perjantai 12. kesäkuuta 2015

502. Åbus, Turku ja #Museokortti

Ostin Åbus-liput Turkuun, 2,90 euroa meno klo 8:30-10:35 ja 2,90 paluukin klo 18:20-20:30. ÅN NE halvemmat kuin Onnibus.fin tai Matkahuollon nettitarjoukset! Mukava yllätys, ettei otettu mitään 1 euron Onnibusin varauslisämaksua! (En muistanut katsoa Matkahuollon sijasta suoraan Pohjolan Liikenteen tai Vainion Liikenteen sivuja. Nuo mainitut kilpailijat ajavat Helsingistä Turkuun).
*
Åbus lastasi ruumaansa parin tytön polkupyörätkin. Tavallinen valkoinen, koristeelliseksi ulkomaalattu "liikuntaesteellinen" linja-auto, jonka ainoaan matkustajakerrokseen noustiin portaita. Matkustajia lähti Helsingin Kampista kuusi, eikä matkan varrelta tullut yhtään lisää.
*
Otaniemessä ajettiin suorempaa kuin Onnibus, pysäkki jo Keilaniemessä eikä Aalto-yliopistolla. Ruuhka jumiutti Kehä I:llä, mutta Turun moottoritiellä ajettiin ohi Munkkiniemen kautta tulleen Vainion Liikenteen bussin. Matkan varrella tuli useasti vastaan kilpailijoiden linja-autoja, joista kyllä Onnibusin punaiset kaksikerroksiset näyttävät komeimmilta!
*
Välipysäkkejä: Espoon Lommila (Ikea), Lohjanharjun Muijalan liittymä 24, Saukkolan liittymä 21, Suomusjärven Kivihovi - täällä poikettiin moottoritien yli huoltoaseman pihaan! Salon Piihovin liittymä 15 (jossa jopa Onnibus pysähtyy), Paimion liittymä 11, Turku Kupittaan asema.
*
Kupittaalta ajettiin Tykistökatua ja Itäistä Pitkäkatua länteen, sitten Kaskenkadun jyrkkä mäki alas Auran sillalle. Heti Aurajoen jälkeen oli päätepysäkki, Aurakatu 1 ja 2 eli Turun kaupungintalo! (Kaupungintalossa turisti-informaatio). Keskeinen paikka, kauppatorille vain yhden korttelin matka Aurakatua pohjois-luoteeseen.
*
Paluubussi lähti väljänä klo 18:20 kaupungintalon puolelta eli nokka joelle päin. Kupittaan asemalla odotettiin monta minuuttia klo 18:30 asti. Suomusjärven Kivihovissa käytiin taas huoltoaseman bussipysäkillä, mutta nyt ei tarvinnut ylittää moottoritietä. Matkustajia ei tullut lisää.
*
Salon Piihovin liittymän 15 bussikatoksessa oli mahdollinen asiakas. Hintaneuvottelu? Kuljettaja neuvoi ulkona ystävällisesti, miten Åbus myy liput yleensä etukäteen halvalla netissä (mutta bussistakin saa ostaa 20 eurolla). Asiakkaalla taisi olla Matkahuollon lippu ja hän jäi vielä odottamaan eri bussia.
*
Espoossa mukava yllätys: kuljettaja kuulutti aina pysäkit, ja nyt myös "Laajalahden ristin", joka oli Kehä I:llä heti, kun Leppävaaran kohdalla käännyttiin pois Tarvontieltä. Kaksi matkustajaa jäi tänne, minäkin. Pääsin kävellen kotiin! Internetistä en ollut huomannut pysäkkiä Otaniemen ja Lommilan välillä?
*
Turun liikennöitsijöiden TLO:n Åbus jätti myönteisen mielikuvan. Siistit bussit, hyvät kuljettajat, tasainen kulku. Käytän uudelleen! Internet-sivu oli hieman vaikea löytää. Välipysäkkien käytöstä voisi kertoa selvemmin, onhan niitä kilpailuetuna paremmin kuin Onnibussilla. Lippuvalinnat ovat Internetissä vain Helsinki, Turku ja Raisio, mutta ilmeisesti lipun kuusikirjaimisella koodilla (joita Onnibuskin käytti vielä viime kesänä) pääsee matkaan miltä tahansa välipysäkiltä. (Onnibusin lippu kelpaa vain tilatessa valitulta pysäkiltä).
*
***
*
Turussa pyrin Museokortilla ensimmäisenä lähimpään "Apteekkimuseoon ja Qwenselin taloon", mutta aukeaminen oli tänään siirretty klo 10:stä vasta 12:een. Palasin klo 17:10, viivyin 40-45 minuuttia. Pääsymaksu ilman Museokorttia olisi ollut 4,50 euroa. Läntinen Rantakatu 13.
*
Punainen puutalo Aurajoen rannalla oli yllättävän iso, kun jatkui kahtena siipenä pitkälle Linnankatua kohti. Ensimmäisenä vanhan apteekin myyntitiskit ja hyllyt täynnä purkkeja. Sitten monta huonetta apteekkarin työtiloja vaakoineen ja välineineen. Täytetty lisko. Vasemmalle länteen päästiin kustavilaiseen porvariskotiin, jossa saleja salien perään. Huonekalut seinien vieressä, keskilattia vapaa. Peilejä, muotokuvia, tummuneita tapetteja, kehtoja, soittimia. Lattialankut natisivat. Yksi ainoa kerros.
*
Vain pari turistia minun lisäkseni, mutta paljon enemmän valvovaa museon henkilökuntaa pukeutuneina historiallisiin vaatteisiin. Ikkunoista näki sisäpihalle, jossa istujia kahvilassa. Joitakin turistinkin istumisen sallivia tuoleja? Tähän mukavaan vanhanajan tunnelmaan voisi pysähtyä hetkeksi olemaan, ainakin mahdollisen matkakumppanin kanssa? Poikkean toistekin, jos sattuisi jäämään aikaa ennen Åbusin lähtöä? Helsingistä vertauskohteena mieleeni tulivat Seurasaaren talot.
*
***
*
Forum Marinum on iso merimuseo kahdessa talossa Linnankatu 72:ssa, lähellä Turun linnaa. Pääsymaksu ilman Museokorttia 8 euroa ja joen museolaivoihin 6 euroa. Pitkä kävelymatka Aurajoen rantoja pitkin. Sillat loppuvat, Föri-lautta vielä kulkee joen yli. Laiturissa museolaivoja: parkkilaiva Sigyn, fregatti Suomen Joutsen, sotalaiva ja etäisimpänä vielä matkustajalaiva Bore tai Kristina Regina.
*
Museokaupasta pääsi länteen kahvilaan, jonka keskellä tai sivulla on vetonaulana taidehistorioitsija Göran Schildtin (1917-2009) matkakirjoista tuttu purjevene Daphne, jolla Schildt matkusteli toisen maailmansodan jälkeen Välimeren maihin ja Egyptin Niilille. Kymmenmetrisen Daphnen kannen alle ei ollut pääsyä.
*
Museokaupan pohjoispuolella on venekatos, jonne voi tiirailla pääsymaksuttakin ulkopihalta verkkoaidan läpi. Isot veneet ovat telineillä mukulakivien päällä, mikä näyttää vähän kuivalta. Miten onnistuisi vaikka matala kahluuallas?
*
Niin venehallista kuin museokaupastakin itään pääsee itse museon suuriin tiloihin. Seinät ja katot puuta, mistä syntyy historiallinen, vanhohin puualuksiin viittaava tunnelma (toisin kuin Kotkan Merimuseon tyrskynmuotoisessa modernissa kivitalossa Vellamossa). Kierreportaita pääsee toiseen kerrokseenkin, josta avaria näköaloja natisevilta puusilloilta alas näyttelyihin ja jossa pieniä näyttelyesineitä, kuten valtava määrä perämoottoreita! Periskoopilla voi tähystää katon läpi Aurajokea. Erilaisia teemoja ovat vaikkapa tullilaitos ja koulutus merenkävijäksi, tapulikaupungit ja talonpoikaispurjehdus. Laivojen pienoismalleja. Kiertely vanhoissa meritunnelmissa vie paljon aikaa, hieman sokkeloisesti sopesta toiseen.
*
Toinen museorakennus on vieressä, kauempana merestä, Linnankadun varrella, lähempänä Turun Linnaa. Sielläkin museokauppa, perällä wc, museotiloissa useita veneitä. Laivojen pienoismalleja. Eniten minua taitaa kiinnostaa merimatkailun osuus. Kuvaruudulla pyörii Tuure A. Korhosen filmi 40 vuoden takaa, Finnlinesin risteilyltä Välimerelle ja Kanarialle, jaksan katsoa kokonaan.
*
***
*
Bore-laivassa on nyt retkeilymaja 3-4. kannella, kahvila ja ravintola ylemmillä kansilla, sekä museonäyttely 6. kannella. Nousin laskusiltaa laivalle ja portaita yläkansille. Komentosillalle ja yläulkokannelle pääsisi eräänlaisen poikkipuomisen "metroportin" kautta, johon taisi tarvita avainkortin, joka kehotetaan noutamaan retkeilymajan receptionista. En viitsi palata edestakaisin alas.
*
Muutenkin pääsee katsomaan ravintolaa köyden takaa ja kiinnostavia matkustajahyttejä 610-615. Ensimmäistä luokkaa aikoinaan. Laiva oli kulkenut Tukholman vanhankaupungin itärantaan, kunnes liikenne Skeppsbronille loppui 1976. Sitten laiva teki vuosikausia Kristina-varustamon risteilyjä mm. Välimerelle nimellä Kristina Regina! Matkaesitteitä oli tullut aikoinaan selattua ja tarjoushintoja mietittyä! Nyt näin edes laivan ja pääsin sen ikkunallisia hyttejä katsomaan. Kuvaruuduilla hyteissä pyöri matkavideoita.
*
***
*
Fregatti Suomen Joutsenelle oli oma lippukioskinsa. Liput ilman Museokorttia 6 euroa. Lipunmyyjä kopioi väliaikaisen pahvisen museokorttini pitkän numerosarjan. Odotin vielä varsinaisen muovikortin saapumista postitse Museoliitosta "2 viikon kuluessa", tasan 2 viikkoa kestikin.
*
Hämmästyttävän iso purjelaiva, tai ainakin avarat sisätilat monilla kansilla yllättivät minut! Täällä oli vihdoin useampia muitakin turisteja, sisämuseoissa vain muutamia. Laivalla oli havainnollistettu vaikkapa, missä matkaevääksi otetut, perunankuorilla ja pesuaineettomalla tiskivedellä elätetyt siat teurastettiin, tai kerrottiin miten eksoottisista satamista hankittiin paljon sukupuolitauteja.
*
***
*
Merimuseo ja laivat veivät niin paljon tunteja ja energiaa, että jaksoin käydä Turun Linnassa vain kääntymässä, lähellä kun kuitenkin oli, torni pilkotti puiden lomitse Suomen Joutsenen kannelle. Kuljin sisäpihojen läpi lännestä takaisin itään nousematta toisen kerroksen lipunmyyntiin saati torneihin, joissa olen ennen käynyt lapsena ja aikuisena. Lähdin etsimään enää pienempiä museoita.
*
Föri-lautan matka Aurajoen yli itärannalle vei 1,5 minuuttia. Matkustajia kertyi arviolta 30, maksimimäärän taitaessa olla 75. Ja lautta lähti molemmista laitureista melkein heti, joten odotusaikaa vuorojen välillä ei tainnut tulla viittä minuuttia enempää. Näin turistin laskelmin.
*
***
*
Biologinen museo, Neitsytpolku 1, Auran itärannalla, klo 16:27-17, sulkeutumiseen asti. Liput ilman Museokorttia 4,50 euroa, myydään klo 16:30 asti. Tunnelmallinen tumma jugendrakennus Urheilupuistossa. Sisällä hämärä käytävä kiersi kehän, jonka varrella valaistuja soppia, 13 dioraamaa, joissa täytettyjä eläimiä, komeimpina karhu ja hirvi, taustoinaan taitavat maisemamaalaukset! Lisäksi seinillä perhoskokoelmia ja kokoelmia isoja kovakuoriaisia, jotka melkein varastivatkin shown! Katsojina innostunut pikkupoika äitinsä kanssa.
*
Jokaisen ikkunan äärellä oli pari irrallista muovitettua esittelylevyä, joihin oli merkitty kunkin eläimen paikka. Hämäryys vaikeutti välillä lukemista. Pieniä eläimiä oli liiankin paljon, että kaikkia jaksaisi huomata, ja jokunen esittelypaperilla mainittu taisi puuttuakin? Näätä, mäyrä ja ahma tulivat ainakin mukavasti nähtyä, ja monia lintuja. Jos ohi kulkisin, voisin poiketa uudelleenkin.
*
***
*
Turun museoista jäivät toiseen kertaan Aboa Vetus & Ars Nova (Rettigin palatsin esittelyn kävin katsomassa jonakin vuonna ennen museon avautumista), Turun Taidemuseo, Sibelius-museo, Wäinö Aaltosen museo, Luostarinmäen käsityöläismuseo (jossa olen käynyt lapsena ja aikuisena), sekä tuttu, tutuin, Turun Linna. #Museokortti

maanantai 8. kesäkuuta 2015

501. Höyryjuna Lahti-Heinola


Rautatiesilta Heinolaan ylittää Jyrängönvirran korkeammalta kuin maantiesillat. Jos vain viitsii nousta harjunrinteen Harjupaviljongin korkeudelle, voi sillan puisilla lankulla myös kävellä radan vieressä virran yli ja ottaa vaikka valokuvia Ruotsalaisen järvenlahden suihkulähteestä.
*
Lauantaina 6. kesäkuuta 2015 klo 10:35 sillan pohjoispäässä odotti kolmisen kameramiestä ja kolmisen muuta katsojaa harvinaisen höyryjunan saapumista matkustajineen Lahdesta. Rautatieasemalla oli vastaanottajia jo paljon enemmän, moni tutkiskellen myös aseman puistikon ITE-taidenäyttelyä. Jo Heinolan kauppatorilla olin kuullut perhekeskusteluja: "Lapset, mennäänkö ensin katsomaan junaa vai ostetaanko jäätelöt?" "Junaa!" "Jäätelöt!" kinastelivat pienet erimielisinä.
*
Junassa oli ensin yksi tummanvihreä ja sitten neljä sini-valkoista vaunua (ikkunoiden välit valkoiset), joista matkustajat pääsivät kolmeen keskimmäiseen, kun eka ja vika oli suljettu "järjestäjille". Ehkä niissä matkusti Topparoikka, Lahden rautatieharrastajien jäseniä.
*
Keskimmäisen, sisältä tummanruskeapuisen, punaverhoisen, sinikankaisen, pehmeäpenkkisen vaunun molemmille puolille oli kytketty ravintolavaunut, joista ensimmäisessä myytiin kahvia, piirakoita ja juna-aiheisia harrastajalehtiä: "Topparoikka". Ravintolavaunujen värimaailma: punaisia pöytiä ja ikkunanpieliä, siniset penkit ohuemmin pehmustettuja, mutta vaalea puun väri hallitsi katosta seiniin, ainakin auringonpaisteen tulviessa ikkunoista.
*
Junan aiottu paluu Heinolasta Lahteen (11:30) viivästyi 25 minuuttia, kun täytyi ensin odottaa saapuvaa puutavarajunaa alta pois. Matkustajille oli runsaasti tilaa. Ykkösluokan väljyys: käytävän toisella puolella penkille mahtui kaksi vierekkäin, toisella puolella vain yksi. Penkkirivit oli sijoitettu nenäkkäin, välissä pöytä. Pikkutyttöjä Julia ja Kariina kiinnosti enemmän pelaaminen kännykällä kuin juna tai maisemat. Saunaillasta kesämökillä muistuttava savunhaju tunki sisään avatuista ikkunoista.
*
Virka-asuinen konduktööri (junaharrastaja) myi pienenpienen keltaisen junalipun, johon teki pihdeillä kaksi reikää. Menopaluu Heinola-Lahti maksoi 25 euroa (pelkkä meno Lahteen 20 euroa). Välipysäkille Vierumäelle ja takaisin olisi päässyt 20 eurolla. Toinen välipysäkki oli Ahtialassa.
*
Jyrängön sillan ylityksen jälkeen maisema oli lehtipuu-sekametsää. Jossakin kallioleikkaus. Välillä ylitettiin silloilla autoteitä. Rautatie kulkee koko matkan tien 140 itäpuolella, mutta moottoritie 4 E75 on mahdutettu vuoroin radan itä- tai länsipuolelle.
*
Jokin nähtävyys oli valtava metalliromun keräämö radan varrella, kokoonpuristettuja romuautojakin kasoina päällekkäin. Muutama ratavarren kesämökkiasukas vilkutti pihoiltaan junalle. Junabongareita oli toisinaan väijymässä kameroineen höyryjunan harvinaista ohikulkua. Juna vihelsi pillillään ennen tasoristeyksiä.
*
Vierumäellä pysähdyttiin 20 minuuttia. Punaisessa puisessa rapistuneessa asemarakennuksessa toimi kahvila ainakin tämän hetken. Vieressä oli puutavaravarasto. Korotettua laituria ei ollut käytössä ja junasta täytyi hypätä alas maan kamaralle, jonne vaunun portaat eivät yllä. Vielä hankalampaa oli nousta takaisin, käsillä kiskoen, jalka korkeuksiin nostaen.
*
Lahteen oli tarkoitus saapua 12:38, eli noin 50 minuutin junamatka ilman Vierumäen pysähdystä ja 1 tunti 10 minuuttia pysähdyksen kanssa, mutta lähdön myöhästyminen viivästytti puolisen tuntia. Juna kyllä viiletti niin kovaa, että katosta kettingeillä roikkuvat lamput heiluivat villisti.
*
Lahden rautatieasemalla jäi väkeä pois, mutta juna jatkoi vielä eteenpäin. Ratapihalla odoteltiin hetki ja sitten peruutettiin sivuraidetta Salpausselälle, kolmen mäkihyppytornin juurelle. Hieman pohjoisempana oli urheilu- ja messuhalli, idempänä Iskulle nimetty jäähalli. Vieressä idässä jyrkkä metsärinne harjulle. Runsas puoli tuntia aikaa ennen toista lähtöä Heinolaan klo 14:00-14:55.
*
Salpausselältä päästiin kaartamaan pois eri sivuraidetta pitkin, peruuttamatta, eli veturi oli saatu taas kärkeen. Matkustajia ei ollut kovin paljon, saatoin hyvin valita useampiakin istumapaikkoja. Ehkäpä aamun eka ja illan vika vuoro neljästä ovat vilkkaimmat, jos Lahdesta lähteneet ovat halunneet viettää joitakin tunteja välillä Heinolassa. Heinolaan palattiin aikataulun mukaan.
*
***
*
Olin ajanut aamulla Helsingistä Heinolaan 5 euroa maksaneella Onnibus-vuorolla klo 8:30-10:10. Onnibus pysähtyi Heinolan keskustan Kaivokadulle viideksi minuutiksi, kun kuljettaja vaihtui, kuten tapahtui myös paluuvuorolla Helsinkiin klo 17:30-19:05. Paluulippunikin maksoi 5 euroa, kun Internetistä etukäteen ostin, mutta varausmaksu 1 euro nosti menopaluun yht. 11 euroon. Vuonna 1984 maksoin 50 prosentin opiskelija-alennuksella menopaluusta 48 markkaa (8-10 euroa).
*
Heinola on kaunis kesäkaupunki, monin paikoin keskustan pääkatujen varsillakin on säilynyt komeita empiretyylisiä puutaloja autonomian ajalta 1800-luvulta. Kauppakadulla idästä länteen sijaitsivat puutaloissa Historiallinen museo, Taidemuseo (Marita Liulian näyttely avautui), ja lääninkivalteri Aschanin talon museo, mutta ne eivät ole mukana Museoliiton Museokortissa.
*
Myös elokuvateatteri Elon komea fasadi kohti pohjoista tuli vastaani Kauppakadulla. Alakerta lasi-ikkunaseinää lämpiöön. Yläkerrassa musta umpiseinä, 180-paikkaisen katsomon takaosa varmaankin. Poikkesin sivukadulta Elon sisäpihalla, jota kohti katto laskeutuu, etelään. Kaksi poistumisovea nähtävästi valkokankaan molemmilta puolilta. Jylhää funktionaalista elokuvateatteriarkkitehtuuria.
*
Iltapäivällä klo 15-17:30, kuljettuani rautatieaseman viereisen linja-autoaseman ja lintutarhan läpi, lähdin tavoittelemaan pohjoisesta entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylää. Urheilutie ohitti kisailijoiden kentän. Tie 140 kulki Siltakadun nimellä Jyrängön siltojen jälkeen edelleen pohjoiseen, hidasteinaan muutama liikenneympyrä. "Keskusta 1,5 km, Kirkonkylä 4,5 km".
*
Kaakontielle poikkesin katsomaan komeaa rintamamiestaloa, jossa vierailin 31 vuotta sitten, käydessäni Heinolassa ensikertaa tammikuussa 1984 (Kuntabongari 45. Heinola). Eri nimet nyt postilaatikossa. Olin vasta yrittänyt etsiä Anne-Marin osoitetietoja 22 vuoden kuulumattomuuden jälkeen, ja järkyttävästi löytänyt nimen Internetistä vain - elokuun 2007 Alibi-lehden ja Murha.infon kadonneiden henkilöiden listalta! Kadonnut 28.1.2007 matka-aikeissa Heinolasta Lahteen! Kuolinilmoitus julkaistu Itä-Hämeessä 1.11.2008.
*
Siltakatu muuttui Kirkonkyläntieksi. Kävelytie seurasi lännen puolella, välillä poiketen etäämmäs. Idästä raikui kuuluttajan selostus motocross-radalta. Tienviitta itään: "Kirkonkylä", käännyin sinne, ajotielle ilman jalkakäytävää. Vanhatien risteys, Nikin kioski mainosti jo etukäteen. Jatkoin Vanhatietä pohjoiseen K-kaupan näkymiseen asti, ohi komeiden omakotitalojen, ruohonleikkaajien ja kunnallisten rivitalojen, mutten löytänyt mitään kohokohtaa, kuten kirkonkylän kirkkoa. Täytyi kääntyä jo takaisin, etten myöhästyisi bussista. Huomasin kävelytien alikulkuineen 140-tien länsipuolelle, "Keskustaan 5,2 km". Sadepisaroita.
*
Heinolan keskustassa kuljeksin vielä ristiin-rastiin, iso S-Market, komea moderni kaupungintalo valtuustosalin päätyineen, poliisitalo, Itä-Häme -sanomalehden entinen talo, kauniita vanhoja puutaloja. Kauppatorin olin nähnyt vilkkaana aamupäivällä. Heinolan lauantai-ilta tuntui hiljaiselta. Poikkesin vielä katsomassa keltaisen 8-sakaraisen puukirkon (1811).
*
Kaivokadun katetulla bussipysäkillä odotteli sadepisaroilta suojassa jo 7 naista. Joku raportoi kännykkään Liulian näyttelyn avajaisista. Vahvasti humaltunut iäkäs nainen kävelysauvoineen istui penkillä ja lauloi ja huusi ja möykkäsi. Hän ei noussut Onnibussin kyytiin, vaikka kysyttiin, ei aikonutkaan. Bussi saattoi olla melkein puolillaan, löysin silti vielä tyhjän rivin, ikkunapaikan, ja Turun Sanomat luettavaksi.

500. Maailman metro-kaupungit

Metropolit, maailman 107 metro-kaupunkia, 46 maata.
Tieto vuosituhannen alusta, lienee nyt enemmänkin.
- Huomasin heti Porton puuttuvan ja lisäsin Wikipediasta.
Lähteenä: David Bennett: "Metro. The Story of the
Underground railway." Octopus 2004.
***
Luettelo (valtiot aakkosjärjestyksessä):
Kaupunki, valtio, montako metrokaupunkia jos yli 1,
(aloitusvuosi), ratojen pituus km, asemien lukumäärä,
montako Miljoonaa matkustajaa vuodessa?
*
Buenos Aires, Argentiina (1913) 45 km 63 as 254M
Jerevan, Armenia (1981) 13 km 10 as 36M matkustajaa
Sydney, Australia (1997) 12 km - -
Baku, Azerbaidzan (1967) 29 km 18 as 160M
Bryssel, Belgia (1976) 40 km 52 as 86M
Belo Horizonte, Brasilia 5 (1986) 21 km 13 as 19M
Porto Alegre, Brasilia 5 (1985) 31 km 16 as 39M
Recife, Brasilia 5 (1985) 52 km 27 as 41M
Rio de Janeiro, Brasilia 5 (1979) 35 km 32 as 95M
Sao Paulo, Brasilia 5 (1974) 49 km 46 as 690M
Glasgow, Britannia 3 (1896) 15 km 15 as 15M
Lontoo 1, Britannia 3 (1863) 392 km 267 as 832M
-Lontoo 2, Britannia 3 (1987) 26 km 34 as 29M
Newcastle, Britannia 3 (1980) 59 km 46 as 40M
Santiago de Chile (1975) 37 km 47 as 200M
Kairo, Egypti (1987) 42 km 33 as 300M
Barcelona, Espanja 3 (1924) 81 km 112 as 280M
Bilbao, Espanja 3 (1995) 27 km 23 as 42M
Madrid, Espanja 3 (1919) 119 km 163 as 413M
Manila, Filippiinit (1984) 32 km 30 as 134M
Tbilisi, Georgia (1965) 23 km 20 as 144M
Amsterdam, Hollanti 2 (1977) 51 km 49 as n49M
Rotterdam, Hollanti 2 (1968) 76 km 42 as 84M
Kalkutta, Intia 3 (1984) 16 km 17 as 30M
Delhi, Intia 3 (2003) 11 km - -
Madras, Intia 3 (1991) 5 km 5 as -
Genova, Italia 4 (1990) 3 km 3 as 3M
Milano, Italia 4 (1964) 69 km 84 as 344M
Napoli, Italia 4 (1993) 9 km 9 as 39M
Rooma, Italia 4 (1955) 33 km 43 as 245M
Wien, Itävalta (1976) 44 km 62 as 299M
Chiba, Japani 11 (1988) 14 km 18 as 15M
Fukuoka, Japani 11 (1981) 18 km 20 as 108M
Kitakyushu, Japani 11 (1985) 8 km 12 as 12M
Kobe 1, Japani 11 (1977) 23 km 16 as 95M
-Kobe 2, Japani 11 (1981) 11 km 15 as 30M
Kioto, Japani 11 (1981) 26 km 28 as 111M
Nagoya, Japani 11 (1957) 78 km 87 as 408M
Osaka 1, Japani 11 (1933) 106 km 99 as 855M
-Osaka 2, Japani 11 (1981) 6 km 8 as 22M
-Osaka 3, Japani 11 (1990) 7 km 5 as 1M
Sapporo, Japani 11 (1971) 48 km 49 as 206M
Sendai, Japani 11 (1987) 15 km 17 as 60M
Tokio 1, Japani 11 (1927) 177 km 164 as 2041M
-Tokio 2, Japani 11 (1960) 109 km 105 as 600M
Jokohama, Japani 11 (1972) 40 km 27 as 150M
-Yokohama, Japani 11 (1989) - km 14 as -
Montreal, Kanada 3 (1966) 65 km 65 as 197M
Toronto, Kanada 3 (1954) 68 km 59 as 159M
Vancouver, Kanada 3 (1986) 29 km 20 as 24M
Beijing, Kiina 5 (1969) 42 km 29 as 530M
Guangzhou, Kiina 5 (1998) 18 km 16 as -
Hongkong, Kiina 5 (1979) 84 km 44 as 804M
Shanghai, Kiina 5 (1993) 16 km 13 as 87M
Tianjin, Kiina 5 (1980) 8 km 8 as 10M
Medellin, Kolumbia (1995) 29 km 25 as 62M
Pusan, E-Korea 2 (1985) 73 km 73 as 224M
Soul, E-Korea 2 (1974) 144 km 114 as 1388M
Pjongjang, P-Korea (1973) 22 km 17 as 42M
Ateena, Kreikka (1991) 25 km 23 as 85M
Kuala Lumpur, Malesia (1996) 27 km 21 as 36M
Mexico, Meksiko 2 (1969) 201 km 175 as 1434M
Monterey, Meksiko 2 (1991) 23 km 24 as 36M
Oslo, Norja (1966) 80 km 101 as 59M
Lima, Peru (1995) 21 km - -
Lissabon, Portugali 2 (1959) 19 km 25 as 139M
Porto, Portugali 2 (2002) 67 km 80 as - (6 linjaa) Wiki
Varsova, Puola (1995) 11 km 11 as 49M
Lille, Ranska 5 (1983) 45 km 60 as 54M
Lyon, Ranska 5 (1978) 27 km 39 as 125M
Marseille, Ranska 5 (1978) 19 km 24 as 56M
Pariisi, Ranska 5 (1900) 201 km 372 as 1170M
Toulouse, Ranska 5 (1993) 10 km 15 as 30M
Bukarest, Romania (1979) 63 km 45 as 110M
Tukholma, Ruotsi (1950) 110 km 100 as 263M
Berliini, Saksa 6 (1902) 165 km 167 as 450M
Frankfurt, Saksa 6 (1968) 56 km 82 as 93M
Hampuri, Saksa 6 (1912) 101 km 89 as 176M
München, Saksa 6 (1971) 85 km 89 as 293M
Nürnberg, Saksa 6 (1972) 30 km 39 as 82M
Wuppertal, Saksa 6 (1901) 13 km 20 as 25M
Singapore (1987) 83 km 51 as 390M
Helsinki, Suomi (1982) 21 km 16 as 53M
Taipei, Taiwan (1996) 11 km 12 as 35M
Bangkok, Thaimaa (1999) 17 km 17 as 270M
Praha, Tshekki (1974) 50 km 51 as 442M
Ankara, Turkki 2 (1996) 8 km 11 as 44M
Istanbul, Turkki 2 (1989) 19 km 18 as 36M
Harkova, Ukraina 2 (1984) 26 km 27 as 250M
Kiova, Ukraina 2 (1960) 43 km 36 as 365M
Budapest, Unkari (1896) 32 km 78 as 323M
Atlanta, USA 13 (1979) 74 km 36 as 70M
Baltimore, USA 13 (1983) 25 km 12 as 13M
Boston, USA 13 (1901) 125 km 84 as 150M
Chicago, USA 13 (1892) 173 km 140 as 144M
Cleveland, USA 13 (1955) 31 km 18 as 6M
Detroit, USA 13 (1987) 5 km 13 as 3M
Jacksonville, USA 13 (1989) 4 km 8 as 1M
Los Angeles, USA 13 (1993) 28 km 16 as 12M
Miami, USA 13 (1984) 33 km 21 as 14M
New York 1, USA 13 (1904) 398 km 469 as 1132M
-New York 2, USA 13 (1908) 22 km 13 as 67M
-New York 3, Staten Island USA 13 () 23 km 22 as 5M
Philadelphia 1, USA 13 (1908) 41 km 62 as 54M
-Philadelphia 2, USA 13 (1969) 23 km 13 as 11M
San Francisco, USA 13 (1972) 153 km 39 as 90M
Washington, USA 13 (1976) 166 km 83 as 154M
Tashkent, Uzbekistan (1977) 30 km 26 as 180M
Minsk, Valko-Venäjä ( 1984) 18,5 km 18 as 139M
Moskova, Venäjä 6 (1935) 262 km 160 as 3208M
Nizni Novgorod, Venäjä 6 (1985) 13 km 12 as 66M
Novosibirsk, Venäjä 6 (1985) 13 km 10 as 82M
Pietari, Venäjä 6 (1955) 93 km 56 as 721M
Samara, Venäjä 6 (1987) 12 km 14 as 33M
Jekaterinburg, Venäjä 6 (1992) 12 km 6 as -
Caracas, Venezuela (1983) 41 km 35 as 325M
***
Tunnen noista 20:
Amsterdam, Ateena, Barcelona, Berliini, Budapest,
Frankfurt, Glasgow, Hampuri, Helsinki, Lissabon,
Lontoo, Oslo, Pariisi, Pietari, Porto,
Praha, Rooma, Tukholma, Varsova, Wien (20)

lauantai 30. toukokuuta 2015

499. Helsingin 60-70-luvun elokuvateatterit


Lapsuuteni Helsingissä oli kymmeniä elokuvateattereita (51 huipussaan 1940-luvulla ja 47 vielä vuonna 1955). Helsingin Sanomien loppusivuilla julkaistiin perjantaisin ja sunnuntaisinkin puolen sivun ilmoituskokonaisuus, jossa teattereilla oli aakkosjärjestyksessä määrämuotoiset, matalat pikkumainokset, yhden palstan levyiset. Pienimmät tyytyivät puolikaskokoon, kuin rivi-ilmoitustekstiin, esim. Museokatu 44:n *Cinema (entinen Mikki).
.
Aakkosjärjestyksenkö vuoksi tavoiteltiin A:lla alkavia nimiä? *Kino Haaga muuttui Aritaksi, Kultainen Lyhty Lauttasaaressa *AD-Kinoksi, Tuulensuu Hakaniemessä *Arenaksi.
.
Edellä jo mainittujen lisäksi oli ainakin Adams, Adlon, *Alfaromeo, Astor, *Astra, Aula, Axa, Bio Alppi, Bio Kent, *Bio-Bio, *Boston, *Bristol, Capitol, *Corona, *Edison, *Gloria, Kino Helsinki, Joukola, Kit-Cat, Kruunu, *Maxim, *Merano, *Orion, *Pirtti, Rea, *Rex, *Ritz, *Savoy, Scala, *Sininen Kuu, ja *Kino Tapiola (Espoo). Lasken edellä mainitun 35 teatteria.
.
Tulossa oli pian kuusi uutta: Rigoletto (1977), *Charlie 1-2 (1979), Studio 123 (1979), *Kosmos 1-2 (1980), *Nordia 123 (1980), *Illusion (1981). (Em. yhteensä 41 kpl).
.
Ainakin edellä *tähdellä merkityissä 25 teatterissa kävin itse, mutta vasta kun Alfaromeo oli jo *New York, Boston oli *Formia, Edison oli *Diana ja Charlie oli *Andorra.
.
Elokuvatutkija Peter von Bagh (1943-2014) kertoi oppineensa Helsinkiin päästyään tuntemaan vain sellaiset kaupunginosat, joissa oli elokuvateatteri, eli esikaupungeista Haaga, Herttoniemi, Käpylä, Munkkiniemi, Tapiola. (Muistelmateos 'Muisteja' s. 183).
.
von Bagh tarkoitti kaiketi:
Puistokino eli Bio Kent 1939-83, Munkkiniemen Puistotie 4a:ssa,
Kino Herttua 1955-65 Herttoniemessä,
Käpylän Kino 1955-65 Pohjolankatu 38:ssa (jossa Park Hotel, Paukun ja Tollon sauna),
Käpylän Bio Rio, Sampsantie 50, myöhempi Ilves-teatteri.
Olivatko von Baghille merkityksettömiä vai unohtuvatko:
Pitäjänmäen Bio Rei 1950-75
Pakilan Bio Tarja 1945-75
.
***
.
Mutta missä elokuvateattereissa muistan käyneeni jo lapsena?
.
1) Kino Haaga, Pohjois-Haagan Linnaleirin aukiolla, Huovitie 3.
.
Vuoden 1956 kolmikerroksinen punatiilitalo kiersi L:n muotoisena aukiota. Kahdessa yläkerrassa oli asuntoja parvekkeineen, pohjakerroksessa liikkeitä. Arkkitehdit Martta & Ragnar Ypyä. Vihoviimeisenä talon länsireunassa oli vaatimattoman kapea sisäänkäynti, yksi lasiulko-ovi elokuvateatteriin. Filmikuvia oli esillä lasivitriinissä päätyseinässä, seinästä vinosti ulkonevan lipputangon alla.
.
Heti oven jälkeen laskeutuivat portaat suoraan alas kellariin. Siellä oli yllättävän iso sali, paikkoja peräti 476, arviolta 22 penkkiriviä ja kussakin 22 istuinta, paitsi perällä vähemmän, yksittäisiä istuimia. Käytävä kummallakin reunalla, punatiili kauniisti näkyvissä seinässä sisälläkin. Uloskäynti valkokankaan sivulta takapihalle. Elokuvasali taisikin olla, ei enää itse kapean talon, vaan sen 1-kerroksisen sivurakennuksen alla.
.
Minkä filmin katsoinkaan kotikulmillani Haagassa, yhdessä äidin ja isän kanssa? Jonkin Disneyn filmin tai useammankin? Maija Poppanen, Hassut Tassut, Lupsakkaat Luppakorvat tai 101 dalmatialaista, veikkailen.
.
Kino Haaga (1956-1971) muutti nimensä Kino Aritaksi vuosiksi 1971-80. Myöhemmin muistelen nähneeni paikalla suljetun tanssi- tai mustalaisteatterin. Nykyisin 2015 Webropolin toimisto.
.
***
.
2) Merano, Laivurinrinne 1, Viiskulma
.
Hauska sijaintiko jäi lapsen mieleen? Vuoden 1928 kerrostalon kulma oli taitettu tai viistetty sen verran tylpäksi, että kaksi ulko-ovea mahtui rinnakkain, muttei niiden viereen enää muuta kuin koristeeksi kahden kerroksen korkuiset pyöreät pylväät. Ovien yllä nimi Merano, joka säilyi samana kaikki 58 vuotta 1928-1986.
.
Filmien mainosvitriinit olivat viereisten katujen sivuilla. Istumapaikat vähenivät alun 291:stä 215:een ja vuoden 1978 remontissa 174:ään. Takaa kai tultiin sisään saliin, vasemmalla sivulla käytävä ja n. 16 riviä joilla kullakin n. 11 paikkaa. (Nykyisin toimistotila).
.
Katsoin Meranossa isäni kanssa jonkin sunnuntain lastennäytöksen, klo 13 tai klo 15. Se saattoi olla 'Tom ja Jerry numero 6' (tai numero 5), jonka olin valinnut Hesarin mainoksesta, silloin parempaakaan löytämättä. Isäni pitkästyi kissaan ja hiireen ja suositteli toiste katsottavaksi jotakin monipuolisempaa, vaikka Disneytä. Kotimaista 'Pekkaa ja Pätkää' oli siihen aikaan lapsille tarjolla joka sunnuntai!
.
***
.
3) Sininen kuu, Mannerheimintie 118, Tullinpuomin talo, Raken talo
.
Etelä-Haagan oma sininen bussi 22, myöhemmin 32, kääntyi Topeliuksen kadulta Tullinpuomin ohi
Mannerheimintielle ja romanttista teatterin neonvalokylttiä ei voinut olla näkemättä. Komea suuri 8-9-kerroksinen kerrostalo oli valmistunut 1940 ja Sininen kuu toimi talvesta 1941 kesäkuuhun 1986.
.
Talon länsipääty painui kellariksi mäen sisään. Kaksi lasista ulko-ovea ja vierellä kaksi suljettua laiovea sijaitsivat pikku puistikon takana Topeliuksenkadun suuntaan, yläpuolellaankin lasi-ikkunaseinä, ja lasi-ikkunat jatkuivat länteen, jonne niiden edessä nousivat ulkoportaat, toisen kerroksen poistumisoville. Isohko teatteri, 367 paikkaa, vuoden 1980 remontin jälkeen enää 226.
.
Sinisessä kuussakin oli sunnuntaisin lastennäytöksiä ja jonkin sellaisen kävin katsomassa äidin ja isän kanssa, Disneyn filmi kai, jollaisista muistan Akun ja Mikin pätkien ja Benjamin Franklinin hiiren lisäksi mm. koosteen 'Hessu hassuttelee', jossa Hessulla oli mökki pilvenpiirtäjän kattoterassilla. Tai Luutnantti Robin Crusoen, jossa nykyajan lentäjä (Dick van Dyke) haaksirikkoutui Tyynen meren saarelle.
.
4 - 5) Erityisesti Hesperiankadun Ritz ja Mannerheimintien Corona tulevat mieleeni lapsena käytyinä. Noissako näin Asterixin ja Kleopatran sekä Lucky Luken ja Daltonin veljekset? Ritzistä ja Coronasta minulla on aikuismuistojakin, joista toiste.
.
***
.
Lähdeteoksia:
Olli Aaltonen, Jussi Nenonen ja Juhani Styrman: Elokuvateatterit - korttelikinojen aikaan. Kustantaja Laaksonen 2015. 169 sivua.
Outi Heiskanen ja Minna Santakari: Asuuko neiti Töölössä? Elämää elokuvien Helsingissä. Kustantaja Teos 2004. 192 sivua.

maanantai 25. toukokuuta 2015

498. Salo Onnibussilla ja Bio Jännä

Elokuvateatterimatka: Onnibus meno Helsinki-Salo 5 euroa, paluumatka 3 euroa. Olin ainoa Salon Piihovi ABC:lle jäävä, 1-tien liittymän n:o 15 rampille. Pysäkin lähestymistä oli helppo seurata moottoritien selkeiden tienviittojen numeroista, 18, 17, 16... Painoin stop-nappia puolta kilometriä aiemmin, jo ennen kuin kuljettaja kuulutti "Saloa", ettei puhelimeen puhunut ajaja unohtaisi?
*
Bussipysäkillä oli Vainion Liikenteen Expressbussin sekä TLO:n halpalinjan 'Åbus' aikataulut, muttei lainkaan merkintää Onnibussista! (Kävin Åbusin nettisivuilla, halvimmillaan matka 1,90 Hki-Turku, mutta lähipäivinä 7,90 - 8,90, jolloin kalliimpi kuin Onnibus, jolla silläkin sama hinta Helsingistä niin Saloon kuin Turkuun.)
*
Lähdin kävelemään lounaaseen 3-4 km kohti Saloa. Hyvä kävelytie 52-tien Salo-Somero luoteispuolella. Vasemmalle musta tienviitta "Hautausmaa" - poikkesin sittenkin sinne hiekkateille peltojen halki. T-risteyksen jälkeen Vanha Perttelintie myötäili Uskelanjokea kohti Saloa. Avarassa peltomaisemassa kävelymatka tuntui pitkältä. Fasaani rääkäisi.
*
Pellon ja pientaloasutuksen välissä vastaani tuli Niinistönkatu, hiekkatie, jonka kävelin päästä päähän palatakseni tielle 52. Nykyinen tasavallan presidentti (2012-) on kotoisin Salosta.
*
Kävelytunneli "Luvallinen graffitien maalauspaikka" alitti 110-tien eli vanhan valtatie ykkösen. Kauppakeskuksia tuli vastaan, Virtasen kauppa ja City-Market, mutta Savipajankadun Lidl sekä Liikekeskus Valuri, jossa "2 euron kaupan" ja "Vireen" välissä uusi elokuvateatteri Lumo 1-2 (135 ja 51 paikkaa), jäivät piiloon ja minun täytyi etsiä niitä (risteyksen pohjoispuolelta).
*
Poikkesin myös jokirantaan, seurailin kävelytietä, jonka varrella penkkejä ja veneiden kiinnityspaikkoja. Joen autosillalta länteen alkoi selkeä pääkatu, Turuntie, "Muotikatu"! Turuntie 5:n katetulla kauppakujalla oli ulkomyynnissä viereisen liikkeen vaatteita. Korttelin sisältä, käytävän päästä, löytyi Bio Jännän lasioviseinä, täynnä elokuvamainoksia. (Nimi periytyi kiinteistön omistajalta ja yhteen aikaan elokuvateatteria pyörittäneeltä Matti Jännäriltä, selvisi Bio Salon mainioilta nettisivuilta.)
*
Kiersin korttelin ympäri. Takakadulta pääsi sisäpihalle, jolta erottuivat ison elokuvasalin umpinaisen rakennuksen muodot, peräisin vuodelta 1961, korvattuaan vieressä olleen vanhemman, alkuperäisen teatterin.
*
Uskelanjoen eli Salonjoen itäpuolella Turuntie vaihtui Helsingintieksi, edelleen vanhan pikkukaupungin tärkeimpänä kauppakatuna jatkuen. Pienet lehtipuut loivat hiukan bulevardin tunnelmaa. Liiketalot yleensä kaksikerroksisia. Sympaattisen pienimuotoinen miljöö. Helsingintie 11:ssä sijaitsi viehättävä Bio Salo 1-2, vuodelta 1938, nykyisin jaettu 350:n ja 100:n paikan saleihin.
*
Bio Jännän kevään viimeinen päivänäytös alkoi klo 14. Kymmentä vaille isossa punasävyisessä kahvila-aulassa odotteli puolisen tusinaa senioria, puolet naisia ja miehiä. Kahvitarjoilu tai mehu sisältyi lipun hintaan 7 euroa! Omistaja taisi hoitaa yksin kaiken, muistutti tuttua kanta-asiakaskortista: "Sinä niin ahkerasti käyt kumminkin!" ja haki varastosta rouville näytteeksi George Clooneyn tähdittämän tulevan filmin mainoksen.
*
Jakamattomaan, kohti kaakossa olevaa laajakangasta laskeutuvaan elokuvasaliin mahtui 506 katsojaa. Kaareutuvia penkkirivejä taisi olla 23, kullakin 22 paikkaa, sillä 23 x 22 = 506. Ison salin vaikutelma. Asialliset, tummat, kiiltäväpintaiset taittotuolit. Muut katsojat jäivät takaosiin, minä asetuin keskelle riviä 5.
*
"Kauden ensimmäisessä päivänäytöksessä oli 70 katsojaa, viimeisessä 7, noin kevät vaikuttaa! Keskikesästä taas vilkastuu. Syksyn päivänäytökset aloittaa Kaurismäen uusin!"
*
***
Elokuva oli Russell Crowen esikoisohjaus "Kaivonkatsoja". Päähenkilö, leskeksi jäänyt Connor (Crowe) matkusti vuonna 1919 Australiasta Turkkiin etsimään kolmea Gallipolin taistelussa (1915) kadonnutta tai kaatunutta poikaansa. Juoneen kuului siirappinen rakastuminen hotellin emäntään (kauniiseen leskeen, jolla mainio 10-v. pikkupoika, sekä lanko, joka yritti pakottaa lesken toiseksi vaimokseen), tutustuminen oikeamieliseen turkkilaiseen sotapäällikköön, sekä seikkailuja henkensä kaupalla salaseurojen ja kapinaryhmien tulitaisteluiden keskellä. Pojatkin löytyivät, joku elossa.
*
Nautin elokuvista Matkoina jonnekin ja tämä toimi jonkin verran sellaisena. Aistimus pikkuhotelliin kirjautumisesta 1919 ja kuljeskelusta Istanbulin kujilla. Varsinaisista turistinähtävyyksistä esiteltiin vain Sininen Moskeija. Lisäksi maaseudun maisemia ja pinnanmuotoja.
*
***
Elokuvan jälkeen kävelin Vuohisaareen ja takaisin (2 x 4,5 km). Matkan varrella Satamakadulla oli monenlaista varastohallia, "Salon Vene ja Kone", sitten joen länsirannalla käynnisteltiin kymmenien osallistujien kalastuskilpailua. "Altaiden alue" kuhisi ja kihisi linnuista ja lintutornin lähelle pysäköi neljä, palatessani kuusi henkilöautoa. Kapean sillan jälkeen ajotie kiersi ympäri jyrkästi ja korkealle kohoavan Vuohisaaren rantaviivaa, kunnes päättyi leirintäalueelle. Luontopolku oli sateen jäljiltä liian mutainen pikkukengille. Sillan luona nousin puuportaita korkealle näköalakalliolle. Vielä Salon kirjaston (auki -19) ja keskustakierroksen jälkeen kävelin 3,5 km Piihovin liittymään, jossa joku toinenkin odotti Onnibusin saapumista klo 20:35. Matka Helsinkiin (klo 22) kesti 1 h 25 min.
*
***
Salon elokuvateatterit toukokuussa 2015:
Salo: Bio Jännä (1961-) 506p Turuntie 5
Salo: Bio Salo 1-2 (1938-) 350+100p Helsingintie 11
Salo: Lumo 1-2, 135+51p Liikekeskus Valuri, Savipajankatu 2
***

lauantai 23. toukokuuta 2015

497. Museokortilla kunnittain


Museoliiton uusi yhteislippu Museokortti (maksaa 54 euroa vuonna 2015) kannattaa varmasti hankkia, vaikkakin museoiden aakkosjärjestys antaa tarjouksesta liiankin runsaan kuvan! "Lähes 200:n" eli 185 kohteen joukkoon on numeroitu erikseen myös museo-osia, joilla on yhteislippu!
.
Lisäksi osaan listatuista museoista on muutenkin vapaa pääsy aina tai joinakin päivinä! (Aukiolo ja ilmaispäivät saattavat vaihdella ja on syytä varmistaa).
.
Nimen mukaan aakkostettua museolistaa käytännöllisempi on jaottelu kunnittain, minkä teen seuraavaksi. Aloitan pääkaupunkiseudusta, sitten Tampere ja Turku, lopulta muut, Alajärvi - Äänekoski, lisäyksenä Åland - Ahvenanmaa.
.
Rivin alussa on aina Museoliiton luettelon JÄRJESTYSNUMERO.
Väleihin lisäämäni NUMEROTTOMAT museot eivät osallistu Museokorttiin, mutta niihin pääsee muutoin ilmaiseksi joko aina tai mainittuina päivinä, esim. kerran viikossa tai kerran kuussa!
.
(* tähdellä merkityissä museoissa (n. 60, liki 1/3) olen joskus käynyt!
.
HELSINKI
 6 Amos Andersonin taidemuseo Helsinki *
Arkkitehtuurimuseo, vapaa pääsy vain kuukauden 1. perjantai! *
 8 Ateneumin taidemuseo Helsinki *
 10 Designmuseo Helsinki *
 11 Designmuseo Arabia Helsinki
Diamus Helsingin Diakonissalaitoksen museo (ilmainen!)
 14 Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseo Helsinki *
 15 Ehrensvärd-museo Helsinki
 32 Helsingin kaupunginmuseo Helsinki (ilmainen!) *
- Ratikkamuseo (ilmainen!) *
- Ruiskumestarin talo (ilmainen!) *
- Sederholmin talo (ilmainen!) *
- Sofiankadun näyttelyt (ilmainen!) *
- Tuomarinkylän museo (ilmainen!) *
- Työväenasuntomuseo (ilmainen!) *
 33 - Hakasalmen huvila (ilmainen!) *
 34 Helsingin observatorio Helsinki
 35 Helsingin Taidehalli Helsinki *
 36 Hotelli- ja ravintolamuseo Helsinki *
 53 Kansallismuseo Helsinki (ilmainen perjantaina klo 16-18) *
Kulttuurien museo (ilmainen perjantaisin 16-18) *
Luonnontieteellinen museo, ilmainen kuun 1. to 16-18 (kesä 15-17) *
 77 Mannerheim-museo Helsinki *
 87 Nykytaiteen museo Kiasma Helsinki *
(Kiasma, vapaa pääsy kuukauden 1. perjantai 16-20)
Päivälehden (Helsingin Sanomien) museo (ilmainen!) *
Reitz, Lauri ja Lasse Reitzin säätiön kokoelmat (ilmainen!) *
 131 Seurasaaren ulkomuseo Helsinki *
 134 Sinebrychoffin taidemuseo Helsinki *
(Sinebrychoff, vapaa pääsy kuun 1. keskiviikko 17-20)
 135 Sotamuseo Helsinki *
 136 Sotamuseo, Maneesi Helsinki
 137 Sotamuseo, Sukellusvene Vesikko Helsinki
 149 Suomen museoliitto Helsinki
 150 Suomen Pankin rahamuseo Helsinki (ilmainen!) *
 152 Suomen valokuvataiteen museo Helsinki *
(Valokuvataiteen M, ilmainen kuun viimeinen keskiviikko 17-20)
 153 Suomenlinna-museo Helsinki
 154 Suomenlinnan Lelumuseo Helsinki
 159 Tamminiemi Helsinki *
 163 Teatterimuseo Helsinki *
 164 Tekniikan museo Helsinki *
(Tekniikan museo, vapaa pääsy torstaisin klo 9-19)
.
ESPOO, KIRKKONUMMI
 17 Espoon kaupunginmuseo, Talomuseo Glims Espoo *
(Glims talomuseo: ilmainen keskiv. 10-16 (kesällä 10-17)
 29 Gallen-Kallelan Museo Espoo *
 38 Hvitträsk museo Kirkkonummi *
 145 Suomen luontokeskus Haltia Espoo
Espoon Näyttelykeskus WeeGee ilmainen keskiviikko 18-20 *
Espoon kaupunginmuseo: Lagstadin koulumuseo, ilmainen
Espoon kaupunginmuseo: Villa Rullud, ilmainen
.
VANTAA
 141 Suomen Ilmailumuseo Vantaa *
 177 Vantaan kaupunginmuseo Vantaa *
(vapaa pääsy, avoinna ti-pe 10-17 ja la-su 11-16)
 178 Vantaan taidemuseoVantaa *
(vapaa pääsy, avoinna ti-pe 11-18 ja la 10-16)
.
TAMPERE
 70 Lenin-museo Tampere
Poliisimuseo, Tampere, vapaa pääsy!
 103 Postimuseo Tampere
 126 Sara Hildénin taidemuseo Tampere *
 142 Suomen Jääkiekkomuseo Tampere
 160 Tampereen museot, Museokeskus Vapriikki Tampere
 161 Tampereen taidemuseo - Pirkanmaan aluetaidemuseo *
 162 Tampereen taidemuseon Muumilaakso Tampere *
 173 Työväenmuseo Werstas Tampere
(Werstaaseen vapaa pääsy ti-su klo 11-18)
.
TURKU
 1 Aboa Vetus & Ars Nova -museo Turku
 7 Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Turku
 24 Forum Marinum Turku
 25 Forum Marinum: Bore Turku
 26 Forum Marinum: Fregatti Suomen Joutsen Turku
 27 Forum Marinum: Museoalus Sigyn Turku
 75 Luostarinmäen käsityöläismuseo Turku *
 133 Sibelius-museo Turku
 168 Turun Biologinen museo Turku
 169 Turun linna Turku *
 170 Turun taidemuseo Varsinais-Suomen aluetaidem.
(Turun taidemuseo: perjantaina 16-19 ilmainen)
 184 Wäinö Aaltosen museo Turku
.
MUUT KUNNAT
.
 85 Nelimarkka-museo ja -residenssi Alajärvi
 85 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Alajärvi
.
 174 Urajärven kartano Asikkala
.
 23 Forssan museo Forssa
.
 30 Hangon museo Hanko
.
 16 Emil Cedercreutzin museo Harjavalta
.
 37 Huittisten museo Huittinen
.
 39 Hyvinkään kaupunginmuseo Hyvinkää
 40 Hyvinkään taidemuseo Hyvinkää *
(Hyvinkään taidemuseo vapaa pääsy keskiv. klo 16-18)
 151 Suomen Rautatiemuseo Hyvinkää *
.
 12 Designmuseo Iittala Hämeenlinna
 41 Hämeen linna Hämeenlinna *
 42 Hämeenlinnan kaup. historiallinen museo
 43 Hämeenlinnan taidemuseo Hämeenlinna
 80 Museo Militaria Hämeenlinna
 91 Palanderin talo Hämeenlinna
 132 Sibeliuksen syntymäkoti Hämeenlinna
 176 Vankilamuseo Hämeenlinna *
.
 83 Möhkön ruukkimuseo Ilomantsi
 93 Parppeinvaaran runokylä Ilomantsi
.
Imatran kaupunginmuseo ilmainen!
Imatran taidemuseo ilmainen!
.
 59 Kolttien perinnetalo Inari
 120 Saamelaismuseo Siida Inari
.
 47 Joensuun taidemuseo Joensuu
 96 Pohjois-Karjalan museo Joensuu
.
 48 Jyväskylän taidemuseo Jyväskylä (ilmainen pe 11-18!)
 49 Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, luontomuseo
(Jkl:n yliopiston Keski-Suomen luontomuseo: vapaa pääsy!)
 50 Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, Kulttuurihistoriallinen
 55 Keski-Suomen Ilmailumuseo Jyväskylä
 56 Keski-Suomen museo Jyväskylä
 143 Suomen käsityön museo Jyväskylä (ilmainen pe11-18!)
Jyväskylän Galleria Harmonia, vapaa sisäänpääsy
Jyväskylän Alvar Aalto -museo ilmainen alle 18-v. koululaisille
.
 2 Ahola (Juhani Aho) Järvenpää *
 4 Ainola (Sibelius) Järvenpää *
 51 Järvenpään taidemuseo Järvenpää *
.
Kainuun museo, Kajaani: ilmainen!
Kajaanin taidemuseo: ilmainen!
.
 79 Mobilia liikennemuseo Kangasala
.
 52 Kankaanpään kaupunginmuseo Kankaanpää
.
 54 Karkkilan ruukkimuseo Senkka: Suomen Valimomuseo ja
Högforsin masuuni ja Karkkila-Högforsin työläismuseo Karkkila
.
Kemin historiallinen museo: ilmainen perjantai 11-17!
Kemin taidemuseo: ilmainen perjantai 11-17!
.
 122 Sagalundin Museo Kemiönsaari
 156 Söderlångviks museum (Söderlångvikin museo) Kemiönsaari
.
 157 Taide- ja museokeskus SINKKA Kerava
(Taide- ja museokeskus Sinkka: ilmainen kuun 1. sunnuntai)
.
 57 Keuruun museo Keuruu
(Keuruun museo: talvikaudella vapaa pääsy ti-to 10-15)
.
 155 Särestöniemi-museo Kittilä
.
Kokkolan Kansansoitinmuseoon vapaa pääsy
Kokkolan K.H.Renlundin museot, ilmaiset torstai 11-18
Kokkolan Luontokokoelma Kieppiin vapaa pääsy
.
 65 Kymenlaakson museo Kotka *
 78 Merikeskus Vellamo Kotka *
 147 Suomen merimuseo Kotka *
(Vellamo, Merimuseo ja Kymenlaakson maakuntamuseo
yhdessä ja ilmaiset keskiviikkoisin klo 18-20)
 (Kotkan Vellamosta ostin Museokorttini toukokuussa 2015)
.
 99 Poikilo-museot, Kouvolan taidemuseo Kouvola
 181 Verlan tehdasmuseo Kouvola
.
 9 Carlsron museo Kristiinankaupunki
.
 62 Kuopion korttelimuseo Kuopio
 63 Kuopion museo Kuopio
 64 Kuopion taidemuseo Kuopio
 117 RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Kuopio
.
 18 Etelä-Karjalan museo Lappeenranta *
 19 Etelä-Karjalan museo, Ratsuväkimuseo Lappeenranta
 20 Etelä-Karjalan museo, Wolkoffin talomuseo Lappeenranta
 21 E-K:n Kaakkois-Suomen aluetaidemuseo Lappeenranta *
.
 68 Lapinlahden taidemuseo ja Eemil Halosen museo Lapinlahti
.
 69 Lapuan Taidemuseo Lapua
(Lapuan taidemuseoon vapaa pääsy!)
Lapuan Patruunatehtaan museoon vapaa pääsy!
.
 71 Liedon Vanhalinna Lieto
Lieto Nautelankosken museo, ilmainen
.
 58 Kolin luontokeskus Ukko Lieksa
 94 Pielisen museo Lieksa
.
 146 Suomen maatalousmuseo Sarka Loimaa
.
 73 Louhisaaren kartano Masku Askainen
.
Mikkelin taidemuseo, pe ilmainen 10-17 loka-huhtikuu!
.
 5 Alikartano Mäntsälä
.
 129 Serlachius-museo Gustaf Mänttä-Vilppula
 130 Serlachius-museo Gösta Mänttä-Vilppula
(Mänttä: alle 18-vuotiaille ja veteraaneille vapaa pääsy?)
.
 82 Mäntyharjun Museo Mäntyharju
.
 84 Naantalin museo Naantali
.
 44 Ikolan ulkomuseo Nurmes
 86 Nurmeksen museo Nurmes
(Nurmeksen museo ma-pe 10-16 vapaa pääsy!)
.
 89 Orimattilan taidemuseo Orimattila
.
 90 Oulun taidemuseo Oulu (perjantai 10-17 ilmainen!)
 97 Pohjois-Pohjanmaan museo Oulu
 98 P-Pohjanmaan, Turkansaaren ulkomuseo Oulu
.
 66 Käsityömuseo Miila Paimio
.
 92 Paraisten kotiseutumuseo Paraisten kaupunki
.
 74 Luontotalo Arkki Pori
 100 Porin taidemuseo Pori (keskiviikko 18-20 ilmainen)
 108 Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Pori
 118 Rosenlew-museo Pori
 127 Satakunnan Museo Pori
.
 46 Johan Ludvig Runebergin koti Porvoo *
 101 Porvoon museo, Holmin talo Porvoo
 102 Porvoon museo, Vanha raatihuone Porvoo
.
 105 Raahen museo: Kruununmakasiinimuseo Raahe
 106 Raahen museo: Pakkahuoneen museo Raahe
.
 107 Raision museo Harkko Raisio
.
 109 Rauman merimuseo Rauma
 110 Rauman museo, Kirsti Rauma
 111 Rauman museo, Marela Rauma
 112 Rauman museo, Vanha Raatihuone Rauma
 113 Rauman taidemuseo Rauma
 165 Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo Rauma
(Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo, ilmainen!)
.
 114 Rautalammin museo Rautalampi
.
 115 Riihimäen kaupunginmuseo (ilmainen su ja ke klo 12-18)
 116 Riihimäen taidemuseo (ilmainen perjantai klo 14–17)
 144 Suomen lasimuseo Riihimäki *
 148 Suomen Metsästysmuseo Riihimäki
.
 67 Lapin maakuntamuseo Arktikum Rovaniemi *
 119 Rovaniemen taidemuseo Korundi Rovaniemi
.
 121 Saarijärven museo Saarijärvi
.
 123 Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo Salla
.
 124 Salon elektroniikkamuseo Salo
 125 Salon taidemuseo - Veturitalli Salo
(Salon taidemuseo Veturitalli, kuun 1. perjantai klo 10-18 ilmainen)
.
 140 Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi Sastamala
.
 76 Lusto - Suomen Metsämuseo Punkaharju Savonlinna
 88 Olavinlinna Savonlinna *
 128 Savonlinnan maakuntamuseo Savonlinna *
.
 22 Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Törnävän museoalue Seinäjoki
 139 Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo Seinäjoki
Seinäjoen taidehalliin on vapaa pääsy keskiviikkoisin!
.
 31 Harjamäen sairaalamuseo Siilinjärvi
 104 Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärvi
.
 60 Kultamuseo Sodankylä
.
 3 Aineen taidemuseo Tornio
 167 Tornionlaakson maakuntamuseo Tornio
.
 45 Ilmatorjuntamuseo Tuusula
 72 Lottamuseo Tuusula
 158 Taidekeskus Kasarmi, Tuusulan taidemuseo Tuusula
 171 Tuusulan museot, Halosenniemi Tuusula *
 172 Tuusulan museot, Taiteilijakoti Erkkola Tuusula
.
 28 Friitalan Nahkamuseo Ulvila
(Friitalan nahkamuseoon on vapaa pääsy)
.
 13 Designmuseo Nuutajärvi Urjala
.
 183 Wahlbergin museotalo Uusikaupunki *
.
 61 Kuntsin modernin taiteen museo Vaasa
 95 Pohjanmaan museo ja Terranova Merenkurkun luontokeskus Vaasa
 166 Tikanojan taidekoti Vaasa
Vaasan taidehalliin ilmainen pääsy!
 175 Vanhan Vaasan museo Vaasa
 138 Stundars museo ja kulttuurikeskus Mustasaari
.
 81 Myllysaaren museo Valkeakoski
 182 Visavuoren museo Valkeakoski
.
 179 Varkauden museo Varkaus (ilm. ti-to 10-17, pe, su 10-16)
 180 Varkauden taidemuseo Varkaus (ilm. ti-to 10-17, pe, su 10-16)
.
 185 Äänekosken taidemuseo Äänekoski
.
Ahvenanmaan museo, vapaa pääsy loka-huhtikuu! Åland
Ahvenanmaan taidemuseo, vapaa pääsy loka-huhtikuu! Åland
.
***
.
Tiivistelmä säännöistä: Museokortin (54 euroa) voi ostaa etukäteen verkosta luottokortilla tai suoraan käteiselläkin ensimmäisestä jäsenmuseosta, jossa vierailee.
.
Asiakas täyttää lomakkeen (joko heti museossa tai 2 viikon aikana itsekseen internetissä) ja saa käyttöönsä heti väliaikaisen pahvikortin (jossa asiakasnumero, esim. 1234 5678 9012).
.
Rekisteröitymisen jälkeen Museoliitto postittaa parin viikon kuluessa ostajan osoitteeseen luottokorttityyppisen Museokortin. Kortti on voimassa vuoden ensimmäisestä käyttöpäivästä. Joka päivä voi käydä ilmaiseksi niin monessa museossa kuin haluaa ja ehtii tai vaikka mennä samaan museoon yhden kerran joka päivä (kortti näytetään lukulaitteelle!)
.
Tuet mielimuseotasi ostamalla kortin sieltä, sillä myyjämuseo saa itselleen ensin yhden täyden pääsymaksunsa ja lisäksi myyntipalkkiota 2 euroa. Myöhemmistä museokäynneistä Museoliiton korttiyhtiö maksaa käydylle museolle 60 % normaalilipun hinnasta. Sveitsin ja Hollannin kokemusten mikaan tämän pitäisi kannattaa Museoliitolle ja museoille.
#Museot # Museokortti





496. Arabian Kino Sheryl ja Timbuktu

Melkein myöhästyin Timbuktusta. En osannut perille Helsingin uusimpaan elokuvateatteriin (2015), Arabianrannan Kino Sheryliin, niin helposti kuin etukäteen kuvittelin. Käveltyäni pari tuntia Konalasta Lassilan, Haagan ja Käpylän läpi itään tulin Intiankatua Hämeentielle Arabianaukiolle (valtava seinämaalaus etelässä) ja näin pohjoisessa vanhan tehtaan seinässä tutun tekstin: Arabia.
*
Siihen asti helppoa. Menin rakennukseen ovesta, nousin valoisaa ramppia ylös pohjoiseen, sitten kauppakujaa itään. Kävelin läpi käytävän, jonka varrella kirjasto, hissi Arabian museoon yläkerroksiin, design-myymälöitä, kahviloita. Juliste mainosti afrikkalaisen elokuvan viikkoa, mutta Kinoa ei löytynyt, ei edes parista pohjakartastakaan.
*
Ulkona eteläisemmän matalan makasiinin umpiseinässä luki muiden brändien joukossa myös Kino Sherylin nimi. Vieraskielinen seurue jatkoi Sherylin etsimistä Hämeentietä pohjoiseen. Minä kiersin suurkorttelin vastapäivään. Hämeentie, Arabiankatu länteen, kääntyikö katu samalla nimellä pohjoiseen? Arabiankatu 8? Raitiotie. Rakennustöitä.
*
Raitiovaunujen 6 ja 8 päätepysäkin kohdalta nousivat kiviportaat korkealle ulkoterassille, jonka perällä lasilaatikon päädyssä pilkotti nimi "Kino Sheryl". Vastakkaiseen suuntaan itään avautui pitkin puistokäytävää kaunis näköala merelle, Vanhankaupunginlahdelle vihreine puistorantoineen.
*
Kello oli jo minuuttia vaille 15, elokuvan 'Timbuktu' alkamisaika, vieläkö saisin ostaa lipun ja päästettäisiin näytökseen? Oven ulkopuolella seurusteli joko ulkomaisia naisopiskelijoita tai maahanmuuttajia.
*
Sisäpuolella olikin pitkä, hitaasti etenevä, hevosenkengän muotoinen jono kassatiskille. Kassapäätteitä yksi, mutta useampia opiskelijaneitoja myymässä, "Voin ottaa käteismaksuja". Sarjalippuja ja virvokkeitakin kaupan. "Lippuja ei tarvitse vaihtaa", luki esillä olleessa tiedotteessa, mutta ihmisiä jonotti kassalle A4-tietokonetulosteita käsissään? Käteislippuni maksoi 8 euroa.
*
Pitkän myyntitiskin molemmissa päissä oli ovi pohjoiseen. Läntinen ovi suljettiin jo, kaikki olivat käyttäneet vain sitä, itäpuolella olisi tilaa paremmin. Ovesta tultiin saliin ylhäältä takaa, 14:nnen tai 15:nnen rivin kohdalta. Valkokangas oli pohjoisessa. Istuimia oli vierekkäin 20-22. Reunoilla vielä paikkoja. Neljä ensimmäistä riviä tyhjiä. Runsaat parisataa katsojaa, tilaa 300:lle.
*
Laskeuduin portaita riville 5. Otin toisen paikan oikealta, vasemmalla yksi tyhjä ja sitten yhtenäinen katsojaryhmä. Lähin opiskelijatyttö soitteli juuri kännykällä asioitaan, tilasi kuljetusta roskalavalta yllättäen löytyneelle kalusteelle. Valojen pimennyttyäkin hän jatkoi vielä hehkuvan kuvaruudun naputtelua.
*
Perässäni tuli enää muutamia ihmisiä saliin. Kello oli jo 15:10. Aloitettiin vasta yhteiskunnallisten mainosten näyttäminen, 5-10 minuuttia. Urheilija Leo-Pekka Tähti tuki kampanjaa kehitysmaiden vammaisten lasten koulutuksen hyväksi.
*
Salin olemus oli avara, ilmava ja moderni. Siistit taittuvat istuimet, tummat, sileät, asialliset, pehmustetut, olematta nukuttavan pehmeitä. Varauloskäynnit valkokankaan molemmin puolin, mutta näytöksen lopputekstien päätyttyä poistuttiin takaovista tuloaulaan.
*
***
*
Abderrahmane Sissokon elokuva Timbuktu (2014). Uskonkiihkoilijat hurjastelevat autollaan kauniin okran värisessä, hiekkadyynien elävöittämässä erämaassa, musta merirosvolippu lepattaen (pääkallon tilalla arabian tekstiä), pyssyllä räiskien juoksevia eläimiä. "Aja päälle, älä ammu", neuvoo joku.
*
Telttaileva perhe, 8 lehmää, 12-vuotias tytär, flegmaattisen raukeina kotonaan, jutellen, teetä juoden. Suurin ja rakkain nauta "GPS" rikkoo kalaverkot. Kalastaja keihästää elukan, mutta kuolee itse tappelussa omistajan kanssa. Perheenisä vangitaan, veriraha olisi 40 lehmää, hänellä on vain 7, joten kuolemantuomiota ei voi mitenkään välttää.
*
Kaikki elokuvan henkilöt vaikuttavat joko fatalistisen alistuneilta tai jotenkin vajaaälyisiltä ja tekopyhiltä fanaatikoilta. Matkapuhelimia käytetään, mutta kulttuuria palautetaan lähemmäs muinaista kivikautta. Henkilöt ovat kai fiktiivisiä.
*
Kuuluttajat kiertävät megafonin kanssa antamassa määräyksiä paikallisilla kielillä, mutta myös arabiaksi, ranskaksi, englanniksi. "Musiikki on kielletty! Jalkapallo on kielletty! Naisten tulee käyttää sukkia ja käsineitä!" Jalkapallojoukkue pelaa ilmajalkapalloa, potkien muka kuvitteellista palloa.
*
Mies ja nainen jäävät kiinni samasta huoneesta ja musiikin kuuntelusta. Kepinlyöntejä 40 ja 40 kertaa. Kaulaa myöten hiekkaan haudattujen päänuppeja kivitetään kuolemaan asti. Raakuuden kuvaamisella ei mässäillä rauhallisessa elokuvassa, teot vain havainnollistetaan. Uskonsoturi on nähnyt nuoren tytön ja tyttö pakotetaan naimisiin tuomarin avulla, vaikka äiti ei hyväksy vävytarjokasta.
*
Timbuktun saviseinien tunnusomainen ulkokoristelu tai näkyvät tukirakenteet tulevat esiin jossakin kuvassa. Enimmäkseen kaupunkiympäristö on melko viitteellinen, saatettu kuvata Malin naapurissa Mauritaniassa. Saharan hiekkadyynit näyttävät kauniilta erämaakuvissa. Katselusta voi nauttia!
*
Lisa Simpsonin tavoin seurasin lopputekstejä riittävän pitkälle saadakseni varmistuksen "ettei filmatessa vahingoitettu eläimiä"! Surettikohan nauta GPS:n kuolema enemmän kuin nautamaisten, kohtaloon alistuvien uskovaisten? Vieraskielisen katsojan kommentti poistuessa: "A very wicked and very sad story!"
*
Mitä pitäisi tehdä? "Poikani, etpä usko miten vähällä järjellä maailmaa hallitaan", sanoi Axel Oxenstierna 1600-luvulla (Kari Suomalainen 10.5.1963). "Kyllä uskon, kun katson itään, etelään tai ympärilleni."
*
***
*
Elokuvan jälkeen kävelin vielä Arabianrantaan puistoalueelle, joka on hyvin matala, tuskin merenpintaa korkeammalla. Paljon ihmisiä nautti kauniista kesäisestä poutasunnuntaista, 17.5.2015. Kävelin Tekniikan museon, vesiputouksen, Vanhankaupungin vedenpuhdistamon, Koskelan, Myrskyläntien, Kotipolun, Onnentien ja Taivaskallion huippujen kautta Panuntielle, Käpylän asemalle, Asesepäntietä Metsäläntielle, Nuijamiestentietä Huovitielle, Ilkantietä Thalianaukiolle (Liitos-Asuste toimii yhä! Nimi on toisen maailmansodan jälkeisten Helsingin alueliitosten ajalta!), Paatsamatietä lapsuudenkodin pihaan, vanhaa tykkitietä metsän läpi Vihdintielle ja kotiin Konalaan.