Asukkaita 4 tuhatta (5771 vuonna 1961), EU-kannatus 44,5 % (1994)
(Leivonmäki yhdistyi Joutsaan 1.1.2008 alkaen.)
Miksi? Perinteinen kylämiljöö ja sillanylityspaikka
Milloin? Tiistaina 12.6.2007
Matkan varrella Kangasniemeltä Hartolaan. Joutsan kylänraittia autoiltiin. Perinteinen kylämiljöö. Asutuksen ydin ei avaudu vaan hajautuu nauhaksi. Vilkas autosilta salmen yli näkyy lännessä, me ajamme pienempää siltaa, pääsemme nelostielle. Salmen luoteispuolella oli Angesselkä ja kaakkoispuolella Viherinvirta.
JOUTSA 4 44,5 Per. 1860
K: Puukirkko 1813 Jacob Rijf & Heikki Sohlo
K: Alttaritaulu Santeri Salokivi
K: Kellotapulissa kirkkomuseo
M: Talomuseo, Mesiäisen erämaatalo 1700-, tuulimylly, riihiä
M: Vaihelan tilan kotimuseo
M: Viherinvirran vanha silta, tiemuseo
P: Sankaripatsas Heikki Varja
L: Etelä-Suonteen saaristo, kivikauden maljakivet
N: Tammimäki 242 m, näkötorni 18 m
V: Viherinvirta, Suonteenjärvi, Angesselkä
maanantai 14. kesäkuuta 2010
77. JOROINEN
Asukkaita 6 tuhatta (7947 vuonna 1961), EU-kannatus 45,3 % (1994)
Miksi? Kesämökillä, vanhassa tehtaan torppien miljöössä
Milloin? Lauantaina 2.7.1988
Lähdin Helsingistä klo 6:15 Ouluun asti menevällä valko-keltaisella PTL-bussilla, modernilla Postiautolla, joka tuli jo hyvissä ajoin melko täyteen. Lahdessa ehdin kävellä 15 minuuttia, Mikkeliin jäin turistiksi klo 10. Maksoin Bussilomalipun 250 km:n kupongilla.
Jatkoin Mikkelistä uudella pikavuorolla klo 12:35-13:45 Joroisiin. Lähtöpysäkki olikin kadun varressa eikä laiturissa 9. Viereeni istui isä, jolla oli poika sylissään, niinkin täyteen tuli bussi. Rahastajatyttö otti minulta vain 50 km:n kupongin, mutta palasi myöhemmin hakemaan vielä 2 kpl 10 km:n lappuja.
Joroisten linja-autoasema oli bensa-aseman pihalla vain. Yksi bussi oli paikoitettukin sinne. Kävelin kirkolle, jossa oli häät ja karttataulu. Söin jogurtin poliisiaseman takana. Tutkin omistamaani monisatasivuista aikataulukirjaa "Suomen Kulkuneuvot" eli "Kesä-Turisti".
Rautatieasemalle oli matkaa 1 km, menisiköhän junan korvaava pikavuoro sieltä? Tiet kaartelivat kauppojen ohi. Olisi alamäki juna-asemalle, mutta en viitsinyt käydä. Muitakin ihmisiä kertyi linja-autoasemalle ja tulihan se bussikin, Kuopion Liikenteen.
Maavedenkin kautta oli linjuri menossa. Kuski kävi pari minuuttia ulkona, rahasti sitten minulta 20 km:n lipukkeet. Uuden bussin penkinvälit olivat leveitä, mikä oli mukavaa. Istuin lähes eturiviin eli toiseen.
Jäätelötuuttia ostamaan mennyt etelämaalainen turisti oli unohtua Joroisiin. Muut matkustajat huusivat, kuski pysäytti, mies juoksi perään ja saavutti. Kuljettaja levitteli käsiään anteeksipyytävästi ja turisti kiitti: "Gracias!"
Jännitin kello 14:30-50 milloin näkisin tienviittoja, tai muistaisiko kuski sanoa? "Maavesi", tulihan se. Jäin pois, mutta pariskunta nousi autoon. Ympärilläni oli metsää vain, tienviitta radalle sekä "Jäppilään 17 km". Matkustajajuna ajoi pysähtymättä ohitseni 100 metrin päässä.
Kävelin 200 metriä Jäppilään päin, kun näinkin tuttavani ja kolmen muun perheen postilaatikot sekä sunnuntain Hesarin käyttämän avolaatikon. Kävelin puisten tehtaanasuntojen, 1920-luvun paritalojen pihaan. Asuntojen ovet olivat vastakkaisilla sivuilla. Tuttavani tuli ulos.
Sunnuntaiaamuna kävimme kilometrin päässä joen rannassa. Joen yli oli silta, vieressä hiekkaranta, matonpesupöytä, voimakas virta.
Jatkoin matkaani klo 14:50, samasta paikasta mihin edellisenä päivänä olin jäänyt, samalla bussilla eteenpäin, Pieksämäelle. Kuljettajakin oli sama. Puoli tuntia etuajassa, ystäväni kanssa jutellen, odottelin jo varalta pysäkillä, jolle tuli toinenkin matkustaja. Vilkas pysäkki, kuten eilenkin.
JOROINEN 6 45,3 Per. 1631
K: Kirkko 1793 (Tukholman yleinen intendenttikonttori)
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' Pekka Halonen
K: Sakastissa Tuomas Iskaniuksen 1667 lahjoittama alttaritaulu
K: Kellotapuli 1772
M: Karhulahden talomuseo, 1920-luvun tyyliä
P: Sankarihauta-alueen muistomerkki Armas Tirronen
P: Grotenfelt-suvun haudat muistomerkkeineen
P: Suomen sodan sankarin Carl Wilhelm Malmin hauta
P: Joroisten taistelun muistom. Koskenhovin kartanon läh.
R: Huutokosken Rauhaniemessä rautaruukin rauniot 1850-
R: Kartanoita Frugård, Järvikylä, Joroisniemi, Torstila, Paajala, Pasala ym.
L: Kotkanpolku Kotkatharjulla, Valvatusjärven lähellä
Miksi? Kesämökillä, vanhassa tehtaan torppien miljöössä
Milloin? Lauantaina 2.7.1988
Lähdin Helsingistä klo 6:15 Ouluun asti menevällä valko-keltaisella PTL-bussilla, modernilla Postiautolla, joka tuli jo hyvissä ajoin melko täyteen. Lahdessa ehdin kävellä 15 minuuttia, Mikkeliin jäin turistiksi klo 10. Maksoin Bussilomalipun 250 km:n kupongilla.
Jatkoin Mikkelistä uudella pikavuorolla klo 12:35-13:45 Joroisiin. Lähtöpysäkki olikin kadun varressa eikä laiturissa 9. Viereeni istui isä, jolla oli poika sylissään, niinkin täyteen tuli bussi. Rahastajatyttö otti minulta vain 50 km:n kupongin, mutta palasi myöhemmin hakemaan vielä 2 kpl 10 km:n lappuja.
Joroisten linja-autoasema oli bensa-aseman pihalla vain. Yksi bussi oli paikoitettukin sinne. Kävelin kirkolle, jossa oli häät ja karttataulu. Söin jogurtin poliisiaseman takana. Tutkin omistamaani monisatasivuista aikataulukirjaa "Suomen Kulkuneuvot" eli "Kesä-Turisti".
Rautatieasemalle oli matkaa 1 km, menisiköhän junan korvaava pikavuoro sieltä? Tiet kaartelivat kauppojen ohi. Olisi alamäki juna-asemalle, mutta en viitsinyt käydä. Muitakin ihmisiä kertyi linja-autoasemalle ja tulihan se bussikin, Kuopion Liikenteen.
Maavedenkin kautta oli linjuri menossa. Kuski kävi pari minuuttia ulkona, rahasti sitten minulta 20 km:n lipukkeet. Uuden bussin penkinvälit olivat leveitä, mikä oli mukavaa. Istuin lähes eturiviin eli toiseen.
Jäätelötuuttia ostamaan mennyt etelämaalainen turisti oli unohtua Joroisiin. Muut matkustajat huusivat, kuski pysäytti, mies juoksi perään ja saavutti. Kuljettaja levitteli käsiään anteeksipyytävästi ja turisti kiitti: "Gracias!"
Jännitin kello 14:30-50 milloin näkisin tienviittoja, tai muistaisiko kuski sanoa? "Maavesi", tulihan se. Jäin pois, mutta pariskunta nousi autoon. Ympärilläni oli metsää vain, tienviitta radalle sekä "Jäppilään 17 km". Matkustajajuna ajoi pysähtymättä ohitseni 100 metrin päässä.
Kävelin 200 metriä Jäppilään päin, kun näinkin tuttavani ja kolmen muun perheen postilaatikot sekä sunnuntain Hesarin käyttämän avolaatikon. Kävelin puisten tehtaanasuntojen, 1920-luvun paritalojen pihaan. Asuntojen ovet olivat vastakkaisilla sivuilla. Tuttavani tuli ulos.
Sunnuntaiaamuna kävimme kilometrin päässä joen rannassa. Joen yli oli silta, vieressä hiekkaranta, matonpesupöytä, voimakas virta.
Jatkoin matkaani klo 14:50, samasta paikasta mihin edellisenä päivänä olin jäänyt, samalla bussilla eteenpäin, Pieksämäelle. Kuljettajakin oli sama. Puoli tuntia etuajassa, ystäväni kanssa jutellen, odottelin jo varalta pysäkillä, jolle tuli toinenkin matkustaja. Vilkas pysäkki, kuten eilenkin.
JOROINEN 6 45,3 Per. 1631
K: Kirkko 1793 (Tukholman yleinen intendenttikonttori)
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' Pekka Halonen
K: Sakastissa Tuomas Iskaniuksen 1667 lahjoittama alttaritaulu
K: Kellotapuli 1772
M: Karhulahden talomuseo, 1920-luvun tyyliä
P: Sankarihauta-alueen muistomerkki Armas Tirronen
P: Grotenfelt-suvun haudat muistomerkkeineen
P: Suomen sodan sankarin Carl Wilhelm Malmin hauta
P: Joroisten taistelun muistom. Koskenhovin kartanon läh.
R: Huutokosken Rauhaniemessä rautaruukin rauniot 1850-
R: Kartanoita Frugård, Järvikylä, Joroisniemi, Torstila, Paajala, Pasala ym.
L: Kotkanpolku Kotkatharjulla, Valvatusjärven lähellä
76. JOKIOINEN
Asukkaita 5 tuhatta (5922 vuonna 1961), EU-kannatus 42,5 % (1994)
Miksi? Museorautatie, kapearaidemuseo
Milloin? Sunnuntaina 16.8.1998
Saavuin Humppilasta kapearaiteisella museojunalla. "Minkiö, 9 km" oli väliasema heti Jokiosten kuntarajan jälkeen. Asemakoppi ja kahvila. Juna pysähtyi siellä, matkan puolivälissä, klo 11:30-35. Vauhtimme oli noin 27 km tunnissa. Isoääninen amatöörijunailija oli virkaintoinen. Lipuntarkastus tehtiin uudelleen, leikin vuoksi. Vanhanaikainen paksu pahvilippu, nakkisormisen miehen peukalon levyinen ja pituinen, rei'itettiin perinteisillä pihdeillä.
Ainoana vaihdoin Minkiössä tyhjään avovaunuun. Siinä penkit olivat pitkittäin keskellä eivätkä poikittain, kuten normaalisti. Sadetta roiskui sisään itäpuolelta, mutta istuin katon suojassa oikealla puolella, kasvoni länteen. Kuvasin varttitunnin videofilmiä. Ulkoilmassa matkanteko tuntuu hauskimmalta, niin avoautossa kuin laivan ulkokannella - kuten siis myös junan avovaunussa!
Saavuimme Jokioisiin pääteasemalle klo 12:01. Raiteet päättyivät, rataosuus Jokioinen - Forssa oli purettu. Muut matkustajat jäivät odottamaan paluumatkaansa klo 12:25. Tai jäinhän minäkin katsomaan ja kuvaamaan höyryjunan lähdön, ennen kuin lähdin kävelemään etelään.
Asemakopin luona oli kartta ja minullakin oli mukanani "GT Tiekartasto", vuoden 1995 kirja. Kävelin etelään kilometrin, sitten kirkolle länteen 1,5 km. Kirkko olikin auki vain arkisin. "Jumalanpalvelusten aikaan ei ole sopivaa kävellä hautausmaalla", luin. (Millaisia uskovaisia täällä oli?)
Vaalea puukirkko oli toiseksi vanhin käytössä oleva Suomessa, mutta sitä oli muuteltu 1800-luvulla. Punainen kellotapuli oli aidompi. Alkoi taas sataa. Jokioisten kartanot. Maatalousesittelypaikka. Kirjastossa avoimet ovet... Loimijoen silta. Keskustaan 2 km. Joitakin kerrostaloja kuin jossakin Jämsässä.
"Forssa 9 km", kello oli jo 13:25 ja aioin bussille klo 14:45. Kävelin kuin transsissa suoraa jalankulkukäytävää. "6 km" jäljellä klo 13:45, juoksin alamäkiä. Uusi tie, jota ei näkynyt vuoden 1995 kartassani? Raviradan lounaispuolelta? Kuljin Turku-Hämeenlinna sekä Pori-Helsinki -teiden alitse. "Forssa"-kyltti tuli vastaan klo 14:25, kirkon torni ja piippu näkyivät jo koillisessa...
Laskin kävelleeni päivän aikana 20 km, josta Humppilassa 5 km, ja Jokioisista Forssaan 13,5 kilometriä.
JOKIOINEN 5 42,5 Per. 1873 (r. Jokkis)
K: Puukirkko 1631, uudistus ja torni 1862 Carl Albert Edelfelt
K: Omalaatuinen puinen kellotapuli 1708 Juha Laikkalampi
M: Jokioisten pappilamuseo Töykkölän mäellä
M: Naulamuseo, naulatehtaan tuotteita
M: Minkiön asemalla kapearaidemuseo
R: Jokioisten kartanon uusklassinen päärak. 1798 Erik Palmstedt
R: Kellomakasiini 1700-luvulta
R: Viljamakasiini 1802, vanha navetta 1799
P: Sankaripatsas 1950 Armas Tirronen
P: Miina Sillanpään muistokivi Töykkölän mäellä
P: Paikkakunnan 1. kansakoulun muistokivi kunnantalon luona
P: Torpparipatsas 1965 Kalervo Kallio
P: Kartanon puistossa von Willebrandtin hauta
L: Kirmunharju Rehtijärven lähellä
L: Jokioisten kartanon luontopolku
E: Museorautatie Humppila-Jokioinen (1898) toimii kesäsunnuntaisin
V: Loimijoki, Jänhijoki, Kiipunjärvi, Rehtijärvi
H: Jokioisten kartano Suomen suurin (32'000 ha 1921)
Miksi? Museorautatie, kapearaidemuseo
Milloin? Sunnuntaina 16.8.1998
Saavuin Humppilasta kapearaiteisella museojunalla. "Minkiö, 9 km" oli väliasema heti Jokiosten kuntarajan jälkeen. Asemakoppi ja kahvila. Juna pysähtyi siellä, matkan puolivälissä, klo 11:30-35. Vauhtimme oli noin 27 km tunnissa. Isoääninen amatöörijunailija oli virkaintoinen. Lipuntarkastus tehtiin uudelleen, leikin vuoksi. Vanhanaikainen paksu pahvilippu, nakkisormisen miehen peukalon levyinen ja pituinen, rei'itettiin perinteisillä pihdeillä.
Ainoana vaihdoin Minkiössä tyhjään avovaunuun. Siinä penkit olivat pitkittäin keskellä eivätkä poikittain, kuten normaalisti. Sadetta roiskui sisään itäpuolelta, mutta istuin katon suojassa oikealla puolella, kasvoni länteen. Kuvasin varttitunnin videofilmiä. Ulkoilmassa matkanteko tuntuu hauskimmalta, niin avoautossa kuin laivan ulkokannella - kuten siis myös junan avovaunussa!
Saavuimme Jokioisiin pääteasemalle klo 12:01. Raiteet päättyivät, rataosuus Jokioinen - Forssa oli purettu. Muut matkustajat jäivät odottamaan paluumatkaansa klo 12:25. Tai jäinhän minäkin katsomaan ja kuvaamaan höyryjunan lähdön, ennen kuin lähdin kävelemään etelään.
Asemakopin luona oli kartta ja minullakin oli mukanani "GT Tiekartasto", vuoden 1995 kirja. Kävelin etelään kilometrin, sitten kirkolle länteen 1,5 km. Kirkko olikin auki vain arkisin. "Jumalanpalvelusten aikaan ei ole sopivaa kävellä hautausmaalla", luin. (Millaisia uskovaisia täällä oli?)
Vaalea puukirkko oli toiseksi vanhin käytössä oleva Suomessa, mutta sitä oli muuteltu 1800-luvulla. Punainen kellotapuli oli aidompi. Alkoi taas sataa. Jokioisten kartanot. Maatalousesittelypaikka. Kirjastossa avoimet ovet... Loimijoen silta. Keskustaan 2 km. Joitakin kerrostaloja kuin jossakin Jämsässä.
"Forssa 9 km", kello oli jo 13:25 ja aioin bussille klo 14:45. Kävelin kuin transsissa suoraa jalankulkukäytävää. "6 km" jäljellä klo 13:45, juoksin alamäkiä. Uusi tie, jota ei näkynyt vuoden 1995 kartassani? Raviradan lounaispuolelta? Kuljin Turku-Hämeenlinna sekä Pori-Helsinki -teiden alitse. "Forssa"-kyltti tuli vastaan klo 14:25, kirkon torni ja piippu näkyivät jo koillisessa...
Laskin kävelleeni päivän aikana 20 km, josta Humppilassa 5 km, ja Jokioisista Forssaan 13,5 kilometriä.
JOKIOINEN 5 42,5 Per. 1873 (r. Jokkis)
K: Puukirkko 1631, uudistus ja torni 1862 Carl Albert Edelfelt
K: Omalaatuinen puinen kellotapuli 1708 Juha Laikkalampi
M: Jokioisten pappilamuseo Töykkölän mäellä
M: Naulamuseo, naulatehtaan tuotteita
M: Minkiön asemalla kapearaidemuseo
R: Jokioisten kartanon uusklassinen päärak. 1798 Erik Palmstedt
R: Kellomakasiini 1700-luvulta
R: Viljamakasiini 1802, vanha navetta 1799
P: Sankaripatsas 1950 Armas Tirronen
P: Miina Sillanpään muistokivi Töykkölän mäellä
P: Paikkakunnan 1. kansakoulun muistokivi kunnantalon luona
P: Torpparipatsas 1965 Kalervo Kallio
P: Kartanon puistossa von Willebrandtin hauta
L: Kirmunharju Rehtijärven lähellä
L: Jokioisten kartanon luontopolku
E: Museorautatie Humppila-Jokioinen (1898) toimii kesäsunnuntaisin
V: Loimijoki, Jänhijoki, Kiipunjärvi, Rehtijärvi
H: Jokioisten kartano Suomen suurin (32'000 ha 1921)
75. JOENSUU
Asukkaita 50 tuhatta (28764 vuonna 1961), EU-kannatus 60,8 % (1994)
Joensuuhun on yhdistetty Kiihtelysvaara ja Tuupovaara 1.1.2005, Eno ja Pyhäselkä 1.1.2009.
Miksi? Pohjois-Karjalan pääkaupunki
Milloin? Torstaina 3.9.1981
Viimeinen matkapäiväni ensimmäisellä "Pohjola junalla"-lipullani, jolla olin juuri käynyt Oslossa ja Kööpenhaminassa. Aamujuna Helsingistä Joensuuhun. Liikemiehet veivät paikkani varattuina. Opiskelijoita oli menossa Savonlinnaan, tukka kuin Ville Komsilla. Juna oli tyhjenemään päin matkan edetessä. Veturinvaihto Imatran tavara-asemalla. Upeita järvi- ja peltomaisemia.
Joensuussa oli värikäs, vihreä puinen rautatieasema. Kaikki matkustajat lähtivät laumana vaeltamaan samaan suuntaan kohti keskustaa, siltojen yli. Silta nousi pystyyn! Tukkeja hinattiin.
Tyylikäs tyttö kääntyi KOP:n kulmasta, mutta minä jatkoin. Entinen Hassisen Kone eli Joensuun Konepalvelu (ompelukoneliike). Muoti-Kähkönen, Kekäle-tavaratalo, myyvätkö tällaiset nimet Pohjois-Karjalassa? Tyyli-tytöt näkyivät menevän Seppälälle. Jopa "Vaatehuone"-niminen kauppa.
Kuljin oikealle, Pohjoiskadulle asti. Jalkakäytäviä oli vähän vinksin-vonksin ja todellisia mutakatujakin. Kaunistaisivat kaupungin, eikö ole varaa? Matalasti rakennettua, neljä kerrosta tai vain kolme, torin varrella seitsemän (pankit SYP, KOP, jne.) Sentään kauniita kerrostaloja.
Puinen pikkukirkko puistossa, ortodoksinen? Kirkkokatu kulki kohti suurta kirkkoa, komeaa. Puistokatu, kauniita taloja, voin sanoa. Kirkon ympäristössä oli vihreää, hyvin vihreää ruohokenttää. Ei kävelykäytäviä paitsi rantaa pitkin. Viehättäviä lehtipuita.
Rauma-Repolan teollisuuslaitoksia toisella puolella jokea. Kirkko oli kaupungin eteläpäässä puistossa. Eteläkatu. Puiston jälkeen painuin torille.
"Myö ollaa amerikkalaisempia täällä kuin hyö itte. Luin Suosikista..." kaksi teinityttöä, porkkanamallisissa farkuissa, juttelivat. Väestö näytti olevan nuorta, kaikenlaista Kaija-tyttöä (muistelin omia ihastuksiani).
Ostin Suomalaisesta Kirjakaupasta kuvapostikortteja. Sanomalehtinä vain Hesareita ja Karjalaista. Tavarataloja Centrum, Sokos ja jossain Hallman. Joen rantaa, laitureita. Hotelli Kimmelin ihanaa puistorantaa joen toisella puolen ja takaisin rautatieasemalle.
Silta nousi taas pystyyn edessäni, vain typerän veneen vuoksi. Kauempana näkyi vasta pitkä ja korkea silta, joka jatkui yhdellä kertaa yli koko joen. Tässä ylittämässäni sillassa oli kanava ja kaksi jokihaaraa, saari.
Junaan taas. Konduktööri oli sama Abraham Lincoln kuin tullessakin, Solzhenitsyn-partainen. Paljon tyttöjä, ruskeatukkainen luki 8. luokan biologiaa. Vaalea Marjo Lagerroos, 6. luokka, unohti vaunuun vihkonsa ja ekan sivun selostustaan Marco Polosta. Vaalea äitinsä näytti tyttärensä siskolta, joku vauvan äitikin tytötteli molempia. "Lahesta", kaikki jäivät Lahteen. Jotkut tytöt hihittivät, jolloin kuului humalaisen nuorukaisen ääni: "Ei mikään naurunasia. Kuka siellä nauraa?" "Ole hiljaa!" kivahti nuoriääninen naiskumppani. Toisen luokan junatunnelma Karjalan radalta vuonna 1981.
JOENSUU 50 k 60,8 Kaup.1848
K: Luterilainen uusgoottilainen kirkko 1903 Josef Stenbäck, Kirkkokatu
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' Ilmari Launis
K: Utran puukirkko 1895, Suomen ainoa pystyhirsikirkko
K: Ortodoksinen P. Nikolain kirkko 1887 G.F. Karpov, Kirkkokatu
K: Pielisensuun kirkko 1960 V. Larkas, Niinivaara
K: Rantakylän kirkko, Rantakylänkatu 2
M: Pohjois-Karjalan Museo, kulttuurikeskus Carelicum, Koskikatu
M: Joensuun Taidemuseo, Kirkkokatu 23
R: Kaupungintalo 1914 Eliel Saarinen, teatteri, Rantakatu 4
R: Karjalan Talo, Ilosaari
R: Pielisjoen linna, jyvämakasiini 1852 E.B. Lohrman (vanhin talo)
R: Maakuntakirjasto 1992 Tuomo Siitonen
P: Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki 8.7.1879
P: Merenkulun muistomerkki 1968 Jouko Salonen
P: 'Ruuhkanpurkajat' 1964 O. Jauhiainen
P: Vapaudenpatsas 1923 Yrjö Liipola
P: Maiju Lassilan muistomerkki 'Kolme muusaa' 1973 Nina Terno
P: Runonlaulaja Miihkali Arhippaisen patsas, Ilosaari
P: Sissipäällikkö Olli Tiaisen patsas 1932 Jung, Niinivaara
V: Pielisjoki, Pyhäselkä
Joensuuhun on yhdistetty Kiihtelysvaara ja Tuupovaara 1.1.2005, Eno ja Pyhäselkä 1.1.2009.
Miksi? Pohjois-Karjalan pääkaupunki
Milloin? Torstaina 3.9.1981
Viimeinen matkapäiväni ensimmäisellä "Pohjola junalla"-lipullani, jolla olin juuri käynyt Oslossa ja Kööpenhaminassa. Aamujuna Helsingistä Joensuuhun. Liikemiehet veivät paikkani varattuina. Opiskelijoita oli menossa Savonlinnaan, tukka kuin Ville Komsilla. Juna oli tyhjenemään päin matkan edetessä. Veturinvaihto Imatran tavara-asemalla. Upeita järvi- ja peltomaisemia.
Joensuussa oli värikäs, vihreä puinen rautatieasema. Kaikki matkustajat lähtivät laumana vaeltamaan samaan suuntaan kohti keskustaa, siltojen yli. Silta nousi pystyyn! Tukkeja hinattiin.
Tyylikäs tyttö kääntyi KOP:n kulmasta, mutta minä jatkoin. Entinen Hassisen Kone eli Joensuun Konepalvelu (ompelukoneliike). Muoti-Kähkönen, Kekäle-tavaratalo, myyvätkö tällaiset nimet Pohjois-Karjalassa? Tyyli-tytöt näkyivät menevän Seppälälle. Jopa "Vaatehuone"-niminen kauppa.
Kuljin oikealle, Pohjoiskadulle asti. Jalkakäytäviä oli vähän vinksin-vonksin ja todellisia mutakatujakin. Kaunistaisivat kaupungin, eikö ole varaa? Matalasti rakennettua, neljä kerrosta tai vain kolme, torin varrella seitsemän (pankit SYP, KOP, jne.) Sentään kauniita kerrostaloja.
Puinen pikkukirkko puistossa, ortodoksinen? Kirkkokatu kulki kohti suurta kirkkoa, komeaa. Puistokatu, kauniita taloja, voin sanoa. Kirkon ympäristössä oli vihreää, hyvin vihreää ruohokenttää. Ei kävelykäytäviä paitsi rantaa pitkin. Viehättäviä lehtipuita.
Rauma-Repolan teollisuuslaitoksia toisella puolella jokea. Kirkko oli kaupungin eteläpäässä puistossa. Eteläkatu. Puiston jälkeen painuin torille.
"Myö ollaa amerikkalaisempia täällä kuin hyö itte. Luin Suosikista..." kaksi teinityttöä, porkkanamallisissa farkuissa, juttelivat. Väestö näytti olevan nuorta, kaikenlaista Kaija-tyttöä (muistelin omia ihastuksiani).
Ostin Suomalaisesta Kirjakaupasta kuvapostikortteja. Sanomalehtinä vain Hesareita ja Karjalaista. Tavarataloja Centrum, Sokos ja jossain Hallman. Joen rantaa, laitureita. Hotelli Kimmelin ihanaa puistorantaa joen toisella puolen ja takaisin rautatieasemalle.
Silta nousi taas pystyyn edessäni, vain typerän veneen vuoksi. Kauempana näkyi vasta pitkä ja korkea silta, joka jatkui yhdellä kertaa yli koko joen. Tässä ylittämässäni sillassa oli kanava ja kaksi jokihaaraa, saari.
Junaan taas. Konduktööri oli sama Abraham Lincoln kuin tullessakin, Solzhenitsyn-partainen. Paljon tyttöjä, ruskeatukkainen luki 8. luokan biologiaa. Vaalea Marjo Lagerroos, 6. luokka, unohti vaunuun vihkonsa ja ekan sivun selostustaan Marco Polosta. Vaalea äitinsä näytti tyttärensä siskolta, joku vauvan äitikin tytötteli molempia. "Lahesta", kaikki jäivät Lahteen. Jotkut tytöt hihittivät, jolloin kuului humalaisen nuorukaisen ääni: "Ei mikään naurunasia. Kuka siellä nauraa?" "Ole hiljaa!" kivahti nuoriääninen naiskumppani. Toisen luokan junatunnelma Karjalan radalta vuonna 1981.
JOENSUU 50 k 60,8 Kaup.1848
K: Luterilainen uusgoottilainen kirkko 1903 Josef Stenbäck, Kirkkokatu
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' Ilmari Launis
K: Utran puukirkko 1895, Suomen ainoa pystyhirsikirkko
K: Ortodoksinen P. Nikolain kirkko 1887 G.F. Karpov, Kirkkokatu
K: Pielisensuun kirkko 1960 V. Larkas, Niinivaara
K: Rantakylän kirkko, Rantakylänkatu 2
M: Pohjois-Karjalan Museo, kulttuurikeskus Carelicum, Koskikatu
M: Joensuun Taidemuseo, Kirkkokatu 23
R: Kaupungintalo 1914 Eliel Saarinen, teatteri, Rantakatu 4
R: Karjalan Talo, Ilosaari
R: Pielisjoen linna, jyvämakasiini 1852 E.B. Lohrman (vanhin talo)
R: Maakuntakirjasto 1992 Tuomo Siitonen
P: Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki 8.7.1879
P: Merenkulun muistomerkki 1968 Jouko Salonen
P: 'Ruuhkanpurkajat' 1964 O. Jauhiainen
P: Vapaudenpatsas 1923 Yrjö Liipola
P: Maiju Lassilan muistomerkki 'Kolme muusaa' 1973 Nina Terno
P: Runonlaulaja Miihkali Arhippaisen patsas, Ilosaari
P: Sissipäällikkö Olli Tiaisen patsas 1932 Jung, Niinivaara
V: Pielisjoki, Pyhäselkä
74. JANAKKALA
Asukkaita 15 tuhatta (12766 vuonna 1961), EU-kannatus 56,3 % (1994)
Miksi? Keskiaikainen harmaakivikirkko
Milloin? Lauantaina 21.8.1999
Ajoimme Rengosta henkilöautolla 2872-tietä kohti Janakkalan kirkonkylää ja kävimme valokuvaamassa keskiaikaisen kirkon. Turengin rautatieasemasta tai jäätelömeijeristä tutuin kunta olisi myös mukavan kävelymatkan päässä Hämeenlinnasta.
Tervakoskella on tullut käytyä toisella reissulla, Puuhamaatakin ulkopuolelta vilkaisten. Myös Linnatuuli on joskus ollut automatkan pysähdyspaikka.
JANAKKALA 15 56,3 Per. 1866
K: P. Laurentiuksen keskiaik. harmaakivikirkko 1516, sakaristo 1849
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulittu' B. Godenhjelm
K: Kirkon itäpäädyssä ulkona kiveen hakattu Tott-suvun vaakuna
K: Kellotapuli 1784 Matti Tolpo
K: Tervakosken puukirkko 1936
M: Laurinmäen ulkomuseo, tuulimylly, savusauna, uhrikiviä, kk.
M: Ida Aalbergin lapsuudenkoti Leppäkoskella, museo
R: Harvialan kartano ja taimitarha
R: Linnatuuli, moottoritien ylle rakennettu palvelukeskus
R: Kirjasto-liikuntahalli, Saara Juola, Turenki
R: Kalpalinnan laskettelukeskus, Turenki
P: Ida Aalberg-reliefi, Kaarlo Haltia
P: Uno Cygnaeuksen patsas, Armas Hutri, Leppäkoskella
P: 'Paperintekijät' 1968 O. Jauhiainen, Tervakosken tehdas
P: 'Avattu kirja' Pekka Papinoja ja Pentti Vuorio
L: Laurin lähde, uhripaikka muistomerkkeineen, kk.
L: Hakoisten linnavuori, puolustuslinna, Hakoisten kartanon vieressä
L: Haukankallio, vuorikiipeilypaikka Leppäkoskella
N: Turengin Lastuvuori
E: Tervakosken Puuhamaa, lasten huvipuisto
T: Turenki, Tervakoski
Miksi? Keskiaikainen harmaakivikirkko
Milloin? Lauantaina 21.8.1999
Ajoimme Rengosta henkilöautolla 2872-tietä kohti Janakkalan kirkonkylää ja kävimme valokuvaamassa keskiaikaisen kirkon. Turengin rautatieasemasta tai jäätelömeijeristä tutuin kunta olisi myös mukavan kävelymatkan päässä Hämeenlinnasta.
Tervakoskella on tullut käytyä toisella reissulla, Puuhamaatakin ulkopuolelta vilkaisten. Myös Linnatuuli on joskus ollut automatkan pysähdyspaikka.
JANAKKALA 15 56,3 Per. 1866
K: P. Laurentiuksen keskiaik. harmaakivikirkko 1516, sakaristo 1849
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulittu' B. Godenhjelm
K: Kirkon itäpäädyssä ulkona kiveen hakattu Tott-suvun vaakuna
K: Kellotapuli 1784 Matti Tolpo
K: Tervakosken puukirkko 1936
M: Laurinmäen ulkomuseo, tuulimylly, savusauna, uhrikiviä, kk.
M: Ida Aalbergin lapsuudenkoti Leppäkoskella, museo
R: Harvialan kartano ja taimitarha
R: Linnatuuli, moottoritien ylle rakennettu palvelukeskus
R: Kirjasto-liikuntahalli, Saara Juola, Turenki
R: Kalpalinnan laskettelukeskus, Turenki
P: Ida Aalberg-reliefi, Kaarlo Haltia
P: Uno Cygnaeuksen patsas, Armas Hutri, Leppäkoskella
P: 'Paperintekijät' 1968 O. Jauhiainen, Tervakosken tehdas
P: 'Avattu kirja' Pekka Papinoja ja Pentti Vuorio
L: Laurin lähde, uhripaikka muistomerkkeineen, kk.
L: Hakoisten linnavuori, puolustuslinna, Hakoisten kartanon vieressä
L: Haukankallio, vuorikiipeilypaikka Leppäkoskella
N: Turengin Lastuvuori
E: Tervakosken Puuhamaa, lasten huvipuisto
T: Turenki, Tervakoski
73. JALASJÄRVI
Asukkaita 9 tuhatta (12710 vuonna 1961), EU-kannatus 32,1 % (1994)
(Jalasjärvi on liitetty Kurikkaan 2016)
Miksi? Suuri ulkomuseo?
Milloin? Maanantaina 23.7.2007. Torstaina 30.8.2018.
(Jalasjärveä kolmostien varrella tuli nähtyä Tampere-Vaasa -pikavuorojen ikkunoista jo kesällä 1987, kulkiessani monesti Kokkolaan.)
Heinäkuussa 2007 astuin Jalasjärven kamaralle, kun vaihdoin siellä linja-autoa, Helsingistä Vaasaan menevästä Seinäjoelle kulkevaan. Ensimmäinen linjuri jumittui jonoihin. Pari rekkaa oli jonon kärjessä. Juustoportille jäi joku matkustaja. Klo 11.23 vihdoin Jalasjärven pysähdys. Toinen bussi oli odottamassa tyhjänä.
Minä ja ainoa toinen vaihtaja, teini-ikäinen kundi, steppailimme odottavina ulkosalla Jalasjärvellä, kun kuljettajat vaihtoivat keskenään rahtitavaroitaan. Sitten: "Sisään vaan". Istuin eteen toiselle riville, odottaen että kuljettaja keräisi vaihtolipun, mutta sitä hän ei tehnyt, ennen kuin muisti Seinäjoella 12.00. Reitti oli tapahtumaköyhää metsää 30 km ja matkustajia olimme vain me kaksi, ei yhtään välipysähdystä. Seinäjoelle pääsee nopeammin junalla, mutta halvemmin bussilla.
.
***
Jalasjärvelle Onnibussilla torstaina 30.8.2018.
.
Onnibus pysähtyy vasta 3 km Jalasjärven keskustan jälkeen Jalastuuli -taukopaikan pihassa klo 12:45. Kuljettaja: "Kolme minuuttia! Jos käytte ostoksilla, pitäkää huoli että ehditte, emme voi odottaa..." Nainen kiiruhtaa ulos tupakoimaan. Tauko venähtää 4-5 minuutiksi - vilkuilen taakseni bussia, kun lähden kävelemään etelään.
.
Jalastuuli on Seinäjoelle vievän 19-tien eteläpäässä. Asfalttikenttä jatkuu etelään Korpelan Lihan myymälän pihaan ("kassillinen makkaraa kympillä"), sitten on käveltävä 19-tien laitaa jokunen kymmenen metriä Kolmostien (E12) risteykseen. Autot tulevat Vaasan, Tampereen tai Seinäjoen suunnista pieninä jononpätkinä. Välillä syntyy tauko, jolloin voin ylittää tyhjän valtatien, jonka länsipuolelle on rakennettu kevyen liikenteen väylä.
.
Puolitoista kilometriä etelään käveltyäni alkaa tien länsipuolella iso hautausmaa. Itäpuolella suuri harakka-mallinen tuulimylly houkuttelee ulkomuseoon. Ylitän taas kolmostien, kun liikennevirta hetkeksi hiipuu. Museotontin matalammassa eteläkulmassa näkyy tallattu polku pihaan.
.
"Suomen laajin paikallismuseo", jossa yli 30'000 esinettä. Opastus koulujen kesäloman aikaan klo 12-17. Museorakennuksia sanotaan olevan yli 30, mm. Pelimannitupa, kuvanveistäjä Elias Ilkan syntymäkoti, Hongiston kyläkauppa Köykkä-Ventelä, talonpoikaistalo, Takalan torppa, Vierikon lutti, Emännän puori, aitta, paja, riihi, savusauna, piilopirtti, korsu, kaksi tuulimyllyä, joista pienempi on Linnusmaan jalkamylly. Myös tykki sekä pelimanni Friikolin eli Köykkä-sukuisen seppä Jaakko Frigård-Rautasen (1843-1913) muistomerkki.
.
Ylitän suotta kolmostien takaisin länteen, koska jo heti hautausmaan eteläpäässä alitan kolmostien tunnelissa itään. Alkaa 6920-tie eli Jalasjärven Keskustie, jolta haarautuu pikkutie museolle. Kirkolle on matkaa vielä 1,5 km. Puolivälissä ennen kirkkoa tienviitta koilliseen: "Sikakylä 4". Poliisiauto ajaa kyltin ohi juuri kun valmistelen valokuvaamista.
.
Kirkonkylän Keskustien ruokakauppa on S-Market, vieressään K-Rauta, mutta K-Supermarket on rakennettu kauemmas länteen näkymään Kolmostielle. R-kioski ja Jalasjärven kirjasto ovat samassa rakennuksessa. Matkahuollon entisessä talossa toimii pieni kirpputori, jossa näen käyvän useita asiakkaita, minäkin käyn. Vaatteita olisi, hiukan kirjoja, pari peliä: Upwords, Kimble.
.
Komean puukirkon pihalla on sankarihautausmaa muistomerkkeineen. Pienten säännöllisten ristien suuri määrä tekee kauniin ja komean vaikutuksen. Vieressä on rapistuneessa komeassa puutalossa seurakunnan kirpputori. Kirkon länsiovi on avattu, mutta ulkoportaiden edessä on tietyömaan puomi aitana. Itäovikin on avoinna, mutta klo 15:05 rouvashenkilö lukitsee oven. Ehkä "tiekirkkoon" olisi päässyt kolmeen asti.
.
Kävelen Keskustietä eteenpäin aina numeroon 43 asti, joka on Jalasjärven Kinon elokuvapalatsi. Koneenkäyttäjän portaat ulkoseinässä talon takana lännessä. Näyteikkunassa idässä pyörii kahdella näyttöruudulla trailereita elokuvista ja paikallisia mainoksia. Myös mainoslakanoita esillä monista filmeistä, kuten brittikomediasta "Death of Stalin" ja Timo Koivusalon syksyn uutuudesta "Olavi Virta".
.
Entisessä koulussa, monikerroksisessa kivitalossa, toimii Kierrätyskeskus. Vieressä on tienviitta länteen: "Uimaranta". Kävelen pienen Lamminjärven rantaan, jossa on hienoa hiekkaa, penkki jolla istuu koulupoika, rapistunut vaja jossa pari soppea uimapuvun vaihtoon, yksittäinen wc-koppi, sekä useita pieniä urheilukenttiä lentopallon tai tenniksen pelaamista varten.
.
Jalasjoki on keskikokoinen, ei kovin leveä, muttei aivan kapeakaan. Vedenpinta on hyvin tyyni. Poikkesin aiemmin yhdelle autosillalle jokea katsomaan ja nyt näen joen uudelleen Lamminjärven luona.
.
Lasten liikennepuisto löytyy Lamminjärven länsirannalta ja on ohjetiedotteen mukaan yhä käytössä, vaikka näyttää kuluneelta ja rappeutuneelta kuin jostain Neuvostoliitosta. Hyvin vaatimaton lajissaan. Ankeassa asfalttikentässä erottuu joten kuten kuluneita kaistamaalauksia ja kauan sitten tasaiseen pintaan vain köyhästi maalattuja "viheralueita" (muka) teiden välissä. Liikennemerkkejä ei ole kuin vaivaiset kolme pylvästä eli liikenneympyrän kiertosuunnan merkit kolmelta suunnalta!
.
Jalasjärvestä saan hiukan rapistuneen vaikutelman. Taloudellisiin vaikeuksiin joutunut kunta on 2016 pakkoliitetty viereiseen Kurikan pikkukaupunkiin.
.
Käyn kirjastossa, kuten moni muukin näyttää pikaisesti käväisevän. Eteisen tuulikaapissa on varsin kiinnostava valikoima huonoon kuntoon kuluneita kirjastopoistoja. Ihastuttava englanninkielinen värikuvateos Euroopan nähtävyyksistä 1980-luvulta, yksi kohde aukeamaa kohti, mm. Stonehenge, Brugge, Mykene, Elsinore (Helsingör), Coimbra. Dik Brownen sarjakuvien valikoima "The Best of Hägar the Horrible" (Harald Hirmuinen). Selailen vain, en halua kuljetettavikseni.
.
Paluumatkalla pohjoiseen kävelen opastettuja pikkuteitä mutkitellen uudelleen museoaluetta katselemaan. Poistun oikaisten epävirallista reittiä Kolmostien ylittäen. Kävelen pohjoiseen Seinäjoentien risteykseen, jonka ylitän vahingossa varomattomasti. Pysähtyneeseen asuntoautoon kannetaan makkarakassillista Korpelan Lihasta.
.
Tulen Jalastuulen pihaan jo hyvissä ajoin, 20 minuuttia ennen Onnibussia. Sisällä rakennuksessa on kioskimyymälä, Kotipizza sekä virkistäytymistiloja autonkuljettajille. Katselen Kurikan ja Jalasjärven karttataulua kentän laidalla. Seinäjoelta tuleva Onnibus pysähtyy pihaan viiden minuutin tauolle klo 16:50, jatkaakseen sitten kohti Tamperetta.
.
JALASJÄRVI 9 32,1
K: Kirkko 1800 Salomon Köykkä-Köhlström
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastuminen' A. Såltin
K: Kirkon kattomaalaus Mikael Toppelius
K: Koskuen kylän kyläkirkko
P: Jääkärirykmentti 58:n muistomerkki
P: Vapaussodan sankaripatsas, Elias Ilkka
P: Viime sotien muistomerkki, Viljo Savikurki
P: Veistos 'Poika ja kala' Koivisto, kirkkopuisto
R: Kunnanvirasto 1975 Veikko Voutilainen
R: Koski-Lammin maalaistalo ja Vilholan monitoimitalo, vanhaa tyyliä, kk.
M: Museonmäki, 19 rakennusta, kala-aitta 1621, 15'000 esinettä
P: Tokerotien tekijän muistom. T. Martiskainen, Taivalmaan mäki
L: Isovuoren Pirunpesä, pystyrapautuma (2,4 miljoonaa vuotta vanha)
L: Ilvesjoen kanjoni
L: Ponsijärvellä linturikas suoalue
(Jalasjärvi on liitetty Kurikkaan 2016)
Miksi? Suuri ulkomuseo?
Milloin? Maanantaina 23.7.2007. Torstaina 30.8.2018.
(Jalasjärveä kolmostien varrella tuli nähtyä Tampere-Vaasa -pikavuorojen ikkunoista jo kesällä 1987, kulkiessani monesti Kokkolaan.)
Heinäkuussa 2007 astuin Jalasjärven kamaralle, kun vaihdoin siellä linja-autoa, Helsingistä Vaasaan menevästä Seinäjoelle kulkevaan. Ensimmäinen linjuri jumittui jonoihin. Pari rekkaa oli jonon kärjessä. Juustoportille jäi joku matkustaja. Klo 11.23 vihdoin Jalasjärven pysähdys. Toinen bussi oli odottamassa tyhjänä.
Minä ja ainoa toinen vaihtaja, teini-ikäinen kundi, steppailimme odottavina ulkosalla Jalasjärvellä, kun kuljettajat vaihtoivat keskenään rahtitavaroitaan. Sitten: "Sisään vaan". Istuin eteen toiselle riville, odottaen että kuljettaja keräisi vaihtolipun, mutta sitä hän ei tehnyt, ennen kuin muisti Seinäjoella 12.00. Reitti oli tapahtumaköyhää metsää 30 km ja matkustajia olimme vain me kaksi, ei yhtään välipysähdystä. Seinäjoelle pääsee nopeammin junalla, mutta halvemmin bussilla.
.
***
Jalasjärvelle Onnibussilla torstaina 30.8.2018.
.
Onnibus pysähtyy vasta 3 km Jalasjärven keskustan jälkeen Jalastuuli -taukopaikan pihassa klo 12:45. Kuljettaja: "Kolme minuuttia! Jos käytte ostoksilla, pitäkää huoli että ehditte, emme voi odottaa..." Nainen kiiruhtaa ulos tupakoimaan. Tauko venähtää 4-5 minuutiksi - vilkuilen taakseni bussia, kun lähden kävelemään etelään.
.
Jalastuuli on Seinäjoelle vievän 19-tien eteläpäässä. Asfalttikenttä jatkuu etelään Korpelan Lihan myymälän pihaan ("kassillinen makkaraa kympillä"), sitten on käveltävä 19-tien laitaa jokunen kymmenen metriä Kolmostien (E12) risteykseen. Autot tulevat Vaasan, Tampereen tai Seinäjoen suunnista pieninä jononpätkinä. Välillä syntyy tauko, jolloin voin ylittää tyhjän valtatien, jonka länsipuolelle on rakennettu kevyen liikenteen väylä.
.
Puolitoista kilometriä etelään käveltyäni alkaa tien länsipuolella iso hautausmaa. Itäpuolella suuri harakka-mallinen tuulimylly houkuttelee ulkomuseoon. Ylitän taas kolmostien, kun liikennevirta hetkeksi hiipuu. Museotontin matalammassa eteläkulmassa näkyy tallattu polku pihaan.
.
"Suomen laajin paikallismuseo", jossa yli 30'000 esinettä. Opastus koulujen kesäloman aikaan klo 12-17. Museorakennuksia sanotaan olevan yli 30, mm. Pelimannitupa, kuvanveistäjä Elias Ilkan syntymäkoti, Hongiston kyläkauppa Köykkä-Ventelä, talonpoikaistalo, Takalan torppa, Vierikon lutti, Emännän puori, aitta, paja, riihi, savusauna, piilopirtti, korsu, kaksi tuulimyllyä, joista pienempi on Linnusmaan jalkamylly. Myös tykki sekä pelimanni Friikolin eli Köykkä-sukuisen seppä Jaakko Frigård-Rautasen (1843-1913) muistomerkki.
.
Ylitän suotta kolmostien takaisin länteen, koska jo heti hautausmaan eteläpäässä alitan kolmostien tunnelissa itään. Alkaa 6920-tie eli Jalasjärven Keskustie, jolta haarautuu pikkutie museolle. Kirkolle on matkaa vielä 1,5 km. Puolivälissä ennen kirkkoa tienviitta koilliseen: "Sikakylä 4". Poliisiauto ajaa kyltin ohi juuri kun valmistelen valokuvaamista.
.
Kirkonkylän Keskustien ruokakauppa on S-Market, vieressään K-Rauta, mutta K-Supermarket on rakennettu kauemmas länteen näkymään Kolmostielle. R-kioski ja Jalasjärven kirjasto ovat samassa rakennuksessa. Matkahuollon entisessä talossa toimii pieni kirpputori, jossa näen käyvän useita asiakkaita, minäkin käyn. Vaatteita olisi, hiukan kirjoja, pari peliä: Upwords, Kimble.
.
Komean puukirkon pihalla on sankarihautausmaa muistomerkkeineen. Pienten säännöllisten ristien suuri määrä tekee kauniin ja komean vaikutuksen. Vieressä on rapistuneessa komeassa puutalossa seurakunnan kirpputori. Kirkon länsiovi on avattu, mutta ulkoportaiden edessä on tietyömaan puomi aitana. Itäovikin on avoinna, mutta klo 15:05 rouvashenkilö lukitsee oven. Ehkä "tiekirkkoon" olisi päässyt kolmeen asti.
.
Kävelen Keskustietä eteenpäin aina numeroon 43 asti, joka on Jalasjärven Kinon elokuvapalatsi. Koneenkäyttäjän portaat ulkoseinässä talon takana lännessä. Näyteikkunassa idässä pyörii kahdella näyttöruudulla trailereita elokuvista ja paikallisia mainoksia. Myös mainoslakanoita esillä monista filmeistä, kuten brittikomediasta "Death of Stalin" ja Timo Koivusalon syksyn uutuudesta "Olavi Virta".
.
Entisessä koulussa, monikerroksisessa kivitalossa, toimii Kierrätyskeskus. Vieressä on tienviitta länteen: "Uimaranta". Kävelen pienen Lamminjärven rantaan, jossa on hienoa hiekkaa, penkki jolla istuu koulupoika, rapistunut vaja jossa pari soppea uimapuvun vaihtoon, yksittäinen wc-koppi, sekä useita pieniä urheilukenttiä lentopallon tai tenniksen pelaamista varten.
.
Jalasjoki on keskikokoinen, ei kovin leveä, muttei aivan kapeakaan. Vedenpinta on hyvin tyyni. Poikkesin aiemmin yhdelle autosillalle jokea katsomaan ja nyt näen joen uudelleen Lamminjärven luona.
.
Lasten liikennepuisto löytyy Lamminjärven länsirannalta ja on ohjetiedotteen mukaan yhä käytössä, vaikka näyttää kuluneelta ja rappeutuneelta kuin jostain Neuvostoliitosta. Hyvin vaatimaton lajissaan. Ankeassa asfalttikentässä erottuu joten kuten kuluneita kaistamaalauksia ja kauan sitten tasaiseen pintaan vain köyhästi maalattuja "viheralueita" (muka) teiden välissä. Liikennemerkkejä ei ole kuin vaivaiset kolme pylvästä eli liikenneympyrän kiertosuunnan merkit kolmelta suunnalta!
.
Jalasjärvestä saan hiukan rapistuneen vaikutelman. Taloudellisiin vaikeuksiin joutunut kunta on 2016 pakkoliitetty viereiseen Kurikan pikkukaupunkiin.
.
Käyn kirjastossa, kuten moni muukin näyttää pikaisesti käväisevän. Eteisen tuulikaapissa on varsin kiinnostava valikoima huonoon kuntoon kuluneita kirjastopoistoja. Ihastuttava englanninkielinen värikuvateos Euroopan nähtävyyksistä 1980-luvulta, yksi kohde aukeamaa kohti, mm. Stonehenge, Brugge, Mykene, Elsinore (Helsingör), Coimbra. Dik Brownen sarjakuvien valikoima "The Best of Hägar the Horrible" (Harald Hirmuinen). Selailen vain, en halua kuljetettavikseni.
.
Paluumatkalla pohjoiseen kävelen opastettuja pikkuteitä mutkitellen uudelleen museoaluetta katselemaan. Poistun oikaisten epävirallista reittiä Kolmostien ylittäen. Kävelen pohjoiseen Seinäjoentien risteykseen, jonka ylitän vahingossa varomattomasti. Pysähtyneeseen asuntoautoon kannetaan makkarakassillista Korpelan Lihasta.
.
Tulen Jalastuulen pihaan jo hyvissä ajoin, 20 minuuttia ennen Onnibussia. Sisällä rakennuksessa on kioskimyymälä, Kotipizza sekä virkistäytymistiloja autonkuljettajille. Katselen Kurikan ja Jalasjärven karttataulua kentän laidalla. Seinäjoelta tuleva Onnibus pysähtyy pihaan viiden minuutin tauolle klo 16:50, jatkaakseen sitten kohti Tamperetta.
.
JALASJÄRVI 9 32,1
K: Kirkko 1800 Salomon Köykkä-Köhlström
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastuminen' A. Såltin
K: Kirkon kattomaalaus Mikael Toppelius
K: Koskuen kylän kyläkirkko
P: Jääkärirykmentti 58:n muistomerkki
P: Vapaussodan sankaripatsas, Elias Ilkka
P: Viime sotien muistomerkki, Viljo Savikurki
P: Veistos 'Poika ja kala' Koivisto, kirkkopuisto
R: Kunnanvirasto 1975 Veikko Voutilainen
R: Koski-Lammin maalaistalo ja Vilholan monitoimitalo, vanhaa tyyliä, kk.
M: Museonmäki, 19 rakennusta, kala-aitta 1621, 15'000 esinettä
P: Tokerotien tekijän muistom. T. Martiskainen, Taivalmaan mäki
L: Isovuoren Pirunpesä, pystyrapautuma (2,4 miljoonaa vuotta vanha)
L: Ilvesjoen kanjoni
L: Ponsijärvellä linturikas suoalue
72. JAALA
Asukkaita 2 tuhatta (3572 vuonna 1961), EU-kannatus 42,7 % (1994)
Yhdistynyt Kouvolaan 1.1.2009 alkaen!
Miksi? Verlan paperitehdasmuseo (Unescon listalla)
Milloin? Sunnuntaina 16.9.2001
Ajoimme henkilöautolla Mäntyharjulta etelään, kohti Kouvolaa. Savonradan vartta, jossa oli useita tasoristeyksiä. Voikosken, Hillosensalmen, Vuohijärven ja Selänpään kautta. Vastaan tuli tienviitta Verlaan, matkaa n. 10 km.
Verlan teollisuus toi mieleeni Karkkilan. Vanhojen puutalojen miljöö. Komea konttorirakennus. Kiersimme pihat. Kalliomaalauskin olisi ollut aivan lähellä, mutta sen tajusimme vasta jatkettuamme matkaa kohti Voikkaata.
JAALA 2 42,7 Per. 1879
K: Uusgoottilainen puukirkko 1878 August Boman
K: Alttaritaulu 1885 S.A. Keinänen
M: Verlan paperitehdas, museo, Unescon maailmanperintökohde
M: Retuutti, 1700-luvun kenttälinnake kk:n harjulla
M: Liikasenmäen kotiseututalo, kk.
M: Kotiseutumuseo Siikavan kylässä
M: Makkosen kotimuseo, Vesalan kylä
R: Ilonojan kartano (yksityinen), nikkarityyliä 1800-
R: Kimolan nippu-uitto-kanava, nostolaitteet, ei sulkuja
L: Kalliomaalaus Verlan kosken yläp. rantakalliossa (Valkealassa)
L: Sisempi Salpausselkä, harjuja
L: Heisanharju, Huhdasjärven kylä, luontopolku, kota, laavu, keittopaikka
L: Pohjois-Jaalan erämaat
L: Lahnavuoren riutta, louhikkoinen vuorenseinämä
Yhdistynyt Kouvolaan 1.1.2009 alkaen!
Miksi? Verlan paperitehdasmuseo (Unescon listalla)
Milloin? Sunnuntaina 16.9.2001
Ajoimme henkilöautolla Mäntyharjulta etelään, kohti Kouvolaa. Savonradan vartta, jossa oli useita tasoristeyksiä. Voikosken, Hillosensalmen, Vuohijärven ja Selänpään kautta. Vastaan tuli tienviitta Verlaan, matkaa n. 10 km.
Verlan teollisuus toi mieleeni Karkkilan. Vanhojen puutalojen miljöö. Komea konttorirakennus. Kiersimme pihat. Kalliomaalauskin olisi ollut aivan lähellä, mutta sen tajusimme vasta jatkettuamme matkaa kohti Voikkaata.
JAALA 2 42,7 Per. 1879
K: Uusgoottilainen puukirkko 1878 August Boman
K: Alttaritaulu 1885 S.A. Keinänen
M: Verlan paperitehdas, museo, Unescon maailmanperintökohde
M: Retuutti, 1700-luvun kenttälinnake kk:n harjulla
M: Liikasenmäen kotiseututalo, kk.
M: Kotiseutumuseo Siikavan kylässä
M: Makkosen kotimuseo, Vesalan kylä
R: Ilonojan kartano (yksityinen), nikkarityyliä 1800-
R: Kimolan nippu-uitto-kanava, nostolaitteet, ei sulkuja
L: Kalliomaalaus Verlan kosken yläp. rantakalliossa (Valkealassa)
L: Sisempi Salpausselkä, harjuja
L: Heisanharju, Huhdasjärven kylä, luontopolku, kota, laavu, keittopaikka
L: Pohjois-Jaalan erämaat
L: Lahnavuoren riutta, louhikkoinen vuorenseinämä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
