torstai 15. joulukuuta 2011

452. Kokkolasta Kuusamoon

Ajoin tiistai-iltana 6.9.2011 Karstulan Liikenteen bussilla Kokkolasta Jyväskylään klo 19:50 - 23:30. Kaustisilla kuljettaja siirteli tavaraa klo 20:30. Kyydissä oli lisäkseni kaksi naista, joista vaalea jäi Veteliin klo 20:40. Ilta pimeni, enkä kyennyt katselemaan reitin maisemia. Perho 21:15. Kyyjärvi 21:40. Karstula 22:05. Saarijärvi 22:35. Jyväskylä 23:30.

Jyväskylästä ajoin Ouluun keskiviikon 7.9.2011 aamuyöllä klo 0:35 - 4:40. Keski-Suomen Liikenne Oy:n bussivuoro oli lähtenyt alunperin Helsingistä klo 20:30 ja pitänyt taukoa Jyväskylässä. Kun auto siirtyi pimeänä lähtölaituriin, olin ainoa kyytiin nousija.

Bussin sisällä oli pimeää, ei valaistusta. Kuvittelin sivuuttaneeni jonkun toisen matkustajan etupenkillä, koska hipaisin päällystakkia, mutta sen olikin kuljettaja laittanut matkustajapenkille käytävän toiselle puolelle. En kyennyt näkemään ketään muuta matkustajaa.

Ajomatka sujui melko tasaisesti ja hiljaisesti. Äänekoski 1:10. Viitasaari 1:50. Kärsämäki 3:10. Ouluun piti saapua aikataulun mukaan 4:50, mutta tulimme 10 minuuttia etuajassa klo 4:40. Reitti oli viime vuosina nopeutunut, sillä vuoden 2002 aikataulukirjassa Kärsämäki sivuutettiin klo 3:25 ja Ouluun saavuttiin klo 5:05.

Torkuin, jopa nukuinkin hyvin, turvavyö kiinnitettynä. Matkan aikana ei ollut häiritseviä tapahtumia tai en huomannut. Oulua lähestyttäessä radiosta soi vaimeasti iskelmä, jossa nainen jankutti loputtomasti kertosäettä : "Joku toinen sut saa..."

"Saavutaan Ouluun!" kuljettaja kuulutti klo 4:30. Suljin reppuni, nostin istuimeni pystyasentoon, irrotin turvavyöni, olin kai silti puolinukuksissa. Aivan yhtäkkiä bussi kääntyi Matkahuollon pihaan ja pysähtyi. Valot eivät kuitenkaan syttyneet, vaan jökötettiin pimeässä. "Löydätkö ulos! Ollaan Oulussa!" huusi kuljettaja. "Olenko ainoa matkustaja?" ihmettelin ääneen. Poistuin etuovesta. "Kiitos!" "Kiitos", vastasi kuljettaja jörösti.

Käveleskelin aamuöisessä pimeässä Oulussa runsaat kolme tuntia, aluksi Raksilasta junaradan itäpuolella etelämmäs Karjasiltaan. Näin valoja tulvineen sanomalehti Kalevan talon, jossa "toimitus, johto ja paino". Useat polkupyöräilijät kiitivät teitä kuin raketit. Joku nainen odotti pysäkillä ensimmäistä paikallisbussia. Karjasillan punatiilinen kirkko Höyhtyässä oli kaunis kaareutuvine välipuisine ikkunoineen. "Opastus kirkkoherranvirastosta ark. klo 9-15".

Kävelin suurta, pitkää siltaa leveän ratapihan ylitse länteen, Limingantullin puolelle ja sieltä pohjoista kohti, kaupungin keskustaan. Oulussa oli paljon puistoja ja niissä mainioita infotauluja. Vaaran puisto ja Teuvo Pakkalan patsas. Pienessä Kaupunginojassa oli mukava pieni koski. Elokuvateatteri Rio oli muutettu eläväksi teatteriksi.

Kauniisti entisöityjä taloja, kuten Kaupungintalo. Mainio 32 veistoksen sarja Oulun historiasta esitti ihmishahmoja perustajakuninkaasta (v. 1605) torimuijaan asti. Laskin kaikkiaan 38 figuuria, joista jotkut pareittain yhdessä. Risteilin rannalle Tuiran siltojen alle ja päädyin Hupisaarille, jossa lukemattomia pikkusaaria pikkusiltoineen. Sitten palasin Linja-autoasemalle mm. Tuomiokirkon ohitse.

Pohjolan Matkojen linja-auto lähti Oulusta klo 8 kohti Kuusamoa. Kuutisen matkustajaa. Istuin 5. rivillä vasemmalla. Radiossa uutiset ("Löytyykö Väyryselle vastaehdokasta Keskustassa?"). Ajettiin rauhallisesti keskustan kautta, Tuomiokirkon ohi, kunnes pohjoisempana tunnelissa radan alitse ja Kuusamontielle klo 8:13. Puhelias kuljettaja esittäytyi kuulutuksessaan klo 8:17 Hannu Miettiseksi.

Maantie oli tylsä. 80 km:n nopeusrajoitus. Tienrakennusta vasemmalla, hiekkakasoja. Näin edessämme jonossa 4 henkilöautoa ja yhden bussin, mutta vastaan viuhui ja vilisi paljon autoja. Kaksi keltaviivaa tien keskellä.

"Taidemuseo O. Jauhiainen" -tienviitta klo 8:28. Oltiin epäilemättä tämän synnyinkunnassa Kiimingissä. K-Supermarket vasemmalla. Pikavuoropysäkillä useita odottajia. "Opiskelija Taivalkoskelle", sanoi ponipää. Mukaan myös poika punaisessa lippalakissa. "Rovaniemelle?" kyseli vanha rouva. "Eskelinen tulee perästä!" vastasi kuljettaja. Ajettiin ison joen yli klo 8:32, varmaankin Kiiminkijoki. "Koskilinjat" viereisellä tiellä. Bussien kääntöpaikka.

Sekametsää tien molemmin puolin. Nuoria ohuita runkoja. Suora tie. Äsken vain yksi auto edellä, mutta kolme tuli vastaan. Liikenne oli hiljennyt. Klo 8:36 vain autio tie näköpiirissä.

Suora tie aaltoili loivasti ylös-alas. Nyt satasen nopeusrajoitus. Porotiedotus. "Kevennä kaasua, säästät!" Klo 8:40 kitukasvuista suota. Muutama havupuun taimi. Metsätie erkani vasemmalle. Klo 8:48 suota. Turruttavan tasainen vauhti. Pudasjärvelle 40 km. "Toinen siivistä katkaistiin", iskelmöi radiossa tyttö, Suvi Teräsniska. Klo 8:51 autio suo vasemmalla, metsää oikealla.

Päällystystyö, punainen valo, odotettiin ajosuunnan vaihtumista. Tiejyrä liikkui. Kahdeksan auton letka tuli vastaan, sitten vihreä meille klo 8:55. Taipaleenharju klo 9:11, kaarrettiin oikealle. Järvi vasemmalla. Harmaita latoja. Muutama omakotitalo harvassa pitkin välein tien molemmin puolin.

PUDASJÄRVI klo 9:20... Käännyttiin Kurenaluksen keskustaajamaan oikealle. Virkistysuimala. Pudasjärven kirjakauppa. Hotelli yksikerroksinen. M-tavaratalo. S-Market, bussikatos pihassa. Pyörimme ympäri Matkahuollon talon. Kaksikerroksisia liiketaloja.

Pysähdys klo 9:23, "Jatketaan välittömästi" (tietyöt hidastaneet matkaa). Yksi täti jäi autosta ja kuljettaja vei tavaraa taloon, auton tavaraluukut paukkuivat. R-kioskilla pieni Lapin äijä, joka muistutti brittiläisen Reg Smythen sarjakuvasankaria Lätsää (Andy Capp).

Vasta klo 9:28 päästiin taas liikkeelle, aikataulun mukaan 9:20. Klo 9:30 ylitettiin kaunis joki!

Pärjänsuo. Turvetehtaan piippu. Hiekkakuoppa 9:37. Loivaa havumetsämäkeä. Pieni joki 9:44. Haisuvaara 9:49. Kävelypolku tien vieressä vasemmalla, pohjalla hiekkaa kuin sahanpurua, 10 metrin levyinen metsävyöhyke välissä. Pikkuauto ohitti bussin 9:51. Järvi vasemmalla 9:52. Tie mäenrinteessa, alamäki vasemmalle pohjoiseen. Sinisiä vaaroja häämötti kaukaisuudessa pohjoisessa 9:56. Keltahiekkaisia metsäteitä erkanee. Jurmun tienhaara. Iijoki ylitettiin 10:03.

TAIVALKOSKI. Klo 10:13 käännyttiin sivutielle vasemmalle, pohjoiseen. (Etelään lähti tie Puolangalle.) Pohjolan Matkojen bussi tuli vastaan, matkallaan Ouluun. Vasemmalla lännessä oli iso keltainen 4-kerroksinen koulurakennus. Ylitimme sillan. Vasemmalla koski, jossa radat koskenlaskukilpailuja varten? Punainen "Vanha Mylly". Pizzeria Finlandiano.

Matkahuollon isolla pihalla käytiin klo 10:16. Opiskelijatytön matkanpää. Bussi jatkoi heti. Ahman Kone 2-kerroksisessa valkeassa laatikossa. "Kello ja Silmälasi" yhdessä. Pikkupeukku asusteliike. Töyssyjä. K-kauppa. Metsähallinto. "Ostetaan puolukkaa". Kaksi keltaista isoa 4-kerrostaloa. Teboilin pihaan klo 10:20 ja siinä pysähdyttiin 4 minuuttia.

Kauniin Koitijärven ylitse ajetiin matalaa pengertietä klo 10:32. Satasen nopeusrajoitus.

KUUSAMO klo 11:10 - 12:10. Minulla oli tunti aika kävellä. Villin Lännen kylä tuli mieleen. Talot olivat 1-, 2-, 3- ja 4-kerroksisia, miten vain sattui, epäyhtenäisesti. Laaja taajama. Bussin tuloreitin varrella oli Lidlin myymälä, mutta sinne asti en millään ehtinyt. Linja-autoasema punatiilinen, siellä baari, TV-ruutu, lehtien kierrätyspiste, jossa mm. Ilta-Sanomat elokuun lopulta. Jätin itse pari helsinkiläistä lehteä.

Kävin ensin Kuusamotalossa (arkkitehti Arto Sipinen). Siellä mainostettiin kolmea elokuvaa, joista yksi 3-ulottelnen, 3D. Vuoden Luontokuvien näyttely, mukana mm. Heikki Mahlamäki. Toimiston tyttöjä lähti ruokatunnille, mutta vahtimestari pysyi tiskillään.

Vähän matkan päässä punatiilinen Uimala ja Liikuntahalli. Poliisi valkeassa 3-krs-talossa. Alppimaja-arkkitehtuuria vaiko tunturi-rakennustaidetta? Ravintola Karhunkierroksella erikoiset pedonhammaskoristeet katon reunassa sekä oviholvi. Marketissa nauhaikkunat ylhäällä, alaosa betonia ja upotettuja luonnonkiviä. Vanhat pankkitalot ja Metsäliiton puunostokonttorit.

Kuljin etelään kirkolle asti. Pääkadulla riitti leveyttä, autot pysäköivät viistosti poikittain liikkeiden eteen. Tien varrella oli penkkejä ja paljon kauniita kukkaistutuslaatikoita! Piirsin taloja ja kirkon (1951 B. Liljeqvist).

Kävin järvenrannassa, jota muutettiin EU:n tuella virkistysalueeksi! Kävelyteitä, asiakkaana vanhus kolmipyöräisellä. Urheilukentällä nuoria. Koulu keltainen 1950-luvun laatikko. En löytänyt kirjastoa enkä kunnantaloa. Palatessa olin eksyä, kun unohdin kääntyä linja-autoaseman tielle, mutta vähän matkaa kuljettuani harhaan maisemien outous havahdutti.

Bussi, jolla lähdin pois klo 12:10, ei ollut sama jolla olin tullut tuntia aiemmin. Turvavyöt olivat tässä vain etupenkeillä. Vain kolme matkustajaa. Bussi kiersi keskustasta pois eri reittiä. Paljon rakennustyömaita! Vienantie, Rajantie, Kitkantie. Rähjäista vanhaa ja upouutta. maalit hilseilivät puutalosta. ABC, City-Market, Prisma. Ouluntaival.

TAIVALKOSKI klo 13 - 14:50. Melkein kaksi tuntia aikaa kävellä. Tullessa pysähdyttiin ensin kylän laidalla Matkahuolto-Teboililla, josta yksi poika kyytiinkin, vaikka Linja-autoasema oli erikseen keskustassa, ja sinne jäi minun lisäkseni kaksi matkustajaa.

Kävelin ensin itään, bussin tulosuuntaan Kuusamosta. Löytyi vanha puinen kauppatalo, jossa kahvila ja suolahuone (!), mutta en käynyt. Sininen puinen kirkko (1933 Kauno S. Kallio) oli tylsähkö. Se sijaitsi korkealla mäellä, jonne nousin kauppakeskuksen takaisilla ulkopenkeillä aikaansa viettäneiden kuuden eläkeläisukon huomaamatta, selän takaa. Sankaripatsas esitti paksua ukkoa sotilasmanttelissa. Sankarihautoja ei ollut mielestäni paljon (kirjan mukaan 144).

Alempana kirkon eteläpuolella oli valkea seurakuntatalo ja idässä kunnan virastotalo, oikealla tekninen virasto. Kävelin valtatielle ja sen laitaa pitkin länteen (sen osuuden, jonka bussi vältti kiertäessään kirkonkylässä). Silta ylitti leveän Iijoen! Huoltoaseman takana oli pieni järvilampi, jonka rantaympäristöt olivat joutomaana, ei minkäänlaista käyttöä.

Palasin keskustaan tietä, jota bussi oli tullut Pudasjärven ja Oulun suunnasta. Poikkesin länteen Koulutielle, jota joku lapsi juuri tuli. Tienviitta Kirjastolle ja Päätalo-instituutille. Kirjastossa oli remontti, vain lehtisali auki sekä Taideyhdistyksen näyttely. Liukuoven takana olisi ollut Kalle Päätalo -näyttely, pääsymaksu 3 euroa Instituutista. Vilkaisin ovelta halkomotteja yms.

Kävelytie näytti vievän koululta halpojen vuokrarivitalojen ohi rantaan. Joku asukas näkyi istuvan lippalakki päässään sisällä, toinen oli heittänyt olutpullonsa pihalle... Pienasunnoissa ovi ja ikkuna, mutta koskinäköala!

Kosken rannassa oli melontarata, jossa ehkä 28 pujotteluporttia, jotka roikkuivat langoilla yläpuolelta ilmasta. Hiljainen Iijoen haara ja pieni lampi myös. Koski kuohui valkoisena tulvaportin alla. Idässä erikseen autotien silta, junaradan silta ja kolmantena porttisilta, jossa varoitettiin: "Avautuu automaattisesti!" Rannalla oli useita katoksia katsojeia tai tuomareita varten.

Siirryin siltojen alitse itään. Tulin pienelle asuinalueelle, jossa tusinan verran postilaatikoita. Tie näytti päättyvän isommalle kartanolle. Nousin jyrkkää kinttupolkua ja päädyin junaradalle. Kävelin radan yli alas toiselle puolelle, remontoitavan talon pihaan. Nousin portaat sillan penkereelle ja kaiteen yli. Katselin sillalta koskea, joka oli näyttänyt bussin ikkunasta nopeasti vilkaistuna paremmalta!

Linja-autoasema tuli vastaani yllättävän äkkiä klo 14:30. Siellä oli opaskartta, jonka edessä ahersi ruohonleikkaaja. Istuin jokivarren rantapöydän ääreen kirjoittamaan ja join mehua. Pohjolan Liikenteen bussi tuli jo klo 14:40, mutta olikin eri suuntaan menevä auto.

Opaskartasta paikansin jälkikäteen Jalavan Kauppakartanon, K-, S- ja Spar-kaupat, Halpahalli Juusolat, Hotelli Herkon...

Linja-autoon kohti Pudasjärveä ja Oulua nousi klo 14:50 Taivalkoskelta täti sekä minä. Autossa istuivat jo nainen, mies sekä nuoripari takana.

PUDASJÄRVI klo 15:45 - 17:45, kaksi tuntia aikaa kävellä. Kurenaluksen keskustori näkyi olevan iso parkkipaikka. Sen itälaidalla oli kaksi bussikatosta, joista eteläisemmällä Pikavuoro-merkki. S-Market sijaitsi etelässä ja M-tavaratalo pohjoisessa. Lännessä oli rivistö pienempiä liikkeitä, kirjakauppa Kipa, optikko, tilitoimisto, R-kioski, Matkailutoimisto (verhot alhaalla). Idässä oli Pizzeria ja pohjoisessa pieni Hotelli.

K-kauppa oli muuttanut Oulu-Kuusamo-tien varteen näkösälle ensimmäiseksi, sen entinen rakennus oli tyhjillään. Uutta K-kauppaa vastapäätä oli iso keltainen koulukiinteistö. "Koululaiset: avatkaa reput tai jättäkää ne säilytyslokeroon!" tiedotti kauppa.

Kiersin ympäri kylän etsien kirjastoa. Löysin matonpesupaikan, lasten liikennekaupungin, Ase- ja Vapaa-ajanliikkeen, Virastotalon, lopetetun ravintolan tyhjillään, asuintalojen päättyviä teitä ja kujia. Kurenalus oli kuin katiska, josta ei päässyt ulos kuin valtatielle. Valtatien vartta vähän matkaa itään kuljettuani löysin sentään komean sillan yli Iijoen. Jokea lukuunottamatta en löytänyt mitään vesiaihetta kylästä. En löytänyt kirkkoa enkä kirjastoa! Alko oli S-Marketilla.

Linja-autot Oulun ja Kuusamon suuntiin tulivat yhtäaikaa klo 17:45. Ouluun menevässä oli kuusi matkustajaa. Perille saavuttiin klo 19. Oulussa kävelin kaunpungin halki suoraan kirjastoon ja Oulusta lähdin klo 20:50 yöbussilla kohti Helsinkiä, jonne saavuin klo 6.

451. Jyväskylästä Kokkolaan

Tiistaina 6.9.2011 ajoin Helsingin linja-autoasemalta Jyväskylään klo 6 - 10:40. Virolaiselta kuulostanut kuljettaja sanoi Bussipassistani: "Ei riitä!"
"Lippu on voimassa vielä neljä päivää ja sillä saa matkustaa rajattomasti!"
"On kortti voimassa, mutta raha ei riitä perille!"

Kuljettaja tulosti koneeltaan pitkän listan Koiviston Autolla viime päivinä tekemistäni matkoista. Joka väliltä näkyi laskennallinen hinta, joiden summa läheni jo Bussipassin hintaa 149 euroa. Kuski jäi miettimään ongelmaa, kun minä menin istumaan valitsemalleni ikkunapaikalle, joka oli n:o 34 vasemmalla. Myöhemmin kuljettaja kävi tuomassa listaustulosteen minulle, päästäkseen siitä itse eroon. Muita matkustajia oli 4 sotapoikaa Lahteen.

Bussin lämmitys oli kuin saunassa. Ilmavirtaa ei ollut ollenkaan. Kuulutus oli pelkkää pihinää. Radiosta kuului vain rutinaa. Yritin lojua. Hikoilin. WC bussin perällä, 3 istuimen vieressä, oli yllättävän tilava. Vesi ei toiminut, pesunestepullo oli, käsipyyhkeeksi vessapaperia.

Lahdessa klo 7:28-40 kuljettaja vaihtui. Bussin hehkuva kiuas sammui, saatiin raikas ilmavirta, radio pantiin kiinni, ja kuljettajan kuulutus alkoi toimia selkeästi.

Padasjoella liu'uttiin Taulun ABC:n pihan ympäri hitaasti pysähtymättä. Kuhmoisissa pysähdyttiin 8 minuuttia. Loppumatka vakiovuorona. Aurinko paistoi. Harjunsalmi oli kaunis ja sen kohdalla olisi pysäkki. Korpilahden linja-autoasemalta tuli kuusi opiskelijatyttöä, pikkupysäkeiltä muutama ihminen.

***

Jyväskylässä vaihdoin Kamusen Liikenteen autoon klo 10:58. Harmaansininen bussin kylki, ei mitenkään kaunis, vaan vanhan likaisen harmaa. Kaksi naista kyydissä. Uutiset alkoivat radiosta ja bussi ajoi liikennekeskuksen talon alitse porttikäytävästä länteen, sitten pohjoiseen. Käytiin vanhan linja-autoaseman pysäkillä, josta rouvasihminen kyytiin.

Ajettiin pohjoiseen Palokan suuntaan, järvi idässä alhaalla. Klo 11:15 olin syönyt kolmiovoileivät, jotka ostin Jyväskylän matkakeskuksen R-kioskin Delistä, 180 grammaa, kun 3,90 euroa oli alennettu 50 prosenttia 1,95:een. "Härkää ja caesar-salaattia, Atria Fresh". Joku tyttö jäi jo bussista.

Tie kiemurteli ja aaltoili ylös-alas Keski-Suomen mäkiseen tapaan. Vauhti oli hiljainen, kunnes taas kova. "Uurainen 23 km". Oliko tunnetuin asukas Toimi Kankaanniemi (krist.dem)?

**(1) UURAINEN saavutettiin klo 11:40. Bussikatoksessa oli nallen kuvia. Bensiiniasema. Baari. Kaljuuntuva kuljettaja vei paketin taloon. Koulukeskus oli harmaa kivitalo, monitahokas. Jokin keltainen vanha iso puutalo ja tavallisia keltaisia omakotitaloja. Takana istunut tyttö jäi pysäkille.

Klo 11:43 Uuraisten taajama päättyi jo. Kylä oli kompakti kasa. Tuli metsää! Mutkia. Tuuletus pelasi. Bussin sisustus oli samanlainen kuin Koiviston Autoissa. Tärinää vauhdissa. Olin usein iskeä nenäni selkänojaan. Turvavyökö pitäisi laittaa kiinni. Vaappumista. Ylös-alas suora tie klo 11:46. Kaunis järvi alhaalla etuoikealla peltojen takana. (Lannevesi?)

Bussi ajoi vauhdilla pysäkillä olleen miehen ohitse! Tämä juoksi perään ja otettiin kyytiin. Miehellä oli jämsäläisen Leo-sedän (1913-1992) puhenuotti, keskisuomalainenko. "Olihan sitä lämmintä!" -turinaa. Ajettiin järven laitaa. (Lannevesi? Summanen?)

Koululaisia seisoi iso lössi pysäkillä tupakalla. "Josko joku olis tulossa kyytiinkin. Ei tiedä..." pohti kuljettaja ohi körötellessään. Viikko sitten eläköitynyt sairaanhoitajatar jutteli kuljettajan ja auton perään äsken juosseen miehen kanssa. "Saarijärvi 4 km". Halpa-Halli (8-21/18), tietyö, "Saarijärvi 2 km".

**(2) SAARIJÄRVI klo 12:09-20. "Pysähdytään 11 minuuttia". Kiersin korttelin. K-kauppa, Lidl, Torikatu ja pari kojua torilla. Punainen iso puukirkko (1849 Engel, Jaakko Kuorikoski). Punainen puinen linja-autoaseman kahvila. Kuskimme notkui sen päädyssä tupakalla. Päätie kulki asemarakennuksen ja matalan aidan takana. Uuraisten Liikenteen ruohonvihreä bussi Kamusen Liikenteen haaleansinistä vastapäätä. Yksi mummo etupenkissä, tyttö jonotti, vaari penkillä. Laituri kaksi.

Saarijärvi vaikutti isolta ja sekavalta kylältä. Korttelissa ei ollut kohokohtia. Silta ja junarata. Päätien ohi jatkoimme pohjoiseen, itäpohjoiseen, kohti Kannonkoskea. Järvi oikealla, pieni venelaituri. "Pyhä-Häkki 21 km" oikealle. Jokin kerrostalo. Mäkeä ylös, pois taajamasta.

Kello 12:24 ajoimme suoraa tietä pohjoiseen. Oikealla kivikkoa. Sekametsää, mäntyä, koivua, kuusta. Tylsää, keskenkasvuista metsää. Kohti Kannonkoskea. Bussin tärinää. Taimikkoa. Asumatonta. 12:31. Peltoa, useita maatiloja. "Kannonjärvi". Rantaa. Joen yli, järvi oikealla. Tuuhea metsä välissä. Mökkejä. Tie kulki uudelleen junaradan alitse, nyt itäpuolelle. Joen yli silta. Vasemmalla rautatiesillan korkeat kaaret. Rata ja tie vierekkäin.

**(3) KANNONKOSKI klo 12:46. Bensiiniasema SEO:n piha. Kauppoina K-Extra ja osuuskaupan Sale. Tyttö ja reppunsa jäivät kyydistä. Kuljettaja siirteli tavaraa ja siirsi bussin toiseen kohtaan. Pysäkkikilven luona näkyivät odottavan tyttö ja reppu sekä äiti ja lapsi - Kuopion Liikenteen bussi saapuikin juuri, vaihtomahdollisuus.

Kello 12:50 bussimme jatkoi Kannonkoskelta eteenpäin. Rautatieaseman tienviitta vasemmalle. Suora tie ylämäkeen. Risteyksessä 90 asteen käännös vasemmalle, länteen. "Piispala 6 km". Rautatien tasoristeys (muistan Kannonkosken takavuosien lehtiuutisisten tasoristeyskuolemista). Kuorma-auto tuli juuri vastaan radan kohdalla.

Suurussalmi oli kaunis, iso järvi tien molemmilla puolilla. Ajettiin länteen, kunnes 90 asteen käännös pohjoiseen, kohti Kivijärveä. Kuljettaja puhelimessa vasen käsi korvalla. 13:05. Metsää näkyi minne vain silmä siinsi.

**(4) KIVIJÄRVI klo 13:13-19. Ruskea puukirkko (1874 Th. Decker), tapuli, hautausmaa. Järvi oikealla lounaassa. Eri-ikäisiä rakennuksia nauhataajaman tien varrella. Edempänä funkis-taloja. Kuljettaja siirtää tavaraa. Heinikkoa oikealla, luonnonkiviaidan takana, kirkon hautausmaan reservialuetta. Bussin radiosta kaikuu "Besame mucho". Harvat, pitkät sekametsän puut rannalle päin huojuvat tuulessa.

Kaksi joutilasta vanhaa äijää, harmaapartainen lippispää ja tutisevajalkainen verryttelyasuinen ukko istuvat baarin edessä terassilla, seuranaan tavallinen täti. Kuljettaja tupakoi ulkona. "Matkabaari". Funkis-kampaamo. Osuuskauppa Sale. Palotorni. Kaunis rantatori, satamakin? Vanha ruskea Nuorisotalo. Jatkoimme matkaa madellen tiekoneen perässä, kunnes ohitimme sen klo 13:22. Keltaisia omakotitaloja, sekä haalean- että syvänkeltaisia. Ohutrunkoista metsää. (Kynäni putosi, odotin suoraa tietä, ennen kuin nostin sen.)

**(5) KINNULA. Koulukeskus klo 13:44. Autoon nousi kolme isoa poikaa, yksi täti ja pari naperoa, jotka asettuivat etupenkille. Risteyksen yli ajettiin Matkahuollon varastorakennukselle, kylän laidalle, keskustan ulkopuolelle.

Kinnulassa pysähdyttiin 15 min. klo 14:ään asti "Kinnulan Parlamentti", ruokala, Scan Burger. Terassia miehitti viisi äijää. Kiersin latomaisen rakennuksen. Bussi vaihtoi yllättäen paikkaa talon sivulta toiselle, auringon ja päätien puolelle. Tutkin seinäkarttaa ja laskin, etten ehdi kävellä Kinnulan keskustaan edes Tintin baariin.

"Info, Matkahuolto, Lahjatavarat, Kukat, Kahvio", mainosti Kinnulan Parlamentti palveluitaan. Alkon tilaukset. Terassilla miehiä istuskeli kaiteellakin. Villin Lännen tunnelmaa. Kolme jannua, moottoripyörän kypärä, tytöllä verkkarit, joissa raidat jaloissa ja käsissä. Vihreän-keltainen bensiiniaseman katos.

Kinnulasta jatkettiin klo 14 länteen tai luoteeseen. Yhdellä kyytiin tulleella ei ollut käteistä, mutta hän saisi sitä Kannuksen pankkiautomaatilta, ehtisi nostaa 15 minuutin pysähdyksen aikana. Kangaskylä ohitettiin, metsää. Etupenkin naperot, tyttö ja poika, jäivät pysäkille. "Olkaa varovaisia kun ylitätte tien!" Harvaa ja tuuheaa metsää, istutettua metsää, kitukasvuista nevaa. Röttelöitäkin, puoliksi palanut lato. Turvesuota. Bussin nuoret hiljaisia, yhdellä parta, tuuheat tukat, vaalea ja tumma.

Yli-Lestin kylän punainen työväentalo. Tie kiemurteli käärmemäisesti. Paljasta hiekkaa ennen metsän reunaa. Äkkipysäytys vasta juuri ennen tienhaaraa silmälasipäiselle pojalle. Tumma tyttö puolestaan painoi nappia jo ajoissa ja sanoi kuljettajalle: "Hei-hei!" Oikealla hiekkapolkuja Lestijärvelle, kaunis uimarantakin harvakasvuisen metsän takana. Latomaisia taloja, hyvin leveitä mutta vain yksikerroksisia, hyvin loivia harjakattoja.

**(6) LESTIJÄRVI 14:18. Poikettiin 10 metriä tieltä oikealle, taajama-alueelle. Kaksi poikaa jäi kyydistä. Kuljettaja tyhjensi jälleen tavaralastiaan. Posti, "Veikkaus", kermankeltainen talo, Sale (8-21, 10-18)..

Klo 14:20 jatkettiin matkaa. Grilli puutalossa. Koulut, keltainen puutalo. 2 kerrosta tai 1,5 harjakaton alla sekä valkean-harmaa kaksikerroksinen kivitalo. Naperoita tuli kyytiin. Yksi poika unohti matkakorttinsa kuljettajalle, pyysi kaveriaan tuomaan. Omakotitaloja, vihreitä ja keltaisia. Punainen antiikkiliike. Valkoinen puinen kunnanvirasto. Kermanvärinen puukirkko. Punapusakkapoika jäi kyydistä. Kolme eukkoa turinoi keskenään. Lapset pulisivat bussin perällä. Metsää. Suora tie aaltoili ylös ja alas. Rämettä tien molemmin puolin. Taivas pilvistyi täysin.

"Hei pysäytä mut!" huusi poika, jonka lempinimi saattoi olla Pulla. "Kun et painanut nappia, luulin, että oot muuttanu toiseen taloon!" naureskeli kuljettaja. "ENKÄ OO!" Hetken päästä autosta jäi myös kaksi poikaa ja heitä isompi tyttö.

Valtava peltolakeus näkymänä klo 14:33. Yksi poika vielä kyydissä. Härkänevan tienhaara. Neste-Sykäräinen klo 14:36. Poikettiin pihaan, kuljettaja vei paketin.

Lestijoen viljava lakeus. Tietä ajettiin luoteeseen, oikealla samansuuntainen joki. "Toholampi 11 km". Sade ryöpsähti klo 14:44. Peltolakeutta. Sinikylkinen linja-auto ajoi vastaan. Valkotukkainen poika jäi kyydistä.

**(7) TOHOLAMPI 14:50. Liikenneympyrästä oikealle. S-Marketin pihan ympäri. Vasemmalla olisi Pub sekä K-kauppa, jossa myös Posti. Kaksikerroksisia taloja. Ajettiin K-kaupan pihan ympäri ja takaovelle. Kauppias odotti valmiina ja avasi itse bussin tavaraluukun ottaakseen sieltä useita paketteja. Hupparityttö tuli kyytiin, samoin blondi ja tumma tyttö. Finlux-paketti siirrettiin bussin tavarasäiliöön. Vieressä seisoi toinen bussi, vihreä, keltaisin ja sinisin viivoin. Bussilomat-bussi ajoi juuri pois tulosuuntamme, kulman taakse. Kuljettaja vaihtui kaljuuntuvasta tukallisempaan ja matkaa jatkettiin klo 14:56.

**(8) KANNUS klo 15:20-35. Iso kylä, levisi laajalle. Ajoimme kirjaston ohi, muttei pitkälle. Pysähdyimme rautatieaseman viereen. Nordean pankki, kassapalvelut klo 10-14. Kahvio. Kirpputori ja Urheiluliike. Kinnulasta asti bussissa matkustanut tyttö kävi pankkiautomaatilta nostamassa matkalipun hinnan.

Kävin katsomassa junalaituria, jolta pääsisi vaikka Rovaniemelle, kuutisen junaa suuntaansa. Jokunen klo 15:29-junan odottaja (ja odottikohan bussimme junaa?) Bussilaitureita oli 5 kappaletta, mutta Kamunen ei seissyt millään niistä vaan oli poikittain. Moottori hyrisi. Sade taukosi.

Keltatiilinen paloasema ja muitakin keltatiilisiä rakennuksia. "Lestijokilaakson Lukko". Vesitornin suppilo etäällä. Bussi kaartoi myötäpäivään, asematietä valtatielle. Villin Lännen kylä Kannuskin, onko siellä missään mitään kaunista?

Suora valtatie länteen kohti Kälviää ja Kokkolaa. Tylsää katsottavaa! Koivumetsä, mäntymetsä, puolikasvuisia puita. Bussissa nelisen matkustajaa.

**(9) KÄLVIÄ klo 15:55-16:00. Keskustaan kaarrettiin vastapäivään vasemmalle ja yli pienen joen. Pysäkiltä nousi autoon peräti 9 nuorehkoa matkustajaa. Jokin parikerroksinen perinnetalo. Muuten tavallista harvaa maaseudun kylää. Tuuli hulmutti lehtipuita. Katos tien pielessä, tässäkö muutaman minuutin pysähdys? Bussin etupuoli täyttyi uusista tulijoista minun rivilleni asti ja joitakuita meni istumaan takemmaksikin. Jalkakäytävällä näkyi iso lätäkkö muistona sateesta.

Kunnanvirasto oli keltatiilinen, kirkko valkoinen, puutalot keltaisia, vihreitä ja keltaisia, puolitoistakerroksisia. Vesisäiliö metsän takana. Äkkiä Kälviän "keskusta" loppui. Vihreää peltoa. Kälviäntieltä Kajaanintielle (valtatielle), jota länteen. Oulu-Kokkola -tielle, jota lounaaseen. Pellot vaihtuivat metsäksi. Perille Kokkolaan saavuttiin 5 minuuttia etuajassa klo 16:20.

perjantai 9. joulukuuta 2011

450. Padasjoki ja Kuhmoinen

PADASJOKI, maanantaina 5.9.2011

Lähdin keskipäivän pikavuorolla Helsingistä kohti Jyväskylää. Lapsuudessani ajoivat linjaa vuorotellen Rajala ja Sukula, molemmat Mäntsälästä, nyt Koiviston Auto Lahdesta. Matkustajia oli lähtiessä viisi ja kuudenneksi nousi pysäkiltä nuori tyttö. Luin Etelä-Suomen Sanomia. Bussikyyti tasaista menoa, välillä töyssy ja heilahduksia.

Lahdessa laituri 8, 'Vääksyntie', klo 13:28-40. Äiti ja kaksi pientä lasta kyytiin (Kuhmoisiin). "Onneksi wc on meidän takana! Kävittekö isin kanssa syömässä Hesessä?" "Ei kun Hesburgerissa!" "Toi kuski ei kattonut mua!" "Se tullessa ollut jutteli sulle paljon!" "Mitä söitte Hesessä?" "Ei kun Hesburgerissa!"

Vääksy 14:05, sitten Padasjoki, Taulu, ABC klo 14:30. Poistuin keskiovesta ja lähdin heti kävelemään maantietä itään kohti kirkonkylää. Vierailuaikaa Padasjoella oli kaksi tuntia, sillä jatkaisin matkaa Taulusta pohjoiseen seuraavalla vuorolla 16:30.

Kävelytie alkoi vasta myöhemmin, sitä ennen piti kulkea ajotien pientarella. Vilkuilin taaksepäin ja näin bussin jatkavan matkaansa vasta 5 minuutin kuluttua. Käveltyäni mailin verran tulivat vastaani keskenään kilpailevat marketit S ja K, sitten risteys, josta etelään lähti Keskustie, pohjoiseen Kirkkotie (ja länteen, josta tulin, Tauluntie).

Alikulku jalankulkijoille johti Keskustielle ja valitsin sen. Tie kaarteli. Pian vastaani tuli Vaahteratie sekä viitta kirjastolle, jonka kanssa samassa liiketalossa sijaitsivat Matkahuolto, taksiasema ja poliisi, olikohan uimahallikin. Kirjaston oven ja ikkunan edessä oli kalteva sadekatos, joka ulottui maahan asti, sivureunat avoinna kulkijoille.

Suuntasin klo 15 kirjaston nettipisteelle, jossa oli kaksi tyhjää paikkaa ja kolmannella pikkupoika. "Aikuisten koneet on tuollapäin!" ohjasi virkailija. Tunnin käyttöaika, ei muita käyttäjiä paikalla. "Padasjoki" avaussivuna.

Otin kirjastosta ilmaisen keskustan kartan. Merkintä "Elokuvateatteri" sai minut palaamaan mutkittelevalle Keskustielle ja jatkamaan sitä pitemmälle etelään. Vastaani tuli vanha Työväentalo. Esityksistä ei ollut mainoksia ainakaan syyskuun alussa.

Palasin Vaahteratielle. Niemisen bussi kaarsi juuri Matkahuollon eteen. Sitten Tammitie ja Kellosalmentie. Jokilaaksossa silta yli Kirkkojoen. Ylempänä näkyi marjapuuronvärinen puukirkko. Sitä vastapäätä Kirkkotiellä sijaitsi "Kuntala" - funkistyylinen iso laatikkotalo. Sen siivessä oli mm. sosiaalivirasto.

Jatkoin Laivarannantietä itään. Matkaa satamaan olisi ollut mailin verran tai 1,5 km. Kävin kääntymässä Museolla asti, joka oli punamultainen maja. Piirsin sen ja Kuntalan kuvat karttaani. Palasin Kirkkotietä kohti Taulua. Kirkkojoen pikkulampea aktivoi pieni suihkulähde. Kauempana lännessä siinsi Kirkkojärvi ja sinne päin johti Uimalantie. Matkan varrella myös seurakuntatalo, Pappilanmäen koulu ja Visapuisto.

Paluu tutun Tauluntien risteyksestä Taululle asti kävi nopeasti. Ohitin kirjaa kävellessään lukeneen pojan. Annoin perässäni kulkeneiden neitosten ohittaa minut, kun poikkesin K-kaupalla tien toisella puolella. Edelläni käveli sitten minihametyttö koirineen.

Kävelytie kääntyi ennen Taulua ja Nelostietä pieneksi sivutieksi, josta en tiennyt tullessani. Siltä erkani vähän myöhemmin poikkitie etelään, suoraan ABC-huoltamolle. Linja-autoa odotti jo kolme ihmistä ennen minua, lisäksi saattamassa ollut ukko autoineen. Viiden minuutin odotus, kunnes bussi saapui klo 16:30.


KUHMOINEN, maanantaina 5.9.2011

"Kuhmoinen kuhtuu!" vitsaili kuljettaja kuultuaan määränpääni, kun nousin Koiviston Autoon naapurikunnasta Padasjoelta. Matka Taululta kesti vain 20 minuuttia ja olin perillä klo 16:50.

Nelostieltä ehti näkyä Kuhmoisten keskustaan kolmekin viittaa, ennen kuin bussi kääntyi vasta pohjoisimmalta niistä ja ajoi asutuksesta eristyneen Nesteen huoltoasemarakennuksen ja Matkahuollon pihaan. Samassa talossa oli myös Kirpputori, joka jakoi EU:n ruoka-apua, sekä taksiasema.

"7 minuuttia!" sanoi kuljettaja. Lähdin kiiruhtamaan ylämäkeä etelään. Aioin alunperin hoitaa tämän ison kirkonkylän vain puolessa tunnissa, mutta jäinkin sentään 3,5 tunniksi!

Nähtävyyksiä tuli näköpiiriini. Pellon takana idässä häämötti komea valkoinen Työväentalo. Tien varressa idässä oli Nuorisotalo. Ase- ja varusmuseon pihassa komeili tykkejä, panssareita ja vanhoja autoja. Liikerakennuksia oli S-Market lännessä ja K-Market idässä. Apteekin talo oli kadunvarren lasipalatsi. En havainnut samassa talossa olevaa kulttuurilaitosta, koska jalkakäytävällä kasvava puu peitti lehvästöllään suuren otsikkotekstin "Kirjasto", ja huomasin sen vasta palatessani tunteja myöhemmin.

Torikatu oli pääkatu. Torilla liplatti suihkukaivo. Torin takana kohosi komea puinen palatsi "Kuhmola", jonka luota (muistolaatan mukaan) lähtivät paikkakuntalaiset sotiin 1939 ja 1941. Pysähdyin piirtämään lyijykynällä luonnoksen talosta.

Kaarsin laskeutuvaa tietä alas Sahanrantaan, jossa sijaitsivat venesatama, paloasema ja vesipelastusasema. sekä kahvilaravintola "Euronkahvi". Puiden takana näkyi myös tehtaanpiippu, sahako lie? Elättelin vielä aietta oikoa kohti Matkahuoltoa ja ehtiä jo klo 17:20 lähtevään bussiin, mutta umpikuja minimoi mahdollisuudet. Annoin itselleni kolme tuntia lisäaikaa, seuraavaan bussivuoroon asti..

Aloin etsiä kirkkoa ja kirjastoa. Näin kunnanviraston, joka oli hyvin arkinen rakennus, kermanvärinen laatikko, koristeenaan kunnan vaakuna. Alitin tunnelissa Nelostien, jolla oli mielestäni yllättävän vähän liikennettä! Näin pappilan ja tavallisen seurakuntatalon. Aivan Nelostien varressa, metsittyneellä mäellä, oli myös oudosti kirkkomainen, hylätyn tuntuinen aaverakennus.

Kauempana etelässä näkyikin vesitornin suppilo ja myös kirkon katon keskuspiikki. Kellotapuli oli erikseen. Kermankeltainen puukirkko (1786 Matti Åkerblom) sijaitsi metsäisellä korkealla mäellä puiden peittämänä. Sen pihalla leikki pari pikkulasta äitinsä ja isänsä kanssa. "Oletko Partio-infoon tulossa?" kysyi mies minulta, ulkomaalaiselta kuulostavalla aksentilla. "En ole!" "O.K." Suomalaisen lakoniset vuorosanat.

Laskeuduin metsäistä rinnettä kirkolta tielle. Rinteessä oli joitakin hautoja ja penkki istumista varten. Tien toisella puolella oli pieni hautausmaa, jonka puinen portti oli kermanvärinen.

Museo oli puinen, harjakattoinen laatikko, kermankeltainen sekin! Yhdellä sivulla oli ovi ja vastakkaisella sivulla ylhäällä pikkuinen ikkuna.

Suomen tiekartaston avulla etsin etelästä reittiä Päijänteen rantaan. Kokeilin "Päijänteentietä". Rantatontteja taloineen näkyi olevan vasemmalla idässä. Vahtikoira haukkui minut. Lopuksi kävelypolku ohi rantapusikoiden Kokonniemeen. Rantaluontoa. Soutuveneitä, pannuja ja astiaharjoja aukiolla. Polku jatkui vielä, mutta palasin jo takaisin.

Papinsaarentie pohjoisempana näytti tiekartan mukaan vievän erikoiseen pitkään saareen. Aivan oikein. Kapealle sillalle mahtui vain yksi yhteinen ajorata sekä jalkakäytävä. Rannalla oli veneitä ja laivoja, pikkupurtilo kuin Aku Ankasta. Saaresta löytyi suuri hautausmaa! Siunauskappeli (Olli Kuusi 1966) savupiippuineen sijaitsi edempänä ja sen jälkeen oli peltoa sekä vedenpuhdistamo. Saaren pitkän koillissivun myötäisesti kulki maantie, jonka rantapuolella oli hirsimökkeröitä ja pientaloja. Jossakin saarella on ollut pakanallinen palvontapaikka uhrilehtoineen.

Papinsaaresta palatessani näin tien varrella tarjolla ostajille tyhjän kaupan: 141 m2 sekä kaksi asuntoa 51 m2 ja 41 m2 puutalossa. Kivitalosta oli puolestaan ravintola "Tehi" siirtynyt "Vanhaan Pankintaloon". Palatessani päätietä K-kaupalle huomasin vasta kunnankirjaston lasipalatsissa, Apteekin naapurina. Suuressa lasi-ikkunassa näkyi myös kylän kartta, jonka avulla tein vielä täydennysretken Museolle asti.

Olin mielestäni nähnyt jo 'kaiken' tai riittävästi. Kerrostaloja siellä ja täällä. Valmis-omakotitaloja, joilta rantanäköaloja puiden lomitse yli kävelypolun. Sekava, laajalle alueelle levinnyt kirkonkylä. Peltojakin keskustassa ja niiden yli näkyi vesitorni sekä kirkon katon keskuspiikki.

Ostin K-kaupasta klo 20 Pirkka-suklaatuutin 50 sentillä. Olin ainoa asiakas, vaikka liike oli auki klo 21 asti. S-Marketin edessä pitivät ääntä kaksi pyöräilevää nuorta. Katselin vielä Kuhmolan kolmattakin sivua jäätelöä syödessäni. Yritin keksiä tien Työväentalolle pellon taakse, mutten löytänyt. Sitten suunnistin enää linja-autoasemalle. Poikkesin huoltoaseman pihasta vielä polkua pitkin ryteikköön klo 20:15. Kirpputori mainosti: "Meillä on sinun EU-ruoka-apu. Kysy! Kuhmoisten Työvoimareservi ry."

Linja-auto kaartoi asemalle klo 20:20. Laituri "Etelään!" olikin talon itäsivulla, jossa auton nokka etelään. (Tullessani laituri pohjoiseen oli pohjoissivulla.) Pari matkustajaa jäi autosta. Kuljettaja astui ulos ja avasi tavarasäiliön luukun. Olin ainoa uusi matkustaja.

Helsinkiin saavuttiin klo 23:10, viisi minuuttia etuajassa. Olin ainoa, viimeinen matkustaja. Puhelias tyttöpari oli jäänyt Lahteen. Sää oli ollut mainio ja matkapäivä varsin nautittava! "Eteläisin Eräkunta" Kuhmoinen oli kuhtunut ja kirkonkylä nähty.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

449. Iitti ja Myrskylä Bussipassilla

Ostin perjantaiaamuna Helsingin Matkahuollosta 149 eurolla Bussipassin yhden viikon ajaksi. Kaksi myyntiluukkua oli auki klo 8:30 ja jonottajia neljä ennen minua. Myyjärouva lähti hakemaan matkakorttia takatiloista, kysyttyään: "Eihän sinulla ennestään ole?" Muovikorttia täydensi tukevan paksu kotelo.

Viikon kortti on voimassa vajaat 8 päivää, ostopäivän + seitsemän, eli seuraavan saman viikonpäivän iltamyöhään asti. Bussiyhtiöiden aikatauluissa se selitettiin vaihtelevasti, eikä myyjäkään tiennyt tarkemmin kuin että "kuitissa lukee viimeinen käyttöpäivä".

Laiturilta 4 oli lähdössä Pohjolan Liikenteen bussi Kouvolaan klo 8:50. Työnsin lippuni rahastuslaitteen aukkoon ja kuljettaja naputteli näppäimiä. "Mikä lippu sulla on?" Hän otti kortin ulos ja ojensi minulle takaisin. Ensikertalaisuuteni viivytti minuutilla auton lähtöä.

Huomasin eri busseissa, että kuljettajien asenne jakautui kahtia: yhdet tarttuivat kärkkäästi korttiin ja työnsivät sen itse laitteeseensa, kun taas toiset odottivat itsepalvelua, ainakin siihen asti kunnes työnsin kortin kahdesta rakosesta väärään, laitteiden vaihdellessa eri bussiyhtiöillä.

Linja-autoilla on päivittäiset vakioasiakkaansa ja toisaalta kaltaiseni turistit vuosien takaa tai ensikertalaiset nyypät. Ensimmäisellä kerralla en tajunnut edes, että kortti piti ottaa ulos paksusta kotelosta, saati sitten kummin puolin läpyskä piti asettaa ja minne. Helsingissä minulla on etäluettava matkakortti.

Matkustajina oli lisäkseni viitisen naista eikä lisää tullut Helsingin pikavuoropysäkeiltä, Itäkeskuksestakaan. Kehä kolmoselta Porvoon moottoritielle. Sipoonlahti oli kaunis ja leveä. Peltomaisemia. Porvooseen ajettiin minulle uutta korkeakaarista Aleksanterinkadun siltaa. Valkotakkiblondi piippasi, mutta ennen linja-autoasemaa ei ollutkaan pysäkkiä. "Ahaa!" Bussiasemalle kaarrettiin vasta takakautta idästä Rauhankadulta, tultuamme lännestä.

Porvoossa klo 9:46-50. Kaksi naista lähti, blondi saapumissuuntamme jokea kohti, ja yksi mies saapui. Lintuparvi kaarteli taivaalla vastapäivään. Torielämää: Tuorilan kahvilabussi, Pellinge Fisk. Linja-autoja Pukkilan Liikenne, Kaj Forsblom, Borgå Trafik. Automme kääntyi lännestä etelään Piispankadulle, jolta Aleksanterinkadulle itäsuuntaan. Bussiaseman kautta tehtiin siis silmukka.

Sannainen, Ilola, Postimäki, tienviittoja. Valtavan korkea moottoritien silta, kaukana alapuolella kulki rekka etelään. Pohjoisessa avaraa peltomaaseutua. Vanhakylässä käytiin ylhäällä siltaliittymässä. Yhä jatkui moottoritie, "Kotka 65". Joki. Koskenkylässä ylös vasemmalle kaartuvalle sillalle, erkanimme moottoritieltä kohti koillista.

Lapinjärvellä klo 10:25 kaarrettiin Matkahuollon pihaan, jossa parveili noin kolmenkymmenen retkeilijän joukko! Kaikki eivät tulleetkaan Pohjolan Liikenteen bussiin vaan suuri enemmistö samaan aikaan idästä saapuneeseen Savonlinjan autoon, Helsingin suuntaan? Kaikki tulokkaat olivat miehiä - hehän olivatkin Sivarikeskuksen siviilipalvelusmiehiä! Lähdössä jo perjantaiaamuna viikonloppulomalle? Työpaikkaa saamattomia 'legioonalaisiako' vaiko vasta koulutusjaksolla?

Värikästä, kirjavaa porukkaa, mieleen voisi juolahtaa vaikkapa 'Suomen kylähullujen kongressi'. (Miltähän mahtaisi näyttää 'Rajatiedon' ufo-harrastajien kesäkokouksessa Kuhmoisissa?) Rooleja esittävää, persoonallista pukeutumista. Kapeita Ohukaisia ja leveitä Paksukaisia. Pörröisiä kikkurapäitä ja karvanaamoja. Lävistyksiä. Poninhäntiä. Yhdellä kitara matkassa. Joku oli kiinnittänyt vanhanaikaisen huopahattunsa kuvun ympärille kunniamerkeiksi yhdeksän erilaista isoa pinssiä. Yksi oli ilmetty M.A. Numminen, vain 50 vuotta myöhemmin syntynyt, samanlainen parta ja hiuskuontalo.

Miesten keskustelunaiheena olivat Pokemon-pelit. "Arja Koriseva on kidutusta!" valitti yksi partapoika. Nuorukaiset alkoivat muistella päiväkoti-iässä kokemiaan television katseluelämyksiä! Piirrettyjen taistelukohtauksia! Kyllä Kari Suomalaisen sotaveteraanihahmolla Viljo Pahkalla mahtaisi olla jälleen ihmettelemistä!

Elimäelle poikettiin klo 10:39. Vanhamaantie. K-Extra. Kaksikerroksisia liiketaloja maalaiskylän tapaan. Lähivakuutus. Vesitorni. Komea keltainen kaksikerroksinen puutalo. Kaksi naista nousi kyytiin. Terveysasema. Kierrettiin myötäpäivään Matkahuollon talon ympäri. "Museo". Alppiruusutie. Kahvila 'Piika ja renki'.

***

Katselin tunnin Kouvolaa klo 11:05 - 12:15. Matkakeskuksesta kävelin suoraan kävelykadulle. Korkeita taloja, vaikea hahmottaa tätä kaupunkia. Juopot äänekkäitä kävelykadun penkillä. "Lasipalatsi" kauppakeskus, luulin jo että Kinopalatsi. "Manski" toinen kauppakeskus. "Hulluhinta" kirpputori. Poikkesin tyhjään liiketaloon, jossa matkatoimisto esitteineen.

Kävelykadun reunalla kulki ränninä tilataideteos: kymmenen sentin levyinen vesikanava, jonka alkulähteenä oli vain sentin leveä mutkitteleva puro alas kaltevalta, uurretulta kivipinnalta.

Kouvolan kaupungintalo (Arto Sipinen ja Mane Hetzer) näytti taas hienolta, kiersin sen ympäri. Jossain idässä näin puiston keskellä erikoisen talon. En ollut löytää sisäänkäyntiä ennen kuin viimeiseltä sivulta, kadun puolelta. Sehän olikin "Lasikantinen laulukirja", jo 40 vuotta täyttänyt kirjastotalo, jossa olin käynyt ennenkin ja kävin taas.

Tuli äkkiä kiire. Oioin suuntavaiston perusteella tuntemattomia reittejä. Päädyin umpikujille, joilta oli palattava. Päättelin umpikujien syyksi muurien ja vallien takana kulkevan junaradan. Juoksin katujen poikki autoja väistellen. Ehdin vasta myöhässä asemalle. Näin Pohjolan Liikenteen naiskuskin kumartuneen ulkona tutkimaan oviportaita. "Meneekö Kausalaan?" Kyllä vain. Myöhästyvän matkustajan onneksi joskus bussikin sattuu olemaan myöhässä.

***

Iitin keskustaajaman Kausalan linja-autoasemalle saavuttiin 20 minuutissa klo 12:35. Välillä oli kai vain yksi pysäkki. Paljon jäi nuorta jengiä ja marssin sen perässä kohti kauppakeskuksia. En ehtinyt käydä rautatieasemalla. Näin kunnantalon, löysin kirjaston ja kartan. Laskin kirjastossa, että minulla olikin enää 80 minuuttia (klo 12:55 - 14:15) aikaa kävellä Iitin kirkonkylään (7 km), jotta ehtisin ainoaan mahdolliseen bussiin sieltä takaisin etelään, Helsinkiin tai Myrskylään.

Pian alitin kävelytunnelissa Kouvola-Lahti -valtatien, matkaa jäljellä yhä 7 km, aikaa jäljellä 70 minuuttia... Kiiruhdin. Hikosin. Takki oli otettava käteen, lyhythihapaita riitti syyskuun alussa. "Iitti paljon!" oli jonkin työpajan mainos alkumatkasta. Terveyskeskus. Metsäisen tien reunassa oli vain kapea penger ja henkilöautot kiitivät vierestäni 80 km tunnissa. Paljon mutkia, metsää, peltoa. "Lomakivi 700 m" - punaisia aittoja, 2 loma-asuntoa/talo? Kirkkojärvi näkyi kauempana, golfkenttä kahden puolen tietä, alikulkutunnelein. Viiden kilometrin jälkeen tulin risteykseen, josta jäljellä 2 km, golfkentän kulmalla, ylämäki, metsää. Kyläkaupalla oli paljon asiakkaita autoineen, mutta sen kohdalta oli lopetettu bussipysäkki.

Saavuin Iitin kirkonkylän taajamaan. Kapean kylätien reunoina oli puutaloja, jokin tiilinenkin. Jonkun pihassa patsas kukkien seurana. Mutkia. Viitta "Kotiseutumuseo" sai minut poikkeamaan sivutielle 300 metriä, puiden peitossa oli neliönmuotoinen kivimakasiini kattokartioineen.

Kirkonkylän päätie teki 90 asteen mutkan vasemmalle, sitten tuli kohta vastaan 1600-luvulta peräisin oleva punainen puukirkko, remontoidun siistissä kunnossa. Ympärillä levisi kohtalaisen kokoinen hautausmaa. Uusi hautausmaa ja sen kappeli sijaitsivat jo aiemmin kävelymatkani varrella.

Kirkon kohdalle oli pystytetty bussikatos molempiin suuntiin, mutta aikataulu oli liimattu vain Kouvolaan päin meneville. Siitä oli sutattu mustalla pois varhaisin Helsingistä lähtenyt vuoro, linjalla 840. Juuri siihen olin halunnut kesällä, mutta kun sitä ei syyskuun alussa enää näkynytkään internetissä, jouduin kiertämään Kouvolan ja Kausalan kautta, ja kävelemään loppumatkan.

Odottelin yksinäni Porvoon Liikenteen bussia (Helsinkiin), joka tuli Iitin kirkolle 3 minuuttia myöhässä klo 14:18. En ollut nähnyt tiellä kirkonkylään muita kävelijöitä, vain yhden pyöräilijän. Kiitäviä henkilöautoja ei jaksa laskeakaan. Havaitsin kirjastoauton pysäkin, joka oli ehkä suljetun entisen kyläkirjaston kohdalla.

Kouvolasta ja Kuusankoskelta tulleesta linjurista jäi paljon matkustajia Kausalan bussiasemalle. Sitten aloitettiin Kausalan koulukierros vastapäivään. Ensin lukiolle, sitten yläasteelle. Urheilukentältäkin juoksi vielä koululaisia bussiin. Bussireitin tie oli suljettu työmaan vuoksi. Kalju pukinpartainen kuljettajamme kysyi Kausalan teinipimuilta pääseekö toista tietä pitkin? "Joo..." "Ei..." Pääsi sieltä kuitenkin ja ajoimme uudelleen Kausalan linja-autoaseman ohi. Jatkoimme mutkaisia ja yhä mutkaisempia teitä kohti Artjärveä ja Myrskylää, jonne olin seuraavaksi matkalla.

***

Porvoon Liikenteen bussilinjamme 840 ajoi Artjärvelle ja kuljettaja kävi ulkona viemässä tavarapaketteja postiin, joka oli samalla kukkakauppa ja kahvila. Sitten kiersimme Porlammin kautta, hyvin mutkaista tietä. Välillä satoi vettä.

Luokallinen Porlammin Lukion oppilaita täytti uudelleen Kausalan koululaisista ajat sitten tyhjentyneen bussin. Verkkosukkatyttö. Nuorten kinasteluja. "Älä syliin tuu!" kiljaisi tyttö. "Tai tuu kunnolla!" hän vaihtoi sanailutaktiikkaa. "Aikooko Suvi saada viikonloppuna?"

Jonkun tytön irtokarkkipussista levisi äitelä lemu, toiset tytöt siitä valittivat. Nykyajan koululaisilla oli matkaeväinä runsaasti makeisia, suuria sipsipusseja ja isoja limupulloja. Virvokkeiden avaussuhinoita bussin äänimaisemana. Perjantaipäivä tosin. Välillä kolme sisarusta jäi peltotien päähän.

Pari matkustajaa jätti auton jo 1-2 km ennen Myrskylän keskusta, jossa auto kaartoi kiepin Sale-kaupan eteen ja seisahtui 10 minuutiksi klo 15:35-45. Kaikki lähtivät ulos. Pieni hiekkainen aukio ja bussikatoskin, johon asettui odottelemaan joukko toiseen bussiin vaihtavia. "Jäätsä kylälle?" kyselivät koulutytöt toisiltaan vähän ennen Salea.

Kävelin itään kohti alempana satojen metrien päässä olevaa Kirkkojärven rantaa. Ohitin Lasse Virenin juoksijapatsaan. "Rantapolku", hiekkatie. Koirantaluttaja ja kaksi nappulaa. Rivitaloja. Alarinne. Rantaan ulottui hiekkakuja ja sen päässä oli kaksi istumapenkkiä 90 asteen kulmassa sekä roskakori. Kaislavyöhyke eristi kuitenkin kävijän vedestä.

Järvi oli yllättävästi idyllisen kaunis! Aurinko paahtoi. Puin silti taas takin ylleni. Syyskuun toisen päivän parhaat hetket ehkäpä Myrskylän Kirkkojärven partaalla? Matka oli sujunut hyvin, jo päivän toinen uusi hyvä kohde...

Hiekkainen kävelytie jatkui ja jatkui kauniisti Kirkkojärven rantaa myötäillen kohti etelää. Kiertäisikö lahden tai koko järven? En ehtinyt jatkaa tarpeeksi pitkälle. Puusilta ylitti pienen notkelman. Välillä varrella kasvoi puita. Myrskylän kunta oli panostanut esimerkillisesti rantakävelijöiden huveihin, vai liittyisikö Lassen lenkkien innostamaan juoksemiseen? Viren voitti neljä olympiakultaa 1972 ja 1976, niin 5 km kuin 10 kilometrin juoksut.

Valkoinen ja muodoiltaan monitahoinen Myrskylän kirkko tuli näkyviini kohoten oikealla ylärinteessä. Palattuani rantareitiltä vähän takaisin nousin klo 16:n jälkeen savista kinttupolkua pitkin hautausmaan reunamuurin myötä kirkon pihaan ja autotielle. Sankaripatsas esitti polvistunutta sotilasta.

Pohjoisessa kirkon vieressä oli Kotiseutumuseo, makasiini tai pari, auki kesällä sunnuntaisin klo 13-16, vapaa pääsy. Palailin autotietä linja-autoasemalle. Viitta sivutielle: "Kesätori lauantaina". Kaiketi hiekkakenttä Salen takapuolella. Kauppakeskuksessa taisi olla K-plussakin.

Joukko bussin odottajia käytti kahta odotuskatosta. Muutama oli Salen lipankin alla suojassa auringonpaahteelta. Koiviston linja-auto (reitillä Kotka - Tampere) saapui klo 16:23, kun olin ehtinyt olla Myrskylässä lähes 50 minuuttia. Bussiin nousi viisi ihmistä, kolme edelläni ja yksi tyttö jälkeeni, hän matkalla Tampereelle, minä Lahteen.

***

Uuden bussimatkan varrella sadekuuro ja Orimattila. "Myrskylään 18, Lahteen 24, Helsinkiin 95 km." Erkontie. Ison oloinen taajama, monta 7-krs-taloa, sitten 5-kerroksisia ja keltaisia 4-kerroksisia. Joen ylitys. S-Market. Kierto myötäpäivään. Torilla iso linja-autoasema. Niittityttö ja kamunsa jäivät. Sisään oli jonoksi asti tulijoita, eläkeläisiäkin, klo 16:45.

Juoppokin tuli kyytiin: "Pelkkiä kauniita tyttöjä! Mihin oot menossa?" kuului takemmilta penkeiltä. Edessäni istunut nuori blondipimu vilkuili vähän väliä taakse uteliaana suurin pyörein ehostetuin silmin. Lisää juttuja: "Onks sulla tyttöystävää?" "Ei oo." (poika vastasi). "Onko poikaystävää?" Lahdessa juoppo halusi jäädä "Mäen päälle" (harjulle) ja huojui etuovelle seisomaan jo kolme pysäkkiä aiemmin. Kuski käski: "Menkää istumaan!"

Lahden linja-autoasemalle Koiviston Auto saapui 8 minuuttia myöhässä, ei 17:10 vaan 17:18. Ja minun kun piti ehtiä klo 17:15 Helsinkiin lähtevään pikavuoroon. Mutta näin Savonlinjan bussin Joensuusta Helsinkiin myös vasta tyhjentävän lastiaan saapuvien puolella. "10 minuuttia myöhässä", Savonlinjan kuljettaja pahoitteli myöhemmin kuulutuksessaan.

maanantai 14. marraskuuta 2011

448. Lohjan maalaiskunta, Virkkala

Asukkaita Lohjan mlk:ssa oli 10922 (v. 1962), EU-kannatus mlk:ssa 59,2 % (1994)

(Lohjan maalaiskunta yhdistyi Lohjan kaupunkiin v. 1997 alusta)

Miksi? Komeaa teollisuutta, vanha taajama, Kässin talo

Milloin? Sunnuntaina 24.7.2011

Ajoimme Karjaalta palatessamme kohteenamme Lohjan keskustaajama Virkkala. Ohitimme ensin vahingossa Kirkniemen liittymän. Kirkniemessä olisi ollut uusrenessanssinen kartano ja kilometrin pituinen puistokuja, jotka jäivät täten näkemättä. Kartanon omistajia ovat olleet Tott, Ehrensvärd, Adlercreutz, Mannerheim.

Liikenneympyrästä jatkoimme eteenpäin Virkkalaan. Vastaamme tuli monista lähiöistä tuttuja, keltaisia kerrostaloja, lisukkeinaan tavalliset marketit ja R-kioskit. Ensimmäisen kerran olin kuullut Virkkalasta eli Virkbystä keskikoululaisena, jolloin koululaisten taloustietokilpailun ruotsinkielisen sarjan voitti tyylikäs vaalea teinityttö Virkby Gymnasiumista, B. Lindström, Birgitta taisi olla nimeltään.

Katoksellisella bussipysäkillä notkui paljon nuorisoa polkupyörineen. Pääkatua levensi siinä kohdassa kolmiomainen aukio. Ainoa pääväylä Virkkalantie jatkui vain eteenpäin, mutkitellen mukavan käärmemäisesti, lievästi alaviistoon. Mainiot matalahkot liiketalot näyttivät edustavan tunnelmallisesti 1950-lukua. Niissä majaili vaikkapa kenkäkauppoja.

Ajoimme hitaasti ympärillemme katsellen ja pysäkille poiketen päästimme takapuskurissa roikkuneen paikallisen autoilijan ohitsemme. Palasimme samaa käärmetietä, mutta se ei ollut uudesta suunnasta yhtä näyttävä kuin tullessa, vaikkakin nyt hieman ylämäkeen. Tietyö sulki väylän luoteeseen. Ajoimme umpikujaan omakotialueelle, "Ei läpikulkua".

Vehreyden ja puurivistöjen takana paistoivat jylhän komeat teollisuusrakennukset! Emme vain päässeet nyt näkemään niitä läheltä. Petter Forsströmin tie, vuorineuvos "Kalkki-Petterin" mukaan.

Viitta osoitti, jälleen kerran, "Kässin talolle". Kai sellainen oli etsittävä? Löysimme uusrenessanssisen, nikkarityylisen maatilan päärakennuksen, jossa oli valtavasti ikkunoita, paljon koristeellista puurimaa, kaksi kerrosta ja ylimpänä pyöreä tornitaso, noin kolme ja puoli kerrosta korkea, ikkunoin. Pari asukasnimeä huomasin postiluukuissa.

Kässin talo oli toiminut kunnansairaalana vv. 1930-68, sitten tehtaan terveydenhoidon toimipaikkana, päätynyt 1990-luvulla kaupungin haltuun ja oli nyt vuokrattavana juhlatiloiksi. Pihaan oli rakennettu leikkipuisto. Upea rakennus sopisi mainiosti tunnelmalliseksi täysihoitolaksi? Mieleeni tulivat muistoni Punkaharjun Finlandiasta tai vielä enemmän Luumäen Kotkaniemestä, Svinhufvudin kotitalosta.

Kirjailija Arvid Järnefeltin talo 'Rantala' olisi sijainnut jossakin 7 km Lohjan keskustasta Virkkalaan päin?

Ostimme enää bensiiniä Virkkalan Shellistä ja palasimme Helsinkiin.

447. Ryövärin saari, Espoon Rövaren

Elokuun aamuna ajoin Espoon bussilinjalla n:o 3 Leppävaarasta Kivenlahteen. Timo Soinin yhä ja Jari Sarasvuon lapsuudessaan asuma valkoseinäinen elementtilähiö Iivisniemi oli peittynyt taas tuuhean metsävyöhykkeen taakse. Takavuosina metsää aina joskus harvennettiin. Hannusjärvi kimalteli. En muistanutkaan enää Soukan korkeiden talojen massiivisuutta, ryhmänä kukkulallaan.

Kivenlahden laiturilla oleskeli tusinan verran odottajia. Kävelin rannan n. 20-kerroksiselle pilvenpiirtäjälle sekä Amfin talokaarille. Vesibussi Tuulikki puksutti yhdeksältä Espoon lahden pohjukan suunnasta.

Vasemmalta kyljeltä pääsi vesibussin laidalle ja joko ylös avokannelle muovipenkeille, jotka olivat ilman mitään auringonsuojaa, taikka alas katettuun hyttitilaan. Pöydät ja kolmen-istuttavat penkit oli sijoitettu ahtaasti nokikkain, molemmille puolin keskikäytävää. Peräpuolella oli n. 40 istumapaikkaa, 2x3 pöydän äärellä. Peräpenkin miehitti kaksi äitiä ja neljä lasta. Viiden tytön porukka asettui etuosaan. Äidit ja lapset pelasivat korttia ja sananselitystä: "Paistaa yöllä?" "Kuu!"

Laurinlahdessa näkyi veneitä ja uimaranta. Soukan Klobbenista tuli pari ihmistä kyytiin ja oli yhä väljää. Suinonsalmessa pysähdyttiin 10 minuuttia klo 9:40. Kioski avautuisi vasta keskipäivällä. Suvisaariston sillalla oli levennyksen työmaa. Rantaan on siirretty Vikingaborgin vanha seurantalo (Espoon äänestyspaikkani nuoruusvuosinani, silloin pari kilometriä lännempänä Soukanniemessä).

Uhkean paljasreisinen shortsityttö toimi matruusina ja myi vasta Suinonsalmen jälkeen 4 euron matkaliput. Vasikkasaaressa pysähdyttiin 10 minuuttia klo 10. Tuulikkimme kiinnittyi vesibussi Ilveksen kylkeen, kun taas suurin 'Aurora' oli varannut laiturin toisen sivun. Matkustajat hakivat kahvimukillisia kahvilallisesta laivasta, sillä pieni Tuulikki myi vain joitakin naksuja ja sipsejä, jos kukaan osti. Veneemme kiinnittyi myöhemmin uudelleen erikseen laituriin, jotta kyydistä saatiin pois invalidi ja pyörätuolinsa, joka oli ollut koottuna ovensuussa.

Gåsgrundetillakin pysähdyttiin 10 minuuttia, klo 10:30, ja ehdin käväistä maissa edelliskesältä tutulla saarella.

"Meneekö kukaan Ryöväriin?" kysyi kapteeni. Vain minä ja nuori mies, jolla oli paljon tavaraa, teltta. Vanha pariskunta, joka oli matkalla Stora Herröhön, kysyi voiko saarelta toiselle vaihtaa ilman eri maksua? "Vain matka manteren ja saaren välillä maksaa", kertoi kapteeni. (4 euroa erikseen kumpaankin suuntaan.)

Rövaren, pysähdys 5 minuuttia. Toinen saarelle jäävä mies nousi jyrkän rinteen ylös ja käveli suoraan kohti saaren vastarantaa, ellei jäänytkin pystyttämään sinistä telttaa metsään keskelle saarta. Minä aloin kiertää rantoja vastapäivään. Tulin mustikkametsään ja söin runsaasti marjoja. Pohjoisrannalla oli mm. pyöreämuotoista kivikkoa. Keittokatoksia tuli vastaani kaiketi kolme, sekä nuotiopaikkoja ja uuneja ehkäpä neljä. Kaivoja oli pari ja yksi käymälä sijaitsi pohjoisrinteessä.

Lännessä näkyi veden takana kookkaana kaiketi Herrön saari, jonka koilliskulman taakse Tuulikki juuri häipyi näkyvistä. Lounaassa taisi olla Kaparen, mainio karurantainen pitkulainen pienempi saari. Ryövärin lounaisilla kallioilla istuskeli yksinäinen mies. Hänen veneensä oli kiinnitettynä alapuolen rannalle. Enpä ollut siis yksin enkä kaksinkaan autiolla saarella.

Oikaisin sisämaan kautta saaren eteläkulman poikki ja päädyin kaakkoiselle rannalle. Keskiosissa oli jäkäläisiä kallioita ja kukkulalta avautui näköaloja. Kaakkoisilla ja koillisilla rannoilla oli upeita, hyvin valokuvauksellisia rantakallioita! Wikipediankin mukaan täällä saattoi olla monenlaisia kalliotyyppejä jääkauden erikoisiksi hiomina.

Istuskelin koillisrannalla. Rövargrundet taisi olla pieni lähisaari. Aallot tyrskyivät särkkien yli rantakallioihin. Lueskelin Kalle Kajanderin matkakirjaa vuodelta 1889, söin rinkilöitä ja banaanin.

Kun jatkoin kävelyä polkuja pitkin, laivalaituri tulikin yllättävän äkkiä vastaani. Kaukaa katsoen näin keskellä kaakkoisrantaa istuvan myös miehen, Tuulikilla tulleen tai jonkun muun, ja metsässä oli pystyssä sininen kupoliteltta. Vanhoja tyhjiä telttapaikkoja näkyi siellä täällä, kuluneina kohtina maastossa, tai jossakin pehmusteiksi koottuine, vielä tuoreen näköisine havuineenkin. Uuni, savupiippu ja rautaritilä olivat varusteina koillisrannalla.

Kävin syömässä lisää mustikoita. Kaksi miestä laski juuri veneellään pohjoisrannan erääseen poukamaan. (Toinen heistä tuli myöhemmin "moikkaamaan" Tuulikin kapteenia). Saarelle alkoi kertyä liikaa väkeä, mielelläni ajattelin lähteä jo pois, kolme tuntia saarella oltuani.

Odotin vesibussia laiturilla klo 14. Kuulutus kaikui mereltä: "Rööväri! Jatkamme 14:05!" Matruusi-tyttö kiinnitti veneen laituriin yhdellä köydellä. Ei ollut ulostulijoita vesibussista saareen. Edellämainittu veneilijä juoksi paikalle ja astui laivaan etsimään kapteenia. Minä astelin perässä. Osa menomatkalta tutuista lapsiperheistä näkyi olevan jo palaamassa Vasikkasaaresta, jonne olivat silloin jääneet, samoin pyörätuolimatkustaja.

Ainoastaan vanha pariskunta palasi kyytiin seuraavalta saarelta Herröstä. Sieltä paistoivat silmiin monet teltat mäestä sekä banderolli: "Tervetuloa!" Laivan jo irtauduttua ja etäännyttyä merelle nähtiin parin nuorukaisen juoksevan saarella kohti laituria.

"Otetaanko mukaan?" kysyi matruusi-tyttö. "Tietenkin!" huudahti kapteeni, tukeva keski-ikäinen mies. Pitkäkoipiset miehet loikkasivat kiinnittämättömään laivaan, kunhan se lähestyi uudelleen laituria.

Tuulikki palasi Kivenlahden laituriin klo 15. Merimatkan tapahtumiin kuului vielä, että vesibussistamme siirrettiin jätesäkki isompaan, vastaan tulleeseen Auroraan. Soukan Klobbeniin jäi tällä kertaa ryhmä ikäihmisiä, tätejä. Kivenlahden korkeilla rantakallioilla näkyi istuvan nuorukainen nakupellenä ja heiluttavan laivalle kättään. Hänen kaksi kumppaniaan laskivat housunsa nilkkoihin ja pyllistivät laivaan päin. Joku pikkupoika laivallamme touhotti heti innostuneena: "Näitsä, äiti?" "No en nähnyt!" vastasi äiti jäätävästi.

446. Söderkulla ja Sibbeborgin muinaislinna

Helle rasitti heinäkuussa 2011, enkä käynyt silloin kuin Sipoon Söderkullassa.

Ajoin Itäkeskuksesta puolen tunnin välein kulkevalla Helsingin bussilinjalla 93K reittiä Östersundom (Itäsalmi) - Karhusaari (käväisy saaren perällä ja paluu ainoata päätietä takaisin ainoalle sillalleen, joka ylitti rehevän salmen) - Landbo (päätepysäkki).

Helsingin kallein bussilinja 91 on minulta vielä ajamatta. Sen jokaisen matkustajan lasketaan maksavan kaupungille 13 euroa. Tuskin viereinen linja 93 paljon jälkeen jää. Maksoin matkakortiltani "arvoa" 1,70 euroa ja senkin jo Konalassa. Kaksi muuta 93:n matkustajaa jäivät aamupäivällä Itäsalmeen (laulava, hyräilevä mies) ja Karhusaaren päätepysäkille (kesämökille menevän näköinen vanha rouva).

Kiersin kävellen Landbon pyöreän pientalolähiön kehätietään pitkin. Bussikin ajoi kohta saman kierroksen, levättyään ensin 3 minuuttia tauolla päätepysäkillään. Yhtenäinen asuinalue kukki samanikäisiä valmistalopaketteja. Landbo voisi olla amerikkalaisen sarjakuvan keskiluokkainen lapsiperhelähiö, vaikkapa Bud Blaken 'Tiikeristä', jota Helsingin Sanomat julkaisi 1960-luvun puolivälistä Blaken kuolemaan asti. Sarjan päähenkilö pukeutui mainospaitoihin, kuten "Pistä tiikeri tankkiin!"

Tutustuin läheiseen itäpuolen metsään, synkkään korpeen. Marjoja ja sieniä oli tulossa.

Kävelin Porvoon moottoritien ylitse siltaa Porvoontielle. Tienristeyksestä oli matkaa n. 9 km Söderkullaan, Sipoon kunnan eteläiseen keskukseen. Nikkilä on kunnan pohjoinen keskus, jonne olin kävellyt pari kertaa. Söderkullan olin vain ohittanut kävellessäni Helsingistä Porvooseen.

Matkan varrella saattoi katsella purjehtija Harkimon puuhaaman Sipoonrannan lähiön 4-5-kerroksisten talojen rakennustöitä. Paljasta merinäköalaa tarjolla ilman peittäviä puita, jotka lienee kaadettu.

Västerskogissa oli vanhassa myymälärakennuksessa maksimaalisista hinnoista tunnetun 'M-ryhmän' kyläkauppa, jossa poikkesin paluumatkalla tunnelman vuoksi ja nauttiakseni helteessä jotakin nestettä. Kokeilin ensi kertaa vuosikymmenen turhaketta, jonka nimi on "Juotava Jogurtti". Vain 0,35 litran muovipullo maksoi 1,50 euroa. Tavallista jogurttia voisi laimentaa vedellä ilmaiseksi.

Juuri ennen Sipoonjokea (Söderkullan länsilaidalla) on kohokohtana Sibbeborgin muinaislinna! Autotien pohjoispuolen kävelytieltä ei ole sinne opastetta. Viitta löytyy vasta, jos palailee autotien etelälaitaa pitkin joelta päin 200 m takaisin länteen, kuten tein.

Linnoitus oli merkitty käyttämääni, jo useita vuosia vanhaan, puhelinluettelon karttaan. Paikalla olleen erinomaisen, ehjän ja suttaamattoman opastaulun mukaan linna on joko suomalaisten jo vuosien 800-1000 välillä, tai tanskalaisten ristiretkeläisten vuosien 1100-1200 välillä rakentama, taikka osa Albrekt Mecklenburgilaisen linnaläänijärjestelmää vasta 1300-luvulta.

Korkealle, jyrkälle mäelle pääsee vallihaudan pohjasta kapuamalla ylös 38 puuporrasta välitasanteineen. Näköala yltää sieltä Sipoonjoelle, mutta meri on paennut kauemmaksi. Kelomäntyjä jököttää paikoillaan, mäntyjä ja tammia kasvaa. Ruohottunut kärrypolku, joka johti paikalle, kuhisi perhosia ja muita hyönteisiä heinäkuun alussa. Linnan perustuksetkin ovat jääneet jo maakerrosten alle. Luonto on peittänyt ihmisten tekemät jäljet.

"Toki katsomisen arvoinen paikka, ei välttämättä katsomaan menemisen arvoinen", olisi sukkela sanakirjantekijä Samuel Johnson saattanut sanoa tästäkin.

***

Söderkullan lähiön vilkkain elämä kukoisti bussipysäkillä. Peräti 8 ihmistä odotti Porvoon Liikenteen vakiovuoroa Helsinkiin. Ainoa torimyyjä istui yksin marjoineen. Punatiilikerrostaloja tai punatiiltä jäljitteleviä ulkoseiniä. Tien eteläpuolella sijaitsivat omissa rakennuksissaan K-Market ja sitä paljon isompi S-Market - Varuboden.

Varubodenin yläkerrasta, toisesta kerroksesta, löytyi siisti, moderni kirjasto, jota olinkin ensin puoli tuntia turhaan etsinyt vanhan puhelinluettelokarttani perusteella isosta Koulukeskuksesta, sen monilta pihoilta, siivistä ja sivurakennuksista, viereisestä päiväkodistakin. Palvelutalonkin ulos avattu ovi oli kutsuva, luulin sitäkin kirjastoon vieväksi.

Koulun itäpuolella oli neljän laiturin linja-autoasema. Yksi tyhjä bussi (Söderkulla - Kalkkiranta) saapui pysäköimään joksikin aikaa laiturille yksi. Koulun autioilla pihoilla oli monia puuhalaitteita, hyppelyruudut, shakkiruudukko ja hyppelykehä.

Johtuisiko kirjaston uusi sijainti jostakin "Alikehittyneiden Maakuntien" koplauksesta? Jos Sibbo Kommun tukee Varubodenia vuokrilla, kenties Varubodenkin tukee poliitikkojen vaalikuluja?

Hieno oli Söderkullan uusi kirjasto. Internetin neljälle 15 minuutin pistäytymispaikalle pääsi helposti jonottamatta ja kysymättä salasanoja. Hyllyiltä löytyi koskemattomia pamfletteja, kuten "Mitä Halla-aho tarkoittaa" tai vihreän poliitikon Husain Muhammedin "Yhdessä erilaiset". Parhaat kirjat pysyvät siisteimpinä, käyttämättöminä, koska ihmisjoukot eivät koske niihin, varsinkaan vähemmistön kielillä.

(Nähtyäni pamfletit Sipoossa innostuin lukemaan molemmat Vantaan Myyrmäen ja Espoon Leppävaaran kirjastoista lainattuina. Vuonna 1980 syntyneen kurdin ajatukset olivat vaalikoneessa yllättävän lähellä omiani. Voiko vanhaa sanontaa "voissapaistettu" käyttää muista kuin itäisistä lähinaapureista parhaimmillaan, kuten Kari Suomalainen Boris Jeltsinistä? Halla-aholla oli kummallisia ylilyöntejä muutamien järkevienkin ajatusten lomassa, kun niitä joskus netistä tutkin. Halla-ahon painettua koostetta "Kirjoituksia uppoavasta lännestä" jonotetaan pitkästi, enkä ole saanut sitä varaamatta käsiini.)

Seurailin Sipoonjoen itäpuolta luoteeseen Söderkullan kartanolle asti. Tämä lienee kunnan omistuksessa. Kesäteatterin lavasteita nikkaroitiin pihalle. "Kesäyön unelma", liput 16 euroa, työttömät 13 euroa.

Tarvitsin 50 kävelyaskelta ylittääkseni pitkää tummaa puista kävelysiltaa ehkä 20 metriä leveän, hitasti lipuvan idyllisen joen. Länsirannalla puiden siimeksessä nautin Söderkullasta ostettua jäätelöä (K-Pirkka suklaatuutti 49 senttiä) ja kaakaojuomaa (S-Varuboden, 2 dl, 52 senttiä). Ja vielä S:n 2 dl mustikkajogurtinkin, 29 senttiä. Syntyneet roskat kuljetin mukanani.

Palasin etelään ja sitten kävelin tuloreittiäni, poiketen välillä M-kaupassa ja Sipoonrannan rakennustyömaalla, takaisin Helsingin bussille 93. Auto poikkesi taas Karhusaaressakin ennen Itäkeskusta, kuten joka toisella ajollaan. Helsingin vanhimpaan kirkkoon tutustuminen, uudella Östersundomin liitosalueella, jäi toiseen kertaan.

Ynnäsin osasista päiväni kokonaiskävelyksi 28 km.

445. Syksyn 2011 kuntasatoni

Kuntabongarin päivitys vuoden tauon jälkeen.
Vuoden 2011 kotimaisina matkakohteinani olivat:

- Sipoon Söderkulla ja Sibbeborgin muinaislinna
- Espoon ulkoilusaari Rövaren
- Lohjan maalaiskunnan VIRKKALA
- Karjaa, ties monennenko kerran
- Tammisaaren 99-vuotias elokuvateatteri Bio Forum (1912)

- Kouvola
- IITTI
- MYRSKYLÄ

- PARIKKALA
- Punkaharju ja sen Pakkasharju
- Savonlinna

- PADASJOKI
- KUHMOINEN

- UURAINEN
- SAARIJÄRVI
- KANNONKOSKI
- KIVIJÄRVI
- KINNULA
- LESTIJÄRVI
- TOHOLAMPI
- KANNUS
- KÄLVIÄ
- Kokkola asuntomessuineen

- Jyväskylä keskiyöllä
- Oulu aamuvarhain
- KUUSAMO
- TAIVALKOSKI
- PUDASJÄRVI

- UUKUNIEMI
- KESÄLAHTI

Päivitän matkakertomuksiani vanhaan listaani asianomaisten kuntien kohdalle.

Joihinkin pitäjiin tutustuin kesällä 2011 entistä perusteellisemmin, toisiin en ollut aiemmin vielä astunut varpaallanikaan, tai edes ajanut niiden läpi kymmenien kilometrien tuntivauhtia.