lauantai 7. syyskuuta 2019

667. Vaajakoski kävellen Jyväskylästä

Kello 6:25 Helsingistä lähtenyt Onnibussi lähestyy Jyväskylää 3,5 tuntia myöhemmin, itäpuolelta Vaajakosken kanavan ja Naissaaren kautta. Lopuksi 7 km länteen Vaajakosken moottoritietä. Jyväsjärvi tulee esiin, rantaa kiertää kävelytie, vastarannalla Jyväskylän komeimmat pilvenpiirtäjät. Tie tekee U:n muotoisen mutkan lahden ympäri pohjoisen kautta.
.
Kello 10:05 aion heti kävelemään rantareittiä kohti Vaajakoskea (Jyväskylän Maalaiskunnan entistä keskusta). Aluksi kävelysilta Rautatieaseman yli etelään Lutakkoon, jossa on messukeskus Paviljonki. "Konttoriaukiolle" on pystytetty vaneritehtailija Wilhelm Schaumanin (1857-1911) patsas. Valtavan korkea punatiilinen savupiippu!
.
Puistikkoon on istutettu nimikkopuut tusinalle ralliautoilijalle Timo Mäkisestä alkaen. Luen esittelytaulusta huvittuneena, että Timo Salonen sai lempinimen "Löysä", koska kilpaili vain toisella kädellä rattia ohjaillen.
.
Rannalla tuulee, lämpötila 14 astetta, tummat pilvet uhkailevat sateella, mutta iso Jyväsjärvi on kaunis syyskuun alussa. Tehtailijan vanha palatsi on kierrettävä sisämaan kautta, sitten heti paluu rantaan. Koiranuittopaikka.
.
Parin kilometrin kävelyn jälkeen (koristeeksi ripustetun hevosenkengän muotoista reittiä) vaihteluna rantaviivalle pieni havupuista tuuhea niemi, jonka eteläkärjessä käväisen. Idempänä uimarannalla touhuaa päiväkotiryhmä. Pohjoiseen olisi kävelysilta Halssilaan.
.
Junien rautatiesilta ylittää moottoritien ja kävely-pyöräilytien, joka haarautuu etelään ja itään, Viherlandiaan tai Vaajakoskelle. Rauhalahden voimalaitos. Siirtyminen tunnelissa moottoritien pohjoispuolelle, Vaajakoskentielle, joka välillä seuraa tiiviisti moottoritietä, välillä ottaa etäisyyttä. Muutamia sadepisaroita. Ylitän kaupungin ja maalaiskunnan entisen kunnanrajan, jota ei ole enää merkitty maastoon.
.
Jyskän Varastomyymälän kulahtaneen keltainen iso halli on kiilana Moottoritien ja Vaajakoskentien välissä. Bussipysäkin nimi "Varastomyymälä"! Linjat 1 ja 2 ym. kulkevat 20 minuutin välein. Idästä tuleva bussi pysähtyy pitkäksi aikaa Jyskän koulun pysäkille, kun ekaluokan oppilaat matelevat hitaasti ulos keskiovesta kahden naisopettajan patistelemina.
.
Vaajakoskentie kaartaa metsässä korkeaa mäkeä (jolla piilossa kirkko) ennen kuin saavutaan asutustaajamaan, jossa poikkikatu Vesmannintie, tietyö ja julkisia rakennuksia, kauppoja, K-Market, pizzeria, terveyskeskus, pohjoisessa koulu ja liikuntakeskus halleineen.
.
Poikkean kohtuullisen laajassa Vaajakosken kirjastossa, jonka rakennus ei ole uusi vaikkei hirveän vanhakaan. Löytäisin lukemista pitkäksikin aikaa. Alhaalla Urheilutien päässä näen S-Marketin kyltin ja muistan jo lapsuudestani yhdistelmän "SOK:n tehtaat, Vaajakoski", mm. tulitikkurasioissa, keksipaketeissa ja Pandan makeispusseissa.
.
Palaan Savonmäentietä Vaajakoskentielle, joka ison liikenneympyrän jälkeen muuttuu valtatieksi 4/E75 kohti Lahtea! Tästä olen monesti ajanut jopa neljäkin kertaa saman päivän aikana Onnibussilla, edestakaisin Helsingistä Jyväskylään ja Jyväskylästä Kuopion suuntaan, kuten Hankasalmelle, Siilinjärvelle, Lapinlahdelle.
.
Ylitän Vaajakosken kanavan sillan ja tulen Naissaareen. Kahdessakin isossa opastetaulussa selostetaan perusteellisesti yhtäältä purettuja sekä toisaalta yhä jäljellä olevia historiallisia teollisuusrakennuksia, vesivoimalaitosta ja kanavaa, kiinnostavaa!
..
Etelämpänä alkaisi korkealle Kanavuorelle nouseva luontopolku, vain 1,7 km, mutta kävelyaikaa kehotetaan varaamaan 3-4 tuntia ja jyrkistä poluista varoitetaan sateella, jollaista täksi päiväksi on luvattu. Päätän tyytyä vesirajan maisemiin, satamaan, voimalaitokseen ja aina mielenkiintoisiin kanavan sulkuihin.
.
Kuljen kanavan rantapolkua, hyvin aidattua, vaikka putoamisesta varoitetaan. Itsepalvelusulku veneille, olisi vedettävä köydestä. Mutkien kautta kapea silta kanavan pohjoispuolelle. Merkkivalot ja äänet varoittaisivat sillan avaamisesta veneille, jolloin olisi heti poistuttava sillalta.
.
Jatkan tietä ja polkua rantatiheikön läpi kohti koillisessa näkyvää rautatien siltaa, jonka jalkakäytävällä käyn katsomassa vesimaisemia. Yksi taksiauto ajoi tiellä, yksi pariskunta käveli sillalla vastaan ja yksi juna ohitti.
.
Tölskän kylän kautta palaan Vaajavirrantietä ja Vaajatietä isolle Leppäveden tielle, joka päättyisi Vaajakoskentien liikenneympyrään, siihen Onnibussinkin kiertämään. Matkan varrella on ensin Pandan ruskeaseinäinen makeistehdas ja vieressä vanhempi, likaisen valkoinen SOK:n tehdasrakennus, jonka torni on kuusikerroksinen, nelikerroksisten pitkien siipien välissä. Komea vanhanaikainen teollisuusmiljöö maalaiskuntaan rakennettuna!
.
Poikkean Pandan Tehtaanmyymälään, jonka edessä on rivi pysäköityjä autoja, ja sisäänkin astuu vähän väliä lapsia vanhempineen. Tavallista karkkikauppaa muistuttavassa ahtaudessa on parhaillaan tusina asiakkaita ja pari myyjätyttöä, kassalla ja järjestelemässä. Maistettavaksi tarjotaan paperikuorisia mustikkasuklaakonvehteja, joita luvataan ilmaiseksi kaksi!
.
Pandan tarjoukset: sekalaisia suklaakonvehteja Tehtaanmyymälän 500 gramman muovipussissa 2 kpl (eli kilo) 6 euroa. Nuo pussit ovat tulleet minulle tutuiksi Konalan Saiturinpörssistä, 1,99 euroa 500 grammaa ja Karkkitorilta parasta-ennen-päivämäärän jälkeen vain 0,99 euroa 500 grammaa, eli 4 tai 2 euron kilohintaan, täällä kohtuulliseen 6 euron kilohintaan, jollaisella täältä saa muitakin lajikkeita.
.
Kävelen vielä Vaajakosken tavanomaisten kerrostalojen ohitse sen verran, että käyn katsomassa Kirkkotien päässä olevan, ulkonäöltään vaatimattomaksi osoittautuvan kirkon (1954, Armas Lehtinen). Maalaiskunnan pääkirkko onkin ollut Elsi Borgin upea Taulumäen kirkko (1929) Jyväskylän koillisosassa.
.
Vaajakosken kirkko rajoittuu metsään, jonka läpi pääsee oikaisemaan jyrkkää kinttupolkua alas Vaajakoskentielle, paluureitilleni kohti Jyväskylää. (Myöhemmin huomaan kartasta, että lähellä olisi ollut museo.)
.
Paluumatkalla poikkean sisällä Jyskän Varastomyymälässä, joka on samanlainen kuin muutkin kaltaisensa. En tee heräteostoksia. (Jyskä ei ole tanskalais-lähtöinen "Jysk"). Bussipysäkeillä odottelee usein koululaisia, eivätkö jaksa kävellä vain 7-6-5-4-3 kilometriä Jyväskylän keskustaan? Tai ehkä aikataulu harrastuksiin on tiukka.
.
Jyväskylässä katselen ikkunoista neljää antikvaarista kirjakauppaa, jotka kaikki kävelykatu Kauppakadun varrella: "Vanha antikvariaatti" ja Videodivari (sarjakuvin ja dekkarein) lähes vierekkäin kadun länsipäässä, numerossa 2, sekä loput puolivälissä katua melkein vastakkain numeroissa 17 ja 18. Aika sekalaisia kirjoja näyteikkunoissa, monet tuttuja, jopa lukemiani. Teemakokonaisuudet olisivat tyylikkäämpiä ja houkuttelevampia? (Aamulla olin katsonut Helsingissä Kampintorin antikvariaattia, jonka monista ikkunoista yhden täyttivät Agatha Christien kymmenet eri dekkarit!)
.
Kaupunginkirjasto Cygnaeuksenkadun ja Vapaudenkadun kulmassa on runsas, mutten löydä sanomalehtien osastoa. Luen junaharrastajien Resiina-lehdestä 2/2019 pariskunnasta Antti ja Airi Airola, jotka 68-vuotiaina (2014) kiersivät maapallon - lentämättä - vain 59 päivässä (2 kuukaudessa), puolet ajasta junissa ja puolet laivoissa (Siperia, Mongolia, Kiina, Japani, Alaska, Kanada, USA, Queen Mary II -laiva, Saksa, Suomi).
.
Harjulla kävin katsomassa komean maiseman kukkaistutusten koristelemia Neronportaita laskeutuen kohti Jyväsjärveä. Tuuheat puut peittävät muuten näkymiä, kun en käynyt näkötornissa.
.

tiistai 3. syyskuuta 2019

666. Eurojackpotin Siilinjärvi

Saavuin Siilinjärvelle 1 euron Onnibussilla kauniina kesälauantaina 31.8.2019. Onnibussin pysäkki on Radantauksen teollisuusalueen kohdalla, kolmisen kilometriä keskustasta pohjoiseen, jossa moottoritie (E63) on juuri päättynyt ja Kajaanin junarata on alittanut Viitostien, valtatien 5/E63. Pysäkit niin pohjoiseen Kajaanin kuin etelään Kuopion suuntiin on merkitty selvästi Onnibussin punaisin hirvi-tunnuksin. Pysäkkien välillä on Viitostien alittava jalankulkutunneli.
.
Heti etelämpänä moottoritien itäpuolella alkaa kulkea rauhallisena kokoojakatuna tie 559, jonka jalkakäytävää pitkin voi kävellä Siilinjärven keskustaan. Valtatie 75 eli Nurmeksen suuntaan itään menevä poikkitie tulee vastaan keskustan pohjoisrajana. Jo sen pohjoispuolella on ensimmäinen nähtävyys: komea, jo lähes 100 vuotta vanha kivikirkko.
.
Joudun odottamaan pitkään liikennevalon vaihtumista voidakseni ylittää vilkkaan Nurmeksentien. Katsoessani kauas itään yli laakson olen näkevinäni kaukana valkoisen lumisen vuoren. Voisikohan se olla syntynyt apatiitti-kaivoksen kuona-aineksista?
.
Keskustaa halkovan pääväylän Kasurilantien länsipuolella on avara Siilinjärven linja-autoaseman kenttä, jonka pohjoislaidalle on pysäköity viisi bussia. Suuren asemarakennuksen (Toritie 7) odotussali on kesälauantaina suljettu. Talossa on vuokralaisina mm. tilitoimisto Tili-Assari.
.
Toritien eteläpuolella liikerakennukset ympäröivät Siilinjärven kauppatorin, jonka nurkassa on katettu esiintymislava. Muutama joutilas pohjois-savolainen istuskelee lämpimänä kesäpäivänä pihalla. Ympärillä on isoja myymälöitä: Tokmanni, Info-kirjakauppa sekä Lidl - oman arkkitehtuurinsa mukaisessa valmistalossaan. Etelämpänä on valtava S-Market ja vielä etelämpänä K-Supermarket Herkkupata sekä kauimmaisena K-rauta.
.
Keskustan rakennus-komistukset ovat tiiviisti vierekkäin pienellä alueella torin itäpuolella: iso Virkistyskylpylä Fontanella, terveyskeskuksen vuodeosasto, kirjastotalo (kiinni kesälauantaina) ja kaupungintalo, jonka valtuustosali on rakennettu laskeutumaan alarinteeseen. Tälle kohtaa Kasurilantietä rakennetaan juuri liikenneympyrää.
.
Pari katua laskee jyrkästi itään kohti alhaalla pohjois-eteläsuuntaisesti kulkevaa rautatietä. Alhaalta kaikuu toisinaan ohi ajavien junien kiskonkolketta. Satun paikalle rautatieasemalle pohjoisesta tulevan vihreän kaksikerroksisen matkustajajunan pysähtyessä jättämään muutamia matkustajia klo 14, sekä myöhemmin tavarajunan seisahtuessa sivuraiteelle. Matkustajien käytössä on yksi lähtölaituri, Laituri Yksi, sekä odotushuone vanhassa puisessa asemarakennuksessa.
.
Ylitän Savon-radan Nurmeksentietä pitkin, kun lähden etsimään idästä Siilinjärven järvenrantaa (Juurusveden pientä lahtea). Omakotiasutuksen jälkeen kävelytie vie urheilukentälle (tyhjä), pelikentälle (pelipaitaisten tyttöjen futis-ottelu), kesäteatteriin, rantametsäpoluille ja uimarannalle.
.
Kesäteatteri on mainosjulisteen mukaan esittänyt monena näytöksenä Tuomas Kyrön luoman "Mielensäpahoittajan". Katetussa puisessa katsomossa on 10 suoraa penkkiriviä kolmena portaikkojen rajoittamana laivana. Kullekin penkkiosuudelle voi mahtua 8-10 ihmistä eli koko teatteri-esitykseen enimmillään jopa 300 katsojaa.
.
Lähelle lienee joku lapsi rakentanut taidokkaan leikkimaailman, esimerkiksi "käpylehmiä" varten, rajaamalla tikuilla tai oksanpätkillä laidunhakoja sekä reunustamalla sorakivillä pikkuruisen leikkiautotien. Siilinjärven uimarannalla viettää aikaa omina ryhminään nuorukaiskolmikko sekä äiti pikkulapsineen. Rannan varusteina on mm. ryhmä uusia kuntolaitteita ja lasten leikkilaitteita sekä uimareille laitureita.
.
Hiekkainen kävelytie Juurusveden Siilinjärven pohjoisrantaa pitkin vie junaradan alittavaan kävelytunneliin, josta pääsee takaisin kunnan keskustaan Asematielle, jossa uusi kerrostalo rakenteilla. Etsin pylväslapulla mainostanutta Lähetyksen kirpputoria, mutta löydän vain sen erillisen huonekaluvaraston. Hotelli Sandels ja sen kellarissa yökerho Santtu, Toritie 1. Linja-autoasemalla on klo 15 lähdössä Kuopion Liikenteen bussi Maaningan kautta Pielavedelle. Olin vähän suunnitellut katsella myös Maaninkaa, jossa en ole ennen käynyt, mutta aikataulusta tulisi liian tiukka.
.
K-Supermarket Herkkupata on noussut vasta viikko sitten kuuluisaksi, kun siellä kimppakuponkina myyty lottorivi voitti ennätyksellisen lähes 92 miljoonan eli tarkemmin 91'938'695 euron Eurojackpotin, joka jakautuu 50 osallistujan kesken, noin 1,8 miljoonaa kullekin pelaajalle. Siilinjärvellä vastaan käveleviltä voisi kysellä: "Oletko Sinä uusi miljonääri?" mutta kukaan ei näytä sellaiselta!
.
Nuorten lössi viettää kesä-lauantain iltapäivää soittaen pop-musiikkia kannettavasta laitteesta Linja-autoaseman länsisiiven varjossa. K-Supermarket on eilen tarjonnut kakkukahvit valtavan lottovoiton kunniaksi. Myymälän tuloaulassa on hyllykkö kirjojen kierrätykselle, mutta kirjoissa ei ole tänään loistokuntoisia tai erikoisia löytöjä.
.
Tienviitta "Tarinaharjulle" kuulostaa houkuttelevalta ja seuraankin sitä. Ylitän siltaa pitkin moottoritien E63, nousen ylämäen harjulle ja tulen vanhan korkea-ikkunaisen 5-kerroksisen Tarinaharjun parantolan pihaan, jossa on paimenpojan näköisen pillipiiparin patsas. Tuberkuloosi-parantola on Siilinjärvelläkin rakennettu keuhkoille terveelliselle harjulle. Sivurakennuksessa on Sairaalamuseo, joka tilauksesta avataan ryhmille. Harjun laella kulkee länteen kapea kinttupolku halki metsän. Kauempana lännessä pitäisi olla Tarinan Golf-kenttä, laskettelurinteitä ja lenkkipolkuja. Pienen järven tai lammen sinisyys pilkottaa puiden lomitse.
.
Harjamäellä lännessä olisi vielä toinenkin Sairaalamuseo ja sairaala, mutta ehkä jo liian kaukana. Hyvissä ajoin klo 16:n jälkeen palailen kirkon itäpuolista tietä pohjoiseen, päätyen kohta tuloreitilleni tielle 559 ja ohi mm. Räisälän tienhaaran. Koska aikaa on jäänyt vielä runsaasti, käyn kävelemässä Pyylammin suuntaan länteen, ennen kuin menen odottelemaan Radantauksen pysäkille, jonne Kuopion ja Jyväskylän kautta Tampereelle ajava Onnibus saapuu pohjoisesta Iisalmesta vain pari minuuttia aikataulustaan jäljessä klo 17:37. Kymmenen minuuttia aikaisemmin pysähtyi tien toisella puolella Kajaaniin menossa oleva Onnibus.
.

maanantai 26. elokuuta 2019

665. Elokuvateatterini 103) Itis, 102) Mariella

- Nyt olen katsellut 591 elokuvaa 103 eri salissa.
Viimeisin: 'Yesterday', Itäkeskuksen Finnkinossa.
Edellinen: 'Avengers: Endgame', Mariellan auditoriossa.
.
**
103) Finnkino Itis 1-9, sali 5, Itäkeskus, Helsinki.
'Yesterday', Danny Boyle 2019 Britannia.
.
Pienehkö Finnkinon logo näkyy Itäkeskuksen kauppakeskuksen useammankin ulko-oven yllä. Saavuttuani jokeribussilla 550 lähdin kävelemään sisäkäytäviä itään. Kuulemani mukaan uusi elokuvateatteri oli rakennettu lopetetun Anttilan tavaratalon paikalle, en vain enää muistanut missä sellainen olikaan sijainnut.
.
Nousin toiseen kerrokseen saadakseni paremman näköalan myös alakertaan. Kävelin Stockmannin päätyyn asti ja huolestuin jo, ehtisinkö enää ensimmäiseen näytökseen. Huomasin pohjapiirroskartan ja löysin Finnkinon käytävän puolivälistä.
.
Karkkihyllystö ja lipunmyynti oli kaksikerroksisen teatterikompleksin alemmassa kerroksessa. Parin asiakkaan jono kahdelle kassalle. Vaihdoin joulukuussa ostamani ja viimeisiä päiviä vanhenemassa olevan sarjalippuni viimeisen lipukkeen (hinnaltaan 9,95 euroa).
.
Valitsin näyttöruudulta istuimen 8, tyhjältä riviltä 2 (rivi 3 olisi ollut ehkä parempi). Ystävällinen kassamyyjä neuvoi pyytämättä: "Sali 5 onkin ensimmäisessä kerroksessa suoraan eteenpäin". Näytin lipun koodin automaattisesti avautuvan portin lukijalaitteelle.
.
Käveleskelin tyhjässä aulassa ja näin vierekkäin ovet saleihin 6, 7, 8, 9, sekä portaat ylempään kerrokseen, jossa olisivat Luxe-salit ja suurin sali Imax. Sitten vasta huomasin salin 5 oven heti rivin alussa ennen salia 6. Ovi oli auki ja sisällä istui jo muutama asiakas. (Salit 5-9 ovat 74-paikkaisia.)
.
Valkokankaalla alkoi odotteluaikana tietokonepeli, jossa katsojat saattoivat (aulassa kännykkään lataamansa sovelluksen avulla) siepata putoavia palloja. Pelikierroksia oli 10, joista kahdeksalla ensimmäisellä vain yksi osanottaja, varma voittaja. Peliajan lopuksi luvattiin suklaanappipötköjä palkinnoksi kahdellekin voittajalle.
.
Toisten ihmisten pelaamista on pitkästyttävää katsella uutuudenviehätyksen kadottua parin erän jälkeen ja kaivoin repustani hyvän uutislehden 'The Economist'. Pian seurasi muutama näyte tulevista filmeistä, kunnes alkoi 'Yesterday', ohjaus Danny Boyle 2019 Britannia.
.
Päähenkilö Jack Malik on pakistanilaista sukua oleva kaupan varastomies englantilaisessa pikkukaupungissa. Naispääosassa on tämän osapäivämuusikon manageri, alakoulun opettaja. Sivuosissa kavereita, brittiläistä nuorisoa, pakistanilaista perhettä.
.
Polkupyöräonnettomuuden ja maailmanlaajuisen sähkökatkon jälkeen Jack Malik huomaa kaikkien muiden maailman ihmisten unohtaneen tyystin Beatles-yhtyeen tekemät kappaleet, joita Malik alkaa esittää ja levyttää ominaan, nousten kuuluisuuteen! Jolloin toiseksi miespäähenkilöksi tulee Ed Sheeranin esittämä muusikko Ed Sheeran ja toiseksi naispäähenkilöksi viileän-vaalean häikäilemätön ja ahne amerikkalainen manageri.
.
Elokuvassa on muutamia hauskoja vitsejä, muttei yritystäkään loogiseen selitykseen tapahtuneelle. Beatlesin lisäksi maailmasta katosivat sähkökatkon aikana Coca Cola, Harry Potter ja savukkeet! Ihmiset ja Wikipedia eivät enää muista näitä olleenkaan, mutta mitähän on tapahtunut kaupoissa ja kotona levyille, kirjoille, lehdille ja savukkeille - tai tupakkatehtaille?
.
"Yesterday" kärsii mielestäni siitä, että on toisaalta hyvin realistinen, henkilöt uskottavia ja arkipäiväisen tavallisia, joten sitä haluaisi pitää tositarinana! Sitten tapahtuu jokin liian mahdoton, jota ei osata selittää siten, että sen voisi kuvitella mahdolliseksi. Jos vain Malikin kaveripiiri olisi unohtanut Beatlesin ja Malik voisi väittää heille tehneensä laulut itse, katsoja uskoisi helpommin?
.
(Supersankari-elokuvissa lähdemme siitä, että ei ollakaan realistisessa maailmassa, vaan Gotham Cityssä, jonka ihmiset eivät ole tavallisia naapuri-ihmisiämme. Jos alkaisin katsoa täysin realistiselta vaikuttavaa rikoselokuvaa, ja yllätyksenä paikalle liihottaisi ylivoimainen supersankari ratkaisemaan tilanteen, pettyisin. Kun taas eriskummalliset rikolliset (Jokeri, Pingviini, Arvuuttaja) epärealistisine rikoksineen sopivat täydellisesti Batmanin Gothamiin.)
.
Yesterdayn pituus: 116 minuuttia. 591. teatterissa katsomani elokuva, nähty keskiviikkona 20.8.2019.
.
Poistuminen Kino Itiksestä tapahtui toisesta kerroksesta, nousemalla portaat yläkertaan. Päätin taas yrittää välttää ulkomaalaista viihdelaitosta Finnkinoa ja etsiä parempia, yleensä vanhempia elokuvia vaihtoehtoisista elokuvateattereista.
.
***
.
102) Kino Viking Mariella, Auditorio AUS, kansi 8
'Avengers: Endgame', Anthony & Joe Russo 2019 USA
.
Pitkästä aikaa huomasin elokuvaesityksen Viking Linen laivalla, melkein heti satamasta lähdön jälkeen, eli valitettavasti parhaaseen kesäisten merimaisemien katseluaikaan, elokuussa 2019.
.
Edellisen kerran katsoin laivalla filmin 22,5 vuotta sitten (1997), joten teki mieli uudistaa kokemus, nyt ystävän kanssa. Laivana oli Mariella, viimeksi Isabella.
.
Helsingistä laivan irtaannuttua klo 17:15 emme vielä ihan klo 18:ksi elokuviin ehtineet, mutta Tukholmasta sunnuntaina klo 16:30 lähdettäessä pidettiin varamme ennen klo 17...
.
Elokuvien osoitteeksi kerrottiin kuutoskannen näyttöruudulla vain "Conference-tilat kannella 8". Kokousvieraille on siellä oma palvelu- ja myyntitiski, jolta elokuvaliputkin myytiin, edulliseen 6,50 euron kappalehintaan.
.
Ennen lipun ostoa henkilökuntaan kuuluva mies kysyi, kuin kokousta suunnittelevilta: "Haluatteko katsoa tilat ensin?" Hän avasi oven oikeanpuoleiseen kahdesta amfiteatterista tai auditoriosta (AUB paapuurin ja AUS styyrpuurin puolella). Melko jyrkästi laskeutuvassa katsomossa oli istumapaikkoja jopa 150! Tila kelpasi kyllä!
.
Elokuvan alkamiseen oli vielä parikymmentä minuuttia, joten poistuimme väliajaksi. "Tulen avaamaan viittä vaille!" sanoi vahtimestari. Ja palattuamme klo 16:55: "Teillä on naisseuraa!" Näytökseen oli myyty peräti 3 lippua!
.
Ruotsalainen tyylikäs nuori nainen istui jo yksinään leffaeväineen rivillä kaksi. Ystäväni asettui riville kolme, mutta minä päätin kokeilla kerrankin ensimmäistä riviä. Ehkä se oli kuitenkin liian lähellä kangasta, joten siirryin sittenkin hyvälle paikalle riville kaksi.
.
'Avengers: Endgame', ohjaajina veljekset Anthony ja Joe Russo 2019 USA.
Sunnuntaina 18.8.2019, klo 17-20, Viking Mariella, Tukholman saaristossa.
.
Filmin aluksi jousiampujan tytär, vaimo ja poika katosivat. Sitten Marvelin supersankarit, kuten Iron Man ja Kapteeni Amerikka, kokoontuivat aikoen kostaa pahalle Thanokselle. Sankareista Thor oli alkoholisoitunut. Hulkilla oli silmälasit. Sankarinaisiakin oli, sekä Ant Man. Kun tuntui puuttuvan enää Hämähäkkimies, saapui Peter Parkerkin.
.
Elokuva oli jokin 22. osa Avengers-sarjaa, mukamas sarjan viimeinen, jatkuvine viittauksineen entisiin osiin (kuten oli kai "Uuno Turhapuro, this is your life").
.
Lopuksi Kapteeni Amerikka "hankki elämän", tavallisen tylsän elämän, naimalla tavallisen naisen, jättäen trikoonsa seuraajalle: mustalle nuorukaiselle. Thor jätti valtakuntansa tytölle. Jotkut sankarit kuolivat välillä, mutta palautettiin sittenkin henkiin, kunnes jonkun pikkutytön isä jätettiin kuolleeksi. Isän mieliruoka oli ollut - juustohampurilainen! Vaatimattoman yleisön kosintaa.
.
Filmin pituus: noin 3 tuntia. 590. teatterissa katsomani elokuva, nähty sunnuntaina 18.8.2019, klo 17-20.
.
En ymmärtänyt Avengersien väkivaltaisesta rymistelystä paljon mitään! Toiseksi huonoin koskaan näkemäni elokuva. - Kolmanneksi huonoin on Joss Whedonin ohjaama "Avengers 2, Age of Ultron", joka taisi olla hiukan selkeämpi. Näin Ultronin Raaseporin Karjaalla, Bio Pallas, lauantaina 25.4.2015.
.
(Huonoin filmi on ehkä "Mad Max: Fury Road" (ohjaaja George Miller 2015), joka saattaa olla tympein näkemäni elokuva ikinä, post-apokalyptinen toimintaleffa, dystopia, väkivaltarymistely pahasta tulevaisuudesta, kuvattu edes Namibiassa hiekka-aavikolla. Näin Mad Maxin Seinäjoella, Bio Marilyn, kesäkuussa 2015.)
.
****
.
Vertailun vuoksi muistelen edellisen ja laadukkaamman laivalla näkemäni elokuva-esityksen, tiistaina 15.4.1997 klo 21.
.
54) Kino Viking Isabella, 9. kansi.
'Michael Collins', Neil Jordan 1996 Irlanti.
.
Näin huhtikuussa 1997 Viking Isabellan (Helsinki-Tukholma) infoaulassa ständi-mainoksen elokuvista. Liput saisi kannelta 10, esityspaikkana kabinetti kannella 9. Olin AINOA, joka osti 28 markan elokuvalipun virkapukunaiselta, joka avasi lukosta kabinetin oven, laittoi videon pyörimään ja häipyi. Tilaa olisi ollut 16:lle, neljällä rivillä oli edestä laskien 3, 4, 4 ja 5 istumapaikkaa. Vaihdoinkin takarivistä kakkosrivin keskelle.
.
Elokuvana klo 21-23:10 oli "Michael Collins", nimiosassa Liam Neeson. Irlannin itsenäistymiskamppailun terroria noin vuonna 1920. Michael Collins vaihtoi sotansa rauhaan, mutta omat ampuivat nuoren, vasta 31-vuotiaan. Hänen poliittinen kilpailijansa oli Eamon de Valera. Filmin pituus 2 tuntia 12 minuuttia eli 132 minuuttia. (354. katsomani.)
.

664. Ylöjärvi ja Jämsä Onnibussilla

Onnibus laittoi vasta heinäkuun lopulla myyntiin bussilippunsa koulujen alkamispäiviltä (elokuulta) vuodenvaihteeseen, joten aluksi oli tarjolla paljon yhden euron lippuja! Äkkiä ostettava muutama, ennen kuin loppuvat. Muistelin mitä kuntia käymättä? Ylöjärven kaupunki, joskus pelkkä pysähdys automatkalla?
.
Onnibus lähti Helsingistä klo 8:20. Tampere 10:35-45 ja Ylöjärvi klo 11. Minulla vasemmalla laidalla vakiopaikkani 30, joka yleensä varjon puolella ilman porottavaa aurinkoa aamuin ja illoin. Isosta ikkunasta hyvä näkyvyys ulos ilman lasiin liimattua varjostusta, joka häiritsee peräosan penkeillä.
.
Tullessani rouvashenkilö väisti käytäväpaikalta 29 parempaan tilaan oikean laidan penkeille, joita Onnibus säästelee Matkahuollosta ilman paikkavarausta lipun ostaneille (keskioven portailta muutaman rivin eteenpäin). Tässä bussissa riitti hyvin tilaa.
.
Stop-nappi ei toiminut (maahanmuuttajalta kuulostavan kuljettajan mukaan), joten hän lupasi pysähtyä jokaiselle pysäkille. Entäpä Tampereella vaihtuva uusi kuljettaja? En ollutkaan ainoa Ylöjärvelle jäävä, vaan tyttö alakerrasta myös.
.
**
YLÖJÄRVI, Valtatie 3, Urheiluhallin pysäkki. Alikulku joko itään junaradan alitse tai länteen autotien alitse - ison Urheilu- ja uimahallin sekä "Yhtenäiskoulun" pihaan. Koulun länsipuolella kauppatori (yksi marjamyyjä) ja kaupallinen keskus: mm. Lidl sekä K-Supermarket. Luen pylväästä torikaupan ohjeet: myyntipaikat ilmaisia, pitää olla asianmukaiset luvat ja pitää pukeutua asiallisesti. Valokuvaan kartan, mutta kirkkaassa auringonvalossa on hankala nähdä kännykän kuvia.
.
Kierrän autotiesillan kautta valtatien ja junaradan itäpuolelle. Koillisessa tulee pian vastaan vasemmalla komea keltainen puinen kirkko, jonka takana hautausmaa. Vanhan Kuruntien oikealla eli itäpuolella on kunnantalo ja eri rakennuksessa sosiaalivirasto, sekä kolmantena vanha keltainen puutalo, näiden rajaamalla aukiolla abstrakti julkinen taideteos.
.
Kävelen koillisemmaksi kohti tyylikästä uutta Leija-nimistä kirjastotaloa. Itään iso tienviitta Talvisodan muistomerkille. Lähden vähän turhaan asuntokatua seuraamaan. Periltä löytyy pelkkä tekstitolppa: "Tältä paikalta Ylöjärven miehet lähtivät Talvisotaan 1939". Koululuokka juoksee vastaan liikuntatunnilla tai biologian luontoretkeltä. Etelämpänä on Keijärvi, uimaranta ja leikkilinna pikkulasten kiipeilyä varten.
.
Kierrän toista kautta takaisin päätielle ja menen isoon ja monipuoliseen kirjastoon. Katson Omanin arabivaltiosta kertovan valokuvanäyttelyn. Kuljen vähän ristiin rastiin kävelyteitä metsiköissäkin. Aion pohjoisempana rautatien yli lähelle Kierrätyskeskusta. Ei kuitenkaan selvästi ilmene, olisiko sivutien päässä myymälä, vaiko vain kierrätystavaran vastaanotto, sekä "Rantajätkät ry:n" tilat ja kahvila, en viitsi lähteä katsomaan.
.
Muistelen karttaa, pääsikö Pallotietä takaisin etelään? Ainakin palloiluhallille, ja sen jälkeen jatkuu kävely- ja pyörätie Onnibusin Ylöjärven pysäkin kävelytunnelille. Muutama turha kierros tulee aina ilman karttaa tehtyä.
.
Ylöjärvellä on paljon korkeitakin 8-kerroksisia taloja. Yli 30'000 asukkaan lähiökaupunki Tampereen ja Nokian vieressä. Kello 13:n jälkeen lähden kävelemään 12 km kohti Tamperetta. Aluksi metsäpolkua isojen kerrostalojen tonttien välissä, sitten Mikkolantietä. Ohi Teivon raviradan. Bussejakin kulkee. Tampereen kaupungin raja tulee vastaan.
.
***
TAMPERE. Paras matkaosuus alkaa, kun kinttupolku nousee ylös harjulle, ilmeisestikin Epilänharjulle! Sepä ei pitkään aikaan lopukaan. Lännessä on näköaloja Tohlopin järvelle, jonka rannassa jää käymättä, kun ei viitsi alas ja ylös vuoroin kavuta.
.
Harjulla on muistomerkkejä ilmatorjuntatykeille ja sotilaspojille, jotka niitä käyttivät. Vain yksi vastaantulija metsässä! Harju päättyy jyrkähköön laskuun kohti voimalaitosta, jonka portilta on alikulku rautatien alitse. Saavun jo niinkin tutulle tielle kuin Pispalan Valtatie, jonnekin itälaidan talonumeron 90 kohdalle. Länsilaidalla talonumerot jo paljon suuremmat.
.
Laskeudun Pispalan valtatieltä portaat sen pohjoispuolella junaradan vieressä kulkevalle pikkutielle 'Rantatielle', jota pääsee autoillakin talojen pihoihin. En muista koskaan kulkeneeni sillä tiellä, vaikka useita päiviä asuinkin tyttöystävän kanssa Vallikadun varressa (etelärinteessä) kesällä 1989.
.
Kun palaan Pispalan Valtatielle, se muuttuukin jo Pirkantieksi, jonka numerossa 37 on Tredun tai liikennelaitoksen 'Rollikkahalli', jossa esitellään loppuviikon päivinä, kuten torstaina, Tampereen tulevaa raitiovaunua. Esittelijän lisäksi vieraita on paikalla yksi aikuinen mies ennen minua, sitten tulee vuorostaan isä ja 2 pikkupoikaa sekä äiti ja pikkupoika, jotka kaikki ovat nopeampia katsojia kuin minä, vaikka vain hetken istahdan malliraitiovaunun sisällä. - Paljon leveämpi kuin Helsingin ratikka, tuntuu enemmänkin metrolta!
.
Tutkin pikaratikan reittikarttaa, tulisiko pysäkkejä lopulta lähes 30? Kaakossa Hervantaan ja itään pikkuhaara TAYS-sairaalalle. Ensin rata valmistuu Pyynikin nurkille 2021, mutta jatkuu parin vuoden päästä länteen Lentävänniemen suuntaan.
.
Tampereen kaduilla, kuten Hämeenkadulla, jatkuvat raitiotien rakennustyömaat, kovin keskeneräisinä, vain paikoin jo melkein siisteinä. Onnibussikin ja Paunun linja-auto kulkivat poikkeusreittiä Hämeenkadun pohjoispuolelta, antikvariaatti Lukulaarin ohi, jossa tekisi mieleni poiketa. Tänään kävelen kuitenkin työmaita välttäen Pyynikinrinteessä eteläpuolelle keskustaa, harvoin jos vielä koskaan kulkemillani kaduilla, ihastellen monia kauniita asuttuja puutaloja, joista erään yläkerran ikkunasta kuuluu äidin riitelyä lapsensa kanssa.
.
Istuskelen Ratinanniemellä Viinikanlahden rannalla syöden savustettua kirjolohta yllättävänkin maistuvan salaatin kanssa. Viimeiseksi kävelen tuuheissa rantapuistoissa Hatanpään suuntaan linja-autoaseman eteläpuolella. En ole tainnut ennen kiinnittää huomiotani Iidesjärveltä idästä Viinikanlahteen tulevaan kanavaan. Etsin eteläisimmän bussilaiturin 1, jolta lähtee Onnibus Helsinkiin, kuljettajana suomea puhuva maahanmuuttaja. Menomatka 1 euro, paluumatka 1 euro, varausmaksu 1 euro, mutta samalla varauksella pari muutakin matkaa.
.
****
.
JÄMSÄ, tiistaina 20.8.2019.
.
Jämsässä en ollut käynyt 30 vuoteen. Sinä aikana Leo-setäni rintamamiestalo keskustan Joonaantien alussa on purettu ja tontille rakennettu pienkerrostalo. Harkitsin käyntiä Jämsässä jo Paunun Museokortti-tarjouksella (10 euroa/suunta), mutta varsinkin sitten Onnibus-lipuilla Helsinki-Tampere 1 euro ja Tampere-Jämsä 1 euro, aikaisin varatessa.
.
Onnibus lähti Helsingistä vasta 10:20. Tampere 12:35-45, bussin vaihto. 'Jämsän Portti' klo 14, valtatien pohjoislaidalla, jossa poiketaan ja pysähdytään pariksi minuutiksi Shellin huoltoasemalle, missä pysäköi monta rekka-autoa. Liikerakennuksessa pizzeria ja Kauhkialantien toisella puolella matalahko Hotelli Jämsä.
.
Kauhkialantie vie pari kilometriä pohjoiseen kohti Jämsän keskustaa, tekee mutkan itään, alittaa junaradan, kaartaa taas vasemmalle, pohjoiseen. Kävelytie eroaa autotiestä puistoalueelle, päättyy pikkuteiden solmuun, jossa täytyy skarpata, että kääntyy Seppolantielle itään, ensin ohi Kivipankin ja sitten siltaa yli Jämsänjoen. Laiturissa jokilaiva Tuulikki IV.
.
Vanha Sokos-tavaratalo Seppo on laajentunut kauppakeskus Forumiksi. Sen edessä Keskuskadulla on suuri katutyömaa. Tilapäinen liikennevalo määrää autoliikenteen suunnan vuoroin itään, vuoroin länteen. Lähden Koskentietä joen suuntaisesti pohjoiseen (kohti Jämsänkoskea) Liikerakennuksia senkin tien varressa.
.
Vitikkalan kartano on komea vanha puurakennus (nyt kauppa), jota en entuudestaan muistakaan! Siltakatu tulee lännestä, toiselta joen ylittävältä sillalta. Joonaantie lähtee itään vähän pohjoisempaa, ja Leo-sedän (1913-92) talon paikalla on tosiaan pienkerrostalo, enkä erota enää tonttien rajoja, saati että olisi karviais- ja viinimarjapensaita.
.
Lamminsuon puistossa idässä on kanavan yhdistämä sarja pieniä lampia ja niiden takana Haasiapolun rivitalot. Jämsän kirkko näkyy komeana mäellä pohjoisessa ja sinne pääsee kävelytietä lintulammikoiden pohjoispäästä. Lähdenkin kirkolle, kiertelemään hautausmaata, mutta löytämättä tällä kertaa sukulaisten hautoja. Jaakko Vihijärvi (1922-2009) hautakivessä, isä-vainaan tuttuja.
.
Palaan kävelyteitä Lamminsuon kautta linja-autoaseman nurkille. Aikaa on enää niukasti, mutta yritän Pukinvuorelle koilliseen, mahdolliselle vanhalle linnavuorelle. Pääsen ylämäkeen kohoavia teitä ylämäkeen lähtevien kävelyteiden alkuun, mutta joudun liian pian kääntymään paluumatkalle kohti Jämsän Portin Onnibus-pysäkkiä. Jos en olisi tuhlannut aikaa kirkolla ja hautausmaalla, olisin päässyt linnavuorelle, minulle ennestään vieraaseen kohteeseen! Joudunko sen takia tulemaan vielä toiste uudelleen?
.
Osaan vanhaa reittiä Jämsän Porttiin, kunhan en eksy kääntymään Yhdystielle itään, vaan Keskuskadulle ja Seppolantielle lounaaseen, sitten kävelytietä etelään ja Kauhkialantietä Shellille. Väljä Onnibus saapuu aikataulun tarkasta ajasta 17:15 pari minuuttia myöhässä. Tampereella minulle jää vähän vaihtoaikaa kävellä Ortodoksikirkon ohi ratavarren rakennustyömaalle ja pohjoisempaa Makedonian sarjakuvakaupan ohi takaisin linja-autoasemalle. Maahanmuuttaja kuskina Tampereelta Helsinkiin. Jään bussista Ruskeasuolla, josta kävelen kotiin Konalaan.
.

tiistai 16. heinäkuuta 2019

663. Museokortilla 10 euron bussimatka Kurikkaan

ExpressBus-liikennöitsijät Länsilinjat, Väinö Paunu ja Pekolan Liikenne tekivät Museokortin omistajille kesäkaudeksi 2019 tarjouksen: Expressbussien kuljettajilta voi ostaa lipun reitin pysäkeille vain 10 eurolla. Vaikkapa Helsingistä Vaasaan, Jämsään, Virroille tai Jyväskylään (myös Tampereelle ja Turkuun, mutta niihin pääsee yleensä Onnibussilla allekin kympillä!)
.
Olin kauan aikonut käydä Kurikassa, jonne Onnibus ei aja. Niinpä tutkin Paunun aikataulun: Helsinki 6:10-8:50 Tampere (bussin vaihto) 9:00-11:45 Kurikka. Bussi käy Kurikan jälkeen Vaasassa asti 12:55-14:05, josta paluumatkalla: Kurikka 15:10-21:05 Helsinki (18:30 Tampere ilman bussinvaihtoa).
.
Lähdin bussimatkalle keskiviikkona 10. heinäkuuta 2019. Paunun bussi tuli Helsingin linja-autoaseman laituriin 20 jo klo 6:03. Odotussalin penkeillä oven lähellä oli paljon istujia, joiden luulin alkavan jonottaa kuin Onnibussiin. Mutta kukaan ei mennyt bussiin ennen kuin minä pari minuuttia myöhemmin.
.
Näytin Museokorttini ja mainitsin tarjouksesta. Takavuosina kaikki kuljettajat eivät tunteneet sen aikaisia Bussilomalippuja, mutta nyt Museokortti näköjään tunnettiin. Maksoin 10 euron setelillä.
.
Lipun kirjoitus rahastuslaitteen tulostettavaksi kesti kuljettajalta yllättävän kauan. "Tampereella on bussinvaihto! Pidä lippu tallessa, se täytyy Tampereella näyttää toisessa bussissa!"
.
Paunun bussien etuosan penkkiriveillä on ylellisen leveästi vain yksi istuin oikealla + 2 istuinta vasemmalla kyljellä. Koska en ole iso saati leveä, menin mielelläni takemmas tavalliselle 2+2-penkille.
.
Bussiin kertyy aluksi vain 5-6 matkustajaa Kampin linja-autoasemalta, eikä ketään monilta pääkaupunkiseudun pikavuoropysäkeiltä, ennen kuin Riihimäen risteyksessä mummo tuodaan pikkuautolla pysäkille ja toinen pikkuauto toimittaa rahtitavaraa alasäiliöön. Paunun kuskeilla on myynnissä kylmiä vesipulloja hintaan 1,50 euroa, mutta kukaan ei osta.
.
Hämeenlinnassa 7:35 tulee enemmän matkustajia. Ajetaan Valkeakosken kautta 8:15 ja Tampereelle 8:50. Vaihtoaikaa on 10 minuuttia, jolloin odottaessani kierrän vain ympäri linja-autoaseman korttelin, käymättä edes viereisessä Ratinan kauppakeskuksessa. Laituriin 7 tulee Vaasaan menevä bussi ja sinne jo oikein jonotetaan.
.
Näytän kuljettajalle edellisen bussin pikkuista lippua, mutta hän ei sitä tutki, sanallinen mainintani riittää. Jonossa edelläni tyttö oli myös menossa Kurikkaan ja kuljettaja neuvoi: "Kurikassa on jokin tapahtuma, joten pysäkki on tilapäisesti siirretty torilta kirkon eteen. Kuulin itsekin vasta tänä aamuna."
.
Tutkin Lumia-puhelimellani hakukoneesta mitä Kurikassa meneillään: vasta perjantaina ja lauantaina on torilla "Haku päällä - Rokkia ja rakkautta": Paula Koivuniemi, Jukka Poika, Happoradio ym." Esiintymislavoja rakennetaan.
.
Tampereelta ajetaan klo 9 kohti Ylöjärveä. Raitiotien rakentaminen tukkii yhä Hämeenkatua. Tampere on kuin yhtä suurta tietyömaata!
.
Ylöjärvi 9:20, Hämeenkyrö 9:35, Kyröskoski 9:40, Ikaalinen 10:00 (Vanhan kauppalan keskustan Välikadun pysäkiltä muistelin Antikvariaattia, mutta sen paikalla on enää kahvila.) - Kiva sightseeing Paunulla syvälle pikkukaupunkiin, toisin kuin Onnibussilla, joka pysähtyy moottoriteiden varsille.
.
Ikaalisten kylpylä 10:10, Parkano 10:35, Jalasjärvi 11:25 ja Kurikka 11:45, virallisen aikataulun mukaan, mutta bussi alkaa olla myöhässä jopa 20 minuuttia! Kuljettaja kärrää tavaraa Matkahuoltoon ja sanonta "jatkamme välittömästi!" tarkoittaa helposti 5-7 minuutin taukoa! Lisäksi tietöitä ja rekkoja hidastamassa matkanopeutta. Parkanossa ja varsinkin Jalasjärvellä tehdään kiertoajelu taajamaan.
.
Kurikkaan ajetaan viimeinen kilometri kiemurtelevaa tietä Kyrönjoen ylittävälle Kirkkoahteen tien "Rakkauden sillalle" (johon jo noin 70 avioparia on kiinnittänyt oman riippulukkonsa sydämineen ja etunimineen). Ohitetaan komea vanha meijeri (nykyisin Helluntai-seurakunnan temppeli) ja käännytään ison kirkon risteyksessä oikealle, pohjoisen suuntaan.
.
Kurikan tilapäinen pysäkki, jolla jään pois, ja toinenkin jää. Kysyn kuljettajalta, lähteekö bussi tästä myös Tampereen suuntaan? "Tien toiselta puolelta." Kuljettaja tyrkyttää minulle Paunun aikatauluvihkosen. Kello on jo 12:05, aikataulusta 20 minuuttia myöhässä!
.
Kävelen vähän taaksepäin etelään keltaiselle suurelle kivikirkolle, mutten mene vielä sisään, vaan lähden keskustan kauppakatua länteen kohti rautatietä ja vanhaa juna-asemaa (radalla Seinäjoki - Kaskinen). Katu on kaivettu isosti auki. Luulen ensin tietyötä bussipysäkin siirron syyksi.
.
Rautatien asemarakennus on nyt ravintola, jonne tulee useitakin henkilöautollisia asiakkaita klo 12:15. Rautatietä on vain yksi raidepari, joka on jalankulkijan helppo ylittää. Asemapuistossa on "Kurikan ensimmäisen asukkaan patsas": hän on muinainen "Hirvi-Heikki" suksineen ja keihäineen.
.
Kuljen korttelin verran pohjoiseen risteykseen, jossa on kaupunginkirjasto Paulaharjuntiellä ja puistossa Samuli Paulaharjun muistomerkki. Aion palata kirjastoon myöhemmin, mutta ensin jatkan kierrosta ohi uimahallin ym. kaupungin torille.
.
Torilla tosiaan aikatauluin varustettu linja-autopysäkki on joutunut mottiin rakennustöiden takia, kun pystytetään esiintymislavaa Paula Koivuniemelle ja oluttelttoja. Yksi ainoa mansikoiden ja herneiden myyjä sinnittelee kojussaan kauppatorin laidalla.
.
Tienviitat neuvovat Hotelli Pitkä-Jussiin, jossa on pysyvä suurhiihtäjä Juha Miedosta kertova näyttely. Mitään voideltuja suksia tai tyhjiksi syötyjä satoja mämmiropposia en aio katsomaan, mutta hotellin arkkitehtuuria voisin vilkaista. Kävelen itään Paulaharjun sillalle, jossa tehdään korjaustöitä, jolloin on vain yksi kaista vuorotellen käytössä autoille itään tai länteen yli Kyrönjoen (joka jatkaa Jalasjokea ja Kauhajokea).
.
Toivoin ja odotin, että sillanpielestä olisin päässyt Kyrönjoen rannalle, jonne olisi varmaankin rakennettu kaunis ja viihtyisä rantapuisto? Mutta ei sellaista ole! Silta kulkee korkealla jokirannan joutomaan yli. Kävelen siltaa joen itäpuolelle, mutta sielläkään ei näytä lähtevän mitään rantatietä jokea seurailemaan. Hotelli Pitkä-Jussi jää puiden peittoon. Seuraavaksi tien varressa on valtava rakennuskolossi: koulukeskus, jossa lukio ja ammatillinen oppilaitos pysäköintikenttineen.
.
Kauempana rannasta kävelen etelään sille Kirkkoahteen tielle, jota bussi ajoi kaupunkiin. Oikealla on tavanomainen lähiö, mutta en viitsi tutkia, pääsisikö sen pikkukaduilta joen rantaan, etten ajautuisi umpikujiin, joilta olisi palattava tyhjin toimin.
.
Lähestyn Kyrönjokea ohi vanhan Meijerin. Joen itäpuolella on lampi, jossa on uimala. Vesilammikon ylittävälle laiturisillalle on merkitty veden korkeudet eri paikoissa: 1,80 metriä, 1,50 metriä... Katoksia, paviljonkeja tai uimakoppeja molemmilla vastarannoilla. Myös lähiöstä näyttäisi tulevan tie rannalle, samoin hotellilta.
.
Kirkkoahteen ja Kurikantien risteyksessä on kaupungin liikennevalot, onkohan muualla. Tienviitta etelään kohti Mietaankylää. "Mieto 5 km", Kävelen etelään vain Kankaantien risteykseen asti. Kankaantien talossa numero 4 on perinteisen näköinen Kino Kurikka valkokankaineen. Taitaa olla lomalla heinäkuun alussa. Valokuvaan.
.
Kävelen Saumantietä länteen yli rautatien tasoristeyksen, jossa on ääni- ja valomerkit, kuten Haagassa Paatsamatiellä 1965. Heti seuraava radansuuntainen tie on Museotie, joka sivuaa Kurikan Museon 2-kerroksista pohjalaista tuparakennusta ja muita ulkomuseo-rakennuksia, joista ehdottomasti komein on näkötornina toimiva karun-ruma entinen vesitorni. Valokuvaan. Pääsymaksu museonäyttelyyn olisi vain 3 euroa ja koko alueelle (kuten näkötorniin) 5 euroa.
.
Kävelen pohjoiseen kohti Paulaharjuntietä varten tehtyä rautatien alikulkukäytävää, mutten menekään sinne asti, vaan jo entisen rautatieaseman kohdalla loikin raiteiden yli. Palaan runsaan tunnin takaisille jäljilleni ja poikkean nyt sisälle kirjastoon (Saara Juola 1983).
.
Varsin avara kirjastosali ja runsaalta näyttävä kirjavalikoima. Ihmettelen miten Edgar Rice Burroughsin parikymmentä Tarzan-kirjaa viime vuosisadalta pysyvät sitkeästi lastenosaston valikoimassa, mutta kaikki Anthony Buckeridgen 11 suomennettua Jennings-kirjaa (brittiläisestä sisäoppilaitoksesta) ovat kadonneet. Käväisen kirjaston siistissä käymälässä.
.
Asiakkaiden kierrätyshyllykkö on eteisessä ja siinä runsaasti kirjoja, hyviäkin. Poimin Georges Simenonin "Maigret kotikylässään", jota luen myöhemmin paluubussissa, ja pidän siitä. Otan myös "Töpöhäntä" Gösta Knutssonin "Nalle Karvatassn lähtee maailmalle" (Nalle Lufs), ensimmäisen sarjan kolmesta. Muitakin kirjoja harkitsen, mutten viitsi alkaa kuljettaa.
.
Kiertelen isoa hautausmaata, jossa on paljon kävijöitä muistamassa sukulaisiaan tai hoitamassa kukkiaan. Luulisi joidenkuiden poikkeavan sisälle komeaan kirkkoonkin? Ei, olen ainoa sisällä käyvä. Parikymppinen kesäopas, ellei vasta teinityttö, tulee heti sakastista kirkkosaliin vierasta vastaan kysymään, haluanko, että hän kertoo kirkosta? "Jospa lyhyesti!" ehdotan.
.
Ristikirkko on suuri, tuhat ihmistä mahtuu. Engelin suunnittelema, Erik Kuorikosken rakentama. Pitäjän toinen, edellinen oli hautausmaan kohdalla. (Tapulin vieressä seisovasta jalkapuolesta, puujalkaisesta, mainion näköisestä vaivaisukosta ei tule puhetta.)
.
Vähän kierreltyäni lisää keskustassa menen jo hyvissä ajoin klo 15:05 yksin bussinkuvalla merkitylle tilapäiselle linja-autopysäkille, länsipuolelle Kurikantietä. Itäisellä kirkonpuolen pysäkillä odottaa kolme ihmistä. Joku tyttö tulee ensin minun Puistonpuoleiselle tai Torinpuoleiselle pysäkilleni, mutta vaihtaa liikennevaloristeyksen kautta neljänneksi Kirkon puolelle.
.
Pysäkilläni seisoo myös pikkubussi, jonka otsikossa lukee SJK, KJK, Teuva. Myöhemmin opin Matkahuollon sivulta, että klo 15 Kurikassa tosiaan pysähtyy etelämmäs menevä bussi linjalla Seinäjoki - Kurikka - Kauhajoki - Teuva.
.
Kirkon puolen pysäkille saapuu samanlainen pikkubussi, joka on matkalla pohjoisen suuntaan. Ajattelen, menisikö joku neljästä odottajasta siihen, mutta ei kukaan mene. Pikkubussit taitavat lähteä tyhjinä tai ainakin ilman lisämatkustajia Kurikan kirkolta.
.
Odotusta kestää, klo 15:10, 15:20... Sitten näen pohjoisesta saapuvan Paunun vaunun. Minun pysäkilleni, eikä neljän muun odottajan. Kuljettaja on sama mies kuin 3-6 tuntia sitten (Tampereelta alkaen klo 9 ja Kurikassa klo 12. Nyt kello on 15:25 Kurikassa.
.
Museokorttini näyttämällä ostan vain 10 euroa maksavan lipun Helsinkiin. Kuljettaja kehuu, miten edullinen hinta on (ehkä kolmasosa normaalista) ja naputtelee hitaasti rahastuslaitteestaan kuitin. Kaikki odottajat tien toiselta puolelta tulevat myös minun perääni tähän Tampereelle ja Helsinkiin menevään bussiin.
.
Tampereella vaihtuu kuljettaja. Bussi on siellä 20 minuuttia myöhässä! Uusi kuski Tampereelta Helsinkiin selittää, kauan odottaneille, viivästymisen johtuvan asfalttitöistä Pohjanmaalla.
.

662. Taipalsaareen 34 km:n vaellus Lappeenrannasta

Onnibussilla Helsinki 8:05-11:15 Lappeenranta 19:10-22:20 Helsinki. Noinkin myöhäinen paluuvuoro kulkee perjantaisin, jolloin jää 8 tuntia aikaa nauttia kesästä Lappeenrannassa. Huomasin paluubussissa 3 aamuvuorolta tuttua pariskuntaa, varmaan meitä heinäkuun päiväkävijöitä oli enemmänkin.
.
Menomatkani (Kotkan) Karhulan kautta maksoi 6,70 ja paluu Kouvolan Veturin kautta 7,70. Euron varausmaksun kera yht. 15,40 euroa. Varasin pari viikkoa etukäteen.
.
Lappeenrannan matkakeskuksessa vilkaisin sisälle puiselle rautatieasemalle. Ei ollut karttoja, vain matkatoimiston Viipurin-matkaesitteitä. Jokaisella puupenkillä istui yksi junan odottelija.
.
Viisto kävelytie puiston poikki tärkeälle Kauppakadulle, joka nousee vanhan hautausmaan ohi ylös harjulle ja alkaa laskeutua pohjoiseen kohti Saimaata. Matka junaradalta keskustaan ja rantaan tuntuu ylämäenkin takia pitkältä, 2 km.
.
Poikkean Brahenkatua itään kauppakeskus Iso-Kristiinaan hakemaan kartan ja etsimään Finnkinon neljän salin Strandin (vuodesta 2015), perältä idästä toisesta kerroksesta. Sitten Kirkkokatua Valtakadulle, jonka numerosta 39 Finnkino osti ja hävitti perinteiset isot jopa 501- ja 420-paikkaiset elokuvateatterit Nuijamiehen (1954-) ja Kino-Aulan (1938-).
.
Lappeen iso puukirkko on erikoinen, kaksoisristin muotoinen, kekokattoinen kahtamoinen. Jalkakäytävä kulkee hauskasti tunnelissa yhden siiven alitse, jäi mieleeni jo lapsena. Tosin nykyisin Valtakatu on muutettu kävelykaduksi.
.
Laskeudun edelleen pohjoiseen kohti Saimaan rannan vanhaa Linnoitusta, mutta käännyn länteen Taipalsaarentielle, sillä 2 kilometrin kaupunkikävelyn jälkeen aion patikoida 15 km naapurikuntaan. Olen hukannut jo 40 minuuttia, kun keskipäivällä aloitan kävelyn määränpäänäni Taipalsaaren kirkko.
.
Alitan teollisuusrautatien. Sitten liikenneympyrä, oikealla teollisuus- varasto-. ja liikerakennuksia. Tyysterniemi, vasemmalla lännessä 7-8 uutta 8-krs. tornitaloa Saimaan rannalla. Hyvä kävely- ja pyörätie seuraa seututietä numero 408, koko 15 km:n matkan, välillä puolta vaihtaen (tunneleita maantien ali).
.
Penger ja silta Voisalmen saareen. Vasemmalla lännessä pilkottaa metsän lomasta Voisalmen lähiön vaatimattomia kerrostaloja, joita kävin katsomassa vuonna 1990, kun Tuula asui siellä. Aion palata läntisempää Tyysterniementietä.
.
Seuraavalla sillalla kunnanraja. Taipalsaaren puolella kävelyreitti vaihtuu itäpuolelle hiljaiselle kylätielle. Näen tienviitan Linnavuorelle. Onneksi en seuraa sitä, vaikka houkutteleekin. Aion säästää muinaislinnalle kapuamisen paluumatkalle. Huomaan oikealla idässä tiheikön takana jatkuvan jyrkän ja jylhän kallioseinämän, kunnes tulenkin Hannunvaakunan, pysäköintipaikan ja info-taulun luo. Kuivaketveleen muinaislinna, rautakaudelta, vuosilta 800-1200.
.
Pian alkaa pitkä kaunis pengertie salmen yli. Vieressä lännessä on pieni lintuluoto, jolta lokkiemo tekee hyökkäyksiä minua kohti. Salmen jälkeen voisin nousta oikealle itään Saimaanharjun taajamaan, jonka kaupat mainostavat. Mutta aion jatkaa suoraan kirkolle vielä 4 km, käveltyäni tienviittojen mukaan jo 11 km Lappeenrannasta vajaassa 2 tunnissa.
.
Vielä jokin penger ja silta Kirkkosaareen, vai olenko sillä saarella jo. Sähköpylväiden yläpäässä sarja paikallisen jo 84-vuotiaan K-Marketin ulkomainoksia (per. 1935?). Pieniä lapsia keskenään pyöräilemässä. Aikuiset pyöräilijät, rullahiihtäjät ja kävelijät olivat runsaimmat Voisalmen kohdalla.
.
Keltainen puukirkko tulee näkyviin. Valo loistaa ikkunoista ja pysäköinti-alueilla paljon autoja. Vieressä on tosin myös avoinna museo hirsirakennuksin ja kahviloin. Kello on 14:40, otan ulkokuvan ja päätän käydä sisällä kirkossa.
.
Pariskunta tulee juuri ulos, nainen kyykistyy vielä valokuvaamaan hitaasti eteisen patsasta. Pääsen vaivoin ohi avaamaan sisäoven. Suntio tai muu seurakunnan rouva päiviräsänen nimilaatta puserossaan hyökkää keskisalista vastaan: "Päivää! Me suljemme ovet nyt, meillä on toinen tilaisuus alkamassa myöhemmin!" Luon sekunnissa katseeni ristikirkon vaaleaan kellertävään kirkkosaliin, mutta tuntuu ettei mieleeni jää mitään.
.
"So far and no safari" otsikoi Carl Barks erään tarinansa. Kävelin 17 km päämääränä nähdä Taipalsaaren kirkko ja kääntyä sieltä takaisin, mutta olisin halunnut istua hiljaisen tovin kirkon penkissä.
.
Harmistuminen antaa siivet paluukävelylle. Jos eroaisin kirkosta Helsingissä, ei verorahoillani tuettaisi Taipalsaarten neuvostovirkailijoita. Toisaalla kohtaa hyviä seurakuntia, kuten Pohjanmaan Kurikassa tai Savon Kuopiossa, pitäisikö listata hyvät, pahat ja rumat?
.
Oikeitten immeisten Kuopion tuomiokirkon vahtimestari sanoi 20 vuotta sitten sulkemisaikaan klo 15: "Ai mie tulin jo sulkemaan - muttenhan mie nyt toki vielä suljekaan...". Valokuvasin rauhassa 10 minuuttia, kunnes huomasin vahtimestarin takanani sentään jo vähän helistelevän avainnippuaan. (Katso Kuntabongari, 28. kesäkuuta 2010: "160. Kuopio")
.
Taipalsaaren kirkonkylässä ohitan bussin päätepysäkin katoksen. Aikataulun mukaan viittä vaille täysin tunnein (kuten 14:55) lähtisi linja-auto Lappeenrantaan. Ventovieraita, harmaan huomaamattomia pikkubusseja onkin muutaman kerran vilahdellut ohitseni. Niissä lukee pienellä Vento. Maksaisiko 16 km 4,70 euroa? Tai 20 km 5,50 euroa?
.
Tunti kuluu kävellessä melkein huomaamatta, paitsi lokin uudet hyökkäykset pengertiellä, ja unohdan tienhaarassa poiketa Saimaanharjuun, kun tulenkin jo taas Kuivaketveleen rautakautisen muinaislinnan luo. Muutama sadepisara.
.
Varaan linnavuorelle aikaa puoli tuntia. Jyrkkä juurakkoinen rinnepolku. Sitten alkavat kahteen jaksoon jakautuvat puuportaat itään, kaide etelälaidalla. Alas palatessani lasken alemmassa jaksossa 70 askelmaa, välissä on lepotasanne penkkeineen (pulssi nousee ylös kavutessa) ja lienee ylemmässä osassa toiset 70 askelmaa. Vastaisiko 140 porrasta 9-kerroksista taloa?
.
Ylhäällä kallion päällä on lautakaiteinen näköalatasanne. Synkkää tuuheaa havumetsää, pystysuorat kallioseinämät, puiden yli pilkottaa Saimaan järvenselkä lännessä, ollaan Saimaan saaressa. Hienoja luontokuvia. Palaan portaita alas alkamatta etsiä kallion päällä polkuja etelämpää ehkäpä löytyvälle toiselle reitille.
.
Vielä noin 9 km kävelyä Lappeenrantaan. Kuljen kaupungin alueella läntisempää Voisalmentietä. Siellä liikkuvat myös bussilinjan 2 isot valkoiset Savonlinjan linja-autot liikennöitsijä Toimi Vennon pikkubussien lisäksi. Tien varrella lännessä on mielenkiintoisesti ojavesien suodatusaltaita neljän sarja, ennen kuin vedet päästetään valumaan Saimaaseen saakka.
.
Lappeenrannan keskusta-alueella klo 18-19 poikkean vielä Viipurin portista Linnoitukseen. Sitä ennen puiston kioskilla ihmiset jonottavat lippuja kesäteatteriin, näytelmä kertoo kai iskelmälaulaja Kari Tapiosta. Ohitan myös muistomerkin "Pikku-Wihalle" 1743, jolloin vieraan maan sotilaat ryöstivät Lappeenrannan. Katselen ylhäältä valleilta satamaa.
.
Kuljeskelen Suomen 2. suurimman sankarihautausmaan sekä vanhan hautausmaan ja liikekeskus Iso-Kristiinan kautta vähitellen etelään rautatieaseman viereiselle bussiasemalle. Onnibussi onkin jo odottamassa klo 19, sillä iltavuoro 19:10 aloittaa Lappeenrannasta eikä tule ensin Imatralta saati Joensuusta saakka.
.

maanantai 8. heinäkuuta 2019

661. Kaikki Suomen Lidl-kunnat

Kuntabongarina minulla on vielä joitakin kymmeniä kuntia näkemättä. Mutta onko puuttuvissa enää yhtään kovin merkittävää? Olenko nähnyt kaikki vähänkin suuremmat asutuskeskukset ympäri maan?
.
Voisin ottaa mittapuuksi väkiluvun tai pinta-alan?
Tai onko kunnassa Alkoa tai elokuvateatteria?
Onko Citymarketia tai Prismaa tai - Lidliä?
.
Suomessa on tällä hetkellä (vuonna 2019)
laskujeni mukaan 175 Lidl-kauppaa,
95 kunnassa, joista 23 kunnassa useita!
.
Ensiksi usean myymälän kaupungit (23),
(103 kauppaa): Helsinki 21, Espoo 12,
Tampere 7, Turku 7, Oulu 7,
Vantaa 6, Jyväskylä 4, Kouvola 4,
Hämeenlinna 3, Imatra 3, Kuopio 3,
Lahti 3, Lappeenranta 3, Joensuu 2,
Kaarina 2, Lempäälä 2, Mikkeli 2,
Pori 2, Porvoo 2, Rovaniemi 2,
Salo 2, Savonlinna 2, Seinäjoki 2.
.
Sitten yhden myymälän kunnat (72):
Alajärvi, Forssa, Hamina, Hanko,
Harjavalta, Heinola, Hollola, Huittinen,
Hyvinkää, Iisalmi, Ikaalinen, Janakkala,
Jämsä, Järvenpää, Kajaani, Kankaanpää,
Kangasala, Karkkila, Kauhajoki, Kauhava,
Kemi, Kemijärvi, Kempele, Kerava, Keuruu,
Kirkkonummi, Kokemäki, Kokkola, Kotka,
Kuusamo, Lapua, Laukaa, Lieksa, Lieto,
Lohja, Loimaa, Loviisa, Muurame,
Mäntsälä, Naantali, Nivala, Nokia,
Nurmijärvi, Närpiö, Orimattila, Orivesi,
Paimio, Parkano, Pieksämäki, Pietarsaari,
Pirkkala, Raahe, Raasepori, Rauma,
Riihimäki, Saarijärvi, Sastamala, Siilinjärvi,
Somero, Sotkamo, Tornio, Tuusula,
Ulvila, Uusikaupunki, Vaasa, Valkeakoski,
Varkaus, Vihti, Viitasaari, Ylivieska,
Ylöjärvi, Äänekoski. (72)
.
Viimeksi olen (2019) katsellut Kempelettä
ja asioinut useamman kerran sen Lidlissä.
Tutustumatta on enää vain 3 Lidl-kuntaa:
Kauhava, Saarijärvi ja Siilinjärvi!
(Olen ajanut niidenkin läpi - pysähtymättä).
.
Mistä Lidl mielestäni yllättävimmin puuttuu?
Maarianhamina, Kristiinankaupunki, Akaa,
Nurmes, Outokumpu, Kitee, Juankoski,
Alavus, Oulainen, Haapajärvi, Haapavesi,
Kuhmo, Kurikka, Mänttä, Närpiö (15).
(Kehtaako kaikkia kaupungeiksi kutsua?)
.