413. VESILAHTI

Asukkaita 3 tuhatta (4287 vuonna 1964), EU-kannatus 33,6 % (1994)

Miksi? Rautakautinen kalmisto

Milloin? Perjantaina 11.8.2000

Lähdin Helsingistä klo 10:14 junalla Lempäälään. Kaksi vaunua. Kävelin junan läpi veturipäähän, perimmäiselle penkille, selkä veturiin päin. Lempäälään saavuttiin klo 12:20, raiteelle 2. Tunneli, asemarakennus, kirjasto, linja-autoasema, hieno kirkko, jossa kävin sisälläkin.

Kello 13:20 kävelin etelään Lempäälän kanavalle. Pari - kolme kilometriä etelämpänä näin viitan oikealle, länteen: 'Vesilahti 9 km'. Kävelin sinne kello 14:10 - 15:45 mutkikasta tietä. Hulausjärven sillalta oli kauniit näköalat vielä Lempäälän alueella.

Ensin 7 km länteen, sitten toista tietä 2 km luoteeseen. Kauppa, posti, moderneja rakennuksia. Kävelytie. Kirkonkylän yläaste. Sirkus mainosti pylväissä esitystään (lauantaina klo 19). Kävelytie erkani ajotiestä talojen ja peltojen väliin.

Kirkon tapuli alkoi häämöttää. Keltainen puukirkko oli monikulmainen laatikko. Istuin penkillä hautausmaan laidalla. Järvi näkyi etäällä. Kuluneita rautaisia hautaristejä oli rykelmä. Kuluneita puuristejä näkyi samoin. Kylässä oli myös puinen lahkolaiskirkko. 'Tuulan Valinta' tien toisella puolella. Pysäkkikatoksia oli. Lauttakylän auto ajoi jostakin jonnekin.

Lähdin paluumatkalle Vesilahdesta klo 16:35 tiukalla aikataululla, vähän eri kävelypolkua, kauemmas etelään, kirjaston ohi ja siellä poiketen. Kirjastonhoitaja selitti juuri asiakkaalle, ettei laske tuntejaan. Paluukävely sujui mukavasti.

Kartallisen infopaikan vieressä oli rautakautinen kalmisto, kiviröykkiöitä, Suomen suurin sellainen alue, merovingit... Hevosaitaus oli vieressä.

Ehdin täpärästi junalle Lempäälään klo 18:40, mutta junaan tulikin veturirikko. Ensin nykimisiä ja täräyksiä. Pari junaa tuli vastaan, yksi tavarajuna ohi. Konduktööri kuulutti aika-ajoin lisätietoja.

VESILAHTI 3 33,6 Per. 1869
K: Puinen ristilaivakirkko 1802 M. Tolpo
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa'
K: Kellotapuli 1782
K: Kivisakasti 1400-
M: Kotiseutumuseo, torpparielämää, Toukarin tie
R: Vesilahden pappilan puinen päärak. 1871
R: Laukon kartano, päärakennus 1931 Veikko Kallio
R: Standertskjöld-Nordenstamien hautapyramidi, Laukon Hautaniemi
R: Palhon kartano, päärak. 1800-
R: Kirkonkylän Tapolan 1840-luvun talomiljöö
L: Kirmukarmun rautakautinen muinaismuistoalue
L: Jyrkkärinteinen Linnankallio, Kaakilan kylä
L: Onkemäen Linnavuori, kivimuurit, Hirvijärven eteläpuolella
L: Hiittenmaa, rautakauden muinaismuisto, Hiidennokan kallio
L: Hinsalan Tuhmunvuoren Pirunluola
L: Matkailureitti Klaus Kurjen tie Lempäälä-Tottijärvi
V: Pyhäjärvi, linturikas Vähäjärvi
H: Seurakunta itsenäistyi Pirkkalasta 1346
H: Vesilahdesta irrotettu Lempäälä ja Tottijärvi