Asukkaita 5 tuhatta (6871 vuonna 1961), EU-kannatus 34,2 % (1994)
Miksi? Keskiaikainen harmaakivikirkko
Milloin? Maanantaina 7.8.2000
Maksoin 24 markkaa ja ajoin junalla Vaasasta Tervajoelle klo 15:05 -30. Oli paljon matkustajia parissa-kolmessa vaunussa. Tervajoella aloin painella ripeästi asemalta pohjoiseen ja päätietä itään (kävelytienä oli vanha ajotie). Koira kulki irrallaan. Kyrönjoki näkyi välillä vasemmalla eli pohjoispuolella. "Isokyrö 4 km" viitta tuli vastaan, suunta vasemmalle pohjoiseen.
Saavuin Isonkyrön kirkolle klo 16:55. Ihailin 20 minuuttia mm. upeita kattopiirroksia! Sitten kävelin kylätietä kaakkoon, kunnes valtatien risteykseen, josta Isonkyrön asemalle etelään enää 3 km. Kauppa tasoristeyksen luona oli suljettu jo klo 17. Asemakuja vei länteen. Juna Vaasasta saapui 18:50, ehdittyäni kiireeni jälkeen jopa odotella 7 minuuttia. Maksoin 20 markkaa Seinäjoelle, jonne pääsin klo 19:20.
Jälleen kerran selvisin tiukasta kävelyaikataulusta täysin vieraassa ympäristössä myöhästymättä jatkoyhteydestä. Nelisen tuntia ja kuutisentoista kilometriä kävelyä halki minulle uusien Isonkyrön maisemien sekä tutustuminen kirkkoon ja valokuvaus.
ISOKYRÖ 5 34,2 Per. 1865 (r. Storkyro)
K: Pyhän Laurentiuksen keskiaikainen harmaakivikirkko 1304/1510
K: Seinämaalauksia 114 kpl v. 1514-1560-, korjattu 1927
K: Puisia pyhimyspatsaita 1400-luvulta alkaen
K: Uusi kirkko 1877 G.T. Chiewitz / E.B. Lohrman
K: Alttaritaulu Rubens-kopio 'Ristiinnaulittu' 1878 Ida Silfverberg
K: Orisbergin kirkko 1830 C.L. Engel, Kotilammen rannalla
K: Orisbergin kartanon hautausmaa
M: Talonpoikais-kotiseutumuseo, savusauna, pitsiaitta
M: Asemiesmuseo, sotahistoriaa nuijasodasta alkaen
M: Perttilän riippusilta 1909, Suomen vanhin, museosilta
R: Pappila Mariendahl 1830 C.L. Engel
R: Orisbergin kartano (Björkenheim-suvun om.), 3-krs. päärak. 1804 Granstedt
P: Sankaripatsas 1920 M. Visanti
P: Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki 1951 Lähteenkorva
L: Leväluhdan uhrilähde Orismalassa vuosilta 500-600
L: Pukkilan kalmisto Palokylässä
L: Tuomaanmäki, pronssikautinen satamapaikka
L: Vuoressalon muinaishaudat
L: Lukkokivi, vendien satamapaikka 1200-
P: Napuen taistelun 19.2.1714 muistomerkki 1920 M. Visanti
V: Kyrönjoki
maanantai 14. kesäkuuta 2010
70. ISOJOKI
Asukkaita 2 tuhatta (5103 vuonna 1961), EU-kannatus 26,2 % (1994)
Miksi? (Kyllikki Saaren murhan arvoitus?) Lauhanvuori.
Milloin? Torstaina 31.10.1996. Lauhanvuori sunnuntaina 18.6.2006
"Tämä näyttääkin oikein ISO-joelta", kommentoi linja-auton toinen matkustaja, naishenkilö, kun ohitimme Isojoen komean puukirkon. Saavuin Pori-Seinäjoki-reittiä kulkeneella linja-autolla Kankaanpäästä, josta tuli matkaa 50 km ja ajoaikaa kului 11:35 - 12:20.
Isojoen Matkahuollon penkillä istuskeli porukkaa. Suuntasin kävelyni etelään kirkolle ja sitten lounaaseen, alas pienelle joelle. Kylän asutus loppuikin jo. Hautausmaa., lehtikomposti. Kaakossa virastotalo, kapakka, kauppatori, askartelubussi, uudenaikainen paloasema. Etsin Peltokankaantietä, en löytänyt sivuteiltäkään.
Otin uudeksi suunnakseni pohjoisen: oikealla koulu, L-muotoinen monitoimitalo, kirjasto. Edempänä metsää, huokean yksinkertaisia rivitaloja, punaisia, harjakattoisia ja puurakenteisia. Ankeita pikkupihoja. Viimeinen tie onkin Peltokankaantie. Kuusi postilaatikkoa. Kierrän lenkin ja huomaan taas saavuttaneeni taajaman rajan.
Palaan ydinkeskustaan, Matkahuollolle. Kello on 14, eipä aja kesäbussia. Aikataulu seinällä on 29.5. alkaen, ja juuri loppuu lokakuu! Kirjasto on sulkeutunut, pienet ikkunat pohjoiseen metsään, sälekaihtimet etelään. Liimaan pysäkin katokseen Compopuksen mainoksen.
Kello 15 lähtee linja-auto Kristiinaan (kaupunkiin). Neljä aikuista etupenkeillä. 25 markkaa maksaisi 40 km, annan bussilomalipustani 50 km:n lapun. Bussi ajaa ensimmäiseksi koulun pihaan, jossa se täyttyy lapsista, joita sitten jää vähitellen muutama kerrallaan eri pysäkeille. Reittinä on Möykky, Vanhakylä, Karijoki, Lapväärtti, Kristiinankaupunki.
Maalaismatkustajalla oli asiaa kuljettajalle:
"Koska auto lähtee takaisin?"
"Saapuu Kristiinaan 16:10 ja lähtee 16:15."
"Ehdin silloin käydä Alkossa!" helpottui maalaismies.
***
Isojoen Lauhanvuorella kävin kesäkuussa 2006 henkilöautolla. Perille pitkä kurja metsätie itään 15 km. Kuivaa, kurjannäköistä, kelottuvaa metsää. Alkuun tasaista, lopulta pientä nousua.
Perillä rumentava radiomasto, pysäköintialue. Mutta mahtava puinen näkötorni, 22 metriä korkea, rakennettu vuonna 2003. Edellinen oli palanut 2002, uudessa avarampi rakenne, ettei palaisi yhtä äkkiä. Joitakin muitakin puhetta pölöttäviä matkailijoita, huipulla jutteleva ukko. Välikerroksissa istumapenkki, kuten ylhäällä myös. Vain metsää näkyy joka suuntaan, kaista vettä lännessä, vaiko auer? Länsi-Suomen korkein paikka, 231 metriä merenpinnasta. Maan tasolta ei näe mitään metsän vuoksi. Laatikossa esitteitä.
Poistuimme lyhyttä ja helppoa tietä itään, Muurahaiseen, josta jatkoimme etelään Honkajoen ja Kankaanpään suuntaan.
ISOJOKI 2 26,2 (r. Storå)
K: Puukirkko 1833 C.L. Engel
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulittu'
M: Isojoen museo
P: Maailman suurin perunankuorintaveitsi, Matkahuollon edessä
L: Lauhanvuoren kansallispuisto, pitkospuu-patikkareitti 'Lauhan lenkki'
L: Spitaalijärvi, erämaalampi Lauhanvuorella
N: Lauhanvuori 231 m, jäkälärinteitä, hiidenpeltoja
V: Isojoki, paljon koskia, rakentamaton vaelluskalajoki
Miksi? (Kyllikki Saaren murhan arvoitus?) Lauhanvuori.
Milloin? Torstaina 31.10.1996. Lauhanvuori sunnuntaina 18.6.2006
"Tämä näyttääkin oikein ISO-joelta", kommentoi linja-auton toinen matkustaja, naishenkilö, kun ohitimme Isojoen komean puukirkon. Saavuin Pori-Seinäjoki-reittiä kulkeneella linja-autolla Kankaanpäästä, josta tuli matkaa 50 km ja ajoaikaa kului 11:35 - 12:20.
Isojoen Matkahuollon penkillä istuskeli porukkaa. Suuntasin kävelyni etelään kirkolle ja sitten lounaaseen, alas pienelle joelle. Kylän asutus loppuikin jo. Hautausmaa., lehtikomposti. Kaakossa virastotalo, kapakka, kauppatori, askartelubussi, uudenaikainen paloasema. Etsin Peltokankaantietä, en löytänyt sivuteiltäkään.
Otin uudeksi suunnakseni pohjoisen: oikealla koulu, L-muotoinen monitoimitalo, kirjasto. Edempänä metsää, huokean yksinkertaisia rivitaloja, punaisia, harjakattoisia ja puurakenteisia. Ankeita pikkupihoja. Viimeinen tie onkin Peltokankaantie. Kuusi postilaatikkoa. Kierrän lenkin ja huomaan taas saavuttaneeni taajaman rajan.
Palaan ydinkeskustaan, Matkahuollolle. Kello on 14, eipä aja kesäbussia. Aikataulu seinällä on 29.5. alkaen, ja juuri loppuu lokakuu! Kirjasto on sulkeutunut, pienet ikkunat pohjoiseen metsään, sälekaihtimet etelään. Liimaan pysäkin katokseen Compopuksen mainoksen.
Kello 15 lähtee linja-auto Kristiinaan (kaupunkiin). Neljä aikuista etupenkeillä. 25 markkaa maksaisi 40 km, annan bussilomalipustani 50 km:n lapun. Bussi ajaa ensimmäiseksi koulun pihaan, jossa se täyttyy lapsista, joita sitten jää vähitellen muutama kerrallaan eri pysäkeille. Reittinä on Möykky, Vanhakylä, Karijoki, Lapväärtti, Kristiinankaupunki.
Maalaismatkustajalla oli asiaa kuljettajalle:
"Koska auto lähtee takaisin?"
"Saapuu Kristiinaan 16:10 ja lähtee 16:15."
"Ehdin silloin käydä Alkossa!" helpottui maalaismies.
***
Isojoen Lauhanvuorella kävin kesäkuussa 2006 henkilöautolla. Perille pitkä kurja metsätie itään 15 km. Kuivaa, kurjannäköistä, kelottuvaa metsää. Alkuun tasaista, lopulta pientä nousua.
Perillä rumentava radiomasto, pysäköintialue. Mutta mahtava puinen näkötorni, 22 metriä korkea, rakennettu vuonna 2003. Edellinen oli palanut 2002, uudessa avarampi rakenne, ettei palaisi yhtä äkkiä. Joitakin muitakin puhetta pölöttäviä matkailijoita, huipulla jutteleva ukko. Välikerroksissa istumapenkki, kuten ylhäällä myös. Vain metsää näkyy joka suuntaan, kaista vettä lännessä, vaiko auer? Länsi-Suomen korkein paikka, 231 metriä merenpinnasta. Maan tasolta ei näe mitään metsän vuoksi. Laatikossa esitteitä.
Poistuimme lyhyttä ja helppoa tietä itään, Muurahaiseen, josta jatkoimme etelään Honkajoen ja Kankaanpään suuntaan.
ISOJOKI 2 26,2 (r. Storå)
K: Puukirkko 1833 C.L. Engel
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulittu'
M: Isojoen museo
P: Maailman suurin perunankuorintaveitsi, Matkahuollon edessä
L: Lauhanvuoren kansallispuisto, pitkospuu-patikkareitti 'Lauhan lenkki'
L: Spitaalijärvi, erämaalampi Lauhanvuorella
N: Lauhanvuori 231 m, jäkälärinteitä, hiidenpeltoja
V: Isojoki, paljon koskia, rakentamaton vaelluskalajoki
69. INKOO
Asukkaita 4 tuhatta (3936 vuonna 1961), EU-kannatus 54,4 % (1994)
Miksi? Keskiaikainen kirkko rannikolla. Fagervikin kylämiljöö.
Milloin? Tiistaina 19.5.1993. Torstaina 23.7.1998. Lauantaina 29.5.1999
Lähdin toukokuussa 1993 melko tyhjällä S-junalla Espoon asemalta 13:41 (Helsingistä 13:22). Vain junan etuosa jatkoi Kirkkonummelta eteenpäin. Tylsähköjä peltomaisemia. Inkoossa oli rakennettu korotettu laituri asemalta länteen.
Kävelin vaistonvaraisesti itään, ilman karttaa. Tien 186 viitta etelään: "Hamnarna 6". Aurinko porotti. Kello 14:20 - 15:30 kävelin etelään kohti merta, kunnes tie päättyi teollisuussatamaan!
Matkan varrella oli Fagervikin (9 km) tienhaarassa (länteen) ollut viitta koilliseen, takaisinpäin, "Inkoo 5", mutta olin sinnikkäästi suunnannut merelle päin?
Palasin 4 km Helsinki-Hanko-tielle n:o 51 (Helsingin päässä se on Länsiväylä). Yllättäen siinä näkyi vain etelästä tulijoille myös viitta pikkutielle "Inkoo 3". Pohjoispuolelta Inkoo-teksti puuttui kokonaan, sinne näkyi vain "Helsinki" ja "Hanko", enkä ollut tullessani vilkaissut olkani yli!
Kävelemäni 186-tie oli hiljainen, toisin kuin 51-tie. Söin kulkiessani rinkilöitä ja join Pepsiä, ostin Bergmanin kaupasta. Lopulta "Torpantie" oikaisi kävelijän viistosti kohti Inkoon kirkonkylää. Opaskarttakin tuli vastaan.
Panin merkille postilaatikot kaksikerrostalojen oven pielessä, myös postin oman keltaisen laatikon. Kauppoja S sekä Rabatti. Valion appelsiinimehu 3,50 markkaa. Felixin perunamuusi maksoi 8,90 (normaalisti 10,90-11,90 mk) - ostin 5 kpl. Ostosmatka Inkooseen!
Harmaakivikirkko oli komea meren tuntumassa. Siisti kunnantalo, tiiliarkkitehtuuria. Lopulta jokisuu, jossa kävelin puusillan yli, päästäkseni kirjastoon, joka oli monikulmainen puutalo, auki klo 19:ään.
Katsoin "Turistista" (painettu aikataulukirja) bussien aikataulut. Klo 17:55-vuoro ei tullut, tai kävikin kääntymässä jo 17:45. Volter Amper liikennöi. Seuraava vuoro 18:40 sitten - yhteys enää vain Karjaalle. Viimeinen bussi Helsinkiin oli lähtenyt jo 16:45.
Kiertelin kirkkoa. Joki oli täynnä veneitä, puisto joutilaita nuoria. "Heikki!" huuteli tuntematon alkoholisoitunut nainen. Minusta oli ihanaa juoda colajuomaa (aiemmin mainittua Pepsiä).
Bussi tuli Helsingistä 18:45, siitä jäi 12 matkustajaa Inkoon kirkonkylään. Lippuni Karjaalle maksoi 15,50 markkaa ja saapumisaikani sinne klo 19. (Junaliput Espoo-Inkoo 33 mk, Karjaa-Espoo 38 mk). Vietin Inkoossa 4,5 tuntia ja Karjaalla pari tuntia.
***
Inkoon Fagervikissa kävin viisi vuotta myöhemmin, torstaina 23. heinäkuuta 1998 J.L. Runeberg -laivan risteilyllä, joka maksoi 200 markkaa Inkooseen sekä lisämaksun 20 mk retkestä Fagervikiin (yhteensä noin 40 euroa). Aikataulu Helsingistä Helsinkiin 13 tuntia, klo 10 - 22:45.
Laiva saapui (pysähdyttyään matkalla myös Porkkalassa) Inkoon kirkonkylään klo 15. Ehdin juosta kuvaamaan keskiaikaisen kivikirkon, ennen kuin V. Amperin tilausbussi lähti klo 15:15.
Fagervikissa oli aikaa klo 15:30-17. Opas moitti, kun kuvasin portin läpi Fagervikin kartanon, joka oli "Privat". Pieni puinen kirkko ja koko tiiviihkö puurakenteinen kylä oli idyllinen, isoine pajoineen ja pikkupajoineen. Kahvilassa piirakkaa. Viereinen järvi oli korkealla, veden putous 25 metriä tuotti voimaa. Paluubussi kuljetti 7 km Barösundiin, jonne laiva oli sillä aikaa siirtynyt.
***
Toukokuussa 1999 kävin henkilöautolla kuvaamassa Länsi-Uudenmaan kirkot, myös Inkoon, Fagervikin ja Degerbyn kirkot.
INKOO 4 54,4 Per. 1336 (r. Ingå)
K: P. Nikolauksen keskiaik. harmaakivikirkko 1290/1400
K: Alttaritaulu 'Kristuksen ylösnousemus' 1842 Johan Lind
K: Kirkon seinämaalaukset, mm. Kuolemantanssi, 1500-
K: Kellotapulin alaosa keskiaikainen, yläosa 1740 J.F. Schultz
K: Fagervikin puinen tasavartinen ristikirkko 1737 Johan Friedrich Schultz
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulitseminen' 1738, Suomen vanhimmat urut
K: Kellotapuli, Hisinger-suvun hautakappeli, kirkkomaan muuri 1760-
K: Inkoon Degerbyn kirkko 1932 Bertel Liljequist
K: Alttaritaulu 'Ehtoollinen' Jakob Martensen
M: Pitäjänmuseo Gammelgården, kirkonkylä
M: Fagervikin ruukki, puisia työväenasuntoja 1700-1800-, Ruukinkuja
R: Fagervikin kartanoalue, päärak. Christoffer Schröder, puisto 50 ha
R: Joddbölen syväsatama, suuri hiilivoimala
H: Fagervikin rautaruukki oli toiminnassa 1646-1902
Miksi? Keskiaikainen kirkko rannikolla. Fagervikin kylämiljöö.
Milloin? Tiistaina 19.5.1993. Torstaina 23.7.1998. Lauantaina 29.5.1999
Lähdin toukokuussa 1993 melko tyhjällä S-junalla Espoon asemalta 13:41 (Helsingistä 13:22). Vain junan etuosa jatkoi Kirkkonummelta eteenpäin. Tylsähköjä peltomaisemia. Inkoossa oli rakennettu korotettu laituri asemalta länteen.
Kävelin vaistonvaraisesti itään, ilman karttaa. Tien 186 viitta etelään: "Hamnarna 6". Aurinko porotti. Kello 14:20 - 15:30 kävelin etelään kohti merta, kunnes tie päättyi teollisuussatamaan!
Matkan varrella oli Fagervikin (9 km) tienhaarassa (länteen) ollut viitta koilliseen, takaisinpäin, "Inkoo 5", mutta olin sinnikkäästi suunnannut merelle päin?
Palasin 4 km Helsinki-Hanko-tielle n:o 51 (Helsingin päässä se on Länsiväylä). Yllättäen siinä näkyi vain etelästä tulijoille myös viitta pikkutielle "Inkoo 3". Pohjoispuolelta Inkoo-teksti puuttui kokonaan, sinne näkyi vain "Helsinki" ja "Hanko", enkä ollut tullessani vilkaissut olkani yli!
Kävelemäni 186-tie oli hiljainen, toisin kuin 51-tie. Söin kulkiessani rinkilöitä ja join Pepsiä, ostin Bergmanin kaupasta. Lopulta "Torpantie" oikaisi kävelijän viistosti kohti Inkoon kirkonkylää. Opaskarttakin tuli vastaan.
Panin merkille postilaatikot kaksikerrostalojen oven pielessä, myös postin oman keltaisen laatikon. Kauppoja S sekä Rabatti. Valion appelsiinimehu 3,50 markkaa. Felixin perunamuusi maksoi 8,90 (normaalisti 10,90-11,90 mk) - ostin 5 kpl. Ostosmatka Inkooseen!
Harmaakivikirkko oli komea meren tuntumassa. Siisti kunnantalo, tiiliarkkitehtuuria. Lopulta jokisuu, jossa kävelin puusillan yli, päästäkseni kirjastoon, joka oli monikulmainen puutalo, auki klo 19:ään.
Katsoin "Turistista" (painettu aikataulukirja) bussien aikataulut. Klo 17:55-vuoro ei tullut, tai kävikin kääntymässä jo 17:45. Volter Amper liikennöi. Seuraava vuoro 18:40 sitten - yhteys enää vain Karjaalle. Viimeinen bussi Helsinkiin oli lähtenyt jo 16:45.
Kiertelin kirkkoa. Joki oli täynnä veneitä, puisto joutilaita nuoria. "Heikki!" huuteli tuntematon alkoholisoitunut nainen. Minusta oli ihanaa juoda colajuomaa (aiemmin mainittua Pepsiä).
Bussi tuli Helsingistä 18:45, siitä jäi 12 matkustajaa Inkoon kirkonkylään. Lippuni Karjaalle maksoi 15,50 markkaa ja saapumisaikani sinne klo 19. (Junaliput Espoo-Inkoo 33 mk, Karjaa-Espoo 38 mk). Vietin Inkoossa 4,5 tuntia ja Karjaalla pari tuntia.
***
Inkoon Fagervikissa kävin viisi vuotta myöhemmin, torstaina 23. heinäkuuta 1998 J.L. Runeberg -laivan risteilyllä, joka maksoi 200 markkaa Inkooseen sekä lisämaksun 20 mk retkestä Fagervikiin (yhteensä noin 40 euroa). Aikataulu Helsingistä Helsinkiin 13 tuntia, klo 10 - 22:45.
Laiva saapui (pysähdyttyään matkalla myös Porkkalassa) Inkoon kirkonkylään klo 15. Ehdin juosta kuvaamaan keskiaikaisen kivikirkon, ennen kuin V. Amperin tilausbussi lähti klo 15:15.
Fagervikissa oli aikaa klo 15:30-17. Opas moitti, kun kuvasin portin läpi Fagervikin kartanon, joka oli "Privat". Pieni puinen kirkko ja koko tiiviihkö puurakenteinen kylä oli idyllinen, isoine pajoineen ja pikkupajoineen. Kahvilassa piirakkaa. Viereinen järvi oli korkealla, veden putous 25 metriä tuotti voimaa. Paluubussi kuljetti 7 km Barösundiin, jonne laiva oli sillä aikaa siirtynyt.
***
Toukokuussa 1999 kävin henkilöautolla kuvaamassa Länsi-Uudenmaan kirkot, myös Inkoon, Fagervikin ja Degerbyn kirkot.
INKOO 4 54,4 Per. 1336 (r. Ingå)
K: P. Nikolauksen keskiaik. harmaakivikirkko 1290/1400
K: Alttaritaulu 'Kristuksen ylösnousemus' 1842 Johan Lind
K: Kirkon seinämaalaukset, mm. Kuolemantanssi, 1500-
K: Kellotapulin alaosa keskiaikainen, yläosa 1740 J.F. Schultz
K: Fagervikin puinen tasavartinen ristikirkko 1737 Johan Friedrich Schultz
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulitseminen' 1738, Suomen vanhimmat urut
K: Kellotapuli, Hisinger-suvun hautakappeli, kirkkomaan muuri 1760-
K: Inkoon Degerbyn kirkko 1932 Bertel Liljequist
K: Alttaritaulu 'Ehtoollinen' Jakob Martensen
M: Pitäjänmuseo Gammelgården, kirkonkylä
M: Fagervikin ruukki, puisia työväenasuntoja 1700-1800-, Ruukinkuja
R: Fagervikin kartanoalue, päärak. Christoffer Schröder, puisto 50 ha
R: Joddbölen syväsatama, suuri hiilivoimala
H: Fagervikin rautaruukki oli toiminnassa 1646-1902
68. INIÖ
Asukkaita parisataa (459 vuonna 1961), EU-kannatus 36,5 % (1994)
Miksi? Saaristoluontoa?
Milloin? Vielä käymättä!
INIÖ 0,2 36,5 Per. 1865
K: Harmaakivikirkko 1798 J. Ahlström, M. Piimänen, C.J. von Heideken
K: Alttaritaulu 'Betlehemin paimenet' 1907 Vivi Munsterhjelm
M: Erkaksen kotimuseo Jumon saarella
R: Åselholman saaren vanha sahamylly
L: Luontopolku, näköala Keistiön selälle, kk.
L: Borgholmin linnasaari
V: Kihdin selkä, Iniön aukko
H: Emäpitäjä: Taivassalo
Miksi? Saaristoluontoa?
Milloin? Vielä käymättä!
INIÖ 0,2 36,5 Per. 1865
K: Harmaakivikirkko 1798 J. Ahlström, M. Piimänen, C.J. von Heideken
K: Alttaritaulu 'Betlehemin paimenet' 1907 Vivi Munsterhjelm
M: Erkaksen kotimuseo Jumon saarella
R: Åselholman saaren vanha sahamylly
L: Luontopolku, näköala Keistiön selälle, kk.
L: Borgholmin linnasaari
V: Kihdin selkä, Iniön aukko
H: Emäpitäjä: Taivassalo
67. INARI
Asukkaita 7 tuhatta (6891 vuonna 1961), EU-kannatus 41,6 % (1994)
Miksi? Karhunpesäkivi. Ukonkivi. Saamelaismuseo. Kultala.
Milloin? Torstaina 6.6.2002
Kesäpäivän aikana ajettiin Rovaniemeltä Sodankylän ja Inarin kautta Utsjoelle ja Norjan Vesisaareen asti. Inarissa pysähdyttiin Karhunpesäkivelle. Tien laidalla oli matkamuistokauppa, jonka vierestä lähti loiva ja pitkä porrastie kaartamaan mäkeä ylös, kunnes saavutti ison siirtolohkareen, jonka sisällä oli pieni luola.
INARI 7 41,6 Per. 1876 (r. Enare, saam. Anar)
K: Pielpajärven erämaakirkko 1760 Andreas Hellander
K: Inarin Saamelaiskirkko 1952
K: Ivalon ev.lut. kirkko 1966 Kauko Kokko & Laura Järvi-Larkas
K: Saariselän Pyhän Paavalin kappeli 1996
K: Pyhän Nikolaoksen ortodoksikirkko Ivalossa
K: Pyhän Trifonin ortodoksikirkko Sevettijärvellä
K: Pyhän Kolminaisuuden ja Trifon Petsamolaisen ortodoksikirkko Nellimissä
M: Siida - Inarin saamelaismuseo, kk.
M: Laanilan savottamuseo
M: Sevettijärven kolttien asuma-alue, perinnetalo
R: Inarin kunnantalo 1983 Hiilivirta-Päiveröinen, Ivalo
R: Ivalon lentoasemarakennus 1977 Leena Paasi
R: Ivalojoen Kultala, kultakuumeen keskus, eniten v. 1871
R: Ivalojoen Kultalan päärakennus Kruunun Statiooni
P: Petsamolaisten muistomerkki, Ensio Seppänen, Ivalo
P: Lapin sodan muistomerkki, Kaamanen
L: Hautuumaasaari
L: Ukonkivi, uhripaikka Inarijärven selällä, korkeus 40 m, luolia, läh. kk.
L: Karhunpesäkivi, luola, Myössäjärvi (Ivalo-Inari-välillä)
L: Lemmenjoen kansallispuisto, Ravadasputoukset
L: Urho Kekkosen kansallispuisto, Saariselän matkailukeskus
L: Hammastunturin erämaa, Vätsärin erämaa, Muotkatuntureiden erämaa
N: Kiilopään ja Kaunispään tunturit
E: Kullanhuuhdontaa Ivalojoen Ritakoskella ja Sotajoella
V: Inarijärvi
Miksi? Karhunpesäkivi. Ukonkivi. Saamelaismuseo. Kultala.
Milloin? Torstaina 6.6.2002
Kesäpäivän aikana ajettiin Rovaniemeltä Sodankylän ja Inarin kautta Utsjoelle ja Norjan Vesisaareen asti. Inarissa pysähdyttiin Karhunpesäkivelle. Tien laidalla oli matkamuistokauppa, jonka vierestä lähti loiva ja pitkä porrastie kaartamaan mäkeä ylös, kunnes saavutti ison siirtolohkareen, jonka sisällä oli pieni luola.
INARI 7 41,6 Per. 1876 (r. Enare, saam. Anar)
K: Pielpajärven erämaakirkko 1760 Andreas Hellander
K: Inarin Saamelaiskirkko 1952
K: Ivalon ev.lut. kirkko 1966 Kauko Kokko & Laura Järvi-Larkas
K: Saariselän Pyhän Paavalin kappeli 1996
K: Pyhän Nikolaoksen ortodoksikirkko Ivalossa
K: Pyhän Trifonin ortodoksikirkko Sevettijärvellä
K: Pyhän Kolminaisuuden ja Trifon Petsamolaisen ortodoksikirkko Nellimissä
M: Siida - Inarin saamelaismuseo, kk.
M: Laanilan savottamuseo
M: Sevettijärven kolttien asuma-alue, perinnetalo
R: Inarin kunnantalo 1983 Hiilivirta-Päiveröinen, Ivalo
R: Ivalon lentoasemarakennus 1977 Leena Paasi
R: Ivalojoen Kultala, kultakuumeen keskus, eniten v. 1871
R: Ivalojoen Kultalan päärakennus Kruunun Statiooni
P: Petsamolaisten muistomerkki, Ensio Seppänen, Ivalo
P: Lapin sodan muistomerkki, Kaamanen
L: Hautuumaasaari
L: Ukonkivi, uhripaikka Inarijärven selällä, korkeus 40 m, luolia, läh. kk.
L: Karhunpesäkivi, luola, Myössäjärvi (Ivalo-Inari-välillä)
L: Lemmenjoen kansallispuisto, Ravadasputoukset
L: Urho Kekkosen kansallispuisto, Saariselän matkailukeskus
L: Hammastunturin erämaa, Vätsärin erämaa, Muotkatuntureiden erämaa
N: Kiilopään ja Kaunispään tunturit
E: Kullanhuuhdontaa Ivalojoen Ritakoskella ja Sotajoella
V: Inarijärvi
66. IMATRA
Asukkaita 31 tuhatta (33535 vuonna 1961), EU-kannatus 70,2 % (1994)
Miksi? Imatran koski, "Suomen kaikkien aikojen merkittävin matkailunähtävyys"
Milloin? Torstaina 13.8.1992
Ajoin Savonlinjan yöbussilla Imatralle aamuksi klo 4:35. Lähtö oli Helsingistä klo 23:45 ja ajoreitin päätepiste Joensuussa klo 7:40. Vakiovuorona Kotkaan, sitten pikavuorona.
Ruskea ja viininpunainen, vaatimattoman näköinen linja-auto odotteli linja-autoaseman laiturilla 101, kunnes peruutti oikeaan laituriinsa klo 23:40. Olin ensimmäinen asiakas, joku muukin jälkeeni. Nuori kuljettaja, pyylevä savolais-Esko pyöritteli hintataulukkoaan jutellen: "Imatralle? Mitähän mahtais olla? Tiijäkkö sinä mitä ois kilometreissä?" (Käytin bussilomalippua.)
"262 kilometriä ainakin jotakin reittiä", vastasin (ja 277 km toista reittiä, en sanonut). "No annapa lippusia 260 km, niin sillähän se ois selevä?"
Sturenkadulta tuli iloinen viiden seurue Porvooseen. Sipooseen jäi pari miestä. Autossa oli wc ja virvoitusjuomiakin mainostettiin. Kuski lupasi mikrofonin iloisille ravintolasta palaaville. Radiossa soi 1960-luvun Danny (Lipsanen), ei voinut nukkua. Toinen kundi luki tiiviisti.
Porvoon jälkeen olin ainoa matkustaja, kun kuljettaja pysäytti 15 minuutiksi huoltoasemalle ja lähti sisälle. Ulkona tyttö pesi bensamittareita. Sisällä uhkapelurit peliautomaateilla klo 1:25. Loviisaan ajettiin vilauksessa, sieltä kaksi miestä Kotkaan ja yksi nainen lähelle. "Ollaanko me ainoat?" he pyörittelivät päitään. "Ennen tää kävi ensin Karhulassa!" (Kotkan linjuriasema oli komea viereisen tornitalon vuoksi ja elokuvateatterirypäskin "1-2-3" ohitettiin.)
Haminasta klo 2:40 tuli mummo monine laukkuineen, matkalla Onkamoon klo 7:00, paikkaan 40 km ja yhtä monta matkaminuuttia ennen Joensuuta. "Alaosa on Ihan täynnä, nostetaan laukut sisälle eteen. Ei tähän tuu porukkaa. Mie ajan vaan Lappeenrantaan, siellä vaihtuu kuski!" Kaksi mie-kielistä alkoivat haastaa juttua Haminan Elomarkkinoista.
Lappeenrannan aseman jälkeen ajettiin varikolle, jossa kuljettaja vaihtui. Kaksi naista saapui juuri töihin ja meni sisälle kuljettaja-Eskon perässä klo 4:00. Idässä alkoi näkyä valonkajastusta (elokuussa). Metsät näyttivät hurjilta oikealla, avohakkuita, rajavyöhykettä? Vielä Joutseno, Imatrankoski ja lopulta Imatran asema klo 4:35.
Puolihämärää aamuyötä. Kaarsin Vuoksen viertä. Kaksikerroksinen silta vei koilliseen, ylhäällä rata, alhaalla jalankulku, kolmantena autot. Lähdin rantapolkua pohjoiseen, "Työväenasuntomuseoon", jota näin lopulta ulkopuolelta. Pitkät välimatkat Imatralla. Heitin vettä. Oli metsää ja omakotitaloja. Kaarsin länteen Tainionkoskentielle. Sen silta oli yksiajoratainen, liikennevaloin, jonka lisäksi leveä osuus pyörille ja jalankululle. Pyöräilijöitä olikin liikkeellä sekä tehtaalle että poispäin, työvuorot vaihtuivat.
Sienimäki. Neitsytniemen kartano sivutien päässä, Matkailumuseo! Siro pieni ortodoksikirkko. Sillat takaisin Mansikkalaan. Kaupungintalo. Kulttuuritalo kuin Espoon Tapiolasta, Arto Sipisen töitä molemmat. Kirjasto auki klo 12-19.
Kävelin kaunista Vuoksen rantaharjua etelään. Tie oikealla alhaalla. Polkupyöriä vilisi. "Karjalainen kotitalo" -museon katsoin ulkopuolelta, oli kuin Seurasaaresta.
Imatrankosken rantapuisto oli vaikuttava! Vanhan uoman pohjakivet. Silta kuin Luxemburgissa. Impi-veistos (hukuttautui). Padolla viiden miehen ryhmä. Vesi yllättävän korkealla noustuani toiselle padolle. Hautuumaa. Kruununpuisto: paviljonki, nuorallakävelypaikka, köysiradan paikka, hiidenkirnut! Kallio kuin juusto! Pieni kohiseva koski ojassa. Ei muita ihmisiä Vadelmia. Poimin viisi olutpulloa pussiin, vein K-kauppaan, joka aukesi 8:30, rahat sain suoraan automaatista. Voimalaa olisi näytetty alkaen klo 10, kävin ovella 9:40.
Kesäkatua jalan. Terasseilla jo väkeä. Lasikattoinen kauppakuja. Elokuvateatterit Marlon ja Marilyn, portaat ja hissi toiseen kerrokseen, esityksiä klo 19 ja 19:30: "Kaukainen maa" ja "Wayne's World". Kuljin Koulukatua ja taas Pässiniemeen. Kävin hissillä tutustumassa johonkin 15-kerroksiseen asuintaloon (pohjakerros ja ullakko, kaksi hissiä, käytävillä 5 + 3 asuntoa). Palasin linjuriasemalle, kuljin läpi pitkän lasikattoisen kauppagallerian. Lähdin vakiovuorolla Lappeenrantaan klo 11, oltuani Imatralla 6,5 tuntia, ensimmäistä kertaa.
Myöhemmillä käynneillä katsoin vartavasten Koskinäytöksen ja kuvasin Valtionhotellin sekä pohjoisessa Vuoksenniskalla Alvar Aallon upeimman kirkon!
IMATRA 31 k 70,2 Per. 1948, kaupungiksi 1972
K: Vuosenniskan Kolmen Ristin Kirkko 1958 Alvar Aalto
K: Tainionkosken kirkko 1932 Yrjö Vaskinen
K: Imatrankosken kirkko 1954 A. Lindqvist
K: Ortodoksinen kirkko 1956 Toivo Paatela, Sienimäki
K: Tainionkosken siunauskappeli 1962 Kontio & Räike
M: Taidemuseo, Kulttuurikeskus 1986 Arto Sipinen
M: Karjalainen kotitalo, ulkomuseo, Pässiniemi
M: Teollisuustyöväen asuntomuseo, Ritikanranta
M: Rajamuseo, Immola
R: Imatrankosken kruununpuisto, näköalapaviljongit, hiidenkirnut
R: Imatran Valtionhotelli 1903 Usko Nyström
R: Kaupungintalo 1970 Mane Hetzer & Arto Sipinen
P: 'Imatran Impi' 1972 Taisto Martiskainen
P: 'Tukinuittajat' 1948 Aimo Tukiainen
P: 'Eränkävijä' 1947 Gunnar Finne
L: Imatran koski, koskinäytökset kesäsunnuntaisin
V: Vuoksi, Suomen vesirikkain joki
H: kauppala per. 1948 osista Ruokolahtea, Joutsenoa ja Jääskeä!
Miksi? Imatran koski, "Suomen kaikkien aikojen merkittävin matkailunähtävyys"
Milloin? Torstaina 13.8.1992
Ajoin Savonlinjan yöbussilla Imatralle aamuksi klo 4:35. Lähtö oli Helsingistä klo 23:45 ja ajoreitin päätepiste Joensuussa klo 7:40. Vakiovuorona Kotkaan, sitten pikavuorona.
Ruskea ja viininpunainen, vaatimattoman näköinen linja-auto odotteli linja-autoaseman laiturilla 101, kunnes peruutti oikeaan laituriinsa klo 23:40. Olin ensimmäinen asiakas, joku muukin jälkeeni. Nuori kuljettaja, pyylevä savolais-Esko pyöritteli hintataulukkoaan jutellen: "Imatralle? Mitähän mahtais olla? Tiijäkkö sinä mitä ois kilometreissä?" (Käytin bussilomalippua.)
"262 kilometriä ainakin jotakin reittiä", vastasin (ja 277 km toista reittiä, en sanonut). "No annapa lippusia 260 km, niin sillähän se ois selevä?"
Sturenkadulta tuli iloinen viiden seurue Porvooseen. Sipooseen jäi pari miestä. Autossa oli wc ja virvoitusjuomiakin mainostettiin. Kuski lupasi mikrofonin iloisille ravintolasta palaaville. Radiossa soi 1960-luvun Danny (Lipsanen), ei voinut nukkua. Toinen kundi luki tiiviisti.
Porvoon jälkeen olin ainoa matkustaja, kun kuljettaja pysäytti 15 minuutiksi huoltoasemalle ja lähti sisälle. Ulkona tyttö pesi bensamittareita. Sisällä uhkapelurit peliautomaateilla klo 1:25. Loviisaan ajettiin vilauksessa, sieltä kaksi miestä Kotkaan ja yksi nainen lähelle. "Ollaanko me ainoat?" he pyörittelivät päitään. "Ennen tää kävi ensin Karhulassa!" (Kotkan linjuriasema oli komea viereisen tornitalon vuoksi ja elokuvateatterirypäskin "1-2-3" ohitettiin.)
Haminasta klo 2:40 tuli mummo monine laukkuineen, matkalla Onkamoon klo 7:00, paikkaan 40 km ja yhtä monta matkaminuuttia ennen Joensuuta. "Alaosa on Ihan täynnä, nostetaan laukut sisälle eteen. Ei tähän tuu porukkaa. Mie ajan vaan Lappeenrantaan, siellä vaihtuu kuski!" Kaksi mie-kielistä alkoivat haastaa juttua Haminan Elomarkkinoista.
Lappeenrannan aseman jälkeen ajettiin varikolle, jossa kuljettaja vaihtui. Kaksi naista saapui juuri töihin ja meni sisälle kuljettaja-Eskon perässä klo 4:00. Idässä alkoi näkyä valonkajastusta (elokuussa). Metsät näyttivät hurjilta oikealla, avohakkuita, rajavyöhykettä? Vielä Joutseno, Imatrankoski ja lopulta Imatran asema klo 4:35.
Puolihämärää aamuyötä. Kaarsin Vuoksen viertä. Kaksikerroksinen silta vei koilliseen, ylhäällä rata, alhaalla jalankulku, kolmantena autot. Lähdin rantapolkua pohjoiseen, "Työväenasuntomuseoon", jota näin lopulta ulkopuolelta. Pitkät välimatkat Imatralla. Heitin vettä. Oli metsää ja omakotitaloja. Kaarsin länteen Tainionkoskentielle. Sen silta oli yksiajoratainen, liikennevaloin, jonka lisäksi leveä osuus pyörille ja jalankululle. Pyöräilijöitä olikin liikkeellä sekä tehtaalle että poispäin, työvuorot vaihtuivat.
Sienimäki. Neitsytniemen kartano sivutien päässä, Matkailumuseo! Siro pieni ortodoksikirkko. Sillat takaisin Mansikkalaan. Kaupungintalo. Kulttuuritalo kuin Espoon Tapiolasta, Arto Sipisen töitä molemmat. Kirjasto auki klo 12-19.
Kävelin kaunista Vuoksen rantaharjua etelään. Tie oikealla alhaalla. Polkupyöriä vilisi. "Karjalainen kotitalo" -museon katsoin ulkopuolelta, oli kuin Seurasaaresta.
Imatrankosken rantapuisto oli vaikuttava! Vanhan uoman pohjakivet. Silta kuin Luxemburgissa. Impi-veistos (hukuttautui). Padolla viiden miehen ryhmä. Vesi yllättävän korkealla noustuani toiselle padolle. Hautuumaa. Kruununpuisto: paviljonki, nuorallakävelypaikka, köysiradan paikka, hiidenkirnut! Kallio kuin juusto! Pieni kohiseva koski ojassa. Ei muita ihmisiä Vadelmia. Poimin viisi olutpulloa pussiin, vein K-kauppaan, joka aukesi 8:30, rahat sain suoraan automaatista. Voimalaa olisi näytetty alkaen klo 10, kävin ovella 9:40.
Kesäkatua jalan. Terasseilla jo väkeä. Lasikattoinen kauppakuja. Elokuvateatterit Marlon ja Marilyn, portaat ja hissi toiseen kerrokseen, esityksiä klo 19 ja 19:30: "Kaukainen maa" ja "Wayne's World". Kuljin Koulukatua ja taas Pässiniemeen. Kävin hissillä tutustumassa johonkin 15-kerroksiseen asuintaloon (pohjakerros ja ullakko, kaksi hissiä, käytävillä 5 + 3 asuntoa). Palasin linjuriasemalle, kuljin läpi pitkän lasikattoisen kauppagallerian. Lähdin vakiovuorolla Lappeenrantaan klo 11, oltuani Imatralla 6,5 tuntia, ensimmäistä kertaa.
Myöhemmillä käynneillä katsoin vartavasten Koskinäytöksen ja kuvasin Valtionhotellin sekä pohjoisessa Vuoksenniskalla Alvar Aallon upeimman kirkon!
IMATRA 31 k 70,2 Per. 1948, kaupungiksi 1972
K: Vuosenniskan Kolmen Ristin Kirkko 1958 Alvar Aalto
K: Tainionkosken kirkko 1932 Yrjö Vaskinen
K: Imatrankosken kirkko 1954 A. Lindqvist
K: Ortodoksinen kirkko 1956 Toivo Paatela, Sienimäki
K: Tainionkosken siunauskappeli 1962 Kontio & Räike
M: Taidemuseo, Kulttuurikeskus 1986 Arto Sipinen
M: Karjalainen kotitalo, ulkomuseo, Pässiniemi
M: Teollisuustyöväen asuntomuseo, Ritikanranta
M: Rajamuseo, Immola
R: Imatrankosken kruununpuisto, näköalapaviljongit, hiidenkirnut
R: Imatran Valtionhotelli 1903 Usko Nyström
R: Kaupungintalo 1970 Mane Hetzer & Arto Sipinen
P: 'Imatran Impi' 1972 Taisto Martiskainen
P: 'Tukinuittajat' 1948 Aimo Tukiainen
P: 'Eränkävijä' 1947 Gunnar Finne
L: Imatran koski, koskinäytökset kesäsunnuntaisin
V: Vuoksi, Suomen vesirikkain joki
H: kauppala per. 1948 osista Ruokolahtea, Joutsenoa ja Jääskeä!
65. ILOMANTSI
Asukkaita 7 tuhatta (13899 vuonna 1961), EU-kannatus 38,0 % (1994)
Miksi? Hattuvaaran ortodoksinen rukoushuone
Milloin? Tiistaina 5.6.2001
Ilomantsi osui 1624 kilometrin ajolenkin varrelle, jonka yöpymispaikkana ja kääntöpisteenä olivat Ruunaan kosket Lieksassa. Ilomantsissa ohitimme Parppein koulun ja näimme Hattuvaaran tsasounan. Jossakin koko kyläyhteisö oli kokoontunut viimeiselle kaupalle ja tuijotteli pihalta helsinkiläistä tai vantaalaista henkilöautoamme. Radiossa oli tosin juuri luettu etsintäkuulutus Ranualta: "poliisin kaipaamat mies ja nainen, 160 cm, saattavat yrittää ottaa panttivankeja..."
Välimatkat olivat pitkiä, aina kymmeniä kilometrejä, yksinpä Hattuvaarasta Hatunkylään 60 km. Mutta lähtö "takaisin Pohjois-Karjalaan" riipaisee melkein tunteita, matka kauniille "kotiseudulle Pohjois-Karjalaan", vaikkei olisi idästä syntyjäänkään, vaan Hämeestä ja Pohjanmaalta, eikä vaihda farkkuja verkkarihousuun, eikä lipitä kaljaa auringonnousuun...
ILOMANTSI 7 38,0
K: Evankelis-luterilainen kirkko 1796
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' S. Elmgren
K: Ortodoksinen profeetta Eliaan kirkko 1892
K: Hattuvaaran tsasouna 1792 (Suomen vanhin), kalmisto, kotimuseo
K: Huhuksen ja Mutalahden tsasounat
K: Kivilahden kirkko 1954
K: Naarvan kirkko 1958
M: Runonlaulajan pirtti 1964 A. Kalma, Kalevalanäyttely
M: Mateli Kuivalattaren museoaitta, Parppeinvaaran runokylä
M: Rajakenraalin maja, E.J. Raappanan komentopaikka
M: Eläinmuseo, kk.
M: Taistelijan Talo, sotanäyttely, Hattuvaara
M: Ruukin museo, Möhkön rautaruukin muistomerkki, kanavia
P: Henrik Renqvistin ja Pietari Kurvisen muistomerkit, kk.
P: Runonlaulajien muistomerkki
P: Mateli Kuivalattaren hautamuistomerkki
P: Oinassalmen taistelun muistomerkki 1959 V. Jalava
P: Taivallammin ja Öykköstenvaaran muistomerkit, Möhkön tie
L: Petkeljärven kansallispuisto, juoksuhautoja, korsu
L: Patvinsuon kansallispuisto, polkuja mm. Susitaival 100 km
L: Kokonniemen ikiaikainen kalmisto
N: Pappilanvaaran näköalatorni
V: Koitere
Miksi? Hattuvaaran ortodoksinen rukoushuone
Milloin? Tiistaina 5.6.2001
Ilomantsi osui 1624 kilometrin ajolenkin varrelle, jonka yöpymispaikkana ja kääntöpisteenä olivat Ruunaan kosket Lieksassa. Ilomantsissa ohitimme Parppein koulun ja näimme Hattuvaaran tsasounan. Jossakin koko kyläyhteisö oli kokoontunut viimeiselle kaupalle ja tuijotteli pihalta helsinkiläistä tai vantaalaista henkilöautoamme. Radiossa oli tosin juuri luettu etsintäkuulutus Ranualta: "poliisin kaipaamat mies ja nainen, 160 cm, saattavat yrittää ottaa panttivankeja..."
Välimatkat olivat pitkiä, aina kymmeniä kilometrejä, yksinpä Hattuvaarasta Hatunkylään 60 km. Mutta lähtö "takaisin Pohjois-Karjalaan" riipaisee melkein tunteita, matka kauniille "kotiseudulle Pohjois-Karjalaan", vaikkei olisi idästä syntyjäänkään, vaan Hämeestä ja Pohjanmaalta, eikä vaihda farkkuja verkkarihousuun, eikä lipitä kaljaa auringonnousuun...
ILOMANTSI 7 38,0
K: Evankelis-luterilainen kirkko 1796
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' S. Elmgren
K: Ortodoksinen profeetta Eliaan kirkko 1892
K: Hattuvaaran tsasouna 1792 (Suomen vanhin), kalmisto, kotimuseo
K: Huhuksen ja Mutalahden tsasounat
K: Kivilahden kirkko 1954
K: Naarvan kirkko 1958
M: Runonlaulajan pirtti 1964 A. Kalma, Kalevalanäyttely
M: Mateli Kuivalattaren museoaitta, Parppeinvaaran runokylä
M: Rajakenraalin maja, E.J. Raappanan komentopaikka
M: Eläinmuseo, kk.
M: Taistelijan Talo, sotanäyttely, Hattuvaara
M: Ruukin museo, Möhkön rautaruukin muistomerkki, kanavia
P: Henrik Renqvistin ja Pietari Kurvisen muistomerkit, kk.
P: Runonlaulajien muistomerkki
P: Mateli Kuivalattaren hautamuistomerkki
P: Oinassalmen taistelun muistomerkki 1959 V. Jalava
P: Taivallammin ja Öykköstenvaaran muistomerkit, Möhkön tie
L: Petkeljärven kansallispuisto, juoksuhautoja, korsu
L: Patvinsuon kansallispuisto, polkuja mm. Susitaival 100 km
L: Kokonniemen ikiaikainen kalmisto
N: Pappilanvaaran näköalatorni
V: Koitere
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
