Asukkaita 4 tuhatta (6583 vuonna 1961), EU-kannatus 38,2 % (1994)
Miksi? Tainionvirta
Milloin? Keskiviikkona 23.7.2014. Aiemmin tiistaina 12.6.2007
**
Saavun vain yhden (1,00) euron maksaneella Onnibussin tarjouslipullani Oulusta Hartolaan aamulla klo 6:40. Päästäkseni ulos täydehköstä bussista pitää herättää pariskunta, joka nukkuu kumpikin omalta puoleltaan poikittain keskikäytävän yli, neljä jalkaansa yhtenä kimppuna. Jotkut muut ovat harpponeet koipien yli mennessään vessaan, mutta minulla on kantamuskin.
*
Onnibussin pysäkki on valtatien Nelostien laidassa suunnilleen Jari-Pekan huoltamon kohdalla, jonka pihassa on Hartolan Matkahuolto. Pysäkin pohjoispuolella on Kustaantien alikulku, muttei liikenne aamulla estä tietä ylittämästäkään. Minulla on aikaa 12 tuntia, sillä 4 euroa maksava Onnibus Helsinkiin lähtee 18:40. Edellinen vuoro 14:40 oli loppuunmyyty.
*
Hartolan keskusta on metsävyöhykkeen takana, 1 km itään. Jo puolivälissä tulee vastaan Kuninkaantie, kunnantalo ja kirjasto (auki ti 15-19). Pääkatu etelästä pohjoiseen on Keskustie, jonka varrella on melkein kaikki, harmaalohkareinen graniittikirkko (auki 11-18, käyn klo 16), S-Market, Osuuspankki, R-kioski, muita liikkeitä ja ammatinharjoittajia.
*
Neljän kilometrin päässä idässä olisi Jääsjärvi ja venesatama, mutta tuntuvat liian kaukaisilta. Kaksi kilometriä etelään on joki, Tainionvirta, jonne vie juuri Keskustie.
*
Poikkean Keskustieltä yläkoulun jälkeen itään Kaikulantielle, joka veisi Itä-Hämeen opistolle ja Linna-hotellille asti, mutta jään jo pienelle "Golfkentän uimarannalle" joen varteen. Pohjoisessa on golfkenttä ja lännessä vanhan kirkon kivijalka. Entinen puukirkko siirrettiin 1928 talkoilla Pertunmaalle.
*
Jalankulkuun sopivan hiljaisen Koskipääntien ja Keskustien kulmassa on Itä-Hämeen museo sekä kirjailija Maila Talvion Salonki. Pellon keskellä perinnemiljöötä mainostaa vanha punainen puinen tuulimylly.
*
Keskustie päättyy Nelostiehen Tainionvirran sillan huoltoaseman luona, jonka rantaan on kunnostettu kahvilan lepokeidas. Aikaisemmin erkanee kuitenkin Iisulantie vanhalle puusillalle, jonka kaiteisiin on lisätty lepopenkit. Joki mutkittelee metsässä hieman synkän näköisenä.
*
Niementie vie urheilukentälle, uimalaiturille (hyppytorni, josta hyppääminen kielletty, vedensyvyys 4 metriä), ja luontopolulle ("esittelee aivan tavallista luontoa" ei ole houkutteleva mainos). Rehevän lehvästön sisään kätkeytyy punainen tienviitta, jota en huomaa kuin vasta kolmannen kerran ohi kulkiessani: vasemmalle "museosilta", oikealle "riippusilta".
*
Parhaiten Niementie viekin kapealle kävelijöiden riippusillalle, jota pitkin pääsee (takaisin) Itä-Hämeen museon viereen! "Mopolla ajo kielletty! Jalankulkuväli vähintään 5 metriä! Kiikuttaminen kielletty!" käskevät sillanpään liikennemerkin lisäkilvet. Venäjää puhuva perhe (vain pikkulapsella pelastusliivit) ajaa veneellä sillan alitse joen reunasta, sillä silta roikkuu alimpana joen keskellä.
*
Palatessani riippusiltaa pitkin takaisin etelään yritän laskea askeleitani, saisinko joen leveydeksi vaikkapa 50 metriä. Silta alkaa täristä oudon voimakkaasti, ovatko liian säännölliset askeleeni aiheuttaneet resonanssin? Ei, vaan paikallinen keskikehonrakentaja, kesähelteellä punanahkaisena ilman paitaa, harppoo juuri raskain askelin 5 - 4 - 3 metriä perässäni. Sillan kiikuttaminen tulee koettua ilman omaa syytäni.
*
Palaan kunnan keskustaan, käyn kirpputorilla sekä "Tavarataivaan" osto- ja myyntiliikkeessä, jossa on vanhoja Suomen Kuvalehtiä ja Kotiliesiä 50 vuoden takaa sekä Nuorten Toivekirjastoa 1950-luvulta, pari euroa kappale, ei silti jotakin juuri minulle. Piipahtava asiakas pohtii pienen kunnan hiipuvia ostosmahdollisuuksia, "pitääkö Sysmään asti mennä?"
"Jari-Pekalla voi vielä olla, kaikkialta jo kysynyt."
*
Huomaan ainoan päivittäiskaupan S-Marketin vieressä tyhjäksi riisutun K-kaupan liiketalon raadon, jäljellä on enää pieni K-kaupan soppi huoltoasemalla Nelostien varressa.
*
Kunnankirjasto on miellyttävä, moderni kulttuurikeidas Hartolassakin. Pienimuotoinen näyttely vanhoja piirroskuvia Roomasta. Asiakkaita käy harvoin, yksi virkailija. Vieras pääsee muodollisuuksitta 15 minuutin tietokoneelle. Miestenhuone on samalla invalidi-wc, ollenkin suurin yhden asiakkaan vessakoppi mitä olen koskaan nähnyt. Anthony Buckeridgen Jennings-sarjaa lähes 50 vuoden takaa ei tunnu enää löytyvän nuortenkirjojen hyllyistä maalaiskunnissakaan, toisin oli vielä kymmenen vuotta sitten.
*
Taksiauto tuo Onnibussin pysäkille Nelostien varteen rouvan ja vakuuttaa, että on oikea paikka! Linja-auto (Jyväskylästä) tulee 18:43 tuskin paria-kolmea minuuttia myöhässä. Kiipeän toiseen kerrokseen, näen kaikki ikkunapaikat varatuiksi, mutta peräpenkin viidestä istuimesta on käytössä vasta 1 + 2, joten istun keskimmäiseksi, on hyvät jalkatilat ja hyvä näkyvyys kautta koko yläkerran. Oikealla kaksi nuorta tyttöä valitsee ja kuuntelee yhdessä kannettavasta musiikkia. Toinen kikattaa jokaiselle toisen kertomalle jutulle. Lahdesta bussi täyttyy edelleen, vaikka joitakuita jää pois. Helsinkiin saavutaan 5 minuuttia myöhässä 21:05.
***
Tiistaina 12.6.2007 tulimme henkilöautolla Joutsasta, matkalla Sysmään. Jäin kirkon luo kävelemään, kun muut ajoivat nelostien varteen "Jari-Pekka"-nimiselle huoltamolle. Kävelin 15 minuuttia huoltamolle ja odottelin 10 minuuttia. Ostin matkalla S-marketista Ingmanin metsämansikkatuutin 0,29 eurolla ja söin sitä 500 metrin kävelymatkalla. Kunnantalo oli reitilläni, kirjasto auki klo 11-18, tietyö menossa. Tie keskustasta Nelostielle oli pölyisen kuiva, vedetön ja tylsä.
**
Tapahtunutta Hartolassa: Kunta julistautui "kuningaskunnaksi" 10.11.1987.
**
HARTOLA 4 38,2 Per. 1784
K: Graniittikirkko 1913 Josef Stenbäck
K: Alttarilasimaalaus "Vapahtaja ristillä", Stenbäck ym; Schiffers
M: Itä-Hämeen museo (Maila Talvio, Uuno Kailas), kirkonkylä
M: Koskipään kartano, näyttelyitä, kirkonkylä
M: Karjalainen kotiseutumuseo
R: Itä-Hämeen kansanopisto, kurssitoimintaa, kirkonkylä
P: Vanhan kirkon 1684 (siirretty 1928 Pertunmaalle) muistomerkki
P: 'Linnunlaulupuu', Suomen suurin pahkateos, Eva Ryynänen, Kunnantalossa
L: Hartolan harju, Rautavesi, Jääsjärvi
V: Jääsjärvi, Tainionvirta, kanoottireitti Päijänteelle, Rautavesi
H: Kustaa Aadolfin pitäjä, perustettu 1784
maanantai 3. toukokuuta 2010
38. HARJAVALTA
Asukkaita 8 tuhatta (7071 vuonna 1961), EU-kannatus 53,2 % (1994)
Miksi? Teollisuuskaupungin perikuva. Osa Kokemäenjoen nauhakaupunkia.
Milloin? Torstaina 29.7.1999
Vammalasta jatkan junalla mustista kuonakasoista kuuluisaan Harjavaltaan, jossa olen 16.30 - 18:33. Teollisuutta Outokumpu ja Rikkihappo? Kuvaan vanhan puukirkon sekä Pekka Pitkäsen kalanmuotoiseksi suunnitteleman uuden kirkon. Hautausmaa välissä.
Ostan KK-kaupasta mansikkatuutin, Pirkka 1,90 mk, huono, sekä belgialaisen Dr. Pepper -tölkin, 0,33 litraa, 6,90 mk, outo karamellimaku, "nyt tämän kerran... kaupan kylmäkaapista". Istun rantapuistossa, joka on hautausmaan laajennusvara. Ensin katsoin sillalta mahtavan Kokemäenjoen. Cedercreutzin museoon olisi 3 km, en jaksa! Juna vie 18:33 - 21:10 Riihimäelle, jossa on seuraava kirkko kuvattavaksi.
HARJAVALTA 8 k 53,2 Kaup.1977
K: Puinen satulakattoinen pitkäkirkko 1750, rak. uudelleen 1870 A. Chiewitz
K: Alttaritaulu 'Kristus ja polvistuva Magdaleena' 1870 A. Såltin
K: Kalanmuotoinen 'Kaikkien Autuuksien kirkko' 1984 Pekka Pitkänen
M: Emil Cedercreutzin museo, 3 km keskustasta kaakkoon
R: Voimalaitos 1939, putouskorkeus 26,5 m
R: Kirjasto 1988 J. Karjalainen
P: Kyntäjäpatsas, E. Cedercreutz, kaupungintalo
P: Lallin itkukivi Hiirijärvellä
P: Nervanderinkivi Merstolassa
L: Litorinameren rantavallit Hiittenharjulla, polkuja, urheilukeskus
V: Kokemäenjoki
Miksi? Teollisuuskaupungin perikuva. Osa Kokemäenjoen nauhakaupunkia.
Milloin? Torstaina 29.7.1999
Vammalasta jatkan junalla mustista kuonakasoista kuuluisaan Harjavaltaan, jossa olen 16.30 - 18:33. Teollisuutta Outokumpu ja Rikkihappo? Kuvaan vanhan puukirkon sekä Pekka Pitkäsen kalanmuotoiseksi suunnitteleman uuden kirkon. Hautausmaa välissä.
Ostan KK-kaupasta mansikkatuutin, Pirkka 1,90 mk, huono, sekä belgialaisen Dr. Pepper -tölkin, 0,33 litraa, 6,90 mk, outo karamellimaku, "nyt tämän kerran... kaupan kylmäkaapista". Istun rantapuistossa, joka on hautausmaan laajennusvara. Ensin katsoin sillalta mahtavan Kokemäenjoen. Cedercreutzin museoon olisi 3 km, en jaksa! Juna vie 18:33 - 21:10 Riihimäelle, jossa on seuraava kirkko kuvattavaksi.
HARJAVALTA 8 k 53,2 Kaup.1977
K: Puinen satulakattoinen pitkäkirkko 1750, rak. uudelleen 1870 A. Chiewitz
K: Alttaritaulu 'Kristus ja polvistuva Magdaleena' 1870 A. Såltin
K: Kalanmuotoinen 'Kaikkien Autuuksien kirkko' 1984 Pekka Pitkänen
M: Emil Cedercreutzin museo, 3 km keskustasta kaakkoon
R: Voimalaitos 1939, putouskorkeus 26,5 m
R: Kirjasto 1988 J. Karjalainen
P: Kyntäjäpatsas, E. Cedercreutz, kaupungintalo
P: Lallin itkukivi Hiirijärvellä
P: Nervanderinkivi Merstolassa
L: Litorinameren rantavallit Hiittenharjulla, polkuja, urheilukeskus
V: Kokemäenjoki
37. HANKO
Asukkaita 10 tuhatta (8178 vuonna 1961), EU-kannatus 66,0 % (1994)
Miksi? Suomen eteläkärki ja eteläisin kaupunki.
Milloin? Tiistaina 29.5.1973 ja monesti myöhemminkin.
Keskikoulun IV A:n luokkaretkibussi lähti Espoon Iivisniemestä klo 8:05. Luokanvalvoja A. luki tietoja Hangosta: "10'000 asukasta, 55 % ruotsinkielisiä. Muuri voikin toimia tulkkina?" Pysähdyimme tupakkatauolle kauniin järven rannalla, opettaja ei antanut polttaa bussissa. Jytämusa soi koko ajan: Deep Purple, Uriah Heep, Black Sabbath.
Ohitimme sotaharjoituksiin matkaavia panssarivaunuja, jotka oli naamioitu parilla lehvällä. Hangon Itäsatamassa saimme aluksi puoli tuntia omaa aikaa. Valokuvasin katunäkymiä. Joku kersantti marssitti sotilaita pitkin katua: yks, kaks, vasen, vasen...
Klo 12 lähdimme merelle vesibussi Marinalla. Opas kehui hiekkarantoja ja kertoi, että vene on uppoamaton. Hauensuolen kallioluodoilla oli nimikaiverruksia monelta vuosisadalta, myös presidentti Kekkosen, sekä lisäksi hautovia lintuja ja käärme. Paluumatkalla näimme saarilinnoitusten raunioita.
Yhdeltä pääsimme 2,5 tunniksi kiertelemään vapaasti kaupunkia (kiistelyn jälkeen). Kävelin kohti keskustaa. Näin pienen linjuriaseman, jonka kohdalla Korsmaninkatu kääntyi oikealle ja edessä oli rautatie, mutkan jälkeen oli silta radan yli. Sillan kupeessa oli moderni liiketalo, jossa mm. Grilli, jonne jotkut menivät.
Sillan toisessa päässä oli rautatieasema. Jatkettuani edelleen pohjoiseen tulin liikenteeseen nähden mahdottoman leveälle bulevardille, jonka jalkakäytävät ja pyörätiet oli erotettu ruohokaistaleilla ajotiestä. Talot olivat lähinnä puuomakotitaloja, alkupäässä tosin KOP:n pilareilla seisova kerrostalo. Kioskin ikkunat olivat täynnä ruotsinkielisiä taskukirjoja.
Kävelin Juvikinkadulle asti, mutta en lähtenyt etsimään Lauri Peltosen postimerkkiliikettä sen toisesta päästä. Ohitin Kekkosen konepajan ja kävin juna-asemalla. Vuorikadulla oli pari levykauppaa, mutta valikoimat: Voi, voi! Söin eväsvoileipiä kalliometsikössä vesitornin ja kirkon lähistöllä. Puistossa oli sorsalampi ja laituri, jolla söin banaanin. Aika alkoi täyttyä, bussissa oli jo monia, mutta istuin vielä sen luona ulkona kalliolla.
Paluumatkalla arvottiin luokanvalvojan loppurahoilla ostamat jäätelöt ja Tosca-karkkipussit. A ja H ajattelivat kumpikin jotakin lukua, jotka laskettiin yhteen. Arpaonni suosi puolivälissä bussia istuneita, numeroni oli 18 ja voitin kolme kertaa, vierustoverini neljästi, jotkut eivät mitään. Ehdotin, että kaverini antaisi sulavan 5. jäätelönsä "Kieli-Muurille", joka ei ollut voittanut mitään, mutta hän heitti mieluummin roskiin.
Poikkesimme Raaseporin linnassa, odotuksiani komeammassa, jonne lastenlippu maksoi 50penniä kioskissa, mutta turhaan, koska kukaan ei tarkastanut lippuja. Iivisniemeen palasimme jo 19:30.
HANKO 10 k 66,0 Kaup.1874 (r. Hangö)
K: Uusgoottilainen kirkko 1892 Jac. Ahrenberg, uudistettu 1973
K: Puinen ortodoksikirkko 1896, Täktomintie
K: Ortodoksikirkon tornien ikonimosaiikit Ina Colliander
K: Goottilais- ja barokkityylinen Täcktomin kappeli 1920
M: Hangon linnoituksen rauniot 3 saarella sataman edustalla
M: Linnoitusmuseo, Itäsatamassa
M: Kaupungintalon ja kirjaston Galleriat
M: Ruotsalaisten muistokorsu 1981 ja Rintamamuseo Täcktomissa
R: Gustavsvärnin linnoituksen rauniot
R: Casino, kesäravintola
R: Vanhat pitsihuvilat, mm. Appelgrenintie 2,4,5,7,8,9
R: Neljän tuulen tupa, kesäkahvila, ent. om. C.G.E. Mannerheim
R: Kudeneuleen tehdas 1955 Viljo Revell, Lähteentie 13
P: New York -veistos, Arvi Tynys, Kudeneuleen tehtaan edessä
P: Siirtolaisten muistomerkki 1963 M. Oittinen, Hotel Regatan ed.
P: Vapaudenpatsas, Saksalaisten maihinnousu 3.4.1918, Bulevardi
P: Venäläisten sotamuistomerkki 1960 Täcktomissa
L: Tulliniemen kärjen luonnonsuojelualue
L: Hauensuoli, kallioon hakattu Saariston vieraskirja alk. 1400-
L: Hiidenkirnut, Puistovuorella ja Kappelisataman lähikalliossa
L: Högholmenin luonnonsuojelualue, Täktomintie
L: Tvärminnen luontopolku
N: vesitorni 50 m, hissi, kiikari
E: Suomen eteläkärki
E: Hangon Regatta
Miksi? Suomen eteläkärki ja eteläisin kaupunki.
Milloin? Tiistaina 29.5.1973 ja monesti myöhemminkin.
Keskikoulun IV A:n luokkaretkibussi lähti Espoon Iivisniemestä klo 8:05. Luokanvalvoja A. luki tietoja Hangosta: "10'000 asukasta, 55 % ruotsinkielisiä. Muuri voikin toimia tulkkina?" Pysähdyimme tupakkatauolle kauniin järven rannalla, opettaja ei antanut polttaa bussissa. Jytämusa soi koko ajan: Deep Purple, Uriah Heep, Black Sabbath.
Ohitimme sotaharjoituksiin matkaavia panssarivaunuja, jotka oli naamioitu parilla lehvällä. Hangon Itäsatamassa saimme aluksi puoli tuntia omaa aikaa. Valokuvasin katunäkymiä. Joku kersantti marssitti sotilaita pitkin katua: yks, kaks, vasen, vasen...
Klo 12 lähdimme merelle vesibussi Marinalla. Opas kehui hiekkarantoja ja kertoi, että vene on uppoamaton. Hauensuolen kallioluodoilla oli nimikaiverruksia monelta vuosisadalta, myös presidentti Kekkosen, sekä lisäksi hautovia lintuja ja käärme. Paluumatkalla näimme saarilinnoitusten raunioita.
Yhdeltä pääsimme 2,5 tunniksi kiertelemään vapaasti kaupunkia (kiistelyn jälkeen). Kävelin kohti keskustaa. Näin pienen linjuriaseman, jonka kohdalla Korsmaninkatu kääntyi oikealle ja edessä oli rautatie, mutkan jälkeen oli silta radan yli. Sillan kupeessa oli moderni liiketalo, jossa mm. Grilli, jonne jotkut menivät.
Sillan toisessa päässä oli rautatieasema. Jatkettuani edelleen pohjoiseen tulin liikenteeseen nähden mahdottoman leveälle bulevardille, jonka jalkakäytävät ja pyörätiet oli erotettu ruohokaistaleilla ajotiestä. Talot olivat lähinnä puuomakotitaloja, alkupäässä tosin KOP:n pilareilla seisova kerrostalo. Kioskin ikkunat olivat täynnä ruotsinkielisiä taskukirjoja.
Kävelin Juvikinkadulle asti, mutta en lähtenyt etsimään Lauri Peltosen postimerkkiliikettä sen toisesta päästä. Ohitin Kekkosen konepajan ja kävin juna-asemalla. Vuorikadulla oli pari levykauppaa, mutta valikoimat: Voi, voi! Söin eväsvoileipiä kalliometsikössä vesitornin ja kirkon lähistöllä. Puistossa oli sorsalampi ja laituri, jolla söin banaanin. Aika alkoi täyttyä, bussissa oli jo monia, mutta istuin vielä sen luona ulkona kalliolla.
Paluumatkalla arvottiin luokanvalvojan loppurahoilla ostamat jäätelöt ja Tosca-karkkipussit. A ja H ajattelivat kumpikin jotakin lukua, jotka laskettiin yhteen. Arpaonni suosi puolivälissä bussia istuneita, numeroni oli 18 ja voitin kolme kertaa, vierustoverini neljästi, jotkut eivät mitään. Ehdotin, että kaverini antaisi sulavan 5. jäätelönsä "Kieli-Muurille", joka ei ollut voittanut mitään, mutta hän heitti mieluummin roskiin.
Poikkesimme Raaseporin linnassa, odotuksiani komeammassa, jonne lastenlippu maksoi 50penniä kioskissa, mutta turhaan, koska kukaan ei tarkastanut lippuja. Iivisniemeen palasimme jo 19:30.
HANKO 10 k 66,0 Kaup.1874 (r. Hangö)
K: Uusgoottilainen kirkko 1892 Jac. Ahrenberg, uudistettu 1973
K: Puinen ortodoksikirkko 1896, Täktomintie
K: Ortodoksikirkon tornien ikonimosaiikit Ina Colliander
K: Goottilais- ja barokkityylinen Täcktomin kappeli 1920
M: Hangon linnoituksen rauniot 3 saarella sataman edustalla
M: Linnoitusmuseo, Itäsatamassa
M: Kaupungintalon ja kirjaston Galleriat
M: Ruotsalaisten muistokorsu 1981 ja Rintamamuseo Täcktomissa
R: Gustavsvärnin linnoituksen rauniot
R: Casino, kesäravintola
R: Vanhat pitsihuvilat, mm. Appelgrenintie 2,4,5,7,8,9
R: Neljän tuulen tupa, kesäkahvila, ent. om. C.G.E. Mannerheim
R: Kudeneuleen tehdas 1955 Viljo Revell, Lähteentie 13
P: New York -veistos, Arvi Tynys, Kudeneuleen tehtaan edessä
P: Siirtolaisten muistomerkki 1963 M. Oittinen, Hotel Regatan ed.
P: Vapaudenpatsas, Saksalaisten maihinnousu 3.4.1918, Bulevardi
P: Venäläisten sotamuistomerkki 1960 Täcktomissa
L: Tulliniemen kärjen luonnonsuojelualue
L: Hauensuoli, kallioon hakattu Saariston vieraskirja alk. 1400-
L: Hiidenkirnut, Puistovuorella ja Kappelisataman lähikalliossa
L: Högholmenin luonnonsuojelualue, Täktomintie
L: Tvärminnen luontopolku
N: vesitorni 50 m, hissi, kiikari
E: Suomen eteläkärki
E: Hangon Regatta
36. HANKASALMI
Asukkaita 5 tuhatta (9363 vuonna 1961), EU-kannatus 33,8 % (1994)
Miksi? Museokylä (ulkomuseo)
Milloin? Tiistaina 29.8.2017
Onnibussi seisahtuu Hankasalmella vain "Jari-Pekka"-nimisen Neste-huoltamon pikavuoropysäkillä (11 km kirkonkylästä kaakkoon), jossa valtatieltä 9 (Jyväskylä-Kuopio) eroaa valtatie 23 itään kohti Pieksämäkeä.
.
Matkalippuni internetistä (hyvissä ajoin) maksoivat:
Helsinki-Jyväskylä 7 euroa klo 7-10:30,
Jyväskylä-Hankasalmi 1 euro klo 10:45-11:25,
Hankasalmi-Jkl 3 euroa klo 19:30-20:20 ja
Jyväskylä-Helsinki 7 euroa klo 20:30-24.
.
Kuljettaja kuulutti kaikki pysäkit, mutta Laukaan Lievestuoreelle ei jäänyt Liisakaan, vaikka tien varressa kohosivat hauskasti Nokkakiven huvipuiston vuoristorata ja maailmanpyörä.
.
Olin ainoa bussista poistuja Hankasalmella. Laskeuduin ruohoon tallatun polun kaidalta pysäkiltä "Jari-Pekan 24h" pihaan katsomaan vanhojen traktorien kokoelmaa, suihkulähdelammikkoa, kotaa, huvimajaa ja isoa rekka-autojen yöpymiskenttää. Ajo pihaan tapahtui Pieksämäen tieltä ja kyllä rekkoja risteyksessä pyörähtelikin. Talossa on Kotipizza ja kauppa. (Toinen Jari-Pekan huoltamo on Hartolassa).
.
Lähdin kävelemään 6412-tietä länteen. Liikenne oli miellyttävän rauhallista. Laskin 10 minuutin ajalta kaikki minut ohittaneet autot: 7 länteen ja 3 itään. Ensimmäiset polkupyöräilijät ja kävelijät näin vasta parin tunnin kuluttua kirkonkylässä.
.
En poikennut ensimmäiselle sivutielle pohjoiseen, Telppääntielle, vaan vasta toiselle, Raatisentielle, käveltyäni ensin 2,5 km 6412-tietä. Edellistä hiljaisempi oli Raatisentie synkässä korvessa, sylissään pari pientä peltoläikkää. Kaksi isoa lintua rääkyi pellolta. Yksi auto ohitti ja koira haukkui minut pihalta. Muutama talo vasta 1,5 km:n kävelymatkani päässä, missä Kivikankaantie lähti länteen, ilman autoja, johdattaen minut 2 km:n matkan Hankamäentielle.
.
Hankamäentie kulkee suoraan etelästä pohjoiseen 4 km, mutta minulle siitä oli jäljellä enää puolet. (Sivutie erosi itään pieneläinten hautausmaalle ja Suopellolle.) Haukkuvan koiratarhan jälkeen tulin peltoaukealle, josta kapeampi tie olisi jatkunut maatalon pihan läpi pohjoiseen, kai Hankamäen radiomastolle, ehkä näköalapaikalle ja luontopoluille.
.
Hankamäentie kääntyi 90 astetta länteen laskeutuakseen viivasuorana mäkeä alas 1,5 km kohti näkyviin tulevaa Hankasalmen kirkon tornia! Peltoa rinteessä, sitten pitkiä puita tien vieressä. Korkealle mäelle saattoi päilyä iso järvikin, Kuhankavesi kirkon takaa. Liikennevalo välkkyi keltaista kaukana, mutta se olikin tietä päällystävän työkoneen varoitusvalo.
.
Hankasalmen keskustassa ylitin Keskustien ja nousin rinteen ylös suuren puisen kirkon tykö. Vieressä avautui aukio, jonka toisella puolella risuaidan erottama kymmenkunnan rakennuksen ulkomuseo (jonne pääsymaksu 3 euroa). Koulutie vei koulukeskukselle, jossa oppilaita alakoulusta lukioon asti, ja monitoimitalolle, joka aiottiin remontoida, Hankasalmen Sanomien etusivun pääuutisen mukaan.
.
Laskeuduin jyrkän, kohti isoa Kuhankavettä syöksyvän rinteen. Alhaalla oli kahden aallonmurtajaniemen suojaama venevalkama, eteläpuolellaan uimaranta ja pohjoisessa leirintäalue. Kävelin pitemmän niemen päähän, johon oli sijoitettu penkki istuttavaksi, mutta tuuli piiskasi sadetta järveltä ja karkotti minut.
.
Kävelin Keskustietä pohjoiseen. Kirkkopuistossa aiottiin seinämainoksen mukaan korvata seurakunnan kirpputorin käyttämä rappeutunut puutalo hissillisellä 4-kerrostalolla, Tien itäpuolella vuorottelivat K-Rauta, S-market, K-market, Osuuspankki ja Linja-autoasema, jonka pihalla odotteli lähtöään kaksi bussia, Savonlinjan ja Jyväskylän Liikenteen.
.
Pikkutie linja-autoaseman ohi koilliseen osoittautui umpikujaksi. Putosin varomattomasti 10 cm syvään tien kuoppaan. Pohjoiseen saattoi näköjään kulkea vain pitkin Keskustietä, jonka laidan pysäkillä näin odottavan jo kolmannenkin erilaisen paikallisbussin. Olin katsonut internetin aikatauluista, ettei pohjoisesta naapurikunnasta Konnevedeltä ollut bussiyhteyttä Hankasalmelle kuin Jyväskylän kautta kiertäen.
.
Mistä lienee annettu kunnalle nimi Hankasalmi? Tulin sillalle ja katselin hämyistä joenpätkää tai kapeaa salmea, joka yhdisti toisiinsa koillisen pienen Hankaveden ja lounaisen isomman Kuhankaveden.
.
Ajoittainen pieni sade kiusasi harmaata elokuista kesäpäivää. Huomasin tienviitan kunnan pääkirjastolle, joka oli auki klo 17:ään, ja menin sisälle kuivumaan, lukemaan sanomalehtiä.
.
"Maaseudun Tulevaisuus" kertoi matkatoimston järjestämistä sokkoretkistä, jolloin asiakas ei tiedä etukäteen, minne bussi vie. Isossa broadsheet-sanomalehdessä oli reilusti 8 sarjakuvaa, muttei kovin hyviä. Jossakin Pieksämäen tai muussa pikkulehdessä yli puolet sivuista käsitteli paikallista urheilutoimintaa! "Päiwämies" Oulusta keskittyi kirjoittamaan Raamatun asioista, mutta huomioni kiinnittyi moniin työpaikka-ilmoituksiin, joissa haettiin lastenhoitajaa, vanhoillis-lestadiolaistenko dinosaurusten joukosta?
.
Asiakkaita lappasi kirjastossa selvittämässä virkailijan kanssa hauskalla paikallisella murteella vaikkapa lainojensa myöhästymisiä. Koulunuorisoa kertyi omaan nurkkaansa pitämään ääntä ja nauramaan yhä uudelleen raikuvasti, vaikka virkailija kävikin välillä hyssyttelemässä.
.
Kirjaston ilmaisissa poistokirjoissa jaettiin sarjakuvia: Claire Bretecheria, Gene Kurkijärveä, jyväskyläläistä Riitta Uusitaloa, sekä Heikki Paakkasen "Sissi ja siviilipalveluhenkilö".
.
Vaihtelevien hetkittäisten vesikuurojen seassa, välillä sateenvarjon alla, kävelin takaisin "Jari-Pekan" huoltoasemalle. Ensin kirkolta itään ylös Hankamäelle, mutta oikaisten terävän kulman Mutkavierre-tietä etelään vievälle pitkälle Hankamäentielle. Sitten kävelin suoraan 4 kilometriä etelään aina 6412-tielle asti, poikkeamatta enää pienemmille Kivikankaan ja Raatisen teille. Traktori ohitti minut useampaan kertaan ja moottoripyörä kerran. Keskustiellä oli kypäräpäinen polkupyöräilijä maininnut minulle kovasta tuulesta.
.
Hankasalmen kirkonkylä tuntui elävän jylhien metsien ja ehkä järvien eristämänä, ilman vilkasta läpikulkuliikennettä minnekään. Kulkuneuvoja kyllä näkyi busseista henkilöautoihin, jos tarvetta lähteä muualle tulisi.
.
Olin ainoa Onnibussiin nouseva Hankasalmelta, pikavuorojen puiselta pysäkkikatokselta. Kuljettaja oli katsonut laitteeltaan yhden asiakkaan olevan tulossa eikä halunnut nähdä lipun koodia.
.
***
Hankasalmella tapahtunutta:
- 2,8 Richterin maanjäristys torstai-iltana 11.5.2000 klo 18:29.
- Nainen potkaisi karhua kuonoon Hankasalmella 21.5.2006. (Edellisiltana Suomen Lordi voitti Euroviisut.)
HANKASALMI 5 33,8 Per. 1872
K: Puukirkko 1892 Josef Stenbäck (iso, 1700 paikkaa)
M: Museokylä 1700-luvun elämää, suuri savupirtti, kk.
M: Pienmäen talomuseo, alkup. paikoilla 21 rak. 1600-1700, Niemisjärvi
L: Hankamäki, pakanuuden ajan uhripaikka, näköalapaikka, luontopolku
N: Kovalanmäki 201 m, Ohenvuori 224 m
H: Jääskelänmäen pellot raivattu 700 vuotta sitten
Miksi? Museokylä (ulkomuseo)
Milloin? Tiistaina 29.8.2017
Onnibussi seisahtuu Hankasalmella vain "Jari-Pekka"-nimisen Neste-huoltamon pikavuoropysäkillä (11 km kirkonkylästä kaakkoon), jossa valtatieltä 9 (Jyväskylä-Kuopio) eroaa valtatie 23 itään kohti Pieksämäkeä.
.
Matkalippuni internetistä (hyvissä ajoin) maksoivat:
Helsinki-Jyväskylä 7 euroa klo 7-10:30,
Jyväskylä-Hankasalmi 1 euro klo 10:45-11:25,
Hankasalmi-Jkl 3 euroa klo 19:30-20:20 ja
Jyväskylä-Helsinki 7 euroa klo 20:30-24.
.
Kuljettaja kuulutti kaikki pysäkit, mutta Laukaan Lievestuoreelle ei jäänyt Liisakaan, vaikka tien varressa kohosivat hauskasti Nokkakiven huvipuiston vuoristorata ja maailmanpyörä.
.
Olin ainoa bussista poistuja Hankasalmella. Laskeuduin ruohoon tallatun polun kaidalta pysäkiltä "Jari-Pekan 24h" pihaan katsomaan vanhojen traktorien kokoelmaa, suihkulähdelammikkoa, kotaa, huvimajaa ja isoa rekka-autojen yöpymiskenttää. Ajo pihaan tapahtui Pieksämäen tieltä ja kyllä rekkoja risteyksessä pyörähtelikin. Talossa on Kotipizza ja kauppa. (Toinen Jari-Pekan huoltamo on Hartolassa).
.
Lähdin kävelemään 6412-tietä länteen. Liikenne oli miellyttävän rauhallista. Laskin 10 minuutin ajalta kaikki minut ohittaneet autot: 7 länteen ja 3 itään. Ensimmäiset polkupyöräilijät ja kävelijät näin vasta parin tunnin kuluttua kirkonkylässä.
.
En poikennut ensimmäiselle sivutielle pohjoiseen, Telppääntielle, vaan vasta toiselle, Raatisentielle, käveltyäni ensin 2,5 km 6412-tietä. Edellistä hiljaisempi oli Raatisentie synkässä korvessa, sylissään pari pientä peltoläikkää. Kaksi isoa lintua rääkyi pellolta. Yksi auto ohitti ja koira haukkui minut pihalta. Muutama talo vasta 1,5 km:n kävelymatkani päässä, missä Kivikankaantie lähti länteen, ilman autoja, johdattaen minut 2 km:n matkan Hankamäentielle.
.
Hankamäentie kulkee suoraan etelästä pohjoiseen 4 km, mutta minulle siitä oli jäljellä enää puolet. (Sivutie erosi itään pieneläinten hautausmaalle ja Suopellolle.) Haukkuvan koiratarhan jälkeen tulin peltoaukealle, josta kapeampi tie olisi jatkunut maatalon pihan läpi pohjoiseen, kai Hankamäen radiomastolle, ehkä näköalapaikalle ja luontopoluille.
.
Hankamäentie kääntyi 90 astetta länteen laskeutuakseen viivasuorana mäkeä alas 1,5 km kohti näkyviin tulevaa Hankasalmen kirkon tornia! Peltoa rinteessä, sitten pitkiä puita tien vieressä. Korkealle mäelle saattoi päilyä iso järvikin, Kuhankavesi kirkon takaa. Liikennevalo välkkyi keltaista kaukana, mutta se olikin tietä päällystävän työkoneen varoitusvalo.
.
Hankasalmen keskustassa ylitin Keskustien ja nousin rinteen ylös suuren puisen kirkon tykö. Vieressä avautui aukio, jonka toisella puolella risuaidan erottama kymmenkunnan rakennuksen ulkomuseo (jonne pääsymaksu 3 euroa). Koulutie vei koulukeskukselle, jossa oppilaita alakoulusta lukioon asti, ja monitoimitalolle, joka aiottiin remontoida, Hankasalmen Sanomien etusivun pääuutisen mukaan.
.
Laskeuduin jyrkän, kohti isoa Kuhankavettä syöksyvän rinteen. Alhaalla oli kahden aallonmurtajaniemen suojaama venevalkama, eteläpuolellaan uimaranta ja pohjoisessa leirintäalue. Kävelin pitemmän niemen päähän, johon oli sijoitettu penkki istuttavaksi, mutta tuuli piiskasi sadetta järveltä ja karkotti minut.
.
Kävelin Keskustietä pohjoiseen. Kirkkopuistossa aiottiin seinämainoksen mukaan korvata seurakunnan kirpputorin käyttämä rappeutunut puutalo hissillisellä 4-kerrostalolla, Tien itäpuolella vuorottelivat K-Rauta, S-market, K-market, Osuuspankki ja Linja-autoasema, jonka pihalla odotteli lähtöään kaksi bussia, Savonlinjan ja Jyväskylän Liikenteen.
.
Pikkutie linja-autoaseman ohi koilliseen osoittautui umpikujaksi. Putosin varomattomasti 10 cm syvään tien kuoppaan. Pohjoiseen saattoi näköjään kulkea vain pitkin Keskustietä, jonka laidan pysäkillä näin odottavan jo kolmannenkin erilaisen paikallisbussin. Olin katsonut internetin aikatauluista, ettei pohjoisesta naapurikunnasta Konnevedeltä ollut bussiyhteyttä Hankasalmelle kuin Jyväskylän kautta kiertäen.
.
Mistä lienee annettu kunnalle nimi Hankasalmi? Tulin sillalle ja katselin hämyistä joenpätkää tai kapeaa salmea, joka yhdisti toisiinsa koillisen pienen Hankaveden ja lounaisen isomman Kuhankaveden.
.
Ajoittainen pieni sade kiusasi harmaata elokuista kesäpäivää. Huomasin tienviitan kunnan pääkirjastolle, joka oli auki klo 17:ään, ja menin sisälle kuivumaan, lukemaan sanomalehtiä.
.
"Maaseudun Tulevaisuus" kertoi matkatoimston järjestämistä sokkoretkistä, jolloin asiakas ei tiedä etukäteen, minne bussi vie. Isossa broadsheet-sanomalehdessä oli reilusti 8 sarjakuvaa, muttei kovin hyviä. Jossakin Pieksämäen tai muussa pikkulehdessä yli puolet sivuista käsitteli paikallista urheilutoimintaa! "Päiwämies" Oulusta keskittyi kirjoittamaan Raamatun asioista, mutta huomioni kiinnittyi moniin työpaikka-ilmoituksiin, joissa haettiin lastenhoitajaa, vanhoillis-lestadiolaistenko dinosaurusten joukosta?
.
Asiakkaita lappasi kirjastossa selvittämässä virkailijan kanssa hauskalla paikallisella murteella vaikkapa lainojensa myöhästymisiä. Koulunuorisoa kertyi omaan nurkkaansa pitämään ääntä ja nauramaan yhä uudelleen raikuvasti, vaikka virkailija kävikin välillä hyssyttelemässä.
.
Kirjaston ilmaisissa poistokirjoissa jaettiin sarjakuvia: Claire Bretecheria, Gene Kurkijärveä, jyväskyläläistä Riitta Uusitaloa, sekä Heikki Paakkasen "Sissi ja siviilipalveluhenkilö".
.
Vaihtelevien hetkittäisten vesikuurojen seassa, välillä sateenvarjon alla, kävelin takaisin "Jari-Pekan" huoltoasemalle. Ensin kirkolta itään ylös Hankamäelle, mutta oikaisten terävän kulman Mutkavierre-tietä etelään vievälle pitkälle Hankamäentielle. Sitten kävelin suoraan 4 kilometriä etelään aina 6412-tielle asti, poikkeamatta enää pienemmille Kivikankaan ja Raatisen teille. Traktori ohitti minut useampaan kertaan ja moottoripyörä kerran. Keskustiellä oli kypäräpäinen polkupyöräilijä maininnut minulle kovasta tuulesta.
.
Hankasalmen kirkonkylä tuntui elävän jylhien metsien ja ehkä järvien eristämänä, ilman vilkasta läpikulkuliikennettä minnekään. Kulkuneuvoja kyllä näkyi busseista henkilöautoihin, jos tarvetta lähteä muualle tulisi.
.
Olin ainoa Onnibussiin nouseva Hankasalmelta, pikavuorojen puiselta pysäkkikatokselta. Kuljettaja oli katsonut laitteeltaan yhden asiakkaan olevan tulossa eikä halunnut nähdä lipun koodia.
.
***
Hankasalmella tapahtunutta:
- 2,8 Richterin maanjäristys torstai-iltana 11.5.2000 klo 18:29.
- Nainen potkaisi karhua kuonoon Hankasalmella 21.5.2006. (Edellisiltana Suomen Lordi voitti Euroviisut.)
HANKASALMI 5 33,8 Per. 1872
K: Puukirkko 1892 Josef Stenbäck (iso, 1700 paikkaa)
M: Museokylä 1700-luvun elämää, suuri savupirtti, kk.
M: Pienmäen talomuseo, alkup. paikoilla 21 rak. 1600-1700, Niemisjärvi
L: Hankamäki, pakanuuden ajan uhripaikka, näköalapaikka, luontopolku
N: Kovalanmäki 201 m, Ohenvuori 224 m
H: Jääskelänmäen pellot raivattu 700 vuotta sitten
torstai 29. huhtikuuta 2010
35. HAMINA
Asukkaita 10 tuhatta (10'004 vuonna 1961), EU-kannatus 75,3 % (1994)
Miksi? Ympyräkaupunki, reserviupseerikoulu RUK
Milloin? Lauantaina 12.5.1990. Sekä useasti myöhempinä vuosina.
Etelä-Suomen Linjaliikenteen (Pukaro) bussi oli lähdössä Helsingistä 8:58, kun siihen ehdin. Lomalipun ojensin. Ensin kuski otti vain 100 km:n lipukkeen ja kysyi: "Yksikö kerrallaan näitä käytetään?" Hän tutki Savonlinjojen lippuohjeiden monistettaan. 170 km:n kupongit annoin.
Bussissa oli vain kolme tyhjää riviä, takaosissa. Hesperianpuistosta tuli matkustaja lisää, ja joka pysäkiltä (Porvooseen meneviä), Itäkeskuksesta jopa 7! Porvooseen tultiin 15 minuuttia myöhässä: "Jatkamme välittömästi!" Ihmisryntäys ulos.
Pukaro ohitettiin huomaamattomasti. Vakiovuoro poikkesi pikkuteille, hiekkaa, yksi kaista, pellon laitaa. Cornwall palasi mieleeni edelliskesältä. En lukenut, katsoin maisemia 3,5 tuntia.
Anjalassa rakennettiin juuri uimalaa, katto oli täynnä kypäräpäitä kuin muurahaisia. Kymijoki oli kauniin sininen Anjalankoskella. Inkeroisissa oli patsas ja 8 matkustajaa poistui klo 11:49, vain minä ja yksi nainen jäi kyytiin. Nainenkin ulos, olen yksin, kunnes yksi lippalakkinen maamies saapuu Metsäkylän seurantalolta 12:07. Haminaan on enää 20 km.
Haminalle minulla on aikaa 6 tuntia. Linjuriasemalla on 9 laituria, odottajia seinustalla. Lähden umpimähkään kävelemään, kuljen mitäänsanomatonta katua pitkin. Aurinkoista. Oho, tori vasemmalla, ruma, iso, suorakaiteen muotoinen, nelikulmainen aukio. Jatkan suoraan.
Puhelinkioski, lähistön kartta revitty pois, kuten aina, mutta Karhulan kartta on saatavilla. Sotilaspukuinen kävelee, kulman takana poliisiasema, edessä jäätelökioski asiakkaita ympärillään. Oho, olenkin raatihuoneen torin laidalla. Kierrän pienintä ympyrää ympäri ja vasta muistan olevani Ympyräkaupungissa.
Komeaa historiallista arkkitehtuuria, raatihuone, tornit, kirkot, Vehkalahden kirkko, ortodoksinen kirkko, puiset porvaristalot. Kierrän Pikkuympyrän ja Isoympyrän kadut. Pää pysyy pyörällä: en koskaan löydä etsimääni Kirkkojärveä! (Sehän onkin kuivattu, opin myöhemmin.) Merenrantaa satamineen käyn vilkaisemassa.
Ympyrät ovat rauhallisia, eivät kovin ihmeellisiä. Roopertinkatu - Galleriaan (Ruutikellari). Löydän ensimmäisen vallinsarven, joka on kuin Suomenlinnasta. Komeita, jännittäviä valleja. Vallien lomiin on sijoitettu vaikkapa urheilukenttiä. Vallinharjalta olisi hyvä katsella kilpailuja. Näen muitakin turisteja sekä Leningradiin menevän bussin.
Kirjaston löydän sattumalta klo 13:30 kääntyessäni Isoympyrän päässä. Auki -14 lauantaina, arkisin 13-19. Paljon kirjoja ahtaassa tilassa. Eteisessä lainaustiski ja poistohylly. Ostan kympillä kiinnostavimman 1700-1800-osan Einar Juveliuksen 7-osaisesta Suomen historiasta.
Tunkeudun kasarmialueen valleille aidanraosta, valokuvaan torneja ja harjoitusmaastoa. Auto ampaisee ohitseni. 2 sotilasta kulkee pyörillä ja 2 jalkaisin. Poistun kerrostalon pihalle ja löysän naruaidan yli. Sotilasalueilla kieltokylttejä siviileille.
Muistan että minulla oli matkalukemisena anarkistilehti Kapinatyöläinen, josta en diggaa, mutta olen lehtien näytekappaleiden keräilijä. Mahtaisivatko jonkun upseerin verisuonet pullistua lehden nähdessään (kansikuvassa hirtettiin porvarillinen pääministeri), jos minut olisi pidätetty kielletyltä alueelta ja reppuni olisi tutkittu.
Rumat maisemapostikortit maksavat Sokoksessa 2 mk 50 penniä. Ostan jäätelöä ja keksejä Mistosta, syön valleilla. Kesäteatteri on juuri rakenteilla. Kierrän RUK:n kasarmialueen ympäri. Upseerikerho ja toimiupseerien oma vastaava sitä vastapäätä. Valokuvaan myös Sotkun, sotilaskodin. Maksan kaksi 5-pennistä Varvara-patsaan käsilaukkuun. Upseerien naisia lapsineen asuinrakennuksen pihalla. Lähden kohti Karhulaa bussilla klo 18:25.
HAMINA 10 k 75,3 Kaup.1653 (r. Fredrikshamn)
K: Uusklassillinen, empire-vaikutteinen tiilikirkko 1843 C.L. Engel
K: Vehkalahden P. Marian keskiaik. kivikirkko 1400 (torni 1828 Engel)
K: Pietari-Paavalin ortodoksikirkko 1837 Visconti
M: Kauppiaantalon museo, Kasarmikatu 6
M: Kaupunginmuseo, kaupungin vanhin talo, Kadettikoulunk. 2
M: Jääkärimuseo, kasarmialueella
M: Reserviupseerikoulun museo, päävartiorakennus 1779
M: Laivamuseo s/s Hyöky, Tervasaaren satama
R: Suomen ainoa ympyräasemakaava 1722
R: Linnoitusvallit yli 3 km pitkät
R: Lipputorni 1790 matkailuopastuskeskus, kauppatori
R: Raatihuone 1798 Brockman, ympyräkaupungin keskipisteessä
R: Reserviupseerikoulun rakennukset
P: Haminan rauhan (1809) muistokivi kirkkopuistossa
P: Kaatuneiden upseerien muistomerkki 1957 K. Kallio
P: Varvara-patsas ja Ahtaajat-patsas, V. Haukkavaara
Miksi? Ympyräkaupunki, reserviupseerikoulu RUK
Milloin? Lauantaina 12.5.1990. Sekä useasti myöhempinä vuosina.
Etelä-Suomen Linjaliikenteen (Pukaro) bussi oli lähdössä Helsingistä 8:58, kun siihen ehdin. Lomalipun ojensin. Ensin kuski otti vain 100 km:n lipukkeen ja kysyi: "Yksikö kerrallaan näitä käytetään?" Hän tutki Savonlinjojen lippuohjeiden monistettaan. 170 km:n kupongit annoin.
Bussissa oli vain kolme tyhjää riviä, takaosissa. Hesperianpuistosta tuli matkustaja lisää, ja joka pysäkiltä (Porvooseen meneviä), Itäkeskuksesta jopa 7! Porvooseen tultiin 15 minuuttia myöhässä: "Jatkamme välittömästi!" Ihmisryntäys ulos.
Pukaro ohitettiin huomaamattomasti. Vakiovuoro poikkesi pikkuteille, hiekkaa, yksi kaista, pellon laitaa. Cornwall palasi mieleeni edelliskesältä. En lukenut, katsoin maisemia 3,5 tuntia.
Anjalassa rakennettiin juuri uimalaa, katto oli täynnä kypäräpäitä kuin muurahaisia. Kymijoki oli kauniin sininen Anjalankoskella. Inkeroisissa oli patsas ja 8 matkustajaa poistui klo 11:49, vain minä ja yksi nainen jäi kyytiin. Nainenkin ulos, olen yksin, kunnes yksi lippalakkinen maamies saapuu Metsäkylän seurantalolta 12:07. Haminaan on enää 20 km.
Haminalle minulla on aikaa 6 tuntia. Linjuriasemalla on 9 laituria, odottajia seinustalla. Lähden umpimähkään kävelemään, kuljen mitäänsanomatonta katua pitkin. Aurinkoista. Oho, tori vasemmalla, ruma, iso, suorakaiteen muotoinen, nelikulmainen aukio. Jatkan suoraan.
Puhelinkioski, lähistön kartta revitty pois, kuten aina, mutta Karhulan kartta on saatavilla. Sotilaspukuinen kävelee, kulman takana poliisiasema, edessä jäätelökioski asiakkaita ympärillään. Oho, olenkin raatihuoneen torin laidalla. Kierrän pienintä ympyrää ympäri ja vasta muistan olevani Ympyräkaupungissa.
Komeaa historiallista arkkitehtuuria, raatihuone, tornit, kirkot, Vehkalahden kirkko, ortodoksinen kirkko, puiset porvaristalot. Kierrän Pikkuympyrän ja Isoympyrän kadut. Pää pysyy pyörällä: en koskaan löydä etsimääni Kirkkojärveä! (Sehän onkin kuivattu, opin myöhemmin.) Merenrantaa satamineen käyn vilkaisemassa.
Ympyrät ovat rauhallisia, eivät kovin ihmeellisiä. Roopertinkatu - Galleriaan (Ruutikellari). Löydän ensimmäisen vallinsarven, joka on kuin Suomenlinnasta. Komeita, jännittäviä valleja. Vallien lomiin on sijoitettu vaikkapa urheilukenttiä. Vallinharjalta olisi hyvä katsella kilpailuja. Näen muitakin turisteja sekä Leningradiin menevän bussin.
Kirjaston löydän sattumalta klo 13:30 kääntyessäni Isoympyrän päässä. Auki -14 lauantaina, arkisin 13-19. Paljon kirjoja ahtaassa tilassa. Eteisessä lainaustiski ja poistohylly. Ostan kympillä kiinnostavimman 1700-1800-osan Einar Juveliuksen 7-osaisesta Suomen historiasta.
Tunkeudun kasarmialueen valleille aidanraosta, valokuvaan torneja ja harjoitusmaastoa. Auto ampaisee ohitseni. 2 sotilasta kulkee pyörillä ja 2 jalkaisin. Poistun kerrostalon pihalle ja löysän naruaidan yli. Sotilasalueilla kieltokylttejä siviileille.
Muistan että minulla oli matkalukemisena anarkistilehti Kapinatyöläinen, josta en diggaa, mutta olen lehtien näytekappaleiden keräilijä. Mahtaisivatko jonkun upseerin verisuonet pullistua lehden nähdessään (kansikuvassa hirtettiin porvarillinen pääministeri), jos minut olisi pidätetty kielletyltä alueelta ja reppuni olisi tutkittu.
Rumat maisemapostikortit maksavat Sokoksessa 2 mk 50 penniä. Ostan jäätelöä ja keksejä Mistosta, syön valleilla. Kesäteatteri on juuri rakenteilla. Kierrän RUK:n kasarmialueen ympäri. Upseerikerho ja toimiupseerien oma vastaava sitä vastapäätä. Valokuvaan myös Sotkun, sotilaskodin. Maksan kaksi 5-pennistä Varvara-patsaan käsilaukkuun. Upseerien naisia lapsineen asuinrakennuksen pihalla. Lähden kohti Karhulaa bussilla klo 18:25.
HAMINA 10 k 75,3 Kaup.1653 (r. Fredrikshamn)
K: Uusklassillinen, empire-vaikutteinen tiilikirkko 1843 C.L. Engel
K: Vehkalahden P. Marian keskiaik. kivikirkko 1400 (torni 1828 Engel)
K: Pietari-Paavalin ortodoksikirkko 1837 Visconti
M: Kauppiaantalon museo, Kasarmikatu 6
M: Kaupunginmuseo, kaupungin vanhin talo, Kadettikoulunk. 2
M: Jääkärimuseo, kasarmialueella
M: Reserviupseerikoulun museo, päävartiorakennus 1779
M: Laivamuseo s/s Hyöky, Tervasaaren satama
R: Suomen ainoa ympyräasemakaava 1722
R: Linnoitusvallit yli 3 km pitkät
R: Lipputorni 1790 matkailuopastuskeskus, kauppatori
R: Raatihuone 1798 Brockman, ympyräkaupungin keskipisteessä
R: Reserviupseerikoulun rakennukset
P: Haminan rauhan (1809) muistokivi kirkkopuistossa
P: Kaatuneiden upseerien muistomerkki 1957 K. Kallio
P: Varvara-patsas ja Ahtaajat-patsas, V. Haukkavaara
34. HALSUA
Asukkaita 1 tuhat (2207 vuonna 1961), EU-kannatus 21,5 % (1994)
Miksi? Vaivaisukko ja luontokohteita?
Milloin? (*6) En ole vielä käynyt!
Halsualla tapahtunutta: Kairinnevalla, Vapon turvesuolla sattui 20.5.2000 suuri tulipalo, jota sammuttamassa oli yli 300 miestä.
HALSUA 1 21,5 Per. 1868
K: Puukirkko, tapuli, vaivaisukko 1826 J. Kuorikoski
K: Alttaritaulu 'Ehtoollisen as, Ristillä, Ylösnousemus'
M: Kotiseutumuseo ja muinaisaitta, kirkon vieressä
M: Viljami Kalliokoski -museo, kk.
R: Tiilisaaren pohjalainen taloryhmä, 5 km kirkolta
P: Nälkävuosien 1867-68 muistomerkki, S. Kalliokoski
L: Kirkonkylän harjumaisema
L: Soidinkallion luontopolku
L: Perennaario, perennalajipuisto, koristekasveja 800 lajia
L: Alajoen myllypato ja koski, 7 km kirkolta
V: Venetjoen tekojärvi ja pato, 9 km kirkolta
KUNTIEN NÄHTÄVYYDET
(Kunta, asukasluku tuhansia, k=kaupunki, EU-kannatus% 1994)
K: kirkko
M: museo
R: rakennus
P: patsas
L: luonto
N: näköalapaikka
E: erikoisuus
V: vesistöt
T: taajamat
H: historia
Miksi? Vaivaisukko ja luontokohteita?
Milloin? (*6) En ole vielä käynyt!
Halsualla tapahtunutta: Kairinnevalla, Vapon turvesuolla sattui 20.5.2000 suuri tulipalo, jota sammuttamassa oli yli 300 miestä.
HALSUA 1 21,5 Per. 1868
K: Puukirkko, tapuli, vaivaisukko 1826 J. Kuorikoski
K: Alttaritaulu 'Ehtoollisen as, Ristillä, Ylösnousemus'
M: Kotiseutumuseo ja muinaisaitta, kirkon vieressä
M: Viljami Kalliokoski -museo, kk.
R: Tiilisaaren pohjalainen taloryhmä, 5 km kirkolta
P: Nälkävuosien 1867-68 muistomerkki, S. Kalliokoski
L: Kirkonkylän harjumaisema
L: Soidinkallion luontopolku
L: Perennaario, perennalajipuisto, koristekasveja 800 lajia
L: Alajoen myllypato ja koski, 7 km kirkolta
V: Venetjoen tekojärvi ja pato, 9 km kirkolta
KUNTIEN NÄHTÄVYYDET
(Kunta, asukasluku tuhansia, k=kaupunki, EU-kannatus% 1994)
K: kirkko
M: museo
R: rakennus
P: patsas
L: luonto
N: näköalapaikka
E: erikoisuus
V: vesistöt
T: taajamat
H: historia
33. HALIKKO
Asukkaita 8 tuhatta (6916 vuonna 1961), EU-kannatus 53,3 % (1994)
Yhdistynyt Salon kaupunkiin vuoden 2009 alusta.
Miksi? Historiasta rikasta kulttuuriseutua
Milloin? Maanantaina 9.8.1999
Salosta klo 17:35 kävelin 4 km luoteeseen Halikkoon. Nousin mäelle, josta näkyi kuin kaukana, kilometrin päässä, kirkko ja vesitorni sekä laaksossa markettien kattoja. Vierailin sisälläkin upeassa kirkossa, jonka seinillä oli vaakunoita. Opas kesätyössään, vielä "finninaamainen" nuorukainen, seurasi perässäni: "Tulitte lähinnä katsomaan kirkkoa?". Kirkko oli avoinna klo 20 asti, mutta kävelin takaisin Salon linja-autoasemalle jo klo 18:40-19:20.
HALIKKO 8 53,3 Per. 1867
K: P. Birgitan keskiaik. harmaakivikirkko 1440 Henrik Olavinpoika Horn
K: Kirkon kuori 1799 Johan Sundsten, empire-ristikirkoksi 1815 Carlo Bassi
K: Alttaritaulu 'Keihäänpisto'
K: Alaosaltaan harmaakivinen, kolminivelinen tapuli 1773 Matti Åkerblom
K: Kustaa Mauri Armfeltin hauta
K: Hornien sukuhaudat
K: Klaus Hornin kivilevy 1500- kivenhakkaaja Antonius
K: Niilo Mannersköldin hautavaakuna 1655
K: Klinckowström-suvun kivinen hautakappeli 1831 C.L. Engel
K: Angelniemen puukirkko 1772 Matti Åkerblom
K: Alttaritaulu A. Såltin
K: Vaskion puukirkko 1908
M: Kotiseutumuseo, viljamakasiini 1849, kk.
M: Kreivinmäen ulkomuseo, 1700-, 3 km kirkolta Turkuun päin
M: Trömperin kestikievari, 1700-, Hajala, Paimion rajalla
M: Rikalan Vendimuseo, Rikalan muinaispolku
R: Yksityisiä aateliskartanoita: Joensuu, Wiurila, Vuorentaka
P: Sankaripatsas 'Taisteleva leijona ja sotilas' Yrjö Liipola
P: Karjalaan jääneiden vainajien patsas, Viljo Savikurki
P: Raivaajapatsas, Kalervo Kallio
L: Rikalan linnavuori
L: Pöylän linnavuori, Hajala
L: Pirunvuori, Suppalan metsä, hiidenkirnu
L: Somerojan uhrilähde, Salaisten tie, 11 km kirkolta koilliseen
L: Meisalan uhrikivi
L: Raiviston pähkinälehto, kk.
L: Vaisakon tammilehto, Halikon lahti, Vuorentaan kartano
L: Pihkon tammilehto
Yhdistynyt Salon kaupunkiin vuoden 2009 alusta.
Miksi? Historiasta rikasta kulttuuriseutua
Milloin? Maanantaina 9.8.1999
Salosta klo 17:35 kävelin 4 km luoteeseen Halikkoon. Nousin mäelle, josta näkyi kuin kaukana, kilometrin päässä, kirkko ja vesitorni sekä laaksossa markettien kattoja. Vierailin sisälläkin upeassa kirkossa, jonka seinillä oli vaakunoita. Opas kesätyössään, vielä "finninaamainen" nuorukainen, seurasi perässäni: "Tulitte lähinnä katsomaan kirkkoa?". Kirkko oli avoinna klo 20 asti, mutta kävelin takaisin Salon linja-autoasemalle jo klo 18:40-19:20.
HALIKKO 8 53,3 Per. 1867
K: P. Birgitan keskiaik. harmaakivikirkko 1440 Henrik Olavinpoika Horn
K: Kirkon kuori 1799 Johan Sundsten, empire-ristikirkoksi 1815 Carlo Bassi
K: Alttaritaulu 'Keihäänpisto'
K: Alaosaltaan harmaakivinen, kolminivelinen tapuli 1773 Matti Åkerblom
K: Kustaa Mauri Armfeltin hauta
K: Hornien sukuhaudat
K: Klaus Hornin kivilevy 1500- kivenhakkaaja Antonius
K: Niilo Mannersköldin hautavaakuna 1655
K: Klinckowström-suvun kivinen hautakappeli 1831 C.L. Engel
K: Angelniemen puukirkko 1772 Matti Åkerblom
K: Alttaritaulu A. Såltin
K: Vaskion puukirkko 1908
M: Kotiseutumuseo, viljamakasiini 1849, kk.
M: Kreivinmäen ulkomuseo, 1700-, 3 km kirkolta Turkuun päin
M: Trömperin kestikievari, 1700-, Hajala, Paimion rajalla
M: Rikalan Vendimuseo, Rikalan muinaispolku
R: Yksityisiä aateliskartanoita: Joensuu, Wiurila, Vuorentaka
P: Sankaripatsas 'Taisteleva leijona ja sotilas' Yrjö Liipola
P: Karjalaan jääneiden vainajien patsas, Viljo Savikurki
P: Raivaajapatsas, Kalervo Kallio
L: Rikalan linnavuori
L: Pöylän linnavuori, Hajala
L: Pirunvuori, Suppalan metsä, hiidenkirnu
L: Somerojan uhrilähde, Salaisten tie, 11 km kirkolta koilliseen
L: Meisalan uhrikivi
L: Raiviston pähkinälehto, kk.
L: Vaisakon tammilehto, Halikon lahti, Vuorentaan kartano
L: Pihkon tammilehto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
