585. Bussilla Lontoosta Cambridgeen

Canterburyn jälkeen Eurolinesin linja-auto ajaa tiistaina 7.10. Lontooseen kaakosta Greenwichin valtavien autioiden ruohokenttäisten puistojen halki. Tuntuu vaikuttavalta tunnistaa näkemistään rakennuksista ja maamerkeistä olevansa Greenwichissä, eräässä maantieteellisessä nollapisteessä.
.
Matkalla Kaakkois-Englannissa näen loputtomasti mutkittelevia kyläteitä, kaarteita ja alamäkiä. Autojen on vaikeata mahtua pikkuteille, mutta seassa puikkelehtii kaksikerrosbussejakin ohi parin-kolmen kerroksen talojen alakertojen kadunvarsiputiikkien. Brittiläistä kyläelämää!
.
Lontooseen tultuamme yllättäen eteemme avautuu Westminsterin silta, Parlamenttitalo ja Big Benin torni Thamesin vastarannalla. Ajammekin tällä kertaa kaupunkiin oikein paraatiportin kautta, jatkaen Buckingham Palace Roadille ja Victoria Coach Stationille. Saavumme pääteasemalle kello 10, kaksi tuntia aikataulusta myöhässä, koska Calaisin rajatarkastukset viivästyttivät meidät tarkoitettua myöhempään Kanaalin alittavaan junaan.
.
Tutkimme ensin Victorian linja-autoasemaa, sen pitkää ja mutkittelevaa käytävähallia, joka jakautuu kahteen osaan, joiden välillä täytyy ylittää ulkona bussien ajotie. Näen opasteviittoja bussilaitureille 2-20, 21-39... sekä lipunmyyntihalliin, jossa ostajat jonottavat kaiteiden rajaamassa pilttuussa, jonka suulta vuoroon tuleva lähtee valotaulun näyttämälle luukulle. Meille osuu luukku 7, jolla palvelee ikivanhan näköinen mustaihoinen mies.
.
"I'd like to have return tickets to Cambridge and Dublin!" Kädessäni on A5-paperiarkki, jolle olen internet-aikataulun mukaisesti kirjannut paikat ja ajat. Ukko viittaa kutsuvalla sormella ottavansa mielellään paperin vastaan. Ensiksi hän kysyy, tuleeko Juusolle vieressäni myös samat liput, sekä maksutapamme. "Yes, the very same!" sanoo Juuso. Minä maksan puntina käteisellä ja Juuso MasterCardilla.
.
Virkailijaukko naputtelee hitaasti tietoja ja viittaa ostajalle näkyvälle isolle näyttötaululle, jonka valikko täyttyy, ihan luonnospaperini mukaisesti:
London Victoria, 7.10. klo 15:30,
Cambridge Drummer St. klo 17:45...
paluu 9.10. klo 8:15...
Hinta minulle 14,50 puntaa meno-paluu.
.
Seuraavaksi Dublinin reissun paluumatkan kohdalla tuleekin ongelmia. Eikö bussissa olekaan tilaa, tähänkö Irlantiin pääsy tyssäsi? Varausjärjestelmä kaatuu, mutta ukko soittaa jonnekin puhelimella ja matka järjestyy! Hinnaksi minulle tulee 47+3=50 puntaa.
.
Maksan käteisellä ja saan a) 2 reikäkortin kokoista pahvikorttia Cambridgeen sekä b) pehmeän käsinkirjoitetun lippuvihon Dubliniin.
.
Seuraavaksi Juusolle samanlaiset liput, saman aikataulupaperini avulla, MasterCardilla maksaen. Aikaa kuluu yhteensä jopa 20 minuuttia, mutta 8 lippua ostaen ja tietokonejärjestelmän kaaduttua.
.
Juuso is starving. Etsimme kadulta ruokapaikkaa. "Eating + Shopping" mainostaa jo viereinen kortteli Buckingham Palace Roadin toisella sivulla, kaakkoispuolella, Green Linen asemalla, mutta jatkamme kävellen Victorian rautatieasemalle ja kierrämme sen ylähalleja. Ohitamme hampurilaisten ja pizzojen paikat, kunnes saavumme klo 11, lounasaikaan, pubimaiseen Mollyyn.
.
Juuso tilaa Mollyn tiskiltä kana-annoksen, minä halvemman lasagnen, n. 5-6 puntaa. Saamme yhteisen numerokilven peränurkan pöytäämme, josta on, yläkerrasta, näköala alas asemahalliin. Iso vesilasillinen juomaksi tuodaan ensin, myöhemmin tarjoilijatyttö tuo annokset. Hyvää! Hidas syöminen. Juuso rohmuaa pöydästä maustepusseja taskuihinsa.
.
Puoliltapäivin olemme ulkona. Juuso rasittuu autoliikenteen katumelusta ja ihmisvilinästä, lisukkeinaan rakennustöitä ja poraamista! Poikkeamme pikkuteille itään, risteillen sik-sakkia kohti Thamesia. Ohitamme suurten puiden varjostaman puistoaukion valtavan Westminster Hospitalin vieressä, jossa on joitakuita istuskelijoita ja uskomaton hiljaisuus melun jälkeen.
.
Saavutamme joen. Rannalla on Victoria Tower Gardens. Poliiseja partioi sen pensaikoissakin. Turisteja istuu penkeillä Thamesia ihailemassa. Vastarannalla London Eye -maailmanpyörä pyörii hitaasti, päästen ympäri puolessa tunnissa. Kierrämme parlamentin ja Westminster Abbeyn (pääsymaksu, jono). Turistilaumoja! Patsaina mm. Winston Churchill.
.
Paluumatkalla kohti Belgraviaa sivuutamme kuninkaalliset tallit, Royal Mews. Sitten Eaton Square, King's Road -puistokatu... "Kahden kerroksen väen" kolme kerrosta ja kellarin käsittäviä kauniita taloja erivärisinä riveinä. Pääoven vierestä laskeutuvat aina rappuset alas kellarin ovelle.
.
Näemme kun joku vanha pääri lähtee juuri kotoaan piippu hampaissaan kohti loistoautoaan, vierellään nuorempi jakkupukunainen, ehkä sihteeri. Eaton Terrace. Lopulta istumme aukiolla Pimlico Roadin varrella, kunnes kävelemme Victorian linja-autoasemalle klo 15.
.
Cambridgen bussi lähtee laiturilta 2, mutta valotaululla on vasta samalta ovelta lähtevä Oxfordin auto klo 15:10. Penkkiryhmän istujat menevät aikanaan siihen. Tyhjäänkin bussiin menee kuski, mutta Cambridgen tietoja (lähtö klo 15:30) ei vain ilmaannu valonäyttöön.
.
Vasta viittä vaille puoli neljä kutsuu nuori rento kuljettaja meitä odottajia autoonsa. Mutta ei sinne paljon matkustajia tulekaan, kymmenkunta. Pakistanilainen täti ajaa vain Itä-Lontoon Stratfordiin. Joku eukko puhuu aivan kuin TV-sarjan "Mennään bussilla" aikamiespoika-bussikuskin äiti eli Doris Hare. Vielä joku jakkupukuinen virkanainenkin tulee bussiin.
.
Ajomatkasta muodostuu sight-seeing pitkin Thamesin pohjoista rantaa! Monumentteja ja Lontoon City, Stock Exchange. Liikenainen nousee kyytiin. Re-Swiss-vakuutusyhtiön kynttilän tai kurkun muotoinen pilvenpiirtäjä on rakenteilla.
.
Aldgaten jälkeen ajetaan yhä itään. Näen ulkona monikulttuurista kirjavuutta, pikkupuoteja puotien perään ja siirtomaista kotoisin olevia ihmisiä. Stratfordissa vaihtuu osa bussin matkustajakunnasta.
.
Tunnin ruuhkamatkan jälkeen tiheästi asuttu Lontoo loppuu ja aletaan ajaa moottoritietä kohti pohjoista, kovaa vauhtia avarien maalaismaisemien halki. Kuin Espoon Länsiväylällä vuonna 1970 "Niittykumpuineen", tulee mieleeni.
.
.
**
CAMBRIDGE, tiistaina 7.10.
.
Ennen Cambridgea on Trumpington Car Park & Ride, jossa pyörähdämme ympäri, vaihtamatta kuitenkaan matkustajia. Sitten ajamme Cambridgen katuja, jossa on maaseutukaupunkimaista. Seuraan kartasta mutkia ja käännöksiä, kunnes saavumme Drummer Streetin bussiasemalle, ahtaalle, ruuhkaiselle kujansuulle kello 17:45.
.
Kävelemme itäkaakkoon: Parker Street, Parkside ohi Parker's Place -puistokentän oikealla puolella, palo- ja poliisiaseman vasemmalla puolella. Liikennevaloista yli autojonoisen East Roadin, sitten Mill Road katuvarren puoteineen ja käännös oikealle Tenison Roadille kohti etelää. Ruskeita britti-rivitaloja.
.
Devonshire Roadin kulmassa sijaitsee Cambridgen retkeilymaja, Youth Hostel, jonne saavumme klo 18:15. Mukava majatalonisäntä, warden, pitkä, hauska heppu, kummallisin silmin. Hän muistaa heti, kuka kumma oli varannut paikan etukäteen...
.
Juuso, ilman retkeilymajajärjestön jäsenyyttä, maksaa lisämaksua punnan yöltä ja saa jäsenkortin, johon liimataan 2 keräilymerkkiä. Jäsenkortit jäävät talteen vastaanottoon. Saamme kummalliset kiilannäköiset avaimet, A5-esitemonisteen, jossa kerrotaan huoneen ja petien numerot sekä vielä ilmaisen Canbridgen kaupunkikartan.
.
Sokkeloisen talon käytävän päästä, TV-huoneen vierestä, nousevat portaat. Toisessa kerroksessa on kahden kävijän käymälät, kaksi yksittäistä vessaa sekä kaksi suihkuhuonetta. Varoitus: "Mind the steps!" Portaissa on heti nousun jälkeen askelmia takaisin alaspäinkin!
.
Kolmannesta kerroksesta löytyy huone 9. Avainkiila tulee työntää alhaalta pohjaan asti ja sitten vääntää pyöreää ovennupia. Ei onnistu, mutta sisältä avataan meille. Salissa on vasta yksi asukas, mutta kaikki vuoteet täyttyvät yöhön mennessä.
.
Huoneessamme on 8 vuodetta neljässä kerrossängyssä, n:ot 27+28 ovat ikkunan vieressä. Oven suulla on pesuallas, lavuaari. Vuoteiden väleissä erikokoisia lukittavia vaatekaappeja ja sullomme reppumme sellaisiin.
.
Lähdemme Juuson kanssa etsimään Corn Exchangea, jossa esitetään rock-konsertti huomenna. Kävelemme nyt Tenison Roadin eteläpäästä länteen Station Roadia Hills Roadille kohti luodetta. Matkan varrella on mm. synkkä kirkko sekä hotelli. Ilta pimenee jo.
.
St. Andrew's Streetiltä käännymme lounaaseen Downing Streetille, jolta käännymme umpikujalle liian aikaisin, ennen Corn Exchangea. Vähitellen löytyy Lion Yard Shopping Center, jonka kirjasto sulkeutuu klo 19. Löytyy konserttitalokin sekä vastapäätä Benet Streetin turisti-info ja lipunmyynti - mutta tältä päivältä jo suljettuina.
.
Pimeän kauppatorin laidalla on ruokakauppa Marks & Spencer, mutta emme keksi siellä mitään ostettavaa. Lähdemme kovin heikosti valaistuja katuja pitkin kohti Jesus Lanen ostoskeskusta, joka onkin (illalla suljettu) vaateputiikkikeskittymä. Matkan varrella Sidney Streetillä on kuitenkin Sainsburyn ruokakauppa, josta ostan inkivääriolutta ja Juuso kuuden pakkauksen jäätelöpuikkoja, joita syömme synkillä kaduilla.
.
Opiskelijoita vilisee raiteilla, mutta yliopiston rakennusten pihat ja katuosuudet ovat pimeinä ja katuvalaistus niukkaa. Monille kaduille ja kujille ei näe kulkea, on paras käyttää vain muutamia valaistuimpia pääteitä.
.
Pyörimme bussiasemalla ja lähdemme klo 20:30 etelään kohti retkeilymajaa. Jutellessamme kuljemme Hills Roadia ohi Station Roadin risteyksen, kunnes Juuso huomaa kääntyä takaisin tien alkaessa sivuta outoa metsää.
.
Eroamme Tenison Roadin kulmassa, koska haluan käydä uudelleen juna-asemalla, jolle tulin edellisellä kerrallani Cambridgessä vuosia sitten. Asema on kirkkaasti valaistu ja juna purkaa sinne juuri matkalaisia. Päivällä junavuoroja kulkee 4 tunnissa. Poimin mukaani rautateiden esitteitä.
.
Talsin retkeilymajaa sivuavia pikkukatuja. Ikkunasta näen Juuson ja joukon muita oleskelevan pohjakerroksen TV-huoneessa. Ylimmän kerroksen makuusalista tihkuu valoa verhojen lomasta. Ulko-oven vieressä, sokkeloisen talon ikkunaseinustalla kulkee pelisaliin vievä käytävä, jonka varrella on ikkunalautametreittäin turistiesitteitä. Kuulen biljardipallojen paukahtelua kauempaa.
.
Makuusalissa viereisen kerrossängyn ovat asuttaneet nuoret pojat, joiden äiti nukkuu naisten puolella. Isoveli avaa minulle oven, kun en osaa vieläkään käyttää avainta. Joku asukas haluaa sammuttaa valon klo 23. Juuso lataa silloin vielä kameransa akkua.
.
.
***
CAMBRIDGE, keskiviikkona 8.10.
.
Heräämme aamulla klo 7:30. Majoitushintaan kuuluu lakanoiden lisäksi aamiainen, British or Continental. Annan kupongin jäpikälle aamiaishuoneen tiskin taakse. Vitriinissä on riisimuroja ja vaikka mitä esillä, mutta jäpikkä hakee tarjottimellisen keittiöstä. "Toast?" hän kysyy, ja lisää 2 paahtoleipää aiempien juusto- ja leikkeleviipaleen, pullan, voinapin ja jogurtin seuraksi.
.
Juuso maistaa vain lusikallisen mustikkajogurttia, hän ei voi sietää piimää sokerisenakaan. Kahvia saa nauttia automaatista rajoituksetta, otan 2 kahvia ja yhden kaakaon, Juuso nappaa myös appelsiinimehua. Syömme hitaasti nautiskellen, luen samalla myös sanomalehteä.
.
Lähden ulos talosta makuusalin kautta klo 9:40. Juuso menee suihkuun. Aiomme tavata kirjastossa klo 11. Kävelen taas itäistä tietä laskien huomista varten kävelyajan bussiasemalle: 25 minuuttia, mutta siitä ainakin 5 minuuttia katselen näyteikkunoita. Lisäksi 2 paloautoa lähtee asemaltaan pillit soiden.
Lontoon-bussi onkin saapuessani juuri lähdössä. Kävelen bussiasemalta puiston halki kohti itää. Christ's Pieces, New Square, Fitzroy Street ja Grafton Centre -ostoskeskus, moderni kuin Helsingin Forum. Aikaani kuluu mm. siistissä kirjakaupassa. Matkaesitteitäkin yhä poimin.
.
Bradwell's Courtissa bussiaseman vieressä huomaan jäännöseriä myyvän kirjakaupan, jossa on halvemmat postikortit kuin muualla: 40 p (eikä 45-50 penniä). Päätän käydä myöhemmin.
.
Lion Yardin kirjaston lehtiosasto on 3. kerroksessa, luen siellä mm. Morning Staria klo 11:30 asti, sitten etsin Juusoa myös 2. kerroksesta, ja siellä luonnontieteilijä onkin tähtitieteen hyllyn äärellä. Jätän lastenosaston sarjakuvakoriin suomalaisen Aku Ankan ja ilmaislehtihyllylle Six Degrees'in (Helsinki). Paljon nettipäätteitä on tarjolla asiakkaille.
.
Juuso oli aamulla saanut ostettua konsertti-lippunsa (20 puntaa), tosin vain eurojaan vaihtamalla, koska MasterCard ei enää toiminutkaan (luottorajan ylityksen vuoksi, selvisi vasta Suomessa).
.
Lähdemme valokuvaamaan yliopiston rakennuksia länteen. Turisteja ohjataan määrätyille sisäänkäynneille, kun taas opiskelijat vilistävät omia reittejään.
.
Kävelemme jokirantaan The Backs -puistoon, jonka taustana college-rakennukset näkyvät komeimmillaan. Joella opiskelijat sauvovat ruuhilla turistikierroksia (maksu 12 puntaa/hlö) tai veneen voi vuokrata omaan käyttöön. Brittityttö näkyy juuri kuljettavan veneellä yksinäistä japanilaistyttöä.
.
Kiellot ja ojat rajoittavat kulkureittejä, mutta ohitamme silti joitakin kieltotauluja (toisin kuin keski-ikäinen, banaania syövä setä) ja päädymme St. John's Collegen pihoille. Livahdamme lopulta ulos lipunmyynnin (2 puntaa) kautta käytyämme wc:ssä ja tarkastettuamme, ketkä professorit olisivat huoneissaan paikalla - mekaanisen kellokorttilaitteen mukaan.
.
Käymme pyöreässä kirkossa. Ilmakuvien filmiesityksestä pitäisi maksaa. Esitteitä on jopa viroksi. Allekirjoitan adressin, joka vaatii muslimeille oikeutta erota uskonnostaan.
.
Kävelemme joen luoteispuolelle Magdalene Streetiä, nousemme Castle Moundille katsomaan ja kuvaamaan näköalaa. Sitten jokirantaa ja joen yli Jesus Greenin puistoon. Puukujia. Uimala. Vesilintuja. Victoria Avenueta ja Emmanuel Roadia Christ's Piecesin Prinsessa Dianan puistoon istumaan.
.
Juuso yrittää vaihtaa vanhentuneita lanttejaan uusiksi pankissa ja postissa, jotka jonotuksen jälkeen lähettävät yrittämään toinen toisiinsa. Sitten hän heittää vanhat kolikot roskalaatikkoon.
.
Juuson tulee taas nälkä ja hän lähtee Mill's Roadille syömään 3 punnalla kiinalaisia kevätkääryleitä. Käyn Amnestyn antikvariaatissa ja sen jälkeen kysymässä Juusolta, onko annos hintansa arvoinen, mutta hän ei vielä osaa sanoa, joten eroamme kiinalaisravintolassa noin kello 16.
.
Kiiruhdan Bradwell's Courtin halpakirjakauppaan, josta ostan 8 kuvakorttia, mutta postimerkkejä ei myydä. Lisäksi ostan 75 pennillä 3-vuotiaalle Kirsimarjalle pomppiskirjan keksinnöistä.
.
Valoisaan aikaan ehdin vielä The Backsien eteläosiin. Ehdin nähdä King's Collegen upean pihan. Kirkkokonsertteja olisi tarjolla ilmaiseksi klo 18.
.
Illan pimetessä vietän aikaa Sainsburyn elintarvikekaupassa ostaen jogurttia ja 'skotlantilaisia munia' (keitettyjä, kuorittuja ja leivitettyjä). Kun en ota muovikassia, saan palautusta 1 pennin laskun loppusummasta!
.
Poikkean kirjakaupoissa, eikä kirjastolle enää jääkään paljon aikaa. Jätän 'UPM Watch' -lehden Donna Tartt -kansineen kirjakaupan viereen ilmaisjakelulehtilaatikkoon.
.
ELP-yhtyeen kosketinsoittajan Keith Emersonin (syntyi 1944 - ampui itsensä 2016) sekä hänen Nice-yhtyeensä konserttia kuuntelen klo 20:30-21 ulkona vanhan Corn Exchange -rakennuksen puisten sivuovien kohdalla. Haen esitteitä eteisestä, kun pääovi ulos on auki koko ajan ja 2 lipuntarkastajaa odottelee peremmällä. Konserttiin näkyi menevän niin rehtori Nils Mattsenin tai hyvin keski-ikäisen näköisiä ukkoja kuin Beatles-tukkaisia opiskelijoita.
.
Eräs moppipää pinkoo myöhässä Corn Exchange -katua ja hämmästyy nähdessään minut sivuoven syvennyksessä kuuntelemassa. Hän jatkaa juoksuaan kulman taakse pääovelle. Satelee joitakin vesipisaroita. Keith Emerson soittaa populaarimpaa versiotaan Sibeliuksen Karelia-sarjasta ja yleisö suo hänelle aplodeja. Kadulla ohi kulkevat opiskelijaryhmät eivät piittaa.
.
Palaan retkeilymajalle klo 21:30 ja menen saippuapusseineni suihkukoppiin riisuutumaan ja peseytymään. Samalla reissulla parran ajelu. Viereinen suihkuhuone on tyhjä koko ajan. Tuntia myöhemmin, kun menen makuusaliin, Juusokin on palannut konsertista. Seuraa hyvä yöuni.
.
.
****
LONTOOSEEN, torstaina 9.10.
.
Cambridgessa torstaina ylösnousu klo 6:50, repun pakkaaminen ja wc-käynti. Checking-out jo klo 7:20. Saamme takaisin retkeilymajakorttimme mukavalta wardenilta: "Ette kai aio jäädä ensi yöksi?", "Ei, mutta syömme kuitenkin ensin aamiaisen..."
.
Päällysvaatteet tuolinselustalle ja reppu ruokapöydän alle. Odotusta aamiaisajan alkuun klo 7:30, vain eräs vanha ukko on jonossa edellämme. Keittiön jäpikkä ei vuoksemme aloita ruoan jakoa etuajassa vaan - myöhässä. Ehdimme syödä vain 15 minuuttia. Juuso ottaa brittiläisen aamiaisen, pekonia ja munaa ja makkaraa, minä saman kuin eilen, mustikkajogurtinkin. Kahvia ja kaakaota juomiksi.
.
Kiiruhdamme suotta hikeen asti klo 8:15:n bussille itäistä reittiä klo 7:50-8:07. Bussi alkaa vasta ottaa matkustajia sisään klo 8:15 ja väljyyttä riittää autossa. Luomme viimeiset silmäyksemme bussin ikkunasta Cambridgeen. Pian ollaan jo Trumpingtonissa ja maaseututaipaleella. Bussiin nousee ihan selviä turistejakin.
.
Ensimmäiset matkustajat jäävät pois Lontoon Aldgatessa. Emme ehdi heidän mukaansa, vaan alamme odottaa seuraavaa pysäkkiä. Ajamme Cityn läpi. Lopulta Kleopatran neulalla lähtee turistipari ulos ja me myös.
.
*****
(583. Silja Express Göteborgiin)
(584. Bussilla Kanaalin tunnelin läpi)
(585. Bussilla Lontoosta Cambridgeen)
JATKUU:
586. Bussilla Lontoosta Dubliniin