DRAGSFJÄRD
Asukkaita 3 tuhatta (4655 vuonna 1960), EU-kannatus 53,4 % (1994)
Miksi? Taalintehdas viehättää kuin pikkukaupunki!
Milloin? Torstaina 28.3.2002
Maaliskuinen 9-tuntinen autoiluretki Kemiönsaarelle. Ensin Kuninkaantietä Inkoossa Fagervikiin, sitten Kemiön kuntaan ja lenkki Västanfjärdin kunnan ympäri vastapäivään, kunnes Dragsfjärdin kunnan Taalintehtaalle.
Taalintehdas (Dalsbruk) on kuin kiehtova pieni kaupunki! Taajama on rakentunut aikoinaan rautatehtaan ympärille. Metsäisessä ja maaseutumaisessa Suomessa vanhat teollisuustaajamat yllättävät usein positiivisesti. Kävelemme ympäriinsä, on merenrantaa ja rannassa varastotapuleita. (DNA:n matkapuhelinliittymä ei toimi, se taisikin olla City-liittymä rajoituksineen ja ollaan liian kaukana cityistä.)
Kasnäsiin veisi vielä pitkä tie, 15 km suoraan etelään yli monien saarien (Suomen Key West?), mutta jää kokematta. Olen jo poikennutkin Kasnäsissä Franz Höijer -laivan matkalla Hangosta Nauvon kautta Uuteenkaupunkiin.
DRAGSFJÄRD 3 53,4 Per. 1865
K: Puukirkko 1755 Antti Piimänen
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' 1850 B. Godenhjelm
K: Hiittisten puinen P. Andreaan kirkko 1686 Brun
K: Alttaritaulu 'ristiinnaulitseminen' 1866
K: Taalintehtaan kirkko
M: Söderlångvikin museo, Amos Andersonin taidekokoelma
M: Björkbodan lukkomuseo (lukkotehdas 1732-)
M: Taalintehtaan ruukinmuseo (Dalsbrukin rautasulatto 1686-)
M: Bengtskärin majakka 1906
L: Saaristomeren kansallispuisto, opastuskeskus Sinisimpukka
*****
KUNTIEN NÄHTÄVYYDET (koodien muistilista)
(Kunta, asukasluku tuhansia, k=kaupunki, EU-kannatus% 1994)
K: kirkko
M: museo
R: rakennus
P: patsas
L: luonto
N: näköalapaikka
E: erikoisuus
V: vesistöt
T: taajamat
H: historia
perjantai 11. syyskuuta 2009
19. AURA
AURA
Asukkaita 3 tuhatta (2763 vuonna 1960), EU-kannatus 43,5 % (1994)
Miksi? Aurajoki
Milloin? Torstaina 24.4.2003
Turusta lähdettyämme ajoimme moottoritietä Liedon asemalle asti, mutta sen jälkeen Aurajoen vartta seurailevaa vanhaa tietä edelleen kohti koillista ja Auran kuntaa. Ajoimme ensin ohi kirkonkylän kirkon ja sitten 5 km:n päässä saavuimme asemakylään, joka oli kelpo taajama, kuin pikkukaupunki!
AURA 3 43,5 Per. 1917
K: Puukirkko 1804
K: Alttaritaulut: 1. Arthur Heickell ja 2. puuveistos 'P. Ehtoollinen' 1683
K: Kellotapuli 1776
M: Museoravintola Koskipirtti ja museotalo, Aseman taajama
M: Veräjänkorvan museo, interiöörejä 1800-1940
M: Prunkkalan poikettava, näyttelyitä, kk.
P: Suomen 1. paperitehtaan (1764) muistokivi, Järvenoja
P: Kalevalapuiston monumenttiveistokset
L: Kuhankuono, 7 kunnan yhteinen rajakivi, retkeilyreitistö
V: Aurajoki
H: Kunnan entinen nimi on Prunkkala
Asukkaita 3 tuhatta (2763 vuonna 1960), EU-kannatus 43,5 % (1994)
Miksi? Aurajoki
Milloin? Torstaina 24.4.2003
Turusta lähdettyämme ajoimme moottoritietä Liedon asemalle asti, mutta sen jälkeen Aurajoen vartta seurailevaa vanhaa tietä edelleen kohti koillista ja Auran kuntaa. Ajoimme ensin ohi kirkonkylän kirkon ja sitten 5 km:n päässä saavuimme asemakylään, joka oli kelpo taajama, kuin pikkukaupunki!
AURA 3 43,5 Per. 1917
K: Puukirkko 1804
K: Alttaritaulut: 1. Arthur Heickell ja 2. puuveistos 'P. Ehtoollinen' 1683
K: Kellotapuli 1776
M: Museoravintola Koskipirtti ja museotalo, Aseman taajama
M: Veräjänkorvan museo, interiöörejä 1800-1940
M: Prunkkalan poikettava, näyttelyitä, kk.
P: Suomen 1. paperitehtaan (1764) muistokivi, Järvenoja
P: Kalevalapuiston monumenttiveistokset
L: Kuhankuono, 7 kunnan yhteinen rajakivi, retkeilyreitistö
V: Aurajoki
H: Kunnan entinen nimi on Prunkkala
18. ASKOLA
ASKOLA
Asukkaita 4 tuhatta (3895 vuonna 1960), EU-kannatus 49,5 % (1994)
Miksi? Hiidenkirnut. Porvoonjoen varsi.
Milloin? Torstaina 7.8.2003 (myös 1968 ja 1969)
Vietin lapsena kuukauden kesämökillä Askolassa, pienen järven rannalla jyrkän rinteen alla, mutta sijainnista ei jäänyt mieleeni kuin tienvarren kyltti, joka opasti kohti Onkimaata.
Vaivaiset 35 vuotta myöhemmin kävelin Pukkilasta Askolan kautta Porvooseen. Ajoin ensin aamulla klo 5:50 - 6:45 linja-autolla Porvooseen, josta jatkoin klo 7:25 - 8:15 Pukkilan Liikenteen hauskan pienellä, vain 11-penkkirivisellä vakiovuorolla Pukkilaan, joka on pieni kunta.
Aloitin kävelyn etelään Pukkilasta klo 9:45. "Hiidenkirnut 7 km" lupasi opastekyltti.
Askolan kunnanrajalle oli ensin 3 km. Kirjoitin pyöräilijöiden suoritusvihkoon (jossa luki aiemmin mm. "Jenna 35 km") miten Kävelen 37 km. Uusimaa-lehti tai muu sponsori lupasi arpoa palkintoja, muttei niitä herunut minulle.
Hiidenkirnuille oli opastus maantieltä. "500 metriä" itään, kohti Porvoonjokea. Pysäköintialueella seisoi henkilöautoja puoli tusinaa. Polun haarassa sai valita joko matkan 150 metriä tai 300 metriä, jälkimmäisellä olisi näköaloja ja luontopolku, joten valitsin sen. Korkeita kallioita oli. Saksalainen nuoripari seurasi perässäni.
Kalliorinteessä oli sitten useita pitkiä puuportaita. Kahden euron pääsymaksu tuli pudottaa johonkin säiliöön? Hiidenkirnuja oli parikymmentä. Iso perhe matkaili alempana rinteessä. Porvoonjoen rantaan vei polku melojia varten, minäkin kävin joella. Hiidenkirnuilla kului aikaani klo 11:05 - 11:50.
Askolan kirkolle saavuin klo 13:30, mutta se oli melko tylsä, vaalea, monikulmainen ja ovi kiinni. Puistotyöntekijöitä oli 3 naista ja mies, joku heistä tervehti: "Päivää!" Kellotapuli oli punainen.
Kunnantalo oli pieni. kirjastotalo erikseen - toinen kerros. Kaupassa (K-Extra) oli tarjouksiakin. Palautin matkan varrelta löytämäni 2 olutpulloa ja ostin Pirkan suklaajäätelötuutin (32 senttiä) sekä minttusuklaapalloja 200 grammaa 1,89 euroa.
Jatkoin kävelyäni kilometrin Vakkolaan, jossa oli Sale. Porvoonjoen siltoja, joilla poikkesin katsomassa jokea, oli koristeltu kukkaruukuin. Koivukujalla kävellessäni soitin kännykällä kaverille 5 minuuttia klo 15. Sekä edessäni että takanani oli kävelyä silloin 16-20 km ja kehuin, miten kävely ja olo oli sillä hetkellä juuri parhaimmillaan!
Vihdoin saavuin Porvoon rajalle Kerkkooseen ja Porvoon ytimeenkin klo 18:30. Vielä kävin ahnaana uusien paikkojen bongaajana uudessa kirjastotalossa, vaikka jalkoja jo väsyttikin, kunnes ajoin bussilla klo 19:45 - 20:20 Helsingin Itäkeskukseen, josta jatkoin paikallisbussilla.
ASKOLA 4 49,5 Per. 1896
K: Kirkko 1799
K: Saarnatuoli 30-v. sodan saalista Saksasta
K: Kellotapuli 1800 M. Åkergren
K: Moderni siunauskappeli, Olli Kivinen, hautausmaa
M: Kotiseutumuseo, kivikauden esineitä, kk.
M: J. Linnankosken nuoruudenkoti Niemenpelto, Vakkola, museo
R: Prestbackan kartano, suojelukohde, Särkijärvi
P: J. Linnankosken patsas 1965 Heikki Varja, kunnantalo
P: Hautoja: Johannes Linnankoski, Eino Kalima
L: Hiidenkirnualue, 20 kpl, Korttian kylässä
L: Jättiläisen kuhnepytty, 10 m syvä, 4 m leveä
V: Porvoonjoki
H: Kivikautiset asuinpaikkalöydöt - Askolan kulttuuri
H: Asutusta jo jääkauden päättymisestä alkaen, 10'000 vuotta!
Asukkaita 4 tuhatta (3895 vuonna 1960), EU-kannatus 49,5 % (1994)
Miksi? Hiidenkirnut. Porvoonjoen varsi.
Milloin? Torstaina 7.8.2003 (myös 1968 ja 1969)
Vietin lapsena kuukauden kesämökillä Askolassa, pienen järven rannalla jyrkän rinteen alla, mutta sijainnista ei jäänyt mieleeni kuin tienvarren kyltti, joka opasti kohti Onkimaata.
Vaivaiset 35 vuotta myöhemmin kävelin Pukkilasta Askolan kautta Porvooseen. Ajoin ensin aamulla klo 5:50 - 6:45 linja-autolla Porvooseen, josta jatkoin klo 7:25 - 8:15 Pukkilan Liikenteen hauskan pienellä, vain 11-penkkirivisellä vakiovuorolla Pukkilaan, joka on pieni kunta.
Aloitin kävelyn etelään Pukkilasta klo 9:45. "Hiidenkirnut 7 km" lupasi opastekyltti.
Askolan kunnanrajalle oli ensin 3 km. Kirjoitin pyöräilijöiden suoritusvihkoon (jossa luki aiemmin mm. "Jenna 35 km") miten Kävelen 37 km. Uusimaa-lehti tai muu sponsori lupasi arpoa palkintoja, muttei niitä herunut minulle.
Hiidenkirnuille oli opastus maantieltä. "500 metriä" itään, kohti Porvoonjokea. Pysäköintialueella seisoi henkilöautoja puoli tusinaa. Polun haarassa sai valita joko matkan 150 metriä tai 300 metriä, jälkimmäisellä olisi näköaloja ja luontopolku, joten valitsin sen. Korkeita kallioita oli. Saksalainen nuoripari seurasi perässäni.
Kalliorinteessä oli sitten useita pitkiä puuportaita. Kahden euron pääsymaksu tuli pudottaa johonkin säiliöön? Hiidenkirnuja oli parikymmentä. Iso perhe matkaili alempana rinteessä. Porvoonjoen rantaan vei polku melojia varten, minäkin kävin joella. Hiidenkirnuilla kului aikaani klo 11:05 - 11:50.
Askolan kirkolle saavuin klo 13:30, mutta se oli melko tylsä, vaalea, monikulmainen ja ovi kiinni. Puistotyöntekijöitä oli 3 naista ja mies, joku heistä tervehti: "Päivää!" Kellotapuli oli punainen.
Kunnantalo oli pieni. kirjastotalo erikseen - toinen kerros. Kaupassa (K-Extra) oli tarjouksiakin. Palautin matkan varrelta löytämäni 2 olutpulloa ja ostin Pirkan suklaajäätelötuutin (32 senttiä) sekä minttusuklaapalloja 200 grammaa 1,89 euroa.
Jatkoin kävelyäni kilometrin Vakkolaan, jossa oli Sale. Porvoonjoen siltoja, joilla poikkesin katsomassa jokea, oli koristeltu kukkaruukuin. Koivukujalla kävellessäni soitin kännykällä kaverille 5 minuuttia klo 15. Sekä edessäni että takanani oli kävelyä silloin 16-20 km ja kehuin, miten kävely ja olo oli sillä hetkellä juuri parhaimmillaan!
Vihdoin saavuin Porvoon rajalle Kerkkooseen ja Porvoon ytimeenkin klo 18:30. Vielä kävin ahnaana uusien paikkojen bongaajana uudessa kirjastotalossa, vaikka jalkoja jo väsyttikin, kunnes ajoin bussilla klo 19:45 - 20:20 Helsingin Itäkeskukseen, josta jatkoin paikallisbussilla.
ASKOLA 4 49,5 Per. 1896
K: Kirkko 1799
K: Saarnatuoli 30-v. sodan saalista Saksasta
K: Kellotapuli 1800 M. Åkergren
K: Moderni siunauskappeli, Olli Kivinen, hautausmaa
M: Kotiseutumuseo, kivikauden esineitä, kk.
M: J. Linnankosken nuoruudenkoti Niemenpelto, Vakkola, museo
R: Prestbackan kartano, suojelukohde, Särkijärvi
P: J. Linnankosken patsas 1965 Heikki Varja, kunnantalo
P: Hautoja: Johannes Linnankoski, Eino Kalima
L: Hiidenkirnualue, 20 kpl, Korttian kylässä
L: Jättiläisen kuhnepytty, 10 m syvä, 4 m leveä
V: Porvoonjoki
H: Kivikautiset asuinpaikkalöydöt - Askolan kulttuuri
H: Asutusta jo jääkauden päättymisestä alkaen, 10'000 vuotta!
17. ASKAINEN
ASKAINEN (ruotsiksi Villnäs)
Asukkaita 1 tuhat (1088 vuonna 1960), EU-kannatus 33,3 % (1994)
Miksi? Mannerheimin synnyinkoti Louhisaari.
Milloin? Torstaina 24.4.2003
Käytyämme Ahvenanmaan Brändössä ja yövyttyämme Turussa matkustajakoti Kultaisessa Turistissa olemme kiertäneet lähikuntia ja juuri palaamassa Velkuan Teersalon lossilta, kun Askainen osuu reitillemme.
Flemingien ja Mannerheimien entiseen Louhisaaren kartanoon on 3 km:n poikkeama omaa tietään, ajaen mahtavaa suorakulman muodossa kääntyvää koivukujaa. Pellotkin ovat valtavia.
Museo ei ole huhtikuussa auki, vaan vasta 15.5. alkaen ja pääsymaksulla 3,50 euroa, mutta maa on lumeton ja kierrämme upean talon ulkona kävellen. Valeikkunat ovat hauskoja! Niitä on maalattu valkoisiin seiniin symmetrian vaatimusten vuoksi.
Talo tekee huikean korkean vaikutuksen, kuin jokin tornitalo. Kolme asuinkerrosta ovat kukin hyvin korkeita ja niiden päällä on vielä pari ikkunallista ullakkokerrosta.
Valkoiseksi kalkittu kunnan kirkko on hienosti samantyylinen kartanon kanssa. Se onkin samoilta vuosilta 1600-luvun puolivälistä ja Herman Klaunpoika Flemingin rakennuttama.
ASKAINEN 1 33,3 Per. 1876 (r. Villnäs)
K: Tiilikirkko 1653 Herman Klaunpoika Fleming
K: Saarnatuoli ja ulko-ovi ovat 30-vuotisen sodan saalista Saksasta!
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' 1859 August Tholander /Tollander? (ruotsalainen)
K: Sukuvaakunoita, Carpelanin muistotaulu ja hautakammio
K: Flemingin hautakivi alttarin edessä, hautaholvi
K: Mannerheim-suvun hautakappeli 1823
M: Louhisaaren kartano, renessanssi-päärak. 1655, museo
M: Mannerheimin syntymähuone 4.6.1867, Pirunkamari, kirkkosali
L: Livonsaaressa 18 metriä pitkä halkeamaluola
V: Mynälahti
H: Kuulunut seurakunnallisesti Lemuun
Asukkaita 1 tuhat (1088 vuonna 1960), EU-kannatus 33,3 % (1994)
Miksi? Mannerheimin synnyinkoti Louhisaari.
Milloin? Torstaina 24.4.2003
Käytyämme Ahvenanmaan Brändössä ja yövyttyämme Turussa matkustajakoti Kultaisessa Turistissa olemme kiertäneet lähikuntia ja juuri palaamassa Velkuan Teersalon lossilta, kun Askainen osuu reitillemme.
Flemingien ja Mannerheimien entiseen Louhisaaren kartanoon on 3 km:n poikkeama omaa tietään, ajaen mahtavaa suorakulman muodossa kääntyvää koivukujaa. Pellotkin ovat valtavia.
Museo ei ole huhtikuussa auki, vaan vasta 15.5. alkaen ja pääsymaksulla 3,50 euroa, mutta maa on lumeton ja kierrämme upean talon ulkona kävellen. Valeikkunat ovat hauskoja! Niitä on maalattu valkoisiin seiniin symmetrian vaatimusten vuoksi.
Talo tekee huikean korkean vaikutuksen, kuin jokin tornitalo. Kolme asuinkerrosta ovat kukin hyvin korkeita ja niiden päällä on vielä pari ikkunallista ullakkokerrosta.
Valkoiseksi kalkittu kunnan kirkko on hienosti samantyylinen kartanon kanssa. Se onkin samoilta vuosilta 1600-luvun puolivälistä ja Herman Klaunpoika Flemingin rakennuttama.
ASKAINEN 1 33,3 Per. 1876 (r. Villnäs)
K: Tiilikirkko 1653 Herman Klaunpoika Fleming
K: Saarnatuoli ja ulko-ovi ovat 30-vuotisen sodan saalista Saksasta!
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' 1859 August Tholander /Tollander? (ruotsalainen)
K: Sukuvaakunoita, Carpelanin muistotaulu ja hautakammio
K: Flemingin hautakivi alttarin edessä, hautaholvi
K: Mannerheim-suvun hautakappeli 1823
M: Louhisaaren kartano, renessanssi-päärak. 1655, museo
M: Mannerheimin syntymähuone 4.6.1867, Pirunkamari, kirkkosali
L: Livonsaaressa 18 metriä pitkä halkeamaluola
V: Mynälahti
H: Kuulunut seurakunnallisesti Lemuun
torstai 10. syyskuuta 2009
16. ASIKKALA
ASIKKALA
Asukkaita 8 tuhatta (8363 vuonna 1960), EU-kannatus 53,5 % (1994)
Miksi? Vääksyn kanavan sulut. Kaunis Pulkkilanharju (eri reissulla).
Milloin? Perjantaina 2.8.1985
Noustuani pedistä jo klo 4:30 ja ajettuani ensimmäisellä Suvisaaristosta klo 5:05 lähteneellä bussilla ehdin nähdä Helsingin linja-autoasemalta jo klo 5:45 lähtevän normaalivuoron Lahteen, mutta ajan itse vasta Sukulan huippuhienolla linja-autolla klo 6:00 - 7:30.
Kierreltyäni ensimmäisen kerran (siis vuonna 1985) kunnolla Lahtea, myös sen antikvariaatteja, kiiruhdan seuraavaksi klo 16 lähtevään linja-autoon kohti Asikkalan Vääksyä. Vesivehmaan kautta kulkee reittimme, maisemana on peltoja ja kuljettajana nuori juntti.
VÄÄKSYN uudessa keskustassa jää jo moni pois. Ylitettyämme kanavan virityin - milloinkahan pitäisi painaa nappia? Kylien olosuhteista ei koskaan tiedä, ellei ole käynyt ennen, ajetaanko hyvin äkkiä läpi vai onko linja-autoasemaa tai edes Matkahuolto ja pysähtyykö auto tilaamattakin?
Sitten linja-autoasema näkyykin, painan samassa silti nappia ja muitakin jää pois. Kello on 16:35.
Katselen Vääksyn torin, pankkeja ja kauppoja. Kaksikin K-kauppaa on vierekkäin, Ekin puoti ja K-halli Toivonen. Käyn jälkimmäisessä. Jogurttitarjous on eilinen. Istun syömään Päijänteen rannalle. Venevalkamassa on roskakori.
Rannoilta on melkoinen ylämäki... koulukeskukseen, jossa ovat kaikki koulut, työväenopisto, urheiluhalli, muttei kuitenkaan kunnankirjastoa, joka löytyy vasta kunnanvirastosta. Näen sen kirjat ikkunasta. En kiirehdi kirjastoon, koska aukioloaikaa riittää klo 13 - 19 asti (keskiviikkona klo 15:een).
Lähden kanavasuluille valokuvaamaan miten vedenpinta ja veneet nousevat tai laskevat sulkuporttien välissä. Autotiesilta nousee pystyyn, kun Suomi-laiva saapuu loppumatkallaan Jyväskylästä kohti Lahtea. Sulkujen info-kioskilla on hyvä kartta Vääksystä.
Kirjastossa klo 18:30 - 50 lueskelen Suomen Kuvalehteä. Joitakin nuoria näkyy lehtisalissa, mutta virkailijoina on kaksi iäkkäämpää naista, enkä näekään nuorta kesäsijaista Kirsiä. Lähden etsiskelemään opettajaperheen kotitaloa Rantakulmantieltä. Osaan helposti - painettuani mieleeni näkemäni kartan.
Uudehko ja kaunis punatiilinen kolmikerrostalo löytyy. Vaikka asutaan maaseudun rauhassa, ei porrashuoneeseen asti ole pääsyä soittamatta jonkun asukkaan summeria, esimerkiksi 3 A 1. Talon ikkunoista vehmaspuiselta ja korkealta mäeltä on hieno näköala kohti auringonlaskua länsipuolisen Vesijärven ulapalla. Alempana on rivitaloja.
Kiertelen Vääksyä. Uudessa keskustassa on ihmeen paljon kauppoja, pellon laidassa alhaalla. Kirkkoa ei ole, kirkonkylä on luoteessa vasta kahdeksan kilometrin päässä.
Kello 20 kirjoittelen kanavan laidalla postikorttia Riitalle ja klo 20:30 kuljen Myllymuseon kautta linja-autoasemalle. Jätän espoolaislehden 'Länsiväylän' tiedonhaluisten maalaisten luettavaksi puhelinkioskiin.
Linja-autoasemalla on vilkasta: kaksi tyttöä odottelee penkillä, yksi poika muuten reppuineen ja torilla kulkee kolme tyttöä.
Nousen Rajalan linja-autoon kuljettajan ollessa avaamassa takaluukkua. Kaikki muut maksavat sitten jo etuovella, minä vasta Lahdesta eteenpäin jatkettaessa kuljettajan kiertäessä käytävällä ja hämmästyessä minusta.
Ajomatkalla luen ja olen väsynyt. Tyttöpari meluaa takanani. Ehdin Helsingissä Soukka - Kivenlahti -bussiin klo 23:15. Se tulee perjantai-iltana täyteen ja olen ensimmäinen ja ainoa poistuja Soukan kallioleikkauksella.
ASIKKALA 8 53,5 Per. 1848
K: Sekatyylinen tiilikirkko 1880 Georg Wilenius (1000 paikkaa)
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulittu' R.W. Ekman
M: Urajärven kartano 1653, kartanomuseo, Vesivehmaa
M: Kotiseutumuseo viljamakasiinissa, kk.
M: Danielsson-Kalmarin huvila ja patsas, näyttelyitä, Vääksy
M: Tupalan talomuseo
R: Vääksyn kanava 1871, kunnan keskustaajama Vääksy
R: Kalkkisten kanava 1878/1965
L: Pulkkilanharju 8 km, Käkisalmen 150 m ja Karisalmen 240 m sillat
N: Aurinkovuori, hiihtokeskus, ulkoilureitti, Vääksy
V: Vesijärvi, Päijänne
H: Anianpelto, syys- ja talvimarkkinat v. 1727 alkaen.
Asukkaita 8 tuhatta (8363 vuonna 1960), EU-kannatus 53,5 % (1994)
Miksi? Vääksyn kanavan sulut. Kaunis Pulkkilanharju (eri reissulla).
Milloin? Perjantaina 2.8.1985
Noustuani pedistä jo klo 4:30 ja ajettuani ensimmäisellä Suvisaaristosta klo 5:05 lähteneellä bussilla ehdin nähdä Helsingin linja-autoasemalta jo klo 5:45 lähtevän normaalivuoron Lahteen, mutta ajan itse vasta Sukulan huippuhienolla linja-autolla klo 6:00 - 7:30.
Kierreltyäni ensimmäisen kerran (siis vuonna 1985) kunnolla Lahtea, myös sen antikvariaatteja, kiiruhdan seuraavaksi klo 16 lähtevään linja-autoon kohti Asikkalan Vääksyä. Vesivehmaan kautta kulkee reittimme, maisemana on peltoja ja kuljettajana nuori juntti.
VÄÄKSYN uudessa keskustassa jää jo moni pois. Ylitettyämme kanavan virityin - milloinkahan pitäisi painaa nappia? Kylien olosuhteista ei koskaan tiedä, ellei ole käynyt ennen, ajetaanko hyvin äkkiä läpi vai onko linja-autoasemaa tai edes Matkahuolto ja pysähtyykö auto tilaamattakin?
Sitten linja-autoasema näkyykin, painan samassa silti nappia ja muitakin jää pois. Kello on 16:35.
Katselen Vääksyn torin, pankkeja ja kauppoja. Kaksikin K-kauppaa on vierekkäin, Ekin puoti ja K-halli Toivonen. Käyn jälkimmäisessä. Jogurttitarjous on eilinen. Istun syömään Päijänteen rannalle. Venevalkamassa on roskakori.
Rannoilta on melkoinen ylämäki... koulukeskukseen, jossa ovat kaikki koulut, työväenopisto, urheiluhalli, muttei kuitenkaan kunnankirjastoa, joka löytyy vasta kunnanvirastosta. Näen sen kirjat ikkunasta. En kiirehdi kirjastoon, koska aukioloaikaa riittää klo 13 - 19 asti (keskiviikkona klo 15:een).
Lähden kanavasuluille valokuvaamaan miten vedenpinta ja veneet nousevat tai laskevat sulkuporttien välissä. Autotiesilta nousee pystyyn, kun Suomi-laiva saapuu loppumatkallaan Jyväskylästä kohti Lahtea. Sulkujen info-kioskilla on hyvä kartta Vääksystä.
Kirjastossa klo 18:30 - 50 lueskelen Suomen Kuvalehteä. Joitakin nuoria näkyy lehtisalissa, mutta virkailijoina on kaksi iäkkäämpää naista, enkä näekään nuorta kesäsijaista Kirsiä. Lähden etsiskelemään opettajaperheen kotitaloa Rantakulmantieltä. Osaan helposti - painettuani mieleeni näkemäni kartan.
Uudehko ja kaunis punatiilinen kolmikerrostalo löytyy. Vaikka asutaan maaseudun rauhassa, ei porrashuoneeseen asti ole pääsyä soittamatta jonkun asukkaan summeria, esimerkiksi 3 A 1. Talon ikkunoista vehmaspuiselta ja korkealta mäeltä on hieno näköala kohti auringonlaskua länsipuolisen Vesijärven ulapalla. Alempana on rivitaloja.
Kiertelen Vääksyä. Uudessa keskustassa on ihmeen paljon kauppoja, pellon laidassa alhaalla. Kirkkoa ei ole, kirkonkylä on luoteessa vasta kahdeksan kilometrin päässä.
Kello 20 kirjoittelen kanavan laidalla postikorttia Riitalle ja klo 20:30 kuljen Myllymuseon kautta linja-autoasemalle. Jätän espoolaislehden 'Länsiväylän' tiedonhaluisten maalaisten luettavaksi puhelinkioskiin.
Linja-autoasemalla on vilkasta: kaksi tyttöä odottelee penkillä, yksi poika muuten reppuineen ja torilla kulkee kolme tyttöä.
Nousen Rajalan linja-autoon kuljettajan ollessa avaamassa takaluukkua. Kaikki muut maksavat sitten jo etuovella, minä vasta Lahdesta eteenpäin jatkettaessa kuljettajan kiertäessä käytävällä ja hämmästyessä minusta.
Ajomatkalla luen ja olen väsynyt. Tyttöpari meluaa takanani. Ehdin Helsingissä Soukka - Kivenlahti -bussiin klo 23:15. Se tulee perjantai-iltana täyteen ja olen ensimmäinen ja ainoa poistuja Soukan kallioleikkauksella.
ASIKKALA 8 53,5 Per. 1848
K: Sekatyylinen tiilikirkko 1880 Georg Wilenius (1000 paikkaa)
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulittu' R.W. Ekman
M: Urajärven kartano 1653, kartanomuseo, Vesivehmaa
M: Kotiseutumuseo viljamakasiinissa, kk.
M: Danielsson-Kalmarin huvila ja patsas, näyttelyitä, Vääksy
M: Tupalan talomuseo
R: Vääksyn kanava 1871, kunnan keskustaajama Vääksy
R: Kalkkisten kanava 1878/1965
L: Pulkkilanharju 8 km, Käkisalmen 150 m ja Karisalmen 240 m sillat
N: Aurinkovuori, hiihtokeskus, ulkoilureitti, Vääksy
V: Vesijärvi, Päijänne
H: Anianpelto, syys- ja talvimarkkinat v. 1727 alkaen.
15. ARTJÄRVI
ARTJÄRVI (ruotsiksi Artsjö)
Asukkaita 1 tuhat (3027 vuonna 1960), EU-kannatus 36,8 % (1994)
Miksi? Kolmen järven saartama kirkonkylä.
Milloin? Torstaina 1.8.2002
Lähdin Helsingistä Porvoon Liikenteen bussilla klo 9:30. Matkaa Artjärvelle kertyi 107 km, mikä maksoi 14,60 euroa (2002).
Reitin varrella olivat Mellunmäki ja 170-tien pysäkit. Kommunikaattoriaan naputellut Humlefors-nainen löysi pari riviä edempää lompakon penkkirivien välistä ja vei sen kuljettajalle.
Porvoossa pysähdyttiin 10 minuuttia. Etupenkissä istunut rouva huusi kuljettajalle, että tämän kännykkä soi! Mutta se olikin rouvan oma kännykkä joka soi! "Kuka mulle tänne osaa soittaa?" rouva ihmetteli.
Porvoossa ajettiin Sibeliuksen bulevardia ja pohjoiseen. Pyhälistö ja Juornaankylä olivat ohitettuja paikkoja.
Myrskylässä ajettiin kirkon ohi ja pysähdyttiin Matkahuollon bussipysäkille jopa 14 minuutiksi klo 11:20. Vasemmalla oli rakennustyömaa ja oikealta kuului ukkojen turinaa. Pari äijää tuli muovikassit huojuen Salesta tai Siwasta.
ARTJÄRVI klo 11:48. Toinenkin matkustaja jää. On Matkahuolto ja Sepon Saluuna.
Artjärvellä oli Uudenmaan läänin alhaisin EU-kannatus, täällä kannatettiin ennemminkin perussuomalaisen maaseudun puolueen poliitikkoa, emäntä Helvi Koskista.
Lähdin kävelemään pohjoiseen, Säyhteenjärven lintutornille, joka oli kaksikerroksinen, ekaan kerrokseen luiska.
Kunnankirjasto oli auki ti ja to klo 10-15, muutoin iltapäivisin. Vanhoja, kuluneita kirjoja. En löytänyt Juhani Ahoa. Lehtiosastolla äiti, lapsi ja joukko miehiä. Esitteitä löytyi eteisestä.
Kirkkotie vie itään yli joen, joka yhdistää Säyhteen ja Pyhäjärven. (Pohjoisimpana on Villikkalanjärvi). Jokitie on koukku. Helle paahtaa niin kovasti, että päätän, etten yritä kävellä 17 km Myrskylään kolmessa tunnissa klo 12:40 alkaen.
Ehdin sitten mennä kirkolle, joka on vaaleanruskea ja ristipohjainen. Luen Helsingistä matkaani tarttuneet ilmaiset päivälehdet "Metron" ja "Satasen", jättääkseni ne maalaisten lukuiloksi. Lähetän tekstiviestin Suville. Poimin mustikoita rinteestä. Vietän leppoisaa kesäpäivää maalla.
Bussille klo 15:05 saapuu yksi perhe sekä minä. Porvooseen maksaa 7,90 euroa. Ajamme Porlomin eli Porlammen kautta, ensin kirkon ohi itään ja kaarros myötäpäivään, sitten vielä Käkikoski.
Ukkosmyrsky riehuu Myrskylässä, jossa pysähdymme 10 minuuttia. Kuski ja toinen heppu käyvät tupakalla katoksen alla. Nyt huomaan Lasse Virenin patsaan juoksemassa vasemmalla eli itäpuolella, bussipysäkin kohdalla! Mummo muistaa vaihtonsa Orimattilan bussiin itsekin. Tiilää ohitetaan ja Porvooseen saavutaan klo 16:40.
J.L. Runeberg -laiva lojuu epäkuntoisena jo kolmatta päivää paikallaan jokirannassa. Kiertelen kolme varttia Porvoota, kunnes sovittu Jaguar-merkkinen avoautokyytini saapuu Rantatielle klo 17:25 ja lähdemme 170-tietä Helsinkiin, kuitenkin matkalla Sipoon Kalkkirannassa poiketen.
ARTJÄRVI 1 36,8 Per. 1866 (r. Artsjö)
K: Puukirkko 1839 A.F. Granstedt
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' Matilda Wulffert
M: Kotiseutumuseo Ratulan kartanon luona
M: Viljamakasiini, kk.
P: Sankaripatsas, O. Jauhiainen, kk.
P: Sibeliuksen suvun muistomerkki, kk.
P: J. Alfred Tannerin muistomerkki, Ratula, Villikkalan kylä
L: Haavistonkallio, jyrkkä rinne, kumpumaastoa, Salmela
V: Pyhäjärvi, Säyhteenjärvi, Villikkalanjärvi
Asukkaita 1 tuhat (3027 vuonna 1960), EU-kannatus 36,8 % (1994)
Miksi? Kolmen järven saartama kirkonkylä.
Milloin? Torstaina 1.8.2002
Lähdin Helsingistä Porvoon Liikenteen bussilla klo 9:30. Matkaa Artjärvelle kertyi 107 km, mikä maksoi 14,60 euroa (2002).
Reitin varrella olivat Mellunmäki ja 170-tien pysäkit. Kommunikaattoriaan naputellut Humlefors-nainen löysi pari riviä edempää lompakon penkkirivien välistä ja vei sen kuljettajalle.
Porvoossa pysähdyttiin 10 minuuttia. Etupenkissä istunut rouva huusi kuljettajalle, että tämän kännykkä soi! Mutta se olikin rouvan oma kännykkä joka soi! "Kuka mulle tänne osaa soittaa?" rouva ihmetteli.
Porvoossa ajettiin Sibeliuksen bulevardia ja pohjoiseen. Pyhälistö ja Juornaankylä olivat ohitettuja paikkoja.
Myrskylässä ajettiin kirkon ohi ja pysähdyttiin Matkahuollon bussipysäkille jopa 14 minuutiksi klo 11:20. Vasemmalla oli rakennustyömaa ja oikealta kuului ukkojen turinaa. Pari äijää tuli muovikassit huojuen Salesta tai Siwasta.
ARTJÄRVI klo 11:48. Toinenkin matkustaja jää. On Matkahuolto ja Sepon Saluuna.
Artjärvellä oli Uudenmaan läänin alhaisin EU-kannatus, täällä kannatettiin ennemminkin perussuomalaisen maaseudun puolueen poliitikkoa, emäntä Helvi Koskista.
Lähdin kävelemään pohjoiseen, Säyhteenjärven lintutornille, joka oli kaksikerroksinen, ekaan kerrokseen luiska.
Kunnankirjasto oli auki ti ja to klo 10-15, muutoin iltapäivisin. Vanhoja, kuluneita kirjoja. En löytänyt Juhani Ahoa. Lehtiosastolla äiti, lapsi ja joukko miehiä. Esitteitä löytyi eteisestä.
Kirkkotie vie itään yli joen, joka yhdistää Säyhteen ja Pyhäjärven. (Pohjoisimpana on Villikkalanjärvi). Jokitie on koukku. Helle paahtaa niin kovasti, että päätän, etten yritä kävellä 17 km Myrskylään kolmessa tunnissa klo 12:40 alkaen.
Ehdin sitten mennä kirkolle, joka on vaaleanruskea ja ristipohjainen. Luen Helsingistä matkaani tarttuneet ilmaiset päivälehdet "Metron" ja "Satasen", jättääkseni ne maalaisten lukuiloksi. Lähetän tekstiviestin Suville. Poimin mustikoita rinteestä. Vietän leppoisaa kesäpäivää maalla.
Bussille klo 15:05 saapuu yksi perhe sekä minä. Porvooseen maksaa 7,90 euroa. Ajamme Porlomin eli Porlammen kautta, ensin kirkon ohi itään ja kaarros myötäpäivään, sitten vielä Käkikoski.
Ukkosmyrsky riehuu Myrskylässä, jossa pysähdymme 10 minuuttia. Kuski ja toinen heppu käyvät tupakalla katoksen alla. Nyt huomaan Lasse Virenin patsaan juoksemassa vasemmalla eli itäpuolella, bussipysäkin kohdalla! Mummo muistaa vaihtonsa Orimattilan bussiin itsekin. Tiilää ohitetaan ja Porvooseen saavutaan klo 16:40.
J.L. Runeberg -laiva lojuu epäkuntoisena jo kolmatta päivää paikallaan jokirannassa. Kiertelen kolme varttia Porvoota, kunnes sovittu Jaguar-merkkinen avoautokyytini saapuu Rantatielle klo 17:25 ja lähdemme 170-tietä Helsinkiin, kuitenkin matkalla Sipoon Kalkkirannassa poiketen.
ARTJÄRVI 1 36,8 Per. 1866 (r. Artsjö)
K: Puukirkko 1839 A.F. Granstedt
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' Matilda Wulffert
M: Kotiseutumuseo Ratulan kartanon luona
M: Viljamakasiini, kk.
P: Sankaripatsas, O. Jauhiainen, kk.
P: Sibeliuksen suvun muistomerkki, kk.
P: J. Alfred Tannerin muistomerkki, Ratula, Villikkalan kylä
L: Haavistonkallio, jyrkkä rinne, kumpumaastoa, Salmela
V: Pyhäjärvi, Säyhteenjärvi, Villikkalanjärvi
14. ANTTOLA
ANTTOLA (yhdistynyt Mikkeliin tammikuusta 2001)
Asukkaita 1 tuhat (2808 vuonna 1960) EU-kannatus 59,1 % (1994)
Miksi? Erikoisen rikas ja syrjäinen pikkupitäjä, tunnettu luonnonkauneudestaan.
Milloin? Tiistaina 12.6.2007
Anttola jää syrjään liikennereiteiltä, ainakin ellei ole mutkitellen matkalla Mikkelistä Puumalan kautta Imatralle. Me poikkesimme sinne käytyämme katsomassa Astuvansalmen kalliomaalauksia eli ajellessamme ison mutkan kautta Ristiinasta Mikkeliin.
Teimme kylätiekierroksen ja ihmettelimme, millä asukkaat elävät? Puutako myymällä? Tilastokeskuksen mukaan Anttola oli Suomen 6. varakkain kunta vuonna 1994, mikä selittänee korkean EU-kannatuksenkin. Anttolan edellä olivat vain Kauniainen, Suomenniemi (Anttolan samankaltainen naapuri), Lieto, Ylämaa ja Leivonmäki.
Anttolalla oli komea kunnantalo, turhako Mikkeliin liittymisen jälkeen? Kirjasto, Anttolan Hovi ja Nesteen bensiiniasema olivat muita vauraasta metsämaisemasta erottuneita rakennuksia.
ANTTOLA 1 59,1 Per. 1873
K: Puukirkko 1729, siirretty Juvalta 1867
K: Kirkon uudistustyö 1929 Alvar Aalto
K: Alttaritaulu 1780
K: Kellotorni 1884 A. Loenbom
M: Viljamakasiini 1876, kotiseutumuseo
R: Anttolan Hovi, entinen säteritila- ja sotilasvirkatalo
L: Rakokallion luonnonsuojelualue
L: Neitvuoren-Hiidenmaan luontopolku
L: Kalliomaalaus, Pihlajasalo, Luonterin tila
N: Neitvuori 184 m, Etelä-Savon korkein kukkula
V: Saimaan Luonterinselkä
H: Laivareitti Mikkeli - Savonlinna
Asukkaita 1 tuhat (2808 vuonna 1960) EU-kannatus 59,1 % (1994)
Miksi? Erikoisen rikas ja syrjäinen pikkupitäjä, tunnettu luonnonkauneudestaan.
Milloin? Tiistaina 12.6.2007
Anttola jää syrjään liikennereiteiltä, ainakin ellei ole mutkitellen matkalla Mikkelistä Puumalan kautta Imatralle. Me poikkesimme sinne käytyämme katsomassa Astuvansalmen kalliomaalauksia eli ajellessamme ison mutkan kautta Ristiinasta Mikkeliin.
Teimme kylätiekierroksen ja ihmettelimme, millä asukkaat elävät? Puutako myymällä? Tilastokeskuksen mukaan Anttola oli Suomen 6. varakkain kunta vuonna 1994, mikä selittänee korkean EU-kannatuksenkin. Anttolan edellä olivat vain Kauniainen, Suomenniemi (Anttolan samankaltainen naapuri), Lieto, Ylämaa ja Leivonmäki.
Anttolalla oli komea kunnantalo, turhako Mikkeliin liittymisen jälkeen? Kirjasto, Anttolan Hovi ja Nesteen bensiiniasema olivat muita vauraasta metsämaisemasta erottuneita rakennuksia.
ANTTOLA 1 59,1 Per. 1873
K: Puukirkko 1729, siirretty Juvalta 1867
K: Kirkon uudistustyö 1929 Alvar Aalto
K: Alttaritaulu 1780
K: Kellotorni 1884 A. Loenbom
M: Viljamakasiini 1876, kotiseutumuseo
R: Anttolan Hovi, entinen säteritila- ja sotilasvirkatalo
L: Rakokallion luonnonsuojelualue
L: Neitvuoren-Hiidenmaan luontopolku
L: Kalliomaalaus, Pihlajasalo, Luonterin tila
N: Neitvuori 184 m, Etelä-Savon korkein kukkula
V: Saimaan Luonterinselkä
H: Laivareitti Mikkeli - Savonlinna
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
