Asukkaita 23 tuhatta (11178 vuonna 1964), EU-kannatus 60,1 % (1994)
Miksi?
Milloin? Sunnuntaina 25.7.1993
Kävin Karkkilassa toisen kerran samassa kuussa nähdäkseni afrikkalaisen elokuvan 'Yaaba'. Se sai Kaurismäkien 'Kino Iglussa' kymmenkunta katsojaa kello 14 - 15:40. Menomatkalla Tervon bussi ajoi Tarvontietä ohi Kirkkonummen Veikkolan, sitten kakkostielle, Vihdin Nummela, Vihdin kirkonkylä, Poria kohti, klo 12:15 - 13:40, eli bussin ikkunasta sain esimakua Vihtiin.
Paluumatkalle lähdin bussilla klo 16:10. Lohjan harjulle oli komea mäki. Jäin bussista Vihtiin klo 16:40 ja viivyin siellä puolitoista tuntia.
Vihdissä oli meneillään tietyö: laatat mutkaiselle kylätielle. Linja-autoasema oli risteyksessä. Kirkkojärvi oli kaunis, veneranta. Museoita. Pyhän Birgitan kirkon rauniot niemessä. Silta joen yli. Uusi kirkko oli komea korkealla mäellä. Vihdin Kino esitti klo 17 ja 19:30 Renny Harlinia: 'Cliffhanger'. Ulko-ovella oli lappu: "Elokuva alkanut. Tervetuloa seuraavaan näytökseen". Tasokasta, ettei hollitupa! Vihdissä oli myös divari ja kesäteatteri. Postitin kirjeen.
Linja-autoasemalle saapui klo 18:10 sama Tervon bussi ja sama kuljettajakin kuin aamulla tai oikeastaan puoliltapäivin. Kysyin Espoon pysäkeistä: "Kehä III ja Kehä I?", "Bemböle?" 22,50 markkaa. Kello 18:45 - 19:25 kävelin Bembölestä Espoon kirkolle, jossa odottelin bussia 42 Soukkaan ja Kaitamäkeen.
VIHTI 23 60,1 Per. 1507
K: Kustaan tiilikirkko 1772 Antti Piimänen, kirkkomuseo
K: Alttaritaulu 'Kristuksen ylösnousemus' 1846 B. Godenhjelm
K: Pyhän Birgitan keskiaikaisen kivikirkon rauniot
M: Kotiseutumuseo, pitäjänmakasiini 1811
M: Alpo ja Nina Sailon veistosmuseo
R: Olkkalan, Kotkaniemen ja Tervalammen kartanot
N: Kokkokallio, näköala Hiidenvedelle
L: Koniavuori 149 m, hiidenkirnu, aarnialue
L: Palokosken koskimaisema Palajärvellä
L: Nuuksion kansallispuisto
E: Nummelan lentokeskus
T: Kirkonkylä, Nummela, Otalampi, Ojakkala
V: Hiidenvesi
torstai 22. heinäkuuta 2010
416. VIHANTI
Asukkaita 3 tuhatta (5160 vuonna 1964), EU-kannatus 32,9 % (1994)
Vihanti on liitetty Raaheen vuonna 2013.
Miksi? Vanha puukirkko?
Milloin? Vihannissa vaihdoin junasta bussiin 24.5.1994.
Vuonna 1994 ostin 299 markan Superalelipun Kemijärvelle ja lähdin yöjunalla Helsingistä Vihantiin (22:00 - 6:42). Viimeinen lähtevä kaukojuna. Laituri 8. Junaan pääsi klo 21:45, aiemmin oli vain autovaunuja. Vaunu 51, paikka 37. Konduktööri ohitti ensin huomaamatta Tikkurilassa minut ja liputtomat lentokentältä tulijat, mutta palasi klo 22:30. "Poikkean Vihantiin!" "Ai-jaha!" Hän kirjoitti lipun taakse VTI ja laittoi sinne toisen leiman. "Hetken kuluttua Riihimäki!" - jotkut pukeutuivat.
Seinäjoella seisahdus klo 2:40 - 3:28. Kävin kävelyllä eli juoksin. Tunneli laiturilta 3. Automaattiovet asemalle, jossa odottajia. Linja-autoasema rakennuksen eteläpäässä. Kuljin kauppakatua ohi Suojeluskuntatalon. Tavoittelin Seinäjoen rantoja. Näin mahtavankokoisen Sosiaalialan oppilaitoksen ja asuntolataloja. Tie päättyi peltoon, joen uoman saatoin vain aavistaa. Täysikuu ja toukokuu, valoisaa. Autio kaupunki. Torilta kuului mökää. Nolla astetta, ensin kylmä, juostessa hiki. Uutta ökyrakentamista, mahtavuutta, liikkeitä, pankkeja. Niiden seassa unohtunut vanha divari pihoineen. Puistossa geysir. Aseman pomo komensi toisesta kerroksesta möykkääjää. Palasin junaan paikalleni. Tuli yhä valoisampaa.
VIHANTI. Bussi odotti klo 6:40. Oli tyhjä toinenkin bussi, olikohan tuonut matkustajia junalle. Kyytiin minä ja joku rouva sekä makuuvaunusta 3 miehen työporukka, joka vertaili asioita "Lohjan tehtaisiinsa". Bussi lähti klo 6:50. Maksoin 25 markkaa. Kiintoisaa harvaa mäntymetsää.
Raahen linja-autoasemalle klo 7:25. Seurailin jotakuta tyttöä käsityöläiskouluun, jossa näyttely. Taksi odotti puoli tuntia mummoa terveyskeskukseen päin, kuski hitaasti talutti. Pyrin Fanteille. Kanavan yli mentyäni löysin leirintämökit, penkin. Penkkejä oli paljon tarjolla eri paikoissa. Metsäpolkua pitkin oioin. Näin upean modernin teräsrunkoisen lasirakennuksen, atk-oppilaitos. Retkeilymaja oli kaupungin rumin rakennus. Fanteille oli liian kuiva tie, en jaksanut perille asti. Lahden yli näin Museon, Paloaseman sekä Suomen Tivolin, joka pystytti telttojaan taakse. Kävelin sinne. Tornitalo, ruma vesitorni Kemin tapaan, jopa 16-kerroksinen, korjattavana juuri.
Kiersin kaupunkia kehässä yhä sisemmäksi. Kirkko oli upea sisältä, parvelta katsoen. Siivooja alakerrassa. Umpikulmaista Pekka-toria katselin eri kulmista. K-kaupasta lakritsijäätelöpuikko 2 markkaa, Afri-Cola 3,95 mk, pizza 4,95 mk. Kaunis kuvapostikortti Suomalaisesta Kirjakaupasta. Ostin toisen kortin Merimuseosta 3 markalla.
Kirjasto aukesi klo 11, Merimuseo klo 12, siitä minulle aikataulu. Museossa klo 12:15-40 olin vahingossa ohittaa maailman vanhimman sukelluspuvun! Pääsymaksu 10 markkaa, olin ainoa vieras. Merimiesten jännittäviä tuliaisia: sikiö, eläimiä pulloissa, kaislahameita, laivojen pienoismalleja pulloissa tai isommassa koossa. Hyvä museo! Minulle tuli kiire bussiasemalle, josta ostin Bussilomalipun 1000 kilometriä 320 markalla (liikevaihtoa Helsingin ulkopuolellekin).
Linja-auto reitille Siikajoki - Lumijoki - Liminka - Oulu lähti klo 13, todellisuudessa 13:05. Kyytiin minä ja mummoja, jotka kyselivät: "Loppuuko postibussi?" "Kaikki loppuu aikanaan... Ei ole kulkijoita!" Jatkoin matkaani Lumijoelle, jonne saavun 14:05.
.
.
VIHANTI 3 32,9 Per. 1865
K: Sofia Magdalenan puukirkko 1748 S. Jylkkä-Silvén
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' E. Granberg
K: Vihannin tsasouna
M: Kotiseutumuseo kirkon lähellä, mm. suutarinverstas
R: Kirjasto-monitoimitalo 'Ukonkantti', Aitoaho & Viljanen
P: Alpuan harjun historiallinen kirkkokivi, Pulkkilan tie
L: Ylä- ja Alavuolun kauniit järvet, kalastusta
T: Kirkonkylä, Alpua ja Vihannin kaivosalue
Vihanti on liitetty Raaheen vuonna 2013.
Miksi? Vanha puukirkko?
Milloin? Vihannissa vaihdoin junasta bussiin 24.5.1994.
Vuonna 1994 ostin 299 markan Superalelipun Kemijärvelle ja lähdin yöjunalla Helsingistä Vihantiin (22:00 - 6:42). Viimeinen lähtevä kaukojuna. Laituri 8. Junaan pääsi klo 21:45, aiemmin oli vain autovaunuja. Vaunu 51, paikka 37. Konduktööri ohitti ensin huomaamatta Tikkurilassa minut ja liputtomat lentokentältä tulijat, mutta palasi klo 22:30. "Poikkean Vihantiin!" "Ai-jaha!" Hän kirjoitti lipun taakse VTI ja laittoi sinne toisen leiman. "Hetken kuluttua Riihimäki!" - jotkut pukeutuivat.
Seinäjoella seisahdus klo 2:40 - 3:28. Kävin kävelyllä eli juoksin. Tunneli laiturilta 3. Automaattiovet asemalle, jossa odottajia. Linja-autoasema rakennuksen eteläpäässä. Kuljin kauppakatua ohi Suojeluskuntatalon. Tavoittelin Seinäjoen rantoja. Näin mahtavankokoisen Sosiaalialan oppilaitoksen ja asuntolataloja. Tie päättyi peltoon, joen uoman saatoin vain aavistaa. Täysikuu ja toukokuu, valoisaa. Autio kaupunki. Torilta kuului mökää. Nolla astetta, ensin kylmä, juostessa hiki. Uutta ökyrakentamista, mahtavuutta, liikkeitä, pankkeja. Niiden seassa unohtunut vanha divari pihoineen. Puistossa geysir. Aseman pomo komensi toisesta kerroksesta möykkääjää. Palasin junaan paikalleni. Tuli yhä valoisampaa.
VIHANTI. Bussi odotti klo 6:40. Oli tyhjä toinenkin bussi, olikohan tuonut matkustajia junalle. Kyytiin minä ja joku rouva sekä makuuvaunusta 3 miehen työporukka, joka vertaili asioita "Lohjan tehtaisiinsa". Bussi lähti klo 6:50. Maksoin 25 markkaa. Kiintoisaa harvaa mäntymetsää.
Raahen linja-autoasemalle klo 7:25. Seurailin jotakuta tyttöä käsityöläiskouluun, jossa näyttely. Taksi odotti puoli tuntia mummoa terveyskeskukseen päin, kuski hitaasti talutti. Pyrin Fanteille. Kanavan yli mentyäni löysin leirintämökit, penkin. Penkkejä oli paljon tarjolla eri paikoissa. Metsäpolkua pitkin oioin. Näin upean modernin teräsrunkoisen lasirakennuksen, atk-oppilaitos. Retkeilymaja oli kaupungin rumin rakennus. Fanteille oli liian kuiva tie, en jaksanut perille asti. Lahden yli näin Museon, Paloaseman sekä Suomen Tivolin, joka pystytti telttojaan taakse. Kävelin sinne. Tornitalo, ruma vesitorni Kemin tapaan, jopa 16-kerroksinen, korjattavana juuri.
Kiersin kaupunkia kehässä yhä sisemmäksi. Kirkko oli upea sisältä, parvelta katsoen. Siivooja alakerrassa. Umpikulmaista Pekka-toria katselin eri kulmista. K-kaupasta lakritsijäätelöpuikko 2 markkaa, Afri-Cola 3,95 mk, pizza 4,95 mk. Kaunis kuvapostikortti Suomalaisesta Kirjakaupasta. Ostin toisen kortin Merimuseosta 3 markalla.
Kirjasto aukesi klo 11, Merimuseo klo 12, siitä minulle aikataulu. Museossa klo 12:15-40 olin vahingossa ohittaa maailman vanhimman sukelluspuvun! Pääsymaksu 10 markkaa, olin ainoa vieras. Merimiesten jännittäviä tuliaisia: sikiö, eläimiä pulloissa, kaislahameita, laivojen pienoismalleja pulloissa tai isommassa koossa. Hyvä museo! Minulle tuli kiire bussiasemalle, josta ostin Bussilomalipun 1000 kilometriä 320 markalla (liikevaihtoa Helsingin ulkopuolellekin).
Linja-auto reitille Siikajoki - Lumijoki - Liminka - Oulu lähti klo 13, todellisuudessa 13:05. Kyytiin minä ja mummoja, jotka kyselivät: "Loppuuko postibussi?" "Kaikki loppuu aikanaan... Ei ole kulkijoita!" Jatkoin matkaani Lumijoelle, jonne saavun 14:05.
.
.
VIHANTI 3 32,9 Per. 1865
K: Sofia Magdalenan puukirkko 1748 S. Jylkkä-Silvén
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' E. Granberg
K: Vihannin tsasouna
M: Kotiseutumuseo kirkon lähellä, mm. suutarinverstas
R: Kirjasto-monitoimitalo 'Ukonkantti', Aitoaho & Viljanen
P: Alpuan harjun historiallinen kirkkokivi, Pulkkilan tie
L: Ylä- ja Alavuolun kauniit järvet, kalastusta
T: Kirkonkylä, Alpua ja Vihannin kaivosalue
415. VIEREMÄ
Asukkaita 4 tuhatta (7301 vuonna 1964), EU-kannatus 26,6 % (1994)
Miksi? Talaskangas?
Milloin? Vielä käymättä!
VIEREMÄ 4 26,6 Per. 1922
K: Puukirkko 1919 Ilmari Launis
K: Alttarikrusifiksi Eva Ryynänen
K: Ortodoksinen rukoushuone 1961 I. Ahonen, Salahmi
M: Vieremän museo, Rahkamäeltä siirretty tukkikämppä, kk.
R: Uusklassinen Salahmin kartano ja Salahmin koski
P: Kauppis-Heikin muistopatsas, Valkeinen
P: 'Väinämöisen kasvot' Eva Ryynänen, virastotalo
P: 'Kukkopuu' Eva Ryynänen, koulukeskus
P: 'Matti ja Liisa' Eva Ryynänen, keskusristeys
L: Kyrönniemen pappila, luonnonsuojelualue, Juhani Ahon leikkimökki
L: Hällämön harju ja Hällämönjärvi, Nissilä
L: Talaskangas, luonnonsuojelualue
T:: Kirkonkylä ja Salahmi
Miksi? Talaskangas?
Milloin? Vielä käymättä!
VIEREMÄ 4 26,6 Per. 1922
K: Puukirkko 1919 Ilmari Launis
K: Alttarikrusifiksi Eva Ryynänen
K: Ortodoksinen rukoushuone 1961 I. Ahonen, Salahmi
M: Vieremän museo, Rahkamäeltä siirretty tukkikämppä, kk.
R: Uusklassinen Salahmin kartano ja Salahmin koski
P: Kauppis-Heikin muistopatsas, Valkeinen
P: 'Väinämöisen kasvot' Eva Ryynänen, virastotalo
P: 'Kukkopuu' Eva Ryynänen, koulukeskus
P: 'Matti ja Liisa' Eva Ryynänen, keskusristeys
L: Kyrönniemen pappila, luonnonsuojelualue, Juhani Ahon leikkimökki
L: Hällämön harju ja Hällämönjärvi, Nissilä
L: Talaskangas, luonnonsuojelualue
T:: Kirkonkylä ja Salahmi
414. VETELI
Asukkaita 4 tuhatta (4352 vuonna 1964), EU-kannatus 32,0 % (1994)
Miksi? Koski- ja kanjonimaisemat?
Milloin? Vielä käymättä!
VETELI 4 32,0 Per. 1860 (r. Vetil)
K: Puinen ristikirkko 1843 Erkki Kuorikoski, C.L. Engel
K: Alttaritaulu 1775 Johan Backman
M: Kotiseutumuseo
P: Sankarivainajien muistomerkki Tapio Wirkkala
P: Raivaaja-patsas 1939 Ilmari Wirkkala
P: Kreeta Haapasalon asuinpaikan muistokivi, Haapasalo
P: Suomen sodan muistomerkki, Tunkkari
L: Kivikautinen asuinpaikka Hautaketo, Tunkkari
L: Kasakkakankaan luonnonsuojelualue, Pappilakosken levähdyspaikka
L: Pitkäkoski-Polsonharjun koski- ja kanjonimaisemat
L: Pilvinevan suoalue, linnut ja kasvillisuus
E: Kemoran moottorirata
T: Tunkkari, Räyrinki, Vähäkainu, Keskusta
V: Perhonjoki, Pirkkutaisenjärvi, Patanan tekojärvi
Miksi? Koski- ja kanjonimaisemat?
Milloin? Vielä käymättä!
VETELI 4 32,0 Per. 1860 (r. Vetil)
K: Puinen ristikirkko 1843 Erkki Kuorikoski, C.L. Engel
K: Alttaritaulu 1775 Johan Backman
M: Kotiseutumuseo
P: Sankarivainajien muistomerkki Tapio Wirkkala
P: Raivaaja-patsas 1939 Ilmari Wirkkala
P: Kreeta Haapasalon asuinpaikan muistokivi, Haapasalo
P: Suomen sodan muistomerkki, Tunkkari
L: Kivikautinen asuinpaikka Hautaketo, Tunkkari
L: Kasakkakankaan luonnonsuojelualue, Pappilakosken levähdyspaikka
L: Pitkäkoski-Polsonharjun koski- ja kanjonimaisemat
L: Pilvinevan suoalue, linnut ja kasvillisuus
E: Kemoran moottorirata
T: Tunkkari, Räyrinki, Vähäkainu, Keskusta
V: Perhonjoki, Pirkkutaisenjärvi, Patanan tekojärvi
413. VESILAHTI
Asukkaita 3 tuhatta (4287 vuonna 1964), EU-kannatus 33,6 % (1994)
Miksi? Rautakautinen kalmisto
Milloin? Perjantaina 11.8.2000
Lähdin Helsingistä klo 10:14 junalla Lempäälään. Kaksi vaunua. Kävelin junan läpi veturipäähän, perimmäiselle penkille, selkä veturiin päin. Lempäälään saavuttiin klo 12:20, raiteelle 2. Tunneli, asemarakennus, kirjasto, linja-autoasema, hieno kirkko, jossa kävin sisälläkin.
Kello 13:20 kävelin etelään Lempäälän kanavalle. Pari - kolme kilometriä etelämpänä näin viitan oikealle, länteen: 'Vesilahti 9 km'. Kävelin sinne kello 14:10 - 15:45 mutkikasta tietä. Hulausjärven sillalta oli kauniit näköalat vielä Lempäälän alueella.
Ensin 7 km länteen, sitten toista tietä 2 km luoteeseen. Kauppa, posti, moderneja rakennuksia. Kävelytie. Kirkonkylän yläaste. Sirkus mainosti pylväissä esitystään (lauantaina klo 19). Kävelytie erkani ajotiestä talojen ja peltojen väliin.
Kirkon tapuli alkoi häämöttää. Keltainen puukirkko oli monikulmainen laatikko. Istuin penkillä hautausmaan laidalla. Järvi näkyi etäällä. Kuluneita rautaisia hautaristejä oli rykelmä. Kuluneita puuristejä näkyi samoin. Kylässä oli myös puinen lahkolaiskirkko. 'Tuulan Valinta' tien toisella puolella. Pysäkkikatoksia oli. Lauttakylän auto ajoi jostakin jonnekin.
Lähdin paluumatkalle Vesilahdesta klo 16:35 tiukalla aikataululla, vähän eri kävelypolkua, kauemmas etelään, kirjaston ohi ja siellä poiketen. Kirjastonhoitaja selitti juuri asiakkaalle, ettei laske tuntejaan. Paluukävely sujui mukavasti.
Kartallisen infopaikan vieressä oli rautakautinen kalmisto, kiviröykkiöitä, Suomen suurin sellainen alue, merovingit... Hevosaitaus oli vieressä.
Ehdin täpärästi junalle Lempäälään klo 18:40, mutta junaan tulikin veturirikko. Ensin nykimisiä ja täräyksiä. Pari junaa tuli vastaan, yksi tavarajuna ohi. Konduktööri kuulutti aika-ajoin lisätietoja.
VESILAHTI 3 33,6 Per. 1869
K: Puinen ristilaivakirkko 1802 M. Tolpo
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa'
K: Kellotapuli 1782
K: Kivisakasti 1400-
M: Kotiseutumuseo, torpparielämää, Toukarin tie
R: Vesilahden pappilan puinen päärak. 1871
R: Laukon kartano, päärakennus 1931 Veikko Kallio
R: Standertskjöld-Nordenstamien hautapyramidi, Laukon Hautaniemi
R: Palhon kartano, päärak. 1800-
R: Kirkonkylän Tapolan 1840-luvun talomiljöö
L: Kirmukarmun rautakautinen muinaismuistoalue
L: Jyrkkärinteinen Linnankallio, Kaakilan kylä
L: Onkemäen Linnavuori, kivimuurit, Hirvijärven eteläpuolella
L: Hiittenmaa, rautakauden muinaismuisto, Hiidennokan kallio
L: Hinsalan Tuhmunvuoren Pirunluola
L: Matkailureitti Klaus Kurjen tie Lempäälä-Tottijärvi
V: Pyhäjärvi, linturikas Vähäjärvi
H: Seurakunta itsenäistyi Pirkkalasta 1346
H: Vesilahdesta irrotettu Lempäälä ja Tottijärvi
Miksi? Rautakautinen kalmisto
Milloin? Perjantaina 11.8.2000
Lähdin Helsingistä klo 10:14 junalla Lempäälään. Kaksi vaunua. Kävelin junan läpi veturipäähän, perimmäiselle penkille, selkä veturiin päin. Lempäälään saavuttiin klo 12:20, raiteelle 2. Tunneli, asemarakennus, kirjasto, linja-autoasema, hieno kirkko, jossa kävin sisälläkin.
Kello 13:20 kävelin etelään Lempäälän kanavalle. Pari - kolme kilometriä etelämpänä näin viitan oikealle, länteen: 'Vesilahti 9 km'. Kävelin sinne kello 14:10 - 15:45 mutkikasta tietä. Hulausjärven sillalta oli kauniit näköalat vielä Lempäälän alueella.
Ensin 7 km länteen, sitten toista tietä 2 km luoteeseen. Kauppa, posti, moderneja rakennuksia. Kävelytie. Kirkonkylän yläaste. Sirkus mainosti pylväissä esitystään (lauantaina klo 19). Kävelytie erkani ajotiestä talojen ja peltojen väliin.
Kirkon tapuli alkoi häämöttää. Keltainen puukirkko oli monikulmainen laatikko. Istuin penkillä hautausmaan laidalla. Järvi näkyi etäällä. Kuluneita rautaisia hautaristejä oli rykelmä. Kuluneita puuristejä näkyi samoin. Kylässä oli myös puinen lahkolaiskirkko. 'Tuulan Valinta' tien toisella puolella. Pysäkkikatoksia oli. Lauttakylän auto ajoi jostakin jonnekin.
Lähdin paluumatkalle Vesilahdesta klo 16:35 tiukalla aikataululla, vähän eri kävelypolkua, kauemmas etelään, kirjaston ohi ja siellä poiketen. Kirjastonhoitaja selitti juuri asiakkaalle, ettei laske tuntejaan. Paluukävely sujui mukavasti.
Kartallisen infopaikan vieressä oli rautakautinen kalmisto, kiviröykkiöitä, Suomen suurin sellainen alue, merovingit... Hevosaitaus oli vieressä.
Ehdin täpärästi junalle Lempäälään klo 18:40, mutta junaan tulikin veturirikko. Ensin nykimisiä ja täräyksiä. Pari junaa tuli vastaan, yksi tavarajuna ohi. Konduktööri kuulutti aika-ajoin lisätietoja.
VESILAHTI 3 33,6 Per. 1869
K: Puinen ristilaivakirkko 1802 M. Tolpo
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa'
K: Kellotapuli 1782
K: Kivisakasti 1400-
M: Kotiseutumuseo, torpparielämää, Toukarin tie
R: Vesilahden pappilan puinen päärak. 1871
R: Laukon kartano, päärakennus 1931 Veikko Kallio
R: Standertskjöld-Nordenstamien hautapyramidi, Laukon Hautaniemi
R: Palhon kartano, päärak. 1800-
R: Kirkonkylän Tapolan 1840-luvun talomiljöö
L: Kirmukarmun rautakautinen muinaismuistoalue
L: Jyrkkärinteinen Linnankallio, Kaakilan kylä
L: Onkemäen Linnavuori, kivimuurit, Hirvijärven eteläpuolella
L: Hiittenmaa, rautakauden muinaismuisto, Hiidennokan kallio
L: Hinsalan Tuhmunvuoren Pirunluola
L: Matkailureitti Klaus Kurjen tie Lempäälä-Tottijärvi
V: Pyhäjärvi, linturikas Vähäjärvi
H: Seurakunta itsenäistyi Pirkkalasta 1346
H: Vesilahdesta irrotettu Lempäälä ja Tottijärvi
412. VESANTO
Asukkaita 3 tuhatta (5002 vuonna 1964), EU-kannatus 43,0 % (1994)
Miksi? Torpparimuseo?
Milloin? Keskiviikkona 13.8.2014
Pohjolan Liikenteen linja-auto reitille Karttula - Tervo - Vesanto odotti Kuopion linja-autoaseman laiturissa 7, jo 5 minuuttia ennen lähtöaikaa 6:30. Olin ainoa matkustaja, kunnes koululaisia alkoi tulla kyytiin Karttulasta ja Tervosta. Ehkä heitä kertyi luokallisen verran, kaikki Vesannon Yhtenäiskoululle ja Lukiolle asti. Tytöt istuivat yleensä bussin etuosaan, samoin tiede- ja tekniikka-aiheiseen keskusteluun kaverin kanssa suuntautuvat pojat, kun taas poikien muu lössi valui bussin perälle. Kuljettaja oli tummatukkainen nuori nainen aurinkolaseissa.
*
Kuopiossa reitti myötäili junarataa ja moottoritietä lounaaseen, ohi Yliopiston, teknologiatornin ja liikekeskusten, kunnes käännyttiin länteen ja seurailtiin Kallaveden pitkää kapeaa lahtea. Karttulan puolella Pihkainmäki oli ensimmäinen asutuskeskittymä. Bussi vaihtoi asvaltilta pitkälle Ilopuron hiekkatielle, turhaan. Sitten valtatien yli etelään, jolloin Syvänniemen kirkko putkahti eteen yllättäen. Pian alkoi koululaisia tulla kyytiin, yksi, kaksi tai useampi kerrallaan.
*
"Karttula 2 km", poikettiin sinne, lounaaseen. Bussi pysähtyi hetkeksi huoltoaseman pihaan kadun varteen. Sitten ajettiin edelleen luoteeseen valtatielle asti, jota länteen ja luoteeseen, kunnes kaarrettiin lounaaseen ja tultiin Tervon kirkonkylään.
*
Tervosta jatkettiin 25 km ja 25 minuuttia Vesannolle, kiertäen ensin Niiniveden luoteispään kautta. Vesannolla silta vei yli pienen joen, joka laski Kurjenjärvestä Vesantojärveen. Keltaisen puukirkon kohdalta käännyttiin pohjoiseen ja käytiin Vesannon Yhtenäiskoulun ja Lukion portilla kääntymässä. Kaikki koululaiset jättivät bussin ja olin taas ainoa matkustaja.
*
Vesannolla klo 08:15 bussi pysähtyi hetkeksi torille, jossa oli taksiasema ja sadekatos odottajille. Jäin siinä, vaikka huoltoasema ei ollutkaan Teboil, kuten Matkahuolto oli päätepysäkin nimennyt. Teboil olikin vasta puoli kilometriä edempänä lännessä, mutta syrjemmässä, jonne bussi jatkoi matkaa tyhjänä, käväisin paikan myöhemmin katsomassa.
*
Heti tien toisella puolella oli Vesannon kirjasto, joka aukesi klo 9. Kävelin itään, sillan yli ja hetken kaakkoon, jossa olisi Torpparimuseo. Sillankorvasta alkoi moottorikelkkareitti mm. Karttulaan asti. Leveä, heinittynyt, sateen kastelema polku ja leveä silta yli kapean joen, luonnonmetsää.
*
Kävelin pikkuteitä, Gunnarintietä, Vesantojärven länsirantaa pitkin etelään, jossa oli venelaituri ja uimalaituri, jolta ei saanut hypätä. Sekä turvaköysi että nurinpäin olevan Y:n muotoinen laituri rajasivat sisäänsä pienen hiekkaisen uimarannan.
*
Veneilijöille mainostettiin palveluja, mm. wc, juomavettä, keittokatos. Ylöspäin avoimen betonirenkaan sisällä oli risuja ja vieressä halkoja. Vajan seinään oli kiinnitetty pelastamisohjeita, "rauhoita uhria". Rannalle jyrkästi laskeutuvan Rantatien varrella oli pari palvelutaloa, joista toisen päässä ulkopenkillä istui jo kolme ikämiestä juttelemassa keskenään.
*
Poikkesin sisällä keltaisessa puukirkossa. Puiden takia oli vaikea ottaa ulkokuvaa. Kävelin satoja metrejä pohjoiseen (kohti koulua, ohi urheilukentän) nähdäkseni hyvin pienen ortodoksisen rukoushuoneen, keltaisen kivitalon.
*
Vesannon erikoisuusko oli, että useilla pienillä hiekkateillä kiellettiin liikennemerkillä autolla ajo klo 22-06. Niin omakotitalojen "Gunnarinteillä" kuin myös kirkolta rukoushuoneen ohi kouluille vievällä tiellä.
*
Piipahdin kirjastossa, jonka tuulikaapissa oli runsas valikoima asiakkaiden kierrättämiä aikakauslehtiä, kuten Apu, Burda ja Cosmo. Etsin nuortenkirjojen osastolta Anthony Buckeridgen Jennings-sarjaa, mutta Blytonin ja Burroughsin väliltä ei löytynyt. Vilkaisin Helsingin Sanomia, kun muita sanomalehtiä en huomannutkaan, olikohan vain Maaseudun Tulevaisuus. Muitakin asiakkaita kävi, kirjastonhoitaja puhelimessa, pari nettikonetta ja kolmas ovisuussa kirjavalikoiman hakemiselle.
*
Kävin K-kaupassa ostamassa Pirkan suklaisen jäätelötuutin, 60 senttiä. Puhuin mobiilipuhelimessa ja kävelin Teboilille, mutta palasin torin pysäkille. Sadekatoksessa, jonka käyttö kiellettiin muilta kuin bussin tai taksin odottajilta, istui jo keski-ikäinen tai vanhempi mies, joka osti sittemmin bussilipun 17 eurolla Kuopioon.
*
Linja-auto saapui pysäkille hieman jälkeen klo 10:20 ja kuljettaja oli sama nuori nainen kuin aamulla klo 6:30 - 8:15. Kuka sitten oli ajanut edellistä, Vesannolta jo klo 8:20 Kuopioon lähtenyttä bussia? Ostin lipun Tervoon, maksoin 6,10 euroa, ja sinne ajettiin 25 minuuttia.
VESANTO 3 43,0 Per. 1871
K: Puukirkko 1857 C. Ziegler
K: Ortodoksinen rukoushuone 1960
M: Torpparimuseo, vanhainkodin ranta-alue, 3 km kk:sta
P: Kaskikivet, osuustoiminnan muistomerkki, Anu Matilainen
N: Vesamäki 217 m
H: Emäpitäjä: Rautalampi
Miksi? Torpparimuseo?
Milloin? Keskiviikkona 13.8.2014
Pohjolan Liikenteen linja-auto reitille Karttula - Tervo - Vesanto odotti Kuopion linja-autoaseman laiturissa 7, jo 5 minuuttia ennen lähtöaikaa 6:30. Olin ainoa matkustaja, kunnes koululaisia alkoi tulla kyytiin Karttulasta ja Tervosta. Ehkä heitä kertyi luokallisen verran, kaikki Vesannon Yhtenäiskoululle ja Lukiolle asti. Tytöt istuivat yleensä bussin etuosaan, samoin tiede- ja tekniikka-aiheiseen keskusteluun kaverin kanssa suuntautuvat pojat, kun taas poikien muu lössi valui bussin perälle. Kuljettaja oli tummatukkainen nuori nainen aurinkolaseissa.
*
Kuopiossa reitti myötäili junarataa ja moottoritietä lounaaseen, ohi Yliopiston, teknologiatornin ja liikekeskusten, kunnes käännyttiin länteen ja seurailtiin Kallaveden pitkää kapeaa lahtea. Karttulan puolella Pihkainmäki oli ensimmäinen asutuskeskittymä. Bussi vaihtoi asvaltilta pitkälle Ilopuron hiekkatielle, turhaan. Sitten valtatien yli etelään, jolloin Syvänniemen kirkko putkahti eteen yllättäen. Pian alkoi koululaisia tulla kyytiin, yksi, kaksi tai useampi kerrallaan.
*
"Karttula 2 km", poikettiin sinne, lounaaseen. Bussi pysähtyi hetkeksi huoltoaseman pihaan kadun varteen. Sitten ajettiin edelleen luoteeseen valtatielle asti, jota länteen ja luoteeseen, kunnes kaarrettiin lounaaseen ja tultiin Tervon kirkonkylään.
*
Tervosta jatkettiin 25 km ja 25 minuuttia Vesannolle, kiertäen ensin Niiniveden luoteispään kautta. Vesannolla silta vei yli pienen joen, joka laski Kurjenjärvestä Vesantojärveen. Keltaisen puukirkon kohdalta käännyttiin pohjoiseen ja käytiin Vesannon Yhtenäiskoulun ja Lukion portilla kääntymässä. Kaikki koululaiset jättivät bussin ja olin taas ainoa matkustaja.
*
Vesannolla klo 08:15 bussi pysähtyi hetkeksi torille, jossa oli taksiasema ja sadekatos odottajille. Jäin siinä, vaikka huoltoasema ei ollutkaan Teboil, kuten Matkahuolto oli päätepysäkin nimennyt. Teboil olikin vasta puoli kilometriä edempänä lännessä, mutta syrjemmässä, jonne bussi jatkoi matkaa tyhjänä, käväisin paikan myöhemmin katsomassa.
*
Heti tien toisella puolella oli Vesannon kirjasto, joka aukesi klo 9. Kävelin itään, sillan yli ja hetken kaakkoon, jossa olisi Torpparimuseo. Sillankorvasta alkoi moottorikelkkareitti mm. Karttulaan asti. Leveä, heinittynyt, sateen kastelema polku ja leveä silta yli kapean joen, luonnonmetsää.
*
Kävelin pikkuteitä, Gunnarintietä, Vesantojärven länsirantaa pitkin etelään, jossa oli venelaituri ja uimalaituri, jolta ei saanut hypätä. Sekä turvaköysi että nurinpäin olevan Y:n muotoinen laituri rajasivat sisäänsä pienen hiekkaisen uimarannan.
*
Veneilijöille mainostettiin palveluja, mm. wc, juomavettä, keittokatos. Ylöspäin avoimen betonirenkaan sisällä oli risuja ja vieressä halkoja. Vajan seinään oli kiinnitetty pelastamisohjeita, "rauhoita uhria". Rannalle jyrkästi laskeutuvan Rantatien varrella oli pari palvelutaloa, joista toisen päässä ulkopenkillä istui jo kolme ikämiestä juttelemassa keskenään.
*
Poikkesin sisällä keltaisessa puukirkossa. Puiden takia oli vaikea ottaa ulkokuvaa. Kävelin satoja metrejä pohjoiseen (kohti koulua, ohi urheilukentän) nähdäkseni hyvin pienen ortodoksisen rukoushuoneen, keltaisen kivitalon.
*
Vesannon erikoisuusko oli, että useilla pienillä hiekkateillä kiellettiin liikennemerkillä autolla ajo klo 22-06. Niin omakotitalojen "Gunnarinteillä" kuin myös kirkolta rukoushuoneen ohi kouluille vievällä tiellä.
*
Piipahdin kirjastossa, jonka tuulikaapissa oli runsas valikoima asiakkaiden kierrättämiä aikakauslehtiä, kuten Apu, Burda ja Cosmo. Etsin nuortenkirjojen osastolta Anthony Buckeridgen Jennings-sarjaa, mutta Blytonin ja Burroughsin väliltä ei löytynyt. Vilkaisin Helsingin Sanomia, kun muita sanomalehtiä en huomannutkaan, olikohan vain Maaseudun Tulevaisuus. Muitakin asiakkaita kävi, kirjastonhoitaja puhelimessa, pari nettikonetta ja kolmas ovisuussa kirjavalikoiman hakemiselle.
*
Kävin K-kaupassa ostamassa Pirkan suklaisen jäätelötuutin, 60 senttiä. Puhuin mobiilipuhelimessa ja kävelin Teboilille, mutta palasin torin pysäkille. Sadekatoksessa, jonka käyttö kiellettiin muilta kuin bussin tai taksin odottajilta, istui jo keski-ikäinen tai vanhempi mies, joka osti sittemmin bussilipun 17 eurolla Kuopioon.
*
Linja-auto saapui pysäkille hieman jälkeen klo 10:20 ja kuljettaja oli sama nuori nainen kuin aamulla klo 6:30 - 8:15. Kuka sitten oli ajanut edellistä, Vesannolta jo klo 8:20 Kuopioon lähtenyttä bussia? Ostin lipun Tervoon, maksoin 6,10 euroa, ja sinne ajettiin 25 minuuttia.
VESANTO 3 43,0 Per. 1871
K: Puukirkko 1857 C. Ziegler
K: Ortodoksinen rukoushuone 1960
M: Torpparimuseo, vanhainkodin ranta-alue, 3 km kk:sta
P: Kaskikivet, osuustoiminnan muistomerkki, Anu Matilainen
N: Vesamäki 217 m
H: Emäpitäjä: Rautalampi
411. VELKUA
Asukkaita 200 (264 vuonna 1964), EU-kannatus 50,0 % (1994)
(Velkua, Merimasku ja Rymättylä yhdistyivät Naantaliin v. 2009 alusta)
Miksi? Lossit
Milloin? Torstaina 24.4.2003
Yövyttyämme Turussa ajoimme Naantalista Merimaskun läpi Velkuaan. Uusi korkea silta oli korvannut Merimaskun kunnan sisäisen lossin, vaan Velkuassa oli edelleen parikin lossia.
Teersalosta Palvaan vievä lautta kulki 20 minuutin välein. Palvan saaren kirkko ja asutus näyttivät silmiinpistävän köyhiltä, mikä tuntui oudolta Suomen yleensä varsin tasapaksuissa oloissa. Pysähdyimme kirkolle ihmettelemään.
Ajoimme saaren vastakkaiselle rannalle, josta lähti lautta Velkuanmaalle, mutta emme kuitenkaan lähteneet uusille vesille, vaan palasimme jo puolilta päivin Teersaloon. Seuraava kohteemme oli Louhisaaren linna Askaisten kunnassa.
VELKUA 0,2 50,0
K: Pyhän Henrikin puukirkko 1793, Palvan saarella
K: Alttaritaulu 'Kristuksen taivaaseen astuminen'
K: Palvan meritaistelun muisto-pienoislaiva 'Lovisa Eleonora' (1703)
M: Lepolan kotimuseo ja Haukan tilan kotimuseo
R: Velkuankaupunki, torpparikylä saaren keskellä
R: Ryssänuunit Velkuanmaassa
P: Palvan meritaistelun muistomerkki ja 3 sankaripatsasta, kirkon läh.
P: Hukkuneiden muistoristi, Kumpelkari
L: Palvan Pyytinvuori, Pirunpesä, käärmeluolat, jääk.muinaisranta
L: Smörask (Voiastia), Kaurisluodon erikoinen siirtokivi meressä
L: Jatulintarha, Ränninsaari
L: Hiidenkirnu, Kuusluoto
E: Teersalon Aquakulttuuri -puhdistamon jättiakvaario
H: Emäpitäjä: Taivassalo
(Velkua, Merimasku ja Rymättylä yhdistyivät Naantaliin v. 2009 alusta)
Miksi? Lossit
Milloin? Torstaina 24.4.2003
Yövyttyämme Turussa ajoimme Naantalista Merimaskun läpi Velkuaan. Uusi korkea silta oli korvannut Merimaskun kunnan sisäisen lossin, vaan Velkuassa oli edelleen parikin lossia.
Teersalosta Palvaan vievä lautta kulki 20 minuutin välein. Palvan saaren kirkko ja asutus näyttivät silmiinpistävän köyhiltä, mikä tuntui oudolta Suomen yleensä varsin tasapaksuissa oloissa. Pysähdyimme kirkolle ihmettelemään.
Ajoimme saaren vastakkaiselle rannalle, josta lähti lautta Velkuanmaalle, mutta emme kuitenkaan lähteneet uusille vesille, vaan palasimme jo puolilta päivin Teersaloon. Seuraava kohteemme oli Louhisaaren linna Askaisten kunnassa.
VELKUA 0,2 50,0
K: Pyhän Henrikin puukirkko 1793, Palvan saarella
K: Alttaritaulu 'Kristuksen taivaaseen astuminen'
K: Palvan meritaistelun muisto-pienoislaiva 'Lovisa Eleonora' (1703)
M: Lepolan kotimuseo ja Haukan tilan kotimuseo
R: Velkuankaupunki, torpparikylä saaren keskellä
R: Ryssänuunit Velkuanmaassa
P: Palvan meritaistelun muistomerkki ja 3 sankaripatsasta, kirkon läh.
P: Hukkuneiden muistoristi, Kumpelkari
L: Palvan Pyytinvuori, Pirunpesä, käärmeluolat, jääk.muinaisranta
L: Smörask (Voiastia), Kaurisluodon erikoinen siirtokivi meressä
L: Jatulintarha, Ränninsaari
L: Hiidenkirnu, Kuusluoto
E: Teersalon Aquakulttuuri -puhdistamon jättiakvaario
H: Emäpitäjä: Taivassalo
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
