tiistai 20. tammikuuta 2015

483. Loviisaan Runeberg-laivalla


Matkustin J.L. Runeberg-laivalla Loviisaan torstaina 6.7.2006.
*
Loviisaan oli laivavuoroja vain 5 kesässä, heinäkuussa torstaisin. Nukuin klo 23-5:30. Kävelin Konalasta kauppatorille klo 6:30-8:30. Mansikat maksoivat alkaen 2 euroa rasialta. Ilona odotteli jo.
*
Menolipun hinta oli 29 euroa (menopaluu olisi ollut 43 euroa). Istuimme aurinkokannen perälle.
Laiva lähti väljänä klo 9. Alhaalla ja sisällä oli suorastaan tyhjääkin.
*
Taivas oli alkumatkasta miellyttävästi hieman utuinen, niin ettei aurinko paahtanut liikaa aurinkokannellakaan. (Myöhemmin kyllä porottikin.)
*
Hevossalmen läpi ajettiin, kapteeni selosti kääntösillan toimintaa ja kertoi nähtävyyksistä, kuten erään salmen kivenmurikasta (nimet unohtuivat, ehkä tutumpia veneellä tai kanootilla liikkuville). Olisi pitänyt olla merikartta mukana, että olisi hahmottanut monia saaria.
*
Sköldvikin satama häämötti, jäi jonnekin kauas pohjoiseen, kun laiva ei nyt mennyt Emäsalon ohi Porvooseen vaan kaukaa etelästä kohti itää.
*
Ilona söi laivan lounasta puolisen tuntia heti klo 11. Kävin suihkulla varustetussa wc:ssä, siisti. Kapteenin salongissa oli noin 10 paikkaa ja kirjasto, jonka luettelossa 15 kirjaa. "Utö", Donner, meriaiheita, ylimääräisenä jokin Liken pokkari.
*
Pellinki oli ensimmäinen pysähdys klo 12-12:10. Teinityttöpari jäi tänne, jättikasseineen ja polkupyörineen. (Farkkuasuinen laittoi lipokkaansa valkohameisen huppuun.) Perhe oli vastassa, kaikki jäivät vielä vilkuttamaan laivan lähdölle.
*
Pellingistä nousi laivaan runsas tusina uusia matkustajia. Olin hieman pettynyt, kun tuon matkustajien vaihdon takia kukaan laivassa pysyvä (siis minäkään) ei käynyt jaloittelemassa maissa (satama, bensatankki, odotuskatos, hiekkaranta, kahvila palveluina). Muistinpa Franz Höijer-laivan mukavan puolen tunnin pysähdyksen Gullkronassa.
*
Pellingin saari näytti kauniilta ja pian livuimme Pellingin lossin salmen läpi. Tirmo vasemmalla. Lossi, ehkä 6-8 autoa.
*
Matkavaihtoehtoni olisi ollut: Hki-Pellinki 19 euroa, kävely 34 km Porvooseen ja sieltä bussilla takaisin. Tai myös bussiyhteys 12:35 ja 14:35 Pellinki-Porvoo!
*
Kabböle oli toinen pysähdys aikataulussa klo 13:10-13:20. Sieltä jonotti laivaan n. 30 uutta matkustajaa, ja siihen kului tosiaan 10 minuuttia! Laivan kiinnittyminen oli Kabbölessä hieman hankalaa. Ihmeen näkymättömiin uudet matkustajat upposivat laivan uumeniin, ehkäpä kahvilaan lounaalle.
*
Valkon satama rahtilaivoineen. Hiekkalotjia matkalla, pikaveneitä, kolme purjevenettä ym. Venäläinen vene kuvasi meidät.
*
Loviisaa lähestyttäessä nähtävyyksiä mm. atomivoimalan ruskeat siilot sekä Svartholman saarilinnoitus kohtuulliselta etäisyydeltä. Harmi, ettei siellä pysähdytä! Ja itse kaupungin kapeneva lahti. Asutusta harjulla. Vasemmalla taloja. Tullisilta.
*
Laivasillan laiturissa klo 14:50 oli vastassa 2 paikallista opasta (suom+ruots). Kaupunki tarjosi ilmaisen tunnin kävelykierroksen!
*
Laivasilta suola-aittoineen, katutorikiveyksineen, juomaterasseineen, merimuseoineen, toreineen on Loviisan kesäinen olohuone! Suurin tapahtuma on Runeberg-laivan saapuminen heinäkuun torstaisin! (Se oli merkitty Loviisan Sanomien tapahtuma-kalenteriin). Olihan siellä olutterassi täynnä saapumisemme katsojia!
*
Ruotsinkielinen tyttö opasti yksistään Orson Wellesin näköistä, kainalosauvan kanssa ontuvaa mustapalttoista karvaturria, joka lipitti koko laivamatkan ajan aurinkokannen laidalla yksin viiniä omasta litran pullostaan sekä noutamiaan lisälasillisia, joista yksi häneltä särkyi. Ihmeesti hän jaksoi laivasta vielä maihinkin, vaikka housunnapit unohtuivatkin, arviolta 160 kg:n massa sitoi.
*
Suomenkieliselle kierrokselle lähtivät vain Ilona, minä, vaasalainen opiskelijatyttö sekä 4-henkinen perhe, jonka vanhemmat kysyivät: "Voivatko lapsetkin tulla?" Vastauksen oltua myönteinen aikuiset livahtivat itse rannan olutterassille ja jättivät 6-v. tytön ja 9-v. pojan kierrokselle (neuvoen "Pitäkää toisianne kädestä ja seuratkaa tätiä!")
*
Opastus oli aika mainio Loviisan mainos: "Loviisaan kannattaa muuttaa!" Varustamo Ragnar Nordströmin entinen pääkonttori muutetaan yksilöllisiksi kerrostaloasunnoiksi. Puutaloja remontoidaan tuossa ja tässä. Kylpylää ei enää ole, mutta oikealla uusi vanhusten palvelutalomme vastaa sitä! Ensimmäinen kohde oli Suolatori. Siitä Kuningattarenkatua.
*
"Nyt saimme Loviisaan oman Forum-kauppakeskuksen entiseen Elannon vanhaan tavarataloon, poiketaan aulassa katsomassa! Tuolla iso K-Markettimme juuri laajensi, tuolla S-Market rakensi uuden isomman liikkeen."
*
Suomalaiset ja ruotsalaiset koulut, lastentarhat esiteltiin... ja pappila (Laivasillan vieressä). Pappi "Hynninen", liperit oli maalattu kiveen. Kilpikonnalle oli pieni matala aitaportti pihassa. Raatihuone: "kaupunginjohtaja istuu tuon II kerroksen oikeanpuoleisen ikkunan takana".
*
"Tämä Hotelli Degerby on oikein hyvä ja viereinen hotelli Zilton on myös hyvä, vain hieman riehakkaampi".
*
Loviisassa järjestetään syksyisin avointen ovien päivä, jolloin monet kodit avaavat puutalonsa kävijäiden nähtäviksi. Mikäli oikein ymmärsin, naistenlehtien toimittaja Maria Schulgin on tehokkaasti levittänyt juttua siitä vuosittain moniin lehtiin, Avotakasta alkaen, ja taisi olla juuri tällä laivamatkalla mukanakin, opas väitti huomanneensa hänet.
*
Vanhimmassa kaupunginosassa näimme Degerby Gilletin 1600-luvulta. Herrainklubi, ei sisäänpääsyä muille. Tilausravintola. Eräs paikallinen tummapukuinen ruotsinkielinen vanha herrasmies tervehtikin ohimennessään opasta ja köpötteli sisään. "Rotaryt ym. kokoontuvat siellä".
*
Kuulimme ikitutun tarinan Loviisankin palosta, jonka jälkeen asemakaava väljennettiin ja rakennettiin puistovyöhykkeet. Piialta oli päässyt tuli irti. Niin aina.
*
Kauppatori toiminnassa joka päivä, jäätelökioski torilla suosittu. Tuulimylly. Rantatietä takaisin laivalle klo 16. Jatulintarha. Lääkärin puutalokartano.
*
Opaskierroksen jälkeen omia kierroksia pohjoisempana, Mariankatua kirkolle, kirjasto puutalossa, Bio Marilyn, pohjoisen puisto esityslavoineen, Komendantintalo, laiska joki, sitten linja-autoasemalle klo 17:20.
*
Vakiovuoro Pernajan ja Porvoon kautta Helsinkiin klo 17:25-19:10, 94 km, alle 2 tuntia, 14,20 euroa. Paluumatka laivalla olisi kestänyt 6 tuntia, klo 16:30-22:20).
*
Olimme ainoat bussiin nousijat Loviisan linja-autoasemalla. Pernajassa tehtiin kierros. Porvooseen tuli matkalta ja Porvoosta lähti Helsinkiin väkeä. Vanha Porvoon tie. Sipoon Söderkullan katokset, useita matkustajia. Ilona jäi Itäkeskukseen, minä Oopperan pysäkille. Kävelin kotiin Konalaan klo 21:15.
*
Parasta laivalla oli yleensä merellä olon meditatiivinen tunnelma, ei niinkään nähtävyydet, jossa mielessä sisävesien kapeammat salmet ovat antoisampia. Meren saaret olivat liian samanlaisia - on vain vähän toisistaan erottuvia kohokohtia. Svartholmaa ja Loviisan lahtea oli hienoa lähestyä. Kabbölessä kiva pujottelu kapeikoissa! Purjeveneitä, pikaveneitä ja hiekkalotjia tuli vastaan.

482. Inkooseen Runeberg-laivalla


Matkustin J.L. Runeberg-laivalla Inkooseen 23.7.1998.
*
Ehdin nukkua klo 3:30 - 7...8. Lähdin Espoosta bussilla klo 9:10 ja jatkoin klo 9:30 raitiovaunulla 4 Kauppatorille, jonne saavuin 9:40. Matkakohteena oli tänään Inkoon Fagervik läntisellä Uudellamaalla.
*
Helena,34, istui jo odottamassa Katajanokan sillan pielessä kaksinkin takein mahdollisiin meren kylmiin tuuliin varustautuneena. "Herranen aika!" hän päivitteli lipunmyyjäpojalle laivan myöhäistä paluuaikaa Helsinkiin vasta klo 22:45.
*
J.L. Runeberg -laivan risteily maksoi nyt 200 markkaa Inkooseen sekä lisämaksun 20 mk bussiretkestä kauniiseen Fagervikin kylään (yhteensä noin 40 euroa). Aikataulu Helsingistä takaisin Helsinkiin kesti 13 tuntia, klo 10 - 22:45.
*
Vaikka pitempiä ja erikoisempia risteilyjä on vain kerran viikossa heinäkuussa, kaikkiaan vain viitisen kappaletta kesässä, laivalla oli paljon väljempää kuin melkein jokapäiväisillä Porvoon-matkoilla. Saatoimme istua melkein minne tahansa milloinkin, kaikkialla riitti tilaa. Vaikkapa pääkansilla vasemmalla etelän puolella tai keulassa.
*
Laiva lähti klo 10. Ensin ohitettiin Pihlajasaaret, olivat isoja. Lauttasaari. Myöhemmin Lehtisaaret ja Stora Herrö. Kuljettiin etäällä Espoon rannoista. Meriympäristö oli kaunista. Kummeleita, valkoisia kivikasoja. Tekoraunio rannalla. Metsärantoja, huviloita vähän, lapsia laitureilla ja pulikoimassa (alaston otti pyyhkeen).
*
Kävimme laivan kahvilassa ennen Porkkalaa. Laivan etukannelta laskeuduttiin portaita sisällä alemmas myyntitilaan. Kahvia ja karjalanpiirakkaa, munavoita, tomaatti, 14 markkaa. Tarjolla oli myös Borgåbladet-lehtiä eri päiviltä: "Ota yksi!"
*
Ruokailijoille oli pitkä tiski oikealla laidalla venttiilien alla, noin 10 paikkaa, sekä peräsalonki, josta nousivat portaat takakannelle. Kapteeni, kolme merimiestä, keittäjä erottuneet miehistöstä.
*
Porkkalassa pysähdys laituriin klo 12:40 - 13. Yksi perhe jäi jo täällä laivasta. Heidän polkupyöränsä nostettiin alas yläkannelta.
*
Muita matkustajia viihdyttämään oli kauppa ja kahvila, kaksikerroksinen laatikkotalo. Vähän leipää ja jäätelöä. (Miksei ole mitään pakottavan houkuttelevia erikoisuuksia? Tämä laiva ei käy monesti, mutta entäpä veneillä poikkeavat?) Kaupan takana oli puhelinkioski, josta Helena soitti puhelinvastaajaansa. Oli myös bussin kääntöpaikka ja ilmoitustaulu, johon Compopus-mainos.
*
Avomerellä nousi kova tuuli. Laiva keinui voimakkaasti ja lisäksi kastuimme pärskeistä etukannella. "Stackars! De har fått vatten!" päivittelivät mummot. Siirryimme istumaan takakannen lattialle. Aallot keinuttivat!
*
Laiva saapui laituriin Inkoon kirkonkylään, joka on rannalla, klo 15. Ehdin vielä juosta kuvaamaan keskiaikaisen kivikirkon, ennen V. Amperin tilausbussin lähtöaikaa klo 15:15. Helena odotteli ulkona, jäljelle bussiin oli jäänyt enää seisomapaikkoja noin seitsemälle.
*
Toinenkin bussi saapui! Se toi pikaristeilijöitä kulkemaan laivalla vain lyhyen välin Inkoon kirkonkylästä Barösundiin, jossa meidän Fagervikin-retkikuntamme palaisi laivaan.
*
Fagervikissa oli aikaa klo 15:30-17. Opas selosti paikkoja ja moitti sitten minua, kun kuvasin portin rautaristikoiden läpi Fagervikin kartanon, joka oli "Privat". Kartanon lisäksi näimme pienen vanhan punaisen puisen kirkon sekä ison pajan ja pienen pajan ja useita punamultaisia vanhoja puurakennuksia. Samoin vanhoja puita ja mutkittelevia kapeita hiekkateitä tai polkuja. Kuvasin merenrantaa kirkon takaa ja sieltä viistosti lahden yli kartanon julkisivua merelle.
*
Pieni puinen kirkko ja koko tiiviihkö puurakenteinen kylä oli idyllinen, isoine pajoineen ja pikkupajoineen. Viereinen järvi sijaitsi korkealla, sieltä ränni vesivoimalaitokseen, veden putous 25 metriä tuotti voimaa. Hisinger ja von Frenckell alueen vanhoja sukuja. Söimme piirakkaa pienessä puisessa kahvilassa.
*
Paluubussimme kuljetti meitä 7 km Barösundin salmen lossirantaan, jonne laiva oli sillä aikaa siirtynyt laituriin. Lossi kuljetti juuri Ingmanin meijerin autoa salmen yli.
*
Aurinko paistoi. Kapteeni oli hiljaa, kuuluttamatta selostuksia. Kello 17:25 (eikä 17:15) jatkettiin laivamatkaa, yhä ensin vielä länteen, mutta käännyttiin paluumatkalle itään. Porkkalassa oltiin klo 20:30. Aika tuntui kuluvan nopeasti. Merellä oli tyyntä nyt. Kylmää. Sisällä salongissa oli inttäjä: "En ole humalassa, vaikka huojun!" Hän alkoi väitellä sanavalmiin Helenan kanssa.
*
Halusin oleskella edelleen ulkokannella, ja etukannella loppumatkasta. Aloin kuitenkin palella minäkin. Espoon mantereen rannat ohitettiin nyt vieläkin kauempaa kuin aamulla. Nesteen korkea torni, Uolevi Raaden hammas, näkyi. Helsingin Kaivopuisto näytti mereltä kauniilta hämärässä (aurinko laski). Helsinkiin saavuttiin klo 22:45 kuten pitikin. Kävelimme Espalta Aleksille ja Kluuvin metroasemalle.

481. Porvooseen Runeberg-laivalla


Matkustin J.L. Runeberg-laivalla Porvooseen sunnuntaina 16.7.1995.
*
M/S J.L. Runeberg (aiempi S/S Helsingfors Skärgård) on rakennettu Hietalahden telakalla 1912. Höyrykone on vaihdettu dieselmoottoriin 1962. Laivan pituus on 28,8 metriä ja suurin syväys 2 metriä. Matkustajakapasiteetti on 220.
*
Kävelin Espoon Westendistä sunnuntain aamuna klo 7:20-9:10 Helsingin kauppatorille. Lämpötila oli jo + 15 astetta. Hiki. Näin Espoon Hanasaaren kohdalla klo 8 Silja Linen Tukholmasta saapuvan valkoisen autolautan lipuvan merellä kohti Helsinkiä.
*
J.L Runebergin laituripaikka oli lähellä Katajanokan siltaa, pieni ruskea lipunmyyntikoju Kauppatorin kiveyksellä ja laivakin aamusella kuten yölläkin paikallaan laiturissa.
*
Pasin näköinen poika myi Kauppatorilla laivaliput, meno-paluu Porvooseen 140 markkaa (23 euroa). Helena,31, oli pukeutunut kesäromanttisiin vaatteisiin. Olimme ajoissa, että saisimme varmasti liput ilman varausta. Nousimme laivaan n. klo 9:45, vietettyämme puolisen tuntia kauppatorilla. Mansikoita.
*
Toinen matruusi, joka muistutti joskus tuntemaani opiskelijaa Peltomäkeä, irrotti laivan köydet laiturista klo 10. Hän taiteili myöhemmin köysistä siistejä kieppejä laivan kannella.
*
Istuimme menomatkalla ylemmän kannen vasemmalla eli pohjoisen ja rannikon puolella. Alkuun laiva tuntui melko täydeltä. Paljon vanhoja ihmisiä ja toisaalta lapsiperheitä.
*
Kahdella kannella oli ulkotilaa sivuilla ja perällä sekä sisäsalonkeja keskellä, portaat kerrosten välillä. Keulakansi oli muita alempana ja sieltä vei ovi alimpaan ja isoimpaan sisätilaan, jossa sijaitsi laivan ravintola. Parit käymälätilat eri puolilla laivaa.
*
Sympaattinen, hieman puolikielinen kapteeni selosti ohitettavia saaria. Lonna, Santahamina, Villinki. Kaukaa mereltä, reitti kulki nyt ulkokautta. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta.
*
Saavuimme Musta Hevonen -nimiselle saarelle klo 11:10. Siellä oli mökkejä. Laiturille jätettiin paljon tavaraa.
*
Pirttisaari klo 11:50, idyllinen salmi, jossa oli odotushuone matkustavaisille.
*
Haikkoo klo 13:10. Paljon mainostettu Haikon kartanohotelli, josta lapsuudessani puhuttiin paljon. En muista kävivätkö vanhempani siellä kertaakaan vaiko useamman kerran. Rumia uudisrakennuksia näköpiirissä.
*
Neste Oy:n Sköldvikin öljysataman eli Kilpilahden savupiiput ja erilaiset vihreät säiliöt kurkottivat näkyviin metsän puiden ylitse. Punainen laiva. Tiira.
*
Hamarin kalastajakylä näytti upealta! Haikon jälkeen.
*
Emäsalon silta 18 metriä, muutama auto.
*
Porvoo klo 14, laituriin kävelysillan luo. Vossikka odotti saapuvia turisteja.
*
Kävelemme rantaa pitkin pohjoiseen. Simolin yhä mainosti kyltillään. Puoteja oli auki Vanhassa Kaupungissa sunnuntainakin! Keskiaikaisessa kirkossa parit häät, sanomalehti 'Uusimaan' auto tuli. Vanhan torin kiveys oli huomattavan epätasainen. Kahvilat kuudesta kahdekaan markkaan matkailuitoimiston vieressä. Papukaija ja Huvimaja-näyttelyn asetelma houkuttimina. Vanha silta joen yli. Rantaa pitkin. Pääteaseman taulu. Runebergin kodin piha. Palasimme laivarantaan jo klo 15:40.
*
Nousimme laivaan klo 15:50, asettuen nyt alemman kannen perälle. Porvoonjoki kaarsi. Paalutukset rannoissa, ettei maata sortuisi jokeen. Pikamoottoriveneitä huristeli.
*
Merellä nousi viileitä tuulia. Helena paleli takissakin. Minulla oli vain lyhyet hihat paidassa.
*
Paluumatkalle osallistui huomattavan vähän matkustajia, jäi paljon tilaa. Vähitellen hiljenevä illan tunnelma. Olikin aivan erilaista. kuin laskeutumista kohti yötä, jos aamupäivällä noustiin kohti päivän huippua ja sen yli. Ehkä voisin suositella matkustamista kerrallaan vain toiseen suuntaan, mutta niistä kumpaan suuntaan tahansa, aamulla tai illalla.
*
Siirryimme sisäsalonkiin, niitä oli useampia erikokoisia erilaisin tunnelmin, parit molemmilla kansilla. Lehden lukemista, Helsingin Sanomissa Suomen vanhoista kirkoista. Helena kiikaroi loppumatkasta kotisaarta Vuosaarta. Helsinkiin saavuttiin takaisin klo 19:50.

480. Tarjanne-laivalla Tampereelta


"Runoilijan tie", laivalla Tampere - Ruovesi - Visuvesi - Virrat.
*
S/S Tarjanne on vuonna 1908 rakennettu höyrylaiva, Suomen viimeinen pitkän linjan matkustajahöyrylaiva, jossa on 115 matkustajapaikkaa. Miehistöä on neljä sekä lisäksi ravintolan henkilökunta. Laivan pituus on 29 metriä ja leveys 6 metriä, suurin syväys 2,39 metriä. Matkanopeus on noin 9,5 km tunnissa.
*
Lähdimme torstaina 5.7.2001 Helsingistä 6:06 junalla Tampereelle. Tyhjä varhainen juna täyttyi vasta Riihimäeltä. Tampereella klo 8:15 kävelimme Hämeenkatua. Sarjakuvakauppa Kukunor oli lopettanut siirryttyään Helsinkiin. Kuljimme ohi Metson länteen Pyynikin näkötornille ja Varalan urheiluopiston kauniiseen pihaan. Pispalaan alhaalta, pitkät puuportaat ylös, kävi reisiin. Harjua alas, Paasikiventie, Mustalahti.
*
Tarjanne-laivaan oli jonoa klo 10:25. Risteilylippu maksoi 240 markkaa (40 euroa). Reittinä oli Tampere - Ruovesi - Visuvesi - Virrat, sekä paluu bussilla Tampereelle. Kävimme yläkannella mutta istuimme alakannelle perälle.
*
Tasainen laivamatka aallokossakin! Näsin selkä. Yksi sulku. Kanavia ja kapeikkoja.
*
Ruoveden Kalelaan oli matkalla kuusi ihmistä, he jatkoivat laiturilta taksiautolla.
*
Ruhalan laituri. Oli meditatiivista lipua vedessä. Hyvä olo.
*
Söimme laivalla klo 15:30 riistapaistoksen, perunamuusia, salaattia ja kahvin, 68 markkaa.
*
Virroille laiva saapui klo 18:32. Rantapuisto, jalkojen uittamista. Bussi täyttyi klo 18:45, mutta saimme vieruspaikat perältä. Virtain linja-autoasemalta tuli kolme matkustajaa lisää. Pienoinen sightseeing bussilla Virroilla. Kaakkoon Ruovedelle vievän tien 66 varrella n. 5 km Virroilta näkyivät salaperäisen jylhät Torisevan rotkojärvet.
*
Joitakuita jäi Ruovedelle, toisaalta uusiakin tuli. Tampereelle saavuttiin klo 20:53, eli parin tunnin bussimatka. Juna Jyväskylästä Helsinkiin pysähtyi Tampereen asemalle klo 21:18 (Oulusta 21:02), tyhjähkö 2-kerroksinen juna. Konduktööri ei ottanut lisämaksua, vaikkakin valitti: "Tämä lippu on 23:18-junaan!" Matkatoverilla oli Lomalippu. "Seinällä luki: ei paikkavarausta". Helsinkiin saavuttiin 23:25.
*
***
*
Kotimaan laivamatkojen yhteenveto:
*
479. Uuteenkaupunkiin - (Franz Höijer) - 7.8.1996 - Hangosta
480. Virroille - (Tarjanne) - 5.7.2001 - Tampereelta
481. Porvooseen - (Runeberg) - 16.7.1995 - Helsingistä
482. Inkooseen - (Runeberg) - 23.7.1998 - Helsingistä
483. Loviisaan - (Runeberg) - 6.7.2006. - Helsingistä
484. Hämeenlinnaan - (Hopealinja) - 21.8.2004 - Tampereelta

479. Laivalla Hangosta Uuteenkaupunkiin

"Suuri Saaristoreitti" vanhalla Franz Höijer-laivalla.
Reittiä: Hanko klo 10 - Kasnäs 12 - Gullkrona 14:15-45
(käynti saaressa) - Nauvon kirkonkylä 17 - Kustavi 20 -
Uusikaupunki klo 22. Elokuun alussa 1996.
*
Saaristolaiva-matkaa voi kehua ja suositella! Saaristolaisia
subventoiva lippu vain 60 markkaa. Kalapitoinen seisova pöytä
80 markkaa, ei niin runsas kuin isommilla laivoilla, mutta upea
ympäristö! 98 matkustajaa enimmillään, kapasiteetti oli 100.
- Laivan reitti on eri vuosina vaihdellut, Turun saaristossa.
*
Nukuttuani yhdestä viiteen lähdin P. Tyllilän bussilla 5:55 Soukasta Helsinkiin. Juna Hankoon tai Turkuun lähti klo 6:34. Ensimmäinen vaunu oli takempia väljempi. Karjaalla oli useampia reppuselkäisiä junanvaihtajia. Hangon-junassa kuuli paljon Tove Jansson -ruotsia.
*
Hangossa kävelimme siltaa radan yli: Nycanderinkatu, Esplanadi. Turisti-infon toimistosta haimme esitteitä. Kysyttäessä kerroimme menevämme laivalle.
*
"Olette kai varanneet? Monesti aivan täynnä! Laivaa kysellään meltä enemmän kuin mitään muuta! Vaihtoehtona olisi matka Bengtskärin majakalle, 290 markkaa!"
*
Kävelimme laiturille, vaikka ilman varauksia.
Franz Höijer -laiva saapui klo 9:30.
"Onko tilaa?"
"Minne? Montako?" merimiesnuttuinen blondi kysyi.
*
Turistibussi saapui. Ja toinen. Lisäksi muutama yksityisturisti.
Laivalle saapui 98 matkustajaa, tilaa olisi ollut sadalle.
*
Vinssillä laskettiin alas kiikkerät laskuportaat laiturille.
Nuolten opastamina kuljettiin jonossa eteenpäin,
keulapuoli, portaat alas, aula, baaritiski, perällä ruokasali.
Seisova pöytä maksoi 80 markkaa, laivalippu 60 markkaa,
naisystävä sai opiskelijakortilla puoleen hintaan 30 markalla.
Mummot hieman marisivat jonottamisesta.
*
Joillakuilla oli hyttivaraus: yöpyjille riitti 9 hyttiä x 2 petiä.
Olin haaveillut laivayöpymisestä Uudenkaupungin yössä,
mutten varautunut varaamalla. Saatoin vain kateudella
katsoa, miten neiti Marplet Agatha Christien kirjoista voivat
siellä täällä avata satunnaisia ovia omiin laitahytteihinsä.
*
Itse istuimme puupenkillä sivukannella auringossa.
Kapteeni kertoili: "Rakkaat ihmiset..."
Hyvinkään Liikenteen tuoma porukka sai syödä ensin.
Toinen kattaus Kasnäsin jälkeen "Piikkiön karjalaisille",
mutta meitä muitakin yksittäisiä mahtui jo aterioimaan.
*
Kasnäs klo 12:30. Noin 46 matkustajaa jäi jo pois, mm.
pyörätuolia käyttänyt nainen ja paljon eläkeikäisiä, eli
Hyvinkään Liikenteen opastamat seuramatkalaiset,
matkalla Amos Andersonin kotimuseoon Kemiöön.
"Mikä tän botskin nimi oli?" kysyi joku lähtiessään.
*
Kasnäsistä nousi laivaan n. 40-vuotias pariskunta.
Jo kaukaa näkyivät he autiolla laiturilla odottamassa.
*
Gullkronan saarella käytiin jaloittelemassa klo 14:20 - 45.
Mukava vapaa puolen tunnin kävely saariluonnossa.
Alkupää luontopolusta. Valokuvia. Museovaja. Esite.
*
Nauvo 16:45. Pari tuntia oli ollut väljää laivalla, mutta
nyt sinne nousi laivakonferenssiporukka. Heillä oli
päässään lippalakit, joissa luki 'Uusikaupunki', kuin
japanilaisilla, ja heille oli varattu oma sisäsalonki,
Privat. Tervetuliaissmaljakin oli heitä odottamassa.
*
Nauvon satama oli vilkas veneilijöiden rantapaikka.
Kiireinen meluisakin turistitunnelma lapsiperheineen,
runsas valikoima palveluita ja nauttivia asiakkaita.
*
Kustavi - Kivimaa 19:55. Blondi nuoripari rinkkoineen jäi
maihin. Poika oli takatukkainen ja edestä kalju. Pieni
hiljainen tyttö. He istuivat - tai seisoivatkin - sylikkäin.
*
Uusikaupunki alkoi illalla häämöttää. Seuralaiseni kävi
välillä sisällä salongissa lukemassa Helsingin Sanomat,
mutta minä en voinut kyllästyä kesäillan meritunnelmaan.
Rannikkomaisemia olisin voinut katsella loputtomiin.
Tiistaina elokuun kuudentena vasta kello 22 aurinko laski,
viimeisen tunnin aikana painui lännessä Ruotsin suunnalla
taivaanrantaa kohti. Sää oli tyyni, pilvetön, lämmin, upea!
*
Uuteenkaupunkiin klo 22:05, hämärsi jo hiukan siis. Laivalla
olisi ollut 19 hyttipaikkaa, valitettavasti kaikki varattu, mutta
yösija löytyi Hotelli Lännentiestä pienen kaupungin reunalta.
Keskempänä kaupunkia olisi ollut pikkuinen hotelli Pooki,
mutta kävelimme 3 km: Rantatie - Alinen katu - koilliseen,
Levysepäntielle.
*
Ravintolan edessä korjasi mies auringonvarjoja. Sisällä oli
hiljaisehko koliseva baari, valonvälkettä, peliautomaatteja,
biljardi, keilahalli! Varauskirja: retkeilymaja kuulemma täynnä?
Yksikerroksisen motellisiiven huone 25 maksoi 290 markkaa
kahdelta hengeltä eli 2 kertaa 25 euroa. Aamiainen klo 7-9
sisältyi hintaan. Täytimme hotellikortit, en jokaista kohtaa,
maksoimme. Mukaan avain, herätyskello? Rivitalo länteen,
sen äärimmäinen huone. Vuoteita oltiin juuri sijaamassa kun
menimme sisään. Ikkunasta oli näköala vain pitkäruohoiselle
niitylle ja radiomastolle, ei upean vaan halvan tuntuista.
Käynti suihkussa. Rämä TV oli turha. Unessa klo 24 - 7.
*
Aamiainen oli runsas! Söimme pitkään, luimme aamulehdet.
Kasnäsistä laivaan tullut mies yöpyi myös hotellissa ja jutteli
aamiaisella. Palautin avaimen klo 9.
*
Päivä kului viihtyisässä puukaupungissa museoineen. Bonk?
Merimiehen koti, opas otti nurmikolla aurinkoa. Luotsimuseo,
Laivanvarustajan koti saleineen ja sen ullakolla Merimuseo.
Crusell-viikko oli jo ohi. Kävelimme ensin Myllymäelle. Ostin
linja-autoasemalta Bussilomalipun (340 mk /60 eur). Kirjasto oli
sokkeloinen puutalo. Istuimme Kaupunginlahden rannassa.
Romukauppa, Pelastusarmeija sekä iso divari Alisen tai Ylisen
kadun itäpäässä, vanhoja lehtiä. Ostin Suomen Tieoppaan, 10
markkaa (2 euroa). Kahvilassa raparperipiirasta.
*
Matkatoveri lähti 16:45 kohti Helsinkiä ja minä jatkoin 3 bussilla
vaihtaen rannikkoa pohjoiseen. Laitilan kananmunakaupunki
ensimmäiseksi, kirkko, kirjasto ja Aurajoki, 2 tuntia katselin sitä.
*
Raumalla viivyin klo 20:15 - 22:30, sen Vanhassa kaupungissa
(vain 700 asukasta, paljon liikkeitä), illalla hiljainen, siellä täällä
ihmisiä, kissa ylitti tottuneesti Rauman kanaalin pieneltä kiveltä
toiselle kivelle hyppien. Tunnelmallinen illalla! Unescon listalla.
*
Yöbussilla Vaasaan. Tulipas linjuri täynnä opiskelijan ikäisiä.
Onneksi moni jäi Raumalle, joten sekaan mahduin. Vaasan
yössä valmistauduttiin Taiteiden Yöhön (8.8.) nikkaroimalla
esiintymislavoja. Mutta jatkoin jo klo 4:50 bussilla Laihialle,
jossa kävin katsomassa iso-iso-isäni (1855-1943) haudan
kirkon kupeessa ja maanviljelystilaansa Isossakylässä.
Sumuinen aamu muuttui päivällä auringon porotukseksi.
*
Nähtävyyksien Uusikaupunki, perustettu 1617:
*
K: Vanha harmaakivikirkko 1629, Rantakatu 39
K: Uusi goottilaistyylinen kirkko 1863 G.T. Chiewitz, Rauhankatu
K: Alttaritaulun (3-os.) maalannut kaupungin poika R.W. Ekman
M: Kulttuurihistoriallinen museo, merihistoriaa, Ylinenkatu 11
M: Luotsimuseo, Vallimäki
M: Merimiehen koti, Myllykatu 18
M: Dynamokeskus Bonk, Alvar Gullichsenin taidenäyttely
M: Automuseo, Saab-kokoelma, Autokorjaamomuseo
P: Sankaripatsas Saaristonaisen suru, Jussi Vikainen, Vanhan kirkon puisto
P: Vapauden ja itsenäisyyden muistomerkki, Katri Varen-Varis, U. kirkon puisto
P: Uudenkaupungin rauhan 1721 muistomerkki, Reino Harsti, kauppatori
P: Toivo-patsas, suihkukaivo, Jussi Vikainen, Rauhanpuisto
P: Merenkävijäin muistomerkki, Olli Vahtera, Vallimäki
P: Kellontekijä August Nordenskiöldin muistomerkki, Jussi Vikainen, Vallimäki
P: Itämaisen sodan ja optillisen lennättimen muistomerkki, Kivimäki
P: Olof Snellmanin muistomerkki, Vanhan kirkon puisto
P: Parkkilaiva Pekingin ylämärssyraaka, Vanhan kirkon puisto
P: Vuoden 1846 palon laatta, Myllykatu
P: Vuoden 1855 palon laatta, Sepänkatu
N: Myllymäen puisto, 4 tuulimyllyä, näkötorni

torstai 15. tammikuuta 2015

478. Liedon eläintarhassa


Maanantain-vastaisena yönä 1997 nukuin 5 tuntia ja kun en halunnut kiirehtiä aamulla, ehdinkin vasta klo 7:n bussiin Espoosta, joka kulki niin hitaasti, että niukasti myöhästyin klo 7:30 Turkuun lähteneestä EP-vuorosta (olisi kannattanut mennä Kehä III/Espoon keskuksen pysäkille).
*
Eipä mitään, 8:00 seuraava pikavuoro, Turussa 10:30. Tällä puolen jokea Vanha akatemia, Engelin tähtitorni, yliopiston biokemian ja oikeustieteellisen uudisrakennukset. Sen sijaan Erik Bryggmanin Ylösnousemuskappeli, P.Henrikin kirkko, Kupittaan urheilupuiston jalkapallokatsomo (Bryggman), Varissuon srk-keskus ja Raision kaupungintalo jäävät vielä kolmanteen Turun-reissuun, yhdessä Paimion parantolan ja Paimion srk-keskuksen kanssa. Enpä olisi ehtinyt kaikkea, vaikka olisinkin ehtinyt jo Hgistä 6:30 - 8:45 ajavaan autoon, kuten kaavailin. Alkukesän "Kakola"-reissulla ehdin Turun tois-puol-jokke -kohteet + Tuomiokirkon täl-puolel.
*
Pääkohteeni maanantaina oli kuitenkin Liedon Zoolandia - eläintarha.
*
Liedon asemakylä on 17 km Turusta koilliseen. Lähdin sinne klo 12 Suomen Kulkuneuvot -kirjan opastamana, parin km päähän Zoosta, tietämättä, selvittämättä, että Valtasen paikallisbussi kulkee puolen tunnin välein Turun Puutori - Lieto (Zoo)-väliä. Kirjassa kun ei ollut näin lyhyitä linjoja, enkä tullut ajatelleeksi niitä olevan Turun ympäristön maaseudulle. Eipä ollut matkustajiakaan, kun palasin Valtasella. Lisäkseni vain yksi rouva tuli matkan varrelta. Ei edes kolmatta matkustajaa klo 17:n vuorossa!
*
Tällä matkan varrelta tulleella rouvalla oli bussilippuna elektroninen 'älykortti'. Tänä maanantaina ostettu ja ekaa päivää käytössä oleva. Mutta kuski ei saanut laitetta toimimaan - joten rouva sai ilmaisen matkan. Siitä alkoi heillä keskustelu, jossa kuljettaja puhui tuntemattoman sotilaan Hietasen veroisesti Turun murretta, päivitellen:
"Miten maar pysy aikataulus, jos simmottis kortti pitä alka käyttämä?
Ja viel myy simmost bussis, mite sit riittä pohjakassa!?"
He kävivät yhdessä läpi kaikki mahdolliset pulmat.
*
Rouva ihmetteli vielä, että entäs jos kortti kastuu?
Kuski: "No JUST SITÄ mää ole kans täsä koko aja miettiny!"
-
Pitäisipä olla kynä ja paperi esillä ja kirjoittaa OIKEIN kunnon repliikkejä. Ei itse Väinö Linnakaan osannut kaikkia korvakuulolta ja muististaan virheettömästi, vaan kustantaja tarkastutti ja korjautti ne kirjaa varten.
*
Viivyin Liedon asemakylän eläintarhassa 4 tuntia. Näytti vaatimattomalta paikalta portista mennessä (maksoi 65 mk eli 11 euroa - 1997). Lapsille oli maastoajorataa, kahluuallasta.
*
Ainakin laama oli mukava, asui yhdessä kamelin kanssa. Kumpikaan ei sylkäissyt päälle ja viihtyivät ihmisten lähellä isossa aitauksessa, jossa pääsivät myös hyvin etäälle. Ihmisiä olikin miellyttävän vähän, muutamia perheitä harvakseen.
*
Suomen ainoa norsu, sirkuksesta eläkkeellä oleva Vanni, poimi kärsäänsä pikkulasten ojentamia porkkanoita. Rehuja, kaalia tai salaattia, se saattoi hyljeksiäkin, kun porkkana oli mieluisampaa. Välillä Vanni innostui ottamaan pallon etujalkojensa väliin ja rummuttamaan sitä kärsällään. Välillä se kävi tallistaan ulkona kävelyllä mm. heittämässä kärsällään hiekkaa päälleen.
*
Kenguru olikin vain jokin vaatimattomampi vallabi-sukulainen, ja lepäili varjossa ruohon peitossa. Korkeasaaressa taitaakin olla lajitoveri.
*
Alligaattorit ja krokotiilit olivat mukavia tuttavuuksia, tosin kovin laiskoina lököttivät, ruokalevollaan kenties. Punakorva-kilpikonnat uiskentelivat vedessä tai joku niistä seilasi puunoksalla puoliksi vedessä roikkuen, sai liikkua tarvitsematta itse tehdä mitään.
*
Vesiagamat oli mainio lisko, eloisan vilkas. Mahdollinen Tove Janssonin hattivattien ulkonäöllinen esikuva nostaessaan etukäpälänsä ja vatsansa ikkunalasia vasten. Esim. iguanat vain lojuivat lehtioksien päällä paikallaan. Käärmeitä oli.
*
Lintutalossa oli välillä "korvia särkevä" meteli papukaijojen mekastaessa. Näätä oli ensin liian vilkas, jotta sitä ehtisi kuvata, ravatessaan juoksulenkkiä. Palasin uudelleen, silloin näätä lojui siestalla koppinsa katolla. En olisi halunnut häiritä, mutta jotta saisin kunnon kuvan, niin rapistelin, kopistelin ja viheltelin hiljaa. Näätä nostikin päätään, mutta ei mielissään, vaan painui äkäisenä suoraan sisälle koppiinsa nukkumaan, ettei häirittäisi. (Muita katsojia ei ollut kuin minä). Hyvä, että sillä oli mahdollisuus hakeutua rauhaan omiin oloihinsa. Kuva jäi saamatta.
*
Jotenkin yllättävän hyvin Zoolandiassa siis sitten viihdyinkin... Olin ajatellut ehkä vain parikin tuntia olla, mutta viivyttelinkin (parempia kuvia haeskellen) jopa 4 tuntia! Jo muualta "liiankin tutuille" kauriille, poroille yms. ei aikaani kylläkään riittänyt, mutta oudommat eläimet kiinnostivat. - Lapsena näin norsuja Wienin eläintarhassa - se oli vaikuttavaa, kun Korkeasaaressa en ollut nähnyt niitä.
*
Ja kylläpä oli kaunista maalaismaisemaa Liedossakin. Yhtä aikaa on matkustellut kyllikseen, mutta myös huomaa, miten loputtoman paljon on näkemättäkin, suhteellisen lähelläkin, kuten 200 km säteellä Helsingistä tai Espoosta.
*
Jossakin vaiheessa 1980-luvun alussa mulle syttyi halu tuntea enemmän Suomea, Pohjoismaita, Eurooppaa... Lapsena olin nähnyt muutamia paikkoja (Ateena, Barcelona, Wien... Suomessa Jämsä, Luumäki, Punkaharju, Savonlinna tavallisia kesäkohteita, Turku, Naantali, Tampere jonkin verran tuttuja).
*
Ihan kartan perusteella päättelin, että olisi tärkeää tutustua Poriin, Raumaan, Vaasaan, Ouluun, Joensuuhun - outoja, eri puolia Suomesta ja tärkeitä, isoja kaupunkeja. Tapaapa vaikkapa ihmisen, joka sanoo: "Olen Kajaanista kotoisin", niin on kivaa sanoa tuntevansa Kajaania: "Olen joskus käynyt Kajaanissa".
*
Ensyklopedistista halua tuntea paikkoja, kuten Kristiinankaupunki, Kaskinen... Vanhoista kaupungeista viimeisiä käymättömiä oli pitkään Uusikaarlepyy, jonka läpi olin ajanut bussilla useita kertoja - 1-5 min. pysähdys linjuriasemalla - ehkä sen takia jäänyt käymättä varsinaisesti, kun kovin pieneltä paikalta näytti. Ikaalinen oli kauan toinen samanlainen (vanha kauppala), myöhemmin kävin kummassakin.

477. Kuvausmatka Lapissa 1997


Olipas lämmin ja aurinkoinen kesä 1997! Tuli käytyä vähän joka puolella Suomea. Yli 50 kaupungissa tai kunnassa... Hanko-Sodankylä, Vaasa-Lieksa, Hamina-Tornio... Kuvasin arkkitehtuuria, satoja kohteita, tuhansia kuvia.
*
***
*
Rovaniemellä kävin 1997 ehkä vasta 3. kerran... Korkalovaaran Alvar Aallon suunnittelema asuinalue. Arktikumissa kävin jo pari vuotta aiemmin. Jätkänkynttilä-silta. Aallon hallintokeskus Lapin maakuntakirjastoineen. Mainio idea rakentaa lattiaan puoli kerrosta alemmas soppia, poteroita. Siten hyllyrivit eivät rajaa näkyvyyttä kapeiksi käytäviksi.
*
***
*
Sodankylän filmifestivaalit ja Sodankylän pieni mielenkiintoinen 1600-luvun puukirkko (harvinaisuus!). Kunta oli suurempi kuin Belgia, opin "Suomen kaunein kunta" -TV-ohjelmasta:
"Paljon nähtävyyksiä!" kehui ohjelmassa nuori tyttö.
"Mitä näyttäisit?"
"No, vanhan puukirkon..."
*
Midnight Sun Film Festivalin aikana monet paikat olivat auki 24 h, kuten melkein filmitkin pyörivät, 3 eri paikassa, Kino Lapinsuu (200 paikkaa), koulun juhlasali (200 paikkaa), ja sirkusteltta (600 paikkaa).
*
Aika täyttä oli kaikissa, mahduin sentään. Mitään ehdotonta filmielämystä en kokenut, vaikkakin mieleen (ainakin toistaiseksi) jääneitä. Ja keskiyön auringon näin, yli idyllisen joen...
*
Filmejä olivat tanskalainen "Pusher" ja islantilainen Fridrikssonin "Pirunsaari". Saksalaisen Achternbachin filmiä ei ehkä moni muu esittäisi kuin AkiM Kaurismäki. Keskinäistä huumoriaan.
*
Sodankylää pohjoisemmaksi en mennyt, vaikkakin Inarissa on Pielpajärven erämaakirkko. Eräs entinen tyttöystäväni vihitytti itsensä siellä avioliittoon, toisen pohjoisen ihmisen kanssa. voidakseen pysyä aina Tornion pohjoispuolella. Minusta Lapissa olisi yksitoikkoista pitemmän päälle. - Torniossa kävin kuvaamassa sisältä upean kirkon ja kaupungintalon, kun siellä taas kerran kävin.
*
Sodankylän yötöntä yötä katselin mm. klo 01, klo 04 yöllä... kauniin joen rannassa. Kahden elokuvan välissä. Aamummalla kuljin idyllistä jokirantaa pensaiden lomassa niin kauas, etten uskonut siellä enää ketään ihmisiä olevan, mutta olipas siellä joku lähetyssaarnaaja-pariskunta.
*
Sodankylän julkkisvieraista en tainnut nähdä kuin veljekset Aki ja Mika Kaurismäen, sekä saksalaisohjaaja Achternbachin, josta he kovasti pitivät. Tämän kesän kesäfestivaali, mutta en hirveän paljon innostu(nut) festivaalihumusta.
*
Pohjoisemmaksi hiukan teki mieli, että olisin ajanut Utsjoen Nuorgamiin, mutta ei sopinut aikatauluuni, tai olisin voinut olla vain muutaman tunnin yöttömässä yössä ja sitten takaisin... Ajattelin, että pitäisi olla teltta mukana ja edes yksi yö + pari päivää kulkea kauniin Tenojoen vartta, mieluiten rakastetun kanssa hetkiä jakaen. Ei välttämättä tarvitse tehdä vaativaa eräretkeä...
*
***
*
Jotenkin viihdyn aika hyvin yksin. On hauskaa kertoa reissusta, mutta en seuraa kaivannut. HS:ssä Bud Blaken sarjakuvan Juli: "Isona matkustan yksin, ja menen ihan minne itse haluan enkä minne muut haluavat." "Egoistin matka", kommentoi Tiikeri eli Tiger. (Päähenkilö on tässäkin sarjakuvassa sivuhahmoja tylsempi. Nimi juontunee siitä, kun tämä baseball-lakkia aina pitävä poika käytti ainakin aiemmin myös mainos-paitoja, ja "Pistä tiikeri tankkiin. Esso" oli sarjan syntyaikoihin 1960-luvulla kaikkein mainostetuimpia iskulauseita.