perjantai 12. kesäkuuta 2015

502. Åbus, Turku ja #Museokortti

Ostin Åbus-liput Turkuun, 2,90 euroa meno klo 8:30-10:35 ja 2,90 paluukin klo 18:20-20:30. ÅN NE halvemmat kuin Onnibus.fin tai Matkahuollon nettitarjoukset! Mukava yllätys, ettei otettu mitään 1 euron Onnibusin varauslisämaksua! (En muistanut katsoa Matkahuollon sijasta suoraan Pohjolan Liikenteen tai Vainion Liikenteen sivuja. Nuo mainitut kilpailijat ajavat Helsingistä Turkuun).
*
Åbus lastasi ruumaansa parin tytön polkupyörätkin. Tavallinen valkoinen, koristeelliseksi ulkomaalattu "liikuntaesteellinen" linja-auto, jonka ainoaan matkustajakerrokseen noustiin portaita. Matkustajia lähti Helsingin Kampista kuusi, eikä matkan varrelta tullut yhtään lisää.
*
Otaniemessä ajettiin suorempaan kuin Onnibus, pysäkki jo Keilaniemessä eikä Aalto-yliopistolla. Ruuhka jumiutti Kehä I:llä, mutta Turun moottoritiellä ajettiin ohi Munkkiniemen kautta tulleen Vainion Liikenteen bussin. Matkan varrella tuli useasti vastaan kilpailijoiden linja-autoja, joista kyllä Onnibusin punaiset kaksikerroksiset näyttävät komeimmilta!
*
Välipysäkkejä: Espoon Lommila (Ikea), Lohjanharjun Muijalan liittymä 24, Saukkolan liittymä 21, Suomusjärven Kivihovi - täällä poikettiin moottoritien yli huoltoaseman pihaan! Salon Piihovin liittymä 15 (jossa jopa Onnibus pysähtyy), Paimion liittymä 11, Turku Kupittaan asema.
*
Kupittaalta ajettiin Tykistökatua ja Itäistä Pitkäkatua länteen, sitten Kaskenkadun jyrkkä mäki alas Auran sillalle. Heti Aurajoen jälkeen oli päätepysäkki, Aurakatu 1 ja 2 eli Turun kaupungintalo! (Kaupungintalossa turisti-informaatio). Keskeinen paikka, kauppatorille vain yhden korttelin matka Aurakatua pohjois-luoteeseen.
*
Paluubussi lähti väljänä klo 18:20 kaupungintalon puolelta eli nokka joelle päin. Kupittaan asemalla odotettiin monta minuuttia klo 18:30 asti. Suomusjärven Kivihovissa käytiin taas huoltoaseman bussipysäkillä, mutta nyt ei tarvinnut ylittää moottoritietä. Matkustajia ei tullut lisää.
*
Salon Piihovin liittymän 15 bussikatoksessa oli mahdollinen asiakas. Hintaneuvottelu? Kuljettaja neuvoi ulkona ystävällisesti, miten Åbus myy liput yleensä etukäteen halvalla netissä (mutta bussistakin saa ostaa 20 eurolla). Asiakkaalla taisi olla Matkahuollon lippu ja hän jäi vielä odottamaan eri bussia.
*
Espoossa mukava yllätys: kuljettaja kuulutti aina pysäkit, ja nyt myös "Laajalahden ristin", joka oli Kehä I:llä heti, kun Leppävaaran kohdalla käännyttiin pois Tarvontieltä. Kaksi matkustajaa jäi tänne, minäkin. Pääsin kävellen kotiin! Internetistä en ollut huomannut pysäkkiä Otaniemen ja Lommilan välillä?
*
Turun liikennöitsijöiden TLO:n Åbus jätti myönteisen mielikuvan. Siistit bussit, hyvät kuljettajat, tasainen kulku. Käytän uudelleen! Internet-sivu oli hieman vaikea löytää. Välipysäkkien käytöstä voisi kertoa selvemmin, onhan niitä kilpailuetuna paremmin kuin Onnibussilla. Lippuvalinnat ovat Internetissä vain Helsinki, Turku ja Raisio, mutta ilmeisesti lipun kuusikirjaimisella koodilla (joita Onnibuskin käytti vielä viime kesänä) pääsee matkaan miltä tahansa välipysäkiltä. (Onnibusin lippu kelpaa vain tilatessa valitulta pysäkiltä).
*
***
*
Turussa pyrin Museokortilla ensimmäisenä lähimpään "Apteekkimuseoon ja Qwenselin taloon", mutta aukeaminen oli tänään siirretty klo 10:stä vasta 12:een. Palasin klo 17:10, viivyin 40-45 minuuttia. Pääsymaksu ilman Museokorttia olisi ollut 4,50 euroa. Läntinen Rantakatu 13.
*
Punainen puutalo Aurajoen rannalla oli yllättävän iso, kun jatkui kahtena siipenä pitkälle Linnankatua kohti. Ensimmäisenä vanhan apteekin myyntitiskit ja hyllyt täynnä purkkeja. Sitten monta huonetta apteekkarin työtiloja vaakoineen ja välineineen. Täytetty lisko. Vasemmalle länteen päästiin kustavilaiseen porvariskotiin, jossa saleja salien perään. Huonekalut seinien vieressä, keskilattia vapaa. Peilejä, muotokuvia, tummuneita tapetteja, kehtoja, soittimia. Lattialankut natisivat. Yksi ainoa kerros.
*
Vain pari turistia minun lisäkseni, mutta paljon enemmän valvovaa museon henkilökuntaa pukeutuneina historiallisiin vaatteisiin. Ikkunoista näki sisäpihalle, jossa istujia kahvilassa. Joitakin turistinkin istumisen sallivia tuoleja? Tähän mukavaan vanhanajan tunnelmaan voisi pysähtyä hetkeksi olemaan, ainakin mahdollisen matkakumppanin kanssa? Poikkean toistekin, jos sattuisi jäämään aikaa ennen Åbusin lähtöä? Helsingistä vertauskohteena mieleeni tulivat Seurasaaren talot.
*
***
*
Forum Marinum on iso merimuseo kahdessa talossa Linnankatu 72:ssa, lähellä Turun linnaa. Pääsymaksu ilman Museokorttia 8 euroa ja joen museolaivoihin 6 euroa. Pitkä kävelymatka Aurajoen rantoja pitkin. Sillat loppuvat, Föri-lautta vielä kulkee joen yli. Laiturissa museolaivoja: parkkilaiva Sigyn, fregatti Suomen Joutsen, sotalaiva ja etäisimpänä vielä matkustajalaiva Bore tai Kristina Regina.
*
Museokaupasta pääsi länteen kahvilaan, jonka keskellä tai sivulla on vetonaulana taidehistorioitsija Göran Schildtin (1917-2009) matkakirjoista tuttu purjevene Daphne, jolla Schildt matkusteli toisen maailmansodan jälkeen Välimeren maihin ja Egyptin Niilille. Kymmenmetrisen Daphnen kannen alle ei ollut pääsyä.
*
Museokaupan pohjoispuolella on venekatos, jonne voi tiirailla pääsymaksuttakin ulkopihalta verkkoaidan läpi. Isot veneet ovat telineillä mukulakivien päällä, mikä näyttää vähän kuivalta. Miten onnistuisi vaikka matala kahluuallas?
*
Niin venehallista kuin museokaupastakin itään pääsee itse museon suuriin tiloihin. Seinät ja katot puuta, mistä syntyy historiallinen, vanhohin puualuksiin viittaava tunnelma (toisin kuin Kotkan Merimuseon tyrskynmuotoisessa modernissa kivitalossa Vellamossa). Kierreportaita pääsee toiseen kerrokseenkin, josta avaria näköaloja natisevilta puusilloilta alas näyttelyihin ja jossa pieniä näyttelyesineitä, kuten valtava määrä perämoottoreita! Periskoopilla voi tähystää katon läpi Aurajokea. Erilaisia teemoja ovat vaikkapa tullilaitos ja koulutus merenkävijäksi, tapulikaupungit ja talonpoikaispurjehdus. Laivojen pienoismalleja. Kiertely vanhoissa meritunnelmissa vie paljon aikaa, hieman sokkeloisesti sopesta toiseen.
*
Toinen museorakennus on vieressä, kauempana merestä, Linnankadun varrella, lähempänä Turun Linnaa. Sielläkin museokauppa, perällä wc, museotiloissa useita veneitä. Laivojen pienoismalleja. Eniten minua taitaa kiinnostaa merimatkailun osuus. Kuvaruudulla pyörii Tuure A. Korhosen filmi 40 vuoden takaa, Finnlinesin risteilyltä Välimerelle ja Kanarialle, jaksan katsoa kokonaan.
*
***
*
Bore-laivassa on nyt retkeilymaja 3-4. kannella, kahvila ja ravintola ylemmillä kansilla, sekä museonäyttely 6. kannella. Nousin laskusiltaa laivalle ja portaita yläkansille. Komentosillalle ja yläulkokannelle pääsisi eräänlaisen poikkipuomisen "metroportin" kautta, johon taisi tarvita avainkortin, joka kehotetaan noutamaan retkeilymajan receptionista. En viitsi palata edestakaisin alas.
*
Muutenkin pääsee katsomaan ravintolaa köyden takaa ja kiinnostavia matkustajahyttejä 610-615. Ensimmäistä luokkaa aikoinaan. Laiva oli kulkenut Tukholman vanhankaupungin itärantaan, kunnes liikenne Skeppsbronille loppui 1976. Sitten laiva teki vuosikausia Kristina-varustamon risteilyjä mm. Välimerelle nimellä Kristina Regina! Matkaesitteitä oli tullut aikoinaan selattua ja tarjoushintoja mietittyä! Nyt näin edes laivan ja pääsin sen ikkunallisia hyttejä katsomaan. Kuvaruuduilla hyteissä pyöri matkavideoita.
*
***
*
Fregatti Suomen Joutsenelle oli oma lippukioskinsa. Liput ilman Museokorttia 6 euroa. Lipunmyyjä kopioi väliaikaisen pahvisen museokorttini pitkän numerosarjan. Odotin vielä varsinaisen muovikortin saapumista postitse Museoliitosta "2 viikon kuluessa", tasan 2 viikkoa kestikin.
*
Hämmästyttävän iso purjelaiva, tai ainakin avarat sisätilat monilla kansilla yllättivät minut! Täällä oli vihdoin useampia muitakin turisteja, sisämuseoissa vain muutamia. Laivalla oli havainnollistettu vaikkapa, missä matkaevääksi otetut, perunankuorilla ja pesuaineettomalla tiskivedellä elätetyt siat teurastettiin, tai kerrottiin miten eksoottisista satamista hankittiin paljon sukupuolitauteja.
*
***
*
Merimuseo ja laivat veivät niin paljon tunteja ja energiaa, että jaksoin käydä Turun Linnassa vain kääntymässä, lähellä kun kuitenkin oli, torni pilkotti puiden lomitse Suomen Joutsenen kannelle. Kuljin sisäpihojen läpi lännestä takaisin itään nousematta toisen kerroksen lipunmyyntiin saati torneihin, joissa olen ennen käynyt lapsena ja aikuisena. Lähdin etsimään enää pienempiä museoita.
*
Föri-lautan matka Aurajoen yli itärannalle vei 1,5 minuuttia. Matkustajia kertyi arviolta 30, maksimimäärän taitaessa olla 75. Ja lautta lähti molemmista laitureista melkein heti, joten odotusaikaa vuorojen välillä ei tainnut tulla viittä minuuttia enempää. Näin turistin laskelmin.
*
***
*
Biologinen museo, Neitsytpolku 1, Auran itärannalla, klo 16:27-17, sulkeutumiseen asti. Liput ilman Museokorttia 4,50 euroa, myydään klo 16:30 asti. Tunnelmallinen tumma jugendrakennus Urheilupuistossa. Sisällä hämärä käytävä kiersi kehän, jonka varrella valaistuja soppia, 13 dioraamaa, joissa täytettyjä eläimiä, komeimpina karhu ja hirvi, taustoinaan taitavat maisemamaalaukset! Lisäksi seinillä perhoskokoelmia ja kokoelmia isoja kovakuoriaisia, jotka melkein varastivatkin shown! Katsojina innostunut pikkupoika äitinsä kanssa.
*
Jokaisen ikkunan äärellä oli pari irrallista muovitettua esittelylevyä, joihin oli merkitty kunkin eläimen paikka. Hämäryys vaikeutti välillä lukemista. Pieniä eläimiä oli liiankin paljon, että kaikkia jaksaisi huomata, ja jokunen esittelypaperilla mainittu taisi puuttuakin? Näätä, mäyrä ja ahma tulivat ainakin mukavasti nähtyä, ja monia lintuja. Jos ohi kulkisin, voisin poiketa uudelleenkin.
*
***
*
Turun museoista jäivät toiseen kertaan Aboa Vetus & Ars Nova (Rettigin palatsin esittelyn kävin katsomassa jonakin vuonna ennen museon avautumista), Turun Taidemuseo, Sibelius-museo, Wäinö Aaltosen museo, Luostarinmäen käsityöläismuseo (jossa olen käynyt lapsena ja aikuisena), sekä tuttu, tutuin, Turun Linna. #Museokortti

maanantai 8. kesäkuuta 2015

501. Höyryjuna Lahti-Heinola


Rautatiesilta Heinolaan ylittää Jyrängönvirran korkeammalta kuin maantiesillat. Jos vain viitsii nousta harjunrinteen Harjupaviljongin korkeudelle, voi sillan puisilla lankulla myös kävellä radan vieressä virran yli ja ottaa vaikka valokuvia Ruotsalaisen järvenlahden suihkulähteestä.
*
Lauantaina 6. kesäkuuta 2015 klo 10:35 sillan pohjoispäässä odotti kolmisen kameramiestä ja kolmisen muuta katsojaa harvinaisen höyryjunan saapumista matkustajineen Lahdesta. Rautatieasemalla oli vastaanottajia jo paljon enemmän, moni tutkiskellen myös aseman puistikon ITE-taidenäyttelyä. Jo Heinolan kauppatorilla olin kuullut perhekeskusteluja: "Lapset, mennäänkö ensin katsomaan junaa vai ostetaanko jäätelöt?" "Junaa!" "Jäätelöt!" kinastelivat pienet erimielisinä.
*
Junassa oli ensin yksi tummanvihreä ja sitten neljä sini-valkoista vaunua (ikkunoiden välit valkoiset), joista matkustajat pääsivät kolmeen keskimmäiseen, kun eka ja vika oli suljettu "järjestäjille". Ehkä niissä matkusti Topparoikka, Lahden rautatieharrastajien jäseniä.
*
Keskimmäisen, sisältä tummanruskeapuisen, punaverhoisen, sinikankaisen, pehmeäpenkkisen vaunun molemmille puolille oli kytketty ravintolavaunut, joista ensimmäisessä myytiin kahvia, piirakoita ja juna-aiheisia harrastajalehtiä: "Topparoikka". Ravintolavaunujen värimaailma: punaisia pöytiä ja ikkunanpieliä, siniset penkit ohuemmin pehmustettuja, mutta vaalea puun väri hallitsi katosta seiniin, ainakin auringonpaisteen tulviessa ikkunoista.
*
Junan aiottu paluu Heinolasta Lahteen (11:30) viivästyi 25 minuuttia, kun täytyi ensin odottaa saapuvaa puutavarajunaa alta pois. Matkustajille oli runsaasti tilaa. Ykkösluokan väljyys: käytävän toisella puolella penkille mahtui kaksi vierekkäin, toisella puolella vain yksi. Penkkirivit oli sijoitettu nenäkkäin, välissä pöytä. Pikkutyttöjä Julia ja Kariina kiinnosti enemmän pelaaminen kännykällä kuin juna tai maisemat. Saunaillasta kesämökillä muistuttava savunhaju tunki sisään avatuista ikkunoista.
*
Virka-asuinen konduktööri (junaharrastaja) myi pienenpienen keltaisen junalipun, johon teki pihdeillä kaksi reikää. Menopaluu Heinola-Lahti maksoi 25 euroa (pelkkä meno Lahteen 20 euroa). Välipysäkille Vierumäelle ja takaisin olisi päässyt 20 eurolla. Toinen välipysäkki oli Ahtialassa.
*
Jyrängön sillan ylityksen jälkeen maisema oli lehtipuu-sekametsää. Jossakin kallioleikkaus. Välillä ylitettiin silloilla autoteitä. Rautatie kulkee koko matkan tien 140 itäpuolella, mutta moottoritie 4 E75 on mahdutettu vuoroin radan itä- tai länsipuolelle.
*
Jokin nähtävyys oli valtava metalliromun keräämö radan varrella, kokoonpuristettuja romuautojakin kasoina päällekkäin. Muutama ratavarren kesämökkiasukas vilkutti pihoiltaan junalle. Junabongareita oli toisinaan väijymässä kameroineen höyryjunan harvinaista ohikulkua. Juna vihelsi pillillään ennen tasoristeyksiä.
*
Vierumäellä pysähdyttiin 20 minuuttia. Punaisessa puisessa rapistuneessa asemarakennuksessa toimi kahvila ainakin tämän hetken. Vieressä oli puutavaravarasto. Korotettua laituria ei ollut käytössä ja junasta täytyi hypätä alas maan kamaralle, jonne vaunun portaat eivät yllä. Vielä hankalampaa oli nousta takaisin, käsillä kiskoen, jalka korkeuksiin nostaen.
*
Lahteen oli tarkoitus saapua 12:38, eli noin 50 minuutin junamatka ilman Vierumäen pysähdystä ja 1 tunti 10 minuuttia pysähdyksen kanssa, mutta lähdön myöhästyminen viivästytti puolisen tuntia. Juna kyllä viiletti niin kovaa, että katosta kettingeillä roikkuvat lamput heiluivat villisti.
*
Lahden rautatieasemalla jäi väkeä pois, mutta juna jatkoi vielä eteenpäin. Ratapihalla odoteltiin hetki ja sitten peruutettiin sivuraidetta Salpausselälle, kolmen mäkihyppytornin juurelle. Hieman pohjoisempana oli urheilu- ja messuhalli, idempänä Iskulle nimetty jäähalli. Vieressä idässä jyrkkä metsärinne harjulle. Runsas puoli tuntia aikaa ennen toista lähtöä Heinolaan klo 14:00-14:55.
*
Salpausselältä päästiin kaartamaan pois eri sivuraidetta pitkin, peruuttamatta, eli veturi oli saatu taas kärkeen. Matkustajia ei ollut kovin paljon, saatoin hyvin valita useampiakin istumapaikkoja. Ehkäpä aamun eka ja illan vika vuoro neljästä ovat vilkkaimmat, jos Lahdesta lähteneet ovat halunneet viettää joitakin tunteja välillä Heinolassa. Heinolaan palattiin aikataulun mukaan.
*
***
*
Olin ajanut aamulla Helsingistä Heinolaan 5 euroa maksaneella Onnibus-vuorolla klo 8:30-10:10. Onnibus pysähtyi Heinolan keskustan Kaivokadulle viideksi minuutiksi, kun kuljettaja vaihtui, kuten tapahtui myös paluuvuorolla Helsinkiin klo 17:30-19:05. Paluulippunikin maksoi 5 euroa, kun Internetistä etukäteen ostin, mutta varausmaksu 1 euro nosti menopaluun yht. 11 euroon. Vuonna 1984 maksoin 50 prosentin opiskelija-alennuksella menopaluusta 48 markkaa (8-10 euroa).
*
Heinola on kaunis kesäkaupunki, monin paikoin keskustan pääkatujen varsillakin on säilynyt komeita empiretyylisiä puutaloja autonomian ajalta 1800-luvulta. Kauppakadulla idästä länteen sijaitsivat puutaloissa Historiallinen museo, Taidemuseo (Marita Liulian näyttely avautui), ja lääninkivalteri Aschanin talon museo, mutta ne eivät ole mukana Museoliiton Museokortissa.
*
Myös elokuvateatteri Elon komea fasadi kohti pohjoista tuli vastaani Kauppakadulla. Alakerta lasi-ikkunaseinää lämpiöön. Yläkerrassa musta umpiseinä, 180-paikkaisen katsomon takaosa varmaankin. Poikkesin sivukadulta Elon sisäpihalla, jota kohti katto laskeutuu, etelään. Kaksi poistumisovea nähtävästi valkokankaan molemmilta puolilta. Jylhää funktionaalista elokuvateatteriarkkitehtuuria.
*
Iltapäivällä klo 15-17:30, kuljettuani rautatieaseman viereisen linja-autoaseman ja lintutarhan läpi, lähdin tavoittelemaan pohjoisesta entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylää. Urheilutie ohitti kisailijoiden kentän. Tie 140 kulki Siltakadun nimellä Jyrängön siltojen jälkeen edelleen pohjoiseen, hidasteinaan muutama liikenneympyrä. "Keskusta 1,5 km, Kirkonkylä 4,5 km".
*
Kaakontielle poikkesin katsomaan komeaa rintamamiestaloa, jossa vierailin 31 vuotta sitten, käydessäni Heinolassa ensikertaa tammikuussa 1984 (Kuntabongari 45. Heinola). Eri nimet nyt postilaatikossa. Olin vasta yrittänyt etsiä Anne-Marin osoitetietoja 22 vuoden kuulumattomuuden jälkeen, ja järkyttävästi löytänyt nimen Internetistä vain - elokuun 2007 Alibi-lehden ja Murha.infon kadonneiden henkilöiden listalta! Kadonnut 28.1.2007 matka-aikeissa Heinolasta Lahteen! Kuolinilmoitus julkaistu Itä-Hämeessä 1.11.2008.
*
Siltakatu muuttui Kirkonkyläntieksi. Kävelytie seurasi lännen puolella, välillä poiketen etäämmäs. Idästä raikui kuuluttajan selostus motocross-radalta. Tienviitta itään: "Kirkonkylä", käännyin sinne, ajotielle ilman jalkakäytävää. Vanhatien risteys, Nikin kioski mainosti jo etukäteen. Jatkoin Vanhatietä pohjoiseen K-kaupan näkymiseen asti, ohi komeiden omakotitalojen, ruohonleikkaajien ja kunnallisten rivitalojen, mutten löytänyt mitään kohokohtaa, kuten kirkonkylän kirkkoa. Täytyi kääntyä jo takaisin, etten myöhästyisi bussista. Huomasin kävelytien alikulkuineen 140-tien länsipuolelle, "Keskustaan 5,2 km". Sadepisaroita.
*
Heinolan keskustassa kuljeksin vielä ristiin-rastiin, iso S-Market, komea moderni kaupungintalo valtuustosalin päätyineen, poliisitalo, Itä-Häme -sanomalehden entinen talo, kauniita vanhoja puutaloja. Kauppatorin olin nähnyt vilkkaana aamupäivällä. Heinolan lauantai-ilta tuntui hiljaiselta. Poikkesin vielä katsomassa keltaisen 8-sakaraisen puukirkon (1811).
*
Kaivokadun katetulla bussipysäkillä odotteli sadepisaroilta suojassa jo 7 naista. Joku raportoi kännykkään Liulian näyttelyn avajaisista. Vahvasti humaltunut iäkäs nainen kävelysauvoineen istui penkillä ja lauloi ja huusi ja möykkäsi. Hän ei noussut Onnibussin kyytiin, vaikka kysyttiin, ei aikonutkaan. Bussi saattoi olla melkein puolillaan, löysin silti vielä tyhjän rivin, ikkunapaikan, ja Turun Sanomat luettavaksi.

500. Maailman metro-kaupungit

Metropolit, maailman 107 metro-kaupunkia, 46 maata.
Tieto vuosituhannen alusta, lienee nyt enemmänkin.
- Huomasin heti Porton puuttuvan ja lisäsin Wikipediasta.
Lähteenä: David Bennett: "Metro. The Story of the
Underground railway." Octopus 2004.
***
Luettelo (valtiot aakkosjärjestyksessä):
Kaupunki, valtio, montako metrokaupunkia jos yli 1,
(aloitusvuosi), ratojen pituus km, asemien lukumäärä,
montako Miljoonaa matkustajaa vuodessa?
*
Buenos Aires, Argentiina (1913) 45 km 63 as 254M
Jerevan, Armenia (1981) 13 km 10 as 36M matkustajaa
Sydney, Australia (1997) 12 km - -
Baku, Azerbaidzan (1967) 29 km 18 as 160M
Bryssel, Belgia (1976) 40 km 52 as 86M
Belo Horizonte, Brasilia 5 (1986) 21 km 13 as 19M
Porto Alegre, Brasilia 5 (1985) 31 km 16 as 39M
Recife, Brasilia 5 (1985) 52 km 27 as 41M
Rio de Janeiro, Brasilia 5 (1979) 35 km 32 as 95M
Sao Paulo, Brasilia 5 (1974) 49 km 46 as 690M
Glasgow, Britannia 3 (1896) 15 km 15 as 15M
Lontoo 1, Britannia 3 (1863) 392 km 267 as 832M
-Lontoo 2, Britannia 3 (1987) 26 km 34 as 29M
Newcastle, Britannia 3 (1980) 59 km 46 as 40M
Santiago de Chile (1975) 37 km 47 as 200M
Kairo, Egypti (1987) 42 km 33 as 300M
Barcelona, Espanja 3 (1924) 81 km 112 as 280M
Bilbao, Espanja 3 (1995) 27 km 23 as 42M
Madrid, Espanja 3 (1919) 119 km 163 as 413M
Manila, Filippiinit (1984) 32 km 30 as 134M
Tbilisi, Georgia (1965) 23 km 20 as 144M
Amsterdam, Hollanti 2 (1977) 51 km 49 as n49M
Rotterdam, Hollanti 2 (1968) 76 km 42 as 84M
Kalkutta, Intia 3 (1984) 16 km 17 as 30M
Delhi, Intia 3 (2003) 11 km - -
Madras, Intia 3 (1991) 5 km 5 as -
Genova, Italia 4 (1990) 3 km 3 as 3M
Milano, Italia 4 (1964) 69 km 84 as 344M
Napoli, Italia 4 (1993) 9 km 9 as 39M
Rooma, Italia 4 (1955) 33 km 43 as 245M
Wien, Itävalta (1976) 44 km 62 as 299M
Chiba, Japani 11 (1988) 14 km 18 as 15M
Fukuoka, Japani 11 (1981) 18 km 20 as 108M
Kitakyushu, Japani 11 (1985) 8 km 12 as 12M
Kobe 1, Japani 11 (1977) 23 km 16 as 95M
-Kobe 2, Japani 11 (1981) 11 km 15 as 30M
Kioto, Japani 11 (1981) 26 km 28 as 111M
Nagoya, Japani 11 (1957) 78 km 87 as 408M
Osaka 1, Japani 11 (1933) 106 km 99 as 855M
-Osaka 2, Japani 11 (1981) 6 km 8 as 22M
-Osaka 3, Japani 11 (1990) 7 km 5 as 1M
Sapporo, Japani 11 (1971) 48 km 49 as 206M
Sendai, Japani 11 (1987) 15 km 17 as 60M
Tokio 1, Japani 11 (1927) 177 km 164 as 2041M
-Tokio 2, Japani 11 (1960) 109 km 105 as 600M
Jokohama, Japani 11 (1972) 40 km 27 as 150M
-Yokohama, Japani 11 (1989) - km 14 as -
Montreal, Kanada 3 (1966) 65 km 65 as 197M
Toronto, Kanada 3 (1954) 68 km 59 as 159M
Vancouver, Kanada 3 (1986) 29 km 20 as 24M
Beijing, Kiina 5 (1969) 42 km 29 as 530M
Guangzhou, Kiina 5 (1998) 18 km 16 as -
Hongkong, Kiina 5 (1979) 84 km 44 as 804M
Shanghai, Kiina 5 (1993) 16 km 13 as 87M
Tianjin, Kiina 5 (1980) 8 km 8 as 10M
Medellin, Kolumbia (1995) 29 km 25 as 62M
Pusan, E-Korea 2 (1985) 73 km 73 as 224M
Soul, E-Korea 2 (1974) 144 km 114 as 1388M
Pjongjang, P-Korea (1973) 22 km 17 as 42M
Ateena, Kreikka (1991) 25 km 23 as 85M
Kuala Lumpur, Malesia (1996) 27 km 21 as 36M
Mexico, Meksiko 2 (1969) 201 km 175 as 1434M
Monterey, Meksiko 2 (1991) 23 km 24 as 36M
Oslo, Norja (1966) 80 km 101 as 59M
Lima, Peru (1995) 21 km - -
Lissabon, Portugali 2 (1959) 19 km 25 as 139M
Porto, Portugali 2 (2002) 67 km 80 as - (6 linjaa) Wiki
Varsova, Puola (1995) 11 km 11 as 49M
Lille, Ranska 5 (1983) 45 km 60 as 54M
Lyon, Ranska 5 (1978) 27 km 39 as 125M
Marseille, Ranska 5 (1978) 19 km 24 as 56M
Pariisi, Ranska 5 (1900) 201 km 372 as 1170M
Toulouse, Ranska 5 (1993) 10 km 15 as 30M
Bukarest, Romania (1979) 63 km 45 as 110M
Tukholma, Ruotsi (1950) 110 km 100 as 263M
Berliini, Saksa 6 (1902) 165 km 167 as 450M
Frankfurt, Saksa 6 (1968) 56 km 82 as 93M
Hampuri, Saksa 6 (1912) 101 km 89 as 176M
München, Saksa 6 (1971) 85 km 89 as 293M
Nürnberg, Saksa 6 (1972) 30 km 39 as 82M
Wuppertal, Saksa 6 (1901) 13 km 20 as 25M
Singapore (1987) 83 km 51 as 390M
Helsinki, Suomi (1982) 21 km 16 as 53M
Taipei, Taiwan (1996) 11 km 12 as 35M
Bangkok, Thaimaa (1999) 17 km 17 as 270M
Praha, Tshekki (1974) 50 km 51 as 442M
Ankara, Turkki 2 (1996) 8 km 11 as 44M
Istanbul, Turkki 2 (1989) 19 km 18 as 36M
Harkova, Ukraina 2 (1984) 26 km 27 as 250M
Kiova, Ukraina 2 (1960) 43 km 36 as 365M
Budapest, Unkari (1896) 32 km 78 as 323M
Atlanta, USA 13 (1979) 74 km 36 as 70M
Baltimore, USA 13 (1983) 25 km 12 as 13M
Boston, USA 13 (1901) 125 km 84 as 150M
Chicago, USA 13 (1892) 173 km 140 as 144M
Cleveland, USA 13 (1955) 31 km 18 as 6M
Detroit, USA 13 (1987) 5 km 13 as 3M
Jacksonville, USA 13 (1989) 4 km 8 as 1M
Los Angeles, USA 13 (1993) 28 km 16 as 12M
Miami, USA 13 (1984) 33 km 21 as 14M
New York 1, USA 13 (1904) 398 km 469 as 1132M
-New York 2, USA 13 (1908) 22 km 13 as 67M
-New York 3, Staten Island USA 13 () 23 km 22 as 5M
Philadelphia 1, USA 13 (1908) 41 km 62 as 54M
-Philadelphia 2, USA 13 (1969) 23 km 13 as 11M
San Francisco, USA 13 (1972) 153 km 39 as 90M
Washington, USA 13 (1976) 166 km 83 as 154M
Tashkent, Uzbekistan (1977) 30 km 26 as 180M
Minsk, Valko-Venäjä ( 1984) 18,5 km 18 as 139M
Moskova, Venäjä 6 (1935) 262 km 160 as 3208M
Nizni Novgorod, Venäjä 6 (1985) 13 km 12 as 66M
Novosibirsk, Venäjä 6 (1985) 13 km 10 as 82M
Pietari, Venäjä 6 (1955) 93 km 56 as 721M
Samara, Venäjä 6 (1987) 12 km 14 as 33M
Jekaterinburg, Venäjä 6 (1992) 12 km 6 as -
Caracas, Venezuela (1983) 41 km 35 as 325M
***
Tunnen noista 20:
Amsterdam, Ateena, Barcelona, Berliini, Budapest,
Frankfurt, Glasgow, Hampuri, Helsinki, Lissabon,
Lontoo, Oslo, Pariisi, Pietari, Porto,
Praha, Rooma, Tukholma, Varsova, Wien (20)