmiltä kerroksiltaan puinen. Oveen on kiinnitetty lappu: "Torni ja kahvila suljettu 9.8." Siis kaksi kuukautta ennen minua. Onneksi laajoja näköaloja avautuu mäellä myös maan tasalta, hiihtohissivaijeriseen laskettelurinteeseen. Hämmästyn, kuinka korkealle olen metsässä rämpiessäni vaivattomasti huomaamattani noussutkin!
.
Laskeudun paluumatkani mutkaista ja kapeaa Näkötornintietä ja ohitan ulkoilmamuseon rakennuksia. Erisnimenä on kohteella "Metsätyömuseo". Päädyn alhaalla pitkälle pohjoinen-etelä-suuntaiselle Haapaniementielle.
.
Keskustan tuntumassa ohitan paikallisen liikennöitsijän Paanasen autohallin, jonka pihassa ulkona kaksi isoa ja kaksi pientä linja-autoa. Kolme isoa ruokakauppaa ovat lähekkäin aivan nelostien tuntumassa. Kaksiosainen rekka ajaa juuri Lidlin pihaan.
.
Poikkean autotien tunnelin kautta nelostien itäpuolelle, jossa koillisessa on pieni teollisuusalue ja etelässä ABC-huoltoasema sekä itäpuolen satamalaituri. Kaksi tilausajobussia on pysähtynyt tauolle. Makkosen bussi tulee otsikon mukaan Joensuusta. matkallako vaikkapa Turkuun iltalaivalle?
.
Kävelen Nelostien hiljaista rinnakkaistietä sillan yli kirkkoniemeen. Terveyskeskus tai pieni sairaala. Antiikkiliike jo suljettu. Pieni ortodoksinen tsasouna, johon jumalanpalveluksia tulossa 15.10. ja 5.11. sunnuntaisin, 3 viikon välein, jolloin myös vierailijat ovat tervetulleita seuraamaan menoja.
.
Kierrän niemen viihdyttävän Luther-aiheisen rantapolun. "Tee itse oma Teesi vaikkapa T-paitaan", kehotetaan. Osa puisista kylteistä polun alussa ja lopussa on tyhjinä ilman Lutherin rukouksia tai elämänvaiheita. Kaiketi tekstejä vaihdetaan ajoittain uusien teemojen mukaisiksi, mikä on hyvä idea!
.
Rantavajassa lojuu pari pitkää vanhaa kirkkovenettä. Maisemat tyynelle Pihkurinlahdelle ja vastarannalle kaupungin keskustaan, mutta en onnistu keksimään koillisesta Savivuoren puitten yltä näkötornin huippua?
.
Sankarihautausmaan ilmoitustaululla on nimien hakemisto. Listalla erottuvat runsaudellaan Paanaset, mutta myös Kinnuset ja Hakkaraiset, kuten päättelin jo aiemmin Kappelin hautausmaallakin. Naistaiteilija on tehnyt Syli-nimisen taideteoksen, jossa kömpelön kivisen mummohahmon luota kurottuvat istutetut pengermät kapean lähestymiskäytävän muureiksi.
.
Kävelen rinnakkaistien jalkakäytävää vielä yhden sillan verran etelään, mm. Vapaakirkolle, mutten kuitenkaan enää 4 kilometrin päähän Hännilänsalmelle asti, vaan palaan keskustaan linja-autoaseman kulmille. Kokeilen kirkkoon oikaisevaa vanhaa siltaa, joka on rakennettu hätäaputöinä Suomen nälkävuosina 150 vuotta sitten (1867-69). Sillan pielessä on veden päälle rakennettu saunamainen tupa, joka taitaakin olla partiolaisten "Kolo".
.
Ihmettelen mahtavan kokoista valkoista puurakennusta, kaiketi entistä koulua, jonka pihasta Viitasaaren miehet lähtivät Talvisotaan, kuten kertoo pihan muistomerkki. H.G. Porthania etsimään Porthanin rantapuistoon en enää älyä mennä.
.
Katselen linja-autoaseman kirpputorin ikkunoita ja olen juuri menossa ikkunaostoksille Kipa-kirjakaupalle, kun Onnibussi kaartaa 5 minuuttia etuajassa pihaan klo 18:50. Sama kuljettaja Oulu-Jyväskylä klo 16:00-20:15 kuin aiemmin Jyväskylästä Ouluun klo 10:45-15:00.
.
***
Elokuussa 1993 lähdin Iisalmesta klo 11:30 T. Makkosen linja-autolla kohti Pielavettä, Viitasaarta ja Äänekoskea. Bussi ajoi Jyväskylään, minä Äänekoskelle asti. Pielavedelle jäivät puhelias olutsieppo ja hiljaiseksi uinahtanut kaverinsa Sepi.
Viitasaarella tein pikalenkin ulkona. Rannassa oli Porthanin patsas. Kauppapalatseja kuten kaikkialla. Ison liikekylän tuntua. Kunnantalo.
***
Heinäkuussa 2008 ajoimme nelostietä Jyväskylästä pohjoiseen. Konginkankaan suoralla muistelimme suurta linja-auto-onnettomuutta.
Viitasaari oli mahtipontinen pikku ökykylä, satamineenkin, 4000 asukkaan taajama,
aivan heti Hännilänsalmen mukavan pienen sillan jälkeen, jonka tehokkuutta oltiin ikävä kyllä kaksinkertaistamassa uuden sillan rakennuksella. Poikkesimme hetkeksi keskustassa, jossa oli paljon kauppoja.
VIITASAARI 8 k 40,9 Kaup.1996
K: Puukirkko 1878 Th. Granstedt, Haapasaari
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' 1849 R.W. Ekman
K: Hiekan hautausmaan kappeli 1961 Olli Kuusi
M: Kotiseutumuseo
M: Kärnän sähkölaitosmuseo, Kärnänkoski
P: Sankarivainajien muistomerkki, Rakel Koivisto
P: Vanhojen kirkkojen (3) muistolaatta Vanhassa Kirkkosaaressa
P: H.G. Porthanin syntymäpaikan muistomerkki, Porthanin puisto
P: Muistomerkki 'Matka Viitasaarelle 1980 Martti Peitso
R: Hännilänsalmen silta
N: Savivuoren näkötorni ja talviurheilukeskus
L: Karoliinan portaat Kymönkoskella, vaikeapääsyinen polku kalliolle
L: Huopanankoski, Juhani Ahon 'Lastujen' kalastuspaikka
L: Keihärinkoski, Kymönkoski ja Kärnänkoski
V: Keitelejärvi
418. VIIALA
Asukkaita 5 tuhatta (5391 vuonna 1964), EU-kannatus 52,1 % (1994)
(Viiala ja Toijala yhdistyivät nimellä Akaa v. 2007 alusta)
Miksi? Savupiipputeollisuuden synnyttämä taajama
Milloin? Lauantaina 4.9.2010
Ajoin Pasilasta Viialaan taajamajunalla "H" klo 9:24 - 11:04. Lippu maksoi 19 euroa. Pääradan varrella ehdoton huippukohta on Hämeen linnan tuleminen näkyviin lännessä - mutta nimenomaan vasta pohjoisesta palatessa, kun linna näkyy pitkään Vanajaveden yli, kaksi torniakin etualalla. (Toki Olavinlinna Kyrönsalmen rautatiesillalta on komein ja Turunlinna kakkonen.)
Viialasta entinen mielikuvani junan ikkunasta on ollut tiilimuuriteollisuus korkeine punatiilisine piippuineen. Tehdaslaitos (Schauman Wood?) lieneekin vasta aseman pohjoispuolella. Näin savupiipun metsän puiden ylitse.
Juna-asema oli melkoinen anti-elämys. Asemalaituri, heinikkoa, joutomaata. Pohjoispäästä asvaltoitu kävelytie autotielle, tunneliin, radan ali, länsipuolelle. Muitakin matkustajia jäi, pieni koira isäntineen, keski-ikäinen paikallinen pariskunta, pari nuorta naista. Vilkasta matkustamista?
Radan länsipuolella jatkui joutomaa ja pusikko, vain jokin talo pilkotti etäämpänä. Kas, moderni keltatiilinen kirjastopalatsi seisoi yksinäisyydessään radan ja ryteikön jälkeen ensimmäisenä rakennuksena. Sivuovi eteishalliin radan puolelta, ei tarvinnut kiertää talon ympäri. Avoinna to-pe-la 10-15, mutta ma-ti-ke 12-19. Palautusluukku. Wc. Näyttelyhuone. Lehtisali. Kirjahyllysali.
Kirjasto on pienen kunnan kulttuuripalatsi (kuin kirkko ennen). Siisti, valoisa, runsaskirjainen. Lastenhyllyiltä tarkistin, ettei Buckeridgen Jenningsejä 1960-luvulta valitettavasti ollut enää esillä (kuten Parkanossa). Pistäydyin internetissä.
Asiakkaina klo 11:11 oli kaksi alakoulutyttöä sekä lapsiperhe tutkimassa poistokirjoja. Tusinan valikoima L. Ron Hubbardin skientologisia (hum)bookeja hämmästytti perheenäitiä lupauksella "Ikuiseen terveyteen". Lapsia hillittiin: "Ei kovin resuja kuvakirjoja kannata ostaa",
Kokoelman erikoisuuksia oli tuhatsivuinen värikuvateos, jonka sivuilla noin 8000 omakotitaloa alueelta "Valkeakoski, Toijala, Viiala." Kuvatekstejä taloista tyyliin: "Nyk. asukkaat autoilija Kari ja siistijä Tiina Mäkinen. Kari osti talon 1986. Edellinen omistaja rakensi 1979..." Asukkaat siis haastateltu? Millä hinnalla kirjaa on myyty ja montako kappaletta käynyt kaupaksi?
Kirkon (vuodelta 1949) poikkesin katsomassa. Blondi teinityttö odotteli portilla, ehkei minua.
Ainoa pääkatu vei etelään Viialan keskustan liikenneympytään, jossa neljän tien kulmissa liikerakennukset: 1) K-Market, 2) S-Market, 3) Siwa-Market, 4) "Seurahuone" - komeimpana luoteessa kolmikerroksinen vaalea hotelli (huoneet 55 eur/1hh, 75 eur/2hh, 105 eur/3hh, 135 eur/4hh, kertoi pieni kyltti ovipielessä).
Pääkadun liikemakasiinin rivistöstä erottui "Herkkukeidas: lihaa, kalaa, salaatteja", menneen ajan kaakelisten lihakauppojen tai kauppahallien tyyliin.
Ratavarren ryteikköön luvattiin rakentaa kaksi 6-kerroksista asuintaloa, seudun pilvenpiirtäjät. Viiala oli 2-kerrostalojen kylä, muutama 3-krs, jopa 4-krs-talokin. "Asematie", "Rientotie", "Kunnankuja", osoitteita.
Pientalon toisen kerroksen ikkunassa mainostettiin yhä "Lääkintävoimistelua". Kaupungissa sellainen olisi ollut "Fysioterapiaa" jo kauan. Ihmettelen kotimaisten taajamien eksoottisuutta siinä kuin kreetalaisen kylän.
Kävelin etelään, omakotialueita, teollisuusrakennus. Käännyin oikealle tavoitellakseni pääteitä Kylmäkoskelle, ohi vanhainkodin. Havainnoin kunnan palveluita. Kiiruhdin liiankin nopeasti ulos keskustasta. Tunti lisäaikaa, niin olisin nähnyt kaiken.
Päätietä länteen, valtatietä etelään, tien laitaa. Joitakin kävelyteitä lähti peltojen halki, mutta en uskaltanut oikoa, etten päätyisi umpikujiin, ja aivan oikein, en nähnyt niiden toisten päiden saavuttavan koskaan valtatietä.
"Kylmäkoski 6 km. Viiala 2". Kävellen jouduin pitemmille kiertoteille ennen kuin pääsin Kylmäkoskelle.
VIIALA 5 52,1 Per. 1932
K: Kirkko 1949 Jaakko Tähtinen
K: Alttaritaulu Lennart Segerstråle
M: Viialan museo
L: Haihunkoski, keskustan lähellä
L: Laonnut vuori Vähä-Arajärven rannalla
L: Pirunkellarin luolamuodostuma, Hirsikangas Varrasniemi
L: Kellokivi eli Lapinkivi, siirtolohkare
H: Irrotettu 1927 Akaan, Vesilahden ja Lempäälän kunnista
(Viiala ja Toijala yhdistyivät nimellä Akaa v. 2007 alusta)
Miksi? Savupiipputeollisuuden synnyttämä taajama
Milloin? Lauantaina 4.9.2010
Ajoin Pasilasta Viialaan taajamajunalla "H" klo 9:24 - 11:04. Lippu maksoi 19 euroa. Pääradan varrella ehdoton huippukohta on Hämeen linnan tuleminen näkyviin lännessä - mutta nimenomaan vasta pohjoisesta palatessa, kun linna näkyy pitkään Vanajaveden yli, kaksi torniakin etualalla. (Toki Olavinlinna Kyrönsalmen rautatiesillalta on komein ja Turunlinna kakkonen.)
Viialasta entinen mielikuvani junan ikkunasta on ollut tiilimuuriteollisuus korkeine punatiilisine piippuineen. Tehdaslaitos (Schauman Wood?) lieneekin vasta aseman pohjoispuolella. Näin savupiipun metsän puiden ylitse.
Juna-asema oli melkoinen anti-elämys. Asemalaituri, heinikkoa, joutomaata. Pohjoispäästä asvaltoitu kävelytie autotielle, tunneliin, radan ali, länsipuolelle. Muitakin matkustajia jäi, pieni koira isäntineen, keski-ikäinen paikallinen pariskunta, pari nuorta naista. Vilkasta matkustamista?
Radan länsipuolella jatkui joutomaa ja pusikko, vain jokin talo pilkotti etäämpänä. Kas, moderni keltatiilinen kirjastopalatsi seisoi yksinäisyydessään radan ja ryteikön jälkeen ensimmäisenä rakennuksena. Sivuovi eteishalliin radan puolelta, ei tarvinnut kiertää talon ympäri. Avoinna to-pe-la 10-15, mutta ma-ti-ke 12-19. Palautusluukku. Wc. Näyttelyhuone. Lehtisali. Kirjahyllysali.
Kirjasto on pienen kunnan kulttuuripalatsi (kuin kirkko ennen). Siisti, valoisa, runsaskirjainen. Lastenhyllyiltä tarkistin, ettei Buckeridgen Jenningsejä 1960-luvulta valitettavasti ollut enää esillä (kuten Parkanossa). Pistäydyin internetissä.
Asiakkaina klo 11:11 oli kaksi alakoulutyttöä sekä lapsiperhe tutkimassa poistokirjoja. Tusinan valikoima L. Ron Hubbardin skientologisia (hum)bookeja hämmästytti perheenäitiä lupauksella "Ikuiseen terveyteen". Lapsia hillittiin: "Ei kovin resuja kuvakirjoja kannata ostaa",
Kokoelman erikoisuuksia oli tuhatsivuinen värikuvateos, jonka sivuilla noin 8000 omakotitaloa alueelta "Valkeakoski, Toijala, Viiala." Kuvatekstejä taloista tyyliin: "Nyk. asukkaat autoilija Kari ja siistijä Tiina Mäkinen. Kari osti talon 1986. Edellinen omistaja rakensi 1979..." Asukkaat siis haastateltu? Millä hinnalla kirjaa on myyty ja montako kappaletta käynyt kaupaksi?
Kirkon (vuodelta 1949) poikkesin katsomassa. Blondi teinityttö odotteli portilla, ehkei minua.
Ainoa pääkatu vei etelään Viialan keskustan liikenneympytään, jossa neljän tien kulmissa liikerakennukset: 1) K-Market, 2) S-Market, 3) Siwa-Market, 4) "Seurahuone" - komeimpana luoteessa kolmikerroksinen vaalea hotelli (huoneet 55 eur/1hh, 75 eur/2hh, 105 eur/3hh, 135 eur/4hh, kertoi pieni kyltti ovipielessä).
Pääkadun liikemakasiinin rivistöstä erottui "Herkkukeidas: lihaa, kalaa, salaatteja", menneen ajan kaakelisten lihakauppojen tai kauppahallien tyyliin.
Ratavarren ryteikköön luvattiin rakentaa kaksi 6-kerroksista asuintaloa, seudun pilvenpiirtäjät. Viiala oli 2-kerrostalojen kylä, muutama 3-krs, jopa 4-krs-talokin. "Asematie", "Rientotie", "Kunnankuja", osoitteita.
Pientalon toisen kerroksen ikkunassa mainostettiin yhä "Lääkintävoimistelua". Kaupungissa sellainen olisi ollut "Fysioterapiaa" jo kauan. Ihmettelen kotimaisten taajamien eksoottisuutta siinä kuin kreetalaisen kylän.
Kävelin etelään, omakotialueita, teollisuusrakennus. Käännyin oikealle tavoitellakseni pääteitä Kylmäkoskelle, ohi vanhainkodin. Havainnoin kunnan palveluita. Kiiruhdin liiankin nopeasti ulos keskustasta. Tunti lisäaikaa, niin olisin nähnyt kaiken.
Päätietä länteen, valtatietä etelään, tien laitaa. Joitakin kävelyteitä lähti peltojen halki, mutta en uskaltanut oikoa, etten päätyisi umpikujiin, ja aivan oikein, en nähnyt niiden toisten päiden saavuttavan koskaan valtatietä.
"Kylmäkoski 6 km. Viiala 2". Kävellen jouduin pitemmille kiertoteille ennen kuin pääsin Kylmäkoskelle.
VIIALA 5 52,1 Per. 1932
K: Kirkko 1949 Jaakko Tähtinen
K: Alttaritaulu Lennart Segerstråle
M: Viialan museo
L: Haihunkoski, keskustan lähellä
L: Laonnut vuori Vähä-Arajärven rannalla
L: Pirunkellarin luolamuodostuma, Hirsikangas Varrasniemi
L: Kellokivi eli Lapinkivi, siirtolohkare
H: Irrotettu 1927 Akaan, Vesilahden ja Lempäälän kunnista
417. VIHTI
Asukkaita 23 tuhatta (11178 vuonna 1964), EU-kannatus 60,1 % (1994)
Miksi?
Milloin? Sunnuntaina 25.7.1993
Kävin Karkkilassa toisen kerran samassa kuussa nähdäkseni afrikkalaisen elokuvan 'Yaaba'. Se sai Kaurismäkien 'Kino Iglussa' kymmenkunta katsojaa kello 14 - 15:40. Menomatkalla Tervon bussi ajoi Tarvontietä ohi Kirkkonummen Veikkolan, sitten kakkostielle, Vihdin Nummela, Vihdin kirkonkylä, Poria kohti, klo 12:15 - 13:40, eli bussin ikkunasta sain esimakua Vihtiin.
Paluumatkalle lähdin bussilla klo 16:10. Lohjan harjulle oli komea mäki. Jäin bussista Vihtiin klo 16:40 ja viivyin siellä puolitoista tuntia.
Vihdissä oli meneillään tietyö: laatat mutkaiselle kylätielle. Linja-autoasema oli risteyksessä. Kirkkojärvi oli kaunis, veneranta. Museoita. Pyhän Birgitan kirkon rauniot niemessä. Silta joen yli. Uusi kirkko oli komea korkealla mäellä. Vihdin Kino esitti klo 17 ja 19:30 Renny Harlinia: 'Cliffhanger'. Ulko-ovella oli lappu: "Elokuva alkanut. Tervetuloa seuraavaan näytökseen". Tasokasta, ettei hollitupa! Vihdissä oli myös divari ja kesäteatteri. Postitin kirjeen.
Linja-autoasemalle saapui klo 18:10 sama Tervon bussi ja sama kuljettajakin kuin aamulla tai oikeastaan puoliltapäivin. Kysyin Espoon pysäkeistä: "Kehä III ja Kehä I?", "Bemböle?" 22,50 markkaa. Kello 18:45 - 19:25 kävelin Bembölestä Espoon kirkolle, jossa odottelin bussia 42 Soukkaan ja Kaitamäkeen.
VIHTI 23 60,1 Per. 1507
K: Kustaan tiilikirkko 1772 Antti Piimänen, kirkkomuseo
K: Alttaritaulu 'Kristuksen ylösnousemus' 1846 B. Godenhjelm
K: Pyhän Birgitan keskiaikaisen kivikirkon rauniot
M: Kotiseutumuseo, pitäjänmakasiini 1811
M: Alpo ja Nina Sailon veistosmuseo
R: Olkkalan, Kotkaniemen ja Tervalammen kartanot
N: Kokkokallio, näköala Hiidenvedelle
L: Koniavuori 149 m, hiidenkirnu, aarnialue
L: Palokosken koskimaisema Palajärvellä
L: Nuuksion kansallispuisto
E: Nummelan lentokeskus
T: Kirkonkylä, Nummela, Otalampi, Ojakkala
V: Hiidenvesi
Miksi?
Milloin? Sunnuntaina 25.7.1993
Kävin Karkkilassa toisen kerran samassa kuussa nähdäkseni afrikkalaisen elokuvan 'Yaaba'. Se sai Kaurismäkien 'Kino Iglussa' kymmenkunta katsojaa kello 14 - 15:40. Menomatkalla Tervon bussi ajoi Tarvontietä ohi Kirkkonummen Veikkolan, sitten kakkostielle, Vihdin Nummela, Vihdin kirkonkylä, Poria kohti, klo 12:15 - 13:40, eli bussin ikkunasta sain esimakua Vihtiin.
Paluumatkalle lähdin bussilla klo 16:10. Lohjan harjulle oli komea mäki. Jäin bussista Vihtiin klo 16:40 ja viivyin siellä puolitoista tuntia.
Vihdissä oli meneillään tietyö: laatat mutkaiselle kylätielle. Linja-autoasema oli risteyksessä. Kirkkojärvi oli kaunis, veneranta. Museoita. Pyhän Birgitan kirkon rauniot niemessä. Silta joen yli. Uusi kirkko oli komea korkealla mäellä. Vihdin Kino esitti klo 17 ja 19:30 Renny Harlinia: 'Cliffhanger'. Ulko-ovella oli lappu: "Elokuva alkanut. Tervetuloa seuraavaan näytökseen". Tasokasta, ettei hollitupa! Vihdissä oli myös divari ja kesäteatteri. Postitin kirjeen.
Linja-autoasemalle saapui klo 18:10 sama Tervon bussi ja sama kuljettajakin kuin aamulla tai oikeastaan puoliltapäivin. Kysyin Espoon pysäkeistä: "Kehä III ja Kehä I?", "Bemböle?" 22,50 markkaa. Kello 18:45 - 19:25 kävelin Bembölestä Espoon kirkolle, jossa odottelin bussia 42 Soukkaan ja Kaitamäkeen.
VIHTI 23 60,1 Per. 1507
K: Kustaan tiilikirkko 1772 Antti Piimänen, kirkkomuseo
K: Alttaritaulu 'Kristuksen ylösnousemus' 1846 B. Godenhjelm
K: Pyhän Birgitan keskiaikaisen kivikirkon rauniot
M: Kotiseutumuseo, pitäjänmakasiini 1811
M: Alpo ja Nina Sailon veistosmuseo
R: Olkkalan, Kotkaniemen ja Tervalammen kartanot
N: Kokkokallio, näköala Hiidenvedelle
L: Koniavuori 149 m, hiidenkirnu, aarnialue
L: Palokosken koskimaisema Palajärvellä
L: Nuuksion kansallispuisto
E: Nummelan lentokeskus
T: Kirkonkylä, Nummela, Otalampi, Ojakkala
V: Hiidenvesi
416. VIHANTI
Asukkaita 3 tuhatta (5160 vuonna 1964), EU-kannatus 32,9 % (1994)
Vihanti on liitetty Raaheen vuonna 2013.
Miksi? Vanha puukirkko?
Milloin? Vihannissa vaihdoin junasta bussiin 24.5.1994.
Vuonna 1994 ostin 299 markan Superalelipun Kemijärvelle ja lähdin yöjunalla Helsingistä Vihantiin (22:00 - 6:42). Viimeinen lähtevä kaukojuna. Laituri 8. Junaan pääsi klo 21:45, aiemmin oli vain autovaunuja. Vaunu 51, paikka 37. Konduktööri ohitti ensin huomaamatta Tikkurilassa minut ja liputtomat lentokentältä tulijat, mutta palasi klo 22:30. "Poikkean Vihantiin!" "Ai-jaha!" Hän kirjoitti lipun taakse VTI ja laittoi sinne toisen leiman. "Hetken kuluttua Riihimäki!" - jotkut pukeutuivat.
Seinäjoella seisahdus klo 2:40 - 3:28. Kävin kävelyllä eli juoksin. Tunneli laiturilta 3. Automaattiovet asemalle, jossa odottajia. Linja-autoasema rakennuksen eteläpäässä. Kuljin kauppakatua ohi Suojeluskuntatalon. Tavoittelin Seinäjoen rantoja. Näin mahtavankokoisen Sosiaalialan oppilaitoksen ja asuntolataloja. Tie päättyi peltoon, joen uoman saatoin vain aavistaa. Täysikuu ja toukokuu, valoisaa. Autio kaupunki. Torilta kuului mökää. Nolla astetta, ensin kylmä, juostessa hiki. Uutta ökyrakentamista, mahtavuutta, liikkeitä, pankkeja. Niiden seassa unohtunut vanha divari pihoineen. Puistossa geysir. Aseman pomo komensi toisesta kerroksesta möykkääjää. Palasin junaan paikalleni. Tuli yhä valoisampaa.
VIHANTI. Bussi odotti klo 6:40. Oli tyhjä toinenkin bussi, olikohan tuonut matkustajia junalle. Kyytiin minä ja joku rouva sekä makuuvaunusta 3 miehen työporukka, joka vertaili asioita "Lohjan tehtaisiinsa". Bussi lähti klo 6:50. Maksoin 25 markkaa. Kiintoisaa harvaa mäntymetsää.
Raahen linja-autoasemalle klo 7:25. Seurailin jotakuta tyttöä käsityöläiskouluun, jossa näyttely. Taksi odotti puoli tuntia mummoa terveyskeskukseen päin, kuski hitaasti talutti. Pyrin Fanteille. Kanavan yli mentyäni löysin leirintämökit, penkin. Penkkejä oli paljon tarjolla eri paikoissa. Metsäpolkua pitkin oioin. Näin upean modernin teräsrunkoisen lasirakennuksen, atk-oppilaitos. Retkeilymaja oli kaupungin rumin rakennus. Fanteille oli liian kuiva tie, en jaksanut perille asti. Lahden yli näin Museon, Paloaseman sekä Suomen Tivolin, joka pystytti telttojaan taakse. Kävelin sinne. Tornitalo, ruma vesitorni Kemin tapaan, jopa 16-kerroksinen, korjattavana juuri.
Kiersin kaupunkia kehässä yhä sisemmäksi. Kirkko oli upea sisältä, parvelta katsoen. Siivooja alakerrassa. Umpikulmaista Pekka-toria katselin eri kulmista. K-kaupasta lakritsijäätelöpuikko 2 markkaa, Afri-Cola 3,95 mk, pizza 4,95 mk. Kaunis kuvapostikortti Suomalaisesta Kirjakaupasta. Ostin toisen kortin Merimuseosta 3 markalla.
Kirjasto aukesi klo 11, Merimuseo klo 12, siitä minulle aikataulu. Museossa klo 12:15-40 olin vahingossa ohittaa maailman vanhimman sukelluspuvun! Pääsymaksu 10 markkaa, olin ainoa vieras. Merimiesten jännittäviä tuliaisia: sikiö, eläimiä pulloissa, kaislahameita, laivojen pienoismalleja pulloissa tai isommassa koossa. Hyvä museo! Minulle tuli kiire bussiasemalle, josta ostin Bussilomalipun 1000 kilometriä 320 markalla (liikevaihtoa Helsingin ulkopuolellekin).
Linja-auto reitille Siikajoki - Lumijoki - Liminka - Oulu lähti klo 13, todellisuudessa 13:05. Kyytiin minä ja mummoja, jotka kyselivät: "Loppuuko postibussi?" "Kaikki loppuu aikanaan... Ei ole kulkijoita!" Jatkoin matkaani Lumijoelle, jonne saavun 14:05.
.
.
VIHANTI 3 32,9 Per. 1865
K: Sofia Magdalenan puukirkko 1748 S. Jylkkä-Silvén
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' E. Granberg
K: Vihannin tsasouna
M: Kotiseutumuseo kirkon lähellä, mm. suutarinverstas
R: Kirjasto-monitoimitalo 'Ukonkantti', Aitoaho & Viljanen
P: Alpuan harjun historiallinen kirkkokivi, Pulkkilan tie
L: Ylä- ja Alavuolun kauniit järvet, kalastusta
T: Kirkonkylä, Alpua ja Vihannin kaivosalue
Vihanti on liitetty Raaheen vuonna 2013.
Miksi? Vanha puukirkko?
Milloin? Vihannissa vaihdoin junasta bussiin 24.5.1994.
Vuonna 1994 ostin 299 markan Superalelipun Kemijärvelle ja lähdin yöjunalla Helsingistä Vihantiin (22:00 - 6:42). Viimeinen lähtevä kaukojuna. Laituri 8. Junaan pääsi klo 21:45, aiemmin oli vain autovaunuja. Vaunu 51, paikka 37. Konduktööri ohitti ensin huomaamatta Tikkurilassa minut ja liputtomat lentokentältä tulijat, mutta palasi klo 22:30. "Poikkean Vihantiin!" "Ai-jaha!" Hän kirjoitti lipun taakse VTI ja laittoi sinne toisen leiman. "Hetken kuluttua Riihimäki!" - jotkut pukeutuivat.
Seinäjoella seisahdus klo 2:40 - 3:28. Kävin kävelyllä eli juoksin. Tunneli laiturilta 3. Automaattiovet asemalle, jossa odottajia. Linja-autoasema rakennuksen eteläpäässä. Kuljin kauppakatua ohi Suojeluskuntatalon. Tavoittelin Seinäjoen rantoja. Näin mahtavankokoisen Sosiaalialan oppilaitoksen ja asuntolataloja. Tie päättyi peltoon, joen uoman saatoin vain aavistaa. Täysikuu ja toukokuu, valoisaa. Autio kaupunki. Torilta kuului mökää. Nolla astetta, ensin kylmä, juostessa hiki. Uutta ökyrakentamista, mahtavuutta, liikkeitä, pankkeja. Niiden seassa unohtunut vanha divari pihoineen. Puistossa geysir. Aseman pomo komensi toisesta kerroksesta möykkääjää. Palasin junaan paikalleni. Tuli yhä valoisampaa.
VIHANTI. Bussi odotti klo 6:40. Oli tyhjä toinenkin bussi, olikohan tuonut matkustajia junalle. Kyytiin minä ja joku rouva sekä makuuvaunusta 3 miehen työporukka, joka vertaili asioita "Lohjan tehtaisiinsa". Bussi lähti klo 6:50. Maksoin 25 markkaa. Kiintoisaa harvaa mäntymetsää.
Raahen linja-autoasemalle klo 7:25. Seurailin jotakuta tyttöä käsityöläiskouluun, jossa näyttely. Taksi odotti puoli tuntia mummoa terveyskeskukseen päin, kuski hitaasti talutti. Pyrin Fanteille. Kanavan yli mentyäni löysin leirintämökit, penkin. Penkkejä oli paljon tarjolla eri paikoissa. Metsäpolkua pitkin oioin. Näin upean modernin teräsrunkoisen lasirakennuksen, atk-oppilaitos. Retkeilymaja oli kaupungin rumin rakennus. Fanteille oli liian kuiva tie, en jaksanut perille asti. Lahden yli näin Museon, Paloaseman sekä Suomen Tivolin, joka pystytti telttojaan taakse. Kävelin sinne. Tornitalo, ruma vesitorni Kemin tapaan, jopa 16-kerroksinen, korjattavana juuri.
Kiersin kaupunkia kehässä yhä sisemmäksi. Kirkko oli upea sisältä, parvelta katsoen. Siivooja alakerrassa. Umpikulmaista Pekka-toria katselin eri kulmista. K-kaupasta lakritsijäätelöpuikko 2 markkaa, Afri-Cola 3,95 mk, pizza 4,95 mk. Kaunis kuvapostikortti Suomalaisesta Kirjakaupasta. Ostin toisen kortin Merimuseosta 3 markalla.
Kirjasto aukesi klo 11, Merimuseo klo 12, siitä minulle aikataulu. Museossa klo 12:15-40 olin vahingossa ohittaa maailman vanhimman sukelluspuvun! Pääsymaksu 10 markkaa, olin ainoa vieras. Merimiesten jännittäviä tuliaisia: sikiö, eläimiä pulloissa, kaislahameita, laivojen pienoismalleja pulloissa tai isommassa koossa. Hyvä museo! Minulle tuli kiire bussiasemalle, josta ostin Bussilomalipun 1000 kilometriä 320 markalla (liikevaihtoa Helsingin ulkopuolellekin).
Linja-auto reitille Siikajoki - Lumijoki - Liminka - Oulu lähti klo 13, todellisuudessa 13:05. Kyytiin minä ja mummoja, jotka kyselivät: "Loppuuko postibussi?" "Kaikki loppuu aikanaan... Ei ole kulkijoita!" Jatkoin matkaani Lumijoelle, jonne saavun 14:05.
.
.
VIHANTI 3 32,9 Per. 1865
K: Sofia Magdalenan puukirkko 1748 S. Jylkkä-Silvén
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' E. Granberg
K: Vihannin tsasouna
M: Kotiseutumuseo kirkon lähellä, mm. suutarinverstas
R: Kirjasto-monitoimitalo 'Ukonkantti', Aitoaho & Viljanen
P: Alpuan harjun historiallinen kirkkokivi, Pulkkilan tie
L: Ylä- ja Alavuolun kauniit järvet, kalastusta
T: Kirkonkylä, Alpua ja Vihannin kaivosalue
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
