torstai 17. kesäkuuta 2010

86. JYVÄSKYLÄN MLK.

Asukkaita 31 tuhatta (24404 vuonna 1961), EU-kannatus 52,1 % (1994)

Jyväskylän maalaiskunta yhdistyi Jyväskylään v. 2009 alusta.

Miksi? Tikkakosken lentoasema. Vaajakosken kanava.

Milloin? Maanantaina 6.5.1974. Keskiviikkona 4.9.2019.

TOUKOKUUSSA 1974 lensin Vantaalta Finnairin suihkukoneella koululaisten Taloustietokilpailun loppukisaan Jyväskylään. Tikkakoskelta, Jyväskylän (maalaiskunnan) lentoasemalta, oli kaupunkiin 20 km:n bussimatka, joka pitikin maksaa erikseen. Istuin etupenkillä, en ollut varannut rahaa. Rahastaja sivuutti minut ensikierroksellaan, mutta lupasi palata. Kaivelin lompakostani 3 mk 50 penniä. Seuraavana päivänä koitti sama reitti toiseen suuntaan. Paluulento pienellä Convair Metropolitan -potkurikoneella, ilmakuopissa pomppien.

**

SOK:n tehtaista, tulitikuista ja Pandan makeisista tunnettua Vaajakoskea olen nähnyt monesti Päijänteen itäkautta kulkeneiden pikavuorojen ikkunoista.
Kesäkuun viimeisenä sunnuntaina 28.6.2009 ajoimme pikkuautolla Vaajakosken teollisuustaajaman ohi Laukaan Lievestuoreelle ja saavuimme puoliltapäivin pieneen huvipuistoon, jonka nimi on Nokkakivi (Laukaa).

***
SYYSKUUSSA 2019 kävelin Jyväskylästä Vaajakoskelle:

Kello 6:25 Helsingistä lähtenyt Onnibussi lähestyy Jyväskylää 3,5 tuntia myöhemmin, itäpuolelta Vaajakosken kanavan ja Naissaaren kautta. Lopuksi 7 km länteen Vaajakosken moottoritietä. Jyväsjärvi tulee esiin, rantaa kiertää kävelytie, vastarannalla Jyväskylän komeimmat pilvenpiirtäjät. Tie tekee U:n muotoisen mutkan lahden ympäri pohjoisen kautta.
.
Kello 10:05 aion heti kävelemään rantareittiä kohti Vaajakoskea (Jyväskylän Maalaiskunnan entistä keskusta). Aluksi kävelysilta Rautatieaseman yli etelään Lutakkoon, jossa on messukeskus Paviljonki. "Konttoriaukiolle" on pystytetty vaneritehtailija Wilhelm Schaumanin (1857-1911) patsas. Valtavan korkea punatiilinen savupiippu!
.
Puistikkoon on istutettu nimikkopuut tusinalle ralliautoilijalle Timo Mäkisestä alkaen. Luen esittelytaulusta huvittuneena, että Timo Salonen sai lempinimen "Löysä", koska kilpaili vain toisella kädellä rattia ohjaillen.
.
Rannalla tuulee, lämpötila 14 astetta, tummat pilvet uhkailevat sateella, mutta iso Jyväsjärvi on kaunis syyskuun alussa. Tehtailijan vanha palatsi on kierrettävä sisämaan kautta, sitten heti paluu rantaan. Koiranuittopaikka.
.
Parin kilometrin kävelyn jälkeen (koristeeksi ripustetun hevosenkengän muotoista reittiä) vaihteluna rantaviivalle pieni havupuista tuuhea niemi, jonka eteläkärjessä käväisen. Idempänä uimarannalla touhuaa päiväkotiryhmä. Pohjoiseen olisi kävelysilta Halssilaan.
.
Junien rautatiesilta ylittää moottoritien ja kävely-pyöräilytien, joka haarautuu etelään ja itään, Viherlandiaan tai Vaajakoskelle. Rauhalahden voimalaitos. Siirtyminen tunnelissa moottoritien pohjoispuolelle, Vaajakoskentielle, joka välillä seuraa tiiviisti moottoritietä, välillä ottaa etäisyyttä. Muutamia sadepisaroita. Ylitän kaupungin ja maalaiskunnan entisen kunnanrajan, jota ei ole enää merkitty maastoon.
.
Jyskän Varastomyymälän kulahtaneen keltainen iso halli on kiilana Moottoritien ja Vaajakoskentien välissä. Bussipysäkin nimi "Varastomyymälä"! Linjat 1 ja 2 ym. kulkevat 20 minuutin välein. Idästä tuleva bussi pysähtyy pitkäksi aikaa Jyskän koulun pysäkille, kun ekaluokan oppilaat matelevat hitaasti ulos keskiovesta kahden naisopettajan patistelemina.
.
Vaajakoskentie kaartaa metsässä korkeaa mäkeä (jolla piilossa kirkko) ennen kuin saavutaan asutustaajamaan, jossa poikkikatu Vesmannintie, tietyö ja julkisia rakennuksia, kauppoja, K-Market, pizzeria, terveyskeskus, pohjoisessa koulu ja liikuntakeskus halleineen.
.
Poikkean kohtuullisen laajassa Vaajakosken kirjastossa, jonka rakennus ei ole uusi vaikkei hirveän vanhakaan. Löytäisin lukemista pitkäksikin aikaa. Alhaalla Urheilutien päässä näen S-Marketin kyltin ja muistan jo lapsuudestani yhdistelmän "SOK:n tehtaat, Vaajakoski", mm. tulitikkurasioissa, keksipaketeissa ja Pandan makeispusseissa.
.
Palaan Savonmäentietä Vaajakoskentielle, joka ison liikenneympyrän jälkeen muuttuu valtatieksi 4/E75 kohti Lahtea! Tästä olen monesti ajanut jopa neljäkin kertaa saman päivän aikana Onnibussilla, edestakaisin Helsingistä Jyväskylään ja Jyväskylästä Kuopion suuntaan, kuten Hankasalmelle, Siilinjärvelle, Lapinlahdelle.
.
Ylitän Vaajakosken kanavan sillan ja tulen Naissaareen. Kahdessakin isossa opastetaulussa selostetaan perusteellisesti yhtäältä purettuja sekä toisaalta yhä jäljellä olevia historiallisia teollisuusrakennuksia, vesivoimalaitosta ja kanavaa, kiinnostavaa!
..
Etelämpänä alkaisi korkealle Kanavuorelle nouseva luontopolku, vain 1,7 km, mutta kävelyaikaa kehotetaan varaamaan 3-4 tuntia ja jyrkistä poluista varoitetaan sateella, jollaista täksi päiväksi on luvattu. Päätän tyytyä vesirajan maisemiin, satamaan, voimalaitokseen ja aina mielenkiintoisiin kanavan sulkuihin.
.
Kuljen kanavan rantapolkua, hyvin aidattua, vaikka putoamisesta varoitetaan. Itsepalvelusulku veneille, olisi vedettävä köydestä. Mutkien kautta kapea silta kanavan pohjoispuolelle. Merkkivalot ja äänet varoittaisivat sillan avaamisesta veneille, jolloin olisi heti poistuttava sillalta.
.
Jatkan tietä ja polkua rantatiheikön läpi kohti koillisessa näkyvää rautatien siltaa, jonka jalkakäytävällä käyn katsomassa vesimaisemia. Yksi taksiauto ajoi tiellä, yksi pariskunta käveli sillalla vastaan ja yksi juna ohitti.
.
Tölskän kylän kautta palaan Vaajavirrantietä ja Vaajatietä isolle Leppäveden tielle, joka päättyisi Vaajakoskentien liikenneympyrään, siihen Onnibussinkin kiertämään. Matkan varrella on ensin Pandan ruskeaseinäinen makeistehdas ja vieressä vanhempi, likaisen valkoinen SOK:n tehdasrakennus, jonka torni on kuusikerroksinen, nelikerroksisten pitkien siipien välissä. Komea vanhanaikainen teollisuusmiljöö maalaiskuntaan rakennettuna!
.
Poikkean Pandan Tehtaanmyymälään, jonka edessä on rivi pysäköityjä autoja, ja sisäänkin astuu vähän väliä lapsia vanhempineen. Tavallista karkkikauppaa muistuttavassa ahtaudessa on parhaillaan tusina asiakkaita ja pari myyjätyttöä, kassalla ja järjestelemässä. Maistettavaksi tarjotaan paperikuorisia mustikkasuklaakonvehteja, joita luvataan ilmaiseksi kaksi!
.
Pandan tarjoukset: sekalaisia suklaakonvehteja Tehtaanmyymälän 500 gramman muovipussissa 2 kpl (eli kilo) 6 euroa. Nuo pussit ovat tulleet minulle tutuiksi Konalan Saiturinpörssistä, 1,99 euroa 500 grammaa ja Karkkitorilta parasta-ennen-päivämäärän jälkeen vain 0,99 euroa 500 grammaa, eli 4 tai 2 euron kilohintaan, täällä kohtuulliseen 6 euron kilohintaan, jollaisella täältä saa muitakin lajikkeita.
.
Kävelen vielä Vaajakosken tavanomaisten kerrostalojen ohitse sen verran, että käyn katsomassa Kirkkotien päässä olevan, ulkonäöltään vaatimattomaksi osoittautuvan kirkon (1954, Armas Lehtinen). Maalaiskunnan pääkirkko onkin ollut Elsi Borgin upea Taulumäen kirkko (1929) Jyväskylän koillisosassa.
.
Vaajakosken kirkko rajoittuu metsään, jonka läpi pääsee oikaisemaan jyrkkää kinttupolkua alas Vaajakoskentielle, paluureitilleni kohti Jyväskylää. (Myöhemmin huomaan kartasta, että lähellä olisi ollut museo.)
.
Paluumatkalla poikkean sisällä Jyskän Varastomyymälässä, joka on samanlainen kuin muutkin kaltaisensa. En tee heräteostoksia. (Jyskä ei ole tanskalais-lähtöinen "Jysk"). Bussipysäkeillä odottelee usein koululaisia, eivätkö jaksa kävellä vain 7-6-5-4-3 kilometriä Jyväskylän keskustaan? Tai ehkä aikataulu harrastuksiin on tiukka.
.

JYVÄSKYLÄN MLK 31 52,1 Per. 1868
K: Maaseurakunnan Taulumäen kirkko 1928 Elsi Borg (sijaitsee Jyväskylässä)
K: Vaajakosken kirkko 1954 Armas Lehtinen
K: Tikkakosken kirkko, lääninarkkitehti Kivimaa
M: Keski-Suomen ilmailumuseo, Tikkakoski
M: Ilmavoimien viestimuseo, Tikkakoski
M: Työläiskoti 1930-luvulta Vaajakosken Niitynpäässä
M: Savutuvan apaja, 1800-luvun perinnepiha, Vaajakosken Haapaniemi
R: Jyväskylän lentoasema, Tikkakoski
R: Vaajakosken Naissaari, kanavaliikennettä, Vaajakosken sulku
P: Opinsaunan kiuas, kiviladelma 1864-1937, Haapasaari
N: Vaajakosken Kanavuori
T: Vaajakoski, Tikkakoski, Palokka, Kuohu-Vesanka
V: Päijänne, Leppävesi
.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti