1) Valmistelu
.
Suorat lennot kalliita, välilaskut ikäviä. Alankomaiden KLM tarjosi 173 eurolla meno-paluu-lentoja Vantaa-Bryssel, mutta peräti kahdella välilaskulla: 1) Amsterdamissa ja 2) Antwerpenissä!
.
Selvisi, että jatkomatka Schipholin lentokentältä Brysseliin tehtäisiinkin hintavalla (esim. 82 euroa/suunta) Thalys-luotijunalla, jolla on vain kolmen minuutin välipysähdys Antwerpenin rautatieasemalla, jota lentosivusto kutsuu välilaskuksi!
.
Kunhan löytyisi edullisia hotelleja Brysselistä? 33 euroa/yö/hlö aamiaisineen kelpaa... Valitako pohjoisen rautatieaseman läheltä "Hotel Manhattan" 392 euroa /2-hengen huone /6 yötä tai vastaavasti eteläisen rautatieaseman läheltä "Hotel Galia" 390 euroa. Kummankin hintaan sisältyy buffet-aamiainen, toisin kuin Brysselissä yleensä (sillä aamiaisista pyydetään usein lisämaksua 9 euroa/hlö/yö).
.
Brysselin kaupunkivero aiheuttaa silti lisämaksun (noin 4,24 euroa yöltä huonetta kohti), joka Galiassa pyöristetään yhteensä 25 euroon 6 yöltä. Eräissä hotelleissa on varottava sellaisiakin pienellä kirjoitettuihin ehtoihin piilotettuja lisäkuluja kuin "lomakeskusmaksu"!
.
Hotelli Galiaa suosittelee "Otavan Kartta+Opas Bryssel (2004, 2006)" ja Hotelli Manhattania "DK Eyewitness Travel: Brussels, Bruges, Ghent et Antwerpen" (2011). Manhattanissa on 62 vanhanaikaista ja siistiä huonetta osoitteessa Boulevard Adolphe Max 132-140, keskustan pohjoispuolella, jonne rakennettiin Brysselin pilvenpiirtäjä-korttelit.
Puolta pienempi, 30-huoneinen Galia on hauskemmalla paikalla, perinteisen työläisten kaupunginosan Marollesin suositulla kirpputoriaukiolla "Place du Jeu de Balle", lähellä Thalys-junien käyttämää Gare du Midi asemaa. "Galian nuori omistaja Nicolas on vankkumaton sarjakuvafani" (v. 2004).
.
**
2) KLM-lento
.
Uneton yö ennen lentoa. Perjantai-aamun ensimmäinen P-juna Myyrmäestä Lentoasemalle jo klo 04:44 - 05:01. Lähtöselvitys hoituu kirjoittamalla automaattiin lyhyt koodi: NRBE22. Perinteinen turvatarkastus, johon pääsee portilla näyttämällä automaatin ruudulle lentolipun koodineliötä. Sitten portin 26 lähelle odottamaan.
.
Lentokoneen rampin portin 26 eteen muodostuu kaksi jonoa "Priority" ja "Economy" klo 6:20 alkaen. Tarkastettuaan lippuni ja passini kiinnittää kenttävirkailija pieneen mustaan reppuuni eli käsimatkatavaraani sinisen paperiliuskan, jossa lukee "KLM (kruunu kirjainten yllä), Guaranteed in CABIN, if stowed underneath the seat in front of you".
.
Kävelen viimeisten joukossa lentokoneen ahdasta keskikäytävää etuovelta takariveille, vastassani täysien kuuden hengen rivien naamat ja tukkeena yläsäiliöihin käsimatkatavaroitaan tunkevat ihmiset. Lentoemännät opastavat, ettei hyllykaappeihin saa laittaa takkeja eikä pikkulaukkuja, jotta niihin mahtuvat suurimmat, joidenkuiden hämmästyttävän isot laukut!
.
Yllättävän järjestelmällisesti perärivit ovat pisimpään tyhjiä ja täyttyvät vasta viimeisinä. Rivejä on 32 ja paikkani on 30D, käytävän reunalla oikealla. Ikkunapaikka 30F näyttää jäävän tyhjäksi, kunnes saapuu tyttö: "Sori mul on se!"
.
Lipussa lähtöajaksi ilmoitetaan 7:00 ja kello 7:05 lentokone, n. 192-matkustajapaikkainen Boeing 737-800 rullaa liikkeelle. Ulkona vesisade ja marraskuun pimeys. Kiitotieltä nousu ilmaan tapahtuu jälleen yllättävän nopeasti ylös nykäisten.
.
Kello 7:40 lentoemännät tarjoavat kuumia täyteleipiä: Grilled bread + cheese + omelett, 95 grammaa, ruskeassa pussissa. Juomaksi Orange Juice tai kahvia. Jälkiruoaksi leivos pussissa. Takarivien kohdalla käytävää alkaa täyttää vessajono. Matkustajista lähiympäristössäni erottuvat suomalaiset seurueet ja mustaihoiset.
.
***
3) AMSTERDAM
.
Schipholiin laskeudutaan jo 8:30 paikallista aikaa (9:30 Suomessa), mutta rullaaminen kentällä kävelyrampin C15 päähän kestää vielä parikymmentä minuuttia. Kone tyhjenee järjestyksessä ensin edestä. Kävelemme lentoasemalla pitkiä käytäviä keskushalliin.
.
Lentoaseman kellarissa on 6 junalaituria pareittain 1-2, 3-4 ja 5-6. Ostamme edestakaiset junaliput Amsterdam Centraal -päärautatieasemalle. Automaatti laskuttaa kolikoita 9,40 euroa /henkilö. Paluumatkan voi tehdä saman päivän aikana. Lippu pitää näyttää keltaiselle pylväslaitteelle ennen junaan nousua ja uudelleen asemalla junamatkan jälkeen - Hollannissa on sellainen lippusysteemi.
.
Laskeudumme alas portaita laitureille 1-2. Alhaalla järjestysmies ohjaa viittoen ihmisruuhkaa laiturille 2: "Amsterdam Centraal!" Lähdössä on juuri suora juna ilman välipysähdyksiä, matka-aika 15 minuuttia. Tavallinen Hollannin kaupungeista lentoaseman kautta pääkaupunkiin ajava pitkä juna. Tyhjiä istumapaikkoja löytyy väljästi. Pikkuasemia ohitetaan vauhdilla.
.
Amsterdamissa juna saapuu aseman koillisimmille raiteille 13, 14 tai 15, eli meren puolelle, kartan laidalle, josta kävellään ratojen ali lounaaseen. Ulkona ensinäkymä on hieman sekava, vesialtaita, siltoja ja raitiovaunuja. Selkeyden vuoksi kannattaa lähteä suoraan eteenpäin komean asematalon arkkitehtonisesti korostetulta keskiovelta. Sillan yli, vesialtaan ohi, lounaaseen pitkin pääkatua Damrakia, kohti keskustoria Dam-aukiota, ohitse mahtavan Beurs -pörssitalon ja monenlaisten kauppaliikkeiden.
.
Neljä sisäkkäistä U-muotoista kanavaa Singel, Heren-, Keizers- ja Prinsen-gracht muodostavat Amsterdamiin hämähäkinverkon, joka voi vaikuttaa aluksi sekavalta. Etsin käyttööni mahdollisimman yksinkertaisen kartan.
.
Dam-aukiolla on idässä monumentti, lännessä jylhä kuninkaallinen palatsi, luoteessa Uusi kirkko. Palatsin ja kirkon välistä lähden Raadhuisstraatia länteen, kohti Länsikirkkoa, yli kolmen sisimmän kanavan. Ensimmäiset kanavamaisemat!
.
Länsikirkon länsipuolella kuljemme neljännen, Ruhtinaiden-kanavan laitaa pohjoiseen, jossa kohtaamme heti pitkän jonon 12.3.1945 kuolleen teinitytön Anne Frankin lapsuudenkotiin salaisine siipineen! Jonotusaika sisään museoon kestäisi tunnin, kuulutetaan.
.
Frankin talo ei ole kummoinen ulospäin, mutta kuuluisa maamerkki. Vaihdamme Prinsengrachtin länsipuolelle ja ihailen länteen lähtevää kaunista Bloemgrachtia kapeine taloineen. Seurailemme etelään mutkitellen ja siltoja ylitellen kaikkia neljää pääkanavaa (Singel / Herrojen / Keisarin / Prinssien), kutakin pätkän kerrallaan.
.
Kanavamaisemia arvostaisi enemmän, jos niitä olisi kaupungissa tarjolla vähemmän! Jalankulkijalle kanavaverkko ei tunnu odotetulta idylliltä! Rantakadut ovat kapeita ja niillä on väisteltävä toisinaan ajavia tai pysäköityjä autoja. Pahimpia ovat kaikkialla kiitävät polkupyörät! Olen monesti jäädä alle ja pyöräilijät kilistelevät kellojaan ja huutavat ja sättivät tai nauravat hyväntahtoisesti kömpelölle jalankulkijalle.
.
Ylitämme välillä isompiakin katuja ja toreja, joista yhdellä on mainio taidemaalari Rembrandtia esittävä veistosryhmä, jonka valokuvaan. Booking.com on onnistunut sijoittamaan läheisiin seiniin mainoksensa, joka päätyy osaksi lukemattomien turistien valokuvia.
.
Vesisade kiusaa. Penkoessani reppuani pudotan matkapuhelimeni torin nupukivien lätäkköön. Puhelin lakkaa toimimasta ja valokuvaamasta, kunnes illalla huomaan etulasin irronneen pari milliä koholle irti takaseinän kotelosta. Painettuani osat yhteen kaikki toimii taas.
.
Etelässä päädymme kanavia selvästi leveämmän Amstel-joen rantaan. Siellä ovat näköaloistaan kuuluisat Sininen silta ja Laiha silta, joka on pieni, hauska, vanhanaikainen nostosilta.
.
Ylitämme Amstelin sillat ja tulemme katettujen kojujen kirpputorille Waterlooplein, jonka laidalla on kaupungintalon ja oopperan yhdistävä uudisrakennus Stopera. Sateessakin täällä kulkee pyörällisiä lentolaukkuja perässään vetäviä turistiporukoita penkomassa käytettyjä kirjoja ja koruja.
.
Ohitamme nähtävyyksiä kuten Rembrandthuis sekä Mozes-en-Aäron-kerk ja näemme etäämpää Waag-tornin, keskiaikaisen vaaituslaitoksen. Kartassa erottuu vihreänä idässä Kasvitieteellinen puutarha Hortus Botanicus. Lähdemme sinne, kun tunnemme Amsterdamissa puiston-puutetta! Sisäänpääsymaksu olisi 9 euroa, katselemme vain ulkoa. Raitiovaunukiskotkin on lähellä muutettu nurmikkoiseksi viherväyläksi.
.
Pidämme sadetta sisällä hämärässä vanhassa kirkossa St.-Nicolaaskerk, enää vain altaan päässä Rautatieasemasta. Muut kävijät tekevät ristinmerkin tullessaan sisään kirkkoon. Kierros vastapäivään Amsterdamin keskustan ympäri on tullut tehtyä liiankin äkkiä, aikaa olisi yhä runsaasti ennen Thalys-junan lähtöä Brysseliin.
.
Warmouesstraat on Damrakin suuntainen itäisempi tievaihtoehto, pitkä, kapea, kävelijöistä vilkas katu, joka muodostaa Punaisten Lyhtyjen alueen länsilaidan, mutta vertautuu mielessäni Tukholman vanhan kaupungin yhtä vilkkaaseen Västerlånggataniin. Paljon pikkuputiikkeja, muttei erikoisempaa.
.
Matkatoverini jää syömään omaan suosikkiinsa Damrakin monista pikaravintoloista, KFC - Kentucky Fried Chicken, joka on levittäytynyt Hollantiin, muttei Belgiaan. Sillä aikaa lähden runsaaksi puoleksi tunniksi etsimään uudella yrityksellä Punaisten Lyhtyjen aluetta, jonka pitäisi keskittyä ainakin Oude Kerkin ympärille.
.
Kiertäessäni Vanhan Kirkon myötäpäivään näenkin joitakin helposti tunnistettavia isoja kauppatavarattomia näyteikkunoita kadulle, mutta poseeraavista naisista tyhjinä iltapäivän aikaan. Vain yhden valaisemattoman ikkunan takana näyttää hämärästi liikahtelevan hoikka aasialainen nainen bikineissä.
.
Kadulla vaeltelee turistimiehiä porukoissa ja yksin, jotkut hypistellen kameroitaan. Yhden talon ovesta astuu ulos kadulle runsasmuotoinen nelikymppinen mustaihoinen nainen, joka huudahtelee ja viittoilee kutsuvasti ohikulkevalle yleisölle. Hänellä on vähän vaatteita ja paljon paljasta ihoa. Jotkut miehet valokuvaavat muutaman metrin päästä.
.
Palaamme KFC:stä Damrakia pitkin keskusrautatieasemalle. Laiturilta 13 lähtee klo 14:10 Sprinter-juna kohti Haagia, Schipholin lentoaseman kautta. Ennen Schipholia on kaksi välipysäkkiä. Junia lentoasemalle kulkee tiheämmin kuin 10 minuutin välein, joten lähdemme turhan aikaisin, turhan varovaisina.
.
****
4) THALYS-juna
.
KLM:n lentovarauksemme täytyy vielä vaihtaa Thalys-junan lippuun. Lentoasemalla on pitkä tiski, jolla palvellaan junamatkustajia, vasemmassa laidassa ulkomaille matkustavia. Jonotusnumeromme ilmestyy näyttötaululle heti ilman jonotusta. Näytämme KLM:n lentoliput ja passimme, ja saamme kumpikin oman tulosteen, joka toimii matkalippuna Thalys-luotijunaan.
.
Thalys-juna kulkee tunnin välein Amsterdamista Brysselin kautta Pariisiin. Meille jää vielä kaksi tuntia aikaa odottaa Suomessa varaamaamme junavuoroa klo 16:34 - 18:08. Käyn kellarissa ahtaalla laiturilla 5 katsomassa jo edellistä junavuoroa klo 15:34. Näen miten junan jokaisella vaununovella seisoo konduktööri tarkastamassa liput, että jokainen menee oikeaan vaunuun.
.
Käväisen myös lentoaseman ulkopihalla miettimässä, voisiko sieltä ehkä kävelläkin kaupungille 14 km? Tarjolla ovat taksit, bussivuorot näyttötauluineen, tupakointipaikka, vohvelikioski. Kylmä tuuli.
.
Aseman lehtimyymälässä ihailen The New York Timesin sunnuntai-numeroa, jota on tänä perjantaina jäljellä vielä 2 kappaletta hintaan 19,25 euroa. Lehtipaketti painaa yli kilon. Päätän ostaa vasta paluumatkalla tuoreemman numeron. Katselen myös suomalaisen Sanoma Oy:n hollanniksi julkaisemia "Donald Duckin parhaiden" numeroita (Carl Barksin piirtämiä), joita Suomessa julkaistiin 40-50 osaa, mutta Hollannissa ainakin 135! Tarjolla ovat myymälässä nyt 5 euron uusina painoksina numerot 18-22.
.
Junalaiturilla on esillä vaunukartta, josta näemme, että vaunumme 37 on 16:sta vaunusta toiseksi viimeinen, joten asetumme laiturin pohjoiselle R- tai S-osuudelle. Sitten kun Thalys kiitää asemalle, näemme että sen kaksi 8 vaunun junayksikköä onkin kytketty väärässä järjestyksessä, ja vanumme 37 on jo seitsemäs etupäässä! Muutkin ihmiset juoksentelevat pitkin laituria oikeille ovilleen kolmen minuutin pysähdyksen aikana.
.
Kiirehdimme sisään heti ekan junarungon viimeisestä vaunusta 38 ja kävelemme junan sisällä vaunuun 37, jossa paikkamme ovat numerot 61 ja 62, näköalaikkunattomalla ja pöydättömällä bussituolirivillä. Siirryn heti edessä olevaan tyhjään 4 paikan pöytäryhmittymään ikkunan ääreen valokuvaamaan Alankomaiden tasaisia vihreitä peltolakeuksia, joita kanavat toisinaan jakavat paloihin ja kylät tai kaupungit pilkuttavat kirkontorneineen.
.
Puoli tuntia aikaa valokuvata ennen auringonlaskua klo 17. Näen valtavan lasimeren, alueen täynnä harjakattoisia lasisia kasvihuoneita vierekkäin. Tasaista lakeutta. Kun juna pysähtyy Rotterdamiin, palaan oikealle paikalleni 62. Näen ihmisten juoksentelevan edestakaisin laiturilla, kun junayksikköjen kytkentä väärässä järjestyksessä tuntuu täälläkin.
.
Kukaan ei jää vielä Rotterdamiin, sillä lippuja ei ole myyty Amsterdamista näin lyhyelle välille. Vaunumme tulee aivan täyteen Pariisin suuntaan matkustavia, myös äsken käyttämäni ikkunapaikat menevät seurueelle. Monet työmatkalaiset käyttävät kannettavia tietokoneitaan. Mustaihoinen konduktööri kiertää vasta Rotterdamin jälkeen rei'ittämässä lippuni.
.
Antwerpenissa klo 17:30 poistuvia ja saapuvia ja juoksentelevia laiturilla. Pimeys ulkona. Seuraava kolmas pysäkki klo 18:08 onkin jo Bryssel-Zuid / Bruxelles Gare du Midi, eteläisin kolmesta Brysselin asemasta (Nord ja Centraal ohitetaan). Monet ihmiset nousevat pystyyn turhan aikaisin, toki järjestämään tavaroitaan alas "hattuhyllyltä". Kyllä ulos ehtii.
.
Brysselin suurin rautatieasema tuntuu valtavalta, kun harhailemme ensimmäistä kertaa sen käytävillä. Kaupungin (ilmaista) karttaa en löydä mistään (ennen kuin hotellista). Junalippujen automaatteja näkyy olevan paljon, Visa ja kolikot käyvät maksuvälineinä. Suunnistamme itään Marollesin ja hotellimme Galian suuntaan, minulla on käytössä kompassikin.
torstai 30. marraskuuta 2017
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti