maanantai 19. heinäkuuta 2010

360. SUOMUSSALMI

Asukkaita 11 tuhatta (15389 vuonna 1963), EU-kannatus 31,5 % (1994)

Miksi? Historiallinen Raatteen tie

Milloin? Sunnuntaina 17.7.2005

Käytyämme Kuhmossa Vartiuksen raja-asemalla jatkoimme pohjoiseen kohti Suomussalmea. Yritimme lähteä oikaisemaan Raatteen tielle pitkin metsän läpi kulkevia pieniä hiekkateitä, vain muutaman kilometrin päässä valtionrajasta. Hepola ja Pehkola. Eksyimme pitkälle umpikujalle metsään, josta oli vain palattava samaa tietä takaisin. Harhailua. Hermot kiristyivät. Jatkaa vai palata? Jospa 3 km vielä? Tai 5 km? Tai 10 km? Lopulta edessämme oli "Myllypuro". Tulimme tielle, jolla kulki jopa muitakin autoja! Lähdimme heti seuraamaan sitä länteen.

Tajusimmekin olevamme Raatteen museotiellä, kun kohtasimme, idästä päin hyökätessämme, museoituja juoksuhautoja ja korsuja, tien ja joen risteyksessä. Katseltuamme niitä joidenkin muiden satunnaisten turistien kanssa käänsimmekin auton nokan kohti itää. Ajoimme niin pitkälle kuin tietä riitti, rajalle saakka. Valkoinen portti katkaisi tien Venäjälle. Se oli alkuperäisen portin kopio. Katselimme sen yli. Portin toisella puolella tie oli pätkän verran umpeenkasvanut, kunnes taas kauempana näytti käytetyltä. Autotien laidalla oli rajavartioasema ja rajavartiomuseo, vapaaehtoinen pääsymaksu. Kolikoita säiliöön. Pari - kolme rajavartijaa. Museossa esillä olleet astiastot palauttivat vahvasti mieleeni lapsuuden posliinit vaikkapa Naantalin matkustajakodissa 1960-luvun alussa.

Ajoimme Raatteesta 40 km länsiluoteeseen, Suomussalmen keskustaajamaan Ämmänsaareen, jonne saavuimme klo 14:50. KK-market Kauppakatu 2-6 näkyi ylemmällä tiellä rinteessä. Alemmalla tiellä oli pylväissä mainokset. Palautin pulloja ja tölkkejä, ostin Pirkan jäätelötuutit ja Euroshopperin jogurtin. Istuimme Kauppakadun varrella varjossa. Kylässä näkyi olevan Tiimari, kännykkäkauppa sekä muita tarpeellisia liikkeitä. Koko laajassa kunnassa oli 11'000 asukasta, kuten Kuhmossakin. Huoltoasemalta ostimme bensiiniä 25 eurolla klo 15:30.

Jatkoimme matkaa länteen kohti vesiputousta, Puolangan Hepoköngästä.

SUOMUSSALMI 11 31,5
K: Tiilikirkko 1950 O.J. Ermala
K: Kirkon secco-maalaukset Bruno Tuukkanen
P: Talvisodassa tuhotun vanhan kirkon muistolaatta Kirkkoniemessä
P: K.J. Ståhlbergin syntymäkodin muistolaatta, Karhulanvaaran pappila
P: Ilmari Kiannon patsas, Kain Tapper, Kianto-puisto
P: Kiannon hauta Niettussaaressa
P: Talvisodan muistomerkki 'Liekki' 1959 Alvar Aalto, Karhulanvaara
P: Haukiperän muistokivi
M: Kotiseutumuseo, Kirkkoniemi
R: Turjanlinna, Ilmari Kiannon koti Kiantajärven rannalla
R: Domnan pirtti 1963, runonlaulaja D. Huovisen muistoksi, retk.maja
K: Pyhän Ristin tsasouna 1982 Ämmänsaari
K: Pyhän Nikolauksen tsasouna, Kuivajärvi
L: Hossan retkeilyalue, hiekkaharjut
L: Värikallion kivikautiset kalliomaalaukset, Hossa
E: Raatteen tie, talvisodan korsu, muistomerkki
T: Ämmänsaari (kunnan keskustaajama) ja kirkonkylä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti