torstai 29. huhtikuuta 2010

35. HAMINA

Asukkaita 10 tuhatta (10'004 vuonna 1961), EU-kannatus 75,3 % (1994)

Miksi? Ympyräkaupunki, reserviupseerikoulu RUK

Milloin? Lauantaina 12.5.1990. Sekä useasti myöhempinä vuosina.

Etelä-Suomen Linjaliikenteen (Pukaro) bussi oli lähdössä Helsingistä 8:58, kun siihen ehdin. Lomalipun ojensin. Ensin kuski otti vain 100 km:n lipukkeen ja kysyi: "Yksikö kerrallaan näitä käytetään?" Hän tutki Savonlinjojen lippuohjeiden monistettaan. 170 km:n kupongit annoin.

Bussissa oli vain kolme tyhjää riviä, takaosissa. Hesperianpuistosta tuli matkustaja lisää, ja joka pysäkiltä (Porvooseen meneviä), Itäkeskuksesta jopa 7! Porvooseen tultiin 15 minuuttia myöhässä: "Jatkamme välittömästi!" Ihmisryntäys ulos.

Pukaro ohitettiin huomaamattomasti. Vakiovuoro poikkesi pikkuteille, hiekkaa, yksi kaista, pellon laitaa. Cornwall palasi mieleeni edelliskesältä. En lukenut, katsoin maisemia 3,5 tuntia.

Anjalassa rakennettiin juuri uimalaa, katto oli täynnä kypäräpäitä kuin muurahaisia. Kymijoki oli kauniin sininen Anjalankoskella. Inkeroisissa oli patsas ja 8 matkustajaa poistui klo 11:49, vain minä ja yksi nainen jäi kyytiin. Nainenkin ulos, olen yksin, kunnes yksi lippalakkinen maamies saapuu Metsäkylän seurantalolta 12:07. Haminaan on enää 20 km.

Haminalle minulla on aikaa 6 tuntia. Linjuriasemalla on 9 laituria, odottajia seinustalla. Lähden umpimähkään kävelemään, kuljen mitäänsanomatonta katua pitkin. Aurinkoista. Oho, tori vasemmalla, ruma, iso, suorakaiteen muotoinen, nelikulmainen aukio. Jatkan suoraan.

Puhelinkioski, lähistön kartta revitty pois, kuten aina, mutta Karhulan kartta on saatavilla. Sotilaspukuinen kävelee, kulman takana poliisiasema, edessä jäätelökioski asiakkaita ympärillään. Oho, olenkin raatihuoneen torin laidalla. Kierrän pienintä ympyrää ympäri ja vasta muistan olevani Ympyräkaupungissa.

Komeaa historiallista arkkitehtuuria, raatihuone, tornit, kirkot, Vehkalahden kirkko, ortodoksinen kirkko, puiset porvaristalot. Kierrän Pikkuympyrän ja Isoympyrän kadut. Pää pysyy pyörällä: en koskaan löydä etsimääni Kirkkojärveä! (Sehän onkin kuivattu, opin myöhemmin.) Merenrantaa satamineen käyn vilkaisemassa.

Ympyrät ovat rauhallisia, eivät kovin ihmeellisiä. Roopertinkatu - Galleriaan (Ruutikellari). Löydän ensimmäisen vallinsarven, joka on kuin Suomenlinnasta. Komeita, jännittäviä valleja. Vallien lomiin on sijoitettu vaikkapa urheilukenttiä. Vallinharjalta olisi hyvä katsella kilpailuja. Näen muitakin turisteja sekä Leningradiin menevän bussin.

Kirjaston löydän sattumalta klo 13:30 kääntyessäni Isoympyrän päässä. Auki -14 lauantaina, arkisin 13-19. Paljon kirjoja ahtaassa tilassa. Eteisessä lainaustiski ja poistohylly. Ostan kympillä kiinnostavimman 1700-1800-osan Einar Juveliuksen 7-osaisesta Suomen historiasta.

Tunkeudun kasarmialueen valleille aidanraosta, valokuvaan torneja ja harjoitusmaastoa. Auto ampaisee ohitseni. 2 sotilasta kulkee pyörillä ja 2 jalkaisin. Poistun kerrostalon pihalle ja löysän naruaidan yli. Sotilasalueilla kieltokylttejä siviileille.

Muistan että minulla oli matkalukemisena anarkistilehti Kapinatyöläinen, josta en diggaa, mutta olen lehtien näytekappaleiden keräilijä. Mahtaisivatko jonkun upseerin verisuonet pullistua lehden nähdessään (kansikuvassa hirtettiin porvarillinen pääministeri), jos minut olisi pidätetty kielletyltä alueelta ja reppuni olisi tutkittu.

Rumat maisemapostikortit maksavat Sokoksessa 2 mk 50 penniä. Ostan jäätelöä ja keksejä Mistosta, syön valleilla. Kesäteatteri on juuri rakenteilla. Kierrän RUK:n kasarmialueen ympäri. Upseerikerho ja toimiupseerien oma vastaava sitä vastapäätä. Valokuvaan myös Sotkun, sotilaskodin. Maksan kaksi 5-pennistä Varvara-patsaan käsilaukkuun. Upseerien naisia lapsineen asuinrakennuksen pihalla. Lähden kohti Karhulaa bussilla klo 18:25.

HAMINA 10 k 75,3 Kaup.1653 (r. Fredrikshamn)
K: Uusklassillinen, empire-vaikutteinen tiilikirkko 1843 C.L. Engel
K: Vehkalahden P. Marian keskiaik. kivikirkko 1400 (torni 1828 Engel)
K: Pietari-Paavalin ortodoksikirkko 1837 Visconti
M: Kauppiaantalon museo, Kasarmikatu 6
M: Kaupunginmuseo, kaupungin vanhin talo, Kadettikoulunk. 2
M: Jääkärimuseo, kasarmialueella
M: Reserviupseerikoulun museo, päävartiorakennus 1779
M: Laivamuseo s/s Hyöky, Tervasaaren satama
R: Suomen ainoa ympyräasemakaava 1722
R: Linnoitusvallit yli 3 km pitkät
R: Lipputorni 1790 matkailuopastuskeskus, kauppatori
R: Raatihuone 1798 Brockman, ympyräkaupungin keskipisteessä
R: Reserviupseerikoulun rakennukset
P: Haminan rauhan (1809) muistokivi kirkkopuistossa
P: Kaatuneiden upseerien muistomerkki 1957 K. Kallio
P: Varvara-patsas ja Ahtaajat-patsas, V. Haukkavaara

34. HALSUA

Asukkaita 1 tuhat (2207 vuonna 1961), EU-kannatus 21,5 % (1994)

Miksi? Vaivaisukko ja luontokohteita?

Milloin? (*6) En ole vielä käynyt!

Halsualla tapahtunutta: Kairinnevalla, Vapon turvesuolla sattui 20.5.2000 suuri tulipalo, jota sammuttamassa oli yli 300 miestä.

HALSUA 1 21,5 Per. 1868
K: Puukirkko, tapuli, vaivaisukko 1826 J. Kuorikoski
K: Alttaritaulu 'Ehtoollisen as, Ristillä, Ylösnousemus'
M: Kotiseutumuseo ja muinaisaitta, kirkon vieressä
M: Viljami Kalliokoski -museo, kk.
R: Tiilisaaren pohjalainen taloryhmä, 5 km kirkolta
P: Nälkävuosien 1867-68 muistomerkki, S. Kalliokoski
L: Kirkonkylän harjumaisema
L: Soidinkallion luontopolku
L: Perennaario, perennalajipuisto, koristekasveja 800 lajia
L: Alajoen myllypato ja koski, 7 km kirkolta
V: Venetjoen tekojärvi ja pato, 9 km kirkolta

KUNTIEN NÄHTÄVYYDET
(Kunta, asukasluku tuhansia, k=kaupunki, EU-kannatus% 1994)
K: kirkko
M: museo
R: rakennus
P: patsas
L: luonto
N: näköalapaikka
E: erikoisuus
V: vesistöt
T: taajamat
H: historia

33. HALIKKO

Asukkaita 8 tuhatta (6916 vuonna 1961), EU-kannatus 53,3 % (1994)
Yhdistynyt Salon kaupunkiin vuoden 2009 alusta.

Miksi? Historiasta rikasta kulttuuriseutua

Milloin? Maanantaina 9.8.1999

Salosta klo 17:35 kävelin 4 km luoteeseen Halikkoon. Nousin mäelle, josta näkyi kuin kaukana, kilometrin päässä, kirkko ja vesitorni sekä laaksossa markettien kattoja. Vierailin sisälläkin upeassa kirkossa, jonka seinillä oli vaakunoita. Opas kesätyössään, vielä "finninaamainen" nuorukainen, seurasi perässäni: "Tulitte lähinnä katsomaan kirkkoa?". Kirkko oli avoinna klo 20 asti, mutta kävelin takaisin Salon linja-autoasemalle jo klo 18:40-19:20.

HALIKKO 8 53,3 Per. 1867
K: P. Birgitan keskiaik. harmaakivikirkko 1440 Henrik Olavinpoika Horn
K: Kirkon kuori 1799 Johan Sundsten, empire-ristikirkoksi 1815 Carlo Bassi
K: Alttaritaulu 'Keihäänpisto'
K: Alaosaltaan harmaakivinen, kolminivelinen tapuli 1773 Matti Åkerblom
K: Kustaa Mauri Armfeltin hauta
K: Hornien sukuhaudat
K: Klaus Hornin kivilevy 1500- kivenhakkaaja Antonius
K: Niilo Mannersköldin hautavaakuna 1655
K: Klinckowström-suvun kivinen hautakappeli 1831 C.L. Engel
K: Angelniemen puukirkko 1772 Matti Åkerblom
K: Alttaritaulu A. Såltin
K: Vaskion puukirkko 1908
M: Kotiseutumuseo, viljamakasiini 1849, kk.
M: Kreivinmäen ulkomuseo, 1700-, 3 km kirkolta Turkuun päin
M: Trömperin kestikievari, 1700-, Hajala, Paimion rajalla
M: Rikalan Vendimuseo, Rikalan muinaispolku
R: Yksityisiä aateliskartanoita: Joensuu, Wiurila, Vuorentaka
P: Sankaripatsas 'Taisteleva leijona ja sotilas' Yrjö Liipola
P: Karjalaan jääneiden vainajien patsas, Viljo Savikurki
P: Raivaajapatsas, Kalervo Kallio
L: Rikalan linnavuori
L: Pöylän linnavuori, Hajala
L: Pirunvuori, Suppalan metsä, hiidenkirnu
L: Somerojan uhrilähde, Salaisten tie, 11 km kirkolta koilliseen
L: Meisalan uhrikivi
L: Raiviston pähkinälehto, kk.
L: Vaisakon tammilehto, Halikon lahti, Vuorentaan kartano
L: Pihkon tammilehto

keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

32. HAILUOTO

Asukkaita 1 tuhat (1384 vuonna 1961), EU-kannatus 41,6 % (1994)

Miksi? Erikoinen saaristoluonto

Milloin? Torstai ja perjantai 17.-18.7.2008

Liityimme Oulunsalossa lauttajonoon torstaina klo 18:40. Tarjolla oli 3 kaistaa: hälytysajoneuvoille, saarelaisille, turisteille. Satamakahvilasta sai erinomaisen kartan ja aikataulut. Jonotusaikana viihdyttivät Rantalakeus-lehti ja 4 tuulimyllyä.

Pikkulautta seisoi sivummalla tyhjillään. Isompi lautta "Merisilta" saapui, lähteäkseen 19:30. Vain yksi autopaikka jäi tyhjäksi, 4 riville mahtui kullakin 15 autoa. Kansimies opasti, reunarivit täytettiin ensin. Lautan länsisivulla oli yläkansikäytävä, jonka alla kaksi vessaa. Tuuli, vesi pärskyi. Matka-aika 25 minuuttia, 7 km.

Saarella poikkesimme pihatielle ja annoimme autojonon takaamme mennä menojaan, jonka jälkeen jäi oma rauha. Autio S-muotoinen asvalttitie kulki saaren halki 20 km. Marjaniemestä on bussiyhteys saaren poikki - Ouluun asti! Bussi tuli vastaan.

Poikkesimme sivutietä rantaan, jossa ensimmäinen autiotupa ja rannalla 7 ihmistä. Tuvassa yksi mies vaihtoi juuri housujaan, kun tempaisimme oven auki. Hän oli yksinäinen 30-v. pyöräilijä, joka aikoi yöpyä. Jatkoimmekin matkaa.

Pitempi vaatimaton sivutie vei Ulko-Karvon vanhaan satamaan, jossa oli Petsamon autiotupa ja yksi mies huoltotöissä: "Aiotteko yöpyä?" Hän pyöräili pois.

Mukava uudehko punamullanvärinen tupa, keskellä kamina, kaksi ikkunaa (pohjoseen ja länteen), kolmella seinällä pitkät penkit, joille mahtuisi 3 aikuista + 3 lasta (tai 6 japanilaista) hyvin. Pinta-ala ehkä n. 4 m x 3,5 m = 14 m2. Ruokapöytä, istuinpenkki, katettu ulkokuisti, puuvaja, puucee pehmopaperein. Söimme ja lämmitimme kaminan.

Vieraskirja kertoi: Kerran tai pari viikossa kävijöitä! Oulusta, Kempeleestä, Namibiasta! "Olimme ehtineet maksaa leirintäalueen mökin, mutta jäimme tänne! MM ja NN."

Rantaan oli 200 metriä vuosisataista mukulakivitietä. Vanha satamalaituri, veneitä, 50 lokkia.

Muuten mukavaa, mutta oli epämukavaa! Penkki oli kivikova nukkua, kun allani oli vain makuupussi ja ohut, vajaan sentin paksuinen patjamuovi. Teltassa on pehmeämpi nukkua, kun maaston epätasaisuudenkin voi sovittaa edukseen. Jokunen tunti tuli nukuttua. Yöllä vieras henkilöauto kävi kääntymässä pihalla. Kova penkki kivisti selkääni. Kävelin ulos niitylle aamuyöllä ihmettelemään heinäkuun valoisuutta ja linnunlaulua.

"Haililuoto" perjantai-aamuna. Keskeltä saarta löytyi kirkonkylä, 2 kauppaa (K ja Sale?), osuuspankki, ravintola, kirjasto, koulu sekä kotamallinen, lasipäätyinen kirkko, vanhan kirkon rauniot.

Länsirannalla on MARJANIEMI. Majakka, tuulimyllyjä, luotsiasema, Hotelli Luotsi. Kilometrien mittaiset hiekkadyynit! Pittoreskin kirkkaan värisiä, sinisiä, punaisia ja vihreitä kalastusaluksia. Haalariasuisia ammattikalastajia. Klo oli 7 aamulla. Museo. Kahvila. Leirintäalue. (Suomen muut dyynialueet: Yyteri, Kalajoki, Lohtaja).

Kävelimme rantaa seurailevia pitkospuita 800 metriä, sekä lisäksi rannassa. Komeita aaltoja. Suurin osa reitistä on rakennettu leveäksi, pyörätuolillakin kuljettavaksi. Lähdimme luontopolkua sisämaahan metsään. Luonto on viehättävää, monimuotoista.
Hailuoto koostuu monesta saaresta, on noussut merestä, saaret ovat yhdistyneet maan kohotessa.

KIRKKOSALMI oli jäänyt parin saaren väliin sisävesistöksi maan kohottua. Linnut viihtyivät sen ruovikossa. Komea 3-kerroksinen lintutorni, jossa kävimme. Alimpaan kerrokseen on tehty 15 metriä pitkä pyörätuoliluiskakin. Pyörätuolipitkospuut vievät myös puuceehen, joka on rakennettu parioviseksi ja helppokäyttöiseksi liikuntarajoitteisillekin.

Kirkonkylässä yritimme kirjastoon, olisiko se ehkä perjantaina klo 10 auki? Ei, vaan pe 14-20! Ulkona nuori laiha pitkätukkainen risuparta, sivarityyppinen hippi, tuli ystävällisesti juttelemaan, tupakkaa poltellen: "Olen kirjastonhoitaja ja samalla viidesosan virasta Hailuodon kulttuurisihteeri, joten tehtäväni on kertoa kaikki Hailuodosta!"

"Tuhat asukasta, talvella hyvin hiljainen. Lauttayhteys täyttää juuri 40 vuotta, ja 40 vuotta sitten paloi vanha kirkko, 2 viikkoa lautan aloittamisen jälkeen. Hailuodolla päätellään, että joku mantereelta tullut kirkon poltti, mutta yhä on selvittämättä kuka. Kulttuurielämää täällä on yksi rokkibändi, jossa soitan... Kysykääpä Terttua päästämään uuteen kirkkoon sisään, siellä on vitriinissä vanhan kirkon esineistöä. Hilkka avaa varmaankin kotiseutumuseon kello 11. Zbigniew tuli Puolasta 30 vuotta sitten, avasi kalaravintolan, jossa kannattaa syödä! Käykää ihmeessä Marjaniemen museossa Luotsi-hotellin vieressä. Kirjaston avaan kello 14..."

HAILUOTO 1 41,6 Per. 1865
K: Kirkko 1972, puukirkon v. 1610 entisöidyt rauniot
M: Kniivilän kotiseutu- ja talomuseo
R: Pajuperä, kalastajakylä
R: Marjaniemi, majakka, kalastajakylä, luotsiasema
R: Tuulimylly
L: Mamren tammisto, 250-v. tammimainen männikkö, päätien varrella
L: Kirkkosalmi, lintuja
E: Suomen suurin maantielautta, 60 autopaikkaa

lauantai 17. huhtikuuta 2010

31. HAAPAVESI

Asukkaita 8 tuhatta (8633 vuonna 1961), EU-kannatus 32,2 % (1994)

Miksi? Järvenrantakaupunki

Milloin? Tiistaina 22.7.2014
*
Lähden Haapavedelle bussilla Kärsämäeltä. Rytkönen & Co. -yhtiön 6-rivinen, 25-paikkainen pikkubussi saapui Pyhäsalmen kautta Iisalmesta Kärsämäen Nesteen ja "Paanulinnan" takapihalle ja jatkaa klo 7:15 Kärsämäeltä Raaheen. Olen ainoa matkustaja, maksan 7,40 euroa 32 kilometristä Haapavedelle. Ajoreitti kulkee 5 minuuttia alussa ja lopussa asfalttiteitä, mutta puolisen tuntia hiekkateitä peltojen halki, Alajoki, Koirikivi, Aittokylä, Kytökylä, myötäillen itäpuolelta Pyhäjokea.
*
Haapaveden kaupungissa klo 7:50 käännytään 90 astetta vasemmalle ja taas vasemmalle Urheilutie 49:n yksikerroksisen liiketalon pihaan, taksiaseman viereen (4-5 kuljettajaa autoineen rupattelemassa). Tien toisella puolella on iso urheilu- ja uimahalli sekä autogrille, joka vetää päivällä rakennusmiehiä aterialle.
*
Kävelen etelään kohti keskustaa ja järveä, Haapajärveä. Tärkeimmässä risteyksessä on jalankulkijain alikulku. Oikealla lännessä näkyy torin ympärillä Kaupungintalon (jossa Kela), kahden pankin, paikallislehden ja Haapakannel -hotellin rakennuksia, valtava raivattava tyhjä tontti sekä S-Market, joka vastaa tässä kaupungissa tavarataloa. Siellä on isot vaate- ja kirjaosastot kuin Helsingissä Prismassa tai Sokoksessa. Pitkät jonot kahdelle kassalle ennen kuin kolmas avautuu.
*
Maantie 793 Nivalaan laskeutuu jyrkästi Haapajärveä kohti. Vasemmalla jököttää Hiihtäjän patsas koulumuseon pihassa, hautausmaan ja palossa säästyneen tapulin yläpuolella. Silta ylittää Haapajärven. Kylpyläsaaren länsipuoli on varattu leirintäalueelle (myös 2 talviasuttavaa mökkiä). Saaren itäpuoli on vapaata luontoa ilmaisin telttapaikoin laihialaisille.
*
Kaukana idässä häämöttää tehdasrakennuksen profiili korkeine piippuineen, olisiko siellä Euroopan suurimman turvetruotantoalueen turvevoimala?
*
Järven pohjoisranta sillalta länteen muodostaa kauniin nurmikkoisen puiston, jossa sopii istua isoilla kivillä puiden varjossa ja katsella maisemaa ja leirintäalueen touhuja lahden yli. Onneksi omakotitalojen tontit eivät ulotu rantaan asti. Haapaveden Opisto on lännempänä minimaalisine uima-hiekkarantoineen.
*
Sillan itäpoulella levittäytyy mäellä suuri valkoinen moderni kirkko seurakuntatiloineen. Sen alapuolella on pieniä punatiilisiä luhtikäytävällisiä kerrostaloja ja rannassa vanha puupappila, jossa taidenäyttely. Tienviitta kotiseutumuseolle terveyskeskuksen lähellä.
*
Kävelen Urheilutietä itään kohti kirjastoa, ohi nuorisotalon, urheilukentän, päiväkodin ja koulun. Ystävä soittaa, kertoo äitinsä kuolleen, eilen aamulla. Hän kuulostaa järkyttyneeltä. Aika kuluu, joka hetki. "Kesä jatkuu. Kesä", siteerasi rehtori Reino Nieminen Lauri Viitaa oppilaidensa kuollessa.
*
Kirjasto on portaiden yläpäässä toisessa kerroksessa. Pari äänekästä lasta, keski-ikäinen ja vanha lehdenlukija sekä minä edessäni alueen valtalehti "Kaleva", joka on yhä suuri sanomalehti, broadsheet.
*
Haapaveden "Kauppa-Matti" -liiketalon Matkahuollon asiamiespisteen edessä odottaa kolme naista Rytkösen pikkubussia, joka saapuu tyhjänä Kärsämäeltä. Kaikki ostavat lipun (normaalihinta 7,40 euroa) päätepysäkille Oulaisiin, jonne ajetaan 34 km peltolakeuksien halki klo 12:05 - 12:50, lopuksi junaradan ali kaupungissa.
*



HAAPAVESI 8 k 32,2 Per. 1866, Kaup.1996
K: Moderni kirkko 1984
K: (Entinen kirkko 1784 Siimoni Jylkkä-Silvén, paloi 17.6.1981)
K: Laestadiolaisten rukoushuone 1885
M: Kotiseutumuseo, Pohjanmaan vanhin maalaiskansakoulurak.
R: Haapaveden Opisto, päärak. 1925 Wivi Lönn
R: Ruustinnanhovi, kotitalousoppilaitoksen entisöity päärak.
P: Sankarihaudat ja 700:n nälkään kuolleen muistokivi
P: Hiihtäjäpatsas 1965 Kalervo Kallio
L: Käräjäpaikka Käräjäsaari, Pyhäjoessa Kärsämäen rajalla
L: Piipsanneva, suuri turvetuotantoalue
V: Pyhäjoki, lintujärvet Ainali (Kalmansaari) ja Osmanki

30. HAAPAJÄRVI

Asukkaita 8 tuhatta (9256 vuonna 1961), EU-kannatus 40,0 % (1994)

Miksi? Presidentti K.J. Ståhlbergin lapsuudenkoti?

Milloin? Maanantaina 14.7.2014

***
Juna Nivalasta klo 14:13 saapui Haapajärvelle klo 14:30. Matkustajia lähti Nivalasta kaksi nuorta naista, nuori pariskunta - ei kun mies vain saatteli, asemalle saatetut kaksi 10-12-v. tyttöstä Iisalmeen sekä kuudentena minä. Ylivieskan ja Iisalmen välinen juna oli yksivaunuinen monoliitti, kaksi ovea. Viimeiset käytäväpaikat täyttyivät. En voinut nähdä maisemia kuin vilaukselta. Junalipun hinta oli 4,40 euroa (bussin vakiovuorossa 6,80), kahden euron palvelumaksua ei konduktööri perinyt.
*
Haapajärvelle jäi muutama matkustaja, jotka jatkoivat autoilla tai pyöräillen. Juna-asema oli jossain huitsin nevadassa. Omakotitalojen autioita teitä, osa vain hiekkaisia. Koulutie sentään ja koulun rakennus, mutta taas vain mökkejä. Uudempi opistokeskus ja leikkipuisto, mutta edelleen ei merkkiäkään keskustasta kauppoineen.
*
Suuntasin aurinkoon etelään, muistelin järven tulevan vastaan siellä. Kohtasin valtatien 27, ensin sitä myötäilevän leveän ja aution puistokadun. Alikulku. "Kauppatie" kuulosti lupaavalta, mutta oli vain päällystystöiden katkoma pätkä. Kaakkoon kävellen tulin kuitenkin Linja-autoasemalle, jonka vieressä kohosi kaupungin korkein 6-kerroksinen pilvenpiirtäjä ravintoloineen.
*
Haapajärvestä ruiskutti vettä suihkulähde, rannassa oli autio puistikko ja pieni venelaituri. Vieressä kohosi korkealla mäellä kirkko, tapuli ja hautausmaa. "Tiekirkon" kesävartijatyttö mainosti mehutarjoilua; sekamehu olikin sakeampaa ja parempaa kuin Nivalassa! Särpimeksi vohveleita ja suklaakeksejä, suklaa vain suli kesähelteellä sormiin, ei hyvä valinta.
*
S-market oli kallis, virvoitusjuomia vain puolen litran ja puolentoista, eikä sopivasti litran. K-Market toisaalla eikä vierellä, eikä ollut löytyä ollenkaan. Kaupungin pienet liikerakennukset hajosivat eri kaduille. Kaupungintalon edessä oli mitättämän näköinen "rauhanveistos".
*
Kaupungin päänähtävyys oli ensimmäisen presidentin Plootuvuoren, Kaarlo Juho Ståhlbergin, lapsuudenkoti, punamultainen pappila, ei auki maanantaisin. Oven edessä jalustalla miehen rintakuva.
*
Kaupunginkirjasto oli vanhassa monikerrostalossa, jonka seinän laatassa muisteltiin menneisyyttä suojeluskuntineen. Eteisessä oli jaossa esitteitä, muutama kierrätyskirja (Kaupunki nimeltä Peyton Place houkuttelisi), vessat lukossa toisin kuin Nivalassa. Internettiin ei tainnut päästä pistäytymiskoneellekaan ilman varausta, toisin kuin Nivalassa.
*
Haapajärven linja-autoasemalla oli 4-5 otsikoitua laituria, kuten "Nivalaan". Tyhjän odotussalin ovessa luki sulkeutumisaika klo 17, mutta suljettiin näköjään vasta 17:30, Jyväskylän Liikenteen vakiovuoro tuli puoli kuuden jälkeen ja vei minut (6,80 eurolla) ukkosmyrskyn läpi puolessa tunnissa Nivalaan, jossa satoi hetken, mutta sade taukosi hakiesani jäätelön ja juotavaa Lidlistä.
***
HAAPAJÄRVI 8 k 40,0 Per. 1838, Kaup.1977
K: Kirkko 1802, uusittu 1880
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastaminen' A. von Becker
M: Ståhlbergin museo, presidentin lapsuudenkoti, keskustassa
M: Kotiseutumuseo, Juho Jaakonahon palkintokokoelma
M: Taidekoti Jykelä, talonpoikaistalo 1800-luvulta
P: Rauhantahdon muistomerkki, virastotalon ed.
L: Lemmensilta, kauniit kalliorinteet, polku Ylipään koululta
L: Hinkuanjoen ja Lohijoen 15 m korkeat moreeniset rantatörmät
L: Pitkäkankaan harju, ulkoilualue
V: Haapajärvi, Hautaperän tekojärvi (uinti, retkeily, kalastus)

29. FORSSA

Asukkaita 19 tuhatta (10'519 vuonna 1960), EU-kannatus 53,8 % (1994)

Miksi? Museoitu punatiilitehdasalue

Milloin? Perjantaina 24.7.1987, sunnuntaina 16.8.1998

Olin matkalla Porin kautta Kokkolaan. Lähdin Helsingistä aamuvarhain klo 06 PTL:n eli Postin modernilla, valkealla wc:llisellä linja-autolla.

Forssassa on ison Heinolan tunnelmaa? Ruskeiden 6- ja 10-kerroksisten talojen kuvauksellinen rykelmä tuo mieleeni Espoon Perkkaan. Liikennevaloja, pysähdys. Rautatienkadun näen ja Loimijoen pienenä puistotiheikkönä. Linja-autoasema on avara sisältäkin, siisti.
Lännessä on iso, tyhjä kauppatori, liha-auto, penkit, 3 ja 3 juoppoa. Elokuvateatteri.

Kävelen puiston ohi (pieni patsas) Loimijoelle. Kävelytie kulkee molemmin puolin sillan ali, kivasti graffiti-maalauksia. Kaarikivikävelysilta on vieressä. Pimeä joki puiden ja itäpuolisen tehdasmuurin varjossa.. Seurailen jokea, juoksen takaisin. Tyttöjä kävellen ja polkupyörillä matkalla töihin. Otan kuvia klo 8:05. Juoksen autoasemalle. Bussi on suljettu. Kierrän kirkkoa, joka on komea, uljas, ylväs. Bussi kaartaa laituriin (tolpalle). Yksi nainen ostaa lipun Jokioisiin. Kuskit juttelevat tavarasäiliön pielessä yliaikaa. Aurinko paahtaa.

***

Ajan kesällä 1998 kapearaidejunalla Humppilasta Jokioisiin, josta kävelen "9 km" Forssaan, klo 13:25 alkaen, aikoen jopa 14:45 lähtevään bussiin. Kävelen transsissa suoraa jalankulkuväylää, juoksen alamäet. Onkin uusi tie, joka ei näy vuoden 1995 GT-kartallani, oikoo raviradan lounaispuolelta. Turku-Hml ja Pori-Hki -teiden alitse. "Forssa" 14:25...kirkontorni ja savupiippu näkyvät koillisessa. Epäröin sillan ja vanhojen punatiilitehtaiden luona (niissä on nyt kirjasto ja museo), en ylitäkään siltaa vaan käännyn.

Klo 14:48 löydän kylpylä Vesihelmen, joka on suljettu 15.-30.8.98. Valokuvaan arkkitehtuuria ikkunoiden läpi. Näen kartasta vinosti ikkunan kautta, että "keskusta" onkin joen toisella puolella. Rantapuisto on idyllinen. Jätän romppumainokseni kirjastoon. "Teatteri" suojeluskunta torin laidalla. Sateen vuoksi en kuvaa. Joutsenlampi siltoineen.

Saavun bussille klo 16 ja se lähtee 16:10. Istun perälle rouvan viereen. Rahastaja ottaa 120 km:n lipun. Luen raumalaista sanomalehteä "Länsi-Suomea". Hki-Munkkiniemi klo 17:30, linjuriasema 17:50. Lasken kävelleeni 20 km, josta Humppilassa 5 km, ja Jokioinen- Forssa 13,5 km.

FORSSA 19 k 53,8 Per. 1923, Kaup.1964
K: Uusgoottilainen punatiilikirkko 1918 Josef Stenbäck
K: Lasimaalaukset E. Ehrström
K: Koijärven puukirkko 1922 M. Kallio
K: Alttaritaulu Elias Muukka.
M: Lounais-Hämeen museo, Wahreninkatu 12
M: Luonnonhistoriallinen museo
M: Ronttismäen tehtaalaismuseo, II linja, Kalliomäki
M: Forssan museo, Uittotie 2
M: Sähköveturi muistona Forssa-Jokioinen-yksityisrautatiestä (1899)
P: Forssan puoluekokouksen (1903) 70-v. muistomerkki, H. Häiväoja
P: A.W. Wahrenin patsas, Walter Runeberg (Wahrenin kehruutehdas 1847-)
P: 'Kehrääjätyttö' Viljo Savikurki, Ankkalampi
P: 'Istuva tyttö' A. Veuro
V: Loimijoki, lintujärvi Koijärvi
H: Emäpitäjä: Tammela, josta erotettu v. 1923 alusta

28. EVIJÄRVI

Asukkaita 3 tuhatta (4246 vuonna 1960), EU-kannatus 28,6 % (1994)

Miksi? Limsamuseo?

Milloin? (*3) En ole vielä käynyt! Lähimpänä Lappajärvi ja Pedersöre.

EVIJÄRVI 3 28,6 Per. 1867
K: Kirkko 1759 Antti Hakola, kunnostus 1887 Heikki Kuorikoski
M: Väinöntalo, Järviseudun museo, Suomen suurin talonpoikaismuseo, 22 rak.
M: Limonaadimuseo, ent. Kasken Limunaatitehdas
R: Ruurikkalan kartano
P: 'Uittomies'
L: Valmosanneva, suojeltu keidassuo, Evijärven lintutorni
E: Tähtitorni
V: Evijärvi, Välijoki

27. EURAJOKI

Asukkaita 6 tuhatta (5770 vuonna 1960), EU-kannatus 40,8 % (1994)

Miksi? Olkiluodon ydinvoimala?

Milloin? Keskiviikkona 17.7.2013

Bussi Raumalta Eurajoen suuntaan (Poriin) oli ajoissa laiturissa jä lähti heti klo 13:15. Pysähtynyt rekka jouduttiin matkan varrella ohittamaan ahtaassa paikassa, vasemmalla sivulla kaide.

Eurajoen taajamassa (valtatieltä 8 käännös oikealle itään) klo 13:30 tai 13:33 kirkko tuli vastaan heti. Kaksi vanhaa rouvaa pohti ääneen: "Pitää painaa, jos kukaan muu ei!" Jäimme kirkon pysäkille, jossa bussiin jonotti 4 uutta matkustajaa.

Naiset ylittivät kadun pohjoiseen hautausmaalle, mutta minä lähdin etelään pikkutien siltaa yli joen, Eurajoen. Jokivartta seuraili etelässä itään Ketunpesäntie, jonka varrella kauempana aidattua puutarhaa. Kaukana etelässä häämötti Space Needle -mallinen vesitorni.

Tylsännäköinen keltainen puinen ristikirkko oli 210 vuotta vanha, ympärillään hautausmaa. Ovi ei ollut avoinna, koska tiekirkko toimi tänä kesänä Irjanteella. Kirkkopuisto oli Eurajoen keskustaajaman keidas, jota ympäröivät isot rumat marketit (ostin jäätelötuutin) ja kerrostalojen rakennustyömaat. Muutama asuinkerrostalo ja vanhoja isoja öky-maalaistaloja.

Bussipysäkillä klo 14:30 odotti pariskunta, jolla oli muovikasseja jokaiselle kädelle, ja pari muutakin matkustajaa. Bussin etupenkillä jutteli kuljettajan kanssa syyrialaismies: "Suomessa helppo ajaa, tasaiset tiet." "Oletko käynyt Porissa?" "Autolla." Kuljettaja kertoi ajaneensa bussia 16 kk ja sitä ennen kuljetusliikkeessä, jolla oli 15'000 työntekijää kaikkialla maailmassa.

Kaunis kylä IRJANNE reitin varrella (klo 14:38). Hieno kaarteleva kylätie, viehättävä miljöö. Huomaan puiset museorakennukset, mutta en kirkkoa, se taitaa ollakin koillisempana, ei aivan ajoreitin varrella. Irjanteella kannattaisi turistin pysähtyä eikä Eurajoen kirkolla. Seuraan ajoreittiä kartaltani.

Naapurikuntaan Luvialle saavutaan klo 14:55. Valtatieltä 8 käännytään luoteeseen kirkonkylälle menevälle tielle...

***

Eurajoen käyntipäivän aikataulu:
Huittinen 15 min, kävelyä n. 0,5 km.
Lappi TL UUSI kaksi tuntia n. klo 10-12, kävelyä n. 9 km.
Rauma yksi tunti 12:15-13:15 kävelyä n. 3 km.
Eurajoki UUSI yksi tunti 13:30-14:30 kävelyä n. 3 km.
Luvia UUSI yksi tunti n. 15-16, kävelyä n. 4 km.
Pori 40 min 16:20-17, kävelyä n. 2 km.
Harjavalta yksi tunti 17:30-18:30, kävelyä n. 2 km.

***

EURAJOKI 6 40,8 Per. 1869 (r. Euraåminne)
K: Puinen ristikirkko 1803 Yleinen intendenttivirasto
K: Irjanteen kyläkirkko 1731 Kaarle Jaakonpoika Killainen
K: Irjanteen barokkikellotapuli 1758 rkm. Ravonius
M: Kotiseutu-, maatalous- ja asemuseo, lainamakasiini 1833, Irjanne
R: Vreghdenborch, Linnamaan muinaislinnoitus 1360, Väkkäränperä
R: Vuojoen kartanolinna, empire-päärak. 1836 C.L. Engel, vanhainkoti
R: Olkiluodon ydinvoimalaitokset, vierailukeskus
R: Kunnanvirasto 1989 Erkka Ruusunen
P: Sankaripatsas 1951 I. Paatela, kk.
P: Hevospuomi "Suurkiitokse sinnikkäl... Eorjoe heosel", Irjanne
P: Åke Tottin muistokivi, Irjanne
V: Eurajoki, Luvanjoki, Lapinjoki
H: Eurajoen srk mainitaan aikakirjoissa jo v. 1344

26. EURA

Asukkaita 9 tuhatta (6675 vuonna 1960), EU-kannatus 49,4 % (1994)

Miksi? Kauttua, ruukki, Alvar Aallon terassitalo

Milloin? Torstaina 17.7.1997

Nakkilan tienhaarassa klo 12:35 nousin Turkuun menevään bussiin, jossa oli rahastaja. Annoin 50 km:n bussilomalipukkeen Euran Kauttuaan, jonne oli 33 km. Kauttua oli nopea läpiajopaikka ja ajoin ohi 1,5 km, ennen kuin olin varma, ettei vakiopysähdystä tulisi. Ryntäsin etuovelle ja bussi seisautti ylimääräisen kerran päästääkseen minut ulos, klo 13:30. Palailin kävellen.

Opaskartassa näkyi Alvar Aallon tie Ruukkialueella. Ja Timmintie. Löysin "Tipulan", asuntolan yksinäisille naistyöläisille sekä valkean, hauskasti rinteeseen sijoitetun terassitalon, ja vielä Aallon saunan. Kuvasin Aallon arkkitehtuuriromppua varten näinä kiireisinä kesäpäivinä, huidellen ympäri Suomea. Palasin toista tietä ja löysin linja-autoaseman. Olin myöhässä 2-3 minuuttia bussilta, mutta bussikin tuli myöhässä 15:35. Olin Kauttualla 2 tuntia, jatkoin Raumalle.

EURA 9 49,4 Per. 1866
K: Harmaakivikirkko 1898 Josef Stenbäck, tiilitorni ja -päädyt
K: Alttaritaulu 'Kristuksen ylösnousemus' 1899 A. Såltin
K: Hinnerjoen puukirkko 1755, siirretty 1799
K: Lasimaalaus Ristiinnaulittu, I. Launis
K: Honkilahden puukirkko 1759 J.S. Rothovius
K: Sipulihuippuinen barokkitapuli
M: Hinnerjoen kotiseutumuseo
M: Valon museo, maatalousmuseo
M: Kauttuan Ruukinpuisto, tehdasmiljöö, museo
M: Suontaustan ja Kruusin yksityismuseot
R: Pitäjänmakasiini 1838 P.J. Gylich
R: Kauttuan linnavuorella vanhan linnan rauniot
R: Kauttuan terassitalo 1940 Alvar Aalto
R: Kauttuan naisten asuntola 1943 ja sauna 1946 Alvar Aalto
R: Euran Pirtti, 'Suomen komein' nuorisoseurantalo 1908
L: Euran käräjämäki, 12 kiveä tuomarinympyrässä
L: Luisterin muinaislöytöalue, muinaispuisto
V: Honkilahdella lintujärvi Koskeljärvi
V: Pyhäjärvi, Eurajoki