436. YLIVIESKA

Asukkaita 13 tuhatta (10330 vuonna 1964), EU-kannatus 43,3 % (1994)

Miksi? Traktorikaupunki

Milloin? Maanantaina 8.6.1987

Lähdin Kokkolasta, jossa yövyin peräkkäisiä öitä, kaksivaunuisella junalla klo 7:30 Ylivieskaan. Perillä kaupungissa klo 8:30 kiertelin laajempia ja pienempiä kehiä. Puukirkkoon kokoontui kaksi vanhaa pappaa ja kaksi samanlaista lisää. Uskonnollista seutua. Kirjasto oli auki vasta klo 12 - 19.

Puropuistossa oli Arboretum vuodesta 1985. Se oli pieni, mutta puro mutkitteli kiinnostavasti! Kalajoki oli leveä ja siinä oli matala kivinen koski. Muutoin Ylivieskaa luonnehti rautatie ja maaseutumaisuus. Maalaisisännät ajoivat traktoreilla pitkin kaupungin katuja!

Odotin pitkään pääsyä kirjastoon, jossa olin sitten klo 12 - 13:45. Ulkona satoi nimittäin vettä. Palasin klo 14 junalle oltuani Ylivieskassa viisi ja puoli tuntia. Kokkolassa kävin klo 14:45 Anttilan tavaratalossa ja kuljin itselleni uutta kävelyreittiä puukaupunginosan Neristanin halki pohjoiseen.

YLIVIESKA 13 k 43,3 Kaup.1971
K: Puukirkko 1786, korjaus 1892 J. Basilier
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' S. Wettenhovi-Aspa
M: Kotiseutumuseo lainajyvästössä, talomuseoalue, Vierimaantie
M: Maitokannumuseo Puuhkalan kotiseutumuseossa
R: Kyösti Kallion syntymäkoti Niemelänkylässä, 3 km keskustasta
R: Sissi Pekka Raudaskosken kotipaikan rauniot 1641, Raudaskylän Katajamäki
R: Savisilta 1911, Suomen 2. vanhin betonisilta, museosilta
P: Kyösti Kallion muistomerkki 1973 O. Vähäkangas & R. Saalasti
P: Kanttori-kirjailija Pietari Päivärinnan hautapatsas, reliefi Emil Wikström
P: 'Elämän vesi' 1985 Antonio da Cudan, kaupungintalon puisto
P: 'Feriatis' radanteon 100-v. muistomerkki, A. da Cudan, juna-asema
V: Kalajoki
H: Emäpitäjä: Kalajoki vuoteen 1643