Asukkaita 5 tuhatta (5703 vuonna 1962), EU-kannatus 52,8 % (1994)
Miksi? Radanvarsimiljöö
Milloin? Perjantaina 15.9.2006
Lähdin Pitäjänmäeltä A-junalla klo 8:09 ja vaihdoin Pasilassa 8:27 K-junaan Puistolaan, Helsingin rajalle, josta kävelin 1,5 km Vantaan Tikkurilaan. Vasta sieltä ostin Lahteen "Lähijunamatkan", 7 vyöhykettä BCDEFGH, mikä maksoi 9,40 euroa.
Väljällä Z-junalla klo 9:53 tuoretta Mäntsälän oikorataa Lahteen. Kaikki liput tarkastettiin Keravan jälkeen! Huomasin Porvoon-radan erkanemisen oikealle. Joku jäi Haarajoelle, jossa pysäkkikalusteet vielä hohtavan uutta sinistä, kaide punainen. Lahdentie kulki oikealla idässä. Maavalleja. Poikkitunneleita ja siltoja. Juna nyki. Tie oli välillä tyhjä. Musta kallioleikkaus. "Masku Hullut Hinnat" liehutti mainoslippuja. Mäntsälä, Hepolan koulu. Näin kauniin jokikanjonin n. klo 10:33.
Lahdessa junanvaihtoaikaa 10:39 - 11:04, kävelin tunnelin ja harjulle. Sitten istuin H-junan tyhjään ensimmäiseen vaunuun. Kuljin yhä lippuni H-vyöhykkeellä, tosin lippu olisi pitänyt leimata uudessa junassa. Ohitimme Herralan aseman.
Jäin Järvelään, Kärkölän keskustaajamaan, klo 11:21. "Keskusta"-kyltti osoitti radan yli, kakkosraiteelle etelään, sillä se oli ilkivaltaisesti käännetty. Pohjoisessa oli Apteekkitalo, Nordea, sekä veistoksella koristettu liikenneympyrä, jota pulisevat kylädeekut istuivat penkillä katsomassa (yhtä luonteva osa kyläkuvaa kuin sombreron alla torkkuva meksikaani pilakuva-lännessä).
Etelään vei tie radan ali Mäntsälään. mutta pohjoissuuntaan olisi matkaa 5 km kirkonkylään. Tien varrella S-Market, metsäpuisto, leikkipaikka. Sympaattisen pienet liikennemerkit kävelijöille. Itäsuunnalla Spar, Matkahuolto ja poliisi. Käytyäni vähän joka suunnalla katselemassa lähdin kävelemään radan ali etelään.
Kirppis teollisuushallissa, puolityhjät ikkunat. Koululapsia matkalla eteläsuuntaan. Koskisen Sahalle vei Asematie länteen. 'Radan ylitys kielletty!' -kyltti. Ylitin radan, asemalle, kävelin radan pohjoispuolista tietä länteen. Koulu, paloasema. Radan eteläpuolelta näkyi Koskisen Saha. Kaarnaroskaa tienmutkissa... Radio moikui omakotitalosta.
Valkjärvi kaunis, risteys 54-tielle, hirsinen huoltamo, näkötornikahvila! 'Pyörätie'-piennarta. Rekat pyyhkäisivät ilmavirran kasvojani vasten. Harvahko liikenne.
Lappilan tienhaara, etelään klo 13. Radan varteen. Käännyin kylätielle länteen. 'Siwa Yllättävän Lähellä', kyläkauppa vanhassa valkoisessa kerrostalossa. Äitejä lapsineen asiakkaiksi, vilskettä kylätiellä länteen. Alitin kävelytietä radan ja jatkoin tietä länteen. 'Lappihovi' oli kuin jokin Kokkolatalo, isot ikkunat keskellä, pienet ikkunat laidoilla, paljon umpiseinää, mahtava! 'Työväentalo'-viitta yläsivutiellä länteen. Jatkoin asvalttitietä. Lappilan tiilitehdas! Mahtavan paljon punatiiltä kasoissa pihalla.
'Lapinnummi'-viitta, alitettuani taas radan, pohjoispuolelle. Pian radan ylitys etelään, tie kiemurteli radan molemmin puolin. Miellyttävä, hiljainen tie. Köröttelijä ajoi reunaa pitkin, mutkaan. Mommila oli tulla ohitettua huomaamatta, valtavia peltoja, neliökilometreittäin! Mommilan juna-asema on ollut Hausjärvellä Kärkölän rajalla, mutta itse kartano pohjoisempana Lammilla. Mommilan omistaja Alfred Kordelin murhattiin 7.11.1917, hänen täytettyään edellispäivänä 49 vuotta.
Kunnanraja, siirryin Hausjärven puolelle, jatkoin kävelyä Oittiin ja Hikiälle.
KÄRKÖLÄ 5 52,8
K: Tiilikirkko 1889 L.J. Lindqvist & August Nordberg
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulittu', tekijä tuntematon
P: Vanhan kirkon muistomerkki 1962
P: Riihimäki-Pietari -ratatöissä nälkään kuolleiden muistomerkki 1967
M: Kotiseutumuseoalue Huovilan puistossa
R: Lemmenkuja, puistokuja Huovilan puistoon
T: Lappila, hallinnollinen keskus Järvelä.
H: Entisiä nimiä Tennilä tai Kirkkola
maanantai 28. kesäkuuta 2010
171. KÄLVIÄ
Asukkaita 4 tuhatta (4101 vuonna 1962), EU-kannatus 36,6 % (1994)
(Kälviä, Lohtaja ja Ullava yhdistyivät Kokkolaan v. 2009 alusta)
Miksi? Laiska-Jaakon rinki?
Milloin? Tiistaina 6.9.2011:
Kannuksesta klo 15:35 suora valtatie länteen kohti Kälviää ja Kokkolaa. Tylsää katsottavaa! Koivumetsä, mäntymetsä, puolikasvuisia puita. Kamusen Liikenteen bussissa nelisen matkustajaa.
KÄLVIÄ klo 15:55-16:00. Keskustaan kaarrettiin vastapäivään vasemmalle ja yli pienen joen. Pysäkiltä nousi autoon peräti 9 nuorehkoa matkustajaa. Jokin parikerroksinen perinnetalo. Muuten tavallista harvaa maaseudun kylää. Tuuli hulmutti lehtipuita. Katos tien pielessä, tässäkö muutaman minuutin pysähdys? Bussin etupuoli täyttyi uusista tulijoista minun rivilleni asti ja joitakuita meni istumaan takemmaksikin. Jalkakäytävällä näkyy iso lätäkkö muistona sateesta.
Kunnanvirasto oli keltatiilinen, kirkko valkoinen, puutalot keltaisia, vihreitä ja keltaisia, puolitoistakerroksisia. Vesisäiliö metsän takana. Äkkiä Kälviän "keskusta" loppui. Vihreää peltoa. Kälviäntieltä Kajaanintielle (valtatielle), jota länteen. Oulu-Kokkola -tielle, jota lounaaseen. Pellot vaihtuivat metsäksi. Perille Kokkolaan saavuttiin 5 minuuttia etuajassa klo 16:20.
KÄLVIÄ 4 36,6
K: Puukirkko 1905 O.V. Renell
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastaminen' Alexandra Såltin
K: Kellotapuli 1806
P: Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan muistopatsas
R: Kruununmakasiini
M: Kotiseutumuseo
M: Lucina Hagmanin lapsuudenkoti, avoinna kesäisin
L: Krunnin kalastajasaari, jossa jatulintarha 'Laiska-Jaakon rinki'
V: Kauniit merensaaret Kunnarinpauha, Poroluodonkari, Pirskeri
L: Laajoja erämaita, nevoja ja rämeitä
V: Ullavanjärvi
T: Asemanseutu
Selite:
K: kirkko
M: museo
R: rakennus
P: patsas
L: luonto
N: näköalapaikka
E: erikoisuus
V: vesistöt
T: taajamat
H: historia
(Kälviä, Lohtaja ja Ullava yhdistyivät Kokkolaan v. 2009 alusta)
Miksi? Laiska-Jaakon rinki?
Milloin? Tiistaina 6.9.2011:
Kannuksesta klo 15:35 suora valtatie länteen kohti Kälviää ja Kokkolaa. Tylsää katsottavaa! Koivumetsä, mäntymetsä, puolikasvuisia puita. Kamusen Liikenteen bussissa nelisen matkustajaa.
KÄLVIÄ klo 15:55-16:00. Keskustaan kaarrettiin vastapäivään vasemmalle ja yli pienen joen. Pysäkiltä nousi autoon peräti 9 nuorehkoa matkustajaa. Jokin parikerroksinen perinnetalo. Muuten tavallista harvaa maaseudun kylää. Tuuli hulmutti lehtipuita. Katos tien pielessä, tässäkö muutaman minuutin pysähdys? Bussin etupuoli täyttyi uusista tulijoista minun rivilleni asti ja joitakuita meni istumaan takemmaksikin. Jalkakäytävällä näkyy iso lätäkkö muistona sateesta.
Kunnanvirasto oli keltatiilinen, kirkko valkoinen, puutalot keltaisia, vihreitä ja keltaisia, puolitoistakerroksisia. Vesisäiliö metsän takana. Äkkiä Kälviän "keskusta" loppui. Vihreää peltoa. Kälviäntieltä Kajaanintielle (valtatielle), jota länteen. Oulu-Kokkola -tielle, jota lounaaseen. Pellot vaihtuivat metsäksi. Perille Kokkolaan saavuttiin 5 minuuttia etuajassa klo 16:20.
KÄLVIÄ 4 36,6
K: Puukirkko 1905 O.V. Renell
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastaminen' Alexandra Såltin
K: Kellotapuli 1806
P: Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan muistopatsas
R: Kruununmakasiini
M: Kotiseutumuseo
M: Lucina Hagmanin lapsuudenkoti, avoinna kesäisin
L: Krunnin kalastajasaari, jossa jatulintarha 'Laiska-Jaakon rinki'
V: Kauniit merensaaret Kunnarinpauha, Poroluodonkari, Pirskeri
L: Laajoja erämaita, nevoja ja rämeitä
V: Ullavanjärvi
T: Asemanseutu
Selite:
K: kirkko
M: museo
R: rakennus
P: patsas
L: luonto
N: näköalapaikka
E: erikoisuus
V: vesistöt
T: taajamat
H: historia
170. KYYJÄRVI
Asukkaita 1 tuhat (3016 vuonna 1962), EU-kannatus 31,3 % (1994)
Miksi? Lintulahden taistelupaikka (1808-09)?
Milloin? Perjantaina 26.6.1987. Sekä kahdesti kesällä 2016.
Ajoin Pohjolan Liikenteen linja-autolla läpi "Kykyjen Kyyjärven" (tienvarsimainos!) reitillä Jyväskylä - Saarijärvi - Karstula - Kyyjärvi - Kaustinen - Kokkola. Vain Saarijärvellä ja Karstulassa ehdin poiketa ulkona, 5 ja 10 minuuttia, nähden kirjaston aukiolon klo 11-19 ja koulun järven rannalla. Matkan varrella näin paljon lehmiä. Keski-Suomen mäet muistuttivat mieleeni Belgian Ardennit, pidin, kiehtova reitti! Tiheitä metsälänttejä mäillä, peltojen keskellä. Lähdin Jyväskylästä 13:30, saavuin Kokkolaan 17:35, neljän tunnin bussimatka.
***
Luin keväällä 2016 mainosviestistä, että Onnibus lisää Jyväskylä-Kokkola -linjalle pysäkin Perhoon, Kyyjärven ja Kaustisen välille. En ollut siellä vielä käynyt, joten katsoin mihin hintaan pääsisin: 1 euron menomatka, 1 euron paluu, ja 1 euro varausmaksua, ainakin lauantaina 23.4.2016.
.
Helsingin Kampissa laiturin 9 oven edessä jonotti tusinan verran ihmisiä klo 6:40-50, kunnes ovi avattiin ja halaileva tyttöpari kiilasi kärkeen. Rovaniemen bussi klo 7, minulle vaihto Jyväskylässä. Useimmat näyttivät lippukoodinsa tabletilta tai kännykältä, mutta minä käsin isosti ja selvästi kirjoittamaltani paperilapulta.
.
Kyyjärvellä klo 12:30 ajetaan liikekeskus Paletin pihaan, 5 minuutiksi. Kirkonkylä isoine järvineen on jossakin idässä, ei näy. Liikekeskuksessa voi ehtiä käväistä.
.
Perhoon on Kyyjärveltä 10-15 minuutin matka. Katselen silmä kovana milloin maalaismaisema muuttuisi kylämaisemaksi, kyllä vain, jo tulee talotihentymä, K-kauppaa, liiketaloja, S-marketia, painan pysäytysnappia. En kuule tai näe mitään tapahtuvan? Ohi ajetaan edelleen uuteen maalaismaisemaan. Mutta olikin vasta kylä nimeltä Möttönen, josta yhä Kirkonkylään 6 km.
***
Myöhemmällä kesämatkallani Kaustiselle pidetään Kyyjärvellä peräti 10 minuutin kahvitauko. Useimmat matkustajat käyvät Paletin liikekeskuksessa, jossa kauppakäytäväverkon varrella on pieniä tehtaanmyymälöitä, Marimekko ym, kahvila ja perällä Salen ruokakauppa. Myös kaksi yksittäistä Asiakasvessaa, joissa ei ole sukupuolijakoa, varattuina, sekä kahvilassa omansa. Sisäpenkeillä istuskelee tai vessoista poistuu seudun vanhusväestöä.
.
Asvalttiin maalatulla bussipaikalla (joita on kaksi) nuori kuljettaja pohtii ääneen, että "10 minuuttia mennyt, lähtöaika lähestyy, onko kaikki paikalla? Oletetaan että on." Lähdetään ajamaan läpi Möttösen kylän ja Perhon kunnan. Veteli on niitä seuraava kunta, mutta siitä ei tien varrelle näy kuin muutama liikerakennus.
.
KYYJÄRVI 1 31,3
K: Kirkko 1954 Veikko Larkas, kirkossa ns. "kerjuu-urut"
M: Kotiseutumuseo, Suomen sodan esineistöä, kk.
P: Otto v. Fieandtin johtaman Lintulahden taistelun muistomerkki
M: Lintulahden talomuseo
M: Tuulimyllyjä Kumpulan Saunakylällä
R: Monitoimitalo
L: Valtakunnallinen erävaellusreitti
V: 22 kosken kanoottireitti Saarijärvelle
V: Kyyjärvi
H: Seurakunta erotettu Karstulasta 1945
Miksi? Lintulahden taistelupaikka (1808-09)?
Milloin? Perjantaina 26.6.1987. Sekä kahdesti kesällä 2016.
Ajoin Pohjolan Liikenteen linja-autolla läpi "Kykyjen Kyyjärven" (tienvarsimainos!) reitillä Jyväskylä - Saarijärvi - Karstula - Kyyjärvi - Kaustinen - Kokkola. Vain Saarijärvellä ja Karstulassa ehdin poiketa ulkona, 5 ja 10 minuuttia, nähden kirjaston aukiolon klo 11-19 ja koulun järven rannalla. Matkan varrella näin paljon lehmiä. Keski-Suomen mäet muistuttivat mieleeni Belgian Ardennit, pidin, kiehtova reitti! Tiheitä metsälänttejä mäillä, peltojen keskellä. Lähdin Jyväskylästä 13:30, saavuin Kokkolaan 17:35, neljän tunnin bussimatka.
***
Luin keväällä 2016 mainosviestistä, että Onnibus lisää Jyväskylä-Kokkola -linjalle pysäkin Perhoon, Kyyjärven ja Kaustisen välille. En ollut siellä vielä käynyt, joten katsoin mihin hintaan pääsisin: 1 euron menomatka, 1 euron paluu, ja 1 euro varausmaksua, ainakin lauantaina 23.4.2016.
.
Helsingin Kampissa laiturin 9 oven edessä jonotti tusinan verran ihmisiä klo 6:40-50, kunnes ovi avattiin ja halaileva tyttöpari kiilasi kärkeen. Rovaniemen bussi klo 7, minulle vaihto Jyväskylässä. Useimmat näyttivät lippukoodinsa tabletilta tai kännykältä, mutta minä käsin isosti ja selvästi kirjoittamaltani paperilapulta.
.
Kyyjärvellä klo 12:30 ajetaan liikekeskus Paletin pihaan, 5 minuutiksi. Kirkonkylä isoine järvineen on jossakin idässä, ei näy. Liikekeskuksessa voi ehtiä käväistä.
.
Perhoon on Kyyjärveltä 10-15 minuutin matka. Katselen silmä kovana milloin maalaismaisema muuttuisi kylämaisemaksi, kyllä vain, jo tulee talotihentymä, K-kauppaa, liiketaloja, S-marketia, painan pysäytysnappia. En kuule tai näe mitään tapahtuvan? Ohi ajetaan edelleen uuteen maalaismaisemaan. Mutta olikin vasta kylä nimeltä Möttönen, josta yhä Kirkonkylään 6 km.
***
Myöhemmällä kesämatkallani Kaustiselle pidetään Kyyjärvellä peräti 10 minuutin kahvitauko. Useimmat matkustajat käyvät Paletin liikekeskuksessa, jossa kauppakäytäväverkon varrella on pieniä tehtaanmyymälöitä, Marimekko ym, kahvila ja perällä Salen ruokakauppa. Myös kaksi yksittäistä Asiakasvessaa, joissa ei ole sukupuolijakoa, varattuina, sekä kahvilassa omansa. Sisäpenkeillä istuskelee tai vessoista poistuu seudun vanhusväestöä.
.
Asvalttiin maalatulla bussipaikalla (joita on kaksi) nuori kuljettaja pohtii ääneen, että "10 minuuttia mennyt, lähtöaika lähestyy, onko kaikki paikalla? Oletetaan että on." Lähdetään ajamaan läpi Möttösen kylän ja Perhon kunnan. Veteli on niitä seuraava kunta, mutta siitä ei tien varrelle näy kuin muutama liikerakennus.
.
KYYJÄRVI 1 31,3
K: Kirkko 1954 Veikko Larkas, kirkossa ns. "kerjuu-urut"
M: Kotiseutumuseo, Suomen sodan esineistöä, kk.
P: Otto v. Fieandtin johtaman Lintulahden taistelun muistomerkki
M: Lintulahden talomuseo
M: Tuulimyllyjä Kumpulan Saunakylällä
R: Monitoimitalo
L: Valtakunnallinen erävaellusreitti
V: 22 kosken kanoottireitti Saarijärvelle
V: Kyyjärvi
H: Seurakunta erotettu Karstulasta 1945
169. KYLMÄKOSKI
Asukkaita 2 tuhatta (3615 vuonna 1962), EU-kannatus 39,0 % (1994)
Miksi? Pieni vilkas pirteä koski.
Milloin? Lauantaina 4.9.2010
Kävelin Viialasta Kylmäkoskelle n. klo 12:30 - 14:30. "Kylmäkoski 6 km. Viiala 2 km" luki piankin maantien varressa lupaavasti, mutta kävellen jouduinkin pitemmille kiertoteille. Karttakirjani GT-Tiekartasto oli vuodelta 1995, 2. painos. Tiet muuttuvat.
Oikealla lännessä olin huomaavinani entistä asfalttitien pohjaa, mutta en ajatellut pitemmälle. Nykyinen tie tuli eritasoristeyksen ylikukusillalle. Alla kulki "9-tie" Tampere - Turku, joka näytti mahdottomalta tai kielletyltäkin kävellä vieruksia pitkin.
Sillalla oli jalkakäytävä, mutta suuntana "Sontula". Jatkoin yhä 500 metriä eteenpäin, kunnes tajusin kartan ja kompassin avulla oikovani Jalantijärven pohjoispuolta kaakkoon Toijalaan niin että Kylmäkoski lounaassa jäisi sivuun. Aurinko oli pilvessä, suuntavaistoni oli sekaisin tien kaarteista, vain kompassi pelasti.
Palasin Jalantijärven luoteispäähän ja lähdin kokeilemaan pikkutietä "Järviöön". Päädyin aivan sopivasti "9-tietä" seurailevalle kävelytielle. Mitään opasteita kävelijöille ei ollut, muttei kaiketi tarvitakaan, koska lauantainakin olin ainoa kävelijä! Ja minähän harrastan urbaanisuunnistusta. Pitäisikö siitä liian helppoa tehdä?
Kävelytien loputtua näytti olevan pakko kiertää lenkki itään myötäpäivään Tipurin niemen kautta. Siellä vastaan tuli keskiaikaisten linnojen moderni vastine: jylhä valkoinen vartioitu tiilimuurinen linnake. Korkeine muureineen ja edeltävine teräsvekkoaitoineen. Oleskelukieltoineen. Kunhan sai tietä ohitse kulkea?
Kylmäkosken vankila kohosi niemellä vasemmalla siis. Oli kohta hassua kävellä reppuineen Tipurista pois ihmisten ilmoille autoteille, aivan kuin joku vankilasta päässyt asiakas? Mietin katsoivatko ohi ajavat paikalliset autoilijat sillä silmällä Tipurista pois astelevia?
Kylmäkoski 3 km... En ollut edennyt paljon pitkään aikaan, mutta nyt alitin 9-tien länsipuolelle. Ensin tuli vastaani hautausmaa ja sen eteläpäässä kirkonmäki. Helinin tiilikirkko vuodelta 1900 oli mainio tummatiilinen pitkänomainen makasiini, kuin Helsingissä Kaartin maneesi. "Kylmäkosken kappeliseurakunta" mainosti tolpassaan myös Toijalan ja Viialan kirkkoja.
Seuraavaksi vastaani tuli Kumeran harmaa teollisuushalli kirkonkylän tien varrella. Toimistonurkka oli erikoisella tavalla vihreä. Kohta poikkesin sivutienpätkälle, joka vei peruskoulun ala-asteelle, kirjastoon (kiinni lauantaina) sekä terveyskeskukselle.
Sitten Tarpianjoki alitti päätien ja vasemmalla idässä näkyikin mainio, pieni, vilkas, pirteä koski, Kylmäkoski! Samalla tapahtui nousu mäelle, kummulle, josta näkyi ensin kauppatalo, K-Extra sekasikiön muotoisessa talossa. Perinteinen kaksikerroksinen harjakattotalo, johon oli tökerösti liitetty matala yksikerroksinen halliosa. Tienristeyksen takaa näkyi toinen tasakattoinen liikehalli, jonka katolla oli julkinen analoginen kello sekä lämpömittari: 14 astetta.
Piirsin näkymän, se oli niin manio! On ihan huippuhetki tulla paikalle jonka haluaa piirtää!
Kylmäkosken keskus: kolmen pienen tien (ja lisäksi yhden kävelytien) risteyksen saarekkeen keskellä oli vanhan kirkon sijaintipaikka (muistolaatta), kummun korkein kohta. Sivuilla jo mainitut liikerakennukset. Ruokakauppa oli auki vain klo 10-18, la 10-14, mutta tuloaikani oli jo 14:30.
Osuuspankin kello näytti katolla vain 13:30 - se oli jäänyt talviaikaan, kun pankki oli "yhdistetty Toijalan konttoriin tammikuussa". "Myös pankkiautomaatti on poistettu". "Asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään, tilinumerot säilyvät" luvattiin näyteikkunassa. - Paitsi että asiakkaiden pitää alkaa kävellä 12 km Toijalaan ja saman verran takaisin päästäkseen pankkiasioilleen! Muistelen, että Kylmäkoskella ryöstettiin joskus takavuosina pankki, oliko houkuttelevan syrjäinen paikkakunta.
Uutta käyttöä pankin huoneistolle ei ollut löytynyt. Vieressä oli suljettuna ruokapaikka, viereisessä perinnetalossa oli kiinni toinen vastaava, pubi ja kebabi. Olin mäellä ainoa kulkija. Ei kun yksi vanhus sauvakäveli lenkillä.
Keskusristeyksen neljännellä sivulla kaakossa oli pitkä L-muotoinen yksikerroksinen kunnantalo vuodelta 1966. Tasakattotalo, jonka seinämuurit oli muurattu liuskekivistä, joilla puutarhojen kävelypolkuja yleensä kivetään. Kapea nauhaikkuna valaisi katonrajassa. Ovien vieressä kohosi iso ikkuna lattiasta kattoon. Sen takaa näkyi rivi irtotuoleja odottaville asiakkaille.
Olipa mainio pieni kunta! Olin suppealla alueella nähnyt kaiken julkisen Kylmäkoskelta!
Turku-Tampere -tien alitse vei bussipysäkkikatosten kohdalla kävelytie maantielle kohti Sotkian kylää ja Toijalaa. Lähdin sille tielle. Välillä näin kauniita näköaloja Jalantijärvelle. Piipahdin metsässäkin asioilla.
Sotkialla (7 km myöhemmin) piristi junarata Toijala-Turku. Tiivis kylä. Pari junaakin näin, mutta useampia kuulin. Talotehtaiden tuotteita pystytettiin teiden varsille. Lehmiä, lampaita, koiria, kissoja ja hevosia näin ja kuulin. Pari lehmää ja pari hevosta kiinnostuivat minusta ja seurasivat hetken mukanani aitojensa ja sähköpaimentensa takana. Kesy oravakin kävi kerjäämässä minulta Kylmäkoskella.
Hiekkateiden pitkien tarpomisten jälkeen saavuin vihdoin Toijalan kulmille. Korkeita kerrostaloja näkyi ensin puiden ylitse. Asfaltoitu pientaloalueen Orapihlajantie oli nimenä minulle muistuma lapsuuteni Haagasta, joten valitsin sen. Vanha puukirkon torni tuli hauskasti näkyviin kerrostalon katon yläpuolelta. Olin toivonut aikaa ehtiä tutustua lisää Toijalaan, mutta jäi vain puoli tuntia, jos aioin edes junalla ehtiä yhä Iittalaan. Toijalan liikekadut eivät tuntuneet ulottuvan hiljaiselle juna-asemalle asti. Odotushalli, mutta ei lipunmyyntiä. Kolme ihmistä nousi junaan klo 18:00 laiturilta kolme.
Matkustin 9 minuuttia Iittalaan eli Kalvolaan, yhden pysäkinvälin verran. Konduktööri saapui kolmen minuutin kuluttua. Matkalipun hinta oli 3,20 euroa.
KYLMÄKOSKI 2 39,0
K: Tiilikirkko 1900 H. Helin
K: Alttaritaulu 1959 M. Petäjä
P: Aiempien kirkkojen muistomerkki 1951
M: Kirkkomuseo
L: Pirunluola
R: Taiteilija Antti Favenin hauta ja huvila
L: Savikosken tien maisemanäköala
V: Tarpianjoki
T: Asemanseutu
Miksi? Pieni vilkas pirteä koski.
Milloin? Lauantaina 4.9.2010
Kävelin Viialasta Kylmäkoskelle n. klo 12:30 - 14:30. "Kylmäkoski 6 km. Viiala 2 km" luki piankin maantien varressa lupaavasti, mutta kävellen jouduinkin pitemmille kiertoteille. Karttakirjani GT-Tiekartasto oli vuodelta 1995, 2. painos. Tiet muuttuvat.
Oikealla lännessä olin huomaavinani entistä asfalttitien pohjaa, mutta en ajatellut pitemmälle. Nykyinen tie tuli eritasoristeyksen ylikukusillalle. Alla kulki "9-tie" Tampere - Turku, joka näytti mahdottomalta tai kielletyltäkin kävellä vieruksia pitkin.
Sillalla oli jalkakäytävä, mutta suuntana "Sontula". Jatkoin yhä 500 metriä eteenpäin, kunnes tajusin kartan ja kompassin avulla oikovani Jalantijärven pohjoispuolta kaakkoon Toijalaan niin että Kylmäkoski lounaassa jäisi sivuun. Aurinko oli pilvessä, suuntavaistoni oli sekaisin tien kaarteista, vain kompassi pelasti.
Palasin Jalantijärven luoteispäähän ja lähdin kokeilemaan pikkutietä "Järviöön". Päädyin aivan sopivasti "9-tietä" seurailevalle kävelytielle. Mitään opasteita kävelijöille ei ollut, muttei kaiketi tarvitakaan, koska lauantainakin olin ainoa kävelijä! Ja minähän harrastan urbaanisuunnistusta. Pitäisikö siitä liian helppoa tehdä?
Kävelytien loputtua näytti olevan pakko kiertää lenkki itään myötäpäivään Tipurin niemen kautta. Siellä vastaan tuli keskiaikaisten linnojen moderni vastine: jylhä valkoinen vartioitu tiilimuurinen linnake. Korkeine muureineen ja edeltävine teräsvekkoaitoineen. Oleskelukieltoineen. Kunhan sai tietä ohitse kulkea?
Kylmäkosken vankila kohosi niemellä vasemmalla siis. Oli kohta hassua kävellä reppuineen Tipurista pois ihmisten ilmoille autoteille, aivan kuin joku vankilasta päässyt asiakas? Mietin katsoivatko ohi ajavat paikalliset autoilijat sillä silmällä Tipurista pois astelevia?
Kylmäkoski 3 km... En ollut edennyt paljon pitkään aikaan, mutta nyt alitin 9-tien länsipuolelle. Ensin tuli vastaani hautausmaa ja sen eteläpäässä kirkonmäki. Helinin tiilikirkko vuodelta 1900 oli mainio tummatiilinen pitkänomainen makasiini, kuin Helsingissä Kaartin maneesi. "Kylmäkosken kappeliseurakunta" mainosti tolpassaan myös Toijalan ja Viialan kirkkoja.
Seuraavaksi vastaani tuli Kumeran harmaa teollisuushalli kirkonkylän tien varrella. Toimistonurkka oli erikoisella tavalla vihreä. Kohta poikkesin sivutienpätkälle, joka vei peruskoulun ala-asteelle, kirjastoon (kiinni lauantaina) sekä terveyskeskukselle.
Sitten Tarpianjoki alitti päätien ja vasemmalla idässä näkyikin mainio, pieni, vilkas, pirteä koski, Kylmäkoski! Samalla tapahtui nousu mäelle, kummulle, josta näkyi ensin kauppatalo, K-Extra sekasikiön muotoisessa talossa. Perinteinen kaksikerroksinen harjakattotalo, johon oli tökerösti liitetty matala yksikerroksinen halliosa. Tienristeyksen takaa näkyi toinen tasakattoinen liikehalli, jonka katolla oli julkinen analoginen kello sekä lämpömittari: 14 astetta.
Piirsin näkymän, se oli niin manio! On ihan huippuhetki tulla paikalle jonka haluaa piirtää!
Kylmäkosken keskus: kolmen pienen tien (ja lisäksi yhden kävelytien) risteyksen saarekkeen keskellä oli vanhan kirkon sijaintipaikka (muistolaatta), kummun korkein kohta. Sivuilla jo mainitut liikerakennukset. Ruokakauppa oli auki vain klo 10-18, la 10-14, mutta tuloaikani oli jo 14:30.
Osuuspankin kello näytti katolla vain 13:30 - se oli jäänyt talviaikaan, kun pankki oli "yhdistetty Toijalan konttoriin tammikuussa". "Myös pankkiautomaatti on poistettu". "Asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään, tilinumerot säilyvät" luvattiin näyteikkunassa. - Paitsi että asiakkaiden pitää alkaa kävellä 12 km Toijalaan ja saman verran takaisin päästäkseen pankkiasioilleen! Muistelen, että Kylmäkoskella ryöstettiin joskus takavuosina pankki, oliko houkuttelevan syrjäinen paikkakunta.
Uutta käyttöä pankin huoneistolle ei ollut löytynyt. Vieressä oli suljettuna ruokapaikka, viereisessä perinnetalossa oli kiinni toinen vastaava, pubi ja kebabi. Olin mäellä ainoa kulkija. Ei kun yksi vanhus sauvakäveli lenkillä.
Keskusristeyksen neljännellä sivulla kaakossa oli pitkä L-muotoinen yksikerroksinen kunnantalo vuodelta 1966. Tasakattotalo, jonka seinämuurit oli muurattu liuskekivistä, joilla puutarhojen kävelypolkuja yleensä kivetään. Kapea nauhaikkuna valaisi katonrajassa. Ovien vieressä kohosi iso ikkuna lattiasta kattoon. Sen takaa näkyi rivi irtotuoleja odottaville asiakkaille.
Olipa mainio pieni kunta! Olin suppealla alueella nähnyt kaiken julkisen Kylmäkoskelta!
Turku-Tampere -tien alitse vei bussipysäkkikatosten kohdalla kävelytie maantielle kohti Sotkian kylää ja Toijalaa. Lähdin sille tielle. Välillä näin kauniita näköaloja Jalantijärvelle. Piipahdin metsässäkin asioilla.
Sotkialla (7 km myöhemmin) piristi junarata Toijala-Turku. Tiivis kylä. Pari junaakin näin, mutta useampia kuulin. Talotehtaiden tuotteita pystytettiin teiden varsille. Lehmiä, lampaita, koiria, kissoja ja hevosia näin ja kuulin. Pari lehmää ja pari hevosta kiinnostuivat minusta ja seurasivat hetken mukanani aitojensa ja sähköpaimentensa takana. Kesy oravakin kävi kerjäämässä minulta Kylmäkoskella.
Hiekkateiden pitkien tarpomisten jälkeen saavuin vihdoin Toijalan kulmille. Korkeita kerrostaloja näkyi ensin puiden ylitse. Asfaltoitu pientaloalueen Orapihlajantie oli nimenä minulle muistuma lapsuuteni Haagasta, joten valitsin sen. Vanha puukirkon torni tuli hauskasti näkyviin kerrostalon katon yläpuolelta. Olin toivonut aikaa ehtiä tutustua lisää Toijalaan, mutta jäi vain puoli tuntia, jos aioin edes junalla ehtiä yhä Iittalaan. Toijalan liikekadut eivät tuntuneet ulottuvan hiljaiselle juna-asemalle asti. Odotushalli, mutta ei lipunmyyntiä. Kolme ihmistä nousi junaan klo 18:00 laiturilta kolme.
Matkustin 9 minuuttia Iittalaan eli Kalvolaan, yhden pysäkinvälin verran. Konduktööri saapui kolmen minuutin kuluttua. Matkalipun hinta oli 3,20 euroa.
KYLMÄKOSKI 2 39,0
K: Tiilikirkko 1900 H. Helin
K: Alttaritaulu 1959 M. Petäjä
P: Aiempien kirkkojen muistomerkki 1951
M: Kirkkomuseo
L: Pirunluola
R: Taiteilija Antti Favenin hauta ja huvila
L: Savikosken tien maisemanäköala
V: Tarpianjoki
T: Asemanseutu
168. KUUSJOKI
Asukkaita 1 tuhat (2578 vuonna 1961), EU-kannatus 30,4 % (1994)
(Kuusjoki yhdistyi Saloon v. 2009 alusta, kuten 8 muutakin kuntaa)
Miksi? Maalaismaisemia
Milloin? Perjantaina 19.8.2016
.
Päämääränäni Kuusjoki ajoin elokuussa Onnibussilla 1,5 tuntia Helsingistä Salon ABC-Piihovin liittymään (n:o 15), jonne saavuttiin klo 10:10. Piihovilta kävelin ensin etelään Salon suuntaan, eli poispäin Kuusjoelta, kunnes poikkesin pellolle "Hautausmaan" tielle, joka vei vanhalle Perttelin hiekkatielle, jota lähdin takaisin pohjoiseen.
.
Vanhaa Perttelintietä varten on oma kapea siltansa Turun moottoritien ylitse. Tiesin tämän kaiken jo, paitsi kartasta, myös runsaan vuoden takaiselta elokuvamatkalta Salon "Bio Jännään", jolloin katselin ympäristöä Kuusjoen reissukin mielessäni.
.
Vanha tie seuraili etäisesti Uskelanjokea. Pian moottoritien jälkeen tulin risteykseen, jossa oli jatkettava joko talon pihapiirin läpi tietä Perttelin suuntaan tai käännyttävä vasemmalle Veitakkalantielle. Valitsin kokeeksi jälkimmäisen, ja onnekkaasti oikein.
.
Jonkin matkaa loivaan ylämäkeen noustuani saavuin etelästä valtatielle 52: Salo - Somero, jota seurasin pienen pätkän koilliseen, kunnes siltä erkani hiekkatie pohjoiseen Kuusjoen suuntaan. Tämän hiljaisen aution yksityistien varrella oli lato tai varasto, jonka ympärillä varoituskylttejä: "Oleskelu kielletty edesvastuun uhalla!"
.
Yksityistie päättyi parin kilometrin jälkeen päällystetylle autotielle 2407, jossa ohitseni kiiti toisinaan autojakin, mutta mahduin melko helposti kävelemään pientareen reunaa 7-8 kilometriä pohjoiseen. Tien varrella oli enimmäkseen peltoja, jonkin verran metsiä, ja melko usein talojen pihoja.
.
Maalla matkan etenemistä on mukava seurata postilaatikoihin ym. merkityistä talojen numeroista. Yksi numeroväli on keskimäärin 10 metriä, kymmenväli 100 metriä ja sadan numeron ero 1 kilometri. Kuljettuani vaikkapa talolta 248 talolle 332 olen edennyt noin 800 metriä, ja aikaakin on kulunut 8-10 minuuttia elämästäni.
.
Saavuin bensiiniasemalle Mäenalantien ja Impolantien risteykseen, josta viitta osoittaa itään 2 km Kuusjoelle, kirkonkylään. Bensapumpuissa lukee "Friberg 24 Automat", en ole semmoisesta ennen kuullutkaan! Vieressä kyltti mainostaa: "Sedik Ravintola Kebab Pizzeria 2 km" (nuoli itään). Miljöönä pari varastorakennuksen näköistä puolitoistakerroksista puutaloa, vihreä ja keltainen, edessään pari autoa.
.
Jatkan matkaani 2,3 km itään, metsätaipaletta ja peltoja. Kuntakeskuksen lähestyessä tien reunalle ilmestyy kävelytie tai jalkakäytävä ja sen varrelle on aseteltu penkkikin, jolla seniori-ikäinen pariskunta istuskelee. Saavun puukirkolle, keltaiseksi maalatulle, aidatulle, puiden ja pihan ympäröimälle, jonka valokuvaan ulkoa, kun sisälle en pääse.
.
Tien toisella puolella on sadan vuoden takaa tyylikäs keltainen kivitalo, jonka päätyyn on merkitty vuosiluku 1927. Seuraava rakennus kirkon vieressä on sekatyylinen harjakattoinen kaksikerroksinen "Kuusjoen palvelupiste", liekö entinen kunnatalo. Siellä majailee kirjasto, joka on auki vähän aikaa tiistaisin ja torstaisin, mutta nyt kesäaikaan pari viikkoa kokonaan suljettu. Ulkoseinällä käsin raapustettu teksti mainostaa yksinkertaisesti: "Kuusjokipäivä 14.8." - Olen tullut 5 päivää myöhässä.
.
Mustapartainen kesäasuinen mies kävelee jalkakäytävää ja tulee kysymään, olenko nähnyt pientä koiraa? "En ole." Hän kysäisee myös: "Kävelitkö tänne Salosta!" "Joo, tai moottoritieltä... Harrastan kesäisin kävelyä kunnista toisiin." "Näin autosta..." Samassa kuuluu haukahdus ja mies lähtee etsimään koiraa.
.
Mitä muuta Kuusjoella? Nauhakylä yhden tien varrella? Kirkon lisäksi Apteekki ja Osuuspankki, ei nähtävästi ruokakauppaa tai kioskia. Osuuspankin viereen on rakennettu pienoinen vehreä puisto, jossa penkkejä, tuoleja, koristesilta kuivan ojapainauman yli, kahden penkin kiikku, istutuksia sekä terävän pyramidin muotoinen lasivitriini, joka sisältää ryhmän paikallisen taiteilijan luomia pöllöhahmoja.
.
Kävelen pääkatua vielä pienen matkan itään, mutta huomaan taajama-alueen loppuvan, joten arvelen turhaksi edetä sinnepäin. Lähden pitkää tietä etelään kohti Pertteliä, 6,2 km valtatielle 52, vailla mieleen jääviä kohokohtia. Metsää, puita ja pientaloja, tavallista suomalaista maisemaa.
.
Joudun myöhemmin kulkemaan viitisen kilometriä valtatien 52 pientareella, mikä ei miellytä vilkkaan autoliikenteen ja jopa 100 km:n tuntivauhdin vuoksi, myös rekkojen ja kuorma-autojen sivuuttaessa minua. Henkilöautot tulevat usein viisi peräkkäin, sitten seuraa mukava tauko ennen uutta letkaa. Muutamat autot ohittelevat toisiaan. Olen ainoa ja viimeinen kävelijä, huomaan vuosi toisensa jälkeen.
.
Yllätyksekseni myös salolaisen Vainion Liikenteen linja-autoja kulkee usein, ehkä jopa puolen tunnin välein suuntaansa. En ollut vaivautunut tutkimaan joukkoliikennettä Salosta Kuusjoelle. Olin tottunut harvemmin asutuilla alueilla siihen, ettei pikkukuntiin ole enää reittejä.
.
Tienviitta "Pertteli kk 2 km" houkuttelee vasemmalle etelään rauhalliselle, mutkittelevalle asvalttitielle, jonka varrella peltomaisemia. Taajaman keskeltä en malta olla poikkeamatta vielä vähän matkaa etelään Perttelin keskiaikaista kivikirkkoa katsomaan.
.
KUUSJOKI 1 30,4
K: Puukirkko 1823
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastus' 1909 A. Såltin (1837-1916)
R: Kaupin linnan paikka Raatalassa
R: Iloniemen lasipruukin jäännökset
M: Pajamuseo
L: Käärmekuusi Ylijamalan maalla
L: Kurkelassa monihaarainen koivu ja suurkuuset
V: Nummijärvi Someron rajalla
H: Seurakunta itsenäistyi 1913 Perttelin kappelista
(Kuusjoki yhdistyi Saloon v. 2009 alusta, kuten 8 muutakin kuntaa)
Miksi? Maalaismaisemia
Milloin? Perjantaina 19.8.2016
.
Päämääränäni Kuusjoki ajoin elokuussa Onnibussilla 1,5 tuntia Helsingistä Salon ABC-Piihovin liittymään (n:o 15), jonne saavuttiin klo 10:10. Piihovilta kävelin ensin etelään Salon suuntaan, eli poispäin Kuusjoelta, kunnes poikkesin pellolle "Hautausmaan" tielle, joka vei vanhalle Perttelin hiekkatielle, jota lähdin takaisin pohjoiseen.
.
Vanhaa Perttelintietä varten on oma kapea siltansa Turun moottoritien ylitse. Tiesin tämän kaiken jo, paitsi kartasta, myös runsaan vuoden takaiselta elokuvamatkalta Salon "Bio Jännään", jolloin katselin ympäristöä Kuusjoen reissukin mielessäni.
.
Vanha tie seuraili etäisesti Uskelanjokea. Pian moottoritien jälkeen tulin risteykseen, jossa oli jatkettava joko talon pihapiirin läpi tietä Perttelin suuntaan tai käännyttävä vasemmalle Veitakkalantielle. Valitsin kokeeksi jälkimmäisen, ja onnekkaasti oikein.
.
Jonkin matkaa loivaan ylämäkeen noustuani saavuin etelästä valtatielle 52: Salo - Somero, jota seurasin pienen pätkän koilliseen, kunnes siltä erkani hiekkatie pohjoiseen Kuusjoen suuntaan. Tämän hiljaisen aution yksityistien varrella oli lato tai varasto, jonka ympärillä varoituskylttejä: "Oleskelu kielletty edesvastuun uhalla!"
.
Yksityistie päättyi parin kilometrin jälkeen päällystetylle autotielle 2407, jossa ohitseni kiiti toisinaan autojakin, mutta mahduin melko helposti kävelemään pientareen reunaa 7-8 kilometriä pohjoiseen. Tien varrella oli enimmäkseen peltoja, jonkin verran metsiä, ja melko usein talojen pihoja.
.
Maalla matkan etenemistä on mukava seurata postilaatikoihin ym. merkityistä talojen numeroista. Yksi numeroväli on keskimäärin 10 metriä, kymmenväli 100 metriä ja sadan numeron ero 1 kilometri. Kuljettuani vaikkapa talolta 248 talolle 332 olen edennyt noin 800 metriä, ja aikaakin on kulunut 8-10 minuuttia elämästäni.
.
Saavuin bensiiniasemalle Mäenalantien ja Impolantien risteykseen, josta viitta osoittaa itään 2 km Kuusjoelle, kirkonkylään. Bensapumpuissa lukee "Friberg 24 Automat", en ole semmoisesta ennen kuullutkaan! Vieressä kyltti mainostaa: "Sedik Ravintola Kebab Pizzeria 2 km" (nuoli itään). Miljöönä pari varastorakennuksen näköistä puolitoistakerroksista puutaloa, vihreä ja keltainen, edessään pari autoa.
.
Jatkan matkaani 2,3 km itään, metsätaipaletta ja peltoja. Kuntakeskuksen lähestyessä tien reunalle ilmestyy kävelytie tai jalkakäytävä ja sen varrelle on aseteltu penkkikin, jolla seniori-ikäinen pariskunta istuskelee. Saavun puukirkolle, keltaiseksi maalatulle, aidatulle, puiden ja pihan ympäröimälle, jonka valokuvaan ulkoa, kun sisälle en pääse.
.
Tien toisella puolella on sadan vuoden takaa tyylikäs keltainen kivitalo, jonka päätyyn on merkitty vuosiluku 1927. Seuraava rakennus kirkon vieressä on sekatyylinen harjakattoinen kaksikerroksinen "Kuusjoen palvelupiste", liekö entinen kunnatalo. Siellä majailee kirjasto, joka on auki vähän aikaa tiistaisin ja torstaisin, mutta nyt kesäaikaan pari viikkoa kokonaan suljettu. Ulkoseinällä käsin raapustettu teksti mainostaa yksinkertaisesti: "Kuusjokipäivä 14.8." - Olen tullut 5 päivää myöhässä.
.
Mustapartainen kesäasuinen mies kävelee jalkakäytävää ja tulee kysymään, olenko nähnyt pientä koiraa? "En ole." Hän kysäisee myös: "Kävelitkö tänne Salosta!" "Joo, tai moottoritieltä... Harrastan kesäisin kävelyä kunnista toisiin." "Näin autosta..." Samassa kuuluu haukahdus ja mies lähtee etsimään koiraa.
.
Mitä muuta Kuusjoella? Nauhakylä yhden tien varrella? Kirkon lisäksi Apteekki ja Osuuspankki, ei nähtävästi ruokakauppaa tai kioskia. Osuuspankin viereen on rakennettu pienoinen vehreä puisto, jossa penkkejä, tuoleja, koristesilta kuivan ojapainauman yli, kahden penkin kiikku, istutuksia sekä terävän pyramidin muotoinen lasivitriini, joka sisältää ryhmän paikallisen taiteilijan luomia pöllöhahmoja.
.
Kävelen pääkatua vielä pienen matkan itään, mutta huomaan taajama-alueen loppuvan, joten arvelen turhaksi edetä sinnepäin. Lähden pitkää tietä etelään kohti Pertteliä, 6,2 km valtatielle 52, vailla mieleen jääviä kohokohtia. Metsää, puita ja pientaloja, tavallista suomalaista maisemaa.
.
Joudun myöhemmin kulkemaan viitisen kilometriä valtatien 52 pientareella, mikä ei miellytä vilkkaan autoliikenteen ja jopa 100 km:n tuntivauhdin vuoksi, myös rekkojen ja kuorma-autojen sivuuttaessa minua. Henkilöautot tulevat usein viisi peräkkäin, sitten seuraa mukava tauko ennen uutta letkaa. Muutamat autot ohittelevat toisiaan. Olen ainoa ja viimeinen kävelijä, huomaan vuosi toisensa jälkeen.
.
Yllätyksekseni myös salolaisen Vainion Liikenteen linja-autoja kulkee usein, ehkä jopa puolen tunnin välein suuntaansa. En ollut vaivautunut tutkimaan joukkoliikennettä Salosta Kuusjoelle. Olin tottunut harvemmin asutuilla alueilla siihen, ettei pikkukuntiin ole enää reittejä.
.
Tienviitta "Pertteli kk 2 km" houkuttelee vasemmalle etelään rauhalliselle, mutkittelevalle asvalttitielle, jonka varrella peltomaisemia. Taajaman keskeltä en malta olla poikkeamatta vielä vähän matkaa etelään Perttelin keskiaikaista kivikirkkoa katsomaan.
.
KUUSJOKI 1 30,4
K: Puukirkko 1823
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastus' 1909 A. Såltin (1837-1916)
R: Kaupin linnan paikka Raatalassa
R: Iloniemen lasipruukin jäännökset
M: Pajamuseo
L: Käärmekuusi Ylijamalan maalla
L: Kurkelassa monihaarainen koivu ja suurkuuset
V: Nummijärvi Someron rajalla
H: Seurakunta itsenäistyi 1913 Perttelin kappelista
167. KUUSANKOSKI
Asukkaita 21 tuhatta (22036 vuonna 1961), EU-kannatus 69,0 % (1994)
(Kuusankoski, Anjalankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala yhdistyivät Kouvolaan v. 2009 alusta.
Miksi? Kymijoen teollisuuskaupunki
Milloin? Tiistaina 29.6.1993
Ajoin klo 8:40 - 11:15 pikavuorolla Helsingistä Kouvolaan. Menopaluun hintatarjous: 50 % 64 markasta + pikavuoromaksut 10 mk, yhteensä 42 mk. Aluksi käväistiin Helsingin Eteläsatamassa hakemassa laivalla tulleita (kauniita neitosia). Alppiharjussa oli käytössä kiertotie, ylös ja alas.
Kouvolassa oli aurinkoista, tutkin aluksi rautatieasemaa. Sitten kävelykaduksi rajattua Kauppalankatua pohjoiseen. Pyörähdin kaupoissa: Sokos, Tiimari, Suomalainen Kirjakauppa. Nousin hissillä 13-kerroksisen talon 12. kerrokseen katsomaan laajoja näköaloja.
Jatkoin edelleen pohjoiseen, kohti Kuusankoskea, jonka keskustaan oli kävelymatkaa vain 7 kilometriä ja kunnanrajalle puolet vähemmän. Mietin mihin tarvittiin kahta pikkukaupunkia yhden ison sijasta? (31+21=52 tuhatta asukasta?)
Oli vaikuttavaa saapua Kymijoen partaalle. Silloin olinkin jo melkein perillä, Kuusankosken keskusta heti vastarannalla. Linnamainen Metsäoppilaitos Kymi Oy:llä. Kuusankoskitalossa kolmitasoinen näyttelytila, jossa valokuvia tehtaalta, pihalla amfiteatteri, lasitettu näyttämölava.
Elokuvateatterit Studio 123 kesälomalla 9. heinäkuuta asti. Kirjasto löytyi pohjoisesta mäenrinteestä, vanhoista tiloista, auki 10-20 sekä lauantainakin.
Kiersin pitkän lenkin Kettumäelle. Katsoin ulkoa kuusi Ulkomuseon taloa. Kotiseututalossa oli taidenäyttely sekä yksi naisvirkailija. Olin päivän ainoa kävijä, valot sytytettiin vain minua varten, kirjoitin ainoan nimeni vieraskirjaan. Pyöröhirsiä seinät. Näköala! Naivistitaiteilijoista en pitänyt. Jotain helvi-tiippanoita.
Tuli ukkonen. Kävin Sokoksessa ja kirkossa klo 15:50. Join inkiväärioluen sairaalan ja joen välisessä puistossa. Tuli sade. Bussi n:o 1 lähti Kuusaantien pysäkiltä juuri klo 16:15. Odotin seuraavaa vuoroa kokonaisen tunnin bussikatoksen alla. Kirjoitin ja kiinnitin pysäkin seinälle lapun: "Miksi tässä ei ole aikatauluja?" Bussimatka Kouvolaan maksoi 9 markkaa ja vei linja-autoasemalle.
Kouvolassa kävelin vielä edestakaisin Tykkimäelle (2 x 5 km). Huvipuistossa vietin 40 minuuttia klo 19 - 19:40. Palasin pikavuorolla Helsinkiin, tyytyväisenä tähänkin matkailupäivääni.
KUUSANKOSKI 21 k 69,0
K: Tiilikirkko 1929 A. Lindgren
K: Alttaritaulu 'Jeesus Getsemanessa', Alvar Cawen
M: Kotiseututalo 1897 Lars Sonck
R: Kaupungintalo 1931 G. Jägerroos
R: Ruotsulan Redutti, vanha sotavarustus, Keltti
P: Sodassa kaatuneiden muistopatsas 'Läpi tulen' 1957 Wäinö Aaltonen
P: Veistos 'Kolmoiskosket' 1971 Kimmo Pyykkö
P: Veistos 'Tukinuittaja' 1972 Matti Haupt
V: Kymijoki
H: puunjalostustehtaat 1872
H: Emäpitäjä: Valkeala vuoteen 1921 asti
(Kuusankoski, Anjalankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala yhdistyivät Kouvolaan v. 2009 alusta.
Miksi? Kymijoen teollisuuskaupunki
Milloin? Tiistaina 29.6.1993
Ajoin klo 8:40 - 11:15 pikavuorolla Helsingistä Kouvolaan. Menopaluun hintatarjous: 50 % 64 markasta + pikavuoromaksut 10 mk, yhteensä 42 mk. Aluksi käväistiin Helsingin Eteläsatamassa hakemassa laivalla tulleita (kauniita neitosia). Alppiharjussa oli käytössä kiertotie, ylös ja alas.
Kouvolassa oli aurinkoista, tutkin aluksi rautatieasemaa. Sitten kävelykaduksi rajattua Kauppalankatua pohjoiseen. Pyörähdin kaupoissa: Sokos, Tiimari, Suomalainen Kirjakauppa. Nousin hissillä 13-kerroksisen talon 12. kerrokseen katsomaan laajoja näköaloja.
Jatkoin edelleen pohjoiseen, kohti Kuusankoskea, jonka keskustaan oli kävelymatkaa vain 7 kilometriä ja kunnanrajalle puolet vähemmän. Mietin mihin tarvittiin kahta pikkukaupunkia yhden ison sijasta? (31+21=52 tuhatta asukasta?)
Oli vaikuttavaa saapua Kymijoen partaalle. Silloin olinkin jo melkein perillä, Kuusankosken keskusta heti vastarannalla. Linnamainen Metsäoppilaitos Kymi Oy:llä. Kuusankoskitalossa kolmitasoinen näyttelytila, jossa valokuvia tehtaalta, pihalla amfiteatteri, lasitettu näyttämölava.
Elokuvateatterit Studio 123 kesälomalla 9. heinäkuuta asti. Kirjasto löytyi pohjoisesta mäenrinteestä, vanhoista tiloista, auki 10-20 sekä lauantainakin.
Kiersin pitkän lenkin Kettumäelle. Katsoin ulkoa kuusi Ulkomuseon taloa. Kotiseututalossa oli taidenäyttely sekä yksi naisvirkailija. Olin päivän ainoa kävijä, valot sytytettiin vain minua varten, kirjoitin ainoan nimeni vieraskirjaan. Pyöröhirsiä seinät. Näköala! Naivistitaiteilijoista en pitänyt. Jotain helvi-tiippanoita.
Tuli ukkonen. Kävin Sokoksessa ja kirkossa klo 15:50. Join inkiväärioluen sairaalan ja joen välisessä puistossa. Tuli sade. Bussi n:o 1 lähti Kuusaantien pysäkiltä juuri klo 16:15. Odotin seuraavaa vuoroa kokonaisen tunnin bussikatoksen alla. Kirjoitin ja kiinnitin pysäkin seinälle lapun: "Miksi tässä ei ole aikatauluja?" Bussimatka Kouvolaan maksoi 9 markkaa ja vei linja-autoasemalle.
Kouvolassa kävelin vielä edestakaisin Tykkimäelle (2 x 5 km). Huvipuistossa vietin 40 minuuttia klo 19 - 19:40. Palasin pikavuorolla Helsinkiin, tyytyväisenä tähänkin matkailupäivääni.
KUUSANKOSKI 21 k 69,0
K: Tiilikirkko 1929 A. Lindgren
K: Alttaritaulu 'Jeesus Getsemanessa', Alvar Cawen
M: Kotiseututalo 1897 Lars Sonck
R: Kaupungintalo 1931 G. Jägerroos
R: Ruotsulan Redutti, vanha sotavarustus, Keltti
P: Sodassa kaatuneiden muistopatsas 'Läpi tulen' 1957 Wäinö Aaltonen
P: Veistos 'Kolmoiskosket' 1971 Kimmo Pyykkö
P: Veistos 'Tukinuittaja' 1972 Matti Haupt
V: Kymijoki
H: puunjalostustehtaat 1872
H: Emäpitäjä: Valkeala vuoteen 1921 asti
166. KUUSAMO
Asukkaita 18 tuhatta (19514 vuonna 1961), EU-kannatus 49,1 % (1994)
Miksi? Vaellusreitti Karhunkierros? Julma-Ölkky?
Milloin? Keskiviikkona 7.9.2011
Pohjolan Matkojen linja-auto lähti Oulusta klo 8 kohti Kuusamoa. Kuutisen matkustajaa. Istuin 5. rivillä vasemmalla. Matkan varrella Pudasjärvi klo 9:20 ja Taivalkoski klo 10:20.
KUUSAMO klo 11:10 - 12:10. Minulla oli tunti aika kävellä. Villin Lännen kylä tuli mieleen. Talot olivat 1-, 2-, 3- ja 4-kerroksisia, miten vain sattui, epäyhtenäisesti. Laaja taajama. Bussin tuloreitin varrella oli Lidlin myymälä, mutta sinne asti en millään ehtinyt. Linja-autoasema punatiilinen, siellä baari, TV-ruutu, lehtien kierrätyspiste, jossa mm. Ilta-Sanomat elokuun lopulta. Jätin itse pari helsinkiläistä lehteä.
Kävin ensin Kuusamotalossa (arkkitehti Arto Sipinen). Siellä mainostettiin kolmea elokuvaa, joista yksi 3-ulottelnen, 3D. Vuoden Luontokuvien näyttely, mukana mm. Heikki Mahlamäki. Toimiston tyttöjä lähti ruokatunnille, mutta vahtimestari pysyi tiskillään.
Vähän matkan päässä punatiilinen Uimala ja Liikuntahalli. Poliisi valkeassa 3-krs-talossa. Alppimaja-arkkitehtuuria vaiko tunturi-rakennustaidetta? Ravintola Karhunkierroksella erikoiset pedonhammaskoristeet katon reunassa sekä oviholvi. Marketissa nauhaikkunat ylhäällä, alaosa betonia ja upotettuja luonnonkiviä. Vanhat pankkitalot ja Metsäliiton puunostokonttorit.
Kuljin etelään kirkolle asti. Pääkadulla riitti leveyttä, autot pysäköivät viistosti poikittain liikkeiden eteen. Tien varrella oli penkkejä ja paljon kauniita kukkaistutuslaatikoita! Piirsin taloja ja kirkon (1951 B. Liljeqvist).
Kävin järvenrannassa, jota muutettiin EU:n tuella virkistysalueeksi! Kävelyteitä, asiakkaana vanhus kolmipyöräisellä. Urheilukentällä nuoria. Koulu keltainen 1950-luvun laatikko. En löytänyt kirjastoa enkä kunnantaloa. Palatessa olin eksyä, kun unohdin kääntyä linja-autoaseman tielle, mutta vähän matkaa kuljettuani harhaan maisemien outous havahdutti.
Lähdin Kuusamosta klo 12:10 paluumatkalle Oulun suuntaan, takaisin Taivalkoskelle. Bussi, jolla lähdin pois, ei ollutkaan sama jolla olin tullut tuntia aikaisemmin. Turvavyöt olivat tässä vain etupenkeillä. Vain kolme matkustajaa. Bussi kiersi keskustasta pois eri reittiä. Paljon rakennustyömaita! Vienantie, Rajantie, Kitkantie. Rähjäista vanhaa ja upouutta. maalit hilseilivät puutalosta. ABC, City-Market, Prisma. Ouluntaival.
KUUSAMO 18 k 49,1
K: Tiilikirkko 1951 Bertel Liljeqvist
M: Museo kk:n Tolpanniemessä
K: Käylän rajaseutukirkko 1958 Olli Vahtera
L: Oulangan kansallispuisto, Taivalköngäs, Kiutaköngäs
L: Ristikallio, äkkijyrkät seinämät veteen
L: Vaellusreitti Karhunkierros 80 km, autiomajoja
V: Kitkajoen koskireitti alkaa Käylästä
K: Käylän erämaakirkko
V: Kaunis Jyrävän köngäs
L: Rukatunturi 429 m
L: Iivaara 470 m
V: Kanjonijärvi Julma Ölkky
V: Kuusinkijoki
V: Yli-Kitka, Ala-Kitka, Kuusamojärvi, Muojärvi
Miksi? Vaellusreitti Karhunkierros? Julma-Ölkky?
Milloin? Keskiviikkona 7.9.2011
Pohjolan Matkojen linja-auto lähti Oulusta klo 8 kohti Kuusamoa. Kuutisen matkustajaa. Istuin 5. rivillä vasemmalla. Matkan varrella Pudasjärvi klo 9:20 ja Taivalkoski klo 10:20.
KUUSAMO klo 11:10 - 12:10. Minulla oli tunti aika kävellä. Villin Lännen kylä tuli mieleen. Talot olivat 1-, 2-, 3- ja 4-kerroksisia, miten vain sattui, epäyhtenäisesti. Laaja taajama. Bussin tuloreitin varrella oli Lidlin myymälä, mutta sinne asti en millään ehtinyt. Linja-autoasema punatiilinen, siellä baari, TV-ruutu, lehtien kierrätyspiste, jossa mm. Ilta-Sanomat elokuun lopulta. Jätin itse pari helsinkiläistä lehteä.
Kävin ensin Kuusamotalossa (arkkitehti Arto Sipinen). Siellä mainostettiin kolmea elokuvaa, joista yksi 3-ulottelnen, 3D. Vuoden Luontokuvien näyttely, mukana mm. Heikki Mahlamäki. Toimiston tyttöjä lähti ruokatunnille, mutta vahtimestari pysyi tiskillään.
Vähän matkan päässä punatiilinen Uimala ja Liikuntahalli. Poliisi valkeassa 3-krs-talossa. Alppimaja-arkkitehtuuria vaiko tunturi-rakennustaidetta? Ravintola Karhunkierroksella erikoiset pedonhammaskoristeet katon reunassa sekä oviholvi. Marketissa nauhaikkunat ylhäällä, alaosa betonia ja upotettuja luonnonkiviä. Vanhat pankkitalot ja Metsäliiton puunostokonttorit.
Kuljin etelään kirkolle asti. Pääkadulla riitti leveyttä, autot pysäköivät viistosti poikittain liikkeiden eteen. Tien varrella oli penkkejä ja paljon kauniita kukkaistutuslaatikoita! Piirsin taloja ja kirkon (1951 B. Liljeqvist).
Kävin järvenrannassa, jota muutettiin EU:n tuella virkistysalueeksi! Kävelyteitä, asiakkaana vanhus kolmipyöräisellä. Urheilukentällä nuoria. Koulu keltainen 1950-luvun laatikko. En löytänyt kirjastoa enkä kunnantaloa. Palatessa olin eksyä, kun unohdin kääntyä linja-autoaseman tielle, mutta vähän matkaa kuljettuani harhaan maisemien outous havahdutti.
Lähdin Kuusamosta klo 12:10 paluumatkalle Oulun suuntaan, takaisin Taivalkoskelle. Bussi, jolla lähdin pois, ei ollutkaan sama jolla olin tullut tuntia aikaisemmin. Turvavyöt olivat tässä vain etupenkeillä. Vain kolme matkustajaa. Bussi kiersi keskustasta pois eri reittiä. Paljon rakennustyömaita! Vienantie, Rajantie, Kitkantie. Rähjäista vanhaa ja upouutta. maalit hilseilivät puutalosta. ABC, City-Market, Prisma. Ouluntaival.
KUUSAMO 18 k 49,1
K: Tiilikirkko 1951 Bertel Liljeqvist
M: Museo kk:n Tolpanniemessä
K: Käylän rajaseutukirkko 1958 Olli Vahtera
L: Oulangan kansallispuisto, Taivalköngäs, Kiutaköngäs
L: Ristikallio, äkkijyrkät seinämät veteen
L: Vaellusreitti Karhunkierros 80 km, autiomajoja
V: Kitkajoen koskireitti alkaa Käylästä
K: Käylän erämaakirkko
V: Kaunis Jyrävän köngäs
L: Rukatunturi 429 m
L: Iivaara 470 m
V: Kanjonijärvi Julma Ölkky
V: Kuusinkijoki
V: Yli-Kitka, Ala-Kitka, Kuusamojärvi, Muojärvi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
