617. Annen Interrail Pariisiin

Heinolalaisen Annen matkapäiväkirja 22-vuotiaana elokuussa 1983. Euroopan kiertomatka junilla: Kööpenhamina - Hannover - Amsterdam - Bryssel - Luxemburg - Pariisi - Bern - Rooma - Ateena - Salzburg - Hampuri - Tukholma.
1. osa Pariisiin, 2. osa Ateenaan.
.
MAANANTAI 1.8.
.
'Tänä historiallisena päivänä starttasimme Marjon kanssa Interrail-matkalle klo 13:45, jolloin Marjon aina avulias veli Jarmo aloitti hurjan ajomatkan Heinolasta Lahden rautatieasemalle.
.
'Lahdesta lähti juna kohti Helsinkiä klo 15:03. Emme saaneet istumapaikkoja, vaan istuimme viihtyisästi erään ulko-oven vieressä. Saimme siis vähän harjoittelua Interrailia varten, kuten konduktööri sanoi. Mutta matka sujui hyvin ja nopeasti, ja Helsingissä olimme klo 16:30.
.
'Löysimme satamaan melko hyvin sen ansiosta, että Marjo tapasi erään tuttavansa, joka neuvoi tien. Rinkat painoivat selässä tuhottomasti, kai siihen ajan kanssa tottuu... Ennen laivaan pääsyä jonotimme kauan maihinnousukortteja. Oli hirveän kuuma.
.
'Nyt kuitenkin istumme kaikella kunnialla täällä Viking Sagan kannella ja olo on ihan hyvä. Toivottavasti yökin sujuu hyvin - ja saan nukuttua - jotta jaksan huomenna kohti Tanskaa. Ensi yö pitäisi viettää Tanskassa. Toivotaan, että selviydytään sinne...
.
TIISTAI 2.8.
.
'Viime yö laivalla sujui aika huonosti, koska en nukkunut hyvin, yhteensä ehkä noin neljä tuntia, ja oli huonon olo. Noustuani ylös ja syötyäni vähän suolaista oli olo huomattavasti parempi.
.
'Ensimmäinen tosi töppäys sattui jo tänään, koska luulimme, että Ruotsissa aika on tuntia edellä Suomen aikaa, mutta asiapa olikin päinvastoin. Luulimme laivan jo pian saapuvan satamaan, mutta jonkin ajan kuluttua vasta tajusimme, että maihin pääsemme vasta kahden tunnin kuluttua. Eipä auttanut kuin odotella. Vihdoin viimein, lopultakin, astuimme ulkomaan kamaralle ja Suomi jäi lopullisesti taakse.
.
'Monen hämmingin ja "pikkustressin" jälkeen (ajettuamme metrolla) pääsimme rautatieasemalle, josta Kööpenhaminan junan piti lähteä kello 11:13, mutta se oli noin vartin myöhässä. Nyt sitten istumme täällä junassa ja kiidämme halki Ruotsin maalaismaisemien (mm. Norrköping ja Linköping) kohti Tanskaa ja Kööpenhaminaa. Siellä aiomme viettää seuraavan yön. Olisi siis pikku pakko löytää yösija jostakin.
.
KESKIVIIKKO 3.8.
.
'Tulo Ruotsista Tanskaan oli aika erikoinen ja vaikuttavakin. Laiva nimeltä "Helsingör" kuljetti junan Itämeren poikki. Menimme "Helsingörin" ulkokannelle ja ihailimme kaunista merimaisemaa. Sen jälkeen olimme junassa vielä noin tunnin ajan ja saavuimme Kööpenhaminaan klo 20:10.
.
'Eräs avulias mummeli neuvoi meidät Bellahöj -nimiselle retkeilymajalle, joka oli kuitenkin täpötäynnä. Saimme kumminkin nukkumapaikat yleisestä oleskeluhuoneesta, jossa nukkui muutama poikakin, esimerkiksi kaksi suomalaista, jotka olivat menossa Kreikkaan.
.
'Kuluihan se yö ihan turvallisesti tuonkinlaisessa ympäristössä. Kaikki ihmiset olivat tavattoman ystävällisiä, kuten eräskin algerialainen, joka puhui meille ranskaa, vaikkemme tajunneet sanaakaan.
.
'Tänään katselimme Kööpenhaminaa eli kävelimme pitkin poikin keskustaa. Kävimme Ny Carlsberg Glyptotek -nimisessä taidegalleriassa, jossa oli todella paljon veistoksia (mm. egyptiläisiä, roomalaisia ja kreikkalaisia) sekä
ikonitaidetta, hirvittävän suuressa rakennuksessa.
.
'Junamme kohti Bremeniä lähti Kööpenhaminasta kello 13:10, tai niin ainakin luulimme. Se juna kyllä tuli Hampuriin asti, mutta ei lähtenytkään sieltä Bremeniin, vaan Hannoveriin, jonne saavuimme klo 20:30. Siellä aloimme heti etsiä Fischerhof-nimistä retkeilymajaa, mutta aika vaikeaa se oli, koska meillä ei ollut hajuakaan sen sijainnista.
.
'Alkoi jo hämärtää, ja vähän pelottaakin. Ihmiset kuitenkin olivat taas ystävällisiä, ja päädyimme metroasemalle (olipa kolkko paikka) odottamaan metrojunaa, joka sitten toi meidät melko lähelle tätä retkeilymajaa. Metrosta jäi pois myös eräs hampurilainen poika, joka neuvoi meitä. Saimmepa sittenkin katon pään päälle täksi yöksi, vaikka ehdin jo epäillä sitä.
.
'Ainakaan tämä pohjoisempi Saksa ei tunnu mitenkään mukavalta, vaan kovalta ja kalsealta. Lähdemmekin jo huomenna täältä pois. Siis ensi yön ja luultavasti seuraavankin olemme Hollannissa. Ehkä tulomatkalla viivymme Etelä-Saksassa. Guten Nacht!
.
LAUANTAI 6.8.
.
'En ole voinut kirjoittaa pariin päivään, kun aina on ollut jokin este. Amsterdamin olemme jo kokeneet, ja tällä hetkellä juna kulkee kohti Brysseliä. Amsterdam oli ihan mukava ja värikäs kaupunki - oikeastaan on jo ikävä sinne - vaikka aluksi se tuntuikin turvattomalta ja pelottavalta paikalta.
.
'Matkalla Amsterdamiin puhelimme erään saksalaismiehen kanssa. Hän kertoi, että Amsterdam on täynnä narkomaaneja ja että se on pelottava paikka. Marjokin kertoi kuulleensa, että siellä laitetaan noin vain piikki peppuun. Olimme aina kuvitelleet, että Amsterdam on mukava ja rauhallinen kaupunki - mitä se päivällä onkin - ja tulin noista jutuista vähän pelokkaaksi.
.
'Ensi silmäyksellä näimme Amsterdamin rautatieaseman edustalla valtavan ihmismeren - neekereitä, jamaikalaisia, intiaaneja jne. - joka tuntui jotenkin vaaralliselta. Ajattelin, että he kaikki ovat narkkareita. Pelko vain kasvoi.
.
'Kun olimme menossa "Informationiin", yksi kai kiinalainen nainen kysyi meiltä vienolla äänellä, tarvitsisimmeko yösijaa? Juuri sellaiset ovat epäilyttäviä tyyppejä. Myöhemmin kuulin, että monesti, jos joku nainen kysyy jotakin ja hänen kysymykseensä vastataan myönteisesti, niin jonkin
nurkan takaa voi joku mies hyökätä kimppuun, jos siis on lähtenyt naisen mukaan.
.
'Amsterdamin "Information" oli täynnä turisteja, monta pitkää jonoa, ja hikisen jonotuksen jälkeen kuulimme, että kaikki retkeilymajat olivat "full booked". Sen sijaan saimme "Sleepin"-nimisen yömajan osoitteen.
.
'No, tallustelimme sitten sinne "Sleepiniin" ja olimme onnellisia, kun onnistuimme saamaan yösijan, kunnes näimme sen tulevan yömestamme... Se oli valtavan suuri rakennus, joka ulospäin näytti ihan turvalliseltakin, mutta heti sisäpihalla parveili outoja tyyppejä, monet luultavasti pilvessä. (Marjo oli nähnyt "Informationin" eteisessä erään huumenuoren, jolla oli mustat silmät).
.
'Sisällä "Sleepinissä" oli monta isoa huonetta, joissa jokaisessa oli ehkä noin 50 sänkyä. Monessa niistä nukkui tummia poikia, emmekä oikein tienneet minne asettua, ei oikein huvittanut jäädä mihinkään. Lopulta menimme takimmaisimpaan huoneeseen, jonne eräs englantilainen Caroline (Lontoosta, tutustuimme metroasemalla) oli myös asettunut.
.
'Ajattelin, etten uskalla nukkua silmänräpäystäkään. Lähellämme oli paljon tyhjiä vuoteita, ja toivoin, että ne pysyisivätkin tyhjinä. Viereisen vuoteen tolpissa oli paljon muovipusseja ja myöhemmin joku poika haki ne pois. Hänellä oli ainakin neljä eri pussia. Se näytti jotenkin huvittavalta, mutta ehkä pussien sisältö ei ollut kovinkaan huvittava.
.
'Seinillä oli ilmoituksia heroiinista, jota kuulemma oli liikkeellä. ("Älä osta heroiinia. Monet ovat jo kuolleet siihen.") Kuvittelin, että yöllä on helppoa pistää viattomia uhreja. Tietäähän sen, että jos kerran kokeilee jotakin voimakasta huumetta, niin riippuvuus syntyy heti.
.
'Illalla vähän kävelimme kaduilla etsimässä kioskia, jota emme kuitenkaan löytäneet. Eräs auto pysähtyi kohdallemme, ja mies kysyi: "You wanna get a trip?" Joten on helppoa saada "trippi". Tosin en ole ihan varma, kuulinko oikein.
.
'Kävelylenkin jälkeen ei tuntunut yhtään innostavalta - vaan oikeastaan tosi pelottavalta - palata takaisin majapaikkaan. Yhdestä huoneesta kuului jatkuvasti kova musiikin jumputus, ja illalla oli kuulemma kovat "partyt", joihin emme menneet.
.
'Ennen nukkumaan menoa juttelimme Carolinen ja ranskalaisen Jackien kanssa. Sen ansiosta olo tuli aika turvalliseksi. Monia tavallisen näköisiäkin nuoria tuli samaan huoneeseen, enkä ollut enää niin kovin levoton.
.
'Yöllä sain nukuttua yhteensä ehkä noin kaksi-kolme tuntia, koska olin peloissani ja koska hieman tarkastelin porukkaa, jota tuli ja meni (tämä talo oli aina auki). Aamulla sitten heräsin vielä elävien kirjoissa, vaikka olin sitä edellisenä iltana epäillytkin. Kaikki sängyt olivat silloin täynnä monenkirjavaa porukkaa (muutamat olivat käytävilläkin). Me kai olimme ensimmäiset, jotka heräsivät.
.
'Ilomielin jätimme Amsterdamin "Sleepinin" taaksemme. Päivällä kävimme ensimmäiseksi varaamassa paikan retkeilymajasta, joka olikin ihan siisti ja hyvä paikka. Nukuin siellä yläsängyssä (jollaisessa en ole koskaan ennen nukkunut) ja sänky tuntui kummallisen kapealta. En kuitenkaan pudonnut alas, vaikka vähän sitä pelkäsinkin, vaan nukuin ihan hyvin.
.
'Amsterdamissa näimme monia nähtävyyksiä. Anne Frankin talo oli se todellinen, aito talo, jossa Anne eli perheensä kanssa toisen maailmansodan aikana ja kirjoitti siellä päiväkirjaansa. Se oli aika pieni, monikerroksinen talo (kapeita, jyrkkiä portaita), jonka alakerrassa oli näyttely juutalaisista sodan aikana.
.
'Vierailimme sitten Dam-palatsissa, joka on kuninkaallinen palatsi tyypillisine vanhan ajan huonekaluineen, kristallikruunuineen ja maalauksineen. Palatsin edessä oleva Dam-aukio on aina täynnä ihmisiä ja tapahtumia. Teimme myös ajelun raitiovaunulla ja melkein eksyimme, mutta pääsimme sentään onnellisesti takaisin lähtöpaikkaamme.
.
'Illemmalla kävimme Madame Tussaudin vahakabinetissa, jossa on paljon todella elävän näköisiä vahanukkeja, mm. Charles ja Diana, Elvis, Indira Gandhi.
.
'Lisäksi kävimme noin tunnin kestävällä laivaristeilyllä. Alus kierteli ympäri Amsterdamia kanaaleita pitkin. Astuessamme laivaan eräs mies otti valokuvan, ja tullessamme maihin saimme ostaa kuvan itsestämme ja matkan aikana nähdyistä nähtävyyksistä.
.
'Tänään vierailimme Vincent van Gogh -museossa, jossa oli todella paljon maalauksia (johtuisiko siitä, ettei hän saanut niitä aikoinaan myydyksi?), ihan kivoja. Sieltä ostin muutaman kortin. Rembrant-museo sen sijaan oli pettymys, koska siellä oli suurin osa lyijykynätöitä ja luonnoksia, joukossa vain muutama vesivärimaalaus. Lisäksi siellä oli muutenkin vain vähän katseltavaa.
.
'Kaiken kaikkiaan Amsterdam oli ihana kaupunki, sinne menen vielä joskus takaisin (mutta en "Sleepiniin"!). Pelkästään ihmisissä on siellä katseltavaa, koska he pukeutuvat kivan persoonallisesti. Amsterdamissa on monia kävelykatuja, pikku siltoja, kanaaleja, ulkoilmaravintoloita, katusoittajia, katumaalauksia, ja juuri ne tekevät kaupungin eläväksi, kuten myös tietysti ihmiset vaatteineen.
.
'En olisi uskonut, että Hollannissa on niin paljon eri kansallisuuksia! Todella kaipaan Amsterdamiin takaisin, siellä on niin vapaa ja värikäs tunnelma. Matkan aikana olemme tutustuneet kymmeniin ihmisiin ja kaikki ovat olleet ihanan auttavaisia. On hauskaa puhua englantia ja saksaakin.
.
'Matkan alussa luulin, että laihtuisin rutkasti, mutta vaikka se tuntui mahdolliselta alkutaipaleella, niin ei enää. Olen ahminut tummaa leipää, patonkia ja 7 UP:ia (mikä on ihanaa, ainakin vielä). Ei kilot niin karise.
.
'Eilen pesin vähän vaatteita, mutta ne eivät ehtineet kunnolla kuivua, vaan lojuvat nyt puolimärkinä repussa. Suihkussa kävin eilen, ja olo on nyt aika puhdas. Juna kohti Brysseliä lähti kello 16:26 ja perillä sen pitäisi olla kolmen tunnin kuluttua eli kello 19:30. Brysselissä tavataan!
.
SUNNUNTAI 7.8.
.
'Nyt istuskelemme täällä Brysselin viihtyisässä retkeilymajassa! Tämä on todella upea paikka: kahden hengen siisti, melko tilava huone, jossa on lavuaari. Jouduimme tällaiseen huoneeseen, koska muuta tilaa ei ollut.
.
'Viivymme täällä kaksi yötä, koska haluamme olla Belgiassa kokonaisen päivän. Huomisaamuna lähdemme kohti Luxemburgia, jossa olemme yhden yön. On tosi kivaa vaihtelua nukkua näin hyvässä paikassa ja kerätä voimia tulevia koitoksia varten. On aika ovelaa, että vain harvoin tietää etukäteen, missä seuraavan yönsä nukkuu!
.
'Tänään siis kiertelimme Brysselissä, ja yksi päivä täällä oli ihan tarpeeksi - melkein liikaakin. Tämä kaupunki - ja ehkä koko Belgiakin - vaikuttaa jotenkin vanhanaikaiselta ja rupsahtaneelta. Katukuvassa on paljon röttelön näköisiä taloja, ja aina jossakin kohoaa orpona ja outona persoonaton, korkea kerrostalo.
.
'Brysselissä on paljon korkeita kirkkoja ja muita rakennuksia. Tiet ovat todella leveitä. Ihmiset pukeutuvat melko värittömästi, aivan toisin kuin Amsterdamissa. Tästä paikasta tulee jotenkin Leningrad mieleen.
.
'Amsterdamissa tunsi olevansa osa kansaa, kuin kotonaan, ehkä juuri asukkaiden kirjavuuden vuoksi. Täällä tuntee olevansa ulkopuolinen. Suuri syy siihen on se, että Belgiassa ei puhuta englantia. Kielimuuri eristää. Vain muutamille ihmisille olemme täällä puhuneet ja vain harva heistä osasi englantia, eikä kukaan hyvin. Sen vuoksi on ollut vaikeata liikkua paikasta toiseen. "Hyvän" kontaktin saimme erääseen poikaan, jonka kanssa emme puhuneet sanaakaan, mutta jolle hymyilimme paljon, ja hän jopa seurasi meitä (noin 17-vuotias). Lopulta päätimme puhutella häntä, mutta silloin hän olikin jo valitettavasti häipynyt.
.
'Tänään on ollut vähän väsyttävä olo. Emme ole käyneet monessakaan paikassa, ei ole huvittanut, eikä täällä Brysselissä ole edes kovin paljon katseltavaa. Heti aamulla kävimme Kapellekerkissa, joka näkyy ikkunastakin tänne missä kirjoitan. Se oli todella iso ja upea, hirvittävän iso. Grand Sablon -aukion läpi kävelimme Notre-Dame-du-Sablon -nimisen goottilaisen kirkon mäelle, mutta se kirkko oli suljettu. Se on myös iso rakennus ja näkyy tuosta ikkunasta.
.
'Näimme kongressipilarin, joka on 47 metriä korkea, huipulla kuningas Leopold I:n patsas, ja pylvään juurella tuntemattoman sotilaan hauta sekä ikuisesti palava tuli. Lisäksi kävimme Vanhojen mestareiden galleriassa, joka oli aivan liian suuri rakennus. Lopulta en enää jaksanut katsella tauluja kunnolla. Tuossa galleriassa oli enimmäkseen ihan outojen tyyppien maalauksia (mm. Bruegel) ja vain muutama Rubensin, joita erityisesti odotin.
.
'Lisäksi kävimme eräässä kirkossa, jonka nimeä en muista. Sen edustalla näimme kaksi suomalaista interreilaajaa, jotka eivät kuitenkaan tulleet puhumaan meille, vaikka kysyimme heiltä, ovatko he Suomesta. Suomalaisia on parveillut monessa maassa, kaikissa muissa paitsi Saksassa (siellä olimmekin niin vähän aikaa).
.
'Nyt illansuussa olimme 20 minuuttia kestäneellä vossikka-ajelulla. Vossikka ajoi pienen lenkin keskikaupungilla, ja kaikki ihmiset tuijottivat ja monet napsivat kuvia. Tätä kaupunkia minun ei tule ikävä, tuskin enää koskaan palaan Brysseliin. On ihanaa lähteä huomenna täältä pois. Amsterdamia minulla on jo ikävä, sinne aion varmasti joskus palata.
.
'Ensi yö pitäisi viettää Luxemburgissa, toivottavasti tavataan siellä! (Pitäisiköhän opetella ranskan kieli joskus, sillä se on tarpeen maissa, joissa ei puhuta englantia, vaan ainoastaan ranskaa tai jotain vastaavaa, kuten esimerkiksi Belgiassa ja Ranskassa.)
.
MAANANTAI 8.8.
.
'Tällä hetkellä klo 21:25 istun luxemburgilaisessa retkeilymajassa. Aamulla jätimme taaksemme Brysselin, eikä sinne ole yhtään ikävä. Juna kohti Luxemburgia lähti kello 9:44, ja perillä se oli klo 12:40. Matka kesti siis vain
kolme tuntia.
.
'Ensimmäinen tosi kiperä tilanne sattui juuri tuolla matkalla, koska vaunu, jossa istuimme, ei mennyt Luxemburgiin, vaan meidän piti kesken matkan eräällä asemalla juosta toiseen vaunuun. Se oli hikistä hommaa ja hankalaa reppujen kanssa.
.
'Pääsimme kuitenkin perille ja suunnittelimme, että käymme tänään muutamassa paikassa, mutta se jäi, koska kirkot ovat kiinni illalla. Näimme silti ulkopuolelta Notre Damen ja Pyhän Mikaelin kirkon. Syy miksi emme ehtineet ajoissa paikkoihin oli se, että "Informationissa" meille sanottiin, että voimme kävellä retkeilymajaan...
.
'Siinä sitten hyväuskoisina kävelimme kohti retkeilymajaa, jonka kartan mukaan pitikin olla lähellä. Sitten kysyimme tietä eräältä naiselta, joka sanoi, että on viisainta mennä linja-autolla perille, koska matka on aika pitkä. Sen jälkeen kyselimme linja-autoa, mutta kuljettajat olivat töykeitä, eivätkä oikein itsekään tuntuneet tietävän, minne ovat menossa. Lopulta ehkä noin tunnin odotuksen jälkeen pääsimme oikeaan linja-autoon.
.
'Mutta sitten perillä Luxemburgin retkeilymajalla olisimme joutuneetkin odottamaan kauan, ennen kuin se aukeaisi, ja niinpä lähdimme kaupungille asioille. Kun palasimme, jouduimme odottamaan kauan jonossa, oikeastaan kaksi kertaa! Oli ihan hervoton olo, naurukohtaus oli lähellä.
.
'Nyt illemmalla kuljeskelimme pitkin monia pikkukujia. Täällä on paljon todella korkeita siltoja ja vuoristoja. Ihan kaunis kaupunki.
.
'Tänään huomasimme, että "taloudenpito" on vähän rempallaan. Olemme jo kuluttaneet noin puolet rahoista, vaikka olemme olleet matkassa vasta viikon. Emme ole mielestämme ostaneet mitään turhaa, mutta yöpymiset ja ruoka maksavat paljon. Toivotaan, että rahat riittävät. Niiden pitäisi riittää,
koska meillä on sentään 2000 markkaa mukana.
..
'Tämä Luxemburg on myös "välimaa". Huomenna - jos heräämme tarpeeksi ajoissa - pitäisi suunnistaa kohti Ranskaa ja Pariisia, tuota odotettua kaupunkia. Saas nähdä, kävelenkö jo huomenna pitkin Champs-Elyseetä!
.
TORSTAI 11.8.
.
'Taaskaan en ole kahteen päivään ehtinyt kirjoittaa, koska on tapahtunut niin paljon asioita ja on ollut kiireitä.
.
'Pariisi on nyt sitten koettu, ja onneksi se kaikki on takana päin. Pariisi on aika kiireinen kaupunki, josta en oikein pidä. Elämänrytmi on siellä tosi kiivas, eivätkä ihmiset puhu paljonkaan englantia. Nähtävyydet ovat Pariisissa kuitenkin näkemisen arvoisia.
.
'Eiffelin torni on korteissa paljon korkeamman näköinen kuin luonnossa. Onhan se tietysti korkea torni, mutta kun sen näkee ihan läheltä, se näyttää melko lyhyeltä ja karultakin. Eiffeliin olisi päässyt toiseen kerrokseen katsomaan näkymää, mutta emme menneet, koska huipulle asti ei päässyt, ja hissikin näytti aika pelottavalta. Eiffelin lähellä tapasimme kaksi pohjoisafrikkalaista poikaa, jotka eivät puhuneet englantia hyvin, mutta he tuntuivat ihan kivoilta.
.
'Louvre on iso rakennus, jossa on paljon maalauksia, joiden luulin olevan todella kuuluisia. Joukossa oli kuitenkin vain muutama tuttu maalaus, ja tutuin kaikista oli Leonardo da Vincin "Mona Lisa". Olen kyllästynyt isoihin museoihin, koska niissä ei oikein jaksa syventyä mihinkään.
.
'Kävimme myös Notre Damessa, joka on iso kirkkorakennus, ei silti mikään tosi erikoisuus. Näimme Riemukaaren ja kävelimme Champs-Elyseellä. Lisäksi olimme laivaristeilyllä, jolla emme kuitenkaan nähneet mitään erikoista.
.
'Helle Pariisissa oli mahtava, ehkä jotain + 40 astetta. En ole koskaan ennen ollut sellaisessa helteessä. Se oli kamalaa. Lisäksi kävelimme paljon, ja hiki virtasi. Meidän piti olla Pariisissa kolmisen päivää, mutta olimmekin vain kaksi, koska Ranska on aika kallis maa ja rahammekin ovat jo lopun puolella.
.
'Versaillesissa meidän piti käydä, mutta emme käyneet, koska se on Pariisin ulkopuolella. En ole ennen nähnyt missään niin paljon turisteja kuin Pariisissa. Emme luultavasti mene Kreikkaan, koska varat eivät salli, ja koska jo Pariisissa miehet ovat ihan kummallisia, varsinkin tummat. He tuijottivat meitä liikaa, jopa minuakin, vaikka olen tumma; sitä en olisi uskonut. Ilomielin siis jätimme Pariisin taaksemme.
.
'Yöjuna Pariisista kohti Berniä lähti kello 23:49 tai sen piti lähteä silloin, mutta se lähtikin vasta tunnin kuluttua sovitusta ajasta. Luulin, etten saa junassa yhtään nukutuksi, mutta nukuin oikein hyvin, koska vaunussamme ei ollut paljon ihmisiä.
.
Jatkuu:
618. Annen Interrail Ateenaan
(617. Annen Interrail Pariisiin)