Asukkaita 1 tuhat (1814 vuonna 1961), EU-kannatus 51,5 % (1994)
Miksi? Kirjailija Volter Kilven saaristomaisemaa
Milloin? Keskiviikkona 23.4.2003
Ajoimme Kustaviin päästäksemme lautalla Ahvenamaan Brändöhön. Kustavin puukirkko oli vaatimaton, pysähdyimme sen luona vasta paluumatkalla. Mennessä kiirehdimme ehtiäksemme kirkonkylästä Vartsalan saarelle vievälle lossille klo 13:10. Odotusaikaakin rannassa jäi. Neljä henkilöautoa ajoi peräkanaa lautalle, jolle mahtuisi neljälle rinnakkaiselle kaistalle kuusi autoa kullekin. Salmen ylitys kesti 10 minuuttia. Matkustajat seisoskelivat ulkona kannella.
Vartsalan saaren poikki ajoimme 8,5 km lounaaseen Vuosnaisten satamaan, jossa odottelimme pääsyä m/s Viggen-laivalle. Talorekka oli "unohtua", se otettiin vasta viimeiseksi kyytiin. Laivalla oli 4 autokaistaa ja hissi yläkannelle. Kahvila avautui merelle päästyä, yhden euron kahvi. Aurinkolaseilla varustautunut hurri huusi kännykkäänsä heissaneitaan. Piippumies tupakoi avo-takakannella. Matka Brändön Åvaan keski 35 minuuttia, klo 13:55 - 14:30.
KUSTAVI 1 51,5 (r. Gustavs)
K: Puinen ristikirkko 1783, kirkossa 3 votiivilaivaa
M: Paikallismuseo Etelä-Vartsalassa, mm. kirjailija Volter Kilven jäämistöä
P: Pyhän Johanneksen ja P. Jaakopin kappelimuistomerkit
N: Kaalviikin näköalakallio
R: Isokarin majakka 1833
V: Laivayhteys Iniöön, Houtskariin ja Ahvenanmaalle
H: Entinen nmi: Kivimaa (kunnan pääsaaren mukaan)
H: Emäpitäjä: Taivassalo
maanantai 28. kesäkuuta 2010
164. KURU
Asukkaita 2 tuhatta (5116 vuonna 1961), EU-kannatus 40,1 % (1994)
(Kuru yhdistyi Ylöjärveen v. 2009 alusta)
Miksi? Vaellus Ruoveden Helvetinkolulta
Milloin? Perjantaina 25.8.1995
Yövyttyämme Helvetinkolun jälkeen toisen yön Haukanhiedassa (Ruovedellä) jatkoimme länteen Kurun kunnan puolelle. Lähdimme liikkeelle perjantaiaamuna klo 8:30. Jalat kastuivat märässä varvikossa. Polkua Heinälahteen, kanootteja rannalla. Leirintäniemi tyhjillään. Nuotiorinki. Siltaa pitkin yli kanoottireitin (Haukkajoki) sekä sen luoteispuolta lounaaseen.Iso "seurasaarimainen" Haukan kämppä lukossa ulkopuolelta, monta ikkunaa sivulla. Päivi haluaisi isolla porukalla sinne.
Sitten hiekkatietä 8 km. Risteyksissä kaiverretut opastaulut. Jäkäläkalliolla Rasin haaran jälkeen klo 11 keitimme ruokaa: Havaijinpata ja lihapullat. Yksi auto hiekkatietä ohi. Saavuimme päätielle ennen kello yhtä (13). Bussipysäkki oli kohdalla. Kävelimme silti kolme pysäkinväliä etelään, Kurun kirkonkylää kohti, Kihniön ja Aureen risteykseen, jossa pysäkkikatos.
Matkaa oli vielä 14 km Kurun kirkonkylään ja tie nousemassa ylös mäenharjalle. Emme olisi ehtineet klo 15 bussille Kuruun. Aurinko paistoi. Näköalaton asvalttitie oli tylsä. Jäimme pysäkille odottamaan bussia. Lammaslaidun. Koirat haukkuivat. Autoja harvakseen tai viisi jonossa, yksi pyöräilijä. Kurkkupurkkiroskasäiliö riukujen päällä pysäkkikatoksen kulmalla.
Linja-auto tuli äkisti niemenmutkan takaa klo 14:45. Rinkat alasäiliöön. Minulta 43 mk Tampereelle, Päiviltä 12 mk Kuruun, sillä hän oli ostanut Matkahuollosta valmiiksi lipun Kurusta Tampereelle.
Ajoimme Kurun kirkonkylän läpi ja pysähdyimme sen linja-autoasemalla 4 minuuttia klo 14:56 - 15:00. Joku tyttö tuli istumaan perälle ja maksoi vasta poislähtiessään, toinen kävi etupenkeiltä maksamassa ohjaamossa. Ohitimme Vänrikki Stoolin tuvan ja myöhemmin Ylisen laitoksen, josta tuli paljon matkustajia. Saavuimme Tampereelle klo 16:n jälkeen. Jäimme juna-asemalle, josta jatkoimme Helsinkiin halvimmalla henkilöjunalla klo 17:15.
KURU 2 40,1
K: Puukirkko 1781 Matti Åkerblom
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulittu' 1852 J.Z. Blackstadius
P: Kirkkovene ja sankarivainajien muistomerkki
P: Hirvenhiihtäjien muistomerkki, K. Sartti
P: Kuru-laivan haaksirikossa 1920 hukkuneiden yhteishauta ja muistomerkki
P: Vänrikki Polvianderin hautapatsas, vanha hautausmaa, Niemikylän tien risteys
M: Vänrikki Stoolin tupa, ulkomuseossa
K: Itä-Aureen kappelikirkko 1924 Oiva Kallio
L: Seitsemisen kansallispuisto
V: Näsijärvi
(Kuru yhdistyi Ylöjärveen v. 2009 alusta)
Miksi? Vaellus Ruoveden Helvetinkolulta
Milloin? Perjantaina 25.8.1995
Yövyttyämme Helvetinkolun jälkeen toisen yön Haukanhiedassa (Ruovedellä) jatkoimme länteen Kurun kunnan puolelle. Lähdimme liikkeelle perjantaiaamuna klo 8:30. Jalat kastuivat märässä varvikossa. Polkua Heinälahteen, kanootteja rannalla. Leirintäniemi tyhjillään. Nuotiorinki. Siltaa pitkin yli kanoottireitin (Haukkajoki) sekä sen luoteispuolta lounaaseen.Iso "seurasaarimainen" Haukan kämppä lukossa ulkopuolelta, monta ikkunaa sivulla. Päivi haluaisi isolla porukalla sinne.
Sitten hiekkatietä 8 km. Risteyksissä kaiverretut opastaulut. Jäkäläkalliolla Rasin haaran jälkeen klo 11 keitimme ruokaa: Havaijinpata ja lihapullat. Yksi auto hiekkatietä ohi. Saavuimme päätielle ennen kello yhtä (13). Bussipysäkki oli kohdalla. Kävelimme silti kolme pysäkinväliä etelään, Kurun kirkonkylää kohti, Kihniön ja Aureen risteykseen, jossa pysäkkikatos.
Matkaa oli vielä 14 km Kurun kirkonkylään ja tie nousemassa ylös mäenharjalle. Emme olisi ehtineet klo 15 bussille Kuruun. Aurinko paistoi. Näköalaton asvalttitie oli tylsä. Jäimme pysäkille odottamaan bussia. Lammaslaidun. Koirat haukkuivat. Autoja harvakseen tai viisi jonossa, yksi pyöräilijä. Kurkkupurkkiroskasäiliö riukujen päällä pysäkkikatoksen kulmalla.
Linja-auto tuli äkisti niemenmutkan takaa klo 14:45. Rinkat alasäiliöön. Minulta 43 mk Tampereelle, Päiviltä 12 mk Kuruun, sillä hän oli ostanut Matkahuollosta valmiiksi lipun Kurusta Tampereelle.
Ajoimme Kurun kirkonkylän läpi ja pysähdyimme sen linja-autoasemalla 4 minuuttia klo 14:56 - 15:00. Joku tyttö tuli istumaan perälle ja maksoi vasta poislähtiessään, toinen kävi etupenkeiltä maksamassa ohjaamossa. Ohitimme Vänrikki Stoolin tuvan ja myöhemmin Ylisen laitoksen, josta tuli paljon matkustajia. Saavuimme Tampereelle klo 16:n jälkeen. Jäimme juna-asemalle, josta jatkoimme Helsinkiin halvimmalla henkilöjunalla klo 17:15.
KURU 2 40,1
K: Puukirkko 1781 Matti Åkerblom
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulittu' 1852 J.Z. Blackstadius
P: Kirkkovene ja sankarivainajien muistomerkki
P: Hirvenhiihtäjien muistomerkki, K. Sartti
P: Kuru-laivan haaksirikossa 1920 hukkuneiden yhteishauta ja muistomerkki
P: Vänrikki Polvianderin hautapatsas, vanha hautausmaa, Niemikylän tien risteys
M: Vänrikki Stoolin tupa, ulkomuseossa
K: Itä-Aureen kappelikirkko 1924 Oiva Kallio
L: Seitsemisen kansallispuisto
V: Näsijärvi
163. KURIKKA
Asukkaita 11 tuhatta (11660 vuonna 1961), EU-kannatus 42,3 % (1994)
(Jurvan kunta yhdistyi Kurikkaan v. 2009 alusta)
Miksi? Museoita
Milloin? Lauantaina 27.6.2009. Keskiviikkona 10.7.2019.
Tampereella näytän Paunun kuljettajalle Helsingistä saamaani vaihtolippua, mutta hän ei sitä tutki, sanallinen mainintani riittää. Jonossa edelläni tyttö oli myös menossa Kurikkaan ja kuljettaja neuvoi: "Kurikassa on jokin tapahtuma, joten pysäkki on tilapäisesti siirretty torilta kirkon eteen. Kuulin itsekin vasta tänä aamuna."
.
Tutkin Lumia-puhelimellani hakukoneesta mitä Kurikassa meneillään: vasta perjantaina ja lauantaina on torilla "Haku päällä - Rokkia ja rakkautta": Paula Koivuniemi, Jukka Poika, Happoradio ym." Esiintymislavoja rakennetaan.
.
Tampereelta ajetaan klo 9 kohti Ylöjärveä. Raitiotien rakentaminen tukkii yhä Hämeenkatua kesällä 2019. Tampere on kuin yhtä suurta tietyömaata!
.
Ikaalisten kylpylä 10:10, Parkano 10:35, Jalasjärvi 11:25 ja Kurikka 11:45, virallisen aikataulun mukaan, mutta bussi alkaa olla myöhässä jopa 20 minuuttia! Kuljettaja kärrää tavaraa Matkahuoltoon ja sanonta "jatkamme välittömästi!" tarkoittaa helposti 5-7 minuutin taukoa! Lisäksi tietöitä ja rekkoja hidastamassa matkanopeutta. Parkanossa ja varsinkin Jalasjärvellä tehdään kiertoajelu taajamaan.
.
Kurikkaan ajetaan viimeinen kilometri kiemurtelevaa tietä Kyrönjoen ylittävälle Kirkkoahteen tien "Rakkauden sillalle" (johon jo noin 70 avioparia on kiinnittänyt oman riippulukkonsa sydämineen ja etunimineen). Ohitetaan komea vanha meijeri (nykyisin Helluntai-seurakunnan temppeli) ja käännytään ison kirkon risteyksessä oikealle, pohjoisen suuntaan.
.
Kurikan tilapäinen pysäkki, jolla jään pois, ja toinenkin jää. Kysyn kuljettajalta, lähteekö bussi tästä myös Tampereen suuntaan? "Tien toiselta puolelta." Kuljettaja tyrkyttää minulle Paunun aikatauluvihkosen. Kello on jo 12:05, aikataulusta 20 minuuttia myöhässä!
.
Kävelen vähän taaksepäin etelään keltaiselle suurelle kivikirkolle, mutten mene vielä sisään, vaan lähden keskustan kauppakatua länteen kohti rautatietä ja vanhaa juna-asemaa (radalla Seinäjoki - Kaskinen). Katu on kaivettu isosti auki. Luulen ensin tietyötä bussipysäkin siirron syyksi.
.
Rautatien asemarakennus on nyt ravintola, jonne tulee useitakin henkilöautollisia asiakkaita klo 12:15. Rautatietä on vain yksi raidepari, joka on jalankulkijan helppo ylittää. Asemapuistossa on "Kurikan ensimmäisen asukkaan patsas": hän on muinainen "Hirvi-Heikki" suksineen ja keihäineen.
.
Kuljen korttelin verran pohjoiseen risteykseen, jossa on kaupunginkirjasto Paulaharjuntiellä ja puistossa Samuli Paulaharjun muistomerkki. Aion palata kirjastoon myöhemmin, mutta ensin jatkan kierrosta ohi uimahallin ym. kaupungin torille.
.
Torilla tosiaan aikatauluin varustettu linja-autopysäkki on joutunut mottiin rakennustöiden takia, kun pystytetään esiintymislavaa Paula Koivuniemelle ja oluttelttoja. Yksi ainoa mansikoiden ja herneiden myyjä sinnittelee kojussaan kauppatorin laidalla.
.
Tienviitat neuvovat Hotelli Pitkä-Jussiin, jossa on pysyvä suurhiihtäjä Juha Miedosta kertova näyttely. Mitään voideltuja suksia tai tyhjiksi syötyjä satoja mämmiropposia en aio katsomaan, mutta hotellin arkkitehtuuria voisin vilkaista. Kävelen itään Paulaharjun sillalle, jossa tehdään korjaustöitä, jolloin on vain yksi kaista vuorotellen käytössä autoille itään tai länteen yli Kyrönjoen (joka jatkaa Jalasjokea ja Kauhajokea).
.
Toivoin ja odotin, että sillanpielestä olisin päässyt Kyrönjoen rannalle, jonne olisi varmaankin rakennettu kaunis ja viihtyisä rantapuisto? Mutta ei sellaista ole! Silta kulkee korkealla jokirannan joutomaan yli. Kävelen siltaa joen itäpuolelle, mutta sielläkään ei näytä lähtevän mitään rantatietä jokea seurailemaan. Hotelli Pitkä-Jussi jää puiden peittoon. Seuraavaksi tien varressa on valtava rakennuskolossi: koulukeskus, jossa lukio ja ammatillinen oppilaitos pysäköintikenttineen.
.
Kauempana rannasta kävelen etelään sille Kirkkoahteen tielle, jota bussi ajoi kaupunkiin. Oikealla on tavanomainen lähiö, mutta en viitsi tutkia, pääsisikö sen pikkukaduilta joen rantaan, etten ajautuisi umpikujiin, joilta olisi palattava tyhjin toimin.
.
Lähestyn Kyrönjokea ohi vanhan Meijerin. Joen itäpuolella on lampi, jossa on uimala. Vesilammikon ylittävälle laiturisillalle on merkitty veden korkeudet eri paikoissa: 1,80 metriä, 1,50 metriä... Katoksia, paviljonkeja tai uimakoppeja molemmilla vastarannoilla. Myös lähiöstä näyttäisi tulevan tie rannalle, samoin hotellilta.
.
Kirkkoahteen ja Kurikantien risteyksessä on kaupungin liikennevalot, onkohan muualla. Tienviitta etelään kohti Mietaankylää. "Mieto 5 km", Kävelen etelään vain Kankaantien risteykseen asti. Kankaantien talossa numero 4 on perinteisen näköinen Kino Kurikka valkokankaineen. Taitaa olla lomalla heinäkuun alussa. Valokuvaan.
.
Kävelen Saumantietä länteen yli rautatien tasoristeyksen, jossa on ääni- ja valomerkit, kuten Haagassa Paatsamatiellä 1965. Heti seuraava radansuuntainen tie on Museotie, joka sivuaa Kurikan Museon 2-kerroksista pohjalaista tuparakennusta ja muita ulkomuseo-rakennuksia, joista ehdottomasti komein on näkötornina toimiva karun-ruma entinen vesitorni. Valokuvaan. Pääsymaksu museonäyttelyyn olisi vain 3 euroa ja koko alueelle (kuten näkötorniin) 5 euroa.
.
Kävelen pohjoiseen kohti Paulaharjuntietä varten tehtyä rautatien alikulkukäytävää, mutten menekään sinne asti, vaan jo entisen rautatieaseman kohdalla loikin raiteiden yli. Palaan runsaan tunnin takaisille jäljilleni ja poikkean nyt sisälle kirjastoon (Saara Juola 1983).
.
Varsin avara kirjastosali ja runsaalta näyttävä kirjavalikoima. Ihmettelen miten Edgar Rice Burroughsin parikymmentä Tarzan-kirjaa viime vuosisadalta pysyvät sitkeästi lastenosaston valikoimassa, mutta kaikki Anthony Buckeridgen 11 suomennettua Jennings-kirjaa (brittiläisestä sisäoppilaitoksesta) ovat kadonneet. Käväisen kirjaston siistissä käymälässä.
.
Asiakkaiden kierrätyshyllykkö on eteisessä ja siinä runsaasti kirjoja, hyviäkin. Poimin Georges Simenonin "Maigret kotikylässään", jota luen myöhemmin paluubussissa, ja pidän siitä. Otan myös "Töpöhäntä" Gösta Knutssonin "Nalle Karvatassn lähtee maailmalle" (Nalle Lufs), ensimmäisen sarjan kolmesta. Muitakin kirjoja harkitsen, mutten viitsi alkaa kuljettaa.
.
Kiertelen isoa hautausmaata, jossa on paljon kävijöitä muistamassa sukulaisiaan tai hoitamassa kukkiaan. Luulisi joidenkuiden poikkeavan sisälle komeaan kirkkoonkin? Ei, olen ainoa sisällä käyvä. Parikymppinen kesäopas, ellei vasta teinityttö, tulee heti sakastista kirkkosaliin vierasta vastaan kysymään, haluanko, että hän kertoo kirkosta? "Jospa lyhyesti!" ehdotan.
.
Ristikirkko on suuri, tuhat ihmistä mahtuu. Engelin suunnittelema, Erik Kuorikosken rakentama. Pitäjän toinen, edellinen oli hautausmaan kohdalla. (Tapulin vieressä seisovasta jalkapuolesta, puujalkaisesta, mainion näköisestä vaivaisukosta ei tule puhetta.)
.
Vähän kierreltyäni lisää keskustassa menen jo hyvissä ajoin klo 15:05 yksin bussinkuvalla merkitylle tilapäiselle linja-autopysäkille, länsipuolelle Kurikantietä. Itäisellä kirkonpuolen pysäkillä odottaa kolme ihmistä. Joku tyttö tulee ensin minun Puistonpuoleiselle tai Torinpuoleiselle pysäkilleni, mutta vaihtaa liikennevaloristeyksen kautta neljänneksi Kirkon puolelle.
.
Pysäkilläni seisoo myös pikkubussi, jonka otsikossa lukee SJK, KJK, Teuva. Myöhemmin opin Matkahuollon sivulta, että klo 15 Kurikassa tosiaan pysähtyy etelämmäs menevä bussi linjalla Seinäjoki - Kurikka - Kauhajoki - Teuva.
.
Kirkon puolen pysäkille saapuu samanlainen pikkubussi, joka on matkalla pohjoisen suuntaan. Ajattelen, menisikö joku neljästä odottajasta siihen, mutta ei kukaan mene. Pikkubussit taitavat lähteä tyhjinä tai ainakin ilman lisämatkustajia Kurikan kirkolta.
.
Odotusta kestää, klo 15:10, 15:20... Sitten näen pohjoisesta saapuvan Paunun vaunun. Minun pysäkilleni, eikä neljän muun odottajan. Kuljettaja on sama mies kuin 3-6 tuntia sitten (Tampereelta alkaen klo 9 ja Kurikassa klo 12. Nyt kello on 15:25 Kurikassa.
.
Ostan Museokorttini näyttämällä vain 10 euroa maksavan lipun Helsinkiin. Kuljettaja kehuu, miten edullinen hinta on (ehkä kolmasosa normaalista) ja naputtelee hitaasti rahastuslaitteestaan kuitin. Kaikki odottajat tien toiselta puolelta tulevat myös minun perääni tähän Tampereelle ja Helsinkiin menevään bussiin.
.
Tampereella vaihtuu kuljettaja. Bussi on siellä 20 minuuttia myöhässä! Uusi kuski Tampereelta Helsinkiin selittää kauan odottaneille viivästymisen johtuvan asfalttitöistä Pohjanmaalla.
.
***
(Edellisellä kerralla, kesäkuussa 2009, automatkalla kohti Alahärmän Powerparkia Kurikka oli matkan varrella Kauhajoen jälkeen ja ennen Ilmajokea. Kauhajokeen verrattuna Kurikka oli paljon kompaktimpi, tiivis pikkukaupunki.)
.
KURIKKA 11 k 42,3
K: Kivikirkko 1847 C.L. Engel, Erik Kuorikoski
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' 'Ehtoollinen' 1857 J. Blackstadius
K: Puinen kellotapuli 1794 Köykkä-Köhlström, seinällä vaivaispoika
P: Sotien 1939-44 kaatuneiden sankaripatsas 1949 Lauri Leppänen
P: Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki, I. Saxelin & A. Virtanen
R: Kaupungintalo 1975 Pyykkö & Lehtiluoto
P: Samuli Paulaharjun patsas 1975 Nina Sailo
P: Paulaharjun syntymäpaikan muistomerkki 1956 Essi Renvall, Kampinkylä
R: Uimahalli ja kirjasto 1983 Saara Juola
M: Kotiseutumuseo kaksifooninkisessa tuparakennuksessa, Museotie
M: Jyllinkosken sähkölaitosmuseo
M: Pysyvä Juha Mieto -näyttely, hotelli Pitkä-Jussi
N: Näkötorni
R: Iso-Ojan taloryhmä Viitalankylässä, 6 km kk:stä
V: Kyrönjoki
T: Kirkonkylä, Panttila
(Jurvan kunta yhdistyi Kurikkaan v. 2009 alusta)
Miksi? Museoita
Milloin? Lauantaina 27.6.2009. Keskiviikkona 10.7.2019.
Tampereella näytän Paunun kuljettajalle Helsingistä saamaani vaihtolippua, mutta hän ei sitä tutki, sanallinen mainintani riittää. Jonossa edelläni tyttö oli myös menossa Kurikkaan ja kuljettaja neuvoi: "Kurikassa on jokin tapahtuma, joten pysäkki on tilapäisesti siirretty torilta kirkon eteen. Kuulin itsekin vasta tänä aamuna."
.
Tutkin Lumia-puhelimellani hakukoneesta mitä Kurikassa meneillään: vasta perjantaina ja lauantaina on torilla "Haku päällä - Rokkia ja rakkautta": Paula Koivuniemi, Jukka Poika, Happoradio ym." Esiintymislavoja rakennetaan.
.
Tampereelta ajetaan klo 9 kohti Ylöjärveä. Raitiotien rakentaminen tukkii yhä Hämeenkatua kesällä 2019. Tampere on kuin yhtä suurta tietyömaata!
.
Ikaalisten kylpylä 10:10, Parkano 10:35, Jalasjärvi 11:25 ja Kurikka 11:45, virallisen aikataulun mukaan, mutta bussi alkaa olla myöhässä jopa 20 minuuttia! Kuljettaja kärrää tavaraa Matkahuoltoon ja sanonta "jatkamme välittömästi!" tarkoittaa helposti 5-7 minuutin taukoa! Lisäksi tietöitä ja rekkoja hidastamassa matkanopeutta. Parkanossa ja varsinkin Jalasjärvellä tehdään kiertoajelu taajamaan.
.
Kurikkaan ajetaan viimeinen kilometri kiemurtelevaa tietä Kyrönjoen ylittävälle Kirkkoahteen tien "Rakkauden sillalle" (johon jo noin 70 avioparia on kiinnittänyt oman riippulukkonsa sydämineen ja etunimineen). Ohitetaan komea vanha meijeri (nykyisin Helluntai-seurakunnan temppeli) ja käännytään ison kirkon risteyksessä oikealle, pohjoisen suuntaan.
.
Kurikan tilapäinen pysäkki, jolla jään pois, ja toinenkin jää. Kysyn kuljettajalta, lähteekö bussi tästä myös Tampereen suuntaan? "Tien toiselta puolelta." Kuljettaja tyrkyttää minulle Paunun aikatauluvihkosen. Kello on jo 12:05, aikataulusta 20 minuuttia myöhässä!
.
Kävelen vähän taaksepäin etelään keltaiselle suurelle kivikirkolle, mutten mene vielä sisään, vaan lähden keskustan kauppakatua länteen kohti rautatietä ja vanhaa juna-asemaa (radalla Seinäjoki - Kaskinen). Katu on kaivettu isosti auki. Luulen ensin tietyötä bussipysäkin siirron syyksi.
.
Rautatien asemarakennus on nyt ravintola, jonne tulee useitakin henkilöautollisia asiakkaita klo 12:15. Rautatietä on vain yksi raidepari, joka on jalankulkijan helppo ylittää. Asemapuistossa on "Kurikan ensimmäisen asukkaan patsas": hän on muinainen "Hirvi-Heikki" suksineen ja keihäineen.
.
Kuljen korttelin verran pohjoiseen risteykseen, jossa on kaupunginkirjasto Paulaharjuntiellä ja puistossa Samuli Paulaharjun muistomerkki. Aion palata kirjastoon myöhemmin, mutta ensin jatkan kierrosta ohi uimahallin ym. kaupungin torille.
.
Torilla tosiaan aikatauluin varustettu linja-autopysäkki on joutunut mottiin rakennustöiden takia, kun pystytetään esiintymislavaa Paula Koivuniemelle ja oluttelttoja. Yksi ainoa mansikoiden ja herneiden myyjä sinnittelee kojussaan kauppatorin laidalla.
.
Tienviitat neuvovat Hotelli Pitkä-Jussiin, jossa on pysyvä suurhiihtäjä Juha Miedosta kertova näyttely. Mitään voideltuja suksia tai tyhjiksi syötyjä satoja mämmiropposia en aio katsomaan, mutta hotellin arkkitehtuuria voisin vilkaista. Kävelen itään Paulaharjun sillalle, jossa tehdään korjaustöitä, jolloin on vain yksi kaista vuorotellen käytössä autoille itään tai länteen yli Kyrönjoen (joka jatkaa Jalasjokea ja Kauhajokea).
.
Toivoin ja odotin, että sillanpielestä olisin päässyt Kyrönjoen rannalle, jonne olisi varmaankin rakennettu kaunis ja viihtyisä rantapuisto? Mutta ei sellaista ole! Silta kulkee korkealla jokirannan joutomaan yli. Kävelen siltaa joen itäpuolelle, mutta sielläkään ei näytä lähtevän mitään rantatietä jokea seurailemaan. Hotelli Pitkä-Jussi jää puiden peittoon. Seuraavaksi tien varressa on valtava rakennuskolossi: koulukeskus, jossa lukio ja ammatillinen oppilaitos pysäköintikenttineen.
.
Kauempana rannasta kävelen etelään sille Kirkkoahteen tielle, jota bussi ajoi kaupunkiin. Oikealla on tavanomainen lähiö, mutta en viitsi tutkia, pääsisikö sen pikkukaduilta joen rantaan, etten ajautuisi umpikujiin, joilta olisi palattava tyhjin toimin.
.
Lähestyn Kyrönjokea ohi vanhan Meijerin. Joen itäpuolella on lampi, jossa on uimala. Vesilammikon ylittävälle laiturisillalle on merkitty veden korkeudet eri paikoissa: 1,80 metriä, 1,50 metriä... Katoksia, paviljonkeja tai uimakoppeja molemmilla vastarannoilla. Myös lähiöstä näyttäisi tulevan tie rannalle, samoin hotellilta.
.
Kirkkoahteen ja Kurikantien risteyksessä on kaupungin liikennevalot, onkohan muualla. Tienviitta etelään kohti Mietaankylää. "Mieto 5 km", Kävelen etelään vain Kankaantien risteykseen asti. Kankaantien talossa numero 4 on perinteisen näköinen Kino Kurikka valkokankaineen. Taitaa olla lomalla heinäkuun alussa. Valokuvaan.
.
Kävelen Saumantietä länteen yli rautatien tasoristeyksen, jossa on ääni- ja valomerkit, kuten Haagassa Paatsamatiellä 1965. Heti seuraava radansuuntainen tie on Museotie, joka sivuaa Kurikan Museon 2-kerroksista pohjalaista tuparakennusta ja muita ulkomuseo-rakennuksia, joista ehdottomasti komein on näkötornina toimiva karun-ruma entinen vesitorni. Valokuvaan. Pääsymaksu museonäyttelyyn olisi vain 3 euroa ja koko alueelle (kuten näkötorniin) 5 euroa.
.
Kävelen pohjoiseen kohti Paulaharjuntietä varten tehtyä rautatien alikulkukäytävää, mutten menekään sinne asti, vaan jo entisen rautatieaseman kohdalla loikin raiteiden yli. Palaan runsaan tunnin takaisille jäljilleni ja poikkean nyt sisälle kirjastoon (Saara Juola 1983).
.
Varsin avara kirjastosali ja runsaalta näyttävä kirjavalikoima. Ihmettelen miten Edgar Rice Burroughsin parikymmentä Tarzan-kirjaa viime vuosisadalta pysyvät sitkeästi lastenosaston valikoimassa, mutta kaikki Anthony Buckeridgen 11 suomennettua Jennings-kirjaa (brittiläisestä sisäoppilaitoksesta) ovat kadonneet. Käväisen kirjaston siistissä käymälässä.
.
Asiakkaiden kierrätyshyllykkö on eteisessä ja siinä runsaasti kirjoja, hyviäkin. Poimin Georges Simenonin "Maigret kotikylässään", jota luen myöhemmin paluubussissa, ja pidän siitä. Otan myös "Töpöhäntä" Gösta Knutssonin "Nalle Karvatassn lähtee maailmalle" (Nalle Lufs), ensimmäisen sarjan kolmesta. Muitakin kirjoja harkitsen, mutten viitsi alkaa kuljettaa.
.
Kiertelen isoa hautausmaata, jossa on paljon kävijöitä muistamassa sukulaisiaan tai hoitamassa kukkiaan. Luulisi joidenkuiden poikkeavan sisälle komeaan kirkkoonkin? Ei, olen ainoa sisällä käyvä. Parikymppinen kesäopas, ellei vasta teinityttö, tulee heti sakastista kirkkosaliin vierasta vastaan kysymään, haluanko, että hän kertoo kirkosta? "Jospa lyhyesti!" ehdotan.
.
Ristikirkko on suuri, tuhat ihmistä mahtuu. Engelin suunnittelema, Erik Kuorikosken rakentama. Pitäjän toinen, edellinen oli hautausmaan kohdalla. (Tapulin vieressä seisovasta jalkapuolesta, puujalkaisesta, mainion näköisestä vaivaisukosta ei tule puhetta.)
.
Vähän kierreltyäni lisää keskustassa menen jo hyvissä ajoin klo 15:05 yksin bussinkuvalla merkitylle tilapäiselle linja-autopysäkille, länsipuolelle Kurikantietä. Itäisellä kirkonpuolen pysäkillä odottaa kolme ihmistä. Joku tyttö tulee ensin minun Puistonpuoleiselle tai Torinpuoleiselle pysäkilleni, mutta vaihtaa liikennevaloristeyksen kautta neljänneksi Kirkon puolelle.
.
Pysäkilläni seisoo myös pikkubussi, jonka otsikossa lukee SJK, KJK, Teuva. Myöhemmin opin Matkahuollon sivulta, että klo 15 Kurikassa tosiaan pysähtyy etelämmäs menevä bussi linjalla Seinäjoki - Kurikka - Kauhajoki - Teuva.
.
Kirkon puolen pysäkille saapuu samanlainen pikkubussi, joka on matkalla pohjoisen suuntaan. Ajattelen, menisikö joku neljästä odottajasta siihen, mutta ei kukaan mene. Pikkubussit taitavat lähteä tyhjinä tai ainakin ilman lisämatkustajia Kurikan kirkolta.
.
Odotusta kestää, klo 15:10, 15:20... Sitten näen pohjoisesta saapuvan Paunun vaunun. Minun pysäkilleni, eikä neljän muun odottajan. Kuljettaja on sama mies kuin 3-6 tuntia sitten (Tampereelta alkaen klo 9 ja Kurikassa klo 12. Nyt kello on 15:25 Kurikassa.
.
Ostan Museokorttini näyttämällä vain 10 euroa maksavan lipun Helsinkiin. Kuljettaja kehuu, miten edullinen hinta on (ehkä kolmasosa normaalista) ja naputtelee hitaasti rahastuslaitteestaan kuitin. Kaikki odottajat tien toiselta puolelta tulevat myös minun perääni tähän Tampereelle ja Helsinkiin menevään bussiin.
.
Tampereella vaihtuu kuljettaja. Bussi on siellä 20 minuuttia myöhässä! Uusi kuski Tampereelta Helsinkiin selittää kauan odottaneille viivästymisen johtuvan asfalttitöistä Pohjanmaalla.
.
***
(Edellisellä kerralla, kesäkuussa 2009, automatkalla kohti Alahärmän Powerparkia Kurikka oli matkan varrella Kauhajoen jälkeen ja ennen Ilmajokea. Kauhajokeen verrattuna Kurikka oli paljon kompaktimpi, tiivis pikkukaupunki.)
.
KURIKKA 11 k 42,3
K: Kivikirkko 1847 C.L. Engel, Erik Kuorikoski
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' 'Ehtoollinen' 1857 J. Blackstadius
K: Puinen kellotapuli 1794 Köykkä-Köhlström, seinällä vaivaispoika
P: Sotien 1939-44 kaatuneiden sankaripatsas 1949 Lauri Leppänen
P: Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki, I. Saxelin & A. Virtanen
R: Kaupungintalo 1975 Pyykkö & Lehtiluoto
P: Samuli Paulaharjun patsas 1975 Nina Sailo
P: Paulaharjun syntymäpaikan muistomerkki 1956 Essi Renvall, Kampinkylä
R: Uimahalli ja kirjasto 1983 Saara Juola
M: Kotiseutumuseo kaksifooninkisessa tuparakennuksessa, Museotie
M: Jyllinkosken sähkölaitosmuseo
M: Pysyvä Juha Mieto -näyttely, hotelli Pitkä-Jussi
N: Näkötorni
R: Iso-Ojan taloryhmä Viitalankylässä, 6 km kk:stä
V: Kyrönjoki
T: Kirkonkylä, Panttila
162. KUORTANE
Asukkaita 4 tuhatta (6094 vuonna 1961), EU-kannatus 35,2 % (1994)
Miksi? Kuortaneenjärvi
Milloin? Sunnuntaina 9.6.2002
Lapista palatessa ajoimme henkilöautolla etelään, Lapuan jälkeen Kuortaneen läpi, suuntanamme Alavus ja Virrat. Poikkesimme lepotauolla Kuortaneen kirkonkylässä Kuortaneenjärven rannalla.
KUORTANE 4 35,2
K: Puukirkko 1777 Antti Hakola
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' 1850 H.A. Barcman
K: Alttariseinämän koristeet Heikki Mikkilä (k. 1850)
K: Kellotapuli 1831 O. Haggblad; vaivaispoika Heikki Mikkilä
K: Hiiron kirkkovene
M: Kuortaneen talomuseo, kaksifooninkinen päärakennus 1780
M: Klemetti-museo, Heikki Klemetin entinen huvila
R: Honkolan piha Ruonalla, pohjalainen rykelmäkylä
P: Suomen sodan taistelun muistomerkki Ruonan Nurminiemessä
R: Länsirannan tien varrella arvokkaita pohjalaisrakennuksia
L: Piiskoomänty Salmella
L: Kaatialan entinen kaivosalue, retkeilykohde
L: Kuortaneen urheiluopisto, retkipolkuverkko
V: Kuortaneenjärvi
Miksi? Kuortaneenjärvi
Milloin? Sunnuntaina 9.6.2002
Lapista palatessa ajoimme henkilöautolla etelään, Lapuan jälkeen Kuortaneen läpi, suuntanamme Alavus ja Virrat. Poikkesimme lepotauolla Kuortaneen kirkonkylässä Kuortaneenjärven rannalla.
KUORTANE 4 35,2
K: Puukirkko 1777 Antti Hakola
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' 1850 H.A. Barcman
K: Alttariseinämän koristeet Heikki Mikkilä (k. 1850)
K: Kellotapuli 1831 O. Haggblad; vaivaispoika Heikki Mikkilä
K: Hiiron kirkkovene
M: Kuortaneen talomuseo, kaksifooninkinen päärakennus 1780
M: Klemetti-museo, Heikki Klemetin entinen huvila
R: Honkolan piha Ruonalla, pohjalainen rykelmäkylä
P: Suomen sodan taistelun muistomerkki Ruonan Nurminiemessä
R: Länsirannan tien varrella arvokkaita pohjalaisrakennuksia
L: Piiskoomänty Salmella
L: Kaatialan entinen kaivosalue, retkeilykohde
L: Kuortaneen urheiluopisto, retkipolkuverkko
V: Kuortaneenjärvi
161. KUOREVESI
Asukkaita 3 tuhatta (3852 vuonna 1961), EU-kannatus 46,7 % (1994)
(Kuorevesi yhdistyi Jämsään v. 2001 alusta)
Miksi? Lentokonemuseo?
Milloin? Vielä käymättä!
KUOREVESI 3 46,7
K: Puinen ristikirkko 1779 Matti Åkerblom, uhrikirkko, alttarikrusifiksi
M: Lentotekniikan Killan museo, kokonaisia lentokoneita, varusteita, kuvia
M: Kotiseutumuseo, Mänttä-Halli-tien varrella
L: 'Vanhan tuhannen markan setelin maisema', kotiseutumuseon lähellä
L: Jättiläisenkivi, Särkivuori, Ruuhivuori, Hovilan sillan näkymät
T: Hallin taajama
(Kuorevesi yhdistyi Jämsään v. 2001 alusta)
Miksi? Lentokonemuseo?
Milloin? Vielä käymättä!
KUOREVESI 3 46,7
K: Puinen ristikirkko 1779 Matti Åkerblom, uhrikirkko, alttarikrusifiksi
M: Lentotekniikan Killan museo, kokonaisia lentokoneita, varusteita, kuvia
M: Kotiseutumuseo, Mänttä-Halli-tien varrella
L: 'Vanhan tuhannen markan setelin maisema', kotiseutumuseon lähellä
L: Jättiläisenkivi, Särkivuori, Ruuhivuori, Hovilan sillan näkymät
T: Hallin taajama
160. KUOPIO
Asukkaita 85 tuhatta (46223 vuonna 1961), EU-kannatus 58,5 % (1994)
(Vehmersalmi yhdistyi Kuopioon v. 2005 alusta. Karttula yhdistyy v. 2011 alusta)
Miksi? Puijo
Milloin? Keskiviikkona 29.2.1984. (Lisää Keskiviikkona 13.8.2014)
Lähdin Helsingistä junalla klo 9:25. Sen verran oli täyttä, että istuin tupakkaosastoon. Päihtynyt Paavo (muistutti oppikouluni rehtoria) ja sössöttävä nainen riitelivät keuhkojen sijainnista. Paavo hukkasi ja etsi lippuaan, joka löytyikin "perseen alta". Paavo tarjosi ryyppyä Kuhmon miehelle "Revolle", joka oli syntynyt 1939 eli n. 45-vuotias ja käynnisti keskustelun viime sodista. Paavo myi lopulta pullonsa 75 markalla (ohjehinta 55 mk).
"Repo" oli ollut Munkkivuoressa lankoaan tapaamassa. Hän kiitteli Paavon matkaseuraa, mutta tämä vähätteli: "Nääh, monet pitää mua hyvinkin v-maisena miehenä". Hän kehui ravintolavaunun suuntaan poistunutta Paavon vaimoa, mutta Paavo kiisti, "Nääh, ollu ku joku pubituttava". Pub Pystykorva Pitkänsillan pielessä oli Paavon kantapaikka. "Nätti huora maksoi 200 markkaa". Paavo valitti "perse edellä matkustamisesta" Kouvolan jälkeen (jossa junan kulkusuunta vaihtui). Hän jäi Mäntyharjulle. "Repo" törmäsi tuttuunsa, konkurssin ja avioeron kokeneeseen huoltoasemayrittäjään, joka aikoi "vaikka tavalliseksi myyjäksi" ja keskusteli Revon kanssa itsemurhasta. - Toisen luokan tupakkavaunussa oli tunnelmansa.
Kuopiossa löysin tieni Kauppatorille ja sitten turisti-infoon, mutten löytänyt karttaa käteeni. Onneksi puhelinkioskien luetteloissa oli tallellakin olevia karttoja. Kävin kaakossa puistoisella Väinölänniemellä, jossa oli hyytävän kylmä tuuli helmikuussa. Kallavesi. Istuin huvimajassa, söin leivän ja jogurtin sekä katselin autojen jäärataharjoittelua.
Kello 18 kävelin halki Kuopion kaakosta luoteeseen, suuntanani Rypysuo. Talo numero 49 oli VVO:n, mikä tarkoitti Valtion Vuokratalo-osuuskuntaa, uusi asia minulle. Soitin Seijalle klo 20 puhelinkioskista, kuluttaen monta markkaa. Tapasimme ulkona ja kävelimme puoli tuntia klo 21 asti, Puijon laskettelurinteiden juurelle. (Tyttö ei kosinutkaan, vaikka karkauspäivä.)
Alkoi lumisade. Harhailin myöhäisillan puoleenyöhön asti sakeassa pyryssä keskusta katuja pitkin ja satamaan. Oli kerrassaan lumoavan aavemainen tunnelma! Kadut tyhjät kävelijöistä, harvoin edes yhtä autoa liikkeellä. Kiehtovan moni-ilmeinen kaupunki, erilaisia taloja, kapeita rännikujia, monia vanhoja puutaloja. Join litran mustikkamehua. Istuskelin rautatieasemalla.
Kello puoli yhdestä kahteen ajoin junalla etelää kohti Pieksämäelle, jossa vaihdoin takaisin pohjoiseen Kuopion kautta Kajaaniin menevään junaan. (VR Lomalippuni oli viikon voimassa.)
Myöhempinä vuosina olen tutustunut Puijon näkötorniin, kirjastoon, museoihin, kauppahalliin, Minna Canthin Kanttilaan, useampiin kirkkoihin. sataman matkuatajalaivoihin. Olen päivitellyt kauppatoria ympäröivien modernien betonirakennusten rumuutta.
***
Kuopiossa törmäsin savolaiseen suurpiirteisyyteen: "Suattaahan se tok olla niinkin, jos näinkin" sanoo savolainen, jos on täysin eri mieltä! "Kun savolainen puhuu, vastuu jää kuulijalla", jotta ymmärtääkö?
Saapuessani Kuopion tuomiokirkkoon klo 15 tuli saliin laiskanpulskea nuorehko miekkonen, joka sanoi: "Ai, mie kun tulin jo sulkemaan... Mutta ehän mie ny viel sulje!". Ymmärsin tuon suurpiirteisyyden siten, että hän olisi sulkenut etuajassa, jos ei olisi ollut asiakasta, mutta kun oli, sulkee vasta lähdettyäni, vaikkapa klo 15:30 tai 16. En yhtään kiirehtinyt vaan katselin, kiertelin ja valokuvasin kaikessa rauhassa. Sitten korviini kantautui avainten kilinää ja vilkaisin taakseni: miekkonen piilotteli salissa selkäni takana, ettei häiritsisi kuvaamista, mutta helisytteli avaimiaan merkitsevästi?
Tajusin kohdanneeni savolaisen lauseen, joka jätti kuulijalle tulkitsemisen. Hän halusikin malttamattomasti sulkea, niin pian kuin suinkin, mutta ilmaisi asian pehmeästi. Länsisuomalainen olisi sanonut tiukasti: "Voin 5 minuuttia odottaa".
(Itäsuomalainen kysyy muukalaiselta ovellaan: "Mistä kaukaa mahtaa vieras tulla?" Länsisuomalainen kysyy vastaavasti: "Mitä asiaa?")
****
Keskiviikkona 13.8.2014:
Kuopion ruutuasemakaava on hyvin selkeä, pääilmansuuntien mukainen. Helppo osata kulkea ilman karttaa, tai ehkä kartta ennestään muistikuvissa. Kaupungin erikoisuus yllättävän kapeat "rännikadut" (jalankulkijoille nykyään).
*
Kauppatorille, jota säiliöautot suihkuttavat puhtaaksi klo 05 aamulla, on lyhyt matka asemalta. Olisiko täällä Suomen rumin arkkitehtuuri? Liiketalot kuin epäsikiöitä. Japanin kaupungeissa voisi olla samanlaista? Vanha kaupungintalo enää on kaunis, kun amputoitua kauppahalliakin kätkee eteen rakennettu lasilieriö.
*
Kaupungintalon edessä on selostus turisteille kuudella kielellä: suomeksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, venäjäksi ja espanjaksi. Mikä kieli loistaa poissaolollaan?
*
Varmana kohteena kävelen taas itään satamaan. Matkan varrelle Kauppakadulle osuvat taidemuseo, historiallinen museo ja tuomiokirkko. Kirjastokin häämöttää poikkikadulta, mutta Minna Canthin kauppaa en ohita. Torein ja puistoin kaunistetussa satamassa on elokuussa 2014 yllättävän paljon laivoja, tusinako.
*
Kävelen viistosti luoteeseen kohti linja-autoasemaa. Huomaan Kuopiossakin jonkinlaisen Kaupunginojan, kuten Oulussa, tosin pienemmän. Maljalahden puisto. Seurailen vehreää ja kaunista puistonauhaa valkeine kävelysiltoineen. Poikkean istuvan Minna Canthin patsaalle. Alitan junaradan. Nousen pohjoispuolella Päivärinteen harjulle, joka kasvaa luonnonmetsää.
*
Kuopio on viehättävä kaupunki kauniiden, vihantien puistojensa ansiosta. Erityisesti kaikki runsaat rannat ovat puistoina. Puistojen lisäksi pidän jyrkkien rinteiden säilyttämistä luonnonmetsistä.
*
Palattuani bussiretkeltä Tervosta ja Vesannolta kävelen rännikatuja, Ajurinkatua, kauppatorin kautta etelään kohti Haapaniemeä. Saastamoisen vanhat haalistuneet punatiiliset tehtaat näkyvät olevan uudessa käytössä "Hermannina". Hermanninranta uusi asuinalue rannan tuntumassa. Ihastelen rantojen puistoisuutta, mutta pidän myös luonnonmetsän säilymisestä laikkuina hukkamailla. Veneitä valtavasti, laitureiden aitaporttien takana tai soutuveneinä vedettyinä rantaan.
*
Kaukana järven takana siintää valkea silta Saaristokaupunkiin. Niinkö kauas minun täytyisi kiertää oikealle länteen? Kuljen ohi Kuopion Energian häkkyrämäisen teollisuuskompleksin. Nousen rampista Saaristokadulle, sen ensin kävelytunnelissa alitettuani. Katu vie ohi varikkoalueen etelään, kiertäen korkean harjun, kunnes alkaa silta, ja ikäväkseni myös sade. Uusi bussikatos suojaa hyvin järveltä käyvältä tuulelta, joka pieksää sadetta.
*
Sateen tautottua kävelen ensimmäisen sillan yli ensimmäiseen saareen. Ehkä Saaristotie on kokonaisuudessaan sittenkin liian yksitoikkoinen kävelijälle, viiden kilometrin matkalta? Näen tien kiemurtelevan eteenpäin kohti seuraavaa siltaa, mutta palaan kohti keskustaa. Sillalla on kävelijöille erkkereitä penkkeineen, märkiä sateesta.
*
Haapaniemen kulmilla näkyy olevan erikoisen iso S-Market, jossa on jopa vaateosasto. Kuten Haapaveden kaupungissa, jossa oli kirjaosastokin? Iso S-Market korvaa Prismaa tai Sokosta?
*
Kävelen rantapuistoja pitkin, lounaasta Saaristokadulta kaakkoon Väinölänniemeen. Paljon puistonpenkkejä märkinä. Juoksijoita, koirantaluttajia. "Keskuskentän" urheilukentältä lännestä kaikuu järven yli selostusääni ja valtavia yleisön kohahduksia. Väinölänniemen urheilukenttä on tyhjä. Lenkkeilijät kiertävät puisen ravintolan takaa Peräniemen ympäri, minäkin. Istun katetussa paviljongissa niemen kärjessä, katselen kaunista järvimaisemaa. Huomaan niemellä kaksi muutakin valkeaa paviljonkia, käteviä sateella ja sateen jälkeen.
*
Kävelen idässä Rönön saarelle, jonka siltaan on kiinnitetty 50 rakkauden lukkoa. Ne eivät vielä romauta siltaa, kuten Pariisissa on käynyt ihmisten hulluuden seurauksena. Rönössä näyttää rannan kierrätysalueen jälkeen omakotitaloja.
*
Kuljen Kuopion keskustan itärantoja suureen venesatamaan Maljalahteen asti. Väinölänniemellä on ensin uimaranta ja pelikenttiä. Rantoja pitkin on kiinnitettyinä veneitä ja laiturin päässä vesitaso, joka mainostaa lentoja "65 euroa hengeltä, 15 minuuttia, vähintään kolmelle". Rannassa ennen laivasatamaa on iso hotelli.
*
Kuopion arkkitehtuuria ihmettelen. Mieleeni tulee, että sarjakuvasankari Pekka Puupää voisi lisätä taloon parvekkeen itselle, puolikkaan Pätkälle, tuplakokoisen Justiinalle, mutta jättää Pikkaraisen tyystin ilman. Siten syntyisi oudosti muotopuoli, sekasikiömäinen rakennus, joita olen Kuopiossa näkevinäni useita. Mutta Kuopion pelastavat kauniiden puistojen, erityisesti rantapuistojen runsaus. Puistorantoja riittää enemmän kuin Oulussa.
KUOPIO 85 k 58,5
K: Tuomiokirkko 1815 Jacob Rijf
K: Männistön kirkko 1992 Juha Leiviskä
K: Alavan kirkko 1969 Andre Schütz
K: Puijon kirkko 1977 S. Ruotsalainen
K: Riistaveden tiilikirkko 1934 E. Pitkänen
M: Kuopion Museo 1907 Strömberg, Kauppakatu 23
M: Kuopion Taidemuseo, Kauppakatu 35
M: Savupirttimuseo, P-Savon Opisto, Hiltulanlahti
M: Ortodoksinen kirkkomuseo 1969 Dag Englund, Karjalankatu 1
M: Snellmanin kotimuseo, Snellmaninkatu 19
M: Ulkomuseokortteli, Kirkkokatu 22
P. Nikolauksen Ortodoksikirkko 1903 A. Isakson, Piispanpuisto
R: Keskikaupungin rännikadut, alunperin palosolia
R: Kaupungintalo 1884 Sjöström
R: Uusi teatteritalo 1962 R.V. Luukkonen & Helmer Stenros
R: Kirjasto 1967 Matti Hakala
P: Sankaripatsas 'Haavoittunut sotilas' 1952 E. Renwall
P: Vapaussodan muistomerkki 'Katkotut kahleet' 1920 E. Halonen
P: J.V. Snellmanin patsas 1886 J. Takanen
P: Minna Canthin patsas 1937 E. Halonen
P: Veljmies-patsas 1959 H. Konttinen, Kauppatori
P: Osuustoiminnan Pellervo-patsas 1962 Kalervo Kallio
P: Hannes Kolehmaisen patsas 1952 H. Konttinen, Väinölänniemi
L: Väinölänniemen urheilupuisto
N: Puijon mäki, Puijon suurtorni, näköalatasanne 224 m Kallavedestä
V: Kallavesi
(Vehmersalmi yhdistyi Kuopioon v. 2005 alusta. Karttula yhdistyy v. 2011 alusta)
Miksi? Puijo
Milloin? Keskiviikkona 29.2.1984. (Lisää Keskiviikkona 13.8.2014)
Lähdin Helsingistä junalla klo 9:25. Sen verran oli täyttä, että istuin tupakkaosastoon. Päihtynyt Paavo (muistutti oppikouluni rehtoria) ja sössöttävä nainen riitelivät keuhkojen sijainnista. Paavo hukkasi ja etsi lippuaan, joka löytyikin "perseen alta". Paavo tarjosi ryyppyä Kuhmon miehelle "Revolle", joka oli syntynyt 1939 eli n. 45-vuotias ja käynnisti keskustelun viime sodista. Paavo myi lopulta pullonsa 75 markalla (ohjehinta 55 mk).
"Repo" oli ollut Munkkivuoressa lankoaan tapaamassa. Hän kiitteli Paavon matkaseuraa, mutta tämä vähätteli: "Nääh, monet pitää mua hyvinkin v-maisena miehenä". Hän kehui ravintolavaunun suuntaan poistunutta Paavon vaimoa, mutta Paavo kiisti, "Nääh, ollu ku joku pubituttava". Pub Pystykorva Pitkänsillan pielessä oli Paavon kantapaikka. "Nätti huora maksoi 200 markkaa". Paavo valitti "perse edellä matkustamisesta" Kouvolan jälkeen (jossa junan kulkusuunta vaihtui). Hän jäi Mäntyharjulle. "Repo" törmäsi tuttuunsa, konkurssin ja avioeron kokeneeseen huoltoasemayrittäjään, joka aikoi "vaikka tavalliseksi myyjäksi" ja keskusteli Revon kanssa itsemurhasta. - Toisen luokan tupakkavaunussa oli tunnelmansa.
Kuopiossa löysin tieni Kauppatorille ja sitten turisti-infoon, mutten löytänyt karttaa käteeni. Onneksi puhelinkioskien luetteloissa oli tallellakin olevia karttoja. Kävin kaakossa puistoisella Väinölänniemellä, jossa oli hyytävän kylmä tuuli helmikuussa. Kallavesi. Istuin huvimajassa, söin leivän ja jogurtin sekä katselin autojen jäärataharjoittelua.
Kello 18 kävelin halki Kuopion kaakosta luoteeseen, suuntanani Rypysuo. Talo numero 49 oli VVO:n, mikä tarkoitti Valtion Vuokratalo-osuuskuntaa, uusi asia minulle. Soitin Seijalle klo 20 puhelinkioskista, kuluttaen monta markkaa. Tapasimme ulkona ja kävelimme puoli tuntia klo 21 asti, Puijon laskettelurinteiden juurelle. (Tyttö ei kosinutkaan, vaikka karkauspäivä.)
Alkoi lumisade. Harhailin myöhäisillan puoleenyöhön asti sakeassa pyryssä keskusta katuja pitkin ja satamaan. Oli kerrassaan lumoavan aavemainen tunnelma! Kadut tyhjät kävelijöistä, harvoin edes yhtä autoa liikkeellä. Kiehtovan moni-ilmeinen kaupunki, erilaisia taloja, kapeita rännikujia, monia vanhoja puutaloja. Join litran mustikkamehua. Istuskelin rautatieasemalla.
Kello puoli yhdestä kahteen ajoin junalla etelää kohti Pieksämäelle, jossa vaihdoin takaisin pohjoiseen Kuopion kautta Kajaaniin menevään junaan. (VR Lomalippuni oli viikon voimassa.)
Myöhempinä vuosina olen tutustunut Puijon näkötorniin, kirjastoon, museoihin, kauppahalliin, Minna Canthin Kanttilaan, useampiin kirkkoihin. sataman matkuatajalaivoihin. Olen päivitellyt kauppatoria ympäröivien modernien betonirakennusten rumuutta.
***
Kuopiossa törmäsin savolaiseen suurpiirteisyyteen: "Suattaahan se tok olla niinkin, jos näinkin" sanoo savolainen, jos on täysin eri mieltä! "Kun savolainen puhuu, vastuu jää kuulijalla", jotta ymmärtääkö?
Saapuessani Kuopion tuomiokirkkoon klo 15 tuli saliin laiskanpulskea nuorehko miekkonen, joka sanoi: "Ai, mie kun tulin jo sulkemaan... Mutta ehän mie ny viel sulje!". Ymmärsin tuon suurpiirteisyyden siten, että hän olisi sulkenut etuajassa, jos ei olisi ollut asiakasta, mutta kun oli, sulkee vasta lähdettyäni, vaikkapa klo 15:30 tai 16. En yhtään kiirehtinyt vaan katselin, kiertelin ja valokuvasin kaikessa rauhassa. Sitten korviini kantautui avainten kilinää ja vilkaisin taakseni: miekkonen piilotteli salissa selkäni takana, ettei häiritsisi kuvaamista, mutta helisytteli avaimiaan merkitsevästi?
Tajusin kohdanneeni savolaisen lauseen, joka jätti kuulijalle tulkitsemisen. Hän halusikin malttamattomasti sulkea, niin pian kuin suinkin, mutta ilmaisi asian pehmeästi. Länsisuomalainen olisi sanonut tiukasti: "Voin 5 minuuttia odottaa".
(Itäsuomalainen kysyy muukalaiselta ovellaan: "Mistä kaukaa mahtaa vieras tulla?" Länsisuomalainen kysyy vastaavasti: "Mitä asiaa?")
****
Keskiviikkona 13.8.2014:
Kuopion ruutuasemakaava on hyvin selkeä, pääilmansuuntien mukainen. Helppo osata kulkea ilman karttaa, tai ehkä kartta ennestään muistikuvissa. Kaupungin erikoisuus yllättävän kapeat "rännikadut" (jalankulkijoille nykyään).
*
Kauppatorille, jota säiliöautot suihkuttavat puhtaaksi klo 05 aamulla, on lyhyt matka asemalta. Olisiko täällä Suomen rumin arkkitehtuuri? Liiketalot kuin epäsikiöitä. Japanin kaupungeissa voisi olla samanlaista? Vanha kaupungintalo enää on kaunis, kun amputoitua kauppahalliakin kätkee eteen rakennettu lasilieriö.
*
Kaupungintalon edessä on selostus turisteille kuudella kielellä: suomeksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, venäjäksi ja espanjaksi. Mikä kieli loistaa poissaolollaan?
*
Varmana kohteena kävelen taas itään satamaan. Matkan varrelle Kauppakadulle osuvat taidemuseo, historiallinen museo ja tuomiokirkko. Kirjastokin häämöttää poikkikadulta, mutta Minna Canthin kauppaa en ohita. Torein ja puistoin kaunistetussa satamassa on elokuussa 2014 yllättävän paljon laivoja, tusinako.
*
Kävelen viistosti luoteeseen kohti linja-autoasemaa. Huomaan Kuopiossakin jonkinlaisen Kaupunginojan, kuten Oulussa, tosin pienemmän. Maljalahden puisto. Seurailen vehreää ja kaunista puistonauhaa valkeine kävelysiltoineen. Poikkean istuvan Minna Canthin patsaalle. Alitan junaradan. Nousen pohjoispuolella Päivärinteen harjulle, joka kasvaa luonnonmetsää.
*
Kuopio on viehättävä kaupunki kauniiden, vihantien puistojensa ansiosta. Erityisesti kaikki runsaat rannat ovat puistoina. Puistojen lisäksi pidän jyrkkien rinteiden säilyttämistä luonnonmetsistä.
*
Palattuani bussiretkeltä Tervosta ja Vesannolta kävelen rännikatuja, Ajurinkatua, kauppatorin kautta etelään kohti Haapaniemeä. Saastamoisen vanhat haalistuneet punatiiliset tehtaat näkyvät olevan uudessa käytössä "Hermannina". Hermanninranta uusi asuinalue rannan tuntumassa. Ihastelen rantojen puistoisuutta, mutta pidän myös luonnonmetsän säilymisestä laikkuina hukkamailla. Veneitä valtavasti, laitureiden aitaporttien takana tai soutuveneinä vedettyinä rantaan.
*
Kaukana järven takana siintää valkea silta Saaristokaupunkiin. Niinkö kauas minun täytyisi kiertää oikealle länteen? Kuljen ohi Kuopion Energian häkkyrämäisen teollisuuskompleksin. Nousen rampista Saaristokadulle, sen ensin kävelytunnelissa alitettuani. Katu vie ohi varikkoalueen etelään, kiertäen korkean harjun, kunnes alkaa silta, ja ikäväkseni myös sade. Uusi bussikatos suojaa hyvin järveltä käyvältä tuulelta, joka pieksää sadetta.
*
Sateen tautottua kävelen ensimmäisen sillan yli ensimmäiseen saareen. Ehkä Saaristotie on kokonaisuudessaan sittenkin liian yksitoikkoinen kävelijälle, viiden kilometrin matkalta? Näen tien kiemurtelevan eteenpäin kohti seuraavaa siltaa, mutta palaan kohti keskustaa. Sillalla on kävelijöille erkkereitä penkkeineen, märkiä sateesta.
*
Haapaniemen kulmilla näkyy olevan erikoisen iso S-Market, jossa on jopa vaateosasto. Kuten Haapaveden kaupungissa, jossa oli kirjaosastokin? Iso S-Market korvaa Prismaa tai Sokosta?
*
Kävelen rantapuistoja pitkin, lounaasta Saaristokadulta kaakkoon Väinölänniemeen. Paljon puistonpenkkejä märkinä. Juoksijoita, koirantaluttajia. "Keskuskentän" urheilukentältä lännestä kaikuu järven yli selostusääni ja valtavia yleisön kohahduksia. Väinölänniemen urheilukenttä on tyhjä. Lenkkeilijät kiertävät puisen ravintolan takaa Peräniemen ympäri, minäkin. Istun katetussa paviljongissa niemen kärjessä, katselen kaunista järvimaisemaa. Huomaan niemellä kaksi muutakin valkeaa paviljonkia, käteviä sateella ja sateen jälkeen.
*
Kävelen idässä Rönön saarelle, jonka siltaan on kiinnitetty 50 rakkauden lukkoa. Ne eivät vielä romauta siltaa, kuten Pariisissa on käynyt ihmisten hulluuden seurauksena. Rönössä näyttää rannan kierrätysalueen jälkeen omakotitaloja.
*
Kuljen Kuopion keskustan itärantoja suureen venesatamaan Maljalahteen asti. Väinölänniemellä on ensin uimaranta ja pelikenttiä. Rantoja pitkin on kiinnitettyinä veneitä ja laiturin päässä vesitaso, joka mainostaa lentoja "65 euroa hengeltä, 15 minuuttia, vähintään kolmelle". Rannassa ennen laivasatamaa on iso hotelli.
*
Kuopion arkkitehtuuria ihmettelen. Mieleeni tulee, että sarjakuvasankari Pekka Puupää voisi lisätä taloon parvekkeen itselle, puolikkaan Pätkälle, tuplakokoisen Justiinalle, mutta jättää Pikkaraisen tyystin ilman. Siten syntyisi oudosti muotopuoli, sekasikiömäinen rakennus, joita olen Kuopiossa näkevinäni useita. Mutta Kuopion pelastavat kauniiden puistojen, erityisesti rantapuistojen runsaus. Puistorantoja riittää enemmän kuin Oulussa.
KUOPIO 85 k 58,5
K: Tuomiokirkko 1815 Jacob Rijf
K: Männistön kirkko 1992 Juha Leiviskä
K: Alavan kirkko 1969 Andre Schütz
K: Puijon kirkko 1977 S. Ruotsalainen
K: Riistaveden tiilikirkko 1934 E. Pitkänen
M: Kuopion Museo 1907 Strömberg, Kauppakatu 23
M: Kuopion Taidemuseo, Kauppakatu 35
M: Savupirttimuseo, P-Savon Opisto, Hiltulanlahti
M: Ortodoksinen kirkkomuseo 1969 Dag Englund, Karjalankatu 1
M: Snellmanin kotimuseo, Snellmaninkatu 19
M: Ulkomuseokortteli, Kirkkokatu 22
P. Nikolauksen Ortodoksikirkko 1903 A. Isakson, Piispanpuisto
R: Keskikaupungin rännikadut, alunperin palosolia
R: Kaupungintalo 1884 Sjöström
R: Uusi teatteritalo 1962 R.V. Luukkonen & Helmer Stenros
R: Kirjasto 1967 Matti Hakala
P: Sankaripatsas 'Haavoittunut sotilas' 1952 E. Renwall
P: Vapaussodan muistomerkki 'Katkotut kahleet' 1920 E. Halonen
P: J.V. Snellmanin patsas 1886 J. Takanen
P: Minna Canthin patsas 1937 E. Halonen
P: Veljmies-patsas 1959 H. Konttinen, Kauppatori
P: Osuustoiminnan Pellervo-patsas 1962 Kalervo Kallio
P: Hannes Kolehmaisen patsas 1952 H. Konttinen, Väinölänniemi
L: Väinölänniemen urheilupuisto
N: Puijon mäki, Puijon suurtorni, näköalatasanne 224 m Kallavedestä
V: Kallavesi
159. KULLAA
Asukkaita 1 tuhat (2431 vuonna 1961), EU-kannatus 39,6 % (1994)
(Kullaa yhdistyi Ulvilaan vuoden 2005 alusta)
Miksi? Leineperin ruukki?
Milloin? Helatorstaina 29.5.2014
Harjavallan keskustassa tapahtuvan Kokemäenjoen ylityksen
jälkeen edessämme on 20 km tietä n:o 2460, mutkitellen
pohjoiseen kohti Kullaan kirkonkylää.
Kullaan kirkonkylää halkoo lännestä itään valtatie n:o 11.
Tien pohjoispuolelta pilkottaa puiden seasta kirkon torni.
Kierrämme autolla keltaisen 1760-luvun puukirkon ympäri,
sillä palaamme toista, pienempää, suurten kuusten varjostamaa
ja vanhojen rakennusten reunustamaa hiljaista ja hämyistä
kylätietä takaisin valtatielle 11, jonka (hieman lännempänä)
ylitettyämme jatkamme pikkutietä viitisen kilometriä lounaaseen
kohti Leineperin ruukkia.
Leineperi tekee hajanaisen vaikutelman ilman vaikuttavuutta.
Kaasmarkunjoki on kapea, vain tien pohjoispuolella levennetty
padotuksi altaaksi. Runsaasti tienviittoja, jotka mainostavat
vaikkapa taideseppiä. Odotin enemmän, vai pitäisikö pyöriä
ympäristössä ja etsiä, tai jatkaa tietä eteenpäin länteen ja
luoteeseen, Fatiporia kohti? Helatorstaina on hiljaista kuin
huopatossutehtaalla, ei ristinsieluakaan näy liikkeellä.
Palaamme kirkolle, josta jatkamme luoteeseen teitä n:o 2550,
2556 ja 2560 kohti Noormarkkua. Jokin Vapaussodan muistomerkki
ohitetaan vahaingossa huomaamatta (kartassa oli).
KULLAA 1 39,6
K: Puukirkko 1767 T. Ravonius
K: Alttaritaulu 'Ehtoollisen asettaminen' 1793 Pehr Hörberg
M: Kotiseutumuseo
R: Leineperin ruukki, mylly, Leineperin saha 1640-
V: Joutsijärvi ja -joki, Kullaanjoki, Harjunpäänjoki, Palusjärvi
H: Entinen nimi Levanpelto
(Kullaa yhdistyi Ulvilaan vuoden 2005 alusta)
Miksi? Leineperin ruukki?
Milloin? Helatorstaina 29.5.2014
Harjavallan keskustassa tapahtuvan Kokemäenjoen ylityksen
jälkeen edessämme on 20 km tietä n:o 2460, mutkitellen
pohjoiseen kohti Kullaan kirkonkylää.
Kullaan kirkonkylää halkoo lännestä itään valtatie n:o 11.
Tien pohjoispuolelta pilkottaa puiden seasta kirkon torni.
Kierrämme autolla keltaisen 1760-luvun puukirkon ympäri,
sillä palaamme toista, pienempää, suurten kuusten varjostamaa
ja vanhojen rakennusten reunustamaa hiljaista ja hämyistä
kylätietä takaisin valtatielle 11, jonka (hieman lännempänä)
ylitettyämme jatkamme pikkutietä viitisen kilometriä lounaaseen
kohti Leineperin ruukkia.
Leineperi tekee hajanaisen vaikutelman ilman vaikuttavuutta.
Kaasmarkunjoki on kapea, vain tien pohjoispuolella levennetty
padotuksi altaaksi. Runsaasti tienviittoja, jotka mainostavat
vaikkapa taideseppiä. Odotin enemmän, vai pitäisikö pyöriä
ympäristössä ja etsiä, tai jatkaa tietä eteenpäin länteen ja
luoteeseen, Fatiporia kohti? Helatorstaina on hiljaista kuin
huopatossutehtaalla, ei ristinsieluakaan näy liikkeellä.
Palaamme kirkolle, josta jatkamme luoteeseen teitä n:o 2550,
2556 ja 2560 kohti Noormarkkua. Jokin Vapaussodan muistomerkki
ohitetaan vahaingossa huomaamatta (kartassa oli).
KULLAA 1 39,6
K: Puukirkko 1767 T. Ravonius
K: Alttaritaulu 'Ehtoollisen asettaminen' 1793 Pehr Hörberg
M: Kotiseutumuseo
R: Leineperin ruukki, mylly, Leineperin saha 1640-
V: Joutsijärvi ja -joki, Kullaanjoki, Harjunpäänjoki, Palusjärvi
H: Entinen nimi Levanpelto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
