Lauantaina 2.3.1985 kävelin Taideteollisen Museon ohi etelään. Jono Silkkitie-näyttelyyn kiersi korttelia, eteläsivulla pysäköi 3 bussia, vielä Paunun bussi Mannerheim-museon edessä. Kävelin etelään Neitsytpolkua ja kiertelin ensin Kaivopuistoa. Belgian suurlähetystö Kalliolinnantiellä, USA:n iso lähetystö liehutti lippuaan, passipoliisi paleli pakkasessa kadulla. Vastapäätä vierekkäin Britannian ja Ranskan suurlähetystöt.
Ursulan kahvilan läheltä lähti JÄÄTIE meren yli, lännempää jään yli aurattu autotie Suomenlinnaan ja idempää jalankulkijoille laudoista rakennettu puinen kävelytie. Yhdeksän lautaa oli aseteltu rinnakkain. Kirjavanruskea puunvärinen nauha valkealla lumipinnalla. Mantereen puolella joitakin vanhoista laudoista oli korvattu uudemmilla. Ensiksi pykäläportaat mantereelta alas jäänpinnan tasolle.
Kilometri jään yli, 10 minuutin kävely. Jotkin laudoista notkuivat allani. Leveällä lautatiellä mahtui kohtaamaan vastaantulijan ja hölkkääjä mahtui ohittamaan. Jäätiellä luisteli autoja, 30 kilometrin nopeusrajoitus ja 30 metrin välit piti pitää autojen välillä.
Tiet veivät Suomenlinnan lähimmälle pikkusaarelle, jossa toimi Merisotakoulu, en ollut ennen käynytkään, jos oli kävijöille aiemmin avoinkaan: "Liikkuminen vain opasteiden mukaan!" luki rakennusten sijoittelua esittävässä seinäkartassa.
Bussipysäkki tien molemmin puolin oli jo ensimmäisellä saarella, ilman bussin numeroa! Päätepysäkki seuraavalla saarella, sillä aukiolla, jolle tullaan tunnelia talon läpi lauttasatamasta. Ilmoitustaulu. Kahvila lopetettu (talveksi). Elanto (kauppa) auki lauantaina klo 13:een, arkisin 9-18. Parturi ja kemikalio muita liikkeitä.
Turisteja? Tummia pieniä tyttöjä valkoisine korvasuojuksineen ja vanhempineen. Komenteleva isoisä kuin Kiljusen herrasväen pappa, veti edellä yhtä lasta pulkassa ja vaimonsa kahden pulkan junaa perässä. "Nyt tuloo auto, pois pois tien sivuun, tuloo auto, pois pois tien sivuun!" Savolaisia?
Eksyin ensin asuintalojen pihoille. Aika ränsistyneitä. Teinipoikia meni koteihinsa polkupyörillä ja nuoria autoilla. "Uimarannalle"-tienviitta osoitti Susisaarelle. Siellä tein pienen lenkin sukellusvene Vesikon läheltä ja ohi Ehrensvärd-museon takaisin. Museon vierestä lähtivät houkuttelevat linnoituskäytävät, alas yllättävän pitkä matka, jatkui portaina alas - ylös ja ylös, kävin jossakin käytävän perällä asti. Pieniä jätteitä, jalanjälkiä lumessa talveltakin, hieman lunta tullut aukoista sisään.
Melkein jokaisessa pylväässä mainostettiin Suomenlinnan Elokuvakerhoa, Rantakasarmissa, kausikortti maksaisi 5 markkaa, ohjelmistossa su 3.3. Quadrophenia, 16.4. Dumbo - "Disneyn parhaita".
Pysäkillä odoteltiin bussia, ensin yksi, sitten 4, sitten 6 ihmistä ja vauvanvaunuja. Bussi linjalla 19 oli pieni pakettiauton kokoinen VW "kleinbus", ehkä kolme riviä penkkejä. Lähtöajat tasalta ja puolelta. En viitsinyt tunkeutua joukkoon ja niin menetin ainutkertaisen kokemuksen ajelusta jäätiellä, ettei vain joku tarvitsevampi menettäisi viimeistä paikkaa bussissa minun takiani?
Paluumatkalla kävelin jään yli 12 minuuttia. Jotkut kävelivät jäällä autotietäkin pitkin. Ei tuullut enkä palellut yhtä paljon kuin menomatkalla. Joitakin verkkomaisia lumiaitoja 20 metrin päässä.
Kiersin Taideteollisen museon kautta, jonoa riitti kulman ympäri puoleen väliin päätyä. Sitten tutkin Rautatientorilla bussilaitureita ja aikatauluja, meneekö Martinlaaksoon bussia, kyllä, ruma oranssi-keltainen. (Päiväkirjasta 2.3.1985)
**
Seuraavana talvena 1986 kävin huhtikuussa katsomassa Suomenlinnan jäätilannetta.
7.4.1986: Suomenlinnaan kävelivät jotkut vielä jäällä jo puretun lautatien jättämän kohouman viertä. Alkumatkasta siinäkin oli jo vettä jään päällä, lautoja oli jätetty sillaksi. Sää tuulista ja sateista. Kaivopuisto paljastui lumesta. Sally Albatrossi kita auki satamassa. (Pvk 7.4.1986)
10.4.1986: Laivaväylä oli avattu poikki jään. Vain Kaivopuiston lähisaarelta pari ihmistä vielä käveli mantereelle. (Pvk 10.4.1986)
***
JÄÄTIETÄ SUOMENLINNAAN 25.3.1987. Ajoin klo 15-15:10 raitiovaunulla 3B Sokokselta Kauppatorin kautta Tehtaankadulle. Kävelin Puistokatua merenrantaan ja klo 15:25-35 jäälle tehtyä kävelytietä Suomenlinnaan.
Joku hölkkääjä ja joku pariskunta tuli vastaan. Muuten autiota, sumu haittasi valokuvaamista. Lämpötila +3 astetta. Vesilammikoita. Autoja ajoi jään yli vilkkaasti. Suomenlinnan päässä jäätien alussa auto sukelsi. Pienoisbussi kulki 10 minuutin välein. Bussissa oli vain kolme penkkiriviä matkustajille: ensimmäinen rivi selkä kuljettajaan päin ja katse taaksepäin, loput kaksi normaalisti katse eteenpäin.
Suomenlinnan Lauttarannassa olivat kolmen puolueen vaalijulisteet jääneet vielä hakematta: Vihreät, Deva ja Evy (Demokraattinen vaihtoehto eli taistolaiset sekä Taisto Vaetojan nimeämä Eläkeläisten ja vihreiden yhteisvastuupuolue). Kuljin saaressa nukkemuseon tietä. Rannalla sorsapari kömpi sulasta luokseni. Lähellä huoltolautan satamaa kipataan 'sillalta' jätteet säiliöön. Suunnistin kohteena rakennus C59. Talon ovi oli auki, edessä lapsilauma sirpakan hoitotädin kanssa, olisiko lastentarha? Ylhäällä lännessä modernimpi rakennus - Suomenlinnan peruskoulu. Palasin rantatietä takaisin.
Kävelin jäätietä takaisin klo 16:05-15. Juoksua Kaivopuiston ohi Neitsytpolulle, Kasarmikadulle ja Pienelle Robertinkadulle: klo 16:30 Gloriaan elokuvakerho Clickiin katsomaan John Carpenterin ohjaama elokuva Halloween (1978) (pituus 90 minuuttia). Kauhufilmin jälkeen kävelin puolessa tunnissa klo 18:30:ksi Katajanokalle Kino K 13:een katsomaan Govind Nihalanin ohjaaman intialaisen elokuvan Aaghat / Brothers of Blood (pituus 2,5 tuntia). (Päiväkirjasta 25.3.1987)
Suomenlinnan jäätie oli vuonna 1987 viimeistä talvea käytössä! Bussiliikenne jään yli 13.1.1987-30.3.1987. Seuraavina talvina Särkänsalmi pidettiin auki väylänä laivoille. Jäätilanne heikompi, talvet lämpimämpiä kuin ennen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti