tiistai 29. kesäkuuta 2010

196. LILJENDAL

Asukkaita 1 tuhat (1754 vuonna 1962), EU-kannatus 42,2 % (1994)

(Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää yhdistyivät Loviisaan v. 2010 alusta)

Miksi? Vanhanaikaista kylämaisemaa

Milloin? Sunnuntaina 16.9.2001

Matkalla Elimäeltä Helsinkiin poikkesimme päätieltä kilometrin edestakaisin Liljendaliin, jossa oli kiinnostavan historiallinen kirkonkylä, joki, puukirkko, vanhoja taloja.

LILJENDAL 1 42,2
K: Puukirkko 1886 A. Boman & Th. Decker (vaiko F. Mieritz?)
K: Alttaritaulu 'Jeesuksen hautaaminen', jäljentänyt Ida Silfverberg
L: Luola 'Bombergsgrottan', useita käytäviä, Eskilominkylä
L: Andersbyn siirtokivilohkare
L: Falkbergetin hiidenkirnut
M: Garpomin kotiseutumuseo, mäkitupalaisen tölli
R: Bagarstugan, 1700-luvun leipurinpuoti
R: Itä-Uudenmaan suurin seurantalo Liljendalgården
V: Pernajanjoki. Sävträsk-järvi keskustassa, lintujärvi
H: Aiempi nimi Sävträsk

195. LIETO

Asukkaita 12 tuhatta (7871 vuonna 1962), EU-kannatus 55,4 % (1994)
(Tarvasjoki yhdistettiin pakkoliitoksella Lietoon 1.1.2015 alkaen)

Miksi? Keskiaikainen kivikirkko. Muinaislinnavuori.

Milloin? Perjantaina 14.7.2000

Turun linja-autoasemalta lähti Lietoon busseja jopa 15 minuutin välein. Leiniön Liikenne, laiturista 11, aseman takaosista (jossa ovat viimeiset laiturit 11-15). Minä kuitenkin kävelin Lietoon, klo 16 - 18:40.

Turussa Aninkaisten rankka mäki, Tuomiokirkon kiersin, Hämeenkatu itään vilkas kävelijöistä ja pyöräilijöistä. Yliopistojen mäki. Kaivokatu jyrkkä rinne. Rautatie ja uusi tie pitää ylittää. Kupittaan silta etelässä? Jättitalo kuin "Hilton". Kurala, Kuralanmäki, Kaarina, Asko ja Anttila, kävelysilta tien pohjoiselle puolelle, ohitustien yli-ali siellä ja jälleen kävelytieni onkin autotien eteläpuolella. "Turku 5, Lieto 7,5" kertoo kyltti välimatkat.

Hämeen Härkätie kaartaa pohjoiseen Aurajoen rantoja pitkin. Ajoittain myös Valtatie 10 tarjoaa kauniit rantanäkymät. Vaikea ylittää tie, liikenneruuhka klo 17:25. Vanhakartano 1,5 km, sinne saavun 17:40.

Kustaa Vaasan lähde. Veisikö Muonamiehentie Linnavuorelle etelään, tai oikea vuori onkin paljaampi kallio Aurajoen rannalla pohjoisessa, Kartanomuseon vieressä (15 mk, auki 18:aan). Perhe mustikassa.

Jatkan Hakkisen ohi. Päätieltä erkanee kävelytie (tunneli, taas 10-tien eteläpuolelle) ja alamäki joen sillalle. Vaikeata valokuvata. Liedon n. 8-kerroksiset tornitalot näkyuvät, kirkon katto niistä luoteeseen. Kunnantalo on palikkaleikki.

Tiekirkko on auki 20:een. Valokuvaan. Sisältä vaatimaton kirkko. Opas juttelee jonkun kanssa. Upea Aurajoen rantanäkymä, hautausmaa viettää joelle päin.

Paluukävelyni klo 19:15 - 21:45 Turun linja-autoasemalle (5 minuuttia istun bussipysäkillä Turun Yo-kylän bussipysäkillä). Deekut huutelevat mulle tienvarren vesakoista. Hiostava aurinko, pilviä välillä.

Pohjolan Liikenne klo 22 - 0:15 Helsinkiin. Bussin perällä ruotsalaiset kyselevät turkulaiselta tietä Helsingin satamaan ja onko turvallista kävellä 2 km? "Russian Maffia?" Turkulainen ei tiedä satamaa, kun on vain menossa yksin bailaamaan Helsinkiin, "hotelli 400 markkaa, ilman etukorttia maksaisi 800-1000 mk".

***

Käyn toisella kerralla henkilöautomatkalla Liedon Muinaislinnan vuorella, Kartanomuseon vieressä.

LIETO 12 55,4 (r. Lundo)
K: Pyhän Pietarin keskiaikainen harmaakivikirkko 1330/1500
K: Alttaritaulu 'Jeesus ja syntinen nainen' 1908 Eero Järnefelt
K: Kirkkolaiva 1712, kaksikantinen linjalaiva
K: Kirkossa myöhäiskeskiaikainen Neitsyt Maria -veistos
K: Ristinpelto, vanha kirkkopaikka, Sauvalan kylä
M: Kartanomuseo, Vanhalinnan kartano
M: Kotiseutumuseo Tampereentien varrella
N: Vanhalinnan muinaislinnavuori, näköala Aurajoen laaksoon
V: Aurajoen Kukkarkoski Vintalan kylässä

194. LIEKSA

Asukkaita 16 tuhatta (4449 vuonna 1962), EU-kannatus 50,5 % (1994)

Miksi? Ruunaan erämaakosket

Milloin?Tiistaina 10.6.1997. Tiistaina 5.6.2001

Lähdin Joensuusta klo 12:17 junalla Lieksaan. Vain pari vaunua ja aika täyttä! Näen matkan varrella siltoja ja kauniita järvenrantoja, vaaramaisemia taustalla.

Perillä Lieksassa paahtava helle. On kesäkatu kuuma. Laahustan torille, joka on tyhjä, ja jotakin kauppatietä ja Pielisentietä etelään kirkolle. Tylsä kaupunki, jossa ei ole mitään. Tai tukkipinoja ja irtokaarnaa tien laidalla.

Iltalehti uutisoi: Verinen ryöstöyritys Lieksan kirkon parkkipaikalla. Eilen. Verijälkiä yhä. Vaahdon katsojia käy vieläkin.

Pietilöiden kirkko on saaressa, jota kuivunut niemi yhdistää mantereeseen. Sisältä tämäkin kirkko on upea! Ulkona pörräävät ruohonleikkaajat. Istutuksia asetellaan. Tapuli on remontissa. Jätän repun ulos penkille. Kamera kädessä kävelen sisälle. Perässäni hiipii puhumaton tyttö, joka vahtii.

Aika vierähtää kirkolla nopeasti. Vielä syön jotakin pysäköintipaikan penkillä. On enää 10 minuuttia junan lähtöön ja olen ties missä. Kiiruhdan eri reittiä suoraan asemalle nyt. Hiki tulee juostessa asemalle. Illu Juutilaisen synnyinkoti sijaitsee aseman vieressä.

Onneksi junakin on myöhässä (kuten oli Joensuusta lähtiessäkin). Paljon matkustavaisia asemalla. Kaksi vaunua. Ensimmäinen paikkani selkä edellä idässä onkin varattu, joudun siirtymään auringon puolelle. Väsyttävää, lepoasennossa lojun. Ikkunasta ilmavirtaa. Sadekuuro välillä. Ukkosta enteilevä painostava ilma.

***

Kesäkuussa 2001 ajoimme Runon ja Rajan tietä Lieksaan, jossa yövyimme mökissä Ruunaan koskilla. Myös Kolilla on tullut käytyä eri reissulla.

LIEKSA 16 k 50,5
K: Lieksan kirkko 1982 Raili ja Reima Pietilä
K: Alttari-ikkunan läpi näkyy entisen kirkon tapuli 1838 C.L. Engel
K: (Pielisjärven ristikirkko, C.L. Engel, paloi 1979)
P: Sankaripatsas 1959 Heikki Varja
K: P. Eliaan ortodoksikirkko 1960 S. Savonius
K: Viekijärven puukirkko 1911 A.E. Ollikainen
K: Nurmijärven rajaseutukirkko 1946 J. Blomstedt
M: Pielisen museokylä
M: Kuvanveistäjä Eva Ryynäsen ateljee, Vuonisjärvi, 30 km kk:sta
M: Karhunkaataja V. Heikkisen kallokokoelma, Kaksinkantaja, 40 km kk:sta
R: Lieksan voimalaitos, Alvar Aalto
P: Tukkilaispatsas 1959 Eino Räsänen
P: Pietari Brahen patsas 1953 Eva Ryynänen
P: Rukajärven suunnan taistelujen muistomerkki 1966 Heikki Häiväoja
P: Tuulijoen uittomuistomerkki, Aittokoski
M: Talvisodan juoksuhaudat ja korsut, Hattuvaara, 30 km kk:sta
N: Koli 347 m, lenkkipolkuja, laskettelurinne
V: Autolautta Lieksa-Koli
V: Ruunaan erämaakosket, koskireitti 35 km
V: Pielinen, Lieksanjoki

193. LESTIJÄRVI

Asukkaita 1 tuhat (1717 vuonna 1962), EU-kannatus 26,2 % (1994)

Miksi? Patikkapolkua Reisjärveltä Perhoon?

Milloin? Tiistaina 6.9.2011:

Kamusen Liikenne jatkoi Kinnulasta klo 14 luoteeseen kohti Lestijärveä. Harvaa ja tuuheaa metsää, istutettua metsää, kitukasvuista nevaa. Röttelöitäkin, puoliksi palanut lato. Turvesuota.

Yli-Lestin kylän punainen työväentalo. Tie kiemurteli käärmemäisesti. Paljasta hiekkaa ennen metsän reunaa. Äkkipysäytys vasta juuri ennen tienhaaraa silmälasipäiselle pojalle. Tumma tyttö puolestaan painoi nappia jo ajoissa ja sanoi kuljettajalle: "Hei-hei!" Oikealla hiekkapolkuja Lestijärvelle, kaunis uimarantakin harvakasvuisen metsän takana. Latomaisia taloja, hyvin leveitä mutta vain yksikerroksisia, hyvin loivia harjakattoja.

LESTIJÄRVI 14:18. Poikettiin 10 metriä tieltä oikealle, taajama-alueelle. Kaksi poikaa jäi kyydistä. Kuljettaja tyhjensi jälleen tavaralastiaan. Posti, "Veikkaus", kermankeltainen talo, Sale (8-21, 10-18)..

Klo 14:20 jatkettiin matkaa. Grilli puutalossa. Koulut, keltainen puutalo. 2 kerrosta tai 1,5 harjakaton alla sekä valkean-harmaa kaksikerroksinen kivitalo. Naperoita tuli kyytiin. Yksi poika unohti matkakorttinsa kuljettajalle, pyysi kaveriaan tuomaan. Omakotitaloja, vihreitä ja keltaisia. Punainen antiikkiliike. Valkoinen puinen kunnanvirasto. Kermanvärinen puukirkko. Punapusakkapoika jäi kyydistä. Kolme eukkoa turinoi keskenään. Lapset pulisivat bussin perällä. Metsää. Suora tie aaltoili ylös ja alas. Rämettä tien molemmin puolin. Taivas pilvistyi täysin.

"Hei pysäytä mut!" huusi poika, jonka lempinimi saattoi olla Pulla. "Kun et painanut nappia. luulin, että oot muutanu toiseen taloon!" naureskeli kuljettaja. "ENKÄ OO!" Hetken päästä autosta jäi myös kaksi poikaa ja heitä isompi tyttö.

Valtava peltolakeus näkymänä klo 14:33. Yksi poika vielä kyydissä. Härkänevan tienhaara. Neste-Sykäräinen klo 14:36. Poikettiin pihaan, kuljettaja vei paketin.


LESTIJÄRVI 1 26,2
K: Puukirkko 1827 Heikki Kuorikoski
K: Alttaritaulu 1936 Bertta Eklund
M: Kotiseutumuseo
L: Patikkapolku Reisjärvi-Lestijärvi-Perho 70 km, levähdyspaikkoja
N: Syrinharju, palotorni
P: Änäkkälän muinaiskirkon muistokivi 1956
V: Lehtosenjärvi, kalastusjärvi
H: Itsenäistyi 1906 Toholammista. Emäpitäjä: Lohtaja

192. LEPPÄVIRTA

Asukkaita 11 tuhatta (14481 vuonna 1962), EU-kannatus 45,3 % (1994)

Miksi? Kelpo keskusta. Museotie.

Milloin? Maanantaina 18.7.2005

Vehmersalmelta tulimme henkilöautolla komeaa siltaa Soisalon saareen (ennen lossi, nyt silta täälläkin). Ajoimme Räsälän kautta 536-tietä etelään.

Leppävirralla on vauraannäköinen, miellyttävä kirkonkylä. Upea kirkko - maamerkki. Sillan alla uivat juuri tukkilautat! Väljästi sommiteltu, viihtyisä keskusta. Torigrilli, ei kahvia, jota R-kioskista. Korttelirallia ajavat pojat. Tyttökolmikko kävelee vastaan ja istuu myöhemmin portailla. Käveleskelen 20 minuuttia yksikseni. Linja-autoasema on väljä ja mukava, 5 laituria ja rakennus. Liikerakennuksia on useammillakin kaduilla, moderneja kivitaloja.

Leppävirta ei ole turhimpia paikkoja joissa olen käynyt. Voimme jatkaa kirkonkylästä etelään aluksi museotietä, joka kulkee kolme kilometriä Valtatie 5:n länsipuolella. Museotien kohokohtana on maalaispihan läpiajo. Lähin kaupunki on Varkaus, 20 km etelään.

LEPPÄVIRTA 11 45,3
K: Harmaakivikirkko 1846 C.L. Engel
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' ja 'ehtoollisen asettaminen' Samuel Elmgren
P: Louhi-laivan hukkuneiden muistomerkki
M: Kotiseutumuseo pitäjämakasiinissa
K: Ortodoksikirkko
M: Hackmanin tehdasmuseo Sorsakoskella
P: Kalmalahden taistelun 11.3.1808 muistomerkki
V: Leppävirran vesireitti
L: Konnuksen kanava- ja koskialue, luontopolku koskille
M: Konnuksen kanava- ja uittomuseo, 2 vanhaa kanavaa 1800-luvulta
R: Leppävirran silta 213 m Soisalon saareen
L: Orinoron rotko, Soisalo
T: Kirkonkylä, Sorsakoski, Kotalahti

191. LEMU

Asukkaita 1 tuhat (846 vuonna 1962), EU-kannatus 43,1 % (1994)

(Lemu ja Askainen yhdistyivät Maskuun vuoden 2009 alusta)

Miksi? Keskiaikainen kirkko

Milloin? Keskiviikkona 25.8.1999

Kuvattuani Mietoisten kirkon klo 16 kävelin kylätietä eteenpäin, itään, kaakkoon. Bussipysäkkejä vain, ei linja-autoasemaa. Kunnantalo. Saavuin päätielle 16:25, tienviitta: "Lemu 6 km".

Uutta asvalttia, leveä piennar. Aurinko polttaa naamaa. Etelään, kaakkoon. Lemun tienhaara 17:35. Selkeät opasteet. Pikavuoron pysäkki. Länteen 300 metriä ja etelään, lounaaseen 2 km... Pysäkeillä aikataulu! Mauno Rindell ja Askaisten Auto ajavat.

Lemun kirkko lepää omassa rauhassaan. Puinen tapuli on tien toisella puolella. Hautausmaa ympärillä. Valokuvaan klo 17:50 - 18:15. Sitten palaan 500 metriä asvalttitielle ja katokselliselle pysäkille.

Mauno Rindellin bussi saapuu 18:38. "Turkuun, linja-autoasemalle" 21 km, 22 markkaa. "Puutorille" lukee kyltissä tuulilasin alalaidassa. Muutamia matkustajia. Ajetaan Maskun länsiosan poikki. Raisiossa Tornitie, kaupungintalon ohi. Pysäkkejä. Turkuun 19:05.

LEMU 1 43,1 (r. Lemo)
K: Pyhän Olavin keskiaikainen harmaakivikirkko 1450...
K: Kirkkosalissa Martti Lutheria esittävä kalkkimaalaus 1619
K: Alttaritaulu 'Kristus hautakammion luona' 1880 A. von Becker
K: Kellotapuli 1812 J. Grönberg
M: Kotiseutumuseo 'Kemppien tupa', viljamakasiini
R: Kartanoita: Nyynäinen, Monnoinen, Tenhola, Niittykartano
L: Tammimetsiköitä
N: Kuuvan vuori 54 m

190. LEMPÄÄLÄ

Asukkaita 15 tuhatta (11606 vuonna 1962), EU-kannatus 54,0 % (1994)

Miksi? Keskiaikainen kirkko

Milloin? Perjantaina 11.8.2000

Lähdin Helsingistä junalla (laiturilta 5) klo 10:14. Kaksi vaunua. Kävelin junan läpi veturipäähän, perimmäiselle penkille, selkä veturiin päin. Vastapäätäni nätti tumma tyttö, Turenkiin asti. Viereenikin lyhyelle penkille istui Tove Janssonia muistuttava mummo, juna tuli niin täyteen. Vaalea pitkätukkainen konduktöörinainen leimasi Lomapassini. Kuulin mummon juttelut: Kiasmat, pojan lapset, Tina Turnerin konsertin, makasiinit vois purkaa... (Ryttylä, Parola, Viiala...)

Lempäälä klo 12:20, raide 2, oikealla. Tunneli, asemarakennus, kirjasto, linja-autoasema seuraava talo länteen, kirkko seur. länteen. Käyn hienossa kirkossa sisälläkin, otan kuvia. Tyttö vahtimestarina. Joku pariskuntakin tulee sisälle.

Kello 13:20 kävelen etelään Lempäälän kanavalle. Kanavan yläaste. Laurilan Loma-asunnot. Pari-kolme kilometriä etelämpänä näen viitan oikealle, länteen: 'Vesilahti 9 km'. Kävelen sinne mutkikasta tietä. Hulausjärven sillalta kauniit näköalat, Lempäälän alueella yhä.

Lähden paluumatkalle Vesilahdesta klo 16:35 tiukalla aikataululla. Ehdin täpärästi junalle Lempäälään klo 18:40, mutta junaan tuleekin veturirikko. Ensin nykimisiä ja täräyksiä. Pari junaa vastaan, yksi tavarajuna ohi. Konduktööri kuuluttaa aika-ajoin lisätietoja. Poliisi käveli ekaksi vaunun läpi.

Kakkoslaiturilla on Tampereelle menevää perjantai-illan porukkaa. Viimeinen viikonloppu ennen koulujen alkua. Pari tyttöä ottaa aurinkoa aseman penkillä. Odotusta, odotusta. Kolmas veturi tulee vasta klo 19:35. Lähdetään liikkeelle klo 19:40 ja saavutaan Helsinkiin 21:25.

Riihimäeltä alkaen viihdyttävät "pitkällä olleen" humalaisen 23-vuotiaan insinööriopiskelijan vitsit ja neuvot junassa olleelle 20-vuotiaalle Keuruun varusmiehelle. "Muoriko hakee asemalta vai muija?" "Kotoa kannattaa lähteä mahdollisimman pian, itsekin vielä..." "Korsosta lähdin Tikkurilaan velipojan luo, mutta eksyin vahingossa Riksuun" (paluuta yrittämässä, mutta juna ei pysähdy ennen Pasilaa). "Neekeri sai ripulin - luuli että sulaa!" "Nokia ja Finlayson sulautuvat - alkavat tuottaa langattomia villapaitoja!" "Iltalehti: Kaksi neekeriä raiskasi muijan - jolla oli kaksivuotias lapsi rattaissa mukanaan!!" (Törkeä teko kiihdyttää purkautumattomaan veripunapäiseen vimmastukseen, jolle ei löydy tarpeeksi vahvoja sanojakaan: "Voi Wwwwtttttu!!!") "Ampuminen on kivaa, tulos 48 osumaa 150:sta" "Kevyt konekiväärimies" "Mitä intin jälkeen?" "Lontooseen". Ja samat jutut toiseen kertaan.

LEMPÄÄLÄ 15 54,0
K: Pyhän Birgitan keskiaik. harmaakivikirkko 1400/1500, ristikirkoksi 1838
K: Alttaritaulut 1902 K. Enqvist-Atra
M: Tapulimuseo
L: Pirunlinna, pirkkalaisajan linnoitus, Kulju
P: Höyrylaiva Ilmarisen Kuokkalankoskeennousun 1863 muistomerkki
M: Kuokkalan museoraitti, kauppa-, paja-, parturi-museo
V: Lempäälän kanava

189. LEMI

Asukkaita 3 tuhatta (3410 vuonna 1962), EU-kannatus 45,3 % (1994)

Miksi? Syntymäisen piiloluolat?

Milloin? Torstaina 18.7.2013

Linja-auton vakiovuoron Kouvolasta Savitaipaleen ja Lemin kautta Lappeenrantaan piti lähteä kello 15:50 laiturista H1. Sellainen löytyi Kouvolan linja-autoaseman laituririvistön sijasta vasta kadun varresta. H = Hallituskatu?

Reitin liikennöitsijä on Matkahuollon aikatauluhaussa (2013) "Joutsenon Auto ja Kuljetuspalvelu". Vuoden 1996 aikataulukirjassa "Kesäturistissa" reittiä ajoi Saimaan Liikenne.

Pidin sadetta sisällä, kunnes lähdin kuitenkin hyvissä ajoin pysäkille, siltä varalta että bussi tulisi etuajassa. Laituriin olikin pysäköity tuskin tilataksia isompi pienoisbussi! Liukuovi avoinna. Istumapaikkoja n. 15, vaikka näytti pienemmältä ja matalammalta kuin Vuorelan oikean bussin muotoinen linja-auto Haminassa (kolme päivää aiemmin), johon piti nousta ovesta portaita.

Kysyin Juha Watt Vainion mieleen tuovalta kuljettajalta, käykö Matkahuollon Bussipassi? Kyllä, mutta: "Lappeenrantaan asti?!!" hän päivitteli ja neuvoi, että pääsen tuntia nopeammin pikavuorolla! Halusin matkustaa tällä "ellei tule täyteen, etten vie tarvitsevalta paikkaa",

Istuin 3. riville. Vasemmalla oli 2 penkkiä ja oikealla 1, Taempana oli kai vielä 2 riviä, jonka mukaan laskin paikkamääräksi 3x5 = 15. Ovensuuhun oli asettunut opiskelijatyttö, jota luulin alkuun kesätyöntekijäksi tai kuljettajan sukulaiseksi, kun hän avasi ja sulki asiakkaille ovea, mutta matkustajaksi hän osoittautui jäädessään myöhemmin matkan varrelle.

Liikkeelle lähdettiin bussia pienemmän auton surinoilla. Kaupungin välipysäkeiltä astui kyytiin äitinsä saattama 10-v. tyttö, joka oli matkalla ratsastustunnille maaseudulle. Molemmat tytöt alkoivat jutella keskenään ratsastuksesta. Sitten takapenkille tuli he-man-tyyppinen keski-ikäinen mies, jonka silmä näytti olevan mustana, ellen erehtynyt. Hän oli matkalla Vekaranjärvelle, armeijan kantahenkilökunnan asuinalueelle!

Ensin ajettiin Valkealaan (n. 16:05). Tien varrella oli mm. mielenkiintoisia museorakennuksia ja kirkko! Palomuseo? Kannattaisi ehkä pysähtyä joskus katsomaan. Lappalanjärvikin taisi välillä siintää lännessä.

Kiemurtelevaa tietä jatkettiin pohjoiseen jossain kaukana lännessä kulkevan Mikkelin rautatien suuntaisesti, kohti Vuohijärveä, mutta ennen sitä kääntyen itään Tuohikotin suuntaan. Pienemmän tytön jäätyä kyydistä hevostilalle jäi muutaman kilometrin päästä isompikin.

Tienviitta Vekaranjärvelle pohjoiseen. Sinne ajettiin muutaman kilometrin poikkeama edestakaisin. Mustasilmäinen mies poistui kiittäen kyydistä Vekaranjärven portilla (n. 16:45) ja lähti pienen tienviitan osoittamia henkilökunnan asuntoja kohti.

Itään, itään: Valkealassa vielä Tuohikotti (n. 16:55) ja jo Savitaipaleen puolella Heituinlahti. Tie 377. Auto kiiti kovaa vauhtia pomppien tyhjiä, sateisia ja märkiä maanteitä pitkin. Tuntikausia. Olin välillä ainoa matkustaja. Pari nuorta kundia oli kyydissä matkan eri vaiheissa, syrjäkylältä kirkolle.

Savitaipaleen reunoilta lähti suurhiihtäjä Juha Miedon näköinen partaturri kirkolle. Hän jutteli etupenkiltä kuljettajan kanssa. Kuski kertoi odottavansa aamuvuorolla metsään mustikoita poimimaan lähtenyttä hyvin puheliasta karjalaisrouvaa jostain matkan varrelta kyytiin.

Savitaipaleella (17:40) oli aivan mielenkiintoisen näköinen runsastaloinen kirkonkylä, jossa tehtiin pieni (kolmionmuotoinen?) kierros eri teitä. Nuori kundi jäi autosta jonnekin ja partamies toisaalle. Auto kiiti koko ajan harmillisen kovaa vauhtia paikasta toiseen! Isosta jähmeämmästä bussista tuntuu näkevän paljon enemmän ympäristöä?!

Savitaipaleelta lähdettiin ensin kaakkoon (tie 13) ja sitten etelään (tie 380) kohti Lemin kirkonkylää. Sadetta ja kiirettä, paljon jää näkemättä ja huomaamatta. Tiet ovat yhtä paitsi parempia kuin Haminan ja Virolahden välillä Klamilassa.

Yhtäkkiä pyörähdetään jonkin matalan liikerakennuksen eteen. Sade sumentaa ja pimentää havaintoja. Lemin liikekeskus, apteekki, K-kauppa, taxi, linja-autoasema klo 18. Ihmishahmoja odottamassa.

Kyytiin nousee rehevän puhelias keski-ikäistä vanhempi karjalaisrouva täysien mustikkaämpärien kanssa sekä hiljainen vanha mies. Rouvan kieli alkaa kalkattaa, eikä vaikene ennen kuin Lappeenrannan Helsingintiellä, jossa poistuu kyydistä. Vanha mieskin jää jo seuraavalla pysäkillä, mutta ehtii sitä ennen päivitellä: "No siinäpä oli rouvasihminen joka ei jää suustaan kiinni!!" (Sanontaa taidetaan tosin käyttää tavallisesti toisinpäin?)

Jäin viimeiseksi matkustajaksi. Tieosuus Lemiltä Lappeenrantaan oli tylsin. Kuljettaja kysyi minulta, rouvan poistuessa, samalla kun vanhalta ukoltakin: "Ja mihin sie meet?" "Matkakeskukseen, mielellään", ehdotin. Yllättäen kaarrettiinkin (18:35) puisen hiljaisen Lappeenrannan rautatieaseman pihaan, kaupungin syrjälaidalle.


LEMI 3 45,3
K: Puukirkko 1786 Johan Salonen, alkuperäinen ilman korjauksia
K: Alttaritaulu 1926 Antti Muukka
K: Kirkossa harvinainen apilanlehtiholvi
K: Kellotapuli 1936 (edellinen paloi 1918)
M: Kotiseutumuseo, ruokana tarjolla Lemin särä -ateria
L: Ruominkapian kalliomaalaukset
L: Syntymäisen piiloluolat
R: Kärmeniemen tykkipatterit
R: Lomasirpissä 1. maailmansodan kaivannot
V: Kivijärvi, Kotajärvi, Syntymäinen

188. LEIVONMÄKI

Asukkaita 1 tuhat (2462 vuonna 1962), EU-kannatus 35,1 % (1994)

(Leivonmäki yhdistyi Joutsaan vuoden 2008 alusta)

Miksi? Järveen työntyvä 2 km pitkä kapea harjuniemi

Milloin? Torstaina 17.7.2008

Saavuimme henkilöautolla Joutsasta Leivonmäelle. Näimme kirkonkylässä kotamaisen kirkon, sitten ajoimme siltaa Valtatie 4:n yli ja jatkoimme suoraan länteen. Kiersimme myötäpäivään Rutajärveä, sen Kirkkoselkää, etsien Leivonmäen kansallispuistoa. Löytyikin länsipään pohjoisrannalta Joutsniemi.

Vain pari autoa P-kentällä. Kauniisti rakennetut, uudet metsäpolut käveltäviksi. Loivaa valoisaa kangasmetsää, järvi pilkottaa houkuttelevasti kauempana, mutta pitkään tavoittamattomana. Ihanaa maastoa ja mustikoita! Eri reitit on merkitty punaisella ja sinisellä tehokkaasti, ei tarvitse ajatella suunnistamista itse, voi ajatella tai jutella kaikkea muuta. (Ajatukset pitäisi vain saman tien kirjoittaa, sillä unohtuvat.)

Rannassa 1,5 km:n päässä on tuore, rakennettu nuotiopaikka, varusteineen. Puu-cee, laavu (kapea pitkä bumeranginmuotoinen katos). Viralliset telttapaikat ovat vähän matkan päässä.

Runsas tusina pieniä partiolaistyttöjä ohjaajineen on juuri syömässä. Heidän reppunsa ja makuupussinsa ovat valloittaneet laavualueen. Kaverini jäävät rantakiville istumaan, minä jatkan yhden kilometrin eteenpäin, mielenkiintoiselle luonnonmuodostelmalle, kapealle pikku harjulle, joka kohoaa 2 km pitkällä järveen työntyvällä niemellä! Miten kaunista, vain kapea polku kapealla jyrkällä harjanteella jatkuu ja jatkuu. Järvi molemmilla puolilla, vähän puita välissä alempana. Luontonähtävyys! Miellyttävä retkikohde!

Ajamme vahingossa Rutalahden risteyksen ohi koilliseen, länteen, lounaaseen, luoteeseen, ja päädymme Päijänteen ylittävälle Kärkistensalmen sillalle tänäkin vuonna. Komea korkea silta on viimevuosina korvannut vanhan lossin.

LEIVONMÄKI 1 35,1
K: Moderni kotamainen kirkko 1960 E. Virkkunen
N: Kuhasenmäki 244 m, näköalatorni
L: Kultakuusi, 2,5 km kk:sta Joutsan suuntaan
L: Joutsniemi Rutajärvessä
L: Kirjoituskivi Rutalahden tien varrella
L: Rutajärven hiekkarannat
L: Haapasuon suojelualue, retkeilykohde
L: Vällyhoilo, jyrkkien kallioiden reunustama maisematie

187. LEHTIMÄKI

Asukkaita 2 tuhatta (2994 vuonna 1962), EU-kannatus 24,3 % (1994)

(Lehtimäki yhdistyi Alajärveen vuoden 2009 alusta)

Miksi? Suomen kaunein kirkko?

Milloin? Vielä käymättä!

LEHTIMÄKI 2 24,3
K: Puukirkko 1800 Jacob Rijf, "Suomen kauneimpia kirkkoja"
K: Alttarin puuveistokset kansantaiteilija Kalle Isolehto
K: Kellotapuli 1833 A. Hernesmaa
N: Suokonmäki 234 m
V: Ähtärinjärvi

maanantai 28. kesäkuuta 2010

186. LAVIA

Asukkaita 2 tuhatta (4519 vuonna 1962), EU-kannatus 30,5 % (1994)
(Lavia yhdistettiin pakkoliitoksella Poriin 1.1.2015 alkaen)

Miksi? Kotiseutumuseo

Milloin? Sunnuntaina 18.6.2006

Ajaessamme Pomarkusta Mouhijärvelle pysähdyimme Lavialla. Kirkonmäellä oli auki Kotiseutumuseo vielä klo 16 ja pysyi auki meitä varten. Opastyttö pyysi vain kaikkien kolmen päivän vieraan nimet käyntikirjaan.

Lainajyvästö tämäkin museorakennus oli ollut aikoinaan. Ovensuussa kiväärejä. Sisempänä rukkeja, virsuja, kenkiä, kivikokoelma. Lavian nimikkokivikin on olemassa. Esillä myös rekiä, polkupyöriä, puutuoleja, keinutuoleja, puukauhoja, pärepihtejä (yksi päre paloi 15 minuuttia).

Jyrkät portaat veivät yläkertaan. Siellä opasneitonen avasi ikkunaluukun etelään. Yksi kävijöistä tiedusteli, oliko Lavia sisällissodassa punainen vai valkoinen? "Valkoinen ehdottomasti ja vielä nykyäänkin!", sanoi opas.

"Saatte koskea esineisiin, jos tekee mieli. Ette näytä sellaisilta joilla menee rikki..."

"Saanko olla utelias, miksi tulitte tänne?" kysyi opasneitonen.
"Kesäkierros kaveriporukalla..."
"Kotiseutumuseoita on paljon, mutta harvoin auki. Silloin kun, niin...."

Ajattelin, että jonnekin voitaisiin keksiä "Kotiseutumuseo-museo", joka tekisi kaikki muut kotiseutumuseot entistä tarpeettomammiksi. Näkee yhden, on nähnyt kaikki.

Lopulta kiitimme, lähdimme, ajoimme ees-taas länteen-itään, kauppaakin etsien. Sale ei kelvannut. Museo oli kohta uudelleen nähdessämme kiinni, auto edestä poissa. Jatkoimme matkaamme Suodenniemelle.

LAVIA 2 30,5
K: Puukirkko 1823 J. Köykkä-Köhlström
K: Alttaritaulu 1907 A. Såltin
P: Nälkävuosien 1867-68 muistomerkki
M: Kotiseutumuseo kirkonmäellä
R: Sampakosken kivisilta
R: Susikosken vanha kivisilta ja vesimylly
R: Ilmari Kiannon entinen asuinpaikka
N: Näköalat: Pirulan vuori ja Huuhkajanvuori
V: Velhovuoren vesiputous Lavijärven rannalla
V: Karhijärvi, Lavijärvi

185. LAUKAA

Asukkaita 16 tuhatta (14751 vuonna 1962), EU-kannatus 41,4 % (1994)

Miksi? Kanava. Huvipuisto.

Milloin? Perjantaina 18.7.2008. Sunnuntaina 28.6.2009.

Ajoimme heinäkuussa Laukaan kautta Suolahdelta Jyväskylään. Pysähdyimme katsomaan Kuusaan sulkuja kanavalla, jota pitkin kulkee laivakin Jyväskylästä Suolahdelle. Pitkä vesiallas, suuri pintaero. Kävelysilta kanavan yli, laivalaituri vastarannalla lännessä. Toisessa jokihaarassa vesiputous ja voimala.

***

Kesäkuun viimeisenä sunnuntaina 2009 ajoimme Vaajakosken teollisuustaajaman ohi Laukaan Lievestuoreelle ja saavuimme puoliltapäivin pieneen huvipuistoon, jonka nimi on Nokkakivi.

Maailmanpyörä kohosi taivaalle houkuttimena, joka näkyi hyvin tielle n:o 23, Lasilandian, Teboilin ja Nesteen huoltoaseman vieressä. Vierailijoita, lapsiperheitä, oli vain vähän, henkilökuntaa vaikutti olevan enemmän. Nuorilla kesätyöntekijöillä riitti rauhallista aikaa lueskella omia kirjojaan. Hellittämätön helle helli.

Alue oli pääsymaksuton, laiteliput 3 e tai ranneke 19 euroa. Maksullisia kohteita, kuten törmäilyautot, oli reilu tusina, n. 14. Konehuoneita oli piilotettu entisten Lontoon punaisten puhelinkoppien sisälle. Montakohan eri käyttötarkoitusta niille onkaan jo keksitty?

Nokkakiven erikoisuuksia olivat vielä keskenkasvuinen pensaslabyrintti sekä sirkusaiheinen museo, jonka kohokohtiin kuuluivat Onni-Klovnin housut 1960-luvulta! Mustavalkoisen television lastenohjelman "Sirkus Papukaijan" unohtumattomana, maskeerattuna, jenkkitukkaisena pellenä hääri Onni Gideon eli Onni Tervonen.

LAUKAA 16 41,4
K: Puukirkko 1834 C.L. Engel
K: Alttaritaulu 'Kristus kirkastusvuorella' 1872 R.W. Ekman
K: Kellotapuli 1823 Heikki Kuorikoski
P: Sankarimuistomerkki, Lauri Leppänen
M: Museokylä Kalluntalo, 11 rakennusta
K: Kirkkoniemi, Hartikan kirkkomaa, pitäjän 1. kirkon nurkkakivet
L: Hitonhauta, jääkautinen kalliorepeämä 500 m, Valkola, Koivistontie
N: Hitonmäki 240 m
V: Kosket Kapeekoski, Kuhankoski, Kuusankoski, Simunankoski
N: Näköala: Hyyppäänvuori, Multamäki ja Oittimäki
L: Sarakallioiden kalliomaalaukset
R: Peurungan kuntoutumislaitos
T: Taajamat: Lievestuore, Vihtavuori, Leppävesi ja kirkonkylä

184. LAPUA

Asukkaita 14 tuhatta (16186 vuonna 1962), EU-kannatus 41,6 % (1994)

Miksi? Tuomiokirkko

Milloin? Tiistaina 17.6.1997

Lähdin junalla Helsingistä klo 6:58, videovaunussa. Kaksi tyttöä oli varannut rivini, mutta vaihdoin istumaan heidän taakseen.

Lapualle saavuttiin 10:50. Juna-asemalla oli kartta. Etsin ensimmäiseksi linja-autoaseman ja siellä oli parempi kartta. Kävelin Lapuanjoen sillan yli kirkolle, jonka valokuvasin myös sisältä.

Joen sillan pielessä hämmästytti näkyvyydelllään, keskeisyydellään ja koollaan Lapuan liikkeen johtajan Vihtori Kosolan harjakattoinen, 2-3-kerroksinen puinen kotitalo, jossa oli kymmenittäin ruutuikkunoitakin.

Linjaliike Röman Jämsänkoskelta ajoi pikavuoroa Vaasasta Jyväskylään (9:30-15:45), Lapuan ja Alajärven kautta. Bussin piti lähteä Lapualta 11:35, mutta lähtikin 11:50 ja ajoi Alajärvelle 35 minuuttia, 44-47 km.

LAPUA 14 k 41,6 (r. Lappo)
K: Tuomiokirkko, empiretyyliä 1827 C.L. Engel & Heikki Kuorikoski
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' 1845 B.A. Godenhjelm
K: Suomen suurimmat urut (6660 pilliä) 1938
K: Pohjalaismallinen kellotapuli 1730
P: Unkarilaisen vapaaehtoispataljoonan muistolaatta
P: Sankaripatsas Yrjö Liipola
P: Jääkäripatsas 1958 Lauri Leppänen
P: Lapuan suurräjähdyksen 13.4.1976 haudat, Simpsiön hautausmaa
P: Lapuan taistelun 14.7.1808 muistomerkki 'Kiviristi' 1864
R: Vihtori Kosolan kotitalo, kk.
M: Kotiseutumuseo Ränkimäellä, 2 km kk:sta
K: Tiistenjoen kyläkirkko 1963
K: Kauhajärven kyläkirkko 1983
L: Alajoen viljelylakeus
N: Simpsiön vuori 130 m, 3 km kk:sta länteen

183. LAPPI Tl

Asukkaita 3 tuhatta (3438 vuonna 1962), EU-kannatus 42,6 % (1994)

(Lappi Tl -kunta yhdistyi Raumaan vuoden 2009 alusta)

Miksi? Hautaröykkiöitä?

Milloin? Keskiviikkona 17.7.2013

Lähden bussilla Helsingistä (klo 6) kohti Raumaa. Huittisten (klo 9:05...9:10) eli Lauttakylän jälkeen vasta 5 km:n päässä Rauman-tie erkaantuu Porin-tiestä (luoteeseen) vasemmalle suoraan länteen.

Köyliön (etelään) ja Kokemäen (pohjoiseen) tienristeyksessä klo 9:27-30 on huoltoasemalla Matkahuolto. Pikavuoro-pysäkki on vasta erikseen tienvarressa huoltoaseman kohdalla.

"Biolan"-yhtiön erikoisen muotoinen puurakennus ohitetaan klo 9:31. Tienvarrella seuraavat Euran kunta ja Naarjoki, Turajärvi.

"Turun läänin Lappi" eli LAPPI TL on kohdekuntani (vaikkakin liitetty jo Raumaan)

Lapin kirkonkylää varten on vain pikavuoropysäkki Raumalle vievän valtatien 12 varressa.
Ensimmäinen lähestymismerkki on karttani mukaan Lapinjoen ylitys. Sillalla on korjaustyömaa.

Lapinjoki laskee luoteeseen mereen Eurajoen Olkiluodon luona. Välissä on Saarnijärvi, jonka koillispuolella olisi pronssikautinen hautaröykkiö, hiidenkiuas Kirkonlaattia. Alajuoksulla on myös Lapijoki -niminen kylä, keskimmäinen "n" puuttuu.

Kuljettaja taitaa nähdä rahastuslaitteesta mille pysäkeille on ostettu matkoja, sillä nyt hän kuuluttaa Lapin, vaikkei suinkaan kaikkia pysäkkejä. Lapin pysäkillä on kaksi läpinäkyvää sadekatosta. Tien vastakkaisella puolella samaten, välillä alikulkutunneli kävelijöille.

Minulla on Lapille aikaa tasan kaksi tuntia, klo 9:55 - 11:55. Sitten on tulossa saman reitin seuraava pikavuoro Raumalle, enää 16 km:n päähän.

Lähden kävelemään pohjoiseen tietä, joka kaartaa luoteeseen. Jo puolen kilometrin päässä vastaani tulee moderni liikerakennus, jossa palvelevat osuuspankki, apteekki, K-kauppa sekä kellariin portaita laskeutuva kunnankirjasto, joka on avoinna klo 13-19, paitsi perjantaisin 10-16.

Mopoilijan lähtö pihasta saa kaupan automaattiovet rävähtämään auki. Samoin käy kun vain lukaisen sivusta etäältä iltalehtien lööpit: Kansanedustaja Anna Kontula (vas) on kotonaan piilotellut poliisilta turvapaikanhakijoita. Paula Koivuniemi sanoo ihailevansa Katri Helenan rohkeutta. Kepun toivon Juha Sipilän keuhkoveritulppa on paljastunut lenkillä. (Hänen kaimansa kaupunkineuvos Juha Sipilä (1935-2002) oli näkyvä liberaalipoliitikko, onko tutusta nimestä apua? Mieleeni tulevat myös tämän päivän toimittajat Eino Leino ja Paavo Nurmi?)

Kolmen tien Y-risteyksessä vasemmalle länteen jatkuu kauppojen tie, lähellä olisi mm. Sale (näen sen myöhemmin). Oikealle pohjoiseen vie autosilta ja kävelysilta Lapinjoen yli kohti kunnantaloa ja kirkkoa. Valitsen jälkimmäisen.

Lapinjoen pohjoisrantaa seuraamaan on raivattu luontoon kävelytie, jota pitkin aion vielä palata. Rannassa vesirajassa on ravintola Joki-Pub. Valkaistuun betonimuuriin ylärinteeseen on taiteiltu mustilla viivoilla harvinaisen hieno graffiti-maalaus, jossa veturi syöksyy sillalle tunnelista vuoren uumenista. Perspektiivi on hyvin voimakas, ääriviivat luonnosmaisen karkeasti hahmottelevat, mutta vahvat ja virheettömät. Teos kelpaisi sisällekin salin seinälle.

Näen sotamuistomerkin ja vaatimattoman puisen kunnantalon. Ulkoseinän ilmoitustaululle on levitetty erään yksityistien kokouksen päätökset ja kunkin tiemaksut jonkun Liisan 5 eurosta Antin 150:aan. 136 euroa maksamaan joutuva Olli on vastustanut kokouksen päätösvaltaisuutta.

Hiljaisen kylätien varrella vastaani tulee edelleen liikuntahalli, koulu ja pappilan tilitoimisto.

Saavun kirkolle klo 10:30. Seinät punaista puuta, valkoisin koristepielin. Koristeina on paljon valkoisia risteja ja aurinkoja. Epämääräiset siipiulokkeet joillekin sivuille pilaavat kirkon ulkomuotoa. Alttaritauluna itäpäässä on lasimaalaus, jota käyn katsomassa. Sisällä siivooja pysäyttää imurinsa ja toljottaa vaikuttaen vajaakykyiseltä (ellen ymmärrä väärin). Pihalla työskentelee kaksi miestä kaivurin kanssa ja kolme kesätyttöä leikkaa ruohoa. Istuskelen metelistä huolimatta ulkopenkillä ja kirjoitan. Pysäköintialueella on kuusi henkilöautoa. Mummo kastelee hautausmaalla kukkia.

Jatkan kulkuani länteen ja sitten etelään, palaten eri tietä Lapinjoen yli. Täällä on palvelutalo vanhuksille. Tienviitta itään mainostaa näyttelykeskus "Pyörniä" jossakin isossa kivinavetassa jossa myös myydään mansikoita ja hunajaa.

Sammallahdenmäkeäkin mainostetaan, sinne olisi 3,5 kilometriä. Kiipeän parin lepopenkin luota lähtevää kapeaa metsäpolkua Linnavuorelle, jonka korkeimmalta kallionnyppylältä löytyy lipputanko ja kohtalaisia näköaloja alas pelloille joenvarteen. Mäeltä on helpompi tulla alas kuin kavuta ylös. Kokeilin ensin vääriäkin polkuja, joilta en kuitenkaan kehdannut tunkeutua naapurien pihoihin.

Palaan itään vievälle tielle. Vastaani tulee Sale-kauppa, aukioloajat pitkät, arkisin 8-21, la 8-20, su 11-21, samoin kuin K-kaupallakin. Kelloliike on myös. Juomista ja syömistä varten on Joki-Pubin lisäksi Lappari. Viitta osoittaa pohjoiseen joen suuntaan Partiolaisten majalle. Joen varrella on suuri hiekkakenttä, jolle sirkuskin mahtuisi, mahdollinen kylän kauppatori, laidallaan kunnan kierrätyspiste lajitteluastioineen.

Palaan entisille jäljilleni, ensimmäiselle sillalle, ohi rantaravintolan ja graffitin, jokea seuraavalle kävelypolulle, jota pitkin päädyn ruohokentälle, koulun eteläpuolelle. Sieltä pääseekin mukavaa kävelysiltaa joen yli kauppatorin ja kierrätyspisteen hiekkakentälle. Joessa on myös patoallas ja vanha pieni voimalaitos! Kiinnostavaa.

Kiiruhdan ja ehdin hyvin bussipysäkkini katokseen klo 11:50. Rauman valtatien eteläpuolella näkyy olevan kenttä linjurien pysäköintialueeksi, olisiko siellä lie joskus ollut Lapin linja-autoasemakin.

Bussikatoksen läpinäkyvään lasi- tai muoviseinään on kirjoitettu liimatuilla irtokirjaimilla: "Usko vielä satuihin. Ero kosta.fi". Muutamasta sanasta on raaputettu irti kirjaimia, 1) "tko", 4) "a" ja 5) "kir". Eroamisessa koetaan kesän tilastopiikki heti sisäministerin avauduttua eli "räsähdeltyä" jälleen: Koraania, Kalevalaa... ei vaan: Raamattua tulee totella ennemmin kuin Suomen Lakia... !!

Raumalle menevä bussi (klo 11:55) saapuu hieman myöhässä ja on Raumallakin vasta 12:17 eikä 12:15, joten en ehdi vaihtaa linja-autoasemalla heti suoraan klo 12:15 Poriin lähtevään bussiin. (Seuraava lähtee tasan tunnin päästä.) En tiennyt bussien kulkevan siten, että keskustasta tuli bussi tätä Raumalle menevää bussia vastaan, päästäkseen itäpuoliselle ohitustielle, valtatielle 8 (Turku-Pori).

LAPPI Tl 3 42,6
K: Puukirkko 1760 Jaakko Simonpoika
K: Kellotapuli 1806
M: Kotiseutumuseo pitäjänmakasiinissa sekä 5 kirkkotallia
M: Kivi- ja pronssikautisia hautoja, mm. 'Kirkonlaattia'
N: Linnavuori ja Simasalon vuori
V: Kauklaisten järvi, Saarnijärvi, lintujärviä
V: Narvijärvi, Lapinjoki

182. LAPPEENRANTA

Asukkaita 56 tuhatta (22159 vuonna 1962), EU-kannatus 68,3 % (1994)

(Joutseno yhdistyi Lappeenrantaan v. 2009 ja Ylämaa v. 2010 alusta)

Miksi? Linnoitus. Saimaan satama.

Milloin? Torstaina 13.8.1992. Lauantaina 17.10.1992 ja 24.10.1992.

Saavuin elokuussa Imatralta Pohjolan Liikenteen vakiovuorolla klo 11:56. Kävelin puistoon pohjoiseen ja istuin penkille. Lappeen kirkko on "kekokattoinen kahtamoinen", tuttu jo lapsuudestani. Alamäki satamaan 'Prinsessa Armaadalle', ravintola. Linnoitus ylhäällä, portaita, valleja. Mukulakivikadut raskaita kävellä. Houkuttelevia museoita. Turisteja. Istuin penkillä. Laskeuduin alas pohjoiseen, kaarsin satama-rantapuistoon syömään.

Kiersin järvenlahtea, portaita olisi ylös. Kimpisenkatua kirjastoon. Sadekuuro. Valtakatu: kaksi elokuvateatteria vierekkäin. Kauppatori sulki klo 14:05. CM: ostin parit eskimojäätelöt markalla. Kävin kaukana etelässä rautatieasemalla asti. On isojakin taloja, ison kaupungin henkeä, mutta en järin viihdy. 'Jokin' puuttuu, vaikka Linnoitus onkin hieno.

Rabatti-kaupassa on halvempaa kuin Uudellamaalla. Xylitol 25 kpl 4,90 eikä 5,30 markkaa. Ostin vihreän litran Aurinko-sitruunalimun 3,95 markalla. Join kirkon pihalla. Kuljin radan yli länteen ja luoteeseen, kohti Voisalmea, jonne oli matkaa 3 km, 30 minuuttia. Harhailin vasemmalle Tyysterniemeen. Jalat väsyivät. Lopulta Voisalmen kk-pesäke, olin jo lähellä... Ostokeskus, b. 33, Voisalmenkatu 11 A 2. Käynti pihan puolelta. Parvekkeet bussitielle. Kolme kerrosta ja kolme asuntoa kussakin.

Palasin keskustaan ja istuin Linnakkeella jaksamatta enempää. Lähdin jo 18:00 bussilla Haminan kautta, enkä vasta 19:10 Kouvolaan. Paljon matkustajia varsinkin matkan varrelta. Nuokuin tunnin, kunnes piristyin taas katsomaan maisemia ja matkustajiakin. Hamina vilkas, satama ei häävi. Karhulassa käytiin kaksi kertaa: 19.45 ja 20;25, siinä välissä Kotkassa klo 20:00. Sitten Pyhtää. Loviisa on aina hieno. Helsingin linjuriasemalle vasta 22:30.

***

Lähdin lokakuussa Helsingistä Pohjolan Liikenteen pikavuorolla 8:40. Kuski rahasti, alle 10 matkustajaa. Käväisy Siljan Eteläsatamassa 8:50, Esplanadia. Liljendal 5 min. 10:15. Koria moderni, isoja rakennuksia, armeija-alue rapistuva. Kouvola 5 min. 11:15, 11 laituria katoksen alta, jonka reunalta valui vettä päälleni, kävin tietenkin ulkona. Rautatieasema vieressä.

Lappeenrannassa 6,5 tuntia klo 12:40 - 19:10. Nousin linja-autoaseman silloille sisäportaita. Info ei auki lauantaina. Lunta, loskaa, lätäköitä, lokakuussa.

Kirkko kiinni. Kävelen länteen kasarmeille, jotka autioita, tyhjillään. Alkaa sataa, kiiruhdan Linnoituksen mäelle sataman yläpuolella. Autio Taidemuseon lasikäytävä klo 13:30. Pidin sadetta suljetun Ortodoksikirkon katoksen alla, Suomen vanhin, kaunis! Ulkoikoni. Vihreä väri, kultausta.

Vaalea Tuula,28, tuli paikalle, menimme Taidemuseoon, 15 markan liput. Vanhoja mestareita esillä, Juho Rissanen, Pekka Halonen. Kaksi hallia, kaksiosaisia. Tuula haluaisi grafiikkaa seinilleen. Olimme pitkään kaksin, kunnes tuli naisseurue. "Täällä ei mene paljon aikaa", kommentti modernin taiteen osastosta.

Toiseksi Historiallinen museo. Painokone, latomopöytä. Leluja. Upea Viipurin pienoismalli! Vitsailua, naureskelua. Majurska-kahvilaan 16:55-17:15. Rahkapiirakka- tai mansikkapiirakkapala ja pari kupillista kahvia kummallekin, 36 markkaa. Sekalainen vanha olohuonekalustus. Toinen kupillinen pöytiin. Toinenkin kolmikymppinen pari treffeillä, nainen näytti Lappeenranta-kuvia esillä olleesta kuvateoksesta, jollaisia oli pöydällinen.

Tuula tarjosi sightseeingin autolla: Lauritsala, rantatietä, kasino, kylpylä, Hartwall lopettamassa. Saimaan kanava sillalta. Etsittiin kanavan rantaa etelästä ja pohjoisesta sekä Pontuksen kaivanto. Tuula aikoi kuudeksi saunomaan vanhempiensa omakotitaloon.

Jäin Lappeenrannassa Mäntymäentien jälkeiseen kulmaan, josta linjuriasemalle "suoraan liikennevaloihin, sitten vasemmalle..." Anttila ja Iso-Kristiinan ostokeskus linjuriaseman vieressä.

Etsin itsekseni lentoasemaa, "vanha kenttä". Uuden kentän päätä sivuava tie - Chymos - Valtakatu. Raatihuoneen torni. Kaupunki nyt sympaattisempi kuin elokuussa, pidin! Menetin 5 markan kolikon epäkuntoiseen postimerkkiautomaattiin Postipankin seinässä. Alkoi sataa kovasti. Tyhjennysajaton postilaatikko linja-autoasemalla, jonne saavuin 19:02. Etsin etelästä toisen laatikon, baarin kyljestä.

Linja-Karjalan bussi Joensuusta tuli myöhässä. Sotilas Uttiin ja joku tyttö odottivat lisäkseni. Bussin perällä miesmatkustaja. Menolippu Helsinkiin olisi maksanut 116 markkaa, mutta minulla Bussilomalippu. Luettavaksi Etelä-Saimaa ja Iltis. Kastelli 3 min. pysähdys. Nuorisojengiä Luumäeltä. toisia istui baarien ikkunalaudoilla ja kioskeilla. Kouvolaan jäi jengi, Porvooseen takapenkin mies. Porvoosta kolme miestä kyytiin.

***

Viikon päästä uudelleen, Helsingistä 8:40. Pakkasta 3-5-7 astetta, lokakuussa! Luumäellä huomasin nyt viitan "Kotkaniemi". Svinhufvudin kotitalo ja täysihoitola, jossa olin kolmena kesänä lapsena. Maisemahotelli Kastellin jälkeen.

Lappeenrannassa kauppakeskus Iso-Kristiina täysi, ihmisiä istui sen penkeillä. Kävelin Mäntymäentielle. Tellervonkadun jatke. Kavennuksia, hiljainen tie, isoja omakotitaloja, mutkassa isoin n:o 18, iso piha, 3 autotallia kellarissa?

Suunnistin M-tieltä kohti Lauritsalaa. Jäähalli, turhiakin mutkia, Tehdasalue Kaukas oli kierrettävä. Lauritsalan kirjastossa (auki -15) lausuntaesitys, yleisö paikoillaan, häiritsin tullen-mennen, ohitin toisen lausujan portaissa tietokirjaparvelle.

Lauritsalassa Rabatti ja muut kaupat. Löysin 5 markkaa. Kerrostaloja ja vanhoja työläistorppia, kiva sekasotku hiekkateitä alas Saimaalle. Korkea silta häämötti! Kävin puolen kilometrin päässä sillan puolivälissä, valokuvasin. Pohjoinen ja Eteläinen Puistokatu, välissään metsikkö, reunoilla ok-taloja, johti Lauritsalan kirkolle. Kulmasivulla rumat elementit, julkisivultaan kaunis. Lasiovista näki sisälle, kaiken. Ristin takana portaat alas.

Palasin Lappeenrantaan. Sanomalehti 'Etelä-Saimaalla' futuristinen teknopoli-talo! Valtakadulle suoraan ohi vesitornin. 'Kino-Aula' (Vääpeli Körmy klo 16:30) ja 'Nuijamies' (USA-jännitystä). Teatteri kirjastoa vastapäätä. Linnoituksessa tiirasin museoita ikkunoista, ihan vähän näkyi. Kahvila Majurska kiinni 16:45, tyttö odotti noutajaa portailla. Puhelin epäkunnossa tilapäisesti yhä (2 kk, elokuussakin).

Olisin ehtinyt bussiin 17:10, mutta jäin tappamaan aikaa. Hiki vaihtui paleluun. City-Market, Anttila - 18, Sokos -15 lauantaina. Busseissa enemmän väkeä kuin viikkoa aiemmin. Kuski kävi ravistamassa sotapoikia hereille Kouvolassa.

LAPPEENRANTA 56 k 68,3 (r. Villmanstrand)
K: Lappeen puukirkko 1794 Juhana Salonen
K: Alttaritaulu 'Kristuksen taivaaseen astuminen' 1887 A. Såltin
P: Sankarimonumentti 'Suru ja usko tulevaisuuteen' 1951 Wäinö Aaltonen
K: Lappeenrannan kirkko 1914 G. Koskov, muutostyö 1924 Ilmari Launis
M: Linnoituksen Päävartiorakennus 1772, Ratsuväkimuseo
M: Etelä-Karjalan museo ja taidemuseo, Linnoituksen pakkahuone
P: Pikkuvihan 1741 muistomerkki 'Virstantolppa', Linnoitus
K: Neitsyt Marian Suojeluksen ortodoksikirkko 1785, Linnoitus
R: Raatihuone 1829 J.W. Palmroth
P: Suihkukaivo 'Kurjet' 1949 Filen, Keskuspuisto
V: Tervahöyry 'Prinsessa Armaada', satama
P: Suomen ratsuväen muistomerkki 1963 Wäinö Aaltonen
R: Kimpisen urheilupuisto
K: Lauritsalan kirkko 'Taivaan valo' 1969 Korhonen & Laapotti
R: Lauritsalan sivukirjasto 1951 Malmio & Martikainen & Ypyä
R: Pontuksen kaivanto ja muistomerkki, Lauritsala
R: Saimaan kanavan Mälkiän sulku, putouskorkeus 13 m
P: Enkeliveistos, Kauko Räsänen
P: Veistos 'Kolme alasinta' 1967 Armas Hutri
K: Nuijamaan kirkko 1948 Tarja Salmio ja Esko Toiviainen
K: Alttariveistos Esko Tirronen
P: Sormuskivi, valtava siirtolohkare, talvisodan muistolaatta
M: Lainajyvästön viljamakasiini, museo
H: Lauritsalan kauppala ja Lappeen kunta liitetty 1967

181. LAPPAJÄRVI

Asukkaita 4 tuhatta (5527 vuonna 1962), EU-kannatus 32,0 % (1994)

Miksi? Kaunis Kirkkoniemi

Milloin? Lauantaina 27.6. 2009

Ajoimme Kortesjärveltä kaakkoon Lappajärvelle, jossa oli yllättävän ison tuntuinen keskusta pyörittäväksi henkilöautolla. Kirkko näkyi idässä, metsäisellä mäellä järven rannalla. Kävelimme kirkon lähellä niemenkärkeen ohi venevalkaman, jonne pelastuslaitoksen auto toi nuoren pojan uimaan laiturille. Kaunis, erikoinen rantamaisema! Paljon hyttysiä. Kärnänsaaressa jää käymättä, vaikka kirkonkylää kiersimmekin myötäpäivää Kärnän sillan ohi. Kylpylä Kivitippu ohitettiin myös.

Ajamme järven pohjoiskärkeen, josta käännymme kaakkoon, kohti läheistä Vimpeliä. Ylitämme Välijoen, joka yhdistää Lappajärven Evijärveen (josta edelleen luoteeseen Ähtävänjoki).

LAPPAJÄRVI 4 32,0
K: Puukirkko 1765 M. & J. Vähähonka
V: Kaunis Kirkkoniemi, kirkkovene, muistomerkki
V: Kärnäsaari
L: Halkosaaren virkistysalue
L: Nykälänniemen loma-alue
V: Lappajärvi, meteoriitin synnyttämä ('tulivuorijärvi')
V: Ähtävänjoki

180. LAPINLAHTI

Asukkaita 8 tuhatta (10229 vuonna 1962), EU-kannatus 33,6 % (1994)
Varpaisjärvi on yhdistetty Lapinlahteen vuonna 2011.

Miksi? Juhani Ahon syntymäpaikka?

Milloin? Maanantaina 10.7.2017

Onnibus pysähtyy heinäkuisena maanantaina Lapinlahden kunnan eteläiseen tienristeykseen, Nesteen taukopaikan 'Matin ja Liisan aseman' kohdalle, 10 minuuttia aikataulustaan myöhässä klo 13:35. Olen ainoa Lapinlahdelle poistuva. Tien itäpuolella näkyy olevan mikroautorata ja pieni järvi.
.
Lapinlahden valtaväylä Asematie lähtee Matin ja Liisan asemalta luoteeseen, seuraten Kuopiosta Iisalmeen vievää junarataa itäpuolelta, kuten valtatie 5 seurasi rataa Siilinjärveltä alkaen. Nousen kuitenkin ensin lyhyitä rautaportaita ja jyrkkää mäkipolkua pienelle harjunpätkälle, joka erottaa Asematien ja valtatie viitosen.
.
Harju ei osoittaudukaan lyhyeksi pätkäksi, vaan näköjään jatkuu aina Lapinlahden kirkolle asti, kolmisen kilometriä. Katselen näköaloja itäkoilliseen, kaunista järvi- ja peltomaisemaa sekä harjun juurella puiden peittoon kätkeytyvää valtatietä. 'Paavon polku' viitannee kunnassa syntyneeseen Paavo Ruotsalaiseen.
.
Erilaatuisten kävelypolkujen lisäksi harjulle on laadittu kiekkogolf-rata maalikoreineen, heittopaikkoineen ja ohjeistuksineen. Hiihtolatupohjien risteyksiin on rakennettu puisia siltoja eli alikulkuja. Harjuun rajautuu alhaalla länsipuolella urheilukenttä koulun vieressä. Kaunis rakennus harjun huipulla lienee vesitorni. Pari-kolme kävelijää tulee vastaani aurinkoisena heinäkuun päivänä.
.
Laskeudun harjulta Oikopolku-nimiselle kestopäällystetylle tielle, joka kulkee suorana koillisen hautausmaan vierestä luoteeseen kohti kirkkoa. Pärinäpoika huristelee moottori remuten muutoin tyhjää asvalttitietä edestakaisin kaakkoon ja luoteeseen, tyttö vyöruusuna kiinni selässään.
.
Lapinlahden kaupallinen keskus on kauniin nikkarityylisen puukirkon (1880) liepeillä: ensin K-kauppa ja pikkuliikkeitä risteyksessä, sitten kirjasto isossa melko modernissa toimitalossa ja pihan kulmalla patsas. Kirkon jälkeen lännessä on veistoksella koristettu liikenneympyrä, josta tiet eroavat neljään pääilmansuuntaan, länteen siltaa junaradan yli kohti Taidemuseota ("500 metriä") ja kuvanveistäjä Eemil Halosen museota. Helteen uuvuttamana en jaksa lähteä kävelemään museoille asti.
.
Käyn viiden minuutin verran istumassa kirkossa. Ulko-oven lupaaman kameravalvonnan sijasta kirkkosalissa päivystää kesäapulaistyttö, joka tervehtii reippaasti ja seisoskelee esitepöydän luona pääoven vieressä odotellen. Alttaritaulun aiheena on 'Kristuksen kirkastuminen'.
.
Vanhahtavassa isossa maalaiskirjastossa ei näy jaossa Lapinlahden esitettä, jossa olisi kartta. Katselen keskustan karttaa vuoden 2013 puhelinluettelosta lehtisalissa. Paikallisen lehden 'Matti ja Liisa' tuoreimman numeron saa vain tiskiltä. "Varkauksia seurataan tehostetusti". Pikakoneella saa käyttää 15 minuuttia Internetiä.
.
Poistokirjoja on Lapinlahdellakin myynnissä 'kassillinen eurolla', kuten Pyhäjoella. Mistä lie muoti levinnyt maaseudulla, ei ole yhtä halpaa pääkaupunkiseudulla? Asiakkaiden kierrätyskirjojakin on pari hyllyllistä, mutta suomenkielinen VS Naipaul surkean rumassa kunnossa.
.
Liikenneympyrä lienee Lapinlahden keskus. Kirkko koillisessa, Osuuspankki ja kunnantalo kaakossa, S-Market lounaassa, silta radan yli luoteessa. Juhani Ahon tiellä S-Marketin eteläpuolella on lisää liikkeitä ja ensimmäinen kolmesta näkemästäni jalankulkijoiden tunnelista radan alitse länteen. Paikalliset joutilaat istuvat torin kulmalla.
.
Lapinlahti on kirjailija Juhani Ahon (1861-1921) syntymäpaikka. Olisiko syntymäpappila Juhani Ahon tien varrella, radan länsipuolella, en osaa lähteä etsimään. Maalaispariskunta 'Matti ja Liisa' ovat junaa ihmettelemään lähteneet 'Rautatien' (1884) päähenkilöt.
.
Kävelen Asematietä etelään. Itään eroaa kujanpätkiä, jotka päättyvät korkean harjun jyrkkään rinteeseen. Lännessä tontin verran vieressä kulkee junarata.
.
Lapinlahden vanha rautatieasema tulee vastaan monine vanhoine punaisine puisine sivurakennuksineen. Juna Iisalmeen myöhästyy: lähtöaika siirtyy puoli viidestä viiteen, mutta ensimmäinen junan odottaja saapuu jo neljältä. Asemarakennuksen ovessa lukee "ei lipunmyyntiä", ja seinällä mainostetaan kyltissä Hotellihuoneita vanhalla asemalla.
.
Linja-autoasema on juna-aseman eteläisenä naapurina. Kolme bussilaituria matkakohdekyltteineen. Linja-auto käväisee juuri pysähtymässä. Näin kolme odottajaa jo keskustan pysäkillä, ja kävellessäni ehdin nähdä kolme bussia ajamassa etelään ja yhden pohjoiseen, yhtenä liikennöitsijänä Kuopion Liikenne.
.
Kävelen Koulukujan lukiolle ja monitoimitalolle, koska jossakin pitäisi olla elokuvaesityksiä, Kino Siren. Kirjastossa nopealla Internet-haulla sain esiin vain helmikuisia ohjelmatietoja. Monarinkuja vie takaisin Asematielle ja sen varrella kokoontuu pelipukuisia urheilijoita kentällään.
.
Harjusta on eräässä kohdin paljastettu ruskean keltaisena loistava, esiin kaivettu irtohiekkarinne ja kentällä sen alapuolella on varastoitu sahanpurua korkeiksi keoiksi. Rautakettinki sulkee ajotien kentälle. 'Ensilumen' latureitti on myös rakennettu alhaalle harjun länsipuolelle. Viisivaunuinen juna kohti Kajaania ajaa ohi klo 17.
.
Katoksellisella pysäkillä Valtatie viiden ja Asematien risteyksen eteläpuolella seisoo henkilöauto ja ensimmäisiä bussin odottajia jo klo 17:10, kun perheenisä on tuomassa matkalle lähtevät äidin ja pari varhaisteiniä matkakasseineen. Minun jälkeeni katokseen tulee vielä nuorukainen ison repun kanssa. Onnibus saapuu 10 minuuttia aikataulustaan jäljessä vasta 17:35. Onneksi aikataulu on väljä ja Jyväskylään tullaan jo etuajassa 20:15.
.
LAPINLAHTI 8 33,6
K: Puukirkko 1880 A.F. Sjöström
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastuminen' 1931 Alvar Cawen
P: Sankaripatsas Eemil Halonen
P: Kunnalliskodin palossa kuolleiden hautaveistos 'Semper Excelsior'
K: Ortodoksikirkko
M: Eemil Halosen museo pappilan kivinavetassa
M: Lapinlahden taidekeskus, näyttelyitä
R: Linnansalmen talo, Eemil ja Pekka Halosen syntymäkoti
R: Väärnin pappila, Juhani Ahon syntymäkoti
R: Tölvänniemi, Paavo Ruotsalaisen syntymäpaikka
P: Herännäisyyden alkamisen muistokivi 1976 Telppäsniitty
V: Nerkoon kanava 1868
N: Väisälänmäen näkötorni 220 m
N: Haminanmäki
R: Portaanpään kristillinen kansanopisto
K: Alapitkän kyläkirkko 1970 Esko Laitinen

179. LAPINJÄRVI

Asukkaita 3 tuhatta (4811 vuonna 1962), EU-kannatus 45,6 % (1994)

Miksi? Puukirkot vuodelta 1744

Milloin? Maanantaina 5.4.2010

Pääsiäismaanantaina automatkalla Elimäeltä takaisin Helsinkiin poikkesimme jälleen kerran lyhyesti Lapinjärvelle. Tien varrella joitakin historiaa henkiviä taloja. Iso kirkko oli auki klo 17:30, jumalanpalvelus alkaisi klo 18. Pieni kirkko jäi huomaamatta. Näin ihmeekseni hautausmaan laidalla tai kirkkopuistossa Sibeliuksen muistokiven. Säveltäjän suku polveutui Lapinjärveltä. Kävelin pienen matkan itään, uimarannan tienhaaraan. Avaran järven ranta näkyi kauniina.

***

Lapinjärven sivarit, matkalla Kouvolaan:

Ostin perjantaiaamuna 2.9.2011 Helsingin Matkahuollosta 149 eurolla Bussipassin yhden viikon ajaksi. Kaksi myyntiluukkua oli auki klo 8:30 ja jonottajia neljä ennen minua. Myyjärouva lähti hakemaan matkakorttia takatiloista, kysyttyään: "Eihän sinulla ennestään ole?" Muovikorttia täydensi tukevan paksu kotelo.

Viikon kortti on voimassa vajaat 8 päivää, ostopäivän + seitsemän, eli seuraavan saman viikonpäivän iltamyöhään asti. Bussiyhtiöiden aikatauluissa se selitettiin vaihtelevasti, eikä myyjäkään tiennyt tarkemmin kuin että "kuitissa lukee viimeinen käyttöpäivä".

Laiturilta 4 oli lähdössä Pohjolan Liikenteen bussi Kouvolaan klo 8:50. Työnsin lippuni rahastuslaitteen aukkoon ja kuljettaja naputteli näppäimiä. "Mikä lippu sulla on?" Hän otti kortin ulos ja ojensi minulle takaisin. Ensikertalaisuuteni viivytti minuutilla auton lähtöä.

Huomasin eri busseissa, että kuljettajien asenne jakautui kahtia: yhdet tarttuivat kärkkäästi korttiin ja työnsivät sen itse laitteeseensa, kun taas toiset odottivat itsepalvelua, ainakin siihen asti kunnes työnsin kortin kahdesta rakosesta väärään, laitteiden vaihdellessa eri bussiyhtiöillä.

PORVOOSSA klo 9:46-50. Kaksi naista lähti, blondi saapumissuuntamme jokea kohti, ja yksi mies saapui. Lintuparvi kaarteli taivaalla vastapäivään. Torielämää: Tuorilan kahvilabussi, Pellinge Fisk. Linja-autoja Pukkilan Liikenne, Kaj Forsblom, Borgå Trafik. Automme kääntyi lännestä etelään Piispankadulle, jolta Aleksanterinkadulle itäsuuntaan. Bussiaseman kautta tehtiin siis silmukka.

Sannainen, Ilola, Postimäki, tienviittoja. Valtavan korkea moottoritien silta, kaukana alapuolella kulki rekka etelään. Pohjoisessa avaraa peltomaaseutua. Vanhakylässä käytiin ylhäällä siltaliittymässä. Yhä jatkui moottoritie, "Kotka 65". Joki. Koskenkylässä ylös vasemmalle kaartuvalle sillalle, erkanimme moottoritieltä kohti koillista.

LAPINJÄRVI:
Lapinjärvellä klo 10:25 kaarrettiin Matkahuollon pihaan, jossa parveili noin kolmenkymmenen retkeilijän joukko! Kaikki eivät tulleetkaan Pohjolan Liikenteen bussiin vaan suuri enemmistö samaan aikaan idästä saapuneeseen Savonlinjan autoon, Helsingin suuntaan? Kaikki tulokkaat olivat miehiä - hehän olivatkin Sivarikeskuksen siviilipalvelusmiehiä! Lähdössä jo perjantaiaamuna viikonloppulomalle? Työpaikkaa saamattomia 'legioonalaisiako' vaiko vasta koulutusjaksolla?

Värikästä, kirjavaa porukkaa, mieleen voisi juolahtaa vaikkapa 'Suomen kylähullujen kongressi'. (Miltähän mahtaisi näyttää 'Rajatiedon' ufo-harrastajien kesäkokouksessa Kuhmoisissa?) Rooleja esittävää, persoonallista pukeutumista. Kapeita Ohukaisia ja leveitä Paksukaisia. Pörröisiä kikkurapäitä ja karvanaamoja. Lävistyksiä. Poninhäntiä. Yhdellä kitara matkassa. Joku oli kiinnittänyt vanhanaikaisen huopahattunsa kuvun ympärille kunniamerkeiksi yhdeksän erilaista isoa pinssiä. Yksi oli ilmetty M.A. Numminen, vain 50 vuotta myöhemmin syntynyt, samanlainen parta ja hiuskuontalo.

Miesten keskustelunaiheena olivat Pokemon-pelit. "Arja Koriseva on kidutusta!" valitti yksi partapoika. Nuorukaiset alkoivat muistella päiväkoti-iässä kokemiaan television katseluelämyksiä! Piirrettyjen taistelukohtauksia! Kyllä Kari Suomalaisen sotaveteraanihahmolla Viljo Pahkalla mahtaisi olla jälleen ihmettelemistä!

ELIMÄELLE  poikettiin klo 10:39. Vanhamaantie. K-Extra. Kaksikerroksisia liiketaloja maalaiskylän tapaan. Lähivakuutus. Vesitorni. Komea keltainen kaksikerroksinen puutalo. Kaksi naista nousi kyytiin. Terveysasema. Kierrettiin myötäpäivään Matkahuollon talon ympäri. "Museo". Alppiruusutie. Kahvila 'Piika ja renki'.


LAPINJÄRVI 3 45,6 (r. Lappträsk)
K: Kaksi puukirkkoa 1744, iso ruotsalaisille ja pieni suomalaisille
K: Alttaritaulu 1895 Alexandra Såltin
K: Lasimaalaukset L. Segerstråle
P: Teologi C.G. Rosenqvistin muistopatsas 1956 T. Schalin
P: Sibeliuksen muistokivi 1945 E. Cedercreutz, Katariinan puisto
R: Hurtigin sotilastorppa, Hinderby 10 km kk:sta
M: Porlammin kotiseutumuseo
T: Porlammi, Kirkonkylä-Vaarankylä, Pukaro .

178. LAMMI

Asukkaita 5 tuhatta (7082 vuonna 1962), EU-kannatus 47,1 % (1994)

(Lammi, Hauho, Kalvola, Renko ja Tuulos yhdistyivät Hämeenlinnaan v. 2009 alusta)

Miksi? Kelpo kirkonkylä

Milloin? Lauantaina 21.8.1999

Hämeenkoskelta ajoimme 9 km luoteeseen '12-tietä', jolta poikkesimme 3 km koilliseen Lammille. Kiinnostavan iso kirkonkylä, jossa paljon eri aikakausien rakennuksia, vanhoja puita, historian havinaa. Pysäköimme Kelan eteen. Kapean mukulakivitien toisella puolella on kuvattavaksi keskiaikainen kirkko. Riitelevä pariskunta kulkee kävelytietä ohi automme. Palaamme liikenneympyrään, josta 3 km länteen ja jälleen 12-tie, jota 12 km luoteeseen Tuulokseen.

LAMMI 5 47,1
K: Pyhän Katariinan keskiaik. harmaakivikirkko 1490, hämäläistä tyyppiä
K: Päätyjen tiilikoristelu muistuttaa Hollolan ja Vanajan kirkkojen tyyliä
K: Alttarikaappi 1920 Johann Friedl
K: Kellotapuli 1920 (aiemmassa räjähti ammusvarasto 1918)
M: Kotiseutumuseo ja Alfred Kordelinin ajokalumuseo
M: Penttilän taidekokoelma kunnantalossa
K: Mommilan puinen kyläkirkko 1904 E. Olander
P: Alfred Kordelinin muistokivi murhapaikalla Mommilan-Oitin puolivälissä
L: Evon metsäopisto ja kruununpuisto
L: Untulan harjun luonnonsuojelualue kk.
L: Honkaliinin kalmisto pakanuuden ajalta
V: Pääjärvi, Suomen 4. syvin järvi

177. LAITILA

Asukkaita 8 tuhatta (8636 vuonna 1962), EU-kannatus 43,2 % (1994)

Miksi?

Milloin? Keskiviikkona 7.8.1996

Uudessakaupungissa yövyttyäni ja saatettuani Päivin Helsinkiin lähtevään bussiin klo 16:40, odottelin tunnin kirkkopuistossa, että pääsisin lähtemään Oras-linjojen bussilla klo 17:40 kohti Laitilaa (22 km, 19 markkaa).

Matkan varrella ohitettiin Kalanti 17:50 ja Laitilaan tultiin 18:05. Toiseksi viimeinen matkustaja jäi jo Turusta Raumalle vievän 8-tien risteykseen. Olin ainoa, joka jatkoi Laitilan linja-autoasemalle.

Katsottavakseni oli keskiaikainen kirkko, kirjasto sekä Aurajoki vähän kauempana, aikaa 1,5 tuntia. Jatkoin klo 19:40 matkaani pikavuorolla Raumalle, josta keskiyön yli Vaasaan.

LAITILA 8 k 43,2
K: Pyhän Mikaelin keskiaik. harmaakivikirkko 1468
K: Kirkossa keskiaikaisia freskomaalauksia 1483
P: Sankarimuistomerkki, Jussi Vikainen
P: Piispa Eerik Sorolaisen patsas, Jussi Vikainen
R: Kustaa Hiekan lukutupa, 1. maaseudun kirjasto
K: Untamalan Pyhän Pietarin kyläkirkko 1785
P: Kalevanpojan viikatteentikku, kyläkirkon pihalla
M: Sarkin museo, kyläkirkon vieressä
R: Untamalan kylänraitti, luonto- ja kulttuuripolku
L: Revästevahan rapakivijärkäleet
K: Soukaisten Perttelin, Pyhän Bartholomeuksen kyläkirkko
R: Kauppilan umpipiha Koukkelassa
M: Kaivolan museo (Myllymäen kesäteatteri)
M: Mäkitupalaismuseo Kaariaisissa
L: Hautavuoren muinaislinna
L: Seppälän linnavuori
L: Kirkkelinna Pirttikylässä
L: Mukulakiviröykkiö 'Pahaisten kirkko', Siperia
L: Pahojärven Piilokirkko-luola, isonvihan pakopaikka, Ropan tie
L: Leinmäen diapaasialue, marekivilouhos, kivikautinen louhos
H: Aiempi nimi Untamala 1413

176. LAIHIA

Asukkaita 7 tuhatta (7884 vuonna 1962), EU-kannatus 43,1 % (1994)

Miksi? Esi-isieni kotikunta

Milloin? Torstaina 8.8.1996

Käveleskeltyäni melkein kolme tuntia Vaasan yössä nousin klo 4:50 Laihialle lähtevään bussiin. "Huomenta!" Olin ainoa matkustaja. Laihialle saavuttiin klo 5:10.

Kävelin ensin rautatieasemaa katsomaan. Rakennuksessa oli enää vain kolme asuntoa. Sitten siltoja yli joen. Kirkko ja hautausmaa, jotka näin ensimmäistä kertaa. Olin aiemmin enintään ajanut bussilla Laihian läpi Tampereelta Vaasaan 1987.

Hautausmaalta löysin helposti sukulaiset. Perärivistä, idästä, pohjoispuolelta. Isoisäni Aleksanterin isän, maanviljelijä Matin (1855-1942) hyvin hoidettu hauta, jossa myös isomummini Susanna (1851-1929) sekä isotätini Emmi (1888-1940) ja Viivi Josefiina (1891-1959). Vieressä oli erikseen isosetäni Jaakon (1884-1946) hautakivi, musta sekin. - Isoisäni haudattiin Jämsään.

Kävelin joen länsipuolista maantietä kuutisen kilometriä etelään Isokylään, jossa Isokylän tietä ensin itään Jakkulaan (jossa tien nimi esillä). Kaksi kauppaa, joki, valtatie 3 Tampereelta Vaasaan.

Palasin jälkiäni Isokylän risteykseen lähteäksenikin länteen Peltomaan tietä. Pölyinen hiekkatie, paahtava aurinko. Pylväässä tiedotus: "Isokylän - Peltomaan välinen tie suljetaan erikoiskokeen vuoksi 8.8.1996. Laihian Urheiluautoilijat, Lääninhallituksen luvalla." (Suututtavaa! Ellei sitten erikoiskoe tuottaisi merkittäviä tieteellisiä tuloksia? Mikä yliopisto vastaa koejärjestelyistä?)

Kävelin Peltomaan maantietä melkein 2,8 kilometriä, ennen kuin näin postilaatikossa nimet Jaakko, Aura, Raimo... Keltainen rakennus kaukana näkyi hyvin eri suunnille. Kärrytie oikaisi tietä. Valokuvasin. Koira alkoi haukkua. Laitoin yhteisiin postilaatikkoihin Compopuksen mainoksia.

Palasin kirkonkylään. Hiki virtasi helteessä. Ostin 'Pirkasta' litran maitoa, jonka join kirjaston ulkopenkillä. Jäätelö. Litra mehua. Kirjasto. Ihastelin Laihian Osuusmeijerin vanhaa valkoista rakennusta.

Lähdin paluubussilla suoraan ilman vaihtoja Helsinkiin klo 14:30 - 21:15. Bussilomalipusta irrotin kerralla 410 km:n lipukkeet (250, 100, 50, 10). Tällä kertaa en edes jaksanut kiinnostua välipysäkeistä. Torkahtelin. Edellinen päivä oli ollut rankka, kuten yökin. Olin nukkunut tai edes maannut pitkälläni viimeksi toissayönä hotelli Lännentiessä Uudessakaupungissa.

Jalkani olivat kipeät, jopa lonkatkin. Raskas reissu. Päästyäni kotiin klo 22 kuulin kerralla kolme kuolinviestiä: Kirsti K (70), Benny L (46) sekä Panu A:n pieni tytär (5).

LAIHIA 7 43,1
K: Puukirkko 1805 H. Höckert
K: Alttaritaulu 'Lasarus' 1955 L. Segerstråle
P: Napuen taistelun kaatuneiden muistokivi, vanha hautausmaa
P: Sankaripatsas, Kalervo Kallio
P: Raivaajamuistomerkki
P: Santeri Alkion patsas 1958 Kalervo Kallio
P: Vapaussodan alkamisen muistomerkki, Hulmin puisto
M: Laihian museo
R: Nuorisoseuran talo 1915 Bertel Strömmer (palanut)
E: Rahamänty (kuvattu vanhoissa kolikoissa)

175. LAHTI

Asukkaita 95 tuhatta (70294 vuonna 1962), EU-kannatus 68,2 % (1994)

Miksi? Kaunis suurkaupunki

Milloin? Perjantaina 2.8.1985

Lähdin Espoosta varhaisimmalla bussilla klo 5:17 (Suvisaaristo 5:05, Soukka 5:15), jossa oli yllättävän paljon matkustajia. Kiertelin Helsingin linja-autoasemaa. Klo 5:45 oli lähdössä normaalivuoro Lahteen? Turkuun puolestaan postiauto. Klo 5:55 laituriin ajoi Sukulan upea linja-auto (Jyväskylään), johon matkustajia puoli tusinaa. Rahastaja tuli vasta Mäntsälästä. Matkalla pieni vesisade.

Lahdessa klo 7:30 kaikki lähtevät ulos bussista jaloittelemaan. Tutustun linja-autoasemaan, poimin telineestä Koiviston Auton aikataulukirjan. On pilvistä, välillä pisaroi, välillä ei.

Kävelen Aleksia Kauppatorille, jossa on tohinaa klo 7:50. Kirjoitan muistiin puhelinkioskissa divareita, tavarataloja ja tuttujen osoitteita. Matkailuinfo aukeaa klo 8, ensimmäinen asiakas 8:05, toinen kerros, ovikello. Pari virkailijaa, minihameinen kysyy voiko auttaa, kun pengon esiterunsautta. Naantali... Kouvola.. Asikkala!

Kävelen hiekkaista Kirkkokatua, ohitettuani Taidemuseon Vapaudenkadulla. Jännä pitkä tunneli. Nousen sen päälle Mustankalliolle, Taideoppilaitoksen taakse. Rinteeseen rakenteilla hienoja rivitaloja. Ylhäällä lääkäripariskuntien paritalo (neljä 'vastaanottoa'). Puut peittävät näkyvyyttä alas.

Vesitorni näkötorni, maksu 2,50 markkaa, auki alkaen 10:00, käyn ulkopuolella 9:30. Aika on aina väärä! Istuin välillä bussipysäkillä tutkimassa esitteitä. Metsä- ja hiekkapolkuja rinnettä alas. Suunnaksi Kariniemi. Yhtäkkiä upeita valokuva-aiheita. Kariniemen puisto on kaunis. Maassa lojuu Arvokortti?! Onkin Jeesus-propagandaa, niitä on pudoteltu sadoittain. Laitan Arvokortit tyhjien roskakorien pohjimmaisiksi, taidetta. Puistolampi on viehättävä.

Kuljen Messu- ja Kisakeskuksen ohitse. Veteraanit vartioivat maksullisia pysäköintejä. Nousen Harjulle klo 11. Poimin tunnissa 800 mustikkaa radiomaston vierestä.

Saarismaisen Kaupungintalon ohitse Rautatieasemalle, pihalta itään ja kivaa kävely-pyörätietä halki kaupungin. En osaa käyttää City-Marketin tai Ekan avaimellisia kaappeja repulleni. Anttilassa luki "toimii 1 markalla", siinäkö virheeni? Anttilassa ja Sokoksessa huonoja italialaisia kuvapostikortteja. Suomalaisesta Kirjakaupasta löydän pari hyvää, ostan vain halvinta. Löydän myös ranskalaisen Liberation -sanomalehden.

Antikvariaateista 'Ex Libris' on valoisa: vaaleat hyllyt. Sarjakuvaa ja kaikkia lehtiä. Pulisonkimies. Ostan Freddy Miltonin Nakke-albumin "Möykky tulee'. Paavo Suurosen divari ylempänä on sekasotkuinen ja ahdas, siis varsin tavallinen... Enkä näe siellä sarjakuvia, vaikka mies kirjoitti Sarjainfo-lehteen.

Menen kirjastoon, joka on ok, ahdas tosin. 'New Albania' -lehti on kuin 1950-luvulta. Turkki-lehtikin on kuin 1940-luvulta. Aikakauuslehtisali ja opintosali toisessa kerroksessa. Kiiruhdan linja-autoasemalle ehtiäkseni Vääksyyn klo 16 lähtevään bussiin. Sitten Vesivehmaan kautta...

Ihastuin Lahteen! Se ylitti odotukseni, tuntui yhtä isolta kuin Tampere. Kauniita puistoja, hienoja taloja, paljon korkeuseroja, runsaita tavarataloja. Vilkas keskusta ja lähellä rauhallinen luonto. Monta käyntiä myöhemmin, myös Historiallisen Museon Peli-näyttelyssä.

LAHTI 95 k 68,2 (r. Lahtis)
K: Ristin kirkko 1979 Alvar Aalto, kellotorni 40 m
K: (Nikkarityylinen Keski-Lahden kirkko 1890 A. Mellin, purettiin 1977)
P: Sankaripatsas 1921 Viktor Jansson
P: 'Vapauden hengetär' 1952 Wäinö Aaltonen, Kirkkopuisto
K: Joutjärven kirkko 1962 Unto Ojonen
K: Alttarireliefi 'Golgata', pihalla 'Palavin lampuin' Pentti Papinaho
K: Launeen kirkko 1953 Erik & Elma Lindroos, Tapparankatu
K: Salpausselän kirkko 1972 V. Baeckman & H. Löfström
K: Pyhän Kolminaisuuden Ortodoksikirkko 1954 Toivo Paatela
M: Historiallinen museo 1897 Hjalmar Åberg, Lahdenkatu 4
M: Taidemuseo, Vesijärvenkatu 11
M: Julistemuseo, Vapaudenkatu 22
M: Radiomuseo
M: Sotilaslääketieteellinen museo, Hennala
R: Kaupungintalo 1912 Eliel Saarinen
P: Työn patsas 1946 Yrjö Liipola, Kaupungintalon puisto
P: Patsas 'Marjatta' 1954 Sakari Tohka, Kaupungintalon puisto
R: Suomen Pankin talo 1923 Eliel Saarinen
R: Lahden yhteiskoulu 1899 Vilho Penttilä
R: Lahden lyseo 1928 Hjalmar Åberg
R: Rautatieasema 1935 T. Hällström
R: Konserttitalo, Kaija & Heikki Siren
P: Hirvi-patsas 1955 J. Mäntynen, Erkon puisto
P: J.H. Erkon patsas 1956 Essi Renvall, Kansakoulupuisto
P: Hakkapeliittain kotiinpaluu 1975 P. Papinaho, sairaalapuisto
P: Mannerheimin patsas 1959 V. Leppänen, Asema-aukio
P: Paasikiven patsas 1961 V. Leppänen, Paasikiven aukio
P: Eetu Salinin patsas 1967 V. Leppänen
P: Aino-patsas 1950 Emil Wikström, Lahden kartanon Aino-puisto
N: Mustankallionmäen näkötorni 50 m, kahvila, Juustilankatu
R: Mukkulan matkailukeskus
R: Urheilukeskus, hyppyrimäet 90, 70, 50 m

174. KÖYLIÖ

Asukkaita 3 tuhatta (4063 vuonna 1962), EU-kannatus 35,1 % (1994)

(Köyliö, Kiukainen ja Säkylä aikovat yhdistyä Euraan vuoden 2011 alusta)

Miksi? Soutu Kirkkokarille

Milloin? Lauantaina 17.6.2006

Ajamme Köyliönjärven itärantaa matkalla Vampulasta Poriin. Kyliä: Karhia, Yrttilä, Tuohiniemi. Poikkeamme Yrttilän jälkeen länteen Kirkkosaareen, jossa vanha puukirkko. Pysäköintialueella pyörähtää muitakin autoja.

Jatkamme itärantaa. Hra "Valasvesi" yrittää muistella lapsuutensa kesäpaikkaa, oli tuuhea kuusiaita. Äidin pikkuserkkuja. Setä sulki hänet perunakellariin. Ajamme edestakaisin eteläänkin, ei löydy Edla Valasveden mökkiä 1960-luvulta, pikkuserkkujen piha autiona kuitenkin, eivät kotona. Ajamme taas kirkolle ja kirkolta länteen, toinen silta, sitten koivukujaa, joka ei ole niin ihmeellinen kuin kuvittelin.

Vielä kolmannenkin kerran etsimme idästä Edlan mökkiä ja löydämmekin sen sivuhiekkatieltä. - Kuusiaita on kaadettu, valkoiset seinät on maalattu punaisiksi. peltoniitty onkin pienempi kuin miltä lapsena näytti. Talo oli myyty porilaisten kesämökiksi, eivät ole paikalla. Valokuvia. Iso koivu, jonka isä ja poika 40 vuotta sitten istuttivat.

Ajamme Köyliönjärven pohjoisrannalle. Ladon laidalla on merkitty pysäköintialue ja opasviitta Pyhän Henrikin haudalle. Varjoton peltotie johtaa 500 metriä rantaan ohi lammaslaitumen! Rannassa on soutuvene. Pieneen saareen soutumatkaa 200 metriä. Kaislikko, näkinkenkiä. Pieniä aaltoja, keinuntaa. Saaressa laituriin kiinni. Lähellä Pyhän Henrikin hauta, jonka monumentti on pystytetty vasta 1955. Saaressa näyttää olevan piisamin pesä? Soudamme takaisin. Naapurimökin laituri ja ihmisiä näkyy. Mannerrannalle on rakennettu isokin ateriapaikka retkeilijöille.

KÖYLIÖ 3 35,1 (r. Kjulo)
K: Puukirkko 1752, nykyasu 1890 Sebastian Gripenberg, Kirkkosaari
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulitseminen', v. 1750 jälkeen Italiasta
R: Köyliön Vanhakartano (alunperin talonpoika Lallin), Kirkkosaari
M: Torpparimuseo Tuiskulan kylässä
P: Piispa Henrikin muistokivi 1955 Kirkkokarilla
V: Köyliönjärven Kirkkokari, katolilaisten pyhiinvaelluskohde
V: Pyhän Henrikin messu 18.6.-päivää lähimpänä sunnuntaina
V: Kuninkaanlähde Kankaanpään kylässä
V: Köyliönjärvi, soutuvene tarjolla ilmaiseksi Kirkkokarille
T: Kepola-Pajula
H: Lalli surmasi Henrik-piispan Köyliönjärven jäällä

173. KÄRSÄMÄKI

Asukkaita 3 tuhatta (4998 vuonna 1962), EU-kannatus 26,4 % (1994)

Miksi? Suomen painopiste-keskipiste

Milloin? Maanantaina 14.7.2014. JA Sunnuntaina 29.4.1990. JA Torstaina 17.7.2008


Maanantaina 14.7.2014:
Nivalan linja-autoasemalla kohtasi kolmekin bussia klo 18:20-30, kuten Pohjolan Turistiautot vastakkaisiin suuntiin. Pikavuoro Kajaaniin lähti vasta 18:40 eikä 18:25, saapuen Kärsämäelle 19:10 (jossa pysähtymisajaksi oli merkitty 19:00-15). Matka 42 km maksoi 9,30 euroa.
***
Kärsämäen Matkahuolto oli rekka-autojen huoltoaseman jylhän hallin takapihalla, hieman keskustan lounaispuolella. Vieressä idässä mainosti motelli isosti 55 euron yöpymishintaa, internetissä maksamalla saisi ovikoodin.
*
Kärsämäellä nelostietä E75 hiljentää kolme liikenneympyrää. Eteläisimmän kohdalla erkanee valtatie 58 lounaaseen Haapajärvelle ja itäpuolella on S-Market, länsipuolella Matkahuolto.
*
Keskimmäisen ympyrän luona on puinen kunnantalo, Pomojentie, Konttilan ulkomuseopiha vanhoine aittarakennuksineen, Osuuspankki, K-Market (auki -23), Frosteruksentie.
*
Pohjoisimmassa ympyrässä kohdataan valtatie 28 Kokkolasta Kajaaniin, jonka alittaa jalankulkutunneli, hyvä sadesuoja, kuten myös Osuuspankin talon kattolippa, joka jatkuu ohi apteekin, kirpputorin ja hautaustoimiston.
*
Pienen sateen tauottua kiersin lähiteillä idässä katsomassa Engelin puisen ristikirkon. Sitten lähdin kävelemään kohti päänähtävyyttä: rakenteilla olevaa Paanukirkkoa, kopiota kunnan hävinneestä vanhimmasta kirkosta Kärsämäenjoen rannalla ja sattumalta aivan Suomen keskipisteessä.
*
Viitat Paanukirkolle 2 km:n päähän olivat selkeät. Haapajärventien yli, asvalttitietä ohi peltojen ja joidenkin talojen (kaksi kävelijää vastaan klo 20:30, harvinaista!), sitten pitkä pihatie kohti vanhaa puista pappilaa (turistien auto ohitseni).
*
Kahvilan pihalta lähti lankkupolku tapulille, jonka kirkonkelloa sai soittaa yhden euron maksamalla. Autoturistit soittivat monesti. Naapuritalon koira haukkui vastaukseksi.
*
Paanukirkko tuli näkyviin metsän mutkan takaa. Se oli jyhkeä musta monoliitti, yhtä korkea kuin leveä. Terva haisi ja tervaan oli syytä varoa sotkemasta kenkiään. Aurinko paistoi kauniisti, vaikka juuri päivitetty sääennuste kännykässäni kertoi, että "Kärsämäellä jatkuvaa sadetta".
*
Jatkoin polkua kirkon ohi Kärsämäenjoen kohisevan ja solisevan kosken rantaan. Autoilevat turistiseurueet käväisivät valokuvaamassa kirkon ja häipyivät äkkiä samaa tietä katsomatta ympäristöä, josta oli löydettävissä ennen kaikkea kaunis jokimaisema koskineen sekä historiallisia kohteita: hävinneen kirkon paikka, kanttorin hauta 1800-luvulta, vuoden 1918 sodan hautoja sekä hännänhuippuna kopio joen toisella puolella yksityisellä pihalla olevasta Suomen painopiste-keskipisteen merkistä!
*
Ylitin joen vuonna 1933 valmistunutta maantiesiltaa pitkin, mutta eteläpuolella en nähnyt mahdollisuutta päästä rantaan loukkaamatta yksityisiä pihoja. Palasin pohjoisrannalle, jossa muuten viihtyisä, hämyisä luontoidylli vesiäänineen, paitsi hyttysillä turhan hyvät olot.
*
Palailin hyvin hitaasti pari kilometriä Kärsämäen keskustaan puolille öin. Hieman usvaa pelloilla. Aurinko laski hetkeksi. Kahdeksan jälkeen en ollut nähnyt pisaraakaan sadetta. Rekkoja kulki tiuhaan pohjoiseen ja etelään nelostiellä E75, jonkin verran henkilöautojakin. Kärsämäki oli kiinni klo 23 alkaen.
*
Bussipysäkeillä etelään ja pohjoiseen, keskimmäisen liikenneympyrän pohjoispuolella, oli pylväisiin kiinnitetty Onnibussin punaiset mainostarrat. Puiston ja läntisen pysäkin kohdalla lojui ojassa suorakaiteen muotoiseksi sidottu musta jätesäkki, jonka ulkomaalainen turisti tasan viikko sitten mahdollisesti hylkäsi pysäkille, kun ei saanut bussiin mukaan muiden laukkujensa lisäksi. Siellä ei ollut kai mitään tärkeää, vai unohtuiko sekaannuksen vuoksi? Kukaan ei ollut avannut jätesäkkiä.
*
Istuin Onnibussissa vaihteeksi alakertaan, kun kohtasin vapaan rivin ikkunapaikan. Se oli vasemmalla, idässä, auringon puolella, mutta enimmäkseen pilvessä, vain joskus haittasi. Nukuin useita tunnin pätkiä 7 tunnin matkalla Helsinkiin. Joutsasta tai Hartolasta sain vierustoverin ja auto täyttyi lopullisesti Lahden rautatieaseman edestä.


***
Sunnuntaina 29.4.1990:

Ajoin ennen vappua Antti Kankaan linja-autolla Oulusta 350 km Jyväskylään klo 17:25 - 23:05. Kymmenen matkustajaa. (Yllättävän tilava WC auton perällä, tärisi kovasti, siisti ainakin vielä käydessäni, käsivettä ei kuitenkaan tullut.) Kärsämäellä oli peräti 15 minuutin pysähdys. Käveleskelin ulkona yhtä tietä etäälle. Tasaista lakeutta.

***
Torstaina 17.7.2008:
Heinäkuisella automatkalla Hailuotoon Kärsämäki oli nelostiellä yli puolivälissä Jyväskylästä Ouluun. Kaupparisteys, liikkeet mainostivat houkutellakseen pysähtymään. Kolme liikenneympyrää hidasti autojen vauhtia, jotta mainostaulut ehti hyvin nähdä.



KÄRSÄMÄKI 3 26,4
K: Puinen ristikirkko 1842 C.L. Engel
K: Alttaritaulu 'Betanian kodissa' 1938 H. Malisto
P: Aappo Luomajoen muistomerkki hautausmaalla
M: Kotiseutumuseo, hirsinen viljamakasiini, Aappo Luomajoen sukset
P: Suomen sodan muistomerkki Harjun mäellä 'Nelostien' varrella
V: Pyhäjoki, Kärsämäenjoki, soita

172. KÄRKÖLÄ

Asukkaita 5 tuhatta (5703 vuonna 1962), EU-kannatus 52,8 % (1994)

Miksi? Radanvarsimiljöö

Milloin? Perjantaina 15.9.2006

Lähdin Pitäjänmäeltä A-junalla klo 8:09 ja vaihdoin Pasilassa 8:27 K-junaan Puistolaan, Helsingin rajalle, josta kävelin 1,5 km Vantaan Tikkurilaan. Vasta sieltä ostin Lahteen "Lähijunamatkan", 7 vyöhykettä BCDEFGH, mikä maksoi 9,40 euroa.

Väljällä Z-junalla klo 9:53 tuoretta Mäntsälän oikorataa Lahteen. Kaikki liput tarkastettiin Keravan jälkeen! Huomasin Porvoon-radan erkanemisen oikealle. Joku jäi Haarajoelle, jossa pysäkkikalusteet vielä hohtavan uutta sinistä, kaide punainen. Lahdentie kulki oikealla idässä. Maavalleja. Poikkitunneleita ja siltoja. Juna nyki. Tie oli välillä tyhjä. Musta kallioleikkaus. "Masku Hullut Hinnat" liehutti mainoslippuja. Mäntsälä, Hepolan koulu. Näin kauniin jokikanjonin n. klo 10:33.

Lahdessa junanvaihtoaikaa 10:39 - 11:04, kävelin tunnelin ja harjulle. Sitten istuin H-junan tyhjään ensimmäiseen vaunuun. Kuljin yhä lippuni H-vyöhykkeellä, tosin lippu olisi pitänyt leimata uudessa junassa. Ohitimme Herralan aseman.

Jäin Järvelään, Kärkölän keskustaajamaan, klo 11:21. "Keskusta"-kyltti osoitti radan yli, kakkosraiteelle etelään, sillä se oli ilkivaltaisesti käännetty. Pohjoisessa oli Apteekkitalo, Nordea, sekä veistoksella koristettu liikenneympyrä, jota pulisevat kylädeekut istuivat penkillä katsomassa (yhtä luonteva osa kyläkuvaa kuin sombreron alla torkkuva meksikaani pilakuva-lännessä).

Etelään vei tie radan ali Mäntsälään. mutta pohjoissuuntaan olisi matkaa 5 km kirkonkylään. Tien varrella S-Market, metsäpuisto, leikkipaikka. Sympaattisen pienet liikennemerkit kävelijöille. Itäsuunnalla Spar, Matkahuolto ja poliisi. Käytyäni vähän joka suunnalla katselemassa lähdin kävelemään radan ali etelään.

Kirppis teollisuushallissa, puolityhjät ikkunat. Koululapsia matkalla eteläsuuntaan. Koskisen Sahalle vei Asematie länteen. 'Radan ylitys kielletty!' -kyltti. Ylitin radan, asemalle, kävelin radan pohjoispuolista tietä länteen. Koulu, paloasema. Radan eteläpuolelta näkyi Koskisen Saha. Kaarnaroskaa tienmutkissa... Radio moikui omakotitalosta.

Valkjärvi kaunis, risteys 54-tielle, hirsinen huoltamo, näkötornikahvila! 'Pyörätie'-piennarta. Rekat pyyhkäisivät ilmavirran kasvojani vasten. Harvahko liikenne.

Lappilan tienhaara, etelään klo 13. Radan varteen. Käännyin kylätielle länteen. 'Siwa Yllättävän Lähellä', kyläkauppa vanhassa valkoisessa kerrostalossa. Äitejä lapsineen asiakkaiksi, vilskettä kylätiellä länteen. Alitin kävelytietä radan ja jatkoin tietä länteen. 'Lappihovi' oli kuin jokin Kokkolatalo, isot ikkunat keskellä, pienet ikkunat laidoilla, paljon umpiseinää, mahtava! 'Työväentalo'-viitta yläsivutiellä länteen. Jatkoin asvalttitietä. Lappilan tiilitehdas! Mahtavan paljon punatiiltä kasoissa pihalla.

'Lapinnummi'-viitta, alitettuani taas radan, pohjoispuolelle. Pian radan ylitys etelään, tie kiemurteli radan molemmin puolin. Miellyttävä, hiljainen tie. Köröttelijä ajoi reunaa pitkin, mutkaan. Mommila oli tulla ohitettua huomaamatta, valtavia peltoja, neliökilometreittäin! Mommilan juna-asema on ollut Hausjärvellä Kärkölän rajalla, mutta itse kartano pohjoisempana Lammilla. Mommilan omistaja Alfred Kordelin murhattiin 7.11.1917, hänen täytettyään edellispäivänä 49 vuotta.

Kunnanraja, siirryin Hausjärven puolelle, jatkoin kävelyä Oittiin ja Hikiälle.

KÄRKÖLÄ 5 52,8
K: Tiilikirkko 1889 L.J. Lindqvist & August Nordberg
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulittu', tekijä tuntematon
P: Vanhan kirkon muistomerkki 1962
P: Riihimäki-Pietari -ratatöissä nälkään kuolleiden muistomerkki 1967
M: Kotiseutumuseoalue Huovilan puistossa
R: Lemmenkuja, puistokuja Huovilan puistoon
T: Lappila, hallinnollinen keskus Järvelä.
H: Entisiä nimiä Tennilä tai Kirkkola

171. KÄLVIÄ

Asukkaita 4 tuhatta (4101 vuonna 1962), EU-kannatus 36,6 % (1994)

(Kälviä, Lohtaja ja Ullava yhdistyivät Kokkolaan v. 2009 alusta)

Miksi? Laiska-Jaakon rinki?

Milloin? Tiistaina 6.9.2011:

Kannuksesta klo 15:35 suora valtatie länteen kohti Kälviää ja Kokkolaa. Tylsää katsottavaa! Koivumetsä, mäntymetsä, puolikasvuisia puita. Kamusen Liikenteen bussissa nelisen matkustajaa.

KÄLVIÄ klo 15:55-16:00. Keskustaan kaarrettiin vastapäivään vasemmalle ja yli pienen joen. Pysäkiltä nousi autoon peräti 9 nuorehkoa matkustajaa. Jokin parikerroksinen perinnetalo. Muuten tavallista harvaa maaseudun kylää. Tuuli hulmutti lehtipuita. Katos tien pielessä, tässäkö muutaman minuutin pysähdys? Bussin etupuoli täyttyi uusista tulijoista minun rivilleni asti ja joitakuita meni istumaan takemmaksikin. Jalkakäytävällä näkyy iso lätäkkö muistona sateesta.

Kunnanvirasto oli keltatiilinen, kirkko valkoinen, puutalot keltaisia, vihreitä ja keltaisia, puolitoistakerroksisia. Vesisäiliö metsän takana. Äkkiä Kälviän "keskusta" loppui. Vihreää peltoa. Kälviäntieltä Kajaanintielle (valtatielle), jota länteen. Oulu-Kokkola -tielle, jota lounaaseen. Pellot vaihtuivat metsäksi. Perille Kokkolaan saavuttiin 5 minuuttia etuajassa klo 16:20.


KÄLVIÄ 4 36,6
K: Puukirkko 1905 O.V. Renell
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastaminen' Alexandra Såltin
K: Kellotapuli 1806
P: Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan muistopatsas
R: Kruununmakasiini
M: Kotiseutumuseo
M: Lucina Hagmanin lapsuudenkoti, avoinna kesäisin
L: Krunnin kalastajasaari, jossa jatulintarha 'Laiska-Jaakon rinki'
V: Kauniit merensaaret Kunnarinpauha, Poroluodonkari, Pirskeri
L: Laajoja erämaita, nevoja ja rämeitä
V: Ullavanjärvi
T: Asemanseutu

Selite:
K: kirkko
M: museo
R: rakennus
P: patsas
L: luonto
N: näköalapaikka
E: erikoisuus
V: vesistöt
T: taajamat
H: historia

170. KYYJÄRVI

Asukkaita 1 tuhat (3016 vuonna 1962), EU-kannatus 31,3 % (1994)

Miksi? Lintulahden taistelupaikka (1808-09)?

Milloin? Perjantaina 26.6.1987. Sekä kahdesti kesällä 2016.

Ajoin Pohjolan Liikenteen linja-autolla läpi "Kykyjen Kyyjärven" (tienvarsimainos!) reitillä Jyväskylä - Saarijärvi - Karstula - Kyyjärvi - Kaustinen - Kokkola. Vain Saarijärvellä ja Karstulassa ehdin poiketa ulkona, 5 ja 10 minuuttia, nähden kirjaston aukiolon klo 11-19 ja koulun järven rannalla. Matkan varrella näin paljon lehmiä. Keski-Suomen mäet muistuttivat mieleeni Belgian Ardennit, pidin, kiehtova reitti! Tiheitä metsälänttejä mäillä, peltojen keskellä. Lähdin Jyväskylästä 13:30, saavuin Kokkolaan 17:35, neljän tunnin bussimatka.
***
Luin keväällä 2016 mainosviestistä, että Onnibus lisää Jyväskylä-Kokkola -linjalle pysäkin Perhoon, Kyyjärven ja Kaustisen välille. En ollut siellä vielä käynyt, joten katsoin mihin hintaan pääsisin: 1 euron menomatka, 1 euron paluu, ja 1 euro varausmaksua, ainakin lauantaina 23.4.2016.
.
Helsingin Kampissa laiturin 9 oven edessä jonotti tusinan verran ihmisiä klo 6:40-50, kunnes ovi avattiin ja halaileva tyttöpari kiilasi kärkeen. Rovaniemen bussi klo 7, minulle vaihto Jyväskylässä. Useimmat näyttivät lippukoodinsa tabletilta tai kännykältä, mutta minä käsin isosti ja selvästi kirjoittamaltani paperilapulta.
.
Kyyjärvellä klo 12:30 ajetaan liikekeskus Paletin pihaan, 5 minuutiksi. Kirkonkylä isoine järvineen on jossakin idässä, ei näy. Liikekeskuksessa voi ehtiä käväistä.
.
Perhoon on Kyyjärveltä 10-15 minuutin matka. Katselen silmä kovana milloin maalaismaisema muuttuisi kylämaisemaksi, kyllä vain, jo tulee talotihentymä, K-kauppaa, liiketaloja, S-marketia, painan pysäytysnappia. En kuule tai näe mitään tapahtuvan? Ohi ajetaan edelleen uuteen maalaismaisemaan. Mutta olikin vasta kylä nimeltä Möttönen, josta yhä Kirkonkylään 6 km.
***
Myöhemmällä kesämatkallani Kaustiselle pidetään Kyyjärvellä peräti 10 minuutin kahvitauko. Useimmat matkustajat käyvät Paletin liikekeskuksessa, jossa kauppakäytäväverkon varrella on pieniä tehtaanmyymälöitä, Marimekko ym, kahvila ja perällä Salen ruokakauppa. Myös kaksi yksittäistä Asiakasvessaa, joissa ei ole sukupuolijakoa, varattuina, sekä kahvilassa omansa. Sisäpenkeillä istuskelee tai vessoista poistuu seudun vanhusväestöä.
.
Asvalttiin maalatulla bussipaikalla (joita on kaksi) nuori kuljettaja pohtii ääneen, että "10 minuuttia mennyt, lähtöaika lähestyy, onko kaikki paikalla? Oletetaan että on." Lähdetään ajamaan läpi Möttösen kylän ja Perhon kunnan. Veteli on niitä seuraava kunta, mutta siitä ei tien varrelle näy kuin muutama liikerakennus.
.
KYYJÄRVI 1 31,3
K: Kirkko 1954 Veikko Larkas, kirkossa ns. "kerjuu-urut"
M: Kotiseutumuseo, Suomen sodan esineistöä, kk.
P: Otto v. Fieandtin johtaman Lintulahden taistelun muistomerkki
M: Lintulahden talomuseo
M: Tuulimyllyjä Kumpulan Saunakylällä
R: Monitoimitalo
L: Valtakunnallinen erävaellusreitti
V: 22 kosken kanoottireitti Saarijärvelle
V: Kyyjärvi
H: Seurakunta erotettu Karstulasta 1945

169. KYLMÄKOSKI

Asukkaita 2 tuhatta (3615 vuonna 1962), EU-kannatus 39,0 % (1994)

Miksi? Pieni vilkas pirteä koski.

Milloin? Lauantaina 4.9.2010

Kävelin Viialasta Kylmäkoskelle n. klo 12:30 - 14:30. "Kylmäkoski 6 km. Viiala 2 km" luki piankin maantien varressa lupaavasti, mutta kävellen jouduinkin pitemmille kiertoteille. Karttakirjani GT-Tiekartasto oli vuodelta 1995, 2. painos. Tiet muuttuvat.

Oikealla lännessä olin huomaavinani entistä asfalttitien pohjaa, mutta en ajatellut pitemmälle. Nykyinen tie tuli eritasoristeyksen ylikukusillalle. Alla kulki "9-tie" Tampere - Turku, joka näytti mahdottomalta tai kielletyltäkin kävellä vieruksia pitkin.

Sillalla oli jalkakäytävä, mutta suuntana "Sontula". Jatkoin yhä 500 metriä eteenpäin, kunnes tajusin kartan ja kompassin avulla oikovani Jalantijärven pohjoispuolta kaakkoon Toijalaan niin että Kylmäkoski lounaassa jäisi sivuun. Aurinko oli pilvessä, suuntavaistoni oli sekaisin tien kaarteista, vain kompassi pelasti.

Palasin Jalantijärven luoteispäähän ja lähdin kokeilemaan pikkutietä "Järviöön". Päädyin aivan sopivasti "9-tietä" seurailevalle kävelytielle. Mitään opasteita kävelijöille ei ollut, muttei kaiketi tarvitakaan, koska lauantainakin olin ainoa kävelijä! Ja minähän harrastan urbaanisuunnistusta. Pitäisikö siitä liian helppoa tehdä?

Kävelytien loputtua näytti olevan pakko kiertää lenkki itään myötäpäivään Tipurin niemen kautta. Siellä vastaan tuli keskiaikaisten linnojen moderni vastine: jylhä valkoinen vartioitu tiilimuurinen linnake. Korkeine muureineen ja edeltävine teräsvekkoaitoineen. Oleskelukieltoineen. Kunhan sai tietä ohitse kulkea?

Kylmäkosken vankila kohosi niemellä vasemmalla siis. Oli kohta hassua kävellä reppuineen Tipurista pois ihmisten ilmoille autoteille, aivan kuin joku vankilasta päässyt asiakas? Mietin katsoivatko ohi ajavat paikalliset autoilijat sillä silmällä Tipurista pois astelevia?

Kylmäkoski 3 km... En ollut edennyt paljon pitkään aikaan, mutta nyt alitin 9-tien länsipuolelle. Ensin tuli vastaani hautausmaa ja sen eteläpäässä kirkonmäki. Helinin tiilikirkko vuodelta 1900 oli mainio tummatiilinen pitkänomainen makasiini, kuin Helsingissä Kaartin maneesi. "Kylmäkosken kappeliseurakunta" mainosti tolpassaan myös Toijalan ja Viialan kirkkoja.

Seuraavaksi vastaani tuli Kumeran harmaa teollisuushalli kirkonkylän tien varrella. Toimistonurkka oli erikoisella tavalla vihreä. Kohta poikkesin sivutienpätkälle, joka vei peruskoulun ala-asteelle, kirjastoon (kiinni lauantaina) sekä terveyskeskukselle.

Sitten Tarpianjoki alitti päätien ja vasemmalla idässä näkyikin mainio, pieni, vilkas, pirteä koski, Kylmäkoski! Samalla tapahtui nousu mäelle, kummulle, josta näkyi ensin kauppatalo, K-Extra sekasikiön muotoisessa talossa. Perinteinen kaksikerroksinen harjakattotalo, johon oli tökerösti liitetty matala yksikerroksinen halliosa. Tienristeyksen takaa näkyi toinen tasakattoinen liikehalli, jonka katolla oli julkinen analoginen kello sekä lämpömittari: 14 astetta.

Piirsin näkymän, se oli niin manio! On ihan huippuhetki tulla paikalle jonka haluaa piirtää!

Kylmäkosken keskus: kolmen pienen tien (ja lisäksi yhden kävelytien) risteyksen saarekkeen keskellä oli vanhan kirkon sijaintipaikka (muistolaatta), kummun korkein kohta. Sivuilla jo mainitut liikerakennukset. Ruokakauppa oli auki vain klo 10-18, la 10-14, mutta tuloaikani oli jo 14:30.

Osuuspankin kello näytti katolla vain 13:30 - se oli jäänyt talviaikaan, kun pankki oli "yhdistetty Toijalan konttoriin tammikuussa". "Myös pankkiautomaatti on poistettu". "Asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään, tilinumerot säilyvät" luvattiin näyteikkunassa. - Paitsi että asiakkaiden pitää alkaa kävellä 12 km Toijalaan ja saman verran takaisin päästäkseen pankkiasioilleen! Muistelen, että Kylmäkoskella ryöstettiin joskus takavuosina pankki, oliko houkuttelevan syrjäinen paikkakunta.

Uutta käyttöä pankin huoneistolle ei ollut löytynyt. Vieressä oli suljettuna ruokapaikka, viereisessä perinnetalossa oli kiinni toinen vastaava, pubi ja kebabi. Olin mäellä ainoa kulkija. Ei kun yksi vanhus sauvakäveli lenkillä.

Keskusristeyksen neljännellä sivulla kaakossa oli pitkä L-muotoinen yksikerroksinen kunnantalo vuodelta 1966. Tasakattotalo, jonka seinämuurit oli muurattu liuskekivistä, joilla puutarhojen kävelypolkuja yleensä kivetään. Kapea nauhaikkuna valaisi katonrajassa. Ovien vieressä kohosi iso ikkuna lattiasta kattoon. Sen takaa näkyi rivi irtotuoleja odottaville asiakkaille.

Olipa mainio pieni kunta! Olin suppealla alueella nähnyt kaiken julkisen Kylmäkoskelta!

Turku-Tampere -tien alitse vei bussipysäkkikatosten kohdalla kävelytie maantielle kohti Sotkian kylää ja Toijalaa. Lähdin sille tielle. Välillä näin kauniita näköaloja Jalantijärvelle. Piipahdin metsässäkin asioilla.

Sotkialla (7 km myöhemmin) piristi junarata Toijala-Turku. Tiivis kylä. Pari junaakin näin, mutta useampia kuulin. Talotehtaiden tuotteita pystytettiin teiden varsille. Lehmiä, lampaita, koiria, kissoja ja hevosia näin ja kuulin. Pari lehmää ja pari hevosta kiinnostuivat minusta ja seurasivat hetken mukanani aitojensa ja sähköpaimentensa takana. Kesy oravakin kävi kerjäämässä minulta Kylmäkoskella.

Hiekkateiden pitkien tarpomisten jälkeen saavuin vihdoin Toijalan kulmille. Korkeita kerrostaloja näkyi ensin puiden ylitse. Asfaltoitu pientaloalueen Orapihlajantie oli nimenä minulle muistuma lapsuuteni Haagasta, joten valitsin sen. Vanha puukirkon torni tuli hauskasti näkyviin kerrostalon katon yläpuolelta. Olin toivonut aikaa ehtiä tutustua lisää Toijalaan, mutta jäi vain puoli tuntia, jos aioin edes junalla ehtiä yhä Iittalaan. Toijalan liikekadut eivät tuntuneet ulottuvan hiljaiselle juna-asemalle asti. Odotushalli, mutta ei lipunmyyntiä. Kolme ihmistä nousi junaan klo 18:00 laiturilta kolme.

Matkustin 9 minuuttia Iittalaan eli Kalvolaan, yhden pysäkinvälin verran. Konduktööri saapui kolmen minuutin kuluttua. Matkalipun hinta oli 3,20 euroa.

KYLMÄKOSKI 2 39,0
K: Tiilikirkko 1900 H. Helin
K: Alttaritaulu 1959 M. Petäjä
P: Aiempien kirkkojen muistomerkki 1951
M: Kirkkomuseo
L: Pirunluola
R: Taiteilija Antti Favenin hauta ja huvila
L: Savikosken tien maisemanäköala
V: Tarpianjoki
T: Asemanseutu

168. KUUSJOKI

Asukkaita 1 tuhat (2578 vuonna 1961), EU-kannatus 30,4 % (1994)

(Kuusjoki yhdistyi Saloon v. 2009 alusta, kuten 8 muutakin kuntaa)

Miksi? Maalaismaisemia

Milloin? Perjantaina 19.8.2016
.
Päämääränäni Kuusjoki ajoin elokuussa Onnibussilla 1,5 tuntia Helsingistä Salon ABC-Piihovin liittymään (n:o 15), jonne saavuttiin klo 10:10. Piihovilta kävelin ensin etelään Salon suuntaan, eli poispäin Kuusjoelta, kunnes poikkesin pellolle "Hautausmaan" tielle, joka vei vanhalle Perttelin hiekkatielle, jota lähdin takaisin pohjoiseen.
.
Vanhaa Perttelintietä varten on oma kapea siltansa Turun moottoritien ylitse. Tiesin tämän kaiken jo, paitsi kartasta, myös runsaan vuoden takaiselta elokuvamatkalta Salon "Bio Jännään", jolloin katselin ympäristöä Kuusjoen reissukin mielessäni.
.
Vanha tie seuraili etäisesti Uskelanjokea. Pian moottoritien jälkeen tulin risteykseen, jossa oli jatkettava joko talon pihapiirin läpi tietä Perttelin suuntaan tai käännyttävä vasemmalle Veitakkalantielle. Valitsin kokeeksi jälkimmäisen, ja onnekkaasti oikein.
.
Jonkin matkaa loivaan ylämäkeen noustuani saavuin etelästä valtatielle 52: Salo - Somero, jota seurasin pienen pätkän koilliseen, kunnes siltä erkani hiekkatie pohjoiseen Kuusjoen suuntaan. Tämän hiljaisen aution yksityistien varrella oli lato tai varasto, jonka ympärillä varoituskylttejä: "Oleskelu kielletty edesvastuun uhalla!"
.
Yksityistie päättyi parin kilometrin jälkeen päällystetylle autotielle 2407, jossa ohitseni kiiti toisinaan autojakin, mutta mahduin melko helposti kävelemään pientareen reunaa 7-8 kilometriä pohjoiseen. Tien varrella oli enimmäkseen peltoja, jonkin verran metsiä, ja melko usein talojen pihoja.
.
Maalla matkan etenemistä on mukava seurata postilaatikoihin ym. merkityistä talojen numeroista. Yksi numeroväli on keskimäärin 10 metriä, kymmenväli 100 metriä ja sadan numeron ero 1 kilometri. Kuljettuani vaikkapa talolta 248 talolle 332 olen edennyt noin 800 metriä, ja aikaakin on kulunut 8-10 minuuttia elämästäni.
.
Saavuin bensiiniasemalle Mäenalantien ja Impolantien risteykseen, josta viitta osoittaa itään 2 km Kuusjoelle, kirkonkylään. Bensapumpuissa lukee "Friberg 24 Automat", en ole semmoisesta ennen kuullutkaan! Vieressä kyltti mainostaa: "Sedik Ravintola Kebab Pizzeria 2 km" (nuoli itään). Miljöönä pari varastorakennuksen näköistä puolitoistakerroksista puutaloa, vihreä ja keltainen, edessään pari autoa.
.
Jatkan matkaani 2,3 km itään, metsätaipaletta ja peltoja. Kuntakeskuksen lähestyessä tien reunalle ilmestyy kävelytie tai jalkakäytävä ja sen varrelle on aseteltu penkkikin, jolla seniori-ikäinen pariskunta istuskelee. Saavun puukirkolle, keltaiseksi maalatulle, aidatulle, puiden ja pihan ympäröimälle, jonka valokuvaan ulkoa, kun sisälle en pääse.
.
Tien toisella puolella on sadan vuoden takaa tyylikäs keltainen kivitalo, jonka päätyyn on merkitty vuosiluku 1927. Seuraava rakennus kirkon vieressä on sekatyylinen harjakattoinen kaksikerroksinen "Kuusjoen palvelupiste", liekö entinen kunnatalo. Siellä majailee kirjasto, joka on auki vähän aikaa tiistaisin ja torstaisin, mutta nyt kesäaikaan pari viikkoa kokonaan suljettu. Ulkoseinällä käsin raapustettu teksti mainostaa yksinkertaisesti: "Kuusjokipäivä 14.8." - Olen tullut 5 päivää myöhässä.
.
Mustapartainen kesäasuinen mies kävelee jalkakäytävää ja tulee kysymään, olenko nähnyt pientä koiraa? "En ole." Hän kysäisee myös: "Kävelitkö tänne Salosta!" "Joo, tai moottoritieltä... Harrastan kesäisin kävelyä kunnista toisiin." "Näin autosta..." Samassa kuuluu haukahdus ja mies lähtee etsimään koiraa.
.
Mitä muuta Kuusjoella? Nauhakylä yhden tien varrella? Kirkon lisäksi Apteekki ja Osuuspankki, ei nähtävästi ruokakauppaa tai kioskia. Osuuspankin viereen on rakennettu pienoinen vehreä puisto, jossa penkkejä, tuoleja, koristesilta kuivan ojapainauman yli, kahden penkin kiikku, istutuksia sekä terävän pyramidin muotoinen lasivitriini, joka sisältää ryhmän paikallisen taiteilijan luomia pöllöhahmoja.
.
Kävelen pääkatua vielä pienen matkan itään, mutta huomaan taajama-alueen loppuvan, joten arvelen turhaksi edetä sinnepäin. Lähden pitkää tietä etelään kohti Pertteliä, 6,2 km valtatielle 52, vailla mieleen jääviä kohokohtia. Metsää, puita ja pientaloja, tavallista suomalaista maisemaa.
.
Joudun myöhemmin kulkemaan viitisen kilometriä valtatien 52 pientareella, mikä ei miellytä vilkkaan autoliikenteen ja jopa 100 km:n tuntivauhdin vuoksi, myös rekkojen ja kuorma-autojen sivuuttaessa minua. Henkilöautot tulevat usein viisi peräkkäin, sitten seuraa mukava tauko ennen uutta letkaa. Muutamat autot ohittelevat toisiaan. Olen ainoa ja viimeinen kävelijä, huomaan vuosi toisensa jälkeen.
.
Yllätyksekseni myös salolaisen Vainion Liikenteen linja-autoja kulkee usein, ehkä jopa puolen tunnin välein suuntaansa. En ollut vaivautunut tutkimaan joukkoliikennettä Salosta Kuusjoelle. Olin tottunut harvemmin asutuilla alueilla siihen, ettei pikkukuntiin ole enää reittejä.
.
Tienviitta "Pertteli kk 2 km" houkuttelee vasemmalle etelään rauhalliselle, mutkittelevalle asvalttitielle, jonka varrella peltomaisemia. Taajaman keskeltä en malta olla poikkeamatta vielä vähän matkaa etelään Perttelin keskiaikaista kivikirkkoa katsomaan.
.
KUUSJOKI 1 30,4
K: Puukirkko 1823
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastus' 1909 A. Såltin (1837-1916)
R: Kaupin linnan paikka Raatalassa
R: Iloniemen lasipruukin jäännökset
M: Pajamuseo
L: Käärmekuusi Ylijamalan maalla
L: Kurkelassa monihaarainen koivu ja suurkuuset
V: Nummijärvi Someron rajalla
H: Seurakunta itsenäistyi 1913 Perttelin kappelista

167. KUUSANKOSKI

Asukkaita 21 tuhatta (22036 vuonna 1961), EU-kannatus 69,0 % (1994)

(Kuusankoski, Anjalankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala yhdistyivät Kouvolaan v. 2009 alusta.

Miksi? Kymijoen teollisuuskaupunki

Milloin? Tiistaina 29.6.1993

Ajoin klo 8:40 - 11:15 pikavuorolla Helsingistä Kouvolaan. Menopaluun hintatarjous: 50 % 64 markasta + pikavuoromaksut 10 mk, yhteensä 42 mk. Aluksi käväistiin Helsingin Eteläsatamassa hakemassa laivalla tulleita (kauniita neitosia). Alppiharjussa oli käytössä kiertotie, ylös ja alas.

Kouvolassa oli aurinkoista, tutkin aluksi rautatieasemaa. Sitten kävelykaduksi rajattua Kauppalankatua pohjoiseen. Pyörähdin kaupoissa: Sokos, Tiimari, Suomalainen Kirjakauppa. Nousin hissillä 13-kerroksisen talon 12. kerrokseen katsomaan laajoja näköaloja.

Jatkoin edelleen pohjoiseen, kohti Kuusankoskea, jonka keskustaan oli kävelymatkaa vain 7 kilometriä ja kunnanrajalle puolet vähemmän. Mietin mihin tarvittiin kahta pikkukaupunkia yhden ison sijasta? (31+21=52 tuhatta asukasta?)

Oli vaikuttavaa saapua Kymijoen partaalle. Silloin olinkin jo melkein perillä, Kuusankosken keskusta heti vastarannalla. Linnamainen Metsäoppilaitos Kymi Oy:llä. Kuusankoskitalossa kolmitasoinen näyttelytila, jossa valokuvia tehtaalta, pihalla amfiteatteri, lasitettu näyttämölava.

Elokuvateatterit Studio 123 kesälomalla 9. heinäkuuta asti. Kirjasto löytyi pohjoisesta mäenrinteestä, vanhoista tiloista, auki 10-20 sekä lauantainakin.

Kiersin pitkän lenkin Kettumäelle. Katsoin ulkoa kuusi Ulkomuseon taloa. Kotiseututalossa oli taidenäyttely sekä yksi naisvirkailija. Olin päivän ainoa kävijä, valot sytytettiin vain minua varten, kirjoitin ainoan nimeni vieraskirjaan. Pyöröhirsiä seinät. Näköala! Naivistitaiteilijoista en pitänyt. Jotain helvi-tiippanoita.

Tuli ukkonen. Kävin Sokoksessa ja kirkossa klo 15:50. Join inkiväärioluen sairaalan ja joen välisessä puistossa. Tuli sade. Bussi n:o 1 lähti Kuusaantien pysäkiltä juuri klo 16:15. Odotin seuraavaa vuoroa kokonaisen tunnin bussikatoksen alla. Kirjoitin ja kiinnitin pysäkin seinälle lapun: "Miksi tässä ei ole aikatauluja?" Bussimatka Kouvolaan maksoi 9 markkaa ja vei linja-autoasemalle.

Kouvolassa kävelin vielä edestakaisin Tykkimäelle (2 x 5 km). Huvipuistossa vietin 40 minuuttia klo 19 - 19:40. Palasin pikavuorolla Helsinkiin, tyytyväisenä tähänkin matkailupäivääni.

KUUSANKOSKI 21 k 69,0
K: Tiilikirkko 1929 A. Lindgren
K: Alttaritaulu 'Jeesus Getsemanessa', Alvar Cawen
M: Kotiseututalo 1897 Lars Sonck
R: Kaupungintalo 1931 G. Jägerroos
R: Ruotsulan Redutti, vanha sotavarustus, Keltti
P: Sodassa kaatuneiden muistopatsas 'Läpi tulen' 1957 Wäinö Aaltonen
P: Veistos 'Kolmoiskosket' 1971 Kimmo Pyykkö
P: Veistos 'Tukinuittaja' 1972 Matti Haupt
V: Kymijoki
H: puunjalostustehtaat 1872
H: Emäpitäjä: Valkeala vuoteen 1921 asti