Asukkaita 4 tuhatta (7301 vuonna 1964), EU-kannatus 26,6 % (1994)
Miksi? Talaskangas?
Milloin? Vielä käymättä!
VIEREMÄ 4 26,6 Per. 1922
K: Puukirkko 1919 Ilmari Launis
K: Alttarikrusifiksi Eva Ryynänen
K: Ortodoksinen rukoushuone 1961 I. Ahonen, Salahmi
M: Vieremän museo, Rahkamäeltä siirretty tukkikämppä, kk.
R: Uusklassinen Salahmin kartano ja Salahmin koski
P: Kauppis-Heikin muistopatsas, Valkeinen
P: 'Väinämöisen kasvot' Eva Ryynänen, virastotalo
P: 'Kukkopuu' Eva Ryynänen, koulukeskus
P: 'Matti ja Liisa' Eva Ryynänen, keskusristeys
L: Kyrönniemen pappila, luonnonsuojelualue, Juhani Ahon leikkimökki
L: Hällämön harju ja Hällämönjärvi, Nissilä
L: Talaskangas, luonnonsuojelualue
T:: Kirkonkylä ja Salahmi
torstai 22. heinäkuuta 2010
414. VETELI
Asukkaita 4 tuhatta (4352 vuonna 1964), EU-kannatus 32,0 % (1994)
Miksi? Koski- ja kanjonimaisemat?
Milloin? Vielä käymättä!
VETELI 4 32,0 Per. 1860 (r. Vetil)
K: Puinen ristikirkko 1843 Erkki Kuorikoski, C.L. Engel
K: Alttaritaulu 1775 Johan Backman
M: Kotiseutumuseo
P: Sankarivainajien muistomerkki Tapio Wirkkala
P: Raivaaja-patsas 1939 Ilmari Wirkkala
P: Kreeta Haapasalon asuinpaikan muistokivi, Haapasalo
P: Suomen sodan muistomerkki, Tunkkari
L: Kivikautinen asuinpaikka Hautaketo, Tunkkari
L: Kasakkakankaan luonnonsuojelualue, Pappilakosken levähdyspaikka
L: Pitkäkoski-Polsonharjun koski- ja kanjonimaisemat
L: Pilvinevan suoalue, linnut ja kasvillisuus
E: Kemoran moottorirata
T: Tunkkari, Räyrinki, Vähäkainu, Keskusta
V: Perhonjoki, Pirkkutaisenjärvi, Patanan tekojärvi
Miksi? Koski- ja kanjonimaisemat?
Milloin? Vielä käymättä!
VETELI 4 32,0 Per. 1860 (r. Vetil)
K: Puinen ristikirkko 1843 Erkki Kuorikoski, C.L. Engel
K: Alttaritaulu 1775 Johan Backman
M: Kotiseutumuseo
P: Sankarivainajien muistomerkki Tapio Wirkkala
P: Raivaaja-patsas 1939 Ilmari Wirkkala
P: Kreeta Haapasalon asuinpaikan muistokivi, Haapasalo
P: Suomen sodan muistomerkki, Tunkkari
L: Kivikautinen asuinpaikka Hautaketo, Tunkkari
L: Kasakkakankaan luonnonsuojelualue, Pappilakosken levähdyspaikka
L: Pitkäkoski-Polsonharjun koski- ja kanjonimaisemat
L: Pilvinevan suoalue, linnut ja kasvillisuus
E: Kemoran moottorirata
T: Tunkkari, Räyrinki, Vähäkainu, Keskusta
V: Perhonjoki, Pirkkutaisenjärvi, Patanan tekojärvi
413. VESILAHTI
Asukkaita 3 tuhatta (4287 vuonna 1964), EU-kannatus 33,6 % (1994)
Miksi? Rautakautinen kalmisto
Milloin? Perjantaina 11.8.2000
Lähdin Helsingistä klo 10:14 junalla Lempäälään. Kaksi vaunua. Kävelin junan läpi veturipäähän, perimmäiselle penkille, selkä veturiin päin. Lempäälään saavuttiin klo 12:20, raiteelle 2. Tunneli, asemarakennus, kirjasto, linja-autoasema, hieno kirkko, jossa kävin sisälläkin.
Kello 13:20 kävelin etelään Lempäälän kanavalle. Pari - kolme kilometriä etelämpänä näin viitan oikealle, länteen: 'Vesilahti 9 km'. Kävelin sinne kello 14:10 - 15:45 mutkikasta tietä. Hulausjärven sillalta oli kauniit näköalat vielä Lempäälän alueella.
Ensin 7 km länteen, sitten toista tietä 2 km luoteeseen. Kauppa, posti, moderneja rakennuksia. Kävelytie. Kirkonkylän yläaste. Sirkus mainosti pylväissä esitystään (lauantaina klo 19). Kävelytie erkani ajotiestä talojen ja peltojen väliin.
Kirkon tapuli alkoi häämöttää. Keltainen puukirkko oli monikulmainen laatikko. Istuin penkillä hautausmaan laidalla. Järvi näkyi etäällä. Kuluneita rautaisia hautaristejä oli rykelmä. Kuluneita puuristejä näkyi samoin. Kylässä oli myös puinen lahkolaiskirkko. 'Tuulan Valinta' tien toisella puolella. Pysäkkikatoksia oli. Lauttakylän auto ajoi jostakin jonnekin.
Lähdin paluumatkalle Vesilahdesta klo 16:35 tiukalla aikataululla, vähän eri kävelypolkua, kauemmas etelään, kirjaston ohi ja siellä poiketen. Kirjastonhoitaja selitti juuri asiakkaalle, ettei laske tuntejaan. Paluukävely sujui mukavasti.
Kartallisen infopaikan vieressä oli rautakautinen kalmisto, kiviröykkiöitä, Suomen suurin sellainen alue, merovingit... Hevosaitaus oli vieressä.
Ehdin täpärästi junalle Lempäälään klo 18:40, mutta junaan tulikin veturirikko. Ensin nykimisiä ja täräyksiä. Pari junaa tuli vastaan, yksi tavarajuna ohi. Konduktööri kuulutti aika-ajoin lisätietoja.
VESILAHTI 3 33,6 Per. 1869
K: Puinen ristilaivakirkko 1802 M. Tolpo
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa'
K: Kellotapuli 1782
K: Kivisakasti 1400-
M: Kotiseutumuseo, torpparielämää, Toukarin tie
R: Vesilahden pappilan puinen päärak. 1871
R: Laukon kartano, päärakennus 1931 Veikko Kallio
R: Standertskjöld-Nordenstamien hautapyramidi, Laukon Hautaniemi
R: Palhon kartano, päärak. 1800-
R: Kirkonkylän Tapolan 1840-luvun talomiljöö
L: Kirmukarmun rautakautinen muinaismuistoalue
L: Jyrkkärinteinen Linnankallio, Kaakilan kylä
L: Onkemäen Linnavuori, kivimuurit, Hirvijärven eteläpuolella
L: Hiittenmaa, rautakauden muinaismuisto, Hiidennokan kallio
L: Hinsalan Tuhmunvuoren Pirunluola
L: Matkailureitti Klaus Kurjen tie Lempäälä-Tottijärvi
V: Pyhäjärvi, linturikas Vähäjärvi
H: Seurakunta itsenäistyi Pirkkalasta 1346
H: Vesilahdesta irrotettu Lempäälä ja Tottijärvi
Miksi? Rautakautinen kalmisto
Milloin? Perjantaina 11.8.2000
Lähdin Helsingistä klo 10:14 junalla Lempäälään. Kaksi vaunua. Kävelin junan läpi veturipäähän, perimmäiselle penkille, selkä veturiin päin. Lempäälään saavuttiin klo 12:20, raiteelle 2. Tunneli, asemarakennus, kirjasto, linja-autoasema, hieno kirkko, jossa kävin sisälläkin.
Kello 13:20 kävelin etelään Lempäälän kanavalle. Pari - kolme kilometriä etelämpänä näin viitan oikealle, länteen: 'Vesilahti 9 km'. Kävelin sinne kello 14:10 - 15:45 mutkikasta tietä. Hulausjärven sillalta oli kauniit näköalat vielä Lempäälän alueella.
Ensin 7 km länteen, sitten toista tietä 2 km luoteeseen. Kauppa, posti, moderneja rakennuksia. Kävelytie. Kirkonkylän yläaste. Sirkus mainosti pylväissä esitystään (lauantaina klo 19). Kävelytie erkani ajotiestä talojen ja peltojen väliin.
Kirkon tapuli alkoi häämöttää. Keltainen puukirkko oli monikulmainen laatikko. Istuin penkillä hautausmaan laidalla. Järvi näkyi etäällä. Kuluneita rautaisia hautaristejä oli rykelmä. Kuluneita puuristejä näkyi samoin. Kylässä oli myös puinen lahkolaiskirkko. 'Tuulan Valinta' tien toisella puolella. Pysäkkikatoksia oli. Lauttakylän auto ajoi jostakin jonnekin.
Lähdin paluumatkalle Vesilahdesta klo 16:35 tiukalla aikataululla, vähän eri kävelypolkua, kauemmas etelään, kirjaston ohi ja siellä poiketen. Kirjastonhoitaja selitti juuri asiakkaalle, ettei laske tuntejaan. Paluukävely sujui mukavasti.
Kartallisen infopaikan vieressä oli rautakautinen kalmisto, kiviröykkiöitä, Suomen suurin sellainen alue, merovingit... Hevosaitaus oli vieressä.
Ehdin täpärästi junalle Lempäälään klo 18:40, mutta junaan tulikin veturirikko. Ensin nykimisiä ja täräyksiä. Pari junaa tuli vastaan, yksi tavarajuna ohi. Konduktööri kuulutti aika-ajoin lisätietoja.
VESILAHTI 3 33,6 Per. 1869
K: Puinen ristilaivakirkko 1802 M. Tolpo
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa'
K: Kellotapuli 1782
K: Kivisakasti 1400-
M: Kotiseutumuseo, torpparielämää, Toukarin tie
R: Vesilahden pappilan puinen päärak. 1871
R: Laukon kartano, päärakennus 1931 Veikko Kallio
R: Standertskjöld-Nordenstamien hautapyramidi, Laukon Hautaniemi
R: Palhon kartano, päärak. 1800-
R: Kirkonkylän Tapolan 1840-luvun talomiljöö
L: Kirmukarmun rautakautinen muinaismuistoalue
L: Jyrkkärinteinen Linnankallio, Kaakilan kylä
L: Onkemäen Linnavuori, kivimuurit, Hirvijärven eteläpuolella
L: Hiittenmaa, rautakauden muinaismuisto, Hiidennokan kallio
L: Hinsalan Tuhmunvuoren Pirunluola
L: Matkailureitti Klaus Kurjen tie Lempäälä-Tottijärvi
V: Pyhäjärvi, linturikas Vähäjärvi
H: Seurakunta itsenäistyi Pirkkalasta 1346
H: Vesilahdesta irrotettu Lempäälä ja Tottijärvi
412. VESANTO
Asukkaita 3 tuhatta (5002 vuonna 1964), EU-kannatus 43,0 % (1994)
Miksi? Torpparimuseo?
Milloin? Keskiviikkona 13.8.2014
Pohjolan Liikenteen linja-auto reitille Karttula - Tervo - Vesanto odotti Kuopion linja-autoaseman laiturissa 7, jo 5 minuuttia ennen lähtöaikaa 6:30. Olin ainoa matkustaja, kunnes koululaisia alkoi tulla kyytiin Karttulasta ja Tervosta. Ehkä heitä kertyi luokallisen verran, kaikki Vesannon Yhtenäiskoululle ja Lukiolle asti. Tytöt istuivat yleensä bussin etuosaan, samoin tiede- ja tekniikka-aiheiseen keskusteluun kaverin kanssa suuntautuvat pojat, kun taas poikien muu lössi valui bussin perälle. Kuljettaja oli tummatukkainen nuori nainen aurinkolaseissa.
*
Kuopiossa reitti myötäili junarataa ja moottoritietä lounaaseen, ohi Yliopiston, teknologiatornin ja liikekeskusten, kunnes käännyttiin länteen ja seurailtiin Kallaveden pitkää kapeaa lahtea. Karttulan puolella Pihkainmäki oli ensimmäinen asutuskeskittymä. Bussi vaihtoi asvaltilta pitkälle Ilopuron hiekkatielle, turhaan. Sitten valtatien yli etelään, jolloin Syvänniemen kirkko putkahti eteen yllättäen. Pian alkoi koululaisia tulla kyytiin, yksi, kaksi tai useampi kerrallaan.
*
"Karttula 2 km", poikettiin sinne, lounaaseen. Bussi pysähtyi hetkeksi huoltoaseman pihaan kadun varteen. Sitten ajettiin edelleen luoteeseen valtatielle asti, jota länteen ja luoteeseen, kunnes kaarrettiin lounaaseen ja tultiin Tervon kirkonkylään.
*
Tervosta jatkettiin 25 km ja 25 minuuttia Vesannolle, kiertäen ensin Niiniveden luoteispään kautta. Vesannolla silta vei yli pienen joen, joka laski Kurjenjärvestä Vesantojärveen. Keltaisen puukirkon kohdalta käännyttiin pohjoiseen ja käytiin Vesannon Yhtenäiskoulun ja Lukion portilla kääntymässä. Kaikki koululaiset jättivät bussin ja olin taas ainoa matkustaja.
*
Vesannolla klo 08:15 bussi pysähtyi hetkeksi torille, jossa oli taksiasema ja sadekatos odottajille. Jäin siinä, vaikka huoltoasema ei ollutkaan Teboil, kuten Matkahuolto oli päätepysäkin nimennyt. Teboil olikin vasta puoli kilometriä edempänä lännessä, mutta syrjemmässä, jonne bussi jatkoi matkaa tyhjänä, käväisin paikan myöhemmin katsomassa.
*
Heti tien toisella puolella oli Vesannon kirjasto, joka aukesi klo 9. Kävelin itään, sillan yli ja hetken kaakkoon, jossa olisi Torpparimuseo. Sillankorvasta alkoi moottorikelkkareitti mm. Karttulaan asti. Leveä, heinittynyt, sateen kastelema polku ja leveä silta yli kapean joen, luonnonmetsää.
*
Kävelin pikkuteitä, Gunnarintietä, Vesantojärven länsirantaa pitkin etelään, jossa oli venelaituri ja uimalaituri, jolta ei saanut hypätä. Sekä turvaköysi että nurinpäin olevan Y:n muotoinen laituri rajasivat sisäänsä pienen hiekkaisen uimarannan.
*
Veneilijöille mainostettiin palveluja, mm. wc, juomavettä, keittokatos. Ylöspäin avoimen betonirenkaan sisällä oli risuja ja vieressä halkoja. Vajan seinään oli kiinnitetty pelastamisohjeita, "rauhoita uhria". Rannalle jyrkästi laskeutuvan Rantatien varrella oli pari palvelutaloa, joista toisen päässä ulkopenkillä istui jo kolme ikämiestä juttelemassa keskenään.
*
Poikkesin sisällä keltaisessa puukirkossa. Puiden takia oli vaikea ottaa ulkokuvaa. Kävelin satoja metrejä pohjoiseen (kohti koulua, ohi urheilukentän) nähdäkseni hyvin pienen ortodoksisen rukoushuoneen, keltaisen kivitalon.
*
Vesannon erikoisuusko oli, että useilla pienillä hiekkateillä kiellettiin liikennemerkillä autolla ajo klo 22-06. Niin omakotitalojen "Gunnarinteillä" kuin myös kirkolta rukoushuoneen ohi kouluille vievällä tiellä.
*
Piipahdin kirjastossa, jonka tuulikaapissa oli runsas valikoima asiakkaiden kierrättämiä aikakauslehtiä, kuten Apu, Burda ja Cosmo. Etsin nuortenkirjojen osastolta Anthony Buckeridgen Jennings-sarjaa, mutta Blytonin ja Burroughsin väliltä ei löytynyt. Vilkaisin Helsingin Sanomia, kun muita sanomalehtiä en huomannutkaan, olikohan vain Maaseudun Tulevaisuus. Muitakin asiakkaita kävi, kirjastonhoitaja puhelimessa, pari nettikonetta ja kolmas ovisuussa kirjavalikoiman hakemiselle.
*
Kävin K-kaupassa ostamassa Pirkan suklaisen jäätelötuutin, 60 senttiä. Puhuin mobiilipuhelimessa ja kävelin Teboilille, mutta palasin torin pysäkille. Sadekatoksessa, jonka käyttö kiellettiin muilta kuin bussin tai taksin odottajilta, istui jo keski-ikäinen tai vanhempi mies, joka osti sittemmin bussilipun 17 eurolla Kuopioon.
*
Linja-auto saapui pysäkille hieman jälkeen klo 10:20 ja kuljettaja oli sama nuori nainen kuin aamulla klo 6:30 - 8:15. Kuka sitten oli ajanut edellistä, Vesannolta jo klo 8:20 Kuopioon lähtenyttä bussia? Ostin lipun Tervoon, maksoin 6,10 euroa, ja sinne ajettiin 25 minuuttia.
VESANTO 3 43,0 Per. 1871
K: Puukirkko 1857 C. Ziegler
K: Ortodoksinen rukoushuone 1960
M: Torpparimuseo, vanhainkodin ranta-alue, 3 km kk:sta
P: Kaskikivet, osuustoiminnan muistomerkki, Anu Matilainen
N: Vesamäki 217 m
H: Emäpitäjä: Rautalampi
Miksi? Torpparimuseo?
Milloin? Keskiviikkona 13.8.2014
Pohjolan Liikenteen linja-auto reitille Karttula - Tervo - Vesanto odotti Kuopion linja-autoaseman laiturissa 7, jo 5 minuuttia ennen lähtöaikaa 6:30. Olin ainoa matkustaja, kunnes koululaisia alkoi tulla kyytiin Karttulasta ja Tervosta. Ehkä heitä kertyi luokallisen verran, kaikki Vesannon Yhtenäiskoululle ja Lukiolle asti. Tytöt istuivat yleensä bussin etuosaan, samoin tiede- ja tekniikka-aiheiseen keskusteluun kaverin kanssa suuntautuvat pojat, kun taas poikien muu lössi valui bussin perälle. Kuljettaja oli tummatukkainen nuori nainen aurinkolaseissa.
*
Kuopiossa reitti myötäili junarataa ja moottoritietä lounaaseen, ohi Yliopiston, teknologiatornin ja liikekeskusten, kunnes käännyttiin länteen ja seurailtiin Kallaveden pitkää kapeaa lahtea. Karttulan puolella Pihkainmäki oli ensimmäinen asutuskeskittymä. Bussi vaihtoi asvaltilta pitkälle Ilopuron hiekkatielle, turhaan. Sitten valtatien yli etelään, jolloin Syvänniemen kirkko putkahti eteen yllättäen. Pian alkoi koululaisia tulla kyytiin, yksi, kaksi tai useampi kerrallaan.
*
"Karttula 2 km", poikettiin sinne, lounaaseen. Bussi pysähtyi hetkeksi huoltoaseman pihaan kadun varteen. Sitten ajettiin edelleen luoteeseen valtatielle asti, jota länteen ja luoteeseen, kunnes kaarrettiin lounaaseen ja tultiin Tervon kirkonkylään.
*
Tervosta jatkettiin 25 km ja 25 minuuttia Vesannolle, kiertäen ensin Niiniveden luoteispään kautta. Vesannolla silta vei yli pienen joen, joka laski Kurjenjärvestä Vesantojärveen. Keltaisen puukirkon kohdalta käännyttiin pohjoiseen ja käytiin Vesannon Yhtenäiskoulun ja Lukion portilla kääntymässä. Kaikki koululaiset jättivät bussin ja olin taas ainoa matkustaja.
*
Vesannolla klo 08:15 bussi pysähtyi hetkeksi torille, jossa oli taksiasema ja sadekatos odottajille. Jäin siinä, vaikka huoltoasema ei ollutkaan Teboil, kuten Matkahuolto oli päätepysäkin nimennyt. Teboil olikin vasta puoli kilometriä edempänä lännessä, mutta syrjemmässä, jonne bussi jatkoi matkaa tyhjänä, käväisin paikan myöhemmin katsomassa.
*
Heti tien toisella puolella oli Vesannon kirjasto, joka aukesi klo 9. Kävelin itään, sillan yli ja hetken kaakkoon, jossa olisi Torpparimuseo. Sillankorvasta alkoi moottorikelkkareitti mm. Karttulaan asti. Leveä, heinittynyt, sateen kastelema polku ja leveä silta yli kapean joen, luonnonmetsää.
*
Kävelin pikkuteitä, Gunnarintietä, Vesantojärven länsirantaa pitkin etelään, jossa oli venelaituri ja uimalaituri, jolta ei saanut hypätä. Sekä turvaköysi että nurinpäin olevan Y:n muotoinen laituri rajasivat sisäänsä pienen hiekkaisen uimarannan.
*
Veneilijöille mainostettiin palveluja, mm. wc, juomavettä, keittokatos. Ylöspäin avoimen betonirenkaan sisällä oli risuja ja vieressä halkoja. Vajan seinään oli kiinnitetty pelastamisohjeita, "rauhoita uhria". Rannalle jyrkästi laskeutuvan Rantatien varrella oli pari palvelutaloa, joista toisen päässä ulkopenkillä istui jo kolme ikämiestä juttelemassa keskenään.
*
Poikkesin sisällä keltaisessa puukirkossa. Puiden takia oli vaikea ottaa ulkokuvaa. Kävelin satoja metrejä pohjoiseen (kohti koulua, ohi urheilukentän) nähdäkseni hyvin pienen ortodoksisen rukoushuoneen, keltaisen kivitalon.
*
Vesannon erikoisuusko oli, että useilla pienillä hiekkateillä kiellettiin liikennemerkillä autolla ajo klo 22-06. Niin omakotitalojen "Gunnarinteillä" kuin myös kirkolta rukoushuoneen ohi kouluille vievällä tiellä.
*
Piipahdin kirjastossa, jonka tuulikaapissa oli runsas valikoima asiakkaiden kierrättämiä aikakauslehtiä, kuten Apu, Burda ja Cosmo. Etsin nuortenkirjojen osastolta Anthony Buckeridgen Jennings-sarjaa, mutta Blytonin ja Burroughsin väliltä ei löytynyt. Vilkaisin Helsingin Sanomia, kun muita sanomalehtiä en huomannutkaan, olikohan vain Maaseudun Tulevaisuus. Muitakin asiakkaita kävi, kirjastonhoitaja puhelimessa, pari nettikonetta ja kolmas ovisuussa kirjavalikoiman hakemiselle.
*
Kävin K-kaupassa ostamassa Pirkan suklaisen jäätelötuutin, 60 senttiä. Puhuin mobiilipuhelimessa ja kävelin Teboilille, mutta palasin torin pysäkille. Sadekatoksessa, jonka käyttö kiellettiin muilta kuin bussin tai taksin odottajilta, istui jo keski-ikäinen tai vanhempi mies, joka osti sittemmin bussilipun 17 eurolla Kuopioon.
*
Linja-auto saapui pysäkille hieman jälkeen klo 10:20 ja kuljettaja oli sama nuori nainen kuin aamulla klo 6:30 - 8:15. Kuka sitten oli ajanut edellistä, Vesannolta jo klo 8:20 Kuopioon lähtenyttä bussia? Ostin lipun Tervoon, maksoin 6,10 euroa, ja sinne ajettiin 25 minuuttia.
VESANTO 3 43,0 Per. 1871
K: Puukirkko 1857 C. Ziegler
K: Ortodoksinen rukoushuone 1960
M: Torpparimuseo, vanhainkodin ranta-alue, 3 km kk:sta
P: Kaskikivet, osuustoiminnan muistomerkki, Anu Matilainen
N: Vesamäki 217 m
H: Emäpitäjä: Rautalampi
411. VELKUA
Asukkaita 200 (264 vuonna 1964), EU-kannatus 50,0 % (1994)
(Velkua, Merimasku ja Rymättylä yhdistyivät Naantaliin v. 2009 alusta)
Miksi? Lossit
Milloin? Torstaina 24.4.2003
Yövyttyämme Turussa ajoimme Naantalista Merimaskun läpi Velkuaan. Uusi korkea silta oli korvannut Merimaskun kunnan sisäisen lossin, vaan Velkuassa oli edelleen parikin lossia.
Teersalosta Palvaan vievä lautta kulki 20 minuutin välein. Palvan saaren kirkko ja asutus näyttivät silmiinpistävän köyhiltä, mikä tuntui oudolta Suomen yleensä varsin tasapaksuissa oloissa. Pysähdyimme kirkolle ihmettelemään.
Ajoimme saaren vastakkaiselle rannalle, josta lähti lautta Velkuanmaalle, mutta emme kuitenkaan lähteneet uusille vesille, vaan palasimme jo puolilta päivin Teersaloon. Seuraava kohteemme oli Louhisaaren linna Askaisten kunnassa.
VELKUA 0,2 50,0
K: Pyhän Henrikin puukirkko 1793, Palvan saarella
K: Alttaritaulu 'Kristuksen taivaaseen astuminen'
K: Palvan meritaistelun muisto-pienoislaiva 'Lovisa Eleonora' (1703)
M: Lepolan kotimuseo ja Haukan tilan kotimuseo
R: Velkuankaupunki, torpparikylä saaren keskellä
R: Ryssänuunit Velkuanmaassa
P: Palvan meritaistelun muistomerkki ja 3 sankaripatsasta, kirkon läh.
P: Hukkuneiden muistoristi, Kumpelkari
L: Palvan Pyytinvuori, Pirunpesä, käärmeluolat, jääk.muinaisranta
L: Smörask (Voiastia), Kaurisluodon erikoinen siirtokivi meressä
L: Jatulintarha, Ränninsaari
L: Hiidenkirnu, Kuusluoto
E: Teersalon Aquakulttuuri -puhdistamon jättiakvaario
H: Emäpitäjä: Taivassalo
(Velkua, Merimasku ja Rymättylä yhdistyivät Naantaliin v. 2009 alusta)
Miksi? Lossit
Milloin? Torstaina 24.4.2003
Yövyttyämme Turussa ajoimme Naantalista Merimaskun läpi Velkuaan. Uusi korkea silta oli korvannut Merimaskun kunnan sisäisen lossin, vaan Velkuassa oli edelleen parikin lossia.
Teersalosta Palvaan vievä lautta kulki 20 minuutin välein. Palvan saaren kirkko ja asutus näyttivät silmiinpistävän köyhiltä, mikä tuntui oudolta Suomen yleensä varsin tasapaksuissa oloissa. Pysähdyimme kirkolle ihmettelemään.
Ajoimme saaren vastakkaiselle rannalle, josta lähti lautta Velkuanmaalle, mutta emme kuitenkaan lähteneet uusille vesille, vaan palasimme jo puolilta päivin Teersaloon. Seuraava kohteemme oli Louhisaaren linna Askaisten kunnassa.
VELKUA 0,2 50,0
K: Pyhän Henrikin puukirkko 1793, Palvan saarella
K: Alttaritaulu 'Kristuksen taivaaseen astuminen'
K: Palvan meritaistelun muisto-pienoislaiva 'Lovisa Eleonora' (1703)
M: Lepolan kotimuseo ja Haukan tilan kotimuseo
R: Velkuankaupunki, torpparikylä saaren keskellä
R: Ryssänuunit Velkuanmaassa
P: Palvan meritaistelun muistomerkki ja 3 sankaripatsasta, kirkon läh.
P: Hukkuneiden muistoristi, Kumpelkari
L: Palvan Pyytinvuori, Pirunpesä, käärmeluolat, jääk.muinaisranta
L: Smörask (Voiastia), Kaurisluodon erikoinen siirtokivi meressä
L: Jatulintarha, Ränninsaari
L: Hiidenkirnu, Kuusluoto
E: Teersalon Aquakulttuuri -puhdistamon jättiakvaario
H: Emäpitäjä: Taivassalo
410. VEHMERSALMI
Asukkaita 2 tuhatta (3968 vuonna 1964), EU-kannatus 34,9 % (1994)
(Vehmersalmi yhdistyi Kuopioon v. 2005 alusta)
Miksi? Saaristotiet
Milloin? Maanantaina 18.7.2005
Ajoimme Juankoskelta lounaaseen kohti Vehmersalmea. Poikkesimme Juankoskeen kuuluvalla Muuruvedellä laivalaiturilla. Jatkoimme Riistaveden kylän läpi.
Eksyimme epäselvästä tienviitattomasta <<< >>> risteyksestä vahingossa itään, pikkuteille Rötikköön, mistä seurasi 20 kilometriä ylimääräistä ajoa, ennen kuin pääsimme suuntaamaan länteen kohti Vehmersalmea.
Vehmersalmen kirkonkylässäkin oli ennen ollut lossi, mutta nyt vain komea silta Soisalon saareen, josta olisi voinut kiertää Puutossalmen kautta luoteeseen Kuopioon. Ajoimme kuitenkin etelään, Räsälän kautta 536-tietä Leppävirralle, jolla oli vauraannäköinen, miellyttävä kirkonkylä.
VEHMERSALMI 2 34,9 Per. 1922
K: Tiilikirkko 1920 Josef Stenbäck
K: Alttaritaulu 'Jeesus Getsemanessa' August Ripatti
P: Kirkonkylän sankaripatsas 1950 Alpo & Nina Sailo
P: Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki 1972 Oka Karvonen, kk.
M: Kotiseutumuseo
P: Puutosmäen sankaripatsas 1951 Viljo Savikurki
P: S/s Louhen haaksirikon muistokivi 1965 Eero & Seija Aijö, Enonlahti
L: Kirkonkylän luontotaival, 5 km
L: Litmaniemen kaunis saaristotie Heinävedelle
E: Kivi- ja kasvipiha yläasteen koulun pihassa, kk.
V: Puutossalmen lossi Soisalon saarelta Kuopion suuntaan
V: Kallavesi, Suvasvesi
(Vehmersalmi yhdistyi Kuopioon v. 2005 alusta)
Miksi? Saaristotiet
Milloin? Maanantaina 18.7.2005
Ajoimme Juankoskelta lounaaseen kohti Vehmersalmea. Poikkesimme Juankoskeen kuuluvalla Muuruvedellä laivalaiturilla. Jatkoimme Riistaveden kylän läpi.
Eksyimme epäselvästä tienviitattomasta <<< >>> risteyksestä vahingossa itään, pikkuteille Rötikköön, mistä seurasi 20 kilometriä ylimääräistä ajoa, ennen kuin pääsimme suuntaamaan länteen kohti Vehmersalmea.
Vehmersalmen kirkonkylässäkin oli ennen ollut lossi, mutta nyt vain komea silta Soisalon saareen, josta olisi voinut kiertää Puutossalmen kautta luoteeseen Kuopioon. Ajoimme kuitenkin etelään, Räsälän kautta 536-tietä Leppävirralle, jolla oli vauraannäköinen, miellyttävä kirkonkylä.
VEHMERSALMI 2 34,9 Per. 1922
K: Tiilikirkko 1920 Josef Stenbäck
K: Alttaritaulu 'Jeesus Getsemanessa' August Ripatti
P: Kirkonkylän sankaripatsas 1950 Alpo & Nina Sailo
P: Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki 1972 Oka Karvonen, kk.
M: Kotiseutumuseo
P: Puutosmäen sankaripatsas 1951 Viljo Savikurki
P: S/s Louhen haaksirikon muistokivi 1965 Eero & Seija Aijö, Enonlahti
L: Kirkonkylän luontotaival, 5 km
L: Litmaniemen kaunis saaristotie Heinävedelle
E: Kivi- ja kasvipiha yläasteen koulun pihassa, kk.
V: Puutossalmen lossi Soisalon saarelta Kuopion suuntaan
V: Kallavesi, Suvasvesi
409. VEHMAA
Asukkaita 2 tuhatta (3826 vuonna 1964), EU-kannatus 40,9 % (1994)
Miksi? Keskiaikainen kivikirkko
Milloin? Keskiviikkona 25.8.1999
Lähdin Matka-Autojen bussilla klo 7 Helsingistä Turkuun. Aamulla oli kylmää, +8 Celsiusta, matkan varrella esiintyi sumua. Sibelius-puistolta lähti kaksi juppia Saloon. Täti oli menossa Piispanristiin vaihtaakseen Saaristolinjalle. Loputkin matkustajat jäivät pikavuoropysäkeille. Olin ainoa, joka jatkoi Turun linja-autoasemalle, jossa oli vähennetty ja siirrelty bussilaitureita.
Turusta jatkoin klo 9:45 toisella bussilla Vehmaalle 45 km. Ajoimme ohi Nousiaisten taajaman Nummen sekä Mynämäen linja-autoaseman kautta. Vinkkilässä pysähdyttiin. Painoin stop-nappia Vehmaan kirkon alapuolella. Kävelin mäen ylös. Kuvasin kirkon sisältä. Vanhassa kellotapulissa oli käymälä. Hautausmaa oli varustettu kartalla! Aikaani kului Vehmaalla kolme varttia, klo 10:50 - 11:35.
Lähdin kävelemään etelä-lounaaseen kohti Taivassaloa. Ensin 3 km suoraan etelään nelinumeroista tietä, sitten käännyin lounaaseen kartan numeroimattomalle tielle kohti Onnikmaata, jonne kertyi matkaa 9 km. Ylitin reitillä kaksi siltaa ja näin tiellä kaksi käärmeen raatoa, joista isompi oli kyy. Asutustie. Maamies postilaatikollaan. Kännykkämastoja. Peltolakeuksia tai metsää. Taivassalon punertavia graniittilohkareita, hautakivinä tuttuja, oli varastoitu hiekkakentälle tien varteen.
Kunnanraja oli siltojen ja Onnikmaan puolivälissä. Onnikmaalta jatkoin kolminumeroista tietä 4 km etelään Taivassalon kirkonkylään. Kävelin Vehmaalta Taivassaloon arviolta 16 km vajaassa kolmessa tunnissa, 11:35 - 14:20. Vaihtoehtoinen kaakkoisempi maantiereitti Rautilan kautta olisi ollut pari kilometriä pitempi.
VEHMAA 2 40,9 Per. 1869 (r. Vemo)
K: Pyhän Margaretan keskiaikainen kivikirkko 1340/1450
K: Kirkon sisustus 1844 P.J. Gylich, krusifiksi 1972 Jussi Vikainen
K: Alttarilasimaalaus 1974 Hilkka Toivola
K: Kirkon eteläoven yllä veistos 'Kärsivä Kristus' 1300-luvulta?
K: Uusklassillinen kivinen kellotapuli 1826 A.W. Arppe
K: Stackelbergin ja Eneskjöldin empire-hautakappelit 1800-
M: Huolilan kotiseutumuseo ja Kivityömuseo, kk.
M: Sotamiehen torppa, kk.
R: Nuhjalan kartano, tiilinen rokokoo-päärak. 1760 C.F. Schröder
R: Amberlan kartano
P: Laittisten ja Tarvolan kappelikirkkojen muistomerkki, Jussi Vikainen
P: Sankaripatsas ja 'Työn patsas', Jussi Vikainen
L: Vehmassalmen vuono
L: Itämeren rantavallit
L: Suuri postitie, viitoitettu polkupyöräreitti Turku-Ahvenanmaa
N: Vehmaan punaisen graniitin avolouhoksen jätekivivuori, Uhlu
Miksi? Keskiaikainen kivikirkko
Milloin? Keskiviikkona 25.8.1999
Lähdin Matka-Autojen bussilla klo 7 Helsingistä Turkuun. Aamulla oli kylmää, +8 Celsiusta, matkan varrella esiintyi sumua. Sibelius-puistolta lähti kaksi juppia Saloon. Täti oli menossa Piispanristiin vaihtaakseen Saaristolinjalle. Loputkin matkustajat jäivät pikavuoropysäkeille. Olin ainoa, joka jatkoi Turun linja-autoasemalle, jossa oli vähennetty ja siirrelty bussilaitureita.
Turusta jatkoin klo 9:45 toisella bussilla Vehmaalle 45 km. Ajoimme ohi Nousiaisten taajaman Nummen sekä Mynämäen linja-autoaseman kautta. Vinkkilässä pysähdyttiin. Painoin stop-nappia Vehmaan kirkon alapuolella. Kävelin mäen ylös. Kuvasin kirkon sisältä. Vanhassa kellotapulissa oli käymälä. Hautausmaa oli varustettu kartalla! Aikaani kului Vehmaalla kolme varttia, klo 10:50 - 11:35.
Lähdin kävelemään etelä-lounaaseen kohti Taivassaloa. Ensin 3 km suoraan etelään nelinumeroista tietä, sitten käännyin lounaaseen kartan numeroimattomalle tielle kohti Onnikmaata, jonne kertyi matkaa 9 km. Ylitin reitillä kaksi siltaa ja näin tiellä kaksi käärmeen raatoa, joista isompi oli kyy. Asutustie. Maamies postilaatikollaan. Kännykkämastoja. Peltolakeuksia tai metsää. Taivassalon punertavia graniittilohkareita, hautakivinä tuttuja, oli varastoitu hiekkakentälle tien varteen.
Kunnanraja oli siltojen ja Onnikmaan puolivälissä. Onnikmaalta jatkoin kolminumeroista tietä 4 km etelään Taivassalon kirkonkylään. Kävelin Vehmaalta Taivassaloon arviolta 16 km vajaassa kolmessa tunnissa, 11:35 - 14:20. Vaihtoehtoinen kaakkoisempi maantiereitti Rautilan kautta olisi ollut pari kilometriä pitempi.
VEHMAA 2 40,9 Per. 1869 (r. Vemo)
K: Pyhän Margaretan keskiaikainen kivikirkko 1340/1450
K: Kirkon sisustus 1844 P.J. Gylich, krusifiksi 1972 Jussi Vikainen
K: Alttarilasimaalaus 1974 Hilkka Toivola
K: Kirkon eteläoven yllä veistos 'Kärsivä Kristus' 1300-luvulta?
K: Uusklassillinen kivinen kellotapuli 1826 A.W. Arppe
K: Stackelbergin ja Eneskjöldin empire-hautakappelit 1800-
M: Huolilan kotiseutumuseo ja Kivityömuseo, kk.
M: Sotamiehen torppa, kk.
R: Nuhjalan kartano, tiilinen rokokoo-päärak. 1760 C.F. Schröder
R: Amberlan kartano
P: Laittisten ja Tarvolan kappelikirkkojen muistomerkki, Jussi Vikainen
P: Sankaripatsas ja 'Työn patsas', Jussi Vikainen
L: Vehmassalmen vuono
L: Itämeren rantavallit
L: Suuri postitie, viitoitettu polkupyöräreitti Turku-Ahvenanmaa
N: Vehmaan punaisen graniitin avolouhoksen jätekivivuori, Uhlu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
