Olin ostanut etukäteen internetissä taajamajunan liput Myllykoskelta Kotkaan ja takaisin. Senioriliput maksoivat vain 2,30 euroa 40 kilometrin matkalle. Yli 65-vuotiaan alennus on 50 % taajamajunissa.
Odotin junaa torstaina 20.7.2023 klo 8 Myllykosken seisakkeella raiteen 2 länsipuolella. Mitään sähköistä näyttötaulua junan aikataulusta ei ollut esillä, varusteina oli vain odotuspenkki, sadekatos sekä sokeita ohjaavat kohokuviot asemalaiturin pinnassa. Pari muutakin lähtijää tuli: äiti ja tytär.
Kaksi vihreää vaunua saapui klo 8:11. JUnassa oli väljää, istumapaikkoja riitti. Odotin koko ajan konduktööriä, joka ei koskaan kiertänyt. Liputtomia uhkasi 80 euron sakko. Väliasemia Inkeroinen, (Juurikorpi ei enää), Tavastila, Kymi, Kyminlinna, Paimenportti, Kotka ja Kotkan satama - päätepysäkki, jonne asti en ollut viime vuosisadalla ajanut. Se sijaitsi idässä Kotkansaaren pohjoisrannalla.
*
Juna pysähtyi noin klo 9 pääteasemalleen Satamakadun ja Tornatorintien väliin ja jäi kaikessa rauhassa odottamaan. Vain muutama matkustaja perille. Kävelin hiljaiselle pohjoisrannalle ja rantaa pitkin edelleen koilliseen, ohi ulkona olevien merimuseoesineiden, kohti Merikeskus Vellamon kummallista taloa.
En aikonut ensimmäiseksi museoon vaan aioin pysyä vielä ulkona hyvän sään aikana. Kaarsin rannimmaista katua sataman ulkopuolella kaakkoon, ohi suuren tapahtuma-areenan rakennustelineiden. Kuljin pitkiä Kirkkokatua ja Keskuskatua sekä Gutzetintietä lounaaseen, ja Ruukinkatua, Itäkatua sekä Juha Vainion katua kaakkoon. Päämääriäni oli nähdä akvaario Maretarium ja Sapokan vesipuisto. Huomasin pariskunnan, joka käveli samanlaista tai samaa reittiä kuin minä.
Maretariumin ja saariston yhteysalusten satamarannan väliseltä torilta oli suljettu pysäköintialue, jolle kyltin mukaan pystytetään Tivoli Sariola Meripäivien ajaksi. Kävelin Sapokanlahden rantapuistoon, jota kehutaan Suomen palkituimmaksi puistoksi.
**
SAPOKASSA monenlaiset istutukset ja kasvillisuus, vaikkapa sammaleet, muodostavat erilaisia vihreitä pintoja, joista syntyy hieman satumainen ja eksoottinen tunnelma. Useimmat puistot eivät pysty samaan. Polku kiertää Sapokanlahden ympäri. Matkan varrella on pieniä kävelysiltoja, huvimajoja, laululava saaressa, penkkejä, jopa vesiputous.
Korkealle mäelle vesiputouksen yläpuolelle vie useita polkuja, joissa portaiden määrä vaihtelee jyrkkien rinteiden kanssa. Valitsen oman yhdistelmäni. Ylhäältä kalliolta on hieno näköala pohjoiseen, kaupungin keskustaan, ja siellä on myös kalliolajeja näyttein esittelevä kivipuisto.
Olisi jännittävää kiertää Kotkansaaren ympäri "Puistojen Kotkan kierros" 5 km ohi vanhojen linnoitustenkin, tai poiketa Juha Vainion tietä ja siltaa pienessä Kuusisen saaressa, mutten tohdi lähteä pitkälle kierrokselle. Kävelen keskustaan, käyn kirjastossa, ohitan kirkon, kuljen puistoissa, liikekaduilla ja kauppatorilla.
***
MERIKESKUS VELLAMO klo 12-14:40, Ulkoa näyttää hiljaiselta, mutta sisällä on pitkä jono kassalle. Museokaupassa on toinen kassa, jossa voin näyttää museokorttini. Lähden ensin käytävää kauimmaksi toisen kerroksen perälle katsomaan ulkomailta tuodun vaihtuvan näyttelyn POMPEJIN TUHO. Olisiko vaikuttavin näkymä avioparin luurangot? Amforat ja arkiesineet ovat vaatimatonta esineistöä. Filmeillä kuvataan luonnonvoimia.
Toiseksi katson Merimuseon. Filmejä Ruotsinlaivasta vuodelta 1962, Norrtäljeen, lentokonemainen sitseria-osasto. Uudemmassa elokuvassa tarjoilija, risteilyisäntä ja perämies kertovat työstään. Ariadnen hytti. Pienosmalleja ja veneitä näytteillä.
Kolmanneksi Kymenlaakson museo. Missähän on kirjailija Toivo Pekkasen työhuone, jota muistelen Museokortin ensimmäisen vuoden ensimmäisestä museostani. Neljänneksi Ruotsinsalmen meritaistelun elävöitys efektein.
Aikaa kului niin paljon, että jätän menemättä Maretarium-akvaarioon. Tutustun joihinkin puistoihin, kuten korkealla Satamakadun yläpuolella sijaitsevaan, ja Isopuistoon ortodoksisen kirkon ympärillä.
Paluujunani Myllykoskelle lähti klo 18:11. Odotin lipuntarkastajaa, jota ei näkynyt tälläkään vuorolla. Taajamajuna joutui pysähtymään odottamaan tavarajunaa. Tavarajunissa voi olla jopa 50-60 vaunua peräkkäin, en ole ennen nähnyt yhtä monta lyhyessä ajassa kuin nyt Kouvolan ja Kotkan välillä, suuntaan tai toiseen, jotkin vaunut ovat venäläisin tekstein.
Myllykoskella Kymi Librin ohjelma jatkui vielä klo 20:een. Myllykosken kirkon viereisellä torilla TURISTIOPAS veti kymmenen ihmisen joukkoa klo 18 jälkeen, torstaina ja perjantaina, liput maksoivat 10 euroa. Kuuntelin maksamatta yhden puheenvuoron torilla: Paperitehtaan pallopelihalliin pääsivät johtajat ja koululaiset. Vesi suihkuihin otettiin Kymijoesta, vedessä oli paljon selluloosaa.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti