Menin 70. kerran Tukholmaan, torstaiksi 23.3.2023. Vuoden väli edellisestä käynnistä. Lähdin keskiviikkona klo 12:10 Konalasta kävelemään Katajanokalle. Räntasade vaihtui vesisateeksi. Uusi sateenvarjo Konalan Saiturin pörssistä 4,95 euroa. Aika kului itsestään ajatellessani, kävellessäni Mannerheimintien länsilaitaa. Töölöntorinkatu pätkä SVUL-talon takana (lapsuuden uimahalli), Lidl itäreunalla. Topeliuksenkadulle, itälaitaa. Takin ulkopinta märkänä sateesta. Kampin metroaseman tunneliin. Keskuskadulle klo 15:10. Rikhardinkadun kirjastossa klo 16:10 asti. Sade laantui.
*
Katajanokalle klo 16:20. Lasiseinäinen ramppi Vikingin Gabriella-laivaan näyttää ulos tyhjältä. Sitten alkaa hiljainen ihmisvirta, liukuhihnan vauhtia. (Lähtöselvitys alkaa 15:45, laivaan pääsee 16:15 alkaen, laiva lähtee 17:15).
Sisään Vikingin terminaaliin, jossa vain vähän ihmisiä menee luukuille, vain minä teen lähtöselvityksen Automaatille. Avainkortti #5705 tulostuu minulle ja sen perään tulee ulos kaksi tyhjää korttia! Rullaportaita II kerrokseen. Mutkan takana automaattiportit avautuvat luettuaan näytetyn avainkortin QR-koodin. Kaksi naisvirkailijaa neuvomassa tarpeen mukaan, ja rampin ovella (länteen) sivulla isokokoinen mies.
Rampin liukuhihnalla jököttää seisojia, kävelen paljon nopeammin käytävää pitkin ohi. Risteilymatkustajien valokuvaus taisi loppua koronavuonna, eikä ole palannut! Laivan aulan ulko-oven jälkeen käännyn heti vasemmalle, käytävään kohti itää.
Gabriellan B4T-hyttini (4 vuodetta, televisio) on toisessa blokissa perästä laskien. Numero 5705 on kulmassa, josta käytävä perähissin aulaan. Lapsi kysyy äidiltään: "Onko ne hytit noiden ovien takana?" Hyttini näyttää kokonaan uusitulta: matto, sohva, raskas puinen rahi tuoliksi. Syntymäpäivätarjouksena maksoin matkasta 28 euroa.
**
Aamulla lähden hytistä jo klo 9:50. Ensin väljää aulassa, mutta sitten se täyttyy, odotusta kestää klo 10:15 asti. Nojailen käytävän ovensuuhun. Rampilla on väljää (takanani ajaa sähköpyörätuoli). Olikohan 7. kannelta päästetty matkustajat ensin, sillä vain yksi tuli sieltä enää? Ajan kerrankin rullaportaita alas, yleensä ne ovat olleet täpötäynnä ja olen kävellyt kiinteät portaat nopeammin!
Kokoonmenevä sateenvarjo ja kännykkä ovat takkini povitaskuissa. Repun tai kassin sijasta vain muovipussi varalla taskussa mukanani. Kompassi osoittautuu turhaksi, kun aurinko paistaa!
Ulkona yksi vastaanottaja odottaa laivalta saapuvaa, kädessään kyltti, jossa vain kolme kirjainta: UTH. Yksi pari edelläni kävelee Slussenin suuntaan, minä London Viaductin alitse Folkungatatanille. Sairaalan työmaa.
Viileä tuuli. Tukholmassa ei näy lunta missään maaliskuun lopussa (eikä siskoni mukaan ollut aiemminkaan talvella). Myöhemmin ilmenee: pieni järvi Trekanten on jäässä.
MEDBORGARPLATSEN on muistorikas; Scandia-hotelli, ensimmäisen Tukholman-matkani (1976) kolmen yön hotelli "Malmen". Aion käydä pitkästä aikaa Kansalaistalon kirjastossa, joka oli useita vuosia remontissa. "Biblioteket" lukee luoteiskulmassa, mutta siinä onkin ravintolan ovi ja ruokalista.
Jätän kirjaston etsimisen aamulta ja kävelen länteen 24-kerroksisen tornitalon ja kaaritalon väliselle suurelle pihakentälle. Ulkopenkeillä lojuu auringonpalvojia jo maaliskuussa! Ympärillä koiranulkoiluttajia. Taideteoksia pitäisi olla myös, mutta en huomaa ulkoveistoksia? Olisiko suojattu tai viety suojaan talvelta? Jatkan länteen:
SÖDRA STATION, juna-aseman ostoskeskuksen kaupat ja käynti alas juniin lännessä. Ovi pohjoiseen vie FATBURSGATANILLE - puistoalue. Seutu ei tunnu ennestään tutulta minulle, ehkä olen saattanut kauan sitten käydäkin, mutta harvoin tai en koskaan.
Ylitän Rosenlundsgatanin ja Ringvägenin. TANTOLUNDEN on tuttu, kuljen luoteeseen yli Zinkensvägenin. DRAKENBERGSPARKEN ei kai entuudestaan tuttu, lasten leikkipuisto, jossa paljon telineitä ja silta - voisin suositella lapsiperheiden turistikohteeksi!
***
HORNSTULL, mäki ja portaat korkealle ja pitkältä tuntuvalle sillalle: Liljeholmsbron. Tätä tavoittelin mahdollisimman suoraan ja tehokkaasti! Södertäljevägen lounaaseen. Alikulkua luoteeseen LILJEHOLMSTORGETILLE, jossa pikaraitiovaunun TVÄRBANA pysäkki.
TREKANTSPARKEN ja jäässä olevan Trekanten-järven rantaraitti Trekantsstranden, jota kävelen luoteeseen. Juoksijoita ja hölkkääjiä, ja toisaalta päivänpaistattelijoita lojumassa penkeillä maaliskuussa. Sekä koiranulkoiluttajia.
Rattailla varustettua lentolaukkua edelläni vetävä siisti meksikolaisen turistin näköinen rouva kysyy, olisiko minulla kolikoita? (Jotakin automaattiako varten vaiko ruokaan, en osaa arvata.) Puistelen vain päätäni, kun osuvat sanat eivät tule mieleeni. Minulla ei olekaan yhtään Ruotsin kolikoita. Takanani tulevan nuoren parin kuulen vastaavan oikein sanoin:"Tyvärr inte!"
ESSINGELEDEN: Tukholman OHITUSTIEN valtavan korkea silta tulee näkyviin. Polkuni on mutaista ja hiekkaista maata. Trekanten-järven länsipäässä lähtee puu-siltainen oikotie etelään tai järven kiertäville lenkkeilijöille. Minä jatkan länteen moottoritien alitse. Pylvääseen kiinnitetty kartta on revitty keskeltä!
****
VINTERVIKSVÄGEN! Hyvällä onnella osun ilman karttaakin aivan oikealle kävelytielle (vaikka yleensä valitsen väärin). Viimeistään nyt olen minulle ennestään vielä täysin tuntemattomalla alueella Tukholmassa! Paljon kulkijoita, kävelijöitä, maaliskuun torstaina! Tien varrella on Siirtolapuutarha talvisessa kuosissaan.
VINTERVIKEN. Syrjäinen Mälaren-järven niemi, jolle Alfred Nobel siirsi dynamiittitehtaansa Tukholman keskustasta vuonna 1865. Teollisuuden monumentti. Vanhoja rakennuksia sekä valleja ympäröimässä vanhoja testipaikkoja.
Nobelin päärakennuksessa näyttää olevan nyt vilkas kahvila. Pihalla tietotaulu. Lännempänä, vallien takana, ovat Nobelin räjäytyskokeiden paikat. Järven lahti ei näytä kummoisen kauniilta lehdettömien puiden aikaan talvella maaliskuussa, vaikka kirjoissa paikkaa ylistetäänkin.
Jatkan kävelyä järven etelärannalla. Poikkean yhdessä koeräjäytyskuopassa, palaan sieltä pienen tunnelin kautta. Vetelää mutaa tietotaulun edessä haittaamassa tutustumista.
LANKKUTIE jalankulkijoille kulkee veden päällä kiertäen jyrkän kalliorantaisen niemen edempänä lännessä. Retkeilijöiden suosikkipaikka, väkeä kulkee tai oleskelee ruuhkaksi asti. Lasken kävelleeni tänne asti 8 kilometriä. Olen matkani käännekohdassa.
Palatako tuttua, siis turvallista tuloreittiä, vai etsiäkö vaihtoehtoinen tie? Jatkan eteenpäin lähimpään lähiöön, josta täytyy olla autotie Tukholmaan päin, palaamatta enää liian vilkkaalle lautatielle!
ASPUDDEN, Vintervikenin eteläpuolella, on vanha lähiö tai esikaupunki, joka tuo mieleeni Helsigin Pohjois-Haagan! Yritän sen eri suuntiin risteävillä kaduilla arvailla aina parasta reittiä, joka veisi minua itään, Tukholman keskustan suuntaan. Huomaan bussin kulkeman kadun. Pysäkillä on luettelo kaikista linjan pysäkeistä, joiden joukossa myös Gröndal, Lilljeholmen, vaikka muut nimet ovat minulle tuntemattomia katuja.
ÖRNSBERG. Harjun takaa näkyy Vintersvikenin tielle. ESSINGELEDEN on korkeilla silloilla kulkeva Tukholman ohi kiertävä moottoritie, jonka alitan nyt etelämpänä kuin tullessani. Sillan alta nousen melko jyrkkää rinnettä katsomaan ylhäällä mäellä näkyvää punaista puukirkkoa. Kierrän kirkon ympäri, en näe missään esillä sen nimeä.
Kirkko onkin "St. Sigfrid's" (1899-1900 E.O. Ulrich), siirretty Aspuddeniin 1904 ja laajennettu. Nopeasti kasvaviin esikaupunkeihin kaivattiin tuohon aikaan liikuteltavia kirkkoja, joilla oli yksinkertainen hirsirakenne (Arkkitehtuurikirja).
*****
TREKANTEN-järvelle taas, mutta nyt kävelen sen etelärantaa, lankkutietä pitkin. Lähestyn Liljeholmin toria. Ohitan NYBOHOVSHÖJDENIN rinnehissin alapään aseman. Ajaisin mielelläni jälleen hissillä ylös kukkulalle, kuten 10 vuotta aiemmin, mutta hissi on suljettu! Talvella 2013 jouduin käymään toisen kerran maaliskuussa, kun ensimmäisellä kerralla tammikuussa hissi oli rikki. Tulee mieleeni Turun funikulaarin vaikeudet.
Hissiasemalta kuljen katettua jalankulkukäytävää Linjeholmenin Tunnelbana-asemalle ja sieltä ulos. Lipunmyyjä istui edelleen kopissaan metroasemalla. Nousen kauppakeskuksen toiseen kerrokseen ja käyn Emmauksen ja Stadsmissionin kirpputoreilla. Ollaan niin kaukana keskustasta, että olen jaksanut käydä täällä vain pari kertaa aiemmin, vaikka olen kaikki Tukholman kirpputorit listannut ja kiertänyt vuoronperään.
Erehdyn vierekkäisistä ovista ja menen ensin vahingossa sisustustavaraliikkeeseen, jossa ei ole yhtään asiakasta, kun taas kirpputorilla paljon asiakkaita. Ruotsinkielisiä lastenkirjoja on kuusi hyllyllistä. Robinson Crusoe. Jules Vernen "Kapteeni Grantin lapset" 60 kruunua, lyhennetty versio! Katson lautapelejä ja palapelejä. Pitkä kassajono.
Kauppakeskuksen toisen kerroksen aulassa on pieni maksullinen junarata lapsille. Kehäradan vain muutaman metrin pituus on huvittava, en muista vastaavaa nähneeni. Kaksi minuuttia veturilla ajoa ympäri ympyrän maksaisi 40 SEK (noin 4 euroa), kolme minuuttia 50 kruunua ja 6 minuuttia sata kruunua.
******
HORNSTULLIIN palaan samaa reittiä kuin tulin. Sitten Hornsgatan itään. Högalidin kirkon kaksi tornia ovat paketissa. Varvsgatan. Lundagatan. Kristinehovsgatan.
SKINNARVIKSRINGEN! Historiallisia ja komeita taloja. Skinnarbacken, kalliot, joilla on muitakin, en ota valokuvia näköaloista. BASTUGATAN lännestä. MONTELIUSVÄGEN, kävelytie ja lankkukatu näköaloineen korkealta, turisteille suositeltava, paljon istujia reitin varrella, otan valokuvia, kuten muutkin! Olin ennenkin kerran käynyt. Aurinkoinen sää maaliskuussa.
Palaan Bastugatanille, sitten Tavastgatan, Maria Trappgatan. Näen että SLUSSEN on yhä työmaa, joka vaatii kiertoreittejä, vaikka vuosi on kulunut edellisestä käynnistäni. Kuljen Götgatania etelään Medborgarplatsenille, jossa olin jo aamulla.
SÖDERIN KIRJASTO? Kahdet portaat, lännessä urheiluhalliin, idässä kirjastoon. Kiersin talon ympärikin etsiessäni kirjastoa. Vanhanaikainen kirjasto. Ei käytössä UDK-luokitusta, vaan kirjainkoodeilla on eroteltu historia, maantiede, Tukholma jne. Ruuhkaksi asti internetin käyttäjiä ja oman läppärinsä kanssa kirjaston pöytien äärelle tulleita. Ahdasta, en viihdy! En huomaa missään aikakaus- tai sanomalehtiä. Viivyn vain 15 minuuttia selaillen lukemattomia Tukholmasta kertovia kirjoja! Lähden klo 15:20.
Kuljen Tjärhovsgatania, kunnes vastaani tulee työmaa. Sitten Folkungagatan kuten aamulla. Tulen Vikingin terminaaliin harvinaisen aikaisin, jo klo 15:45. Otan tuoreen kartan vastaisen varalle.
Cinderella-laivakin ottaa matkustajia. Automaateilla kirjautujia. Nyt alakerrassa on automaattiportit, jotka lukevat hyttiavainkortin neliönmuotoisen QR-koodin. Ennen vastassa olivat isot vartijamiehet, jotka vertasivat henkilöpaperit ja avainkortin, täsmäsikö matkustajan nimi. - Vartijat ovatkin siirtyneet toiseen kerrokseen, jossa vallalla entiset tarkastustavat. Kuljen "Helsinki"-portille, vasemmalle suuntaa Gabriellalle. Oikealle suunta Cinderellalle.
Menin laivaan jo klo 15:50, vaikka vasta klo 16 määräaika. Jalkani väsyneet, jaloissaulkona talvisaappaat, hytissä kangastossut. Katsoin televisiota, koska minulla ei ole kotona. Dekkari Aucklandista. Pilapiirtäjä Jyrki Vainion kirja Kari*sta. Diili-Jaajo. Mika Tommola. Uutiset. Puolueiden puheenjohtajien tentti, Maria Ohisalo oli parempi kuin odotin. Eduskuntavaalien ennakkoäänestys käynnissä.
Komentosillan kamerakuva laivan etenemisestä tuntui nyt tylsältä, vaikka edellisellä matkalla vuosi sitten se oli mielestäni paras TV-ohjelma!
*******
Laivamatkani Tukholmaan (70 kertaa)
1976, 1981, 1983, 1985, 1987 (=5)
1988, 1989, 1996, 2x 1997 (=10)
2x 1998, 1999, 2001, 2003 (=15)
2004, 2010, 8x 2012 (=25)
6x 2013, 5x 2014, 3x 2015 (=39)
4x 2016, 7x 2017, 5x 2018 (=55)
11x 2019, 2x 2020 (=68)
2022, 2023 (=70)
Tukholmassa 70 + 18 päivänä = 88 päivää
26 vuotena 48:sta vuodesta 1976-2023.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti