Asukkaita 2 tuhatta (3968 vuonna 1964), EU-kannatus 34,9 % (1994)
(Vehmersalmi yhdistyi Kuopioon v. 2005 alusta)
Miksi? Saaristotiet
Milloin? Maanantaina 18.7.2005
Ajoimme Juankoskelta lounaaseen kohti Vehmersalmea. Poikkesimme Juankoskeen kuuluvalla Muuruvedellä laivalaiturilla. Jatkoimme Riistaveden kylän läpi.
Eksyimme epäselvästä tienviitattomasta <<< >>> risteyksestä vahingossa itään, pikkuteille Rötikköön, mistä seurasi 20 kilometriä ylimääräistä ajoa, ennen kuin pääsimme suuntaamaan länteen kohti Vehmersalmea.
Vehmersalmen kirkonkylässäkin oli ennen ollut lossi, mutta nyt vain komea silta Soisalon saareen, josta olisi voinut kiertää Puutossalmen kautta luoteeseen Kuopioon. Ajoimme kuitenkin etelään, Räsälän kautta 536-tietä Leppävirralle, jolla oli vauraannäköinen, miellyttävä kirkonkylä.
VEHMERSALMI 2 34,9 Per. 1922
K: Tiilikirkko 1920 Josef Stenbäck
K: Alttaritaulu 'Jeesus Getsemanessa' August Ripatti
P: Kirkonkylän sankaripatsas 1950 Alpo & Nina Sailo
P: Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki 1972 Oka Karvonen, kk.
M: Kotiseutumuseo
P: Puutosmäen sankaripatsas 1951 Viljo Savikurki
P: S/s Louhen haaksirikon muistokivi 1965 Eero & Seija Aijö, Enonlahti
L: Kirkonkylän luontotaival, 5 km
L: Litmaniemen kaunis saaristotie Heinävedelle
E: Kivi- ja kasvipiha yläasteen koulun pihassa, kk.
V: Puutossalmen lossi Soisalon saarelta Kuopion suuntaan
V: Kallavesi, Suvasvesi
torstai 22. heinäkuuta 2010
409. VEHMAA
Asukkaita 2 tuhatta (3826 vuonna 1964), EU-kannatus 40,9 % (1994)
Miksi? Keskiaikainen kivikirkko
Milloin? Keskiviikkona 25.8.1999
Lähdin Matka-Autojen bussilla klo 7 Helsingistä Turkuun. Aamulla oli kylmää, +8 Celsiusta, matkan varrella esiintyi sumua. Sibelius-puistolta lähti kaksi juppia Saloon. Täti oli menossa Piispanristiin vaihtaakseen Saaristolinjalle. Loputkin matkustajat jäivät pikavuoropysäkeille. Olin ainoa, joka jatkoi Turun linja-autoasemalle, jossa oli vähennetty ja siirrelty bussilaitureita.
Turusta jatkoin klo 9:45 toisella bussilla Vehmaalle 45 km. Ajoimme ohi Nousiaisten taajaman Nummen sekä Mynämäen linja-autoaseman kautta. Vinkkilässä pysähdyttiin. Painoin stop-nappia Vehmaan kirkon alapuolella. Kävelin mäen ylös. Kuvasin kirkon sisältä. Vanhassa kellotapulissa oli käymälä. Hautausmaa oli varustettu kartalla! Aikaani kului Vehmaalla kolme varttia, klo 10:50 - 11:35.
Lähdin kävelemään etelä-lounaaseen kohti Taivassaloa. Ensin 3 km suoraan etelään nelinumeroista tietä, sitten käännyin lounaaseen kartan numeroimattomalle tielle kohti Onnikmaata, jonne kertyi matkaa 9 km. Ylitin reitillä kaksi siltaa ja näin tiellä kaksi käärmeen raatoa, joista isompi oli kyy. Asutustie. Maamies postilaatikollaan. Kännykkämastoja. Peltolakeuksia tai metsää. Taivassalon punertavia graniittilohkareita, hautakivinä tuttuja, oli varastoitu hiekkakentälle tien varteen.
Kunnanraja oli siltojen ja Onnikmaan puolivälissä. Onnikmaalta jatkoin kolminumeroista tietä 4 km etelään Taivassalon kirkonkylään. Kävelin Vehmaalta Taivassaloon arviolta 16 km vajaassa kolmessa tunnissa, 11:35 - 14:20. Vaihtoehtoinen kaakkoisempi maantiereitti Rautilan kautta olisi ollut pari kilometriä pitempi.
VEHMAA 2 40,9 Per. 1869 (r. Vemo)
K: Pyhän Margaretan keskiaikainen kivikirkko 1340/1450
K: Kirkon sisustus 1844 P.J. Gylich, krusifiksi 1972 Jussi Vikainen
K: Alttarilasimaalaus 1974 Hilkka Toivola
K: Kirkon eteläoven yllä veistos 'Kärsivä Kristus' 1300-luvulta?
K: Uusklassillinen kivinen kellotapuli 1826 A.W. Arppe
K: Stackelbergin ja Eneskjöldin empire-hautakappelit 1800-
M: Huolilan kotiseutumuseo ja Kivityömuseo, kk.
M: Sotamiehen torppa, kk.
R: Nuhjalan kartano, tiilinen rokokoo-päärak. 1760 C.F. Schröder
R: Amberlan kartano
P: Laittisten ja Tarvolan kappelikirkkojen muistomerkki, Jussi Vikainen
P: Sankaripatsas ja 'Työn patsas', Jussi Vikainen
L: Vehmassalmen vuono
L: Itämeren rantavallit
L: Suuri postitie, viitoitettu polkupyöräreitti Turku-Ahvenanmaa
N: Vehmaan punaisen graniitin avolouhoksen jätekivivuori, Uhlu
Miksi? Keskiaikainen kivikirkko
Milloin? Keskiviikkona 25.8.1999
Lähdin Matka-Autojen bussilla klo 7 Helsingistä Turkuun. Aamulla oli kylmää, +8 Celsiusta, matkan varrella esiintyi sumua. Sibelius-puistolta lähti kaksi juppia Saloon. Täti oli menossa Piispanristiin vaihtaakseen Saaristolinjalle. Loputkin matkustajat jäivät pikavuoropysäkeille. Olin ainoa, joka jatkoi Turun linja-autoasemalle, jossa oli vähennetty ja siirrelty bussilaitureita.
Turusta jatkoin klo 9:45 toisella bussilla Vehmaalle 45 km. Ajoimme ohi Nousiaisten taajaman Nummen sekä Mynämäen linja-autoaseman kautta. Vinkkilässä pysähdyttiin. Painoin stop-nappia Vehmaan kirkon alapuolella. Kävelin mäen ylös. Kuvasin kirkon sisältä. Vanhassa kellotapulissa oli käymälä. Hautausmaa oli varustettu kartalla! Aikaani kului Vehmaalla kolme varttia, klo 10:50 - 11:35.
Lähdin kävelemään etelä-lounaaseen kohti Taivassaloa. Ensin 3 km suoraan etelään nelinumeroista tietä, sitten käännyin lounaaseen kartan numeroimattomalle tielle kohti Onnikmaata, jonne kertyi matkaa 9 km. Ylitin reitillä kaksi siltaa ja näin tiellä kaksi käärmeen raatoa, joista isompi oli kyy. Asutustie. Maamies postilaatikollaan. Kännykkämastoja. Peltolakeuksia tai metsää. Taivassalon punertavia graniittilohkareita, hautakivinä tuttuja, oli varastoitu hiekkakentälle tien varteen.
Kunnanraja oli siltojen ja Onnikmaan puolivälissä. Onnikmaalta jatkoin kolminumeroista tietä 4 km etelään Taivassalon kirkonkylään. Kävelin Vehmaalta Taivassaloon arviolta 16 km vajaassa kolmessa tunnissa, 11:35 - 14:20. Vaihtoehtoinen kaakkoisempi maantiereitti Rautilan kautta olisi ollut pari kilometriä pitempi.
VEHMAA 2 40,9 Per. 1869 (r. Vemo)
K: Pyhän Margaretan keskiaikainen kivikirkko 1340/1450
K: Kirkon sisustus 1844 P.J. Gylich, krusifiksi 1972 Jussi Vikainen
K: Alttarilasimaalaus 1974 Hilkka Toivola
K: Kirkon eteläoven yllä veistos 'Kärsivä Kristus' 1300-luvulta?
K: Uusklassillinen kivinen kellotapuli 1826 A.W. Arppe
K: Stackelbergin ja Eneskjöldin empire-hautakappelit 1800-
M: Huolilan kotiseutumuseo ja Kivityömuseo, kk.
M: Sotamiehen torppa, kk.
R: Nuhjalan kartano, tiilinen rokokoo-päärak. 1760 C.F. Schröder
R: Amberlan kartano
P: Laittisten ja Tarvolan kappelikirkkojen muistomerkki, Jussi Vikainen
P: Sankaripatsas ja 'Työn patsas', Jussi Vikainen
L: Vehmassalmen vuono
L: Itämeren rantavallit
L: Suuri postitie, viitoitettu polkupyöräreitti Turku-Ahvenanmaa
N: Vehmaan punaisen graniitin avolouhoksen jätekivivuori, Uhlu
408. VEHKALAHTI
Asukkaita 12 tuhatta (11823 vuonna 1964), EU-kannatus 64,9 % (1994)
(Vehkalahti yhdistyi Haminaan v. 2003 alusta)
Miksi? Keskiaikainen kivikirkko (Haminassa)
Milloin? Maanantaina 15.7.2013
Kävelin pari-kolme tuntia Vehkalahdella samana päivänä kuin kävin linja-autolla Virolahdella, Miehikkälässä ja Haminassa.
Vähän ennen Haminaa n. klo 9:45 pikavuoron kuljettaja mainitsee Summan pikavuoropysäkin, joka ohitetaan pysähtymättä ja jota en itse löydä, ainakaan kyltillä merkittynä. (Entisen Vehkalahden kunnan aluetta.)
Haminan ja Vehkalahden rajoilla erottuu Valintatalo ja muita liikkeitä isossa kauppakartanorakennuksessa. Sitten kaksi isoa siltaa komeasti vierekkäin johtaa liikenteen Haminaan ja oikealla etelässä satamassa on mahtava puinen "Troijan hevonen" vai onko se Haminan puulehmä!
***
Katsottuani karttaa klo 14:30 suunnistan Haminan kirjastosta etelään satamarantaan, ensin siltojen alitse, sitten sillan yli länteen, ohi troijalaista muistuttavan puulehmän. Entisen Vehkalahden kunnan puolella kaksi teinipoikaa pyöräilee vastaani kävelytiellä kysyen: "Hei sori onk'sulla yhtä tupakkaa?"
Kävelen 4-5 km Summan paloasemalle asti ja etsin bussipysäkeiltä pikavuorotekstiä, mutta en näe sellaista. Paikallisbussi numero 1 ajaa kyllä tunnin tai puolenkin välein Kotkasta Haminaan.
Kävelen Vehkalahden Summassa tai Uudessa-Summassa Tehdastietä etelään. Summan tehtaiden korkeat savupiiput näkyvät hyvin meren yli Haminaan, mutta eivät metsän yli. Omakotitalot ovat pienempien sivuteiden varrella, mutta missähän asti Alvar Aallon suunnittelemat kerrostalot? Petkeleen asutusalueella? Lähempänä merenrantaa?
Vaihdan vilkkaammalle etelään vievälle päätielle, rekkojen käyttämälle Satamatielle, ja kävelen 3 km satamaan viittaavaan tienristeykseen asti, kunnes klo 16:20 käännyn turhautuneena takaisin. Etelässä näkyy komeita tuulimyllyjä (iso seisoi, pienet pyörivät) ja matkan varrella poikkitiellä oli Uuden Summan koulu, Siwa-myymälä ja baari, sekä pari teollisuusaluetta, mutta ei minkäänlaista kylän tai taajaman monumentaalikeskusta.
Kävelen puoli tuntia klo 16:20-16:50 takaisin pohjoseen isolle tielle (moottoritien suuntaiselle entiselle valtatielle) ja sitten itään 40 min. klo 17:30 asti takaisin Haminaan. Pitkä turhahko harharetki Vehkalahdella, en ole tyytyväinen. Täytyyneekö palata vielä toiste tarkemmin karttatiedoin etsimään "Alvar Aallon Summaa"?
VEHKALAHTI 12 64,9 Per. 1336 (r. Veckelax)
K: Pyhän Marian keskiaikainen kivikirkko 1400, Haminassa
K: Alttaritaulut 'Taivaaseen astuminen' ja 'Pyhä ehtoollinen'
M: Koulutalomuseo Husulan Kustaanmäellä
R: Summan, Vilniemen ja Brakilan kartanot
R: Summan tehtaiden Petkeleen asuinalue, Alvar Aalto
R: Kuorsalon ja Tammion entiset kalastajakylät
P: Sankaripatsas Myllykylän hautausmaalla
P: Leirikankaan muistokivi
P: Riihikallion leipäpuu, vanhojen vesimyllyjen muistomerkki, Reitkalli
P: Talonpoikaispurjehduksen muistomerkki, Neuvottoman koulun piha
L: Tontinvuori, muinaisen idäntien vartiotorni
L: Ulko-Tammion saari, Itäisen Suomenlahden kansallispuisto
N: Pyötsaari, Kannusjärven Sileävuori, Reitkallin Suurvuori
T: Summa, Salmenkylä, Metsäkylä, Neuvoton, Kannusjärvi
H: Vehkalahdesta irrotettu Kymi, Sippola ja Hamina
(Vehkalahti yhdistyi Haminaan v. 2003 alusta)
Miksi? Keskiaikainen kivikirkko (Haminassa)
Milloin? Maanantaina 15.7.2013
Kävelin pari-kolme tuntia Vehkalahdella samana päivänä kuin kävin linja-autolla Virolahdella, Miehikkälässä ja Haminassa.
Vähän ennen Haminaa n. klo 9:45 pikavuoron kuljettaja mainitsee Summan pikavuoropysäkin, joka ohitetaan pysähtymättä ja jota en itse löydä, ainakaan kyltillä merkittynä. (Entisen Vehkalahden kunnan aluetta.)
Haminan ja Vehkalahden rajoilla erottuu Valintatalo ja muita liikkeitä isossa kauppakartanorakennuksessa. Sitten kaksi isoa siltaa komeasti vierekkäin johtaa liikenteen Haminaan ja oikealla etelässä satamassa on mahtava puinen "Troijan hevonen" vai onko se Haminan puulehmä!
***
Katsottuani karttaa klo 14:30 suunnistan Haminan kirjastosta etelään satamarantaan, ensin siltojen alitse, sitten sillan yli länteen, ohi troijalaista muistuttavan puulehmän. Entisen Vehkalahden kunnan puolella kaksi teinipoikaa pyöräilee vastaani kävelytiellä kysyen: "Hei sori onk'sulla yhtä tupakkaa?"
Kävelen 4-5 km Summan paloasemalle asti ja etsin bussipysäkeiltä pikavuorotekstiä, mutta en näe sellaista. Paikallisbussi numero 1 ajaa kyllä tunnin tai puolenkin välein Kotkasta Haminaan.
Kävelen Vehkalahden Summassa tai Uudessa-Summassa Tehdastietä etelään. Summan tehtaiden korkeat savupiiput näkyvät hyvin meren yli Haminaan, mutta eivät metsän yli. Omakotitalot ovat pienempien sivuteiden varrella, mutta missähän asti Alvar Aallon suunnittelemat kerrostalot? Petkeleen asutusalueella? Lähempänä merenrantaa?
Vaihdan vilkkaammalle etelään vievälle päätielle, rekkojen käyttämälle Satamatielle, ja kävelen 3 km satamaan viittaavaan tienristeykseen asti, kunnes klo 16:20 käännyn turhautuneena takaisin. Etelässä näkyy komeita tuulimyllyjä (iso seisoi, pienet pyörivät) ja matkan varrella poikkitiellä oli Uuden Summan koulu, Siwa-myymälä ja baari, sekä pari teollisuusaluetta, mutta ei minkäänlaista kylän tai taajaman monumentaalikeskusta.
Kävelen puoli tuntia klo 16:20-16:50 takaisin pohjoseen isolle tielle (moottoritien suuntaiselle entiselle valtatielle) ja sitten itään 40 min. klo 17:30 asti takaisin Haminaan. Pitkä turhahko harharetki Vehkalahdella, en ole tyytyväinen. Täytyyneekö palata vielä toiste tarkemmin karttatiedoin etsimään "Alvar Aallon Summaa"?
VEHKALAHTI 12 64,9 Per. 1336 (r. Veckelax)
K: Pyhän Marian keskiaikainen kivikirkko 1400, Haminassa
K: Alttaritaulut 'Taivaaseen astuminen' ja 'Pyhä ehtoollinen'
M: Koulutalomuseo Husulan Kustaanmäellä
R: Summan, Vilniemen ja Brakilan kartanot
R: Summan tehtaiden Petkeleen asuinalue, Alvar Aalto
R: Kuorsalon ja Tammion entiset kalastajakylät
P: Sankaripatsas Myllykylän hautausmaalla
P: Leirikankaan muistokivi
P: Riihikallion leipäpuu, vanhojen vesimyllyjen muistomerkki, Reitkalli
P: Talonpoikaispurjehduksen muistomerkki, Neuvottoman koulun piha
L: Tontinvuori, muinaisen idäntien vartiotorni
L: Ulko-Tammion saari, Itäisen Suomenlahden kansallispuisto
N: Pyötsaari, Kannusjärven Sileävuori, Reitkallin Suurvuori
T: Summa, Salmenkylä, Metsäkylä, Neuvoton, Kannusjärvi
H: Vehkalahdesta irrotettu Kymi, Sippola ja Hamina
407. VARPAISJÄRVI
Asukkaita 3 tuhatta (5426 vuonna 1964), EU-kannatus 28,4 % (1994)
Miksi? Helvetin kattila?
Milloin? Vielä käymättä!
VARPAISJÄRVI 3 28,4 Per. 1911
K: Mustagraniittinen uusgoottilainen kivikirkko 1904 Josef Stenbäck
K: Alttarilla Vapahtajan kullattu veistokuva
M: Kotiseutumuseo
M: Ukko-Paavon pirtti, Paavo Ruotsalaisen asuinpaikalla
R: Kirjasto 1982, Päiväkoti Varsakello 1991, Liikuntahalli 1994 Kaj Michael
R: Kaunis Korpijärven kylä
P: Ruuna Reipas, Suomenravurin näköispatsas 1986 Herman Joutsen
L: Älänne hiekkarantoineen
L: Helvetin kattila, notkomuodostelma, Petäys
L: Itäkoski
L: Tiilikanjoen kanjoni, veneily- ja kanoottireitti
L: Huuhkajan patikkakierros
E: Mustan diabaasin louhokset
Miksi? Helvetin kattila?
Milloin? Vielä käymättä!
VARPAISJÄRVI 3 28,4 Per. 1911
K: Mustagraniittinen uusgoottilainen kivikirkko 1904 Josef Stenbäck
K: Alttarilla Vapahtajan kullattu veistokuva
M: Kotiseutumuseo
M: Ukko-Paavon pirtti, Paavo Ruotsalaisen asuinpaikalla
R: Kirjasto 1982, Päiväkoti Varsakello 1991, Liikuntahalli 1994 Kaj Michael
R: Kaunis Korpijärven kylä
P: Ruuna Reipas, Suomenravurin näköispatsas 1986 Herman Joutsen
L: Älänne hiekkarantoineen
L: Helvetin kattila, notkomuodostelma, Petäys
L: Itäkoski
L: Tiilikanjoen kanjoni, veneily- ja kanoottireitti
L: Huuhkajan patikkakierros
E: Mustan diabaasin louhokset
406. VARKAUS
Asukkaita 23 tuhatta (23190 vuonna 1964), EU-kannatus 63,9 % (1994)
(Kangaslampi yhdistyi Varkauteen v. 2005 alusta)
Miksi? Varkauden Taiteiden Yö
Milloin? Perjantaina 27.8.1993
Lähdin Savonlinnasta klo 15:15 linja-autolla Varkauteen. Halusin ajaa Oravin kautta eli Haukiveden pohjoispuolelta kiertävää pitempää reittiä!
Kuljettaja olisi ottanut Bussilomalipustani 110 km, mutta selittelin maksun alemmas pyöreään sataseen, oltiinhan nyt lupsakkaassa Savossa, jossa ei olla kovin jyrkkiä, vaan asioita mielellään pyöristellään Kuski myöntyi sanoen: "Se on vähän niin kuin itsekin tykkäät..."
Tappuvirran lossille ehdittiin klo 16:15. Bussi ajoi lautan vasemmalle puolelle ja kolme henkilöautoa oikealle. Yhden kuljettajan lossi kulki tasaisesti ja salmen ylitys vei 3 minuuttia.
Yhtä lukuun ottamatta kaikki Savonlinnasta tulleet matkustajat jäivät pois ennen lossia. Kunta ja talousalue vaihtuivat! Eteläpuolella oli Savonlinnaan liitetty Sääminki, mutta pohjoispuolella Kangaslampi nojautui selkeästi Varkauteen.
Kuljettajatkin vaihtuivat pohjoisrannalla, kun vastakkaisiin suuntiin ajavat bussit kohtasivat! Uusia matkustajia kertyi Kangaslammelta autoon, pyrkien kohti Varkautta, jonne saavuttiin klo 17:15.
Varkaus oli kolmikerrostalojen kaupunki. Voisikohan moisen luokittelun laajentaa kaikkiin kaupunkeihin? Olisi 1-, 2-, 3-, 4-, 5-kerroksisten talojen kaupunkeja? Jokin Loimaa on 2-kerrostalojen korkuinen?
Varkauden Taiteiden Yön elokuvateatterina oli Maxim 1-2. Ei ollut hyviä filmejä. Kolme kauhuelokuvaa yöllä: Piina, Kuutamosonaatti ja Freddyn kuolema? Kello 22 - 2:40, liput 30 markkaa.
En jaksanutkaan kävellä Asuntomessujen kylään asti. Korkea silta. Teollisuuslaitokset mahtavia, savu koristi taivaan. Ostin ja söin juustonaksuja. Varkauden Taiteiden Yön ruokamyynti oli paistettuja makkaroita kauppatoreiksi muutetuilla kaduilla eikä yhtä yötä aiemmin vietetyn Helsingin Taiteiden Yön kulinaarisia herkkuja eksoottisten ravintoloiden keittiöistä.
Taidemuseo oli juhlan vuoksi ilmainen ja avoinna pitkälle iltaan. Kävin katsomassa, mutta tylsistyin. "Tapahtumisen" ihmishulinasta tohkeissaan olevat lapset ja nuoret huusivat kaduilla tai istuivat kaveriporukoissa kadunvarren talojen syvennyksissä, teinitytöt varsinkin.
Menin kirjastoon lukemaan sanomalehtiä klo 21:20 - 22, jolloin valot sammutettiin, suljettiin. Sitten istuin linja-autoasemalla radan varressa ja kirjoitin kolme kuvapostikorttia. Joku paikallinen kylähullu kulki perässäni ennen puoltayötä.
Viivyin Varkaudessa lähes 7 tuntia, klo 17:15 - 24:02. Jatkoin matkaani yöjunilla. Ajoin ensin tunnin kohti etelää Pieksämäelle, jossa odottelin tunnin aseman puupenkillä istuen. Sitten (kahdelta) lähdin pohjoiseen menevällä yöjunalla kohti Iisalmea, jonne saavuin klo 5:40.
VARKAUS 23 k 63,9 Kaup.1969, kauppala 1929
K: Luterilainen kirkko 1939 Martti Paalanen
K: Alttarifresko 'Tulkoon Sinun valtakuntasi' 1954 L. Segerstråle
K: Ortodoksikirkko 1958 Kalevi Väyrynen
M: Mekaanisen musiikin museo, Pelimanninkatu 8
M: Taidemuseo, Ahlströminkatu 17
M: Warkauden museo, Wredenkatu 5
M: Esa Pakarisen museo ja työläisasuntomuseo, Savontie 7
M: Kanavamuseo, Taipaleen kanava (vanhin 1840, toinen 1871, uusin 1967)
R: Komminselän kaarisilta (480 m, alituskorkeus 24,5 m) 1972
R: Pussilantaipaleen avokanava
L: Ämmänkoski
L: Kämärin saari, ulkoilualue
N: Vesitornin näköalatasanne
V: Unnukka, Kallavesi, Haukivesi, Huruslahti, Komminselkä
(Kangaslampi yhdistyi Varkauteen v. 2005 alusta)
Miksi? Varkauden Taiteiden Yö
Milloin? Perjantaina 27.8.1993
Lähdin Savonlinnasta klo 15:15 linja-autolla Varkauteen. Halusin ajaa Oravin kautta eli Haukiveden pohjoispuolelta kiertävää pitempää reittiä!
Kuljettaja olisi ottanut Bussilomalipustani 110 km, mutta selittelin maksun alemmas pyöreään sataseen, oltiinhan nyt lupsakkaassa Savossa, jossa ei olla kovin jyrkkiä, vaan asioita mielellään pyöristellään Kuski myöntyi sanoen: "Se on vähän niin kuin itsekin tykkäät..."
Tappuvirran lossille ehdittiin klo 16:15. Bussi ajoi lautan vasemmalle puolelle ja kolme henkilöautoa oikealle. Yhden kuljettajan lossi kulki tasaisesti ja salmen ylitys vei 3 minuuttia.
Yhtä lukuun ottamatta kaikki Savonlinnasta tulleet matkustajat jäivät pois ennen lossia. Kunta ja talousalue vaihtuivat! Eteläpuolella oli Savonlinnaan liitetty Sääminki, mutta pohjoispuolella Kangaslampi nojautui selkeästi Varkauteen.
Kuljettajatkin vaihtuivat pohjoisrannalla, kun vastakkaisiin suuntiin ajavat bussit kohtasivat! Uusia matkustajia kertyi Kangaslammelta autoon, pyrkien kohti Varkautta, jonne saavuttiin klo 17:15.
Varkaus oli kolmikerrostalojen kaupunki. Voisikohan moisen luokittelun laajentaa kaikkiin kaupunkeihin? Olisi 1-, 2-, 3-, 4-, 5-kerroksisten talojen kaupunkeja? Jokin Loimaa on 2-kerrostalojen korkuinen?
Varkauden Taiteiden Yön elokuvateatterina oli Maxim 1-2. Ei ollut hyviä filmejä. Kolme kauhuelokuvaa yöllä: Piina, Kuutamosonaatti ja Freddyn kuolema? Kello 22 - 2:40, liput 30 markkaa.
En jaksanutkaan kävellä Asuntomessujen kylään asti. Korkea silta. Teollisuuslaitokset mahtavia, savu koristi taivaan. Ostin ja söin juustonaksuja. Varkauden Taiteiden Yön ruokamyynti oli paistettuja makkaroita kauppatoreiksi muutetuilla kaduilla eikä yhtä yötä aiemmin vietetyn Helsingin Taiteiden Yön kulinaarisia herkkuja eksoottisten ravintoloiden keittiöistä.
Taidemuseo oli juhlan vuoksi ilmainen ja avoinna pitkälle iltaan. Kävin katsomassa, mutta tylsistyin. "Tapahtumisen" ihmishulinasta tohkeissaan olevat lapset ja nuoret huusivat kaduilla tai istuivat kaveriporukoissa kadunvarren talojen syvennyksissä, teinitytöt varsinkin.
Menin kirjastoon lukemaan sanomalehtiä klo 21:20 - 22, jolloin valot sammutettiin, suljettiin. Sitten istuin linja-autoasemalla radan varressa ja kirjoitin kolme kuvapostikorttia. Joku paikallinen kylähullu kulki perässäni ennen puoltayötä.
Viivyin Varkaudessa lähes 7 tuntia, klo 17:15 - 24:02. Jatkoin matkaani yöjunilla. Ajoin ensin tunnin kohti etelää Pieksämäelle, jossa odottelin tunnin aseman puupenkillä istuen. Sitten (kahdelta) lähdin pohjoiseen menevällä yöjunalla kohti Iisalmea, jonne saavuin klo 5:40.
VARKAUS 23 k 63,9 Kaup.1969, kauppala 1929
K: Luterilainen kirkko 1939 Martti Paalanen
K: Alttarifresko 'Tulkoon Sinun valtakuntasi' 1954 L. Segerstråle
K: Ortodoksikirkko 1958 Kalevi Väyrynen
M: Mekaanisen musiikin museo, Pelimanninkatu 8
M: Taidemuseo, Ahlströminkatu 17
M: Warkauden museo, Wredenkatu 5
M: Esa Pakarisen museo ja työläisasuntomuseo, Savontie 7
M: Kanavamuseo, Taipaleen kanava (vanhin 1840, toinen 1871, uusin 1967)
R: Komminselän kaarisilta (480 m, alituskorkeus 24,5 m) 1972
R: Pussilantaipaleen avokanava
L: Ämmänkoski
L: Kämärin saari, ulkoilualue
N: Vesitornin näköalatasanne
V: Unnukka, Kallavesi, Haukivesi, Huruslahti, Komminselkä
405. VANTAA
Asukkaita 172 tuhatta (44237 vuonna 1961), EU-kannatus 69,2 % (1994)
Miksi? Ilmailumuseo. Lentokenttä. Tiedekeskus Heureka.
Milloin? Torstaina 26.9.1985
Vantaan Koivukylät olivat usein vilahtaneet ohi pitkillä junamatkoilla. Nimeä ei edes ehtinyt lukea, kun juna kiiti hurjaa vauhtia pysähtymättä. Aseman laiturikatosta ihmettelin, mikä mahtoi olla nimi? Koivukylä.
Syyskuussa lähdin junalla Vantaalle, jota en vielä paljonkaan tuntenut. Pitkä juna klo 15:50, etupäästä löytyi vielä tyhjä väli - joka täyttyi Pasilan tungoksesta.
Jäin Rekolan asemalle. Ilkantien kaarros etelään ja pitkä Laurintie itään. Mökkiperukkaa ja välillä uusia tiilisiä omakotitaloja, jokin jännittävästi sijoitettuna rinteeseenkin. Ylitin Keravanjoen. Uskontie katkesi välillä poluksi. Etsimäni numero kuului puutalolle, jonka pihassa oli pari autoa. Postilaatikko oli tien toisessa päässä ryhmässä monen muun kanssa. Kello oli 16:50.
Karttojen avulla suunnistin länteen, Kyllikintietä Tapiontielle ja Keravanjoen yli kävelysiltaa. Joki oli kaunis ja vehmas Hanabölenkosken luona. Aioin Hiekkaharjuun mutta meninkin Koivukylään. Jotenkin kotoisemmilta tuntuivat kerrostalolähiöt kuin mökkitaajamat. Tuttuus ja turvallisuus. Korkeita tornitaloja Havukoskella. Ehdin junaan klo 17:24, sain odotellakin pari minuuttia. Vihdoin tulin nähneeksi Koivukylänkin asemanseudun, tosin vasta itäpuolen.
Myöhemmin olen käynyt Vantaalla lukemattomia kertoja. Kaikki lähiöt ovat tulleet tutuiksi, samoin Heureka, Ilmailumuseo, Japanilainen puutarha, Akvaariolinna, Kaivokselan kaivokset, Helsingin pitäjän kirkonkylämiljöö...
VANTAA 172 k 69,2 Kaup.1974 (r. Vanda)
K: Pyhän Laurin keskiaikainen kivikirkko 1460, korjattu 1894
K: Cronstadin ja von Wendtin sukujen hautakappelit
K: Myyrmäen kirkko, Uomatie 1
K: Hämeenkylän kirkko, Auratie 3
K: Korson kirkko 1962 Olli Kuusi
K: Tikkurilan kirkko 1956 Leena ja Kalle Niukkanen
K: Kivistön tiilikirkko 1967 Raili ja Kalevi Hietanen
M: Tiedekeskus Heureka, Tikkurila
M: Suomen Ilmailumuseo, lentokoneita, pienoismalleja, Tietotie 3
M: Kaupunginmuseo, Tikkurilan vanha asema
M: Helsingin pitäjän kotiseutumuseo, vanhassa viljamakasiinissa
M: Nissbackan kartanon veistosnäyttely, Sotungintie, Hakunila
R: Helsingin pitäjän kirkonkylän miljöö, vesimylly, kyläraitti
R: Helsinki-Vantaan lentoasema 1952, päärak. vanha osa 1969
R: Konserttitalo Martinus, Martinlaaksontie 36
L: Kaivokselan Sillbölen rautamalmikaivokset 1744-1866
L: Sotungin kulttuurimaisema
E: Viherpajan japanilainen puutarha, Meiramitie 1, Tikkurila
E: Akvaariolinna, Petikko
V: Vantaanjoki, Keravanjoki
T: Tikkurila, Hakunila, Korso, Myyrmäki, Martinlaakso
H: Helsingin mlk vuoteen 1972, sitten kauppala vuoteen 1974
Miksi? Ilmailumuseo. Lentokenttä. Tiedekeskus Heureka.
Milloin? Torstaina 26.9.1985
Vantaan Koivukylät olivat usein vilahtaneet ohi pitkillä junamatkoilla. Nimeä ei edes ehtinyt lukea, kun juna kiiti hurjaa vauhtia pysähtymättä. Aseman laiturikatosta ihmettelin, mikä mahtoi olla nimi? Koivukylä.
Syyskuussa lähdin junalla Vantaalle, jota en vielä paljonkaan tuntenut. Pitkä juna klo 15:50, etupäästä löytyi vielä tyhjä väli - joka täyttyi Pasilan tungoksesta.
Jäin Rekolan asemalle. Ilkantien kaarros etelään ja pitkä Laurintie itään. Mökkiperukkaa ja välillä uusia tiilisiä omakotitaloja, jokin jännittävästi sijoitettuna rinteeseenkin. Ylitin Keravanjoen. Uskontie katkesi välillä poluksi. Etsimäni numero kuului puutalolle, jonka pihassa oli pari autoa. Postilaatikko oli tien toisessa päässä ryhmässä monen muun kanssa. Kello oli 16:50.
Karttojen avulla suunnistin länteen, Kyllikintietä Tapiontielle ja Keravanjoen yli kävelysiltaa. Joki oli kaunis ja vehmas Hanabölenkosken luona. Aioin Hiekkaharjuun mutta meninkin Koivukylään. Jotenkin kotoisemmilta tuntuivat kerrostalolähiöt kuin mökkitaajamat. Tuttuus ja turvallisuus. Korkeita tornitaloja Havukoskella. Ehdin junaan klo 17:24, sain odotellakin pari minuuttia. Vihdoin tulin nähneeksi Koivukylänkin asemanseudun, tosin vasta itäpuolen.
Myöhemmin olen käynyt Vantaalla lukemattomia kertoja. Kaikki lähiöt ovat tulleet tutuiksi, samoin Heureka, Ilmailumuseo, Japanilainen puutarha, Akvaariolinna, Kaivokselan kaivokset, Helsingin pitäjän kirkonkylämiljöö...
VANTAA 172 k 69,2 Kaup.1974 (r. Vanda)
K: Pyhän Laurin keskiaikainen kivikirkko 1460, korjattu 1894
K: Cronstadin ja von Wendtin sukujen hautakappelit
K: Myyrmäen kirkko, Uomatie 1
K: Hämeenkylän kirkko, Auratie 3
K: Korson kirkko 1962 Olli Kuusi
K: Tikkurilan kirkko 1956 Leena ja Kalle Niukkanen
K: Kivistön tiilikirkko 1967 Raili ja Kalevi Hietanen
M: Tiedekeskus Heureka, Tikkurila
M: Suomen Ilmailumuseo, lentokoneita, pienoismalleja, Tietotie 3
M: Kaupunginmuseo, Tikkurilan vanha asema
M: Helsingin pitäjän kotiseutumuseo, vanhassa viljamakasiinissa
M: Nissbackan kartanon veistosnäyttely, Sotungintie, Hakunila
R: Helsingin pitäjän kirkonkylän miljöö, vesimylly, kyläraitti
R: Helsinki-Vantaan lentoasema 1952, päärak. vanha osa 1969
R: Konserttitalo Martinus, Martinlaaksontie 36
L: Kaivokselan Sillbölen rautamalmikaivokset 1744-1866
L: Sotungin kulttuurimaisema
E: Viherpajan japanilainen puutarha, Meiramitie 1, Tikkurila
E: Akvaariolinna, Petikko
V: Vantaanjoki, Keravanjoki
T: Tikkurila, Hakunila, Korso, Myyrmäki, Martinlaakso
H: Helsingin mlk vuoteen 1972, sitten kauppala vuoteen 1974
404. VAMPULA
Asukkaita 1 tuhat (3049 vuonna 1964), EU-kannatus 21,6 % (1994)
(Vampula yhdistyi Huittisiin v. 2007 alusta)
Miksi? Nikkarityylinen puukirkko
Milloin? Lauantaina 17.6.2006
Pysähdyttyämme Alastarossa jatkoimme autolla edelleen Loimijoen rantoja länsipuolelta myötäilevää tietä luoteeseen, Vampulaan. Kirkonkylän jälkeen hylkäsimme joen seuraamisen pohjoiseen kääntyen ja jatkoimme Matkusjoen risteyksen kautta edelleen luoteeseen kohti Köyliötä.
VAMPULA 1 21,6 Per. 1867
K: Nikkarityylinen puukirkko 1894 H. Rancken
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastus' V. Ylinen
K: Ensimmäisen kirkon (1590) rauniot
M: Kotiseutumuseo, tuulimylly
L: Laajat peltoaukeamat, kalkkikiviesiintymiä
T: Keskustaajama, Rutava, Kukonharja
V: Loimijoki
(Vampula yhdistyi Huittisiin v. 2007 alusta)
Miksi? Nikkarityylinen puukirkko
Milloin? Lauantaina 17.6.2006
Pysähdyttyämme Alastarossa jatkoimme autolla edelleen Loimijoen rantoja länsipuolelta myötäilevää tietä luoteeseen, Vampulaan. Kirkonkylän jälkeen hylkäsimme joen seuraamisen pohjoiseen kääntyen ja jatkoimme Matkusjoen risteyksen kautta edelleen luoteeseen kohti Köyliötä.
VAMPULA 1 21,6 Per. 1867
K: Nikkarityylinen puukirkko 1894 H. Rancken
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastus' V. Ylinen
K: Ensimmäisen kirkon (1590) rauniot
M: Kotiseutumuseo, tuulimylly
L: Laajat peltoaukeamat, kalkkikiviesiintymiä
T: Keskustaajama, Rutava, Kukonharja
V: Loimijoki
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
