torstai 9. syyskuuta 2010

444. Viiala, Kylmäkoski, Kalvola

Syyskuun kolme bongausta Toijalan takana, sivussa ja edessä.

Lauantaina 4.9.2010 sää tuntui kolealta kävellessäni kahdeksan maissa Pasilan asemalle. Aurinko pilkotti vain pieniä hetkiä harmaiden pilvien takaa. Satanut ei kuitenkaan. Iltapäiväksi lämpeni ainakin 14 asteeseen.

Ajoin Pasilasta Viialaan taajamajunalla "H" klo 9:24 - 11:04. Lippu maksoi 19 euroa.

Viialasta ainoa mielikuvani junan ikkunasta on ollut tiilimuuriteollisuus korkeine punatiilisine piippuineen. Tehdaslaitos (Schauman Wood?) lieneekin vasta aseman pohjoispuolella. Näin savupiipun metsän puiden ylitse.

Juna-asema oli melkoinen anti-elämys. Asemalaituri, heinikkoa, joutomaata. Pohjoispäästä asvaltoitu kävelytie autotielle, tunneliin, radan ali, länsipuolelle. Muitakin matkustajia jäi, pieni koira isäntineen, keski-ikäinen paikallinen pariskunta, pari nuorta naista. Vilkasta matkustamista?

Radan länsipuolella jatkui joutomaa ja pusikko, vain jokin talo pilkotti etäämpänä. Kas, moderni keltatiilinen kirjastopalatsi seisoi yksinäisyydessään radan ja ryteikön jälkeen ensimmäisenä rakennuksena. Sivuovi eteishalliin radan puolelta, ei tarvinnut kiertää talon ympäri. Avoinna to-pe-la 10-15, mutta ma-ti-ke 12-19. Palautusluukku. Wc. Näyttelyhuone. Lehtisali. Kirjahyllysali.

Kirjasto on pienen kunnan kulttuuripalatsi (kuin kirkko ennen). Siisti, valoisa, runsaskirjainen. Lastenhyllyiltä tarkistin, ettei Buckeridgen Jenningsejä 1960-luvulta valitettavasti ollut enää esillä (kuten Parkanossa). Pistäydyin internetissä.

Asiakkaina klo 11:11 oli kaksi alakoulutyttöä sekä lapsiperhe tutkimassa poistokirjoja. Tusinan valikoima L. Ron Hubbardin skientologisia (hum)bookeja hämmästytti perheenäitiä lupauksella "Ikuiseen terveyteen". Lapsia hillittiin: "Ei kovin resuja kuvakirjoja kannata ostaa".

Kokoelman erikoisuuksia oli tuhatsivuinen värikuvateos, jonka sivuilla noin 8000 omakotitaloa alueelta "Valkeakoski, Toijala, Viiala." Kuvatekstejä taloista tyyliin: "Nyk. asukkaat autoilija Kari ja siistijä Tiina Mäkinen. Kari osti talon 1986. Edellinen omistaja rakensi 1979..." Asukkaat siis haastateltu? Millä hinnalla kirjaa on myyty ja montako kappaletta käynyt kaupaksi?

Kirkon (vuodelta 1949) poikkesin katsomassa. Blondi teinityttö odotteli portilla, ehkei minua.

Ainoa pääkatu vei etelään Viialan keskustan liikenneympytään, jossa neljän tien kulmissa liikerakennukset: 1) K-Market, 2) S-Market, 3) Siwa-Market, 4) "Seurahuone" - komeimpana luoteessa kolmikerroksinen vaalea hotelli (huoneet 55 eur/1hh, 75 eur/2hh, 105 eur/3hh, 135 eur/4hh, kertoi pieni kyltti ovipielessä).

Pääkadun liikemakasiinin rivistöstä erottui "Herkkukeidas: lihaa, kalaa, salaatteja", menneen ajan kaakelisten lihakauppojen tai kauppahallien tyyliin.

Ratavarren ryteikköön luvattiin rakentaa kaksi 6-kerroksista asuintaloa, seudun pilvenpiirtäjät. Viiala oli 2-kerrostalojen kylä, muutama 3-krs, jopa 4-krs-talokin. "Asematie", "Rientotie", "Kunnankuja", osoitteita.

Pientalon toisen kerroksen ikkunassa mainostettiin yhä "Lääkintävoimistelua". Kaupungissa sellainen olisi ollut "Fysioterapiaa" jo kauan. Ihmettelen kotimaisten taajamien eksoottisuutta siinä kuin kreetalaisen kylän.

Kävelin etelään, omakotialueita, teollisuusrakennus. Käännyin oikealle tavoitellakseni pääteitä Kylmäkoskelle, ohi vanhainkodin. Havainnoin kunnan palveluita. Kiiruhdin liiankin nopeasti ulos keskustasta. Tunti lisäaikaa, niin olisin nähnyt kaiken.

Päätietä länteen, valtatietä etelään, tien laitaa. Joitakin kävelyteitä lähti peltojen halki, mutta en uskaltanut oikoa, etten päätyisi umpikujiin, ja aivan oikein, en nähnyt niiden toisten päiden saavuttavan koskaan valtatietä.

***

Kävelin Viialasta Kylmäkoskelle noin klo 12:30 - 14:30. "Kylmäkoski 6 km. Viiala 2 km" luki piankin maantien varressa lupaavasti, mutta kävellen jouduinkin pitemmille kiertoteille.

Karttakirjani GT-Tiekartasto oli vuodelta 1995, 2. painos. Tiet muuttuvat.

Oikealla lännessä olin huomaavinani entistä asfalttitien pohjaa, mutta en ajatellut pitemmälle. Nykyinen tie tuli eritasoristeyksen ylikukusillalle. Alla kulki "9-tie" Tampere - Turku, joka näytti mahdottomalta ja jopa kielletyltäkin kävellä vieruksia pitkin.

Sillalla oli jalkakäytävä, mutta suuntana "Sontula". Jatkoin yhä 500 metriä eteenpäin, kunnes tajusin kartan ja kompassin avulla oikovani Jalantijärven pohjoispuolta kaakkoon Toijalaan niin että Kylmäkoski lounaassa jäisi sivuun. Aurinko oli pilvessä, suuntavaistoni oli sekaisin tien kaarteista, vain kompassi pelasti.

Palasin Jalantijärven luoteispäähän ja lähdin kokeilemaan pikkutietä "Järviöön". Päädyin aivan sopivasti "9-tietä" seurailevalle kävelytielle. Mitään opasteita kävelijöille ei ollut, muttei kaiketi tarvitakaan, koska lauantainakin olin ainoa kävelijä! Ja minähän harrastan urbaanisuunnistusta. Pitäisikö siitä liian helppoa tehdä?

Kävelytien loputtua näytti olevan pakko kiertää lenkki itään myötäpäivään Tipurin niemen kautta. Siellä vastaan tuli keskiaikaisten linnojen moderni vastine: jylhä valkoinen vartioitu tiilimuurinen linnake. Korkeine muureineen ja edeltävine teräsvekkoaitoineen. Oleskelukieltoineen. Kaipa tietä sai edes ohitse kulkea?

Kylmäkosken vankila kohosi niemellä vasemmalla siis. Oli kohta hassua kävellä reppuineen Tipurista pois ihmisten ilmoille autoteille, aivan kuin joku vankilasta päässyt asiakas? Mietin katsoivatko ohi ajavat paikalliset autoilijat sillä silmällä Tipurista pois astelevia?

Kylmäkoski 3 km... En ollut edennyt paljon pitkään aikaan, mutta nyt alitin 9-tien länsipuolelle. Ensin tuli vastaani hautausmaa ja sen eteläpäässä kirkonmäki. Helinin tiilikirkko vuodelta 1900 oli mainio tummatiilinen pitkänomainen makasiini, kuin Helsingissä Kaartin maneesi. "Kylmäkosken kappeliseurakunta" mainosti tolpassaan myös Toijalan ja Viialan kirkkoja.

Seuraavaksi vastaani tuli Kumeran harmaa teollisuushalli kirkonkylän tien varrella. Toimistonurkka oli erikoisella tavalla vihreä. Kohta poikkesin sivutienpätkälle, joka vei peruskoulun ala-asteelle, kirjastoon (kiinni lauantaina) sekä terveyskeskukselle.

Sitten Tarpianjoki alitti päätien ja vasemmalla idässä näkyikin mainio, pieni, vilkas, pirteä koski, Kylmäkoski! Samalla tapahtui nousu mäelle, kummulle, josta näkyi ensin kauppatalo, K-Extra sekasikiöisessä talossa. Perinteinen kaksikerroksinen harjakattotalo, johon oli tökerösti liitetty matala yksikerroksinen halliosa. Tienristeyksen takaa näkyi toinen tasakattoinen liikehalli, jonka katolla oli julkinen kello sekä lämpömittari: 14 astetta.

Piirsin näkymän, se oli tarpeeksi erikoinen! On ihan huippuhetki tulla paikalle jonka haluaa piirtää!

Kylmäkosken keskus: kolmen pienen tien (ja lisäksi yhden kävelytien) risteyksen saarekkeen keskellä oli vanhan kirkon sijaintipaikka (muistolaatta), kummun korkein kohta. Sivuilla jo mainitut liikerakennukset. Ruokakauppa oli auki vain klo 10-18, la 10-14, mutta tuloaikani oli jo 14:30.

Osuuspankin kello näytti katolla vain 13:30 - se oli jäänyt talviaikaan, kun pankki oli "yhdistetty Toijalan konttoriin tammikuussa". "Myös pankkiautomaatti on poistettu". "Asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään, tilinumerot säilyvät" luvattiin näyteikkunassa. - Paitsi että asiakkaiden pitää alkaa kävellä 12 km Toijalaan ja saman verran takaisin päästäkseen pankkiasioilleen! Muistelen, että Kylmäkoskella ryöstettiin joskus takavuosina pankki, olipa kai niin syrjäinen paikkakunta.

Uutta käyttöä pankin huoneistolle ei ollut löytynyt. Vieressä oli suljettuna ruokapaikka, viereisessä perinnetalossa oli kiinni toinen vastaava, pubi ja kebabi. Olin mäellä ainoa kulkija. Ei kun yksi vanhus sauvakäveli lenkillä.

Keskusristeyksen neljännellä sivulla kaakossa oli pitkä L-muotoinen yksikerroksinen kunnantalo vuodelta 1966. Tasakattotalo, jonka seinämuurit oli muurattu liuskekivistä! joilla puutarhojen kävelypolkuja yleensä kivetään. Kapea nauhaikkuna valaisi katonrajassa. Ovien vieressä kohosi iso ikkuna lattiasta kattoon. Sen takaa näkyi rivi irtotuoleja odottaville asiakkaille.

Olipa mainio pieni kunta! Olin suppealla alueella nähnyt kaiken julkisen Kylmäkoskelta!

Turku-Tampere -tien alitse vei bussipysäkkikatosten kohdalla kävelytie maantielle kohti Sotkian kylää ja Toijalaa. Lähdin sille tielle. Välillä näin kauniita näköaloja Jalantijärvelle. Piipahdin metsässäkin asioilla.

Sotkialla (7 km myöhemmin) piristi junarata Toijala-Turku. Tiivis kylä. Pari junaakin näin, mutta useampia kuulin. Talotehtaiden tuotteita pystytettiin teiden varsille. Lehmiä, lampaita, koiria, kissoja ja hevosia näin ja kuulin. Pari lehmää ja pari hevosta kiinnostuivat minusta ja seurasivat hetken mukanani aitojensa ja sähköpaimentensa takana. Kesy oravakin kävi kerjäämässä minulta Kylmäkoskella.

Hiekkateiden pitkien tarpomisten jälkeen saavuin vihdoin Toijalan kulmille. Korkeita kerrostaloja näkyi ensin puiden ylitse. Asfaltoitu pientaloalueen Orapihlajantie oli nimenä minulle muistuma lapsuuteni Haagasta, joten valitsin sen. Vanha puukirkon torni tuli hauskasti näkyviin kerrostalon katon yläpuolelta. Olin toivonut aikaa tutustua Toijalaan, mutta jäi vain puoli tuntia, jos aioin edes junalla ehtiä vielä Iittalaan. Toijalan liikekadut eivät tuntuneet ulottuvan hiljaiselle juna-asemalle asti. Odotushalli, mutta ei lipunmyyntiä. Kolme ihmistä nousi junaan klo 18:00 laiturilta kolme.

***

Matkustin 9 minuuttia Iittalaan, yhden pysäkinvälin verran, klo 18 - 18:09. Konduktööri saapui kolmen minuutin kuluttua. Matkalippuni hinta oli 3,20 euroa.

Iittala oli samalla tavalla näkymätön asema kuin Viiala aamupäivällä, ei minkäänlaista asemarakennusta, kunhan vain junalaituri ja alikulkukäytävä radan alitse. Puita, metsää, pensaikkoa ja ruohikkoa ympärillä.

Kävelin ensin kohti itää, sillä aioin Päijänteen rannalle, mutta matka olikin liian pitkä 2 tunnin käynnille. Mutkittelin pikkuteitä sekä autoilijoiden päätietä 2 km Tampereen moottoritien ylittävälle sillalle, jolta vielä 2 km olisi tullut Heinuun tai Päijänteen rantaan. Pikavuorojen pysäkit. Alitse vanhan valtatien ja ohitse "Kivipubin" palasin pari kilometriä suoraan keskustaan, jota radan länsipuolella merkitsivät Osuuspankki, S-Market ja Siwa.

Sitten kävelin 2 km Kalvolan kirkolle länteen-pohjoiseen. Ohitin Iittalan Lasikeskuksen näyteikkunoineen ja karttoineen, Kultasuklaan, keltaisen museon - Naivistien näyttelytalon, sekä keltaisen valtavan vanhan koulurakennuksen möhkäleen, jossa 4 kerrosta mäellä. Yhteen kulmaan oli ympätty moderni tumma auditoriosiipi. Kolme koirien ulkoiluttajaa käveli vastaani. Pari nuorta vietti meluisaa aikaa Lasikeskuksen pihalla.

Kalvolan kirkko oli Ilmari Launiksen töitä vuodelta 1921, seinät harmaista lohkotuista kivenjärkäleistä (n. 1 metri x 50 cm), toiset särmät sileämpia, toiset karkeammin lohkottuja - varsinkin pyöristyvät kulmapalat. Kirkko oli kuusiaidan takana piilossa, mutta torni näkyi etäälle. Viereisellä tontilla oli ruma kotiseutumuseo viljamakasiinissa, mutta "Suljettu". Vuoden 1918 muistomerkkipaateen oli listattu kuolonuhreja 6+6+7 kolmelle sivulle.

Palasin asemalle ohi Lasitehtaan sekä remontissa olleen kirjakaupparakennuksen, joka näytti rapistuvalta vielä kaksi päivää ennen luvattua uutta avautumista maanantaina 6.9.

Iittala-City kiehui elämää klo 18:09 ja 20:09. Ekalla kerralla junapysäkin nurkilla pyöri noin 8 nuoren 12-15-v. teinitytön lauma pärpättämässä keskenään, kuluttamassa vapaa-aikaansa. Henkilöjuna eli taajamajuna pysähtyy 2-3 tunnin välein, sekö ainoa tapahtuma Iittalan illassa tai viikonlopussa? Kuin laivan saapuminen satamaan jossakin rannikolla.

Klo 20 saapui asemalle 6 pärinäpoikaa mopoineen, ajelivat edestakaisin kävelytunnelin läpi ja odottelivat junan saapumista klo 20:09. Tapahtuisiko kenties silloin jotakin Iittala-Cityssä? Junapysäkin sadekatos ui pikaruoan pakkausroskissa ja oli ehkä Iittalan ellei koko Hämeen roskaisin paikka.

Olin ainoa junaan nousija, eikä kukaan jäänytkään junasta. Vaikka pari henkilöautoakin käväisi aseman parkkipaikalla päivystämässä.

Ostin junalipun Helsinkiin, Pitäjänmäelle, hintaan 16,80 euroa. Pääradan varrella ehdoton huippukohta pohjoisesta palatessa on Hämeen linnan tuleminen näkyviin lännessä - kun linna näkyy pitkään Vanajaveden yli, kaksi torniakin etualalla. (Toki Olavinlinna Kyrönsalmen rautatiesillalta on komein ja Turunlinna kakkonen.)

Tunsin kokeneeni Iittalan/Kalvolan, vaikken sisälle päässytkään illalla minnekään. (Grillikioski olisi ollut auki klo 21 asti.) Tunnen Iittalan asemakaavan, kunnan näyttävimmän rakennetun kulttuurimaiseman. Samoin tunteja aiemmin koin Kylmäkosken! Näin kaiken - paitsi eräitä luonnonnähtävyyksiä, kuten "Laonnut vuori". Viialastakin näin melkein kaiken. Mittapuullani oikein onnistunut retkipäivä. Kävellyksi tuli yhteensä 40-43 km. Tällaisia retkiä voin tehdä vain yksin.

torstai 22. heinäkuuta 2010

443. ÄÄNEKOSKI

Asukkaita 13 tuhatta (7559+3031 mlk. v. 1964), EU-kannatus 44,7 % (1994)

(Suolahti ja Sumiainen yhdistettiin Äänekoskeen v. 2007, Konginkangas 1993)

Miksi? Siltojen kaupunki.

Milloin? Lauantaina 28.8.1993

Lähdin Iisalmesta klo 11:30 T. Makkosen linja-autolla kohti Pielavettä, Viitasaarta ja Äänekoskea. Bussi ajoi Jyväskylään, minä Äänekoskelle asti. Pielavedelle jäivät puhelias olutsieppo ja hiljaiseksi uinahtanut kaverinsa Sepi.

Viitasaarella tein pikalenkin ulkona. Rannassa oli Porthanin patsas. Kauppapalatseja kuten kaikkialla. Ison liikekylän tuntua. Kunnantalo.

Bussissa kuulin opiskelijatyttöjen juttuja takaani. Edessäni istui lauantai-lapsi sarjakuvineen ja limuineen.

ÄÄNEKOSKI. Keskusta oli ylempänä mutkan takana tai portaita ja junaradan yli. Työväenopisto, elokuvia. Jokeri-kauppa. Etsin kirkon. Koulujen välistä. Mustatakkeja. Hautausmaa, joenrantaa, puistoa. Siltaranta? Silta. Teollisuusalue. Pyörin kaupoissa - marketeissa. Hullu pari tuli vastaan alkoholistiparantolan tiellä, nainen kerjäsi rahaa.

En saanut selvää Suolahden aikatauluista. Myöhästyin ensimmäisestä Jyväskylään menevästä bussista, kun palautin litran pulloa kauppaan. Automaatti ei antanut siitä rahaa, ostin 2 kpl 1,70 markan xylitol-purukumeja.

Jyväskylässä kävelin harjun yli kohti Kortepohjaa. Olikohan portaita pari sataa? Vein espoolaisen paikallislehteni Länsiväylän "Länsiväylä" -nimiseen kauppakeskukseen. Kiertäen löysin Taitoniekantielle, 9 C 7xx... Ei nimeä, valo ikkunassa, 7. kerros eteläpäässä sekä varaportaat alas, jossa ovia, tuoleja, tupakkapaikka jollakulla ja toisen kielto sellaiselle. Keskitornissa kaksi hissiä ja sohvia. Istuin portaassa pitkään. Laitoin kortin Minnalle. Busseja 21, 22, 23:10. Uusia taloja rakennettiin.

Kävelin puoli yhdestä yhteen Jyväskylän keskustaan. Idyllistä vain! Jengiä pyöri linja-autoaseman ympäristössä.

Kello 1:30 saapui bussi Rovaniemeltä. Useita matkustajia kyytiin Jyväskylästä. Joku tyttö oli varannutkin paikkani numero 30. Vantaan lentoasemalle, kuten minäkin.

Kuljettaja-rahastaja huomautti tarjoamastani Bussilomalipun 250 km:stä: "280 km, mutta tuokin riittää, ne 10 km:n laput on niin vähäarvoisia!"

Videoelokuva oli tarjolla, valot sammutettiin, kuljettaja lupasi herätyksen. Näin matkalla Vaajakosken, mutta nukahdin ohi Heinolan. Vierustoverini vaihtui Lahdessa.

Jäin Vantaan lentoasemalle klo 5:30 ja katselin pitkästä aikaa paikkoja. Lentoon lähteviä vilisi. Ressu Redfordin näköinen kaveri oli sanojensa mukaan "ihan pihalla" bussinsa hakemisessa. Etsin hänelle 6:07 -bussin Tiksuun, jossa hänellä oli kuulemma kavereita. Kävelin itse kotimaan terminaaliin ja takaisin. Kotimaan odottajia nukkui penkeillä. Vasta klo 7:05 lähdin bussilla Helsinkiin ja 8:00 Espooseen. Univelka väsytti.

ÄÄNEKOSKI 13 k 44,7 Per. 1912, Kaup.1973
K: Punatiilikirkko 1973 Erkki Kantola
K: Konginkankaan ristikirkko 1866 Lauri Heikki Kuorikoski
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' Alexandra Såltin
K: Komelinniemen kesäkirkko, seinähirret viljamakasiinista
K: Hietaman kyläkirkko 1997 Timo Suomalainen
M: Kaupunginmuseo
M: Liimattalan taidekoti
R: Käpykolo, Käpylinna, elokuvaohjaaja Mikko Niskasen talo
R: Pukkimäen puutaloalue 1920-, Markkamäen asuntoalue 1950-luku
R: Hiskinmäki 1890, keskustan vanhin rakennus
P: Kaatuneiden muistomerkki, Jooseppi Manninen, kirkkotarha
P: Venäläiskivi, Suomen sodan 1808 muistomerkki Koiviston kylässä
P: Kaupungintalon (1986) julkisivureliefi 'Kasvu' Veikko Hirvimäki
L: Kapeenkosken maisema ja museokylä
L: Koiviston museotie
N: Äänemäki 190 m, Tärttämäki 188 m, Markkamäki, Matilanvirran silta
V: Äänejärvi, Kuhnamo, Keitele

442. ÄHTÄRI

Asukkaita 7 tuhatta (8535 vuonna 1964), EU-kannatus 44,6 % (1994)

Miksi? Eläinpuisto

Milloin? Sunnuntaina 1.9.1996

Lähdin kotoa Soukan bussilla klo 1 yöllä. Bussiin tuli toinen matkustaja Hannuksesta. Helsingin linja-autoasemalla odotti V. Alamäen bussi lähtöä klo 1:30. Matkustajiksi vain minä sekä Lahteen-menijä, joka pyysi herättämään, ettei nuku ohi. Minä aioin 280 km Jyväskylään. Ystävällinen nuori oululainen maalaiskuski venytteli lähtöä 1:35 asti, jos vaikka joku tulisi myöhässä, mutta sitten hitaasti vieritti kulkuvälineen liikkeelle.

Vantaan lentoasemalta klo 1:55 - 2:15 tuli lauma matkalaukku-ihmisiä! Paljon opiskelijalippuja. Englannin kieltä. "Jyväskylä, please!" "Jyväskyläänhän minäkin" venytteli pukumies edessäni. "Ouluun opiskelemaan", vaalea tyttö oikealla. Istuin puolivälissä. Jyväskylään maksoi 171 markkaa tavallinen ja Ouluun 174 markkaa opiskelija. Joltakulta puuttui meno-paluun paluulippu: "Menobussin kuljettaja on ottanut. Oli vielä eri yhtiö..." "Mun täytyy miettiä", sanoi kuski. Palatessaan perältä laskutti. Jokainen bussin rivi tuli varatuksi ainakin puoliksi.

Seurasi kuulutuspuhe: "Aikataulua muutettu 1.9. alkaen: Jyväskylässä pysähdytään 5:45 - 6:15, aiemmin vasta 5:55, sillä Leivonmäellä ei enää käydä! Kuulokkeita saa 20 markan panttia vastaan. Niistä saa myös videon äänen. Huopia ja tyynyjä on ylälokeroissa. Kahvia on saatavissa automaatista ja kylmiä juomia edestä. Ja kuljettaja oli Vanhamäki."

Elokuvassa Shack II klo 2:20 - 3:55 Dan Aykroid oli palkkamurhaaja, joka ampui myrkkynuolen omaan takapuoleensa. Golfkilpailussa rotta vei palloja. Lahteen tultiin klo 3:30. Heinolan sillat ja linja-autoasema herättivät muistoja.

Jyväskylässä pisaroi ja alkoi sataa. Kävelin pohjoiseen, harjun itäpuolta. Amis. Kirpputorin kauppiaita jo autoissaan. Asemalla tutkin aikataulut. Bussi 7:15 Ähtäriin ma-pe, klo 8:00 su Petäjävesi - Keuruu. Sade hiljeni, kun (se) Alamäen bussi ajoi katokseni ohi klo 6:20. Kävelin alas rautatieasemalle. Uuskivaa arkkitehtuuria, monta Forumia, kävelykatuja, torilla suihkulähde. R-kioskilla puhelinluettelo, karttoja. Tavaraa tuotiin kioskiin. Suomalaisen Kirjakaupan edestä Jyväskylän Citylehti. Mäkeä ylös eri reittiä.

Keuruulle 60 km bussilla. Blondi mustasukka- ja minihametyttö Petäjävedelle, joitakuita kohti Tamperetta. Luin Aamulehden. Paavo Väyrynen täytti 50 vuotta. Mäkiä ja järviä, Unescon listaama Petäjäveden kirkko.

Keuruulla klo 8:55 - 11:25. Ensin bussin kiertoajelu! Koulukeskittymä, urheilukenttä, posti, poliisi, kaupungintalo (kirjasto). Kävelin molemmille kirkoille, aioin mahtavaan uuteen tiiliseenkin ennen sunnuntain klo 10 jumalanpalvelusta. Vanhemman pyhäkön eteen ajoi tilausbussi eläkeläisiä (15 henkeä), jotka veivät kukkia karjalaisten haudoille ja menivät sitten kirkkoon, minä perässä, kuuntelemaan oppaan selostusta kattomaalauksista ja häpeäpenkeistä. Aviorikoksesta naiselle annettiin kolmatta astetta sisällä, mies joutui kirkon kattoa tervaamaan. Pihalla oli 20-metrinen kirkkovene, 80 soutajaa (isommissa jopa 120). Taulussa nähtiin vain miehiä taivaassa, kaikki naiset ja kaksi miestä olivat helvetissä.

Kello 9:55 väkeä virtasi uuteen kirkkoon ja kellot soivat. Jänistin ovelta. Menin rantapolulle (märkiä penkkejä), söin pari lihapiirakkaa. Vettä oli mukanani 1,5 litraa. Vein mainoksia kirjakauppaan, kirjastoon ja torin ilmoitustaululle. Blondi Hanna Ilkka lauloi viereisessä ilmoituksessa. Linja-autoasema oli funkista? Sillalle näkyivät Finnforestin tehtaat, laivarantaan Elias Lönnrot, siipirataslaiva kuin Mississippijoelta.

Rautatieasemalta ostin 30 markalla junalipun Ähtärin eläinpuistoon. Väkeä kertyi, opiskelijat liikkeellä, erityisesti tytöt. Huomautin konduktöörille Eläinpuiston pysäkistä (pyydettäessä pysähdytään). "Pannaan rasti", hän sanoi. Olin ainoa joka jäi 'Eläinpuistossa' junasta klo 12:25.

ÄHTÄRI. 'Villin Lännen kylä' oli pohjoispuolella. Tienviitassa "Ähtäri 7 km". Etelään 1,5 km uutta asfalttia. Pysäköintialueita. Mini-Suomi. Huvipuistojunat asemallaan. Lopulta klo 12:50 löytyi eläinpuiston lipunmyynti. Sesonkina 55 mk, nyt 40 markkaa. Myymälä oli suljettu. Autoperheitä.

Ryhdyin kiertämään 3 kilometrin eläinpolkua. Havumetsää, sitten metsäkauriin ja kuusipeuran aitaukset. Lapsiperheet ohittivat minut. Videoin myös ahman, saukon, poron, visentin, villisian, kuusi pöllölajia. kurjen, ilveksen, majavan, metson, teeren, riekon, peltopyyn, joutsenen, kanadanhanhen, hirven, muflonin, valkohäntäpeuran ja jäniksen.

Sudet nuolivat jonkun miehen kengänpohjaa. Karhut olivat kuin Korkeasaaresta. Hopeakettu ja tavallinen kettu tappelivat lasten heittämistä mustikoista. Kärpät juoksentelivat pimeässä.

Poistuin pyöröovi-ritiläisestä uloskäynnistä klo 15:35 (aukioloaika 10 - 16). Olin ollut varttia vaille viisi tuntia, olisin viihtynyt kauemminkin, mutta yritin ehtiä Ähtärin keskustaan Virtain-bussille klo 16:40.

Hiki virtasi, vaikka vain T-paitasillani juoksin jo eläintarhassa. Vanha tie oli kävelyreittini. Inhan rautatieasema. Lopulta tavoittelemani bussi tuli vastaani risteyksessä, 3 minuuttia myöhästyin siitä. Tietöitä Ähtärin keskustassa. Kirkosta näin vain osan tornia puitten ylitse.

Menin rautatieasemalle. Junalippu Tampereelle 74 markkaa. Oli jonoa, junan piti jo tulla, kun hidas myyjä laski opiskelija-alennuksia. "Tavallinenko?" hän kysyi minulta. Paljon junaan nousijoita, mutta löysin tyhjän rivin ja osan ikkunaa, siis näköalaakin. Lähtö 10 minuuttia myöhässä klo 17:30. Reittiä Haapamäki, Vilppula, Orivesi. Tuli seisomatäyttä! Aloittelevia opiskelijatyttöjä, jotka kihersivät keskenään.

Tampereella klo 19:55 en ehtinyt enää bussiin klo 20. Kävelin Metson kirjaston vastapäiseen puistoon. Kukkaisviikkoja ja muita tapahtumia. Tampere oli nätti ja tyylikäs kaupunki, ei uuskivaa sekasotkua.

Vasta klo 21:05-10 oli linja-autoasemalla O.A. Ahon viihtyisä bussi. Maalaismainen vanha kuljettaja otti Helsinkiin vain 150 km tarjoamistani 180 km:stä. Luin bussimatkalla Arto Kytöhongan kirjan. Runsaasti matkustajia, urheiluselostus radiosta. "Haaka" ym. pikavuoropysäkit (eli Haaga) viivyttivät Helsingissä saapumista linja-autoasemalle klo 23:25 asti. Rankka, mutta mukava reissu! Toivoin lisää samanlaista!

ÄHTÄRI 7 k 44,6 Kaup.1986
K: Kivikirkko 1937 Bertel Liljeqvist
K: Alttaritaulu 'Jeesuksen vuorisaarna' W. Sjöström
K: Seurakuntakeskus 1972 Erkko Virkkunen, osana kivinavetta 1895
M: Kotiseutumuseo kirkon lähellä
M: Pirkanpohjan taidekeskus
P: 'Ylävedet' 1983 Eero Hiironen
L: Kieriniemen luontopolku
E: Ähtärin eläinpuisto, Suomen metsäneläimet, 3 km polku
E: Mini-Suomi -toimintapuisto ja lasten huvipuisto, kesäisin
T: Kirkonkylä, Inha, Myllymäki

441. ÄETSÄ

Asukkaita 5 tuhatta (2787+3675 vuonna 1961), EU-kannatus 46,0 % (1994)

Kiikka ja Keikyä yhdistyivät Äetsän kunnaksi vuonna 1981. Äetsä ja Vammala muodostivat Mouhijärven kanssa Sastamalan kaupungin vuonna 2009. (Vammala erotettiin Tyrväästä kauppalaksi 1912, kaupungiksi 1965. Tyrvää ja Karkku yhdistettiin Vammalaan 1973.)

Miksi? Äetsän voimalaitos. Sarkia-museo Kiikassa.

Milloin? Lauantaina 27.6.2009. Perjantaina 30.6.2017

Ajoimme v. 2009 Säkylästä Huittisten ja Äetsän kautta kohti Vammalaa eli Sastamalaa. Äetsä koostui entisistä Keikyästä ja Kiikasta leveän Kokemäenjoen varrella. Komea punatiilinen teollisuuslaitos - voimalaitos tietenkin! Olin ajanut reittiä ennenkin linja-autolla Huittisista pohjoiseen.
.
**

Vuonna 2017 kävelin Äetsän Kiikasta Vammalaan, Vanhan kirjallisuuden päiville.
.
Kiikan kirkonkylän keskus lienee vilkas Sale-kauppa, pitkän valkean kolmikerroksisen talon alakerrassa. Toisen kerroksen pohjoispäässä tavalliset asuntojen ikkunat vaihtuvat nauhaksi kapeita pystyikkunoita, joiden takana saattaisi olla vaikkapa juhlasali.
.
Tien toisella puolella on hautausmaa ja punainen puukirkko (1806), jonka länsitornissa on neljä ikkunakerrosta, joiden yläpuolella korkeuden melkein kaksinkertaistava harmaa kapeneva suippokärki. Hautausmaan kaakkoisnurkalla on pieni punainen hirsirakenteinen Makasiini, jossa järjestetään taidenäyttelyitä, viimeksi Tuomo "Tumpin" 29.6. asti.
.
Kävelen pienenevää tietä Makasiinin ohi hetken itään, kunnes tie kääntyy laajan pellon nurkalla metsään pohjoiseen. Eteläpuolella on vanha kerrostalo, jonka tarkoitusta en selvitä. Vanhat kerrostalot ovat Kiikassa siellä täällä hajallaan.
.
Lähden kävelemään kirkolta etelään, ensin siltaa yli tien 249 (Keikyä - Kiikka - Vammala - Karkku - Häijää - Hämeenkyrö), sitten ruskeaa rautakaarista siltaa yli Kokemäenjoen. Bussipysäkillä istuu paikallinen röyhtäilijä aurinkoisena kesäpäivänä 30.6.2017 klo 10:50.
.
Tien itäpuolella on pitkässä moniulokkeisessa rapistuvassa valkeassa puutalossa yhteisöllisiä toimitiloja, Kiikan kyläseuran toimisto, kudonta-asema sekä Kiikan kirjasto. Tienviitta osoitti sivutietä pitkin kirjastolle, mutta oikealle ovelle en osunut. Ympäristössä on hajanaisia taloja, huoltoasema, pienteollisuutta.
.
Kokemäenjoen eteläpuolelta lähtee Sarkiantie itään, Hoipolasta 4 km Tyrväänkylään. Turhan paljon autoliikennettä, kuorma-autojakin. Polkupyöräilijät voivat rekisteröidä ajosuorituksiaan A5-vihkoon muovisessa postilaatikossa. Avaran peltomaiseman yli näkyy eteläpuolella valtatie 12 (Tampere - Rauma).
.
Vastaani tulee runoilija Kaarlo Sarkian (1902-45) museo (1960-) eli 14-vuotiaan orpopojan lapsuudenkoti kumminsa kutoja Hilda Runnin harmaassa hirsimökissä, aivan tien varrella. Avaimen sisälle saisi tiedotteen mukaan naapurista Reunaselta, Sarkiantie 196. Vapaaehtoinen pääsymaksu.
.
Lähistölle on Sarkian (Aleksandra Sulinin pojan) syntymäkodin (Aadolfi Mäkelän mökin) paikalle v. 1960 pystytetty muistopatsas (Kauko Räike 1959), mutten ehdi etsiä. Metsikköön ja niemelle kohti Kokemäenjokea on v. 1989 rakennettu Sarkia-polku, jonka runorasteilla Sarkian säkeitä:
"On ehtoo hämäräinen,
ja saunat sauhuaa.
Ruislintu yksinäinen,
vain jossain narahtaa."
.
"Rukkipitäjä" Kiikan nähtävyyksiä pitäisi olla raittiasutus, en tiedä millä kulmalla kuntaa. Sarkiantiellä on jonkin verran peräkkäin omakotitaloja. Lapsille on pystytetty pihaan trampoliini suojakaitein. Pohjoiseen erkaantuu tie joen sillalle ja pienemmälle rinnakkaistielle, mutten lähde pidentämään 10 km:n kävelymatkaani Sastamalan Vanhojen Kirjojen Päiville.
.
Sarkiantie yhdistyy kahvilan jälkeen valtatiehen 12, mutta Pesurinkatu on kävelijälle ystävällisempi oikotie Vammalan Hoppuun. Poliisiauto ajaa ohitseni, näen sen myöhemmin pysäköitynä Kiitolinja-aseman kentälle. Pesurinkadun varrella on Tyrvään teollisuusalue, Epstra Oy ja jäteveden puhdistamo. Silta yli Pesurinojan.
.
Hopunkadun risteyksestä siirryn sivukujaa pohjoiseen, kävelytielle, joka seuraa Kokemäenjokea. Tulvavallin yli on rakennettu portaita laitureille. Kävelytie kaartaa Liekoveden Roismalanlahtea luoteeseen. Äiti ja pikkutyttö pohtivat rannalla: "Sinulle se on järvi, minulle joki." Puistonpenkillä istuva vanhus kysyy hoitajaltaan äänekkäästi ohikulkijasta: "Kuka tuo oli?" "En minä tunne."
.
Rajakatua kävelen Ojansuunkadulle ja lähestyn Sylvään koulua. Vastaani tulee läpinäkyviä muovikasseja kantavia vanhoja ihmisiä, kassit täynnä kirjoja, palaamassa "Vanhan kirjallisuuden päiviltä".
.

ÄETSÄ 5 46,0 Per. 1981
K: Keikyän puinen länsitornillinen ristikirkko 1912 Josef Stenbäck
K: Alttaritaulu 'Simeon siunaa Jeesus-lasta'
K: Kiikan puukirkko 1807, Matti Åkergren, korjattu 1884
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastus' 1884 A. Såltin
M: Runoilija Kaarlo Sarkian lapsuudenkoti, museo, Kiikka
M: Keikyän kotiseutumuseo, Kiviniemi
R: Äetsän voimalaitos 1921, arkkitehtuurinähtävyys
R: Suomen pisin riippusilta 1948, 228 m
R: Vähähaara, vuoden kylä 1989.
P: Kaarlo Sarkian muistopatsas 1960 Kauko Räike, kodin lähellä
P: Sarkia-reliefi, kansalaisopisto
P: 'Äiti ja rukki', Kiikka
P: Perinnepatsas (kulkukauppias) 1987 Ensio Seppänen
L: Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto. Lintujärvi.
V: Kokemäenjoen kulttuurimaisema-alue. Kilpikoski.
T: Pehula (Keikyällä), Kiikan kirkonkylä
H: Keikyä ja Kiikka yhdistettiin 1981 Äetsäksi
H: Eteläisempi Keikyä oli aiemmin Huittisia. Kiikka Tyrväätä.

440. YPÄJÄ

Asukkaita 2 tuhatta (4208 vuonna 1964), EU-kannatus 33,0 % (1994)

Miksi? Hevospitäjä

Milloin? Torstaina 24.4.2003

Loimaan asemalla seisoi punavalkoinen juna, kun ajoimme henkilöautolla siltaa pitkin rautatien yli kaakkoon kohti Ypäjää. Ypäjällä oli isoja, tyhjiä hevosaitauksia molemmin puolin tietä. Jyrkkä alamäki laskeutui kirkonkylään Loimijoen yli (koilliseen). Ennen Jokioisia käännyimme itään vievältä mutkittelevalta pikkutieltä oikealle etelään kohti Someroa. Sitten Someronharjua kaakkoon ohi Pusulan, Hiidenveden ja Veikkolan, ehtien Espoon Soukkaan klo 21:50.

YPÄJÄ 2 33,0 Per. 1876
K: Kansallisromanttinen puukirkko 1902 Usko Nyström & Heikki Helin
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' G. Sweidell
M: Kotiseutumuseo, pitäjäntupa, harakka-tuulimylly, savusauna ym., Perttula
R: Sorrin talonpoikaistalo ja Ypäjän vehnämylly, Ypäjänkylä
P: Marsalkka Mannerheimin viimeisen ratsun Kathyn muistokivi
E: Valtion hevosjalostuslaitos ja Suomen ratsastusopisto

439. YLÖJÄRVI

Asukkaita 19 tuhatta (8893 vuonna 1964), EU-kannatus 55,7 % (1994)

(Kuru yhdistettiin Ylöjärveen vuoden 2009 alusta)

Miksi? Villa Urpo?

Milloin? (Maanantaina 18.4.2005). Torstaina 22.8.2019 Ylöjärvi

(4/2005: Käveltyämme Pispalan harjulla ostimme Lielahden Lidlistä suklaata ja jatkoimme ajoa luoteeseen Ylöjärvelle. Tien laidalla oli opaskartta. Urpo Lahtisen museo Siivikkalassa otti vastaan vain ryhmiä (leskirouva Maija Lahtinen oli kateissa saatuaan oikeudessa 3 vuoden vankeustuomion). Huoltoaseman baari oli savuinen, ajoimme muualle. Lounasaika oli loppumassa klo 14, kun söimme seitiä perunamuusilla hintaan 7,90 euroa, sisältäen salaattipöydän ja kahvin. Hiljaista, mutta vilkastuvaa. Pysähdyksen jälkeen jatkoimme matkaa Hämeenkyröön.)
.
***
8/2019: Onnibus lähtee Helsingistä klo 8:20. Tampere 10:35-45 ja Ylöjärvi klo 11. Minulla vasemmalla vakiopaikkani 30, joka varjon puolella ilman porottavaa aurinkoa aamuin ja illoin. Stop-nappi ei maahanmuuttajalta kuulostavan kuljettajan mukaan toimi, joten hän lupaa pysähtyä jokaiselle pysäkille. Entäpä Tampereella vaihtuva uusi kuljettaja? En olekaan ainoa Ylöjärvelle jäävä, vaan tyttö alakerrasta myös.
.
YLÖJÄRVI, Valtatie 3, Urheiluhallin bussipysäkki. Alikulku joko itään junaradan alitse tai länteen autotien alitse - ison Urheilu- ja uimahallin sekä "Yhtenäiskoulun" pihaan. Koulun länsipuolella kauppatori (yksi marjamyyjä) ja kaupallinen keskus: mm. Lidl sekä K-Supermarket. Luen pylväästä torikaupan ohjeet: myyntipaikat ilmaisia, pitää olla asianmukaiset luvat ja pitää pukeutua asiallisesti. Valokuvaan kartan, mutta kirkkaassa auringonvalossa on hankala nähdä kännykän kuvia.
.
Kierrän autotiesillan kautta valtatien ja junaradan itäpuolelle. Koillisessa tulee pian vastaan vasemmalla komea keltainen puinen kirkko, jonka takana hautausmaa. Vanhan Kuruntien oikealla eli itäpuolella on kunnantalo ja eri rakennuksessa sosiaalivirasto, sekä kolmantena vanha keltainen puutalo, näiden rajaamalla aukiolla abstrakti taideteos (kuulen vasta jälkeenpäin että se on Alamökki - Eppu Normaali -veistos 2018).
.
Kävelen koillisemmaksi kohti tyylikästä uutta Leija-nimistä kirjastotaloa. Itään iso tienviitta Talvisodan muistomerkille. Lähden vähän turhaan asuntokatua seuraamaan. Periltä löytyy pelkkä tekstitolppa: "Tältä paikalta Ylöjärven miehet lähtivät Talvisotaan 1939". Koululuokka juoksee vastaan liikuntatunnilla tai biologian luontoretkeltä. Etelämpänä on Keijärvi, uimaranta ja leikkilinna pikkulasten kiipeilyä varten.
.
Kierrän toista kautta takaisin päätielle ja menen isoon ja monipuoliseen kirjastoon. Katson Omanin arabivaltiosta kertovan valokuvanäyttelyn. Kuljen vähän ristiin rastiin kävelyteitä metsiköissäkin. Aion pohjoisempana rautatien yli lähelle Kierrätyskeskusta. Ei kuitenkaan selvästi ilmene, olisiko sivutien päässä myymälä, vaiko vain kierrätystavaran vastaanotto, sekä "Rantajätkät ry:n" tilat ja kahvila, en viitsi lähteä katsomaan.
.
Muistelen karttaa, pääsikö Pallotietä takaisin etelään? Ainakin palloiluhallille, ja sen jälkeen jatkuu kävely- ja pyörätie Onnibusin Ylöjärven pysäkin kävelytunnelille. Muutama turha kierros tulee aina ilman karttaa tehtyä.
.
Ylöjärvellä on paljon korkeitakin 8-kerroksisia taloja. Nykyisin jo yli 30'000 asukkaan lähiökaupunki Tampereen ja Nokian vieressä. Kello 13:n jälkeen lähden kävelemään 12 km kohti Tamperetta. Aluksi metsäpolkua isojen kerrostalojen tonttien välissä, sitten Mikkolantietä. Ohi Teivon raviradan. Bussejakin kulkee.
.
Tampereen kaupungin raja tulee vastaan. Siellä paras matkaosuus alkaa, kun kinttupolku nousee ylös harjulle, ilmeisestikin Epilänharjulle! Sepä ei pitkään aikaan lopukaan. Lännessä on näköaloja Tohlopin järvelle, jonka rannassa jää käymättä, kun ei viitsi alas ja ylös vuoroin kavuta.
.
Harjulla on muistomerkkejä ilmatorjuntatykeille ja sotilaspojille, jotka niitä käyttivät. Vain yksi vastaantulija metsässä! Harju päättyy jyrkähköön laskuun kohti voimalaitosta, jonka portilta on alikulku rautatien alitse. Saavun jo niinkin tutulle tielle kuin Pispalan Valtatie, jonnekin itälaidan talonumeron 90 kohdalle.

YLÖJÄRVI 19 55,7 Per. 1869
K: Puukirkko 1850 A.F. Granstedt
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulittu' 1870 R.W. Ekman
M: Kirkkomuseo
M: Ylöjärven kotiseutumuseo, mm. pakarirakennus, Hietastentie 4
M: Suomen jäähdytysalan museo, Antaverkka
M: Vikelän tuulimylly 1838, Taivalpohja
M: Lehdenkustantaja Urpo Lahtisen kotimuseo Villa Urpo
R: Väinö Voionmaan opisto 1951
R: Viikinkiaikainen hautakalmisto, Uusi-Mikolan tila, Ylöjärven kylä
P: Alamökki - Eppu Normaali -veistos, Kimmo Schroderus 2018, kunnanviraston aukio
P: ETYK-linnnut rauhanpatsas 1977 K. Kalliomäki, kunnanviraston aukio
P: 'Puuvuori' maataideteos, 10'600 männyntainta, Agnes Denes, Pinsiö
P: Lentomestari Heiskalan viimeisen lennon muistoksi 1964 Lentäjänpuisto
P: Talvisotaan tältä paikalta lähteneille 1989 Keihäsniemi
P: Eetu Salinin muistoreliefi 1982 Kuuselan tila
L: Pikku-Ahveniston harjualue. Ahveniston luontopolku
E: Teivon ravikeskus
T: Kirkonkylä, Siivikkala, Vuorentausta
V: Näsijärvi, Keijärvi
.

438. YLÄNE

Asukkaita 2 tuhatta (3415 vuonna 1964), EU-kannatus 30,7 % (1994)

(Yläne yhdistettiin Pöytyään vuoden 2009 alusta)

Miksi? Vanha puukirkko 1663, korjattu 1782

Milloin? Tiistaina 5.6.2012

Säkylän Pyhäjärvi on upean avara. Laineet lyövät rantaan. Kuuleeko rannalla olija sekä lähelle että kauas tulevat aallot? Märkään hiekkaan painuvat kengänpohjan kuviot.

Yläneen kirkonkylä - kuntakeskus (entinen) - sijaitsee Säkylän Pyhäjärven eteläpäästä, järven rannalta vain kolmisen kilometriä kaakkoon, sisämaahan. Isojen valtateiden risteykseen näkyi ensin kaakkoispuolella peltojen yli kirkko torneineen, mainio maamerkki. Sieltä pieni kylä löytyi omasta rauhastaan kilometrin päässä risteäviltä maanteiltä, oman kylätien varrelta.

Puukirkon päädyssä oli mainio länsitornin häkkyrä, johon kuului päällekkäin ikäänkuin sipulia, pallukkaa, sylinteriä, jyrkkiä kattolappeita välillä ja tornin ikkunaluukkuosa (kirkonkelloineen?). Ristikirkon suuri harjakatto oli jyrkkä ja sen kanssa ristiin kulki poikkilaiva, jonka päissä sivuovet.

Ympärillä oli tuuheasti puustoa ja jouduin kiertämään kirkkoa ympäri, ennen kuin löysin pihalta pohjoisesta aukon, josta saatoin piirtää kuvan. Hautausmaalla kirkon ympärillä kuhki pari paikkakuntalaista.

Sitten jatkoimme ajoa kylänraittia pitkin etelään. GPS salli reitin vaatimatta U-käännöstä. Miellyttävän, tunnelmallisen pikkukylän palvelut olivat tiukasti kylätien varrella. Ylitimme pienen puusillan länteen ja palasimme "maaseutukierrokselta" Lietoa kohti etelään vievälle maantielle.


YLÄNE 2 30,7 Per. 1869
K: Puukirkko 1663, korjaus ristikirkoksi 1782 Mikael Piimänen
K: Alttaritaulu 'Kristus otetaan ristiltä' 1847 J.Z. Blackstadius
M: Kotiseutumuseo, talonpoikaisrakennusryhmä
R: Huvitus-tila (Suomen omenanviljelyn kehto), ent. tyttökoti
R: Tourulassa ent. lasitehdas, ruukinkartanon empire-rakennuksia
L: Vaskijärven luonnonpuisto 1956, keidassuo
L: Kurjenrahkan kansallispuisto 1998
L: Pyhän Henrikin saarnatie, lepopaikka 'Munkkien levo'
L: Kuhankuono, 7 kunnan yhteinen rajakivi, retkeilyreittejä
L: Kattilakallion hiidenkirnut, Takalevon kirkko, pirunkirkko, luolakallio
L: Valasranta, hiekkaranta
V: Pyhäjärvi

437. YLÄMAA

Asukkaita 1 tuhat (2739 vuonna 1964), EU-kannatus 37,8 % (1994)

(Ylämaa yhdistettiin Lappeenrantaan vuoden 2010 alusta)

Miksi? Jalokivimuseo?

Milloin? Vielä käymättä!

YLÄMAA 1 37,8 Per. 1929
K: Tiilikirkko 1931 Ilmari Launis
M: Jalokivikylä, jalokivihiomot, keskustaajama
M: Jalokivimuseo
M: Talomuseo, Ylijärvi, 7 km kk:sta
M: Salpalinja, bunkkereita, juoksuhautoja, osa entisöity
L: Metjärven luontopolut
E: Spektroliittijalokivet, kivikoulu
H: Emäpitäjä: Säkkijärvi vuoteen 1917/1929

436. YLIVIESKA

Asukkaita 13 tuhatta (10330 vuonna 1964), EU-kannatus 43,3 % (1994)

Miksi? Traktorikaupunki

Milloin? Maanantaina 8.6.1987

Lähdin Kokkolasta, jossa yövyin peräkkäisiä öitä, kaksivaunuisella junalla klo 7:30 Ylivieskaan. Perillä kaupungissa klo 8:30 kiertelin laajempia ja pienempiä kehiä. Puukirkkoon kokoontui kaksi vanhaa pappaa ja kaksi samanlaista lisää. Uskonnollista seutua. Kirjasto oli auki vasta klo 12 - 19.

Puropuistossa oli Arboretum vuodesta 1985. Se oli pieni, mutta puro mutkitteli kiinnostavasti! Kalajoki oli leveä ja siinä oli matala kivinen koski. Muutoin Ylivieskaa luonnehti rautatie ja maaseutumaisuus. Maalaisisännät ajoivat traktoreilla pitkin kaupungin katuja!

Odotin pitkään pääsyä kirjastoon, jossa olin sitten klo 12 - 13:45. Ulkona satoi nimittäin vettä. Palasin klo 14 junalle oltuani Ylivieskassa viisi ja puoli tuntia. Kokkolassa kävin klo 14:45 Anttilan tavaratalossa ja kuljin itselleni uutta kävelyreittiä puukaupunginosan Neristanin halki pohjoiseen.

YLIVIESKA 13 k 43,3 Kaup.1971
K: Puukirkko 1786, korjaus 1892 J. Basilier
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' S. Wettenhovi-Aspa
M: Kotiseutumuseo lainajyvästössä, talomuseoalue, Vierimaantie
M: Maitokannumuseo Puuhkalan kotiseutumuseossa
R: Kyösti Kallion syntymäkoti Niemelänkylässä, 3 km keskustasta
R: Sissi Pekka Raudaskosken kotipaikan rauniot 1641, Raudaskylän Katajamäki
R: Savisilta 1911, Suomen 2. vanhin betonisilta, museosilta
P: Kyösti Kallion muistomerkki 1973 O. Vähäkangas & R. Saalasti
P: Kanttori-kirjailija Pietari Päivärinnan hautapatsas, reliefi Emil Wikström
P: 'Elämän vesi' 1985 Antonio da Cudan, kaupungintalon puisto
P: 'Feriatis' radanteon 100-v. muistomerkki, A. da Cudan, juna-asema
V: Kalajoki
H: Emäpitäjä: Kalajoki vuoteen 1643

435. YLITORNIO

Asukkaita 5 tuhatta (9980 vuonna 1964), EU-kannatus 38,4 % (1994)

Miksi? Aavasaksa?

Milloin? Vielä käymättä!

YLITORNIO 5 38,4 Per. 1482 (r. Övertorneå)
K: Kirkko 1940
M: Kotiseutumuseo
M: Kouluseutumuseo
R: Keisarinmaja, Aleksanteri II:n metsästysmaja, Aavasaksa
P: Kirjailija Väinö Katajan patsas1972 E. Seppänen, kk:n tori
P: Kirjailija Annikki Kariniemen patsas, Aavasaksa
P: Pohjois-Suomen 1. sahan 1760-1901 muistomerkki, Etelä-Portimo
P: Tukkirekimuistomerkki, koulukeskus
P: Ruukin perustajan Arendt Grapen muistomerkki, Armassaari
L: Ainiovaaran luontopolku ja Sompasen riistapolku
L: Vuennonkoski, Vietonen, Miekojärvi, Raanujärvi, Lohijärvi
N: Aavasaksa 242 m, Tornionjokilaakson eteläisin vaara, näkötorni, kaukoputki
E: Aavasaksan suuret juhannusjuhlat ja keskiyön aurinko
T: Kaulinranta, Meltosjärvi
V: Tornionjoki, Tengeliönjoki

434. YLISTARO

Asukkaita 5 tuhatta (7840 vuonna 1964), EU-kannatus 34,2 % (1994)

(Ylistaro ja Nurmo yhdistyivät Seinäjokeen v. 2009 alusta)

Miksi? Matti Pohdon muistomerkki ja "komia kirkko"

Milloin? Lauantaina 17.9.2016


Onnibussilla ajoin Ylistaroa kohti klo 12:50... Täytyipä kurkotella joko näkyisi? Autotie ja rautatie kulkivat pitkään rinnakkain. Junalla olin mennyt ohi ennenkin, autolla en. Tienviitta Ylistaron juna-asemalle. Linja-automme ajoi Ylistaron St1-bensiiniaseman pihaan 12:55.
.
Autolla parin minuutin pysähdys, jonka aikana ehdin jo kävellä pihan läpi seuraavalle pikkutielle ja 150 metriä pohjoiseen. Asulanko liikealue? Paloasema ja tehdas. Kohta tulin T-risteykseen, josta jo näkyikin S-Market, seuraava bensiiniasema sekä liikenneympyrä, jonka keskellä kukat kuihtuivat syyskuulla.
.
Alkaa "ympäristöpainotteinen taajamatie" Kaukolanraitti, joka on vuonna 1996 saanut "Tie paikallaan" -palkinnon! Mutkittelee leppoisasti. Vanha silta yli kuivuneen jokipahasen ja uudempi kävelysilta rinnallaan. Rakennusmiljöö keskinkertainen, ei tee vaikutusta.
.
Kaukolanraitti 5: entinen kunnantalo (Ylistaro on liitetty Seinäjokeen). Valkoinen U-mallinen rakennuslaatikko sisältää kunnanvirastoja. Sadekatoskäytävä pihalla vie kirjaston ovelle U:n pohjukkaan. Aukioloaikoja 12-19, pe 10-17, lauantaina kiinni. Kirjasto on muuttanut taloon kesäkuussa. Naapuritalossa ravintola Taro.
.
Seuraavaksi raitilla Apteekki, Siwa-marketti ja etupihalla kauppatori, jossa lauantaina kaksi myyntipaikkaa: vihannespakettiauto sekä henkilöauto, jonka takaluukun edessä myyntipöytä ympärillään 3 miestä. En etäältä havaitse myyntiartikkelia.
.
Raitilta lähtee sivuille pitkiäkin teitä itään ja lyhyitä kujia länteen, jossa vastaan tulee äkkiä esteeksi Kyrönjoen ranta. Kaukolanraitti 24:ssä on linja-autoasema eli Matkahuollon asiamiespiste. Takapihalla seisoo kaksi Härmän Liikenteen pikkubussia (n. 13-17-paikkaisia), ovissaan nimet Talonpoika ja Apupoika, toinen liikennemerkittynä koulukyydityksiin. "Härmän Liikenne" lukee kyljissä, joiden värikkäissä pilapiirroskuvissa poseeraa komia pohjalainen isäntämies, auton perässä pohjalaisneitoineenkin.
.
"Härmän Liikenne" on Helsingissäkin päivittäinen tuttu Iskelmäkanavalta (kaapeli-TV:n kanava 17), jossa ohjelmaa ahertavat Harju ja Pöntinen niin klo 1, klo 2, klo 3, kuin yhä vielä klo 21, 22 ja 23, elikkä työtä vuorotta 24/7. Arja Korisevien ja Kari Tapioiden laulujen kuvitukseksi tulee yhtenään Härmäläisten bussi- ja autopesulayhtiöiden mainos kenoasentoisine puukkojunkkareineen.
.
"Halpa-Aitta" suurine ruskeine puurakennuksineen sekä Ylistaron Kipa, täyden palvelun kirjakauppa, rapistuvassa rumanharmaassa kivitalossa, molemmat kaksikerroksisia, tulevat vastaan raitilla myös. Ja fysioterapeuttiyrittäjä, jolta rollaattorimummo käy kysymässä hukkaamaansa tavaraa, joka löytyy.
.
Kirjakaupalla on huonot näyteikkunat, mutta uusi Harry Potter kuitenkin houkuttimena. Tai olisiko suurin houkutin Alkon noutopiste. Kahtena arkipäivänä viimeistään ennen klo 14 jätetyt juomatilaukset voi noutaa samana päivänä klo 17 jälkeen.
.
Tien toiselta puolelta lähtee itään "Puhelinkuja" - jostakin mieleeni jäänyt kadunnimi? Takana on valtava kännykkämasto. Ai niin, Ylistaron elokuvateatterin osoite! "Matin-Tupa" lukee ruskeassa puutalossa, jonka yksi nurkka on valkoista kivitaloa, helposti syttyvien filmikelojenko tähden?
.
Leffat esitellään ilmoitustaulussa. Joka päivä vähintään kaksi näytöstä, mutta tänään lauantaina viisi, neljästä eri filmistä. Ensiksi klo 14 ja 15:30 seikkailee kauhistuttava Rölli-peikko (Allu Tuppurainen), jota ehtisin katsomaan, jos uskaltaisin... Klo 17, 19 ja 21 näytetään kolme eri elokuvaa aikuisille..
.
Teatteritalosta on useita poistumisteitä, valkokankaan molemmilta ääriltä länteen ja itään sekä koneenkäyttäjälle eteläpäädyssä kiviseinästä. Sisäänkäynti on talolaatikkoa pienemmästä eteishallisiivestä. Sivuovien ulkopuolella voi kuunnella sisältä kantautuvia vuorosanoja ja musiikkia, kuten olen lokakuussa 2003 kuunnellut Keith Emersonin (ELP) Nice-yhtyeen konserttia Cambridgen entisen jyvävaraston konserttisalin sivuoven takana, paikallisen Beatles-moppitukkaisen opiskelijan hämmästykseksi.
.
Bussipysäkeistä parilla on sadekatokset. Seinille kiinnitetyt julisteet mainostavat konsertteja sekä paidatonta nyrkkeilyottelua. Juuri tänään, lauantaina 17.9.2016, Seinäjoella ottelee 35-vuotias Juho Haapoja Kauhavalta unkarilaista Tamas Lodia vastaan, ja voittaa.
.
Kaukolanraittia eteenpäin: vasemmalla tulee vastaan Koskenrannan yläaste ja lukio, aivan Kyrönjoen Kirkonkosken partaalla. Kirkonsillan pielessä itäpuolella on historiallinen Kriikun mylly. Kosken kivillä seisoskelee yksi kalastaja. Sillan pohjoispuolella kohoaa keinotekoisella kummulla, jonka autotie kiertää, vanha sankarihautausmaa, jossa on laaja sodissa 1918 ja 1939-45 kaatuneiden alue muistomerkkeineen, jotka ovat Eljas Ilkan ja Kalervo Kallion suunnittelemat, sekä myös Isonkyrön Napuen taistelussa 19.2.1714 kaatuneiden muistomerkki ja joitakin yksittäisiä vanhoja hautoja.
.
Lähden autotonta puukujaa, Sankaritietä, länteen kohti Ylistaron 'Komiaa Kirkkoa', jonka torni on jo aiemminkin paikoin tullut näkyviin matalampien esteiden yläpuolelle kohoavana, vaikuttaen olevan aivan lähellä. Oikealla pohjoispuolella on Kirja-Matin koulu ja sen edessä ylistarolaisen kirjankeräilijän Matti Pohdon (7.3.1817-30.7.1857) muistomerkki, 40-vuotiaana kohdatun murhakuoleman satavuotispäivältä. "Minkä Turun palo tuhosi kirjallisuutta, sen Matti Pohto keräten pelasti". Pohto lahjoitti Helsingin yliopistolle noin 5000 niteen kokoelman.
.
Kirkon suunnalta tuntuu kuuluvan pätkittäin kaiuttimen kuulutusääniä. Olisiko yleisötapahtuma? Myöhemmin selviää, että selostukset kantautuvat peltolakeuden yli kilometrin tai parin päästä luoteesta Mäki-Pohdon raviradalta, Tuulivuorentien varrelta.
.
Intendentti Ernst Lohrmannin piirtämä ja Jaakko Kuorikosken rakentama mahtava kivikirkko on toisella puolen valtatien 16, jolla kielletään kävelemästä, mutta jota kummallakin sivulla seurailee erillinen kävelytie, joita yhdistää kävelytunneli. Lähempää katsoen kirkko kohoaa aina vain isompana, ollen tosiaan Suomen suurimpia. Lehtereitäkin on kahdessa tasossa ja 2500 penkinpainajaa mahtuu sisään. En pääse mittaamaan, koska ovet on lukittu. Läheisestä seurakuntatalosta tulee mustiin pukeutunutta hautajaisväkeä, mutta pikkulapsensa villiintyvät pihalle päästyään. "Ei saa kiivetä auton päälle!"
.
Seurailen kävelytien myötä valtatietä 16 etelään. Lännessä mustaksi möyrittyä peltolakeutta, jonka ylitse kirkko näyttää entistäkin mahtavammalta. Idässä Kyrönjoki levenee Kirkonlahdeksi. Tulen valtatien Kyrönjoen sillalle, mutta lähden ensin joen pohjoisrannan maantietä kohti länttä. Sillan pielessä on yleinen rantalaituri, hatarat puuportaat rinnettä alas, istumapenkkejä ja picnic-pöytiä. Kyrönjoen rannassa asutusta pihoineen. Tien toisella puolella on verkkoaidattu monirakennuksinen puutuotetehdas. Kyllästyn maantiehen, joka muuttuisi kauniiksi museotieksi kilometrien päässä, ja palaan Kyrönjoen sillalle.
.
Lännenpuoleinen kävelytie erkanee sillan jälkeen valtatien 16 vierestä puukujaksi ja kaartaa oikealle myötäilemään jokea, kunnes yhtyy joen etelärannan paikallistiehen, jonka erottaa vedestä vain kapea rantaniitty. Otan valokuvan peilityynestä vedestä, vielä vihreästä kasvillisuudesta ja pilvettömästä sinitaivaasta symboloimaan yhtä viimeisistä kesäpäivistä syyskuussa 2016. Pärinäpojat pöristelevät mopoilla vanhojen pohjalaisten puutalojen A, B, C yhteispihaan. Kävelen itään risteykseen, jossa valtatie 16 Lapualta yhdistyy valtatiehen 18 - Seinäjoelta Vaasaan.
.
Tiellä 18 on leveä piennar kävellä St1-huoltoasemalle. Etsiskelen lounaispuolelta "pikavuoropysäkkiä" Seinäjoen suuntaan ja sellainen leventymä löytyy lähempää risteystä kuin bensiiniasemaa. Sininen bussikyltti ilman pikavuoromerkintää, mutta tolpassa todisteena kaksi punaista Onnibus-tarraa!
.
Koska aikaa vielä riittää, kävelen toiseen kertaan huoltoasemalta paloaseman ohi T-risteykseen ja liikenneympyrään ja Kaukolanraitille, aina kirjakaupalle ja Matin-Tuvalle asti, kuuntelemaan elokuvaa ja valokuvaamaan linja-autoasemaa. Palatessa tulee hiukan kiire, mutta onhan reitti jo tuttu kahdeltakin kerralta, suoraan samaa tietä takaisin vain, ohi S-Marketin ja ohi Asulan tienviitan.
.
Matka alkoi tuntua oudon pitkältä ja olinko tullessa huomannut koillisenpuoleista rivitaloa? Sitten oli alkamassa asumaton niitty- ja metsätaival, jota en mitenkään muistanut? Minuutit jo tiukilla, kiireesti nyt eteenpäin! Vaiko äkkiä heti takaisinpäin? Juoksentelen edestakaisin kumpaankin suuntaan, kunnes palaan Asulan tienviitalle ja käännyn siitä paloasemalle ja huoltoasemalle.
.
Juoksen pysäkille 16:38, taulutettu bussiaika 16:40 ja jo näenkin maiseman ruskean-vihreästä lakeudesta erottuvan punaisen kaksikerroksisen bussin lähestyvän lännestä risteystä, josta kääntyy luokseni kaakkoon ja pysähtyy 16:42. Kuljettajana, kuten tullessakin, Jouni, vaasalainen, Tampereelle asti.
.
.
YLISTARO 5 34,2 Per. 1865
K: Kivi- ja tiilikirkko 1850 E.B. Lohrmann, J. Kuorikoski
K: Uusgoottilaisessa kirkossa 2500 paikkaa, kaksoisparvet
K: Alttaritaulu 1887 A. von Becker
K: Kitinojan kyläkirkko 1952 K.S. Kallio, alttaritaulu V. Vionoja
M: Kotiseutumuseo, Kaskiontie 13
M: Perinnemuseo, monitoimitalo
M: Taidetalo Herttuala
R: Kriikun mylly, Kirkonsilta
P: Jääkärien muistomerkki, kirkkotarha
P: Vuoden 1918 muistomerkki, Eljas Ilkka
P: Vapaussodan Junankaatomuistomerkki, Kainaston kylä
P: Vuosien 1939-45 muistomerkki, Kalervo Kallio
P: Entisten kirkkojen muistomerkki, I. Wirkkala
P: Kirja-Matin, Matti Pohdon muistomerkki 1957 I. Wirkkala
N: Korkoistenvuori, Pirunämmänistuin
V: Kyrönjoki

433. YLIKIIMINKI

Asukkaita 3 tuhatta (3875 vuonna 1964), EU-kannatus 28,5 % (1994)

(Ylikiiminki yhdistyi Ouluun v. 2009 alusta)

Miksi? Pekka Vesaisen, 1600-luvun sissipäällikön, patsas?

Milloin? Vielä käymättä!

YLIKIIMINKI 3 28,5 Per. 1867
K: Puukirkko 1786 Jacob Rijf
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' Mikael Toppelius
M: Kotiseutumuseo, päärakennus ja 2 aittaa
P: Pekka Vesaisen muistomerkki 1936 O. Jauhiainen, Vesalankylä
L: Hirvisuo, aarnialue
V: Kiiminkijoki, Nuorittajoki

432. YLI-II

Asukkaita 2 tuhatta (3736 vuonna 1964), EU-kannatus 24,7 % (1994)

(Yli-Ii aikoo yhdistyä Ouluun v. 2013 alusta)

Miksi? Metelinkirkko?

Milloin? Vielä käymättä!

YLI-II 2 24,7 Per. 1924
K: Päätytornillinen puinen pitkäkirkko 1932 Yrjö Sadeniemi
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' 1933 A. Koivisto
R: 4 voimalaitosta Iijoessa
P: Seppä J. Högmanin syntymäpaikka ja muistomerkki
L: Metelinkirkko, kivikautinen jätinkirkko
L: Kierikin kivikautinen kylä
V: Iijoki, Siuruanjoki

431. YLIHÄRMÄ

Asukkaita 3 tuhatta (3287 vuonna 1964), EU-kannatus 32,2 % (1994)

(Ylihärmä, Alahärmä ja Kortesjärvi yhdistyivät Kauhavaan v. 2009 alusta)

Miksi? Puukkojunkkari Antti Rannanjärven hauta?

Milloin? Vielä käymättä!

YLIHÄRMÄ 3 32,2 Per. 1868
K: Puukirkko 1787 Antti & Kaappo Antinpoika Hakola
K: Alttaritaulu 'Ristiltä otto' Lauri Hämäläinen
K: Kellotapuli 1828 C.L. Engel
M: Kotiseutumuseo
P: Sankarimuistomerkki 1948 J.S. Siren
P: Jääkäripatsas 1966 K. Lamminheimo
P: Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki 1977 T. Suokko
P: 'Härmän häjyn' Antti Rannanjärven (1828-1882) hauta
P: Artturi Leinosen muistomerkki 1978 T. Sakki, kirjaston vieressä
P: Yrittäjäpatsas 'Lakeuden Seppä' 1988
P: Arkkitehti J.S. Sirenin muistomerkki 1999 Hannu Siren
N: Lakeusmaisema

430. VÖYRI

Asukkaita 3 tuhatta (4707 vuonna 1964), EU-kannatus 27,7 % (1994)

(Vöyri yhdistyi Maksamaahan v. 2007 alusta)

Miksi? Suomen vanhin puukirkko?

Milloin? Vielä käymättä!

VÖYRI 3 27,7 Per. 1868 (r. Vörå)
K: Suomen vanhin puukirkko 1626
K: Lasimaalaus 'Jeesus ristillä'
M: Kotiseutumuseo Myrbergsgården, kk.
M: Kotiseutumuseo Fädernegården Rekipellossa
M: Verner Rasmuksen yksityiskokoelma Lombyssä
P: Naispatsas, Vöyrin sotakoulun muistokivi, yms, kunnantalon piha
P: Kirjailija Tegengrenin patsas keskustassa
P: Kreikkalaisen mytologian veistoksia, Ehrs park, Grannasberget
P: Riimukirjoituskivet, Höjsal ja Båtholmen
R: Tyylipuhtaat punaiset pohjalaiset kaksikerrostalot
L: Myrberget, simpukankuorikerrostumat

429. VÄSTANFJÄRD

Asukkaita 1 tuhat (1146 vuonna 1964), EU-kannatus 49,2 % (1994)

(Västanfjärd, Dragsfjärd ja Kemiö yhdistyivät Kemiönsaareksi v. 2009)

Miksi? Kansallisromanttinen harmaagraniittikirkko

Milloin? Torstaina 28.3.2002

Maaliskuinen 9-tuntinen autoiluretki länteen, alkaen klo 11:50. Inkoon kirkonkylä, Kuninkaantie, Fagervik, Bromarv. Venelaiturilla nautitaan mehua. Kirjaston ovi auki vain eteiseen. Kirkko.

Sitten Kemiönsaarelle ja lenkki sen ympäri vastapäivään, ensin Västanfjärdiin. Ruotsinkielisiä deekuja eli juoppoja. Jatkoimme Dragsfjärdin Taalintehtaalle, joka oli kuin kiehtova pieni kaupunki! Vanha teollisuustaajama. Paluumatkalla poikkesimme vielä Särkisalossakin.

VÄSTANFJÄRD 1 49,2 Per. 1872
K: Kansallisromanttinen harmaagraniittikirkko 1912 H. Rancken
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä', Ahlström
K: Vanha puukirkko 1759
K: Alttaritaulu, aihe 1. Mooseksen kirjan 18. luvusta
M: Sagalundin kotiseutumuseo, Tappon kylän vesimylly.
M: Kalkkikivikaivokset -1950
R: Västanvikin kartano, yksityinen, empire-päärakennus
L: Uimarannat Gräggnäsissä ja Misskärillä. Kemiönsaari.

428. VÄRTSILÄ

Asukkaita 1 tuhat (1563 vuonna 1964), EU-kannatus 34,2 % (1994)

(Värtsilä yhdistyi Tohmajärveen v. 2005 alusta)

Miksi? Runon ja rajan tie

Milloin? Tiistaina 5.6.2001

Autoretkellä Runon ja Rajan tiellä, Kiteen jälkeen pohjoiseen Tohmajärvelle ja sieltä itään Värtsilään, josta pohjoiseen Tuupovaaran Hoilolaan ja Ilomantsin Mutalahteen.

VÄRTSILÄ 1 34,2 Per. 1920
K: Kirkko 1950 Veikko Larkas
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' vanhasta kirkosta, joka jäi Venäjälle
M: Perinneaitta
R: Kukkovaaran myllykivilouhos
P: Kaatuneiden Vaasan poikien hautapaikka
P: Värtsilän teollisuuden luojan Nils Ludvig Arppen rintakuva
L: Luontopolku
L: Sääperin lintutorni
L: Runon ja rajan tien sekä Sinisen tien kohtaamispaikka
N: Piilovaara ja Patsolan mäki
E: Niiralan raja-asema, Venäjän raja
V: Jänisjoki
H: Eronnut Tohmajärvestä 1920

427. VÄHÄKYRÖ

Asukkaita 4 tuhatta (4279 vuonna 1964), EU-kannatus 43,1 % (1994)

Miksi? Kyrönjoki

Milloin? Maanantaina 7.8.2000

Maksoin 24 markkaa ja ajoin junalla Vaasasta Tervajoelle klo 15:05-30. Oli paljon matkustajia parissa - kolmessa vaunussa.

Tervajoella, Vähänkyrön rautatieasemalla, kunnan laidalla, aloin painella ripeästi pohjoiseen ja päätietä itään kohti Isoakyröä (kävelytienä oli vanha ajotie). Koira kulki irrallaan. Kyrönjoki näkyi välillä vasemmalla eli pohjoispuolella. "Isokyrö 4 km" viitta tuli vastaan, suunta vasemmalle pohjoiseen. Käyntini Vähässäkyrössä jäi vähäiseksi.

Saavuin klo 16:55 Isonkyrön kirkolle, josta jatkoin pian Isonkyrön asemalle etelään, ja jonne juna Vaasasta saapui 18:50, ehdittyäni kiireeni jälkeen odotella 7 minuuttia. Maksoin 20 markkaa Seinäjoelle, jonne pääsin klo 19:20.

Jälleen kerran selvisin tiukasta kävelyaikataulusta täysin vieraassa ympäristössä myöhästymättä jatkoyhteydestä. Nelisen tuntia ja kuutisentoista kilometriä kävelyä halki minulle uusien Vähän- ja Isonkyrön maisemien sekä tutustuminen Isonkyrön kirkkoon ja valokuvaus.

VÄHÄKYRÖ 4 43,1 Per. 1868 (r. Lillkyro)
K: Kivikirkko 1803
K: Alttaritaulu 2-os. 'Kristus ristillä' ja 'Pyhä Ehtoollinen' (jäljennös)
K: Kellotapuli 1767
K: 1. kirkon (1500-) muistomerkki, Kirkkosaari ja Kirkkolampi
M: Kotiseutumuseo kk.
M: Pläkkyrimuseo, matkailukeskus Kirsikka, Tervajoki
R: Merikaarron Kolkkilan koski, vanha saha, vanha vesimylly
R: Kolkkilan sukutila 1700-, Wasastjerna-suku
L: Petulian kaupunki, 88 röykkiöhautaa, Tervajoki
V: Kyrönjoki

426. VUOLIJOKI

Asukkaita 2 tuhatta (4715 vuonna 1964), EU-kannatus 36,8 % (1994)

(Vuolijoki yhdistyi Kajaaniin v. 2007 alusta)

Miksi? Oulujärvi

Milloin? Sunnuntaina 17.7.2005

Kiersimme henkilöautolla Oulujärveä ympäri. Ajoimme Paltamosta länteen ja lounaaseen, Vaalan kuntaan, sen suureen ja kauniiseen Manamansalon saareen keskelle Oulujärveä.

Alassalmen lautta yhdisti saaren tiet länteen mannermaan puolelle. Tulimme juuri oikealla hetkellä autojonon jatkoksi, emme aivan viimeisinä. Autot järjestettiin kahteen riviin lossille, joka kulki puolen tunnin välein. Kaikki eivät mahtuneet kerralla kyytiin, vaan rannalle jäi pieni autojono. Matka salmen yli oli lyhyt, viitisen minuuttia. Aika kului ulkokannella Oulujärveä katsellen.

Jatkoimme ajomatkaa kaakkoon, Vuolijoen kunnan puolelle, mutta ohi kylien ja taajamien, suoraan Kajaaniin, Oulujärveä eteläpuolelta kiertäen. Kylmäävän suuria ja tylyjä rakennuksia Kajaanissakin, viehättävän nikkarityylisen puukirkon ja sympaattiseksi kääpiöityneen puisen raatihuoneen ohessa.

VUOLIJOKI 2 36,8 Per. 1916
K: Luonnonkivikirkko 1907 Josef Stenbäck
K: Alttaritaulu 'Pyhä ehtoollinen', Josef Stenbäck
R: Otanmäen kaivosyhdyskunta, kaivostorni, junanvaunutehdas 1985
L: Sopenmäki-Talaskangas erämaa, suojelualue
V: Oulujärvi

425. VIRTASALMI

Asukkaita 1 tuhat (2994 vuonna 1964), EU-kannatus 44,2 % (1994)

(Virtasalmi yhdistyi v. 2004 Pieksänmaahan, Pieksämäkeen v. 2007)

Miksi? Rahamänty ja Suomen suurin hopeapoppeli?

Milloin? Vielä käymättä!

VIRTASALMI 1 44,2 Per. 1912
K: Kalkkikivikirkko 1978 Olavi Reima, 'Ankeleen marmorista'
K: (Aiempi puukirkko 1875 K. Kiseleff)
M: Kotiseutumuseo 'Punainen tupa'
M: Irjan kotimuseo
R: Ankeleen vanha mylly
R: Hällinmäen kaivos
L: Rauhoitettu Ankeleen kataja sekä Suomen suurin hopeapoppeli
L: Salmenkylän 'rahamänty'
L: Majavareitti, melontareitti 28 km
E: Kiihdytysajorata Motopark, Hällinmäki

424. VIRRAT

Asukkaita 8 tuhatta (11344 vuonna 1964), EU-kannatus 41,0 % (1994)

Miksi? Torisevan rotkojärvet. Tarjanne-laivan risteily "Runoilijan tie"

Milloin? Torstaina 5.7.2001

Lähdimme Helsingistä 6:06 junalla Tampereelle. Tyhjä varhainen juna täyttyi vasta Riihimäeltä. Tampereella klo 8:15 kävelimme Hämeenkatua. Sarjakuvaliike Kukunor oli lopettanut siirryttyään Helsinkiin. Kuljimme ohi Metson länteen Pyynikin näkötornille ja Varalan urheiluopiston kauniiseen pihaan. Pispalaan alhaalta, pitkät puuportaat ylös, kävi reisiin. Harjua alas, Paasikiventie, Mustalahti.

Tarjanne-laivaan oli jonoa klo 10:25. Risteilylippu maksoi 240 markkaa. Reittinä Tampere - Ruovesi - Visuvesi - Virrat, sekä paluu bussilla Tampereelle. Kävimme yläkannella mutta istuimme alakannelle perälle.

Tasainen laivamatka aallokossakin. Näsin selkä. Kanavia ja kapeikkoja. Yksi kanavasulku. Ruoveden Kalelaan oli matkalla kuusi ihmistä, he jatkoivat laiturilta taksiautolla. Ruhalan laituri. Oli meditatiivista lipua vedessä. Hyvä olo. Söimme laivalla klo 15:30 riistapaistoksen, perunamuusia, salaattia ja kahvin, 68 markkaa.

Virroille laiva saapui klo 18:32. Rantapuisto, jalkojen uittamista. Bussi täyttyi klo 18:45, mutta saimme vieruspaikat perältä. Virtain linja-autoasemalta tuli kolme matkustajaa lisää. Pienoinen sightseeing bussilla Virroilla. Kaakkoon Ruovedelle vievän tien 66 varrella n. 5 km Virroilta näkyivät salaperäisen jylhät Torisevan rotkojärvet.

Joitakuita jäi bussista Ruovedelle, toisaalta uusiakin tuli. Tampereelle klo 20:53, eli parin tunnin ajomatka. Juna Jyväskylästä Helsinkiin saapui Tampereen asemalle klo 21:18 (Oulusta tullut jo 21:02), tyhjähkö 2-kerroksinen juna. Konduktööri ei ottanut lisämaksua, vaikkakin valitti: "Tämä lippu on 23:18-junaan!" Päivillä oli Lomalippu. "Seinällä luki: ei paikkavarausta". Helsinkiin saavuttiin 23:25.

VIRRAT 8 k 41,0 Kaup.1977 (r. Virdois)
K: Paanukattoinen puukirkko 1774 Antti Hakola
K: Alttaritaulu 'Jeesuksen ylösnousemus' A. Frosterus-Såltin
K: Liedenpohjan kyläkirkko 1961
K: Killinkosken kyläkirkko 1929
M: Karhunkaataja Martti Kitusen museo, keskusta
M: Virtain Perinnekylä, toimivia käsityöpajoja, veteraaninäyttely
M: Rajalahden talomuseo, Metsäkämppämuseo, kanavamuseo
M: Liedenpohjan kylämuseo, 20 km Alavuden suuntaan
R: Martti Kitusen (1747-1833) kotitalo Kotalassa, 20 km kesk-Jkl:ään
R: Herraskosken kanava 1907, 960 m, Perinnekylän lähellä
P: Martti Kitusen muistomerkki 1933 Y. Korhonen, Kotala
L: Torisevan rotkojärvet
E: Laivaristeilyt Tampere-Ruovesi-Virrat, "Runoilijan tie"
T: Kirkonkylä ja Killinkoski
V: Toisvesi, Vaskivesi, Herraskoski, Marttisen alanen, Keiturinsalmi

423. VIROLAHTI

Asukkaita 4 tuhatta (5899 vuonna 1964), EU-kannatus 53,6 % (1994)

Miksi? Salpalinja?

Milloin? Maanantaina 15.7.2013

Haminasta pääsee linja-autolla arkisin (ma-pe) klo 10:15-11:15 museotietä(!) Virolahden Klamilan kylän, Ravijoen ja Virolahden kirkonkylän kautta Virojoen taajamaan. Reittiä näkyy ajavan "Vuorelan" pieni 17-paikkainen, vain 7-penkkirivinen bussi.

Sänkitukkainen nuori kuski ottaa ensin Haminan bussiasemalta rahtia. Kyytiin nousee kaksi ikärouvaa ja minä. Ajetaan aluksi mukava kaupungin nähtävyyskierros Haminan sisimmän katuympyrän kautta! Jatketaan kaakkoon ja etelään Vilniemen kylän kautta, Lupinlahden silta ja kaunis rantaruovikko, lintutorni, ryhmä rullaluistelijoita.

Auto synnyttää pahankuuloista ääntä pomppiessaan kovalla vauhdilla mutkaista hiekkatietä mäntymetsikössä klo 10:28. Turvavyö on nyt tarpeellinen!

Metsää, välillä ohi peltojen ja pitkin asvalttiakin. Nauhakylää. 10:35 Mäntlahti. Kunnanraja: Hamina (tai entinenVehkalahti) vaihtuu VIROLAHDEKSI "Museotie 35 km" on merkitty karttaani.

Klamilan kirkko. Äkkipysäys! "Mitäs sie haaveilet / kaahailet?" ihmettelee mummoikäinen vakiomatkustaja noustessaan autoon. Klamilassa ajetaan mutkittelevaa kylätietä, paljon taloja.

Klo 10:40 ollaan ajomatkan puolivälissä: tienviitassa 19 kilometriä sekä Haminaan että Virojoelle. Ravijoki 10:46. Iso pelto pohjoisessa. Auto vaappuu. Oiotaan hiekkatietä asvalttitielle kohti Virolahden kirkonkylää, jonne saavutaan klo 11.

Vähän ennen kirkkoa kyytiin nousee seurue, jossa on 2 miestä ja 1 nainen, joka maksaa kaikista. "Siehän oot ihan tillin-tallin! En kohta kehtaa kulkea teidän kanssa!" hän sanoo vanhemmalle miehistä. Sitten hän vilkuilee selkänojien ohi taaksepäin. "Mitä tiirailet!!" protestoi taemmas istunut, kännykkää käyttävä nuorempi mies naisen kurkistelua.

Etelässä Virolahden kirkolla on suuri epämääräisen pyörähkö hiekkainen toriaukea ja seurantalo. Yksi matkustaja jää tänne. Bussi kääntyy palaamaan samaa tietä pohjoiseen. Ala-Pihlajaan 5 km. Sekametsää. Välillä avautuu valtavia peltoja.

Tullaan isoon kylään ja moderniin taajamaan klo 11:15, Virojoki se on! Linja-autoaseman moderni rakennus merkitsee päätepysäkkiä. "Kylähullut" maalaiset suuntaavat apteekkiin ja Alkoon, oletan.

Kävelen itse ensin parisataa metriä pohjoiseen Venäjän rajalle menevälle valtatielle 7 eli E18. Luulen nimittäin lintutorniksi, johon haluaisin kiivetä, valtavaa puista mainosten tornia, joka kehottaa poikkeamaan tienpätkän verran oikealle Virojoen taajamaan.

Asemalta etelään vie joen yli autosilta ja kävelysilta. Pääkadun varressa antiikki- tai romukauppa, S-Market, K-Extra. Jäätelökioski, asiakkaita, lapsia. Itään haarautuu tie kahdelle isolle koululle. Siellä on kirjasto auki klo 13-19, tai 10-16 ti ja pe. Tienposkessa JR 4:n muistomerkki.

"Rantatie" lähtee luoteeseen joelle ja johtaa kävelysillalle, jonka ylitän pohjoiseen. Kaunis pieni pimeä hiljainen joki-idylli, joen varrella rehevä kasvillisuuden tiheikkö.

Vastaani tulee kunnan kahden kerroksen korkuinen asuinkerrostalo. Joenrannan puolella kerroksia on kolmekin. Sitten pari liikerakennusta, betonilaatikoita. Aivan joen rannassa, autotien sillan pielessä, S-Marketin alakerrassa, näkyy olevan "Rajasali" -niminen kabinetti kokouksia varten.

Nuori nainen maalaa maisemataulua ruohikolla joen partaalla. Vastarannalla turisti näppää hänestä valokuvan.

Palaan ajoissa linja-autoasemalle 40 min. kävelyn jälkeen. Teksti "Haminaan" syttyy ja sammuu elektronisesti tutun pienen linja-auton otsikossa tuulilasin yllä. Sen tuttu kuljettaja käy kysymässä minulta, lähdenkö Haminaan, kun odottelen vielä ulkona varjossa auringolta muiden noustua pikkubussiin. Ei, sillä jatkan Miehikkälään!

Normaalikokoinen Vuorelan bussi reitillä Hamina-Miehikkälä saapuu valtatieltä (Uskin, eikä Klamilan kautta) 5 min. myöhässä klo 12:05, mutta Kirkonkylän - Klamilan - Haminan bussikin odottaa edelleen lastatakseen vaihtopaketteja autosta toiseen.

Kuusikymppinen Vuorelan kuski hyppää ulos autostaan ja kysyy: "Minne herra aikoo?" Olen ilmeinen turisti vakiomatkustajien joukossa. "En oo ennen nähny", sanoo kuski Bussipassistani, "mutta katsotaan mitä kone näyttää". Hän näppäilee rahastuslaitteeseen kilometrit Miehikkälään. Istun sitten bussin perälle. Keskioven kohdalla lojuu lattialla poikittain pitkä paketti, jonka yli pitää harpata.

Ajamme pohjoiseen Miehikkälää kohti, Valtatie 7:n yli. Maalaismiehet istuvat edessä, minä takana. Kuljettaja puhuu kännykkään. Yhtäkkiä, pari kilometriä ajettuaan, hän kääntyy ympäri ja palaa takaisin Virojoen linja-autoasemalle! Siellä edellinen sänkitukka-kuski raapii päätään ihmeissään, kun hänen pikkubussinsa ei käynnisty!

Miehikkälän vanha kuski menee toisen bussin rattiin yrittämään ja automme etuosan miehet vaappuvat avuksi työntämään, samoin kuin kotimatkalle aikovat Virolahden kirkonkylän tillin-tallin-miehet, naisseuralaisen katsoessa päältä. Vieläpä Miehikkälän bussin etuosan hauras valkotukkainen vanhuskin aikoo ulos työntämään, mutta vaimo kieltää häntä, ja vanhus palaa säyseästi istumaan paikalleen. Voimalla seitsemän miehen yritetään pikkubussia sysätä perästä työntämällä käyntiin. Tuloksetta.

Tuon yrityksen jälkeen Miehikkälään ajetaan (10 km:n matka) 10 minuuttia aikataulusta myöhässä klo 12:10-12:25.

***

Paluubussini (sama auto) Miehikkälästä klo 13 - 13:45 Uskin kautta Haminaan poikkeaa Virojoen taajamaan, jonka linja-autoasemalla nököttää tunti sitten sammunut pikkubussi. Kuljettajamme käväisee uudelleen yrittämässä sitä liikkeelle, turhaan. Bussiimme tullut tyttö utelee kehitysvammaisen levottomalla vilkkaudella:: "Mikä bussissa vikana?" Pari muutakin naista nousee bussiin Virojoelta ja jää välipysäkeille jonnekin Ylä-Pihlajaan.

Ajamme nyt idästä länteen suoraan valtatietä 7 eli E18, Uskin kautta, poikkeamatta etelään museoteille Klamilaan tai kirkonkylään. Paljon tietöitä ja isoja työmaita valtatiellä. Olin luullut moottoritietä itärajalta jo valmiiksi. Rekkoja ja yksisuuntaisia työmaan tienpätkiä liikennevalojen vuoro-odotuksineen.

Idästä tullessaankin bussi tekee erinomaisen sightseeingin Haminassa, ympyräkatua raatihuoneen ja kauppatorin ohi ennen linja-autoasemaa.

        VIROLAHTI       4   53,6 Per. 1336
K: Puinen ristikirkko 1766 Tuomas Suikkanen
K: Alttaritaulu 'Ristiltä ottaminen' 1913 O. Paatela
K: Kivisakasti 1300-
K: Klamilan kyläkirkko 1955 Veli Klami
M: Salpalinja, bunkkereita, juoksuhautoja, Ravijoen ja Pihlajan kylät
M: Kotiseutumuseo, Pyterlahden vanha koulu
M: Klamilan museotie, Viipuri-Turku-rantatie jo keskiajalla
R: Harjun maatalousoppilaitos, päärak. 1700-, Ravijoki
R: Kelviikin kalasatama
P: Uuno Klamin patsas 1963 Ben Renvall, Klamilan kirkon piha
P: Johannes Takasen muistopatsas 1985 E. Kannosto, kunnantalo
L: Himankirkko, rapakivilouhikko, isonvihan pakopaikka
L: Pronssikautinen asuinpaikka ja hiidenkiukaat, Järvenkylä
L: Vilkkiläntura, perhosalue, luontopolku
L: Heponiemen monoliittilouhos ym. kivilouhoksia
N: Leveäkallio, merinäkymä, Eerikkilän kylä
E: Vaalimaan tulliasema 1958, Suomen ja Venäjän raja
T: Virojoki ja Klamila

422. VIMPELI

Asukkaita 3 tuhatta (4349 vuonna 1964), EU-kannatus 31,0 % (1994)

Miksi? Pyöreä puukirkko

Milloin? Lauantaina 27.6. 2009

Ajoimme Lappajärven pohjoiskärkeen, josta käännymme kaakkoon, kohti läheistä Vimpeliä. Ylitimme Välijoen, joka yhdisti Lappajärven Evijärveen (josta edelleen luoteeseen Ähtävänjoki).

Vimpeli by Night! Helluntailaiskokous Saarikentällä oli vetänyt kirkonkylän väkeä täyteen. Musa raikasi. Mustalaismies poikineen ja asuntovaunuineen tervehti meitä, sanoi yöllä päivää! Nuoria neitosia istui torilla tai toisia samanlaisia pareja käveli öisillä kaduilla. Torin laidalla oli funkis-talo, valkoinen laatikko, jossa kuitenkin parveke tai katos rikkoi liiallisen yksitoikkoisuuden. Katselin kirjakaupan näyteikkunan. Siinä oli hyödyllisiä päiväkirjoja, paikallisen henkilön muistelmat, leluja lapsille, jokin yleinen valtakunnallinen bestseller. Vimpeli oli mainio, eloisa paikka! Liikaa helluntailaisten ääntä. Jatkoimme Vimpelistä Alajärven itäpuolitse Soiniin, hiljaisuuteen.

VIMPELI 3 31,0 Per. 1866 (r. Vindala)
K: Pyöreä puukirkko 1780 Jacob Rijf
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' R.W. Ekman
M: Suksitehdasmuseo
M: Pesäpallomuseo, Pesäpalloilijapatsas, Pesäpallostadion
M: Västerbackan kalkkiuunit 1800-luvulta, Hallapuro
P: Vimpelin sotakoulun (1917) ja Sukupolvien työn muistomerkit, Saarikenttä
P: Pokelan komppanian muistokivi, Pokelan kylä
N: Pyhävuoren näkötorni sekä Rappukallio
L: Lakkaharju, 'Pohjanmaan Koli'
T: Kirkonkylä, Sääksjärvi
V: Lappajärvi

421. VILPPULA

Asukkaita 6 tuhatta (7005 vuonna 1964), EU-kannatus 49,8 % (1994)

(Vilppula yhdistyi Mänttään v. 2009 alusta)

Miksi? Rautatieasema

Milloin? Keskiviikkona 9.8.1995

Kulutettuani Mäntässä 2,5 tuntia kävelin Vilppulaan, 7 km länteen, klo 17:25-18:25. Tuli niin kiire junalle, etten ehtinyt poiketa matkan varrella Joenniemen kartanoon ja taidemuseoon, vaikka olin suunnitellut. Kuivatin märkää paitaani liehutellen sitä kuin lippua.

Vilppulassa oli pieni keskusta rautatieaseman ympäristössä. Kirkko olisi ollut taajama-alueen länsilaidassa, radan takana, 3 km:n päässä asemalta. En ehtinyt sinne. Kotiniemen varavankilaan olisi ollut 4 - 5 km:n matka luoteeseen.

Juna Orivedelle lähti Vilppulasta klo 18:35 ja maksoi 28 mk. Kysyin asemalla, saisinko 25 %:n liityntämatka-alennuksen, koska palasin Kesärengaslippuni reitille (Hki - Tre - Jkl - Kuopio - Suonenjoki - Kouvola - Hki). Eihän se käynyt. Myyjä tiedusteli asiasta puhelimella.

VILPPULA 6 49,8 Per. 1912
K: Nikkarityylinen puinen pitkäkirkko 1900 G. Schreck
K: Alttaritaulu 'Kristus vuoritiellä' Pekka Halonen
K: Kolhon kyläkirkko, eteisaulassa vaivaispoika
K: Kirkkoveneonnettomuuden 1845 muistotaulu kirkon aulassa
K: Matthias Bonnen hautakappeli, Kolho
K: Kolhon ortodoksikirkko 1954 Heimo Kautonen
K: Pohjaslahden kirkko 1931 Kauno S. Kallio
K: Alttaritaulu 'Getsemane' Urho Lehtinen
M: Museo, kunnantalon kivinavetta 1902
M: Heikintupa 1850, kotiseutumuseo, Pohjaslahti
R: Kotiniemen jugend-tyylinen koulukoti
P: Tri E.W. Lybeckin muistomerkki, E. Koivisto, Elämänmäki (ent. parantola)
P: Vilppulankosken v. 1918 taistelujen muistomerkki 1938 Arvi Tynys
L: Vilppulankosken puisto, keskustaajama
L: Elämänmäen luonnonpuisto, näköalakalliolta maisema 4 järvelle
L: Salussärkkä, Hämeen kaunein luonnonmaisema, Pohjaslahti
L: Jaakkoinsuo, Euroopan vanhin suontutkimusalue, merkitty polku
L: Kankaanpään vuori 215 m
E: Ihmisyyden tunnustajien yhteisö Väinölä, Aseeton Suomi -näyttely
T: Vilppulan aseman ja Kolhon aseman taajamat
V: Ukonselkä, Kurkijärvi

420. VILJAKKALA

Asukkaita 2 tuhatta (2364 vuonna 1964), EU-kannatus 36,1 % (1994)

(Viljakkala yhdistyi Ylöjärveen v. 2007 alusta)

Miksi? Haverin kultakaivosalue?

Milloin? Tiistaina 16.7.2013

Kyröskosken liikenneympyrästä käännyn klo 11 itään kohti Viljakkalaa, jonne tienviitan mukaan on matkaa 8 km. Alkaa pieni sadekuuro, joka taukoaa kohta.

Tulen sillalle, jolta on näköala padottuun koskeen. Kalevalan muinainen Hämeen Hälläpyörä! Metsä-Serlan tehtaat ovat kosken partaalla. Autotiesillan alitse kulkee virran suuntaisesti pohjoisesta etelään tukkiränni, joka avautuu kouruna nähtäväksi. Tukki toisensa perästä siirtyy kourua pitkin kohti tehdasta.

Kuntaraja tulee kohta vastaan, Hämeenkyrö vaihtuu Ylöjärveksi (johon Viljakkala on liitetty 2007). Kolme kilometriä liikenneympyrästä itään on risteys, josta Viljakkalaan (6 km) vievä tie haarautuu pohjoiseen.

Kevyen liikenteen väylä loppuu risteyksessä. Tien itäpuolella on vain tallattu, kapea kinttupolku, jota seurailen kilometrin, käpyineen, mutkineen ja epätasaisuuksineen, kunnes tien länsipuolella alkaa jälleen kestopäällystetty kävelytie. - Maaseudun ratkaisuja: paikalliset polkupyöräilijät tietävät oikaista risteyksen pienen lähiökylän hiljaisten pihateiden kautta, mutta turisti ei halua erehtyä mahdollisille umpikujille.

Maisemana on metsää, mäntyjä. Jossain kohtaa pilkottaa alhaalla järvikin, Kyrösjärvi, ja tienviitta osoittaa uimarannalle. Paikoitellen nykyaikaisia, kookkaita puisia valmistaloja. Suuri, ehkä 3-4 kerroksen korkuinen lintutorni tulee vastaan pienellä kentällä tien laidalla. Kiipeän pari kerrosta, kunnes tajuan, ettei minulla ole ehkä aikaa eikä kannata kuluttaa vielä liikaa energiaa. Koira haukkuu minut jostain pihasta.

Kävelytie loppuu taas. Autot kaahaavat varsin tiheästi ja tien laita on kapea kulkea. Paikoitellen on bussipysäkkejä, vaan onko liikennettä? Kouluaamuinako? Valtava viljelylakeus avautuu välillä ja laskeutuu rinteenä kohti Kyrösjärveä. Tie nousee ja laskee ja aina vähän mutkittelee.

Mukavalta tuntuu kävellä taas suomalaisessa maalaismaisemassa! Sateen uhka on taas väistynyt ja on kesäistä. Ennen pitkää alkaa Viljakkalan kylätie, sen merkkinä tien molempia laitoja koristavat ja rajaavat porttina valkoiset aidanpätkät.

Tienristeys mallia Y, kaakkoon kauas Ylöjärvelle tai pohjoiseen kirkonkylään ja edelleen Luhalahdelle, Sisättöön, Seitsemisen kansallispuistoon, Aurejärvelle tai vaikkapa Parkanoon. Risteyksessä bensiiniasema St-1 ja mansikanmyyjä odottamassa mahdollisia asiakkaita sekä vilkas, täysi ilmoitustaulu. Laaksossa paloasema.

Pohjoisempana ja alempana Keskustie haarautuu itään. Joillakuilla on pari suurta kivinavettaa ja kymmeniä lehmiä laitumella aivan Viljakkalan ydinkeskustassa! Lanta haisee voimakkaasti!
Navettojen vieressä on Kievari, josta kaikuu välillä deekujen alkoholisoituneita rähinä-mölyjä. Lähellä tien varressa on myös keltainen puinen seurojentalo ja samanlainen entinen puolitoistakerroksinen kunnantalo. Modernissa punatiilitalossa taitaa olla tyhjillään Valinta-Riika, vieressään hyvin pieni, kioskin kokoinen POP-pankki ja kukkakauppa. Tien pohjoispuolella on suuria peltoja.

Kirkkokuja lähtee ensin laskeutumaan ja sitten nousemaan peltojen välistä. Alhaalla puolivälissä tietä on leikkipuisto ja pieni yhtenäinen valmistalojen lähiö, jolla on Kultaan liittyvä nimi.

Keltainen puinen kirkko mäellä peltojen yllä, kirkontorni läntisen oven päällä, hautausmaan ympäröimänä. Haudoissa Hanhijärvi ja Plihtari ja muita. Useita penkkejä istuttavaksi ulkona. Punamultainen aitta lännessä, samoin vanhempi hautausmaa ylempänä. Kujatie jatkuu vielä vähän kirkon ohi koilliseen.

Lähden paluumatkalle samaa reittiä klo 13:10. Tavoittelen klo 15 Kyröskoskelta Ikaalisiin lähtevää bussia. Paluumatka tuntuu joutuisalta ja ehdinkin perille tuon aikataulun mukaan, mutta kiirekin kerkiää tulla loppumatkasta, joudun jopa juoksemaan, enkä ehdi kiivetä lintutorniin! Juon vettä pullostani ja syön suklaata. Aurinko paistaa taas välillä sadepilvien jälkeen, mutta myös tuulee kylmästi.

Hämeenkyrön puolella Hämeen Hälläpyörän koskella jään liiankin pitkäksi aikaa lukemaan opastustekstejä ja katselemaan näkymiä eri suunnilta. Koskinäytöksiä järjestetään harvoin, joitakin, heinä- ja elokuun 2. ja 4. sunnuntai. Tukkiränni näkyy vaienneen nyt kello 14:45, puita ei kulje enää.

VILJAKKALA 2 36,1 Per. 1874
K: Puukirkko 1842 C.L. Engel
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' Felix Frang
M: Kotiseutumuseo viljamakasiinissa kirkon vieressä
M: Haverin kulta- ja kuparikaivoksen (1942-61) museo
R: Inkulan kiviholvisilta 1893 Tyko Öller, uusi silta 1996
R: Soukon salmen silta 1913 Heikki Silén
R: Pappilan päärakennus 1933 Toivo Paatela
R: Maamiesseurantalon puinen päärak. 1920
L: Ristikallio, pakanuuden aikainen kastepaikka
L: Ruonajoen helmisimpukkapuro
L: Suuri Saunin lähde, Hämeenkyrön ja Ylöjärven rajapiste
N: Kurjenvuori, näköala Kyrösjärvelle
N: Kolunkukku 180 m, Väinänperä

419. VIITASAARI

Asukkaita 8 tuhatta (11914 vuonna 1964), EU-kannatus 40,9 % (1994)

Miksi? Kauniit järvimaisemat. Hännilänsalmen silta

Milloin? Lauantaina 7.10.2017. (Aiemmin: lauantaina 28.8.1993 ja torstaina 17.7.2008)

Samana päivänä vuonna 2017, kun Onnibus laittoi myyntiin lokakuun matkat hintaan alkaen vain 1 euro, osuin sattumalta yhtiön nettisivulle ja päätin spontaanisti valita viikonlopuksi yhden euron maksavan matkan Helsingistä johonkin maaseudun kuntaan, missä en ole aiemmin vieraillut.
.
Viitasaaren kaupunki (!) mainostaa olevansa pohjoisen Keski-Suomen keskus. Nelostiellä Jyväskylän ja Oulun välillä olen ennenkin ajanut yli Hännilänsalmen sillan ja nähnyt silloin vilauksen Viitasaaresta järvien välissä tai Keiteleen sylissä.
.
Harvinaista kyllä, Onnibus poikkeaa nelostieltä sivutielle Viitasaaren linja-autoasemalle asti. Samaan aikaan lauantaina 7.10. klo 11:55 bussiasemaa ruuhkauttaa peräti kaksi punaista kaksikerroksista Onnibussia, ensimmäisen lähdettyä Helsingistä klo 7 ja toisen Oulusta klo 9. Useita matkustajia vaihtuu ulos tai sisään.
.
Autoaseman aukiota ympäröivät tavallisen ankeat valkeat liikerakennukset. Laaja asemarakennus näyttää itäpuolelle vain yksikerroksiselta, mutta länsipuolella kellarikerroksessa on rivissä vierekkäin useitakin myymälöitä Jessen kirpputorista Värisilmään.
.
Pujahdan rakennusten välisestä solasta Kipa-kirjakaupan ohi pohjoiseen toriaukiolle, jossa suihkulähdepatsas esittää suihkussa peseytymisestä nautiskelevaa naista. Seinälle on kiinnitetty kaupungin keskustan kartta ja mainoksia ajankohtaisista tapahtumista: perjantaina ja nyt lauantaina järjestetään Keksintöviikon Keksintömessut Viitasaaren Areenalla!
.
Kartan katuhakemisto auttaa paikantamaan osoitteen "Urheilutie" aivan koulukeskuksen viereen. Ensiksi pääkatu Keskustie suuntaa pohjoiseen, kunnes kaartaa itään kohti valtatie nelosta.
.
Kävelen aluksi Porthanin puiston halki länteen Pihkurinlahden laiturille. Paikalliset yritykset ovat lahjoittaneet puisia ja betonisia puistorakennelmia, joiden hälinässä minulta jäävät havaitsematta vanhemmat monumentit: "Matka Viitasaarelle" sekä Suomen historian isän, Viitasaaren kirkkoherran pojan, yliopistomies Henrik Gabriel Porthanin (8.11.1739-16.3.1804) syntymän muistomerkki.
.
Kuljen kävellen rantatietä pohjoiseen. Huomaan järven rantaviivaa riittävän yllin kyllin. Pihkurin rantatonteilla vuorottelevat kaksi- ja nelikerrostalot vauraiden omakotitalojen kanssa. Sisämaan puolella kohoavat useat 5- tai jopa 6-kerroksiset talot! Viitasaaren keskusta antaa todella pienen kaupungin vaikutelman!
.
Kirkonkellot alkavat kajahdella järvenlahden yli pieneltä niemeltä, jonka korkealla mäellä näen kohoavan puisen valkean kirkon. Rantakadulla liikkuu harmaan pilvisenä lauantaina vain mummoja rollaattoreineen sekä muutama henkilöauto.
.
Kiinteistönvälittäjä Björndahl on merkinnyt punaisilla kylteillä myytäviksi kohteiksi yhden jos toisenkin omakoti-, kerros- tai liiketalon, ainakin 12 eri tontilla! En havaitse kaupungissa merkkejä muista välittäjistä. Laskeeko muuttotappio hintatasoa? Kunnan väkiluku on 50 vuodessa puolittunut 12'000:sta (1964) alle 6500:een.
.
Palvelutarjonta näyttää päiväkävijästä yllättävän hyvältä. Keilahalli, kirjakauppa, lukio, uimahalli, urheiluhalli, kirpputoreja, antiikkiliike, iso ja pieni K-kauppa, S-market ja Lidl! Huomaan Vapaakirkon, Helluntaikirkon, Jehovan Todistajien Valtakunnansalin sekä ortodoksisen tsasounan. Luterilaista kirkkoa kiertää rannassa luontopolku, jonka varrella on rasteina Lutherin elämänvaiheita, liittyen uskonpuhdistuksen teesien 500-vuotispäivään 31.10.2017. Savivuorella on luontopolku, hiihtoväyliä, frisbee-golfrata ja komea näkötorni kahviloineen (suljettu kesältä 9.8.2017).
.
Kävelen koulukeskuksen sekä hyväkuntoisen tekonurmisen urheilukentän ohi kaarikattoiselle monitoimihallille, jonne "Keksintöjen viikon" mainoskyltit viittovat. Pihalla seisoo pari heijasteasuista pysäköinnin järjestäjää, jotka tervehtivät kävellen saapuvia naisia ennen ja jälkeen minun, ehkäpä paikallisia tuttavia. Joku pyöräilevä rouva mainitsee toiselle rouvalle väheksyntänsä tapahtumaa kohtaa: "En minä tuommoisissa käy!"
.
Astun ovesta sisään ja kohtaan pohjakerroksessa varsin täyden kahvilan. Pääsymaksua ei peritä. Ohjelmassa meneillään Max Perttula (parfymööri, kotoisin Viitasaarelta) ja tulossa Saimi Höyer (Punkaharjun hotelli) sekä yrittäjälegenda Jalo Paananen (Teräspeikko, Eimo, kännyköiden kuoret).
.
Ahdas portaikko vie kellariin, jossa on monitoimisali esiintymislavoineen sekä parikymmentä näytteilleasettajaa. Varttuneet naiset tungeksivat hajuvesikojulla erikoisen suitun Max Perttulan ympärillä. Eläkeläisukot puolestaan miehittävät katsomon etupenkkejä joko lepuuttamassa koipiaan tai odottelemassa Saimi Höyerin saapumista lavalle.
.
Poistuin messuilta uimahalli Simmarin ohi. Nuorisotalon ikkunoissa mainostetaan teatteriesityksiä. Kirjastossa palavat valot, vaikka lauantaina pitäisi olla kiinni, ja joku rouva puhuu ovella matkapuhelimeensa. Tekniikka kehittyy: paikalliset pääsevät viikonloppunakin kirjastokortilla ja salasanalla sisälle omatoimikirjastoon, mutta turistit suljetaan ulos syksyn harmauteen ja kylmyyteen.
.
Palailen Haapaniementietä etelään. Erikoisen pienikokoinen K-market mainostaa tarjousta: Pirkka-kahvia (norm. 2,99) kaksi pakettia vain 5,75 euroa, mistä lasken alennusta syntyvän huimat 3,8 prosenttia.
.
Huomaan tienviitan "Pihkurin satama" ja seuraan sitä. Viitasaaren keskustassa on monessa paikassa satamalaitureita. Järvi on hyvin tyyni ja rantarinteessä toimii "Hotelli Pihkuri", jakautuen neljään tai viiteen paritalonpätkään, joissa lienee joko terassilla tai parvekkeella varustettuja huoneita parissa kerroksessa.
.
Kappelitie myötäilee Pihkurinlahden rantaa pohjoiseen, kohti hautausmaata, jossa laskeskelen hautakivistä yleisimpiä nimiä: 1) Paananen (onko Jalo Paananen kunnasta kotoisin?), 2) Kinnunen (Kinnulan kunta naapurissa), 3) Hakkarainen (sukulaisetko riittivät äänestämään perus-Teuvon eduskuntaan?). Erikoinen nimi Vehniäinen tuo mieleeni sarjakuvapiirtäjä-Jarkon, joka on kuin onkin Viitasaarelta kotoisin, kuten myös ay-johtaja Niilo Hämäläinen sekä toimittaja Unto Hämäläinen ja laulaja Paula Vesala sekä näyttelijä Risto Kaskilahti, Wikipedian mukaan.
.
Saavun Savivuoren ulkoilualueelle. Autiolla uimarannalla on neljä perinteistä koppia vaatteiden vaihtoon. Luontopolulla on puolukoita, mustikoita ja 13 selostustaulua, mutta eksyn reitiltä enkä löydä kuin rasteista. Päijänteen muinaisranta: vesi on ollut jopa 10 metriä korkeammalla, ennen kuin kannas murtui Heinolassa. Äiti, poika ja koira tulevat polulla vastaani, myöhemmin muutamia sienestäjiä, lenkkeilijöitä sahanpurupolulla sekä rannassa soutuveneiden huoltajia.
.
Nousen Savivuoren metsässä ylämäkeen etsimään näkötornia. Tulen frisbee-golf-radalle, jota on kiertämässä ainakin pari ryhmää, poikapari ja monijäseninen seurue. Näin tuommoisen heittoradan ensimmäisen kerran vasta 3 kk sitten Lapinlahdella.
.
Komea valkoinen ehkä 5-6-kerroksinen näkötorni on pohjakerroksiltaan kivitalo, mutta ylemmiltä kerroksiltaan puinen. Oveen on kiinnitetty lappu: "Torni ja kahvila suljettu 9.8." Siis kaksi kuukautta ennen minua. Onneksi laajoja näköaloja avautuu mäellä myös maan tasalta, hiihtohissivaijeriseen laskettelurinteeseen. Hämmästyn, kuinka korkealle olen metsässä rämpiessäni vaivattomasti huomaamattani noussutkin!
.
Laskeudun paluumatkani mutkaista ja kapeaa Näkötornintietä ja ohitan ulkoilmamuseon rakennuksia. Erisnimenä on kohteella "Metsätyömuseo". Päädyn alhaalla pitkälle pohjoinen-etelä-suuntaiselle Haapaniementielle.
.
Keskustan tuntumassa ohitan paikallisen liikennöitsijän Paanasen autohallin, jonka pihassa ulkona kaksi isoa ja kaksi pientä linja-autoa. Kolme isoa ruokakauppaa ovat lähekkäin aivan nelostien tuntumassa. Kaksiosainen rekka ajaa juuri Lidlin pihaan.
.
Poikkean autotien tunnelin kautta nelostien itäpuolelle, jossa koillisessa on pieni teollisuusalue ja etelässä ABC-huoltoasema sekä itäpuolen satamalaituri. Kaksi tilausajobussia on pysähtynyt tauolle. Makkosen bussi tulee otsikon mukaan Joensuusta. matkallako vaikkapa Turkuun iltalaivalle?
.
Kävelen Nelostien hiljaista rinnakkaistietä sillan yli kirkkoniemeen. Terveyskeskus tai pieni sairaala. Antiikkiliike jo suljettu. Pieni ortodoksinen tsasouna, johon jumalanpalveluksia tulossa 15.10. ja 5.11. sunnuntaisin, 3 viikon välein, jolloin myös vierailijat ovat tervetulleita seuraamaan menoja.
.
Kierrän niemen viihdyttävän Luther-aiheisen rantapolun. "Tee itse oma Teesi vaikkapa T-paitaan", kehotetaan. Osa puisista kylteistä polun alussa ja lopussa on tyhjinä ilman Lutherin rukouksia tai elämänvaiheita. Kaiketi tekstejä vaihdetaan ajoittain uusien teemojen mukaisiksi, mikä on hyvä idea!
.
Rantavajassa lojuu pari pitkää vanhaa kirkkovenettä. Maisemat tyynelle Pihkurinlahdelle ja vastarannalle kaupungin keskustaan, mutta en onnistu keksimään koillisesta Savivuoren puitten yltä näkötornin huippua?
.
Sankarihautausmaan ilmoitustaululla on nimien hakemisto. Listalla erottuvat runsaudellaan Paanaset, mutta myös Kinnuset ja Hakkaraiset, kuten päättelin jo aiemmin Kappelin hautausmaallakin. Naistaiteilija on tehnyt Syli-nimisen taideteoksen, jossa kömpelön kivisen mummohahmon luota kurottuvat istutetut pengermät kapean lähestymiskäytävän muureiksi.
.
Kävelen rinnakkaistien jalkakäytävää vielä yhden sillan verran etelään, mm. Vapaakirkolle, mutten kuitenkaan enää 4 kilometrin päähän Hännilänsalmelle asti, vaan palaan keskustaan linja-autoaseman kulmille. Kokeilen kirkkoon oikaisevaa vanhaa siltaa, joka on rakennettu hätäaputöinä Suomen nälkävuosina 150 vuotta sitten (1867-69). Sillan pielessä on veden päälle rakennettu saunamainen tupa, joka taitaakin olla partiolaisten "Kolo".
.
Ihmettelen mahtavan kokoista valkoista puurakennusta, kaiketi entistä koulua, jonka pihasta Viitasaaren miehet lähtivät Talvisotaan, kuten kertoo pihan muistomerkki. H.G. Porthania etsimään Porthanin rantapuistoon en enää älyä mennä.
.
Katselen linja-autoaseman kirpputorin ikkunoita ja olen juuri menossa ikkunaostoksille Kipa-kirjakaupalle, kun Onnibussi kaartaa 5 minuuttia etuajassa pihaan klo 18:50. Sama kuljettaja Oulu-Jyväskylä klo 16:00-20:15 kuin aiemmin Jyväskylästä Ouluun klo 10:45-15:00.
.
***

Elokuussa 1993 lähdin Iisalmesta klo 11:30 T. Makkosen linja-autolla kohti Pielavettä, Viitasaarta ja Äänekoskea. Bussi ajoi Jyväskylään, minä Äänekoskelle asti. Pielavedelle jäivät puhelias olutsieppo ja hiljaiseksi uinahtanut kaverinsa Sepi.

Viitasaarella tein pikalenkin ulkona. Rannassa oli Porthanin patsas. Kauppapalatseja kuten kaikkialla. Ison liikekylän tuntua. Kunnantalo.

***

Heinäkuussa 2008 ajoimme nelostietä Jyväskylästä pohjoiseen. Konginkankaan suoralla muistelimme suurta linja-auto-onnettomuutta.

Viitasaari oli mahtipontinen pikku ökykylä, satamineenkin, 4000 asukkaan taajama,
aivan heti Hännilänsalmen mukavan pienen sillan jälkeen, jonka tehokkuutta oltiin ikävä kyllä kaksinkertaistamassa uuden sillan rakennuksella. Poikkesimme hetkeksi keskustassa, jossa oli paljon kauppoja.

VIITASAARI 8 k 40,9 Kaup.1996
K: Puukirkko 1878 Th. Granstedt, Haapasaari
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' 1849 R.W. Ekman
K: Hiekan hautausmaan kappeli 1961 Olli Kuusi
M: Kotiseutumuseo
M: Kärnän sähkölaitosmuseo, Kärnänkoski
P: Sankarivainajien muistomerkki, Rakel Koivisto
P: Vanhojen kirkkojen (3) muistolaatta Vanhassa Kirkkosaaressa
P: H.G. Porthanin syntymäpaikan muistomerkki, Porthanin puisto
P: Muistomerkki 'Matka Viitasaarelle 1980 Martti Peitso
R: Hännilänsalmen silta
N: Savivuoren näkötorni ja talviurheilukeskus
L: Karoliinan portaat Kymönkoskella, vaikeapääsyinen polku kalliolle
L: Huopanankoski, Juhani Ahon 'Lastujen' kalastuspaikka
L: Keihärinkoski, Kymönkoski ja Kärnänkoski
V: Keitelejärvi

418. VIIALA

Asukkaita 5 tuhatta (5391 vuonna 1964), EU-kannatus 52,1 % (1994)

(Viiala ja Toijala yhdistyivät nimellä Akaa v. 2007 alusta)

Miksi? Savupiipputeollisuuden synnyttämä taajama

Milloin? Lauantaina 4.9.2010

Ajoin Pasilasta Viialaan taajamajunalla "H" klo 9:24 - 11:04. Lippu maksoi 19 euroa. Pääradan varrella ehdoton huippukohta on Hämeen linnan tuleminen näkyviin lännessä - mutta nimenomaan vasta pohjoisesta palatessa, kun linna näkyy pitkään Vanajaveden yli, kaksi torniakin etualalla. (Toki Olavinlinna Kyrönsalmen rautatiesillalta on komein ja Turunlinna kakkonen.)

Viialasta entinen mielikuvani junan ikkunasta on ollut tiilimuuriteollisuus korkeine punatiilisine piippuineen. Tehdaslaitos (Schauman Wood?) lieneekin vasta aseman pohjoispuolella. Näin savupiipun metsän puiden ylitse.

Juna-asema oli melkoinen anti-elämys. Asemalaituri, heinikkoa, joutomaata. Pohjoispäästä asvaltoitu kävelytie autotielle, tunneliin, radan ali, länsipuolelle. Muitakin matkustajia jäi, pieni koira isäntineen, keski-ikäinen paikallinen pariskunta, pari nuorta naista. Vilkasta matkustamista?

Radan länsipuolella jatkui joutomaa ja pusikko, vain jokin talo pilkotti etäämpänä. Kas, moderni keltatiilinen kirjastopalatsi seisoi yksinäisyydessään radan ja ryteikön jälkeen ensimmäisenä rakennuksena. Sivuovi eteishalliin radan puolelta, ei tarvinnut kiertää talon ympäri. Avoinna to-pe-la 10-15, mutta ma-ti-ke 12-19. Palautusluukku. Wc. Näyttelyhuone. Lehtisali. Kirjahyllysali.

Kirjasto on pienen kunnan kulttuuripalatsi (kuin kirkko ennen). Siisti, valoisa, runsaskirjainen. Lastenhyllyiltä tarkistin, ettei Buckeridgen Jenningsejä 1960-luvulta valitettavasti ollut enää esillä (kuten Parkanossa). Pistäydyin internetissä.

Asiakkaina klo 11:11 oli kaksi alakoulutyttöä sekä lapsiperhe tutkimassa poistokirjoja. Tusinan valikoima L. Ron Hubbardin skientologisia (hum)bookeja hämmästytti perheenäitiä lupauksella "Ikuiseen terveyteen". Lapsia hillittiin: "Ei kovin resuja kuvakirjoja kannata ostaa",

Kokoelman erikoisuuksia oli tuhatsivuinen värikuvateos, jonka sivuilla noin 8000 omakotitaloa alueelta "Valkeakoski, Toijala, Viiala." Kuvatekstejä taloista tyyliin: "Nyk. asukkaat autoilija Kari ja siistijä Tiina Mäkinen. Kari osti talon 1986. Edellinen omistaja rakensi 1979..." Asukkaat siis haastateltu? Millä hinnalla kirjaa on myyty ja montako kappaletta käynyt kaupaksi?

Kirkon (vuodelta 1949) poikkesin katsomassa. Blondi teinityttö odotteli portilla, ehkei minua.

Ainoa pääkatu vei etelään Viialan keskustan liikenneympytään, jossa neljän tien kulmissa liikerakennukset: 1) K-Market, 2) S-Market, 3) Siwa-Market, 4) "Seurahuone" - komeimpana luoteessa kolmikerroksinen vaalea hotelli (huoneet 55 eur/1hh, 75 eur/2hh, 105 eur/3hh, 135 eur/4hh, kertoi pieni kyltti ovipielessä).

Pääkadun liikemakasiinin rivistöstä erottui "Herkkukeidas: lihaa, kalaa, salaatteja", menneen ajan kaakelisten lihakauppojen tai kauppahallien tyyliin.

Ratavarren ryteikköön luvattiin rakentaa kaksi 6-kerroksista asuintaloa, seudun pilvenpiirtäjät. Viiala oli 2-kerrostalojen kylä, muutama 3-krs, jopa 4-krs-talokin. "Asematie", "Rientotie", "Kunnankuja", osoitteita.

Pientalon toisen kerroksen ikkunassa mainostettiin yhä "Lääkintävoimistelua". Kaupungissa sellainen olisi ollut "Fysioterapiaa" jo kauan. Ihmettelen kotimaisten taajamien eksoottisuutta siinä kuin kreetalaisen kylän.

Kävelin etelään, omakotialueita, teollisuusrakennus. Käännyin oikealle tavoitellakseni pääteitä Kylmäkoskelle, ohi vanhainkodin. Havainnoin kunnan palveluita. Kiiruhdin liiankin nopeasti ulos keskustasta. Tunti lisäaikaa, niin olisin nähnyt kaiken.

Päätietä länteen, valtatietä etelään, tien laitaa. Joitakin kävelyteitä lähti peltojen halki, mutta en uskaltanut oikoa, etten päätyisi umpikujiin, ja aivan oikein, en nähnyt niiden toisten päiden saavuttavan koskaan valtatietä.

"Kylmäkoski 6 km. Viiala 2". Kävellen jouduin pitemmille kiertoteille ennen kuin pääsin Kylmäkoskelle.

VIIALA 5 52,1 Per. 1932
K: Kirkko 1949 Jaakko Tähtinen
K: Alttaritaulu Lennart Segerstråle
M: Viialan museo
L: Haihunkoski, keskustan lähellä
L: Laonnut vuori Vähä-Arajärven rannalla
L: Pirunkellarin luolamuodostuma, Hirsikangas Varrasniemi
L: Kellokivi eli Lapinkivi, siirtolohkare
H: Irrotettu 1927 Akaan, Vesilahden ja Lempäälän kunnista

417. VIHTI

Asukkaita 23 tuhatta (11178 vuonna 1964), EU-kannatus 60,1 % (1994)

Miksi?

Milloin? Sunnuntaina 25.7.1993

Kävin Karkkilassa toisen kerran samassa kuussa nähdäkseni afrikkalaisen elokuvan 'Yaaba'. Se sai Kaurismäkien 'Kino Iglussa' kymmenkunta katsojaa kello 14 - 15:40. Menomatkalla Tervon bussi ajoi Tarvontietä ohi Kirkkonummen Veikkolan, sitten kakkostielle, Vihdin Nummela, Vihdin kirkonkylä, Poria kohti, klo 12:15 - 13:40, eli bussin ikkunasta sain esimakua Vihtiin.

Paluumatkalle lähdin bussilla klo 16:10. Lohjan harjulle oli komea mäki. Jäin bussista Vihtiin klo 16:40 ja viivyin siellä puolitoista tuntia.

Vihdissä oli meneillään tietyö: laatat mutkaiselle kylätielle. Linja-autoasema oli risteyksessä. Kirkkojärvi oli kaunis, veneranta. Museoita. Pyhän Birgitan kirkon rauniot niemessä. Silta joen yli. Uusi kirkko oli komea korkealla mäellä. Vihdin Kino esitti klo 17 ja 19:30 Renny Harlinia: 'Cliffhanger'. Ulko-ovella oli lappu: "Elokuva alkanut. Tervetuloa seuraavaan näytökseen". Tasokasta, ettei hollitupa! Vihdissä oli myös divari ja kesäteatteri. Postitin kirjeen.

Linja-autoasemalle saapui klo 18:10 sama Tervon bussi ja sama kuljettajakin kuin aamulla tai oikeastaan puoliltapäivin. Kysyin Espoon pysäkeistä: "Kehä III ja Kehä I?", "Bemböle?" 22,50 markkaa. Kello 18:45 - 19:25 kävelin Bembölestä Espoon kirkolle, jossa odottelin bussia 42 Soukkaan ja Kaitamäkeen.

VIHTI 23 60,1 Per. 1507
K: Kustaan tiilikirkko 1772 Antti Piimänen, kirkkomuseo
K: Alttaritaulu 'Kristuksen ylösnousemus' 1846 B. Godenhjelm
K: Pyhän Birgitan keskiaikaisen kivikirkon rauniot
M: Kotiseutumuseo, pitäjänmakasiini 1811
M: Alpo ja Nina Sailon veistosmuseo
R: Olkkalan, Kotkaniemen ja Tervalammen kartanot
N: Kokkokallio, näköala Hiidenvedelle
L: Koniavuori 149 m, hiidenkirnu, aarnialue
L: Palokosken koskimaisema Palajärvellä
L: Nuuksion kansallispuisto
E: Nummelan lentokeskus
T: Kirkonkylä, Nummela, Otalampi, Ojakkala
V: Hiidenvesi

416. VIHANTI

Asukkaita 3 tuhatta (5160 vuonna 1964), EU-kannatus 32,9 % (1994)

Vihanti on liitetty Raaheen vuonna 2013.

Miksi? Vanha puukirkko?

Milloin? Vihannissa vaihdoin junasta bussiin 24.5.1994.

Vuonna 1994 ostin 299 markan Superalelipun Kemijärvelle ja lähdin yöjunalla Helsingistä Vihantiin (22:00 - 6:42). Viimeinen lähtevä kaukojuna. Laituri 8. Junaan pääsi klo 21:45, aiemmin oli vain autovaunuja. Vaunu 51, paikka 37. Konduktööri ohitti ensin huomaamatta Tikkurilassa minut ja liputtomat lentokentältä tulijat, mutta palasi klo 22:30. "Poikkean Vihantiin!" "Ai-jaha!" Hän kirjoitti lipun taakse VTI ja laittoi sinne toisen leiman. "Hetken kuluttua Riihimäki!" - jotkut pukeutuivat.

Seinäjoella seisahdus klo 2:40 - 3:28. Kävin kävelyllä eli juoksin. Tunneli laiturilta 3. Automaattiovet asemalle, jossa odottajia. Linja-autoasema rakennuksen eteläpäässä. Kuljin kauppakatua ohi Suojeluskuntatalon. Tavoittelin Seinäjoen rantoja. Näin mahtavankokoisen Sosiaalialan oppilaitoksen ja asuntolataloja. Tie päättyi peltoon, joen uoman saatoin vain aavistaa. Täysikuu ja toukokuu, valoisaa. Autio kaupunki. Torilta kuului mökää. Nolla astetta, ensin kylmä, juostessa hiki. Uutta ökyrakentamista, mahtavuutta, liikkeitä, pankkeja. Niiden seassa unohtunut vanha divari pihoineen. Puistossa geysir. Aseman pomo komensi toisesta kerroksesta möykkääjää. Palasin junaan paikalleni. Tuli yhä valoisampaa.

VIHANTI. Bussi odotti klo 6:40. Oli tyhjä toinenkin bussi, olikohan tuonut matkustajia junalle. Kyytiin minä ja joku rouva sekä makuuvaunusta 3 miehen työporukka, joka vertaili asioita "Lohjan tehtaisiinsa". Bussi lähti klo 6:50. Maksoin 25 markkaa. Kiintoisaa harvaa mäntymetsää.

Raahen linja-autoasemalle klo 7:25. Seurailin jotakuta tyttöä käsityöläiskouluun, jossa näyttely. Taksi odotti puoli tuntia mummoa terveyskeskukseen päin, kuski hitaasti talutti. Pyrin Fanteille. Kanavan yli mentyäni löysin leirintämökit, penkin. Penkkejä oli paljon tarjolla eri paikoissa. Metsäpolkua pitkin oioin. Näin upean modernin teräsrunkoisen lasirakennuksen, atk-oppilaitos. Retkeilymaja oli kaupungin rumin rakennus. Fanteille oli liian kuiva tie, en jaksanut perille asti. Lahden yli näin Museon, Paloaseman sekä Suomen Tivolin, joka pystytti telttojaan taakse. Kävelin sinne. Tornitalo, ruma vesitorni Kemin tapaan, jopa 16-kerroksinen, korjattavana juuri.

Kiersin kaupunkia kehässä yhä sisemmäksi. Kirkko oli upea sisältä, parvelta katsoen. Siivooja alakerrassa. Umpikulmaista Pekka-toria katselin eri kulmista. K-kaupasta lakritsijäätelöpuikko 2 markkaa, Afri-Cola 3,95 mk, pizza 4,95 mk. Kaunis kuvapostikortti Suomalaisesta Kirjakaupasta. Ostin toisen kortin Merimuseosta 3 markalla.

Kirjasto aukesi klo 11, Merimuseo klo 12, siitä minulle aikataulu. Museossa klo 12:15-40 olin vahingossa ohittaa maailman vanhimman sukelluspuvun! Pääsymaksu 10 markkaa, olin ainoa vieras. Merimiesten jännittäviä tuliaisia: sikiö, eläimiä pulloissa, kaislahameita, laivojen pienoismalleja pulloissa tai isommassa koossa. Hyvä museo! Minulle tuli kiire bussiasemalle, josta ostin Bussilomalipun 1000 kilometriä 320 markalla (liikevaihtoa Helsingin ulkopuolellekin).

Linja-auto reitille Siikajoki - Lumijoki - Liminka - Oulu lähti klo 13, todellisuudessa 13:05. Kyytiin minä ja mummoja, jotka kyselivät: "Loppuuko postibussi?" "Kaikki loppuu aikanaan... Ei ole kulkijoita!" Jatkoin matkaani Lumijoelle, jonne saavun 14:05.
.
.

VIHANTI 3 32,9 Per. 1865
K: Sofia Magdalenan puukirkko 1748 S. Jylkkä-Silvén
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' E. Granberg
K: Vihannin tsasouna
M: Kotiseutumuseo kirkon lähellä, mm. suutarinverstas
R: Kirjasto-monitoimitalo 'Ukonkantti', Aitoaho & Viljanen
P: Alpuan harjun historiallinen kirkkokivi, Pulkkilan tie
L: Ylä- ja Alavuolun kauniit järvet, kalastusta
T: Kirkonkylä, Alpua ja Vihannin kaivosalue