399. VAHTO

Asukkaita 1 tuhat (1129 vuonna 1964), EU-kannatus 42,8 % (1994)

(Vahto yhdistyi Ruskoon v. 2009 alusta)

Miksi? Kirkonkylätunnelma (Kurjenrahka ja Kuhankuono ehkä toiste...)

Milloin? Tiistaina 5.6.2012


Turun ohitustieltä (E18) käännyimme autolla pohjoiseen suuntaan "Rusko Vahto". Ylitimme Ruskonjoen, jota tie myötäili kymmenen kilometrin matkan, mutta joki piilotteli idässä metsikköjen takana.

Nautimme avarasta viljavasta varsinaissuomalaisesta maalaismaisemasta kesäauringossa. Lännessä autotietä seurasi punertavapäällysteinen pyöräily- ja kävelytie - etäällä pellon puolella. Olisipa ollut hyvä kävelläkin Turusta Vahtoon, kuten ennen suunnittelin.

Vahdon keltainen länsitornillinen puukirkko (Engström 1803) tuli näkyvästi vastaan heti tien oikealla laidalla. Sen ympärillä oli tiivis pieni kirkonkylä palveluineen, paljolti nauhakylänä maantien varressa. Vanhentunut opaskartta kirkon luona kertoi mitä palveluita oli ollut joitakin vuosia sitten.

Länteen vei tienpätkä ohi kunnantalon koululle ja koulurakennuksiin kätkeytyneelle kirjastolle. Koulua kunnostettiin, tietä remontoitiin.

Maantien länsipuolella piti seurata postin ja pankin, itäpuolella kahden kaupan ja toisen pankin. Jäljellä oli enää K-Ekstra, joka hoiti myös postipalvelut. Toisen kaupan paikalla kampaamo, mutta postitalo ja pankit suljettu.

Puinen viljamakasiini kirkon vieressä toimi kotiseutumuseona, avoinna kesäsunnuntaisin klo 11-13, kuten muissakin kunnissa. Kylänraitilla kirkon ja Nousiaisten tienristeyksen välissä pyöräili ja käveli muutama aikuinen ja lapsi meidän kahden turistin lisäksi, ohi ruokakaupan ja suljettujen liikkeiden.

Vahto osoittautui miellyttävän rauhalliseksi pieneksi kirkonkyläksi, josta jatkoimme kello 11:n aikaan länteen Nousiaisten suuntaan. Muistelin Finnairin lentokapteeneja Pyy, Kurki ja Nousiainen.

VAHTO 1 42,8 Per. 1884
K: Länsitornillinen puukirkko 1803 J.S.V. Engström
K: Alttaritaulu 'Vapahtaja ilmestyy opetuslapsilleen' 1906 T. Schalin
K: Kappelikirkon 1638 paikka ja kirkkomaa, keskustan läh.
M: Pitäjänmakasiini, museo
L: Kurjenrahkan kansallispuistoalue
L: Kuhankuonon retkeilyreitistö
L: Riittiön pähkinäpensas, Pohjantalo
L: Rauhoitettu Silvolan kuusi, Valpperin tie
E: Kuhankuono, 7 kunnan yhteinen rajakivi
H: Entinen nimi: Puurusko, emäpitäjä: Rusko