Kiertävä antikvaarikin pakkasi tiistaina Nummelan kirjavarastossaan 65 banaanilaatikollista kirjoja isoon pakettiautoon ja lähti ajamaan, tällä kertaa maisemareittiä Itä-Uudenmaan pienten pitäjien poikki. Suurjuoksija Lasse Virenin kotikunnan Myrskylän kirkonkylässä eri-ikäiset pienet liiketalot reunustivat kylätietä. Muistin järvenrantaan rakennetun puistoalueen kävelypolkuineen, kun olin kesällä 2002 käynyt siellä kävelemässä.
Myllykoskelle ajoimme lännestä Kymijoen yli Keskikosken museosiltaa pitkin. Kenraalintien risteyksen takana oli liikekeskus, K-Super- ja S-Marketit (auki klo 21 asti), St1-bensiiniasema, kahvila, pizzeria, vaatekauppa Lehto. Eteläpuolella oli yhtenäinen kerrostalokortteli. Kenraalintien varressa pohjoiseen ajettaessa oli hotelli Leo, ravintoloita, kirpputori, linja-autoasema, puisto suihkulähteineen ja Myllykosken kirkko.
Kirkolta lähti itään entinen kauppakatu Myllykoskentie. Kaksikerroksisia pientaloja, joiden pohjakerrosten näyteikkunat ammottivat nykyään tyhjinä. Numerossa 17 oli ollut "Wanha Rautakauppa", joka oli sittemmin muutettu kulttuuritaloksi ja kustantamo Reunan kirjakaupaksi. Sen avaralle, ruohikkoiselle takapihalle pystyttivät kaukaakin tulleet kirjojen myyjät telttakatoksiaan. Tontti ulottui etelässä Pappilantielle asti, jossa oli kauppiaiden ja näytteilleasettajien pysäköinti ja kulkuportti.
Esiintyjiä varten oli rakennettu ulkoilmalava ja katsomo selkänojattomine puupenkkeineen. Pihanperän isossa ladossa, "Wanhassa kirjahallissa", oli sisätapahtumahalli pöytineen ja tarjoiluineen. Hallin sisäseiniä verhosivat kirjahyllyt lattiasta kattoon täynnä ilmaisia "kierrätyskirjoja ", joita kaikki kävijät saivat vapaasti poimia mukaansa!
Kirjapäivillä oli uusi toimitusjohtaja, parivuotias löytökissa Saga, joka tarkasti jokaisen teltan ja autojen sisätilojen mukavuudet. Hänen edeltäjänsä (vuonna 2023) Nappi-kissa oli välivuonna edesmennyt. Kirjapäivien tunnetuimpia kasvoja olivat Kiroilevan Siilin sarjakuvapiirtäjä Milla Paloniemi, ulkomaankirjeenvaihtaja Mika Hentunen, dekkarikirjailijat Max Manner, entinen Talouselämän toimittaja Risto Malin ja islantilainen Satu Rämö, Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen sekä ohjaaja Raija-Sinikka Rantala.
Edellisestä käynnistä Myllykoskella blogikirjoitukset 784, 785 ja 786 lokakuussa 2023. Viime kerralla majoituttiin helteiseen matkustajakoti Rauhalaan, jonka yrittäjä muisti vielä lähettää kyselynsä ja mainoksensa, koska oli jälleen Kymi Librin vuosi, mutta kokeilimme vaihteeksi jotakin muuta yösijaa.
**
Majoittuminen 4 yöksi tilavaan 55,5 neliömetrin AirBnb -kaksioon osoitteessa Suolasenkoskentie 3 A, lounaaseen Myllykosken keskustasta, melko lähelle Kymijokea. Erittäin siisti asunto, remontoitu ja varustettu ilmastointilaitteella! Kärsiikö Myllykoski tai koko Kaakkois-Suomi kesähelteistä? Lappeenranta on ainakin takavuosina ollut Suomen aurinkoisin paikka.
Myllykosken hintataso: tuo kaksio on ollut myynnissä velattomaan hintaan 32'000 euroa, sen 3-kerroksinen talo valmistunut 1965, putkiremonttia aiotaan suunnitella 2027.
Talon ohittavaa ajotietä pääsi loivaa alamäkeä kohti Kymijokea, jonka rannalla kulki auringon paahteelle avoin kävelytie. Tuuhea metsä monine kapeine ja leveine polkuineen tarjosi suojaa helteeltä, mutta tilalle tulivat aggressiiviset hyttyset. Pohjoisempana metsän kautta joen vartta pääsi Keskikosken museosillalle. Etelämpänä oli uimaranta, suojainen poukama joen varrella, mutta en tullut käyneeksi siellä asti, kuulin vain metsän takaa veden loiskintaa ja lasten iloista kiljahtelua.
Myllykosken kirjastoon Paperitehtaantiellä en ehtinyt tälläkään kertaa tutustua sisältä, koska arkipäivinä lähdin varhain junilla vuoropäivin Kotkaan ja Kuusankoskelle. Juna-aseman itäpuolella poikkesin illalla (palatessani Kotkasta) katsomaan majatalo Rauhalaa, joka oli hiljainen ja entisensä näköinen Retkeilymaja-tunnuksineen.
Kerran yhtäkkinen, rankka sadekuuro yllätti minut ollessani juuri ylittämässä Kenraalintietä, matkalla Suolasenkoskentielle. Kulman kerrostalossa oli onneksi juuri sopivia, suojaa tarjoavia koloja sisäänkäyntien kohdalla. (Pohjakerroksessa oli vielä 2003 ollut K-Market, näköetäisyydellä kadun toisenpuolen liikekeskuksen K-Supermarketista. Nyt muita liikkeitä ja toimistoja). Sade loppui yhtä äkkinäisesti kuin oli alkanutkin. Oli hauskaa katsoa matkapuhelimesta sadetutkasta, miten vain yksi pikkuinen synkkä sadepilvi oli ylittänyt Myllykosken jatkaen siitä kaakkoon.
Kirjapäivillä osallistujat vaihtoivat varauslippunsa rannekkeisiin, jotka olivat sinisestä langasta kudottuja. Kävin mm. kuuntelemassa, kun Risto Malin luki otteen Myllykoskella tapahtuvasta dekkaristaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti