tiistai 20. huhtikuuta 2021

719. Salon Perniön ruukkikylät

Etsiäkö seuraavaksi (Suomen kaikki 107 kaupunkia katsottuaan) kaikkein komeimpia kyliä ja tyylikkäimpiä taajamia? Ruukkikylät, kuten Fiskars ja Billnäs, ovat olleet tiheitä asutuskeskittymiä suurine teollisuuslaitoksineen, kuin pieniä kaupunkeja lukuisine rakennuksineen.

Ruukkeja, metallien, raudan ja kuparin tuotantolaitoksia, on Suomessa ollut kuulemma vähintään 134. Jo näkeminäni mieleeni muistuvat Karjaan Mustio, Inkoon Fagervik, Pohjan Antskog + Billnäs + Fiskars, Dragsfjärdin Taalintehdas, Euran Kauttua, Loviisan Strömfors, Ulvilan Kullaan Leineperi, Porin Noormarkun ruukki, Karkkilan Högfors, Tuusulan Kellokoski ja Kuopion Juankosken ruukki.

Perniössä olin vuonna 1996 nähnyt linja-auton ikkunasta Teijon ja Matildan kylät, niihin lähdin 25 vuotta myöhemmin kävelemään.

*

Salon kaupungin asukkaat nauttivat ensimmäisestä kesäsunnuntaista 11.4.2021, monet istuskelemalla keskustaa halkovan Uskelanjoen puistoisilla rannoilla. Nuoret miehet kalastivat vavalla ja magneetilla romuja tai aarteita joen pohjasta. Puistossa komeili merenpohjasta nostettu hämmästyttävän suuri ankkuri laivan tykkien seurassa.

Salon kauppatori joenrannassa tyhjillään, iso katettu esiintymislava, myyntipaikkoja oli rajattu kiveykseen lähemmäs pari sataa, ainakin numeron 146 huomasin. Mahtuisiko sinne ystävänikin kesällä antikvaarisia kirjoja myymään? Kätevä kävelysilta länsirannalle pysäköintialueelle.

Ajoimme jokea myötäilevää Tehdaskatua lounaaseen kohti Teijon retkeilyaluetta. Muistin 37 vuotta sitten kävelleeni Tehdaskatua, toivoen pääseväni meren rannalle. Koulukalusteen tehdas muistutti yhä lapsuuden pulpeteista, Leinon Valimo raskaasta teollisuudesta. Välillä joki pilkahti näkyviin, myöhemmin merenlahtikin.

**

KIRJAKKALA. Ajomatka 18 km tuntui pitkältä ja mainos Ruukin matkailupalveluista sai kääntymään kaakkoon kapealle, mutkittelevalle, mutapohjaiselle tielle. Periltä löytyi vain vähäinen rakennusten rykelmä metsässä sekä eräs lähtöpisteistä vaeltajille retkeilyalueelle. Kokoustiloja vuokrattavana historiallisessa miljöössä. Pato järvimaisemin ja hauska pieni kohiseva koski. Kartta neuvoi lyhyemmän reitin takaisin asfalttitielle. Olimme vasta KIRJAKKALAN ruukilla.

***

TEIJON ruukin maamerkkinä ja koristuksena kohosi mäkinyppylän huipulla erikoisen näköinen, itämaista pagodia muistuttava, valkoinen, Suomen pienin kivikirkko (1830), Robert Bernerin rakennuttama. Mietin eroa siinä, onko kirkon arkkitehtuuria tilaamassa valistunut yksityishenkilö vaiko kyläläisten kokous, jonka kokemus ja ihanteet ovat pohjautuneet lähinnä naapuripitäjien kirkkojen esimerkkiin.

Teijon teollisuusalue tiiliseinineen näytti laajuudessaan mahtavalta, viitta telakalle ja monia muita osoitteita, jokunen toisiaan leikkaava katu. Kylää komisti Teijon rokokookartano vuodelta 1770. Olisin voinut käveleskellä pitempäänkin, muttei kai auki olevia kohteita. (Vähän sivussa toimi vilkas kyläkauppa).

****

MATHILDEDAL, vielä viitisen kilometriä Teijosta lounaaseen, näytti ruukkikylistä kauneimmalta, kun saavuimme perille keskipisteeseen, T-risteykseen. Käännyimme oikealle luoteeseen, mäenrinnettä alas kohti merenrantaa, satamaan. Matildan päätien tai ainoan kadun varrella koreili pikkukaupunkimaisen tiuhasti kauniisti kunnostettuja, houkuttelevan näköisiä vanhoja asuintaloja.

Mathildedalin satamassa runsaat laituripaikat olivat vielä tyhjillään huhtikuun alussa. Laiturin pielessä kesäravintola puurakennuksessa. Rantatorilla oli pari valmista puista torikojua odottelemassa kesäksi myyjiä.

Kolmen kivisen teollisuusrakennuksen rivistö oli hiukan valju, kuin kunnostamaton tai maalaamaton. Vaikea saada kaunista kokonaiskuvaa, vaikka valkoseinäinen voimalan muuntaja tyylikäs. Vesivoimalan äänimaisema, pieni joki merelle. Muutama alus rannassa. Ponttooneille rakennettu lautaseinäinen talo odotti vesille laskemista.

Laiturissa oli esillä ja mainostettuna "Shalom", ympärivuotinen aurinkosähköä käyttävä asuntovene, 15 metriä x 5 metriä x 4,2 metriä, 10 tonnia, hytit 2x2 hlö + 2x1 hlö, matkanopeus 8 km/h, hyvän sään päivämatka esim. 100 km. "Tervetuloa tutustumaan! Jorma Ponkala."

"Ruukkipolku Mathildedal" esitteli kuvakartalla 32 rakennuskohdetta, kuten Ruukinkartano 1852, Kievari 1839, Punamulta, Mankeli ja Kaarna 1840, Klinikka 1848, Anttipoffi ja Plattapoffi 1852, Postpoffi 1860, Opettajan torppa 1870, Rukoushuone 1906, Värkmestarin talo 1907, Työväentalo 1913, koulu 1921, Osuusliike Terho 1929. Olisin varmaankin tehnyt nähtävyyskierroksen, jos olisin matkustanut yksin omalla aikataulullani.

Paluumatkalle lähdimme T-risteyksestä suoraan ajamaan Perniön kirkonkylän suuntaan, Mathildedalista kaakkoon, vielä nähden muutaman talon verran kaunista ruukkikylän rakennuskantaa. Autotie alkoi ylittää Teijon retkeilyalueen matsää. Nähtävyystaulu mainosti "Jeturkastia", joka tarkoitti kai metsässä ollutta pirunpeltoa, kivikkoista muinaisrantaa 9000 vuoden takaa. Hiidenkiuas on ruotsiksi Jättekast.

*****

SÄRKISALO. Ylönkylän risteyksessä poikkesimme Perniöön menevältä tieltä 8 km etelään entiseen Särkisalon kuntaan (Saloon liitetty, kuten Perniökin). Saarikuntaan vievältä sillalta oli kaunis saariston näköala oikealle ja vasemmalle. Kirkonkylä alkoi heti sillan jälkeen ja hyvässä kunnossa pidetty, punaiseksi maalattu puukirkko näkyi kohta idän puolella. Kirkonrakentaja Antti Piimäsen (1714-75) luomus vuodelta 1760. Olimme autoilleet Särkisaloon hätäisesti edestakaisin myös maaliskuussa 2002, mutta silloin kirkollakaan pysähtymättä.

******

NUMMI, aiemmin päivällä. Menomatkalla Saloon olimme entisessä Nummi-Pusulassa (nykyisin Saloa sekin) poikenneet vanhalta ykköstieltä Nummen kirkon tienristeyksessä Lahjahoviin?, isoon käytetyn tavaran myymälään. Olen kaupassa käynyt aiemmin, enkä oikein jaksa sekalaisen romun valtavaa sekasortoista määrää, joten matkatoverini tehdessä runsaan tunnin ostoksia minä kävelin edestakaisin 3+3 km Nummen kauniille harmaakivikirkolle (1822).

Matkan varrella kohisi myllykoski ja komeili keltainen kivitalo, jonka päädyssä vuosiluku 1928. Uusklassinen ja symmetrinen rakennustyyli ei paljastanut käyttötarkoitusta. Hakukoneella löysin puhelimeen tiedot: entisen Nummen Säästöpankin entinen Ollikkalan kylän pankkitalo.

Nummen hautausmaalla tavallinen sunnuntain tunnelma: jälkikasvu talutti kumaraista vanhaa mummoa vaarin haudalle. Osuuskaupan vilkas Sale-myymälä oli maastoutunut komean kuusiaidan taakse tien sivuun niin hyvin, etten edes huomannut sitä ennen kuin vasta paluumatkalla. Sunnuntaipäivä maalla.