615. Oostende - Knokke raitiovaunulla

"Mun intressissä on kirpputori", sanoo matkatoveri hotellin aamiaisella kello 7:15 ja katselee ikkunasta ulos pimeälle torille Place du Jeu de Balle, jossa kojut ovat jo pystyssä ja aikaiset asiakkaat vaeltelevat. Hän kiirehtii torille neljäntenä aamua entistä aikaisemmin, kun minä vielä jatkan syömistä.
.
Ehdimme Brysselin eteläasemalle kello 9:30. Belgian rannikolle Oostenden kylpyläkaupunkiin kulkisi hidas juna klo 9:39-12:15, pysähtyen jopa 12 väliasemalla. Meren rannalle Knokken kylpyläkaupunkiin lähtisi laiturilta 16 juna 9:51, tullakseen perille 11:15, ja Oostendeen laiturilta 15 kello 10:06, ollakseen perillä 11:20. Valitsemme viimeisen. Kirjoitan Brussel-Oostende yhteisen RailPass-lippumme seuraaville tyhjille riveille 5 ja 6.
.
Käytämme puolen tunnin odotusajan etsimällä ylihuomista Amsterdamiin paluuta varten Thalys-luotijunan lähtölaiturin (tänään laituri 3a luoteessa, lähtö klo 9:52) sekä KLM:n Air+Rail-toimiston, lasiseinäisen toimistoeriön, pitkien käytävien takaa, autonvuokraamojen ym. palveluliikkeiden naapurista.
.
Vaihteeksi IC-junamme saapuu asemalle tänään pohjoisesta ja jatkaa etelään. Kohdallemme laiturilla osuu I luokan vaunu, joten juoksemme II luokan vaunun päähän noustaksemme kyytiin. Tilaa riittää. Japanilainen seurue istuu naapurissamme, 3 naista ja yksi mies.
.
Pian saamme nähdä junan ikkunasta vihreitä peltoja, lehmiä, pientaloja ja rivitaloja. Ensimmäinen pysähdys Gent Sint-Pieters n. 10:40. Väkeä vaihtuu, japanilaiset poistuvat. Brugge n. klo 11 ja Oostende n. 11:20.
.
*
1) OOSTENDE
.
Oostenden ensivaikutelma: sekavaa transit-miljöötä, tavaransiirtoa meren (laivojen) ja maan (junien, konttien, rekka-autojen) välillä, vesialtaita, maavalleja, rakennelmia, kulkuramppeja laivalle, autojen pysäköintejä, nostokurkia. Oostendella on iso rautatieaseman rakennus, jossa kaksi jylhää tornia, joiden välissä kaarikattoinen halli. Jostakin täältä olen ennen Kanaalin-tunnelin valmistumista kävellyt Englannin-laivalle 1980-luvulla.
.
Kävelemme asemalta ja satama-alueelta vasemmalle torin yli kohti pienen kaupungin kivitalokatuja pienine kivijalkaliikkeineen. Satoja polkupyöriä seisoo katoksessa aseman vieressä. Torin laidalla ikonisen tyylikäs kaksitorninen kirkko, tornien välissä pääoven yllä pyöreä ruusuikkuna.
.
Meren ranta tulee vastaan korttelin päässä. Laakea leveä vaaleanruskea hiekkaranta kohoaa veden ääreltä vain hieman ennen rantavallia ja katua. Avara meri pyyhkii aaltoineen vesirajaa.
.
Hiekkarantaa jatkuu pitkin rantaa silmänkantamattomiin kohti etelää, pohjoiseen jää satama. Belgialla pitäisi olla 70 km hiekkarantaa Ranskan rajalta Hollannin rajalle, vain rakennetut satamat välillä katkaisemassa.
.
Kuljemme rantakatua, jota kivimuuri erottaa hiekkarannasta. Paikoitellen on kieltokylttejä, joissa esiintyy B-kirjain ja ruksi yli uivan hahmon. Rannalta erkaantuu kauemmas merelle L:n muotoinen aallonmurtaja, jota pitkin näen monien ihmisten kävelevän.
.
Rantakadun autiolle meren puolelle on rakennettu Akvaarion pienehkö rakennus, pääsymaksu vain 2 euroa. Jatkamme kävelyä Akvaarion ohi melko pitkälle etelään. Pohjoisessa näkyy sataman rakennelmia. Paikoitellen on torneja, merimerkkejä, majakoita, patsaita, altaita, vesisuihkuja ja puisia valkoisia laiturirakennelmia.
.
Kadun sisämaan puolella on korkea moderni yhtenäinen betonitalojen lasi-ikkunamuuri, noin 8-kerroksisia asuntotaloja, joiden näköalaikkunat avautuvat Pohjanmerelle päin. Siellä täällä monessa ikkunassa näkyy yhtenäinen punainen ilmoitusjuliste: "Te Koop". Ostettavaksi. Huoneistot ovat myynnissä, ehkä ovat lomaosakkeitakin? Talojen pohjakerroksissa on vieri-vieressä puisten laitojen välissä ja markiisikatosten alla ravintoloiden kesäterasseja, joista jotkin valaistuina lamppusarjoin ja toiminnassa vielä näin syksylläkin.
.
Palaamme rannalta sisempään kaupunkiin pitkin modernien talojen välisiä pikkukatuja. Jouluvalosarjoja on jo viritelty katujen yli. Katselemme postimerkkiliikkeen näyteikkunaa. Lomailu- ja kylpyläkaupungissa voivat kukoistaa harrastukset. Vieressä elokuvateatteri "Cinema" näkyykin esittävän pornoelokuvia seksikaupan yhteydessä.
.
**
2) KUSTTRAM, rannikon raitiotie
.
Yllättäen kadun päässä kauempana merestä näkyy vilahtavan ohitse pitkä raitiovaunu! Näin pienessä kaupungissa? Pikaraitiovaunulinja onkin rakennettu yhdistämään toisiinsa Belgian kaikkia rantakaupunkeja. Kymmenien kilometrien pituinen rata alkaa De Pannesta läheltä Ranskan rajaa ja jatkuu Knokkeen, lähelle Hollannin rajaa.
.
Menemme isolle kadulle raitiovaunupysäkille, joka on "Oostende Marie Joseplein, perron 2". Linja: "Kusttram Knokke - Oostende - De Panne".
.
Aikataulun mukaan ensimmäiset vuorot aloittavat arkisin jo viideltä aamulla, sunnuntaisin seitsemältä, ja seitsemän jälkeen vuoroväli on säännöllinen 20 minuuttia. Näyttötaulu ilmoittaa valokirjaimin seuraavat 4 vuoroa.
.
Reittikartta esitetään selkeänä kaaviona:
De Panne: 7 pysäkkiä, joista isoimmat 1. Station ja 6. Centrum.
Koksijde: 4 pysäkkiä, isoimpana Bad.
Oost Duinkerke: 4 pikkupysäkkiä, mm. Bad.
Nieuwpoort: 5 pysäkkiä, isoimpana Stad.
Lombaardsijde-Westende: 6 pikkupysäkkiä, mm. YMCA.
Middelkerke: 5 pikkupysäkkiä, mm. Casino.
Oostende: 10 pysäkkiä, isoimmat tämä Marie Joseplein ja Station.
Bredene: 3 pysäkkiä, mm. Campings.
De Haan: 5 pysäkkiä, isoin Aan Zee.
Wenduine: 5 pysäkkiä, isoin Centrum.
Blankenberge: 5 pysäkkiä, isoin Station, myös Pier.
Zeebrugge: 4 pysäkkiä, mm. Kerk ja Zeesluis.
Heist: 3 pysäkkiä, mm. Dijk.
Knokke: 2 pysäkkiä, Duinbergen Watertoren ja Station.
Lasken yhteensä 68 pysäkkiä, joista tältä
Marie Josepleinin pysäkiltä 37 etelään ja 30 pohjoiseen.
.
Pysäkillä on kummankin suunnan laiturilla useita ihmisiä odottamassa seuraavaa raitiovaunua. Lippuja myy sadekatoksessa sekä automaatti että kioski, jonka myyntiluukuista toinen on miehitetty. Ostamme automaatista, johon kelpaavat setelit ja kolikot. Koko päivän voimassa oleva lippu Dagkart maksaa vain 6 euroa henkilöä kohti. (Mahdollisesti sillä saisi ajaa koko päivän ajan myös kaikissa De Lijn -yhtiön linja-autoissa.)
.
Lähdemme klo 12:44 kohti pohjoista menevällä kaksivaunuisella pikaraitiovaunulla. Pitkässä kapeassa vaunussa on käytävän vasemmalla puolella vain yksi penkki ja oikealla kaksi, mikä tuttua Helsingistäkin. Mutta 30 pysäkin pituinen matka päätepysäkille Knokken rautatieasemalle kestää yli tunnin. Pysäkkiväli on siis keskimäärin pari minuuttia, mutta pitkät ja lyhyet osuudet vaihtelevat.
.
Lippuautomaatti muistutti ostaessamme englanniksi, että päiväkortti pitää ottaa käyttöön työntämällä se raitiovaunussa keltaiseen leimauslaitteeseen. Teen niin. Lippu painuu alas ja pompahtaa ylös. Alan matkan aikana miettiä, olisiko pitänyt myös painaa vihreää nappulaa? Vai onko nappi muita lippuja varten? Kun työnnän lippuni uudelleen laitteeseen, diginäyttöön ilmestyy teksti: "Problem". Lippuja ei tarkasteta tällä matkalla.
.
Raitiovaunun matkustajakunta vaikuttaa suureksi osaksi eläkeläisiltä, senioreilta, harmailta vanhuksilta, ainakin näin syksyllä, tiistaina klo 12-14. Useimmat tekevät lyhyitä matkoja. Jokaisella pysäkillä vaihtuu paljon väkeä.
.
Ensin ajetaan katua pitkin Oostenden rautatieasemalle. Sitten raiteet kiertelevät jyrkän mutkikkaasti satama-alueella. Pari kertaa ylitetään silloilla satama-altaita, Oostendessa ja Zeebruggessa, jossa vaunu hidastelee rakoilevan puusilllan yli.
.
Toivoin, että koko matkan ajan ikkunasta olisi näkynyt meri ja hiekkaranta, mutta raitiotie kulkee sisempänä, autotien vieressä, rantatöyrään peittäessä meren. Paljon tavallista sekametsämaisemaa. Välillä rantaluontoon kohti merta, yli maavallin, näyttää lähtevän luontopolkuja, opastusmerkeistä päätellen. Sisämaassa on vihreitä peltomaisemia, viivasuoraa tasaista lakeutta, joskus kirkko, joskus kyliä tai toisistaan persoonallisesti erottuvia yksittäisiä pientaloja tai uusvarakkaiden nykynousukkaiden ökyileviä McKartanoita.
.
Toisinaan ajetaan jonkin rantakaupungin keskustaan, korkeiden kerrostalojen kauppakaduille ja keskustoreille julkisine rakennuksineen. Tai vanhanaikaisen näköisiksi tehtyjä, vanhoja, kapeita, kulmikkaita, punatiilisiä harjakattoisia, kattoikkunaisia 3-4-kerroksisia taloja. Vasemmalla länteen menevien kadunpätkien päästä kurkottaa aavistus avarasta merestä ja valtavasta hiekkarannasta.
.
Uskomattomin taajamista on Blankenberge, jossa aution kentän takana, lännessä meren äärellä, levittäytyy valtava 10-12-kerroksisten talojen yhtenäinen betoniseinien ja ikkunoiden elementtimuuri, jolle nostokurjet rakentavat yhä lisää pituutta.
.
***
3) KNOKKE
.
Knokke Station klo 13:55. Saavumme 70 minuutin matkan jälkeen raitiovaunun pääteasemalle, jossa isoon ympyrään, kiertolenkkiin, näyttää seisahtuneen peräkkäin viisi muuta raitiovaunun vaunuparia.
.
Knokken rautatieasemaa ei pysäkin nimestä huolimatta paikalla heti näy, mutta sellainen löytyy kyllä helposti läheltä, hieman idempää sisämaasta. Näyttötaulu kertoo junia lähtevän tunnin välein klo 14:36, 15:36 jne. ja kaikki laiturilta 1. Rautatien ja raitiotien välissä on linja-autoasemakin.
.
Ehtisikö Knokken kylpyläkaupungin nähdä 40 minuutissa? Yritämme. Lähellä on kirkko, mutta ykkösnähtävyydeksi otaksun merenrannan. Pääkatu länteen kulkee kai merta kohti, mutta kadun pituus saattaa olla pari kilometriä... Kadun varrella on monenlaisia liikkeitä ja välillä myös tori kaupungintaloineen ja patsaineen. Aika ei riitä, lisätään vielä tunti!
.
Knokken hiekkaranta on kauniimpi kuin Oostenden, sillä täällä ei ole satamaa rikkomassa yhtenäistä rantaviivaa etelästä pohjoiseen. Vesirajaa pitkin ravaa juuri kolme hevosta ratsastajineen. Pari ihmistä ulkoiluttaa koiriaan ja jotkut puolisoitaan leveällä hiekkakaistaleella, jolle mekin menemme aaltojen ääreen, etsimään meren tuomia aarteita, mutta näemme vain pari kotilon kuorta ja muutaman levärihman. Tusina kahlaavia lokkeja ei pelkää meitä.
.
Veden tuntumassa on ensin kiinteän kostea aivan alava hiekkaranta, jota valkoiset mereltä vyöryvät aallot nuolevat. Sitten erottuu pieni töyräs, jonka yläpuolella kuivaa hiekkaa, jolle aallot eivät normaalisti koskaan yllä. Sisämaassa on korkeampi töyräs ennen katujen ja kivijalkojen matalaa ylätasankoa.
.
Palaamme Knokken rautatieasemalle kiertäen toisia katuja kuin tullessa. Asemarakennus on täällä vain yksinkertainen, puolitoistakerroksinen, harjakattoinen kenkälaatikko, jonka pitkiä sivuja on piristetty sisäänkäyntien yläpuolella pienellä poikittaisella harjakatolla, harjan alla koristeena kello.
.
Junamme Brysseliin (klo 15:36-n.17:00) on kaksikerroksinen ja yllättävän pitkä. Knokkessakin on paljon junan odottajia ja sitten seuraavat isommat kaupungit Brugge ja Gent.
.
Kiroan suomeksi, kun lyön otsani kipeästi junan toisen kerroksen sivuun vedettävään, läpinäkyvään välioveen, jota en nähnyt. Otsaani kasvaa kuhmu vasemman kulmakarvan yläpuolelle. Seuraavana päivänä minulle sattuu sama vahinko Bruggessa, en huomaa enkä muista! "Virhe tahtoo toistua", filosofoi aikoinaan lukion matematiikanopettaja Hannu Salimäki.
.
Konduktööri lukee pitkään läpi RailPass-lippumme käsin kirjoitettuja rivejä, uteliaisuudestako merkittyjä matkareittejämme kohtaan vai epäilyksin mahdollisista väärinkäytöksistä.
.
****
4) BRUXELLES
.
Brysselissä käyn illalla uudelleen isossa antikvaarisessa kirjakaupassa - Evasions Bruxelles, Rue du Midi 89 - jossa on paljon eurooppalaisia sarjakuva-albumeita, mutta Donald Duckia en näe ollenkaan. Kympillä saisi Tintin-lehden vanhan vuosikerran. Intialainen perhe tulee sisään paperilappu kädessä, tiedustelemaan jotakin osoitetta. Parin muun lähistön kaupan näyteikkunoissa on paljon Tintti-sarjakuvaan liittyviä lelu- tai keräilyesineitä, figuurit 20 euroa ja isot autot montakin sataa euroa.
.
Matkakumppanin saatua toisaalla syötyä kebabin vietämme runsaan tunnin klo 18:30-19:40 Brysselin kaupunginkirjastossa, osoitteessa Place de la Monnaie 6 / Muntplein 6, valtavaa pyöristetyn X-kirjaimen muotoista virastotaloa vastapäätä. Suomalaista tasoa vastaava moderni lainakirjasto, monessa kerroksessa, alimmassa luetaan eurooppalaisia sanomalehtiä monilla kielillä.
.
Toisessa kerroksessa otan lastenhyllystä näytteille yhden monista (Suomen Filin rahallisella tuella) hollanniksi käännetyistä Muumeista, mutta huomaan toisenkin Muumikirjan olevan jo korostetusti esillä. Luen Sanoman hollanniksi julkaiseman "Donald Duckin parhaiden" toiseksi viimeisen osan 134, jossa on minulle uusia Barks-sarjakuvia. Paluumatkalla hotelli Galiaan näemme iltavalaistuksessa kolmannen kerran Brysselin Grand Placen.