126. KEURUU

Asukkaita 12 tuhatta (12081 vuonna 1961), EU-kannatus 47,7 % (1994)

Miksi? Vanhat kirkot, erityisesti Pihlajaveden erämaakirkko.

Milloin? Tiistaina 20.7.1999. Sunnuntaina 28.6.2009.

Kiiruhdan heinäkuussa 1999 Petäjäveden asemalle klo 16:50, mutta 16:53-juna onkin "vartin myöhässä", sanoo asemapäällikkö ikkunasta, saatuaan puhelinsoiton. Klo 17:10-30 ajan länteen Keuruulle, jossa molemmat tavoittelemani kirkot näkyvätkin heti tien toisella puolella.

Kuvaan ensin vanhan puukirkon ulkoa ja sisältä. Kaksi vahtimestaria, tyttö ja poika, ottavat pääsymaksun 5 markkaa. Upeasti koristeltu kirkko. En ole ainoa kävijä. Kiiruhdan vielä klo 17:55 uudemmalle tiilikirkolle (satavuotias), joka on sulkeutumassa klo 18. Kuvaan harvinaisen valoisat sisätilat, kun ovia aletaan jo sulkea.

Junani takaisin Jyväskylään pitäisi lähteä klo 18:20, mutta myöhässä 10 minuuttia. Muitakin odottajia on. Armeijan auto pyörähtää paikalla "noutamassa yhtä tyyppiä". Palaan Jyväskylään 19:40. Vietin Keuruulla tunnin.

***

Ajamme kesäkuussa 2009 Multialta Keuruulle, Pihlajaveden erämaakirkolle, joka on Unescon maailmanperintökohde. Syvällä metsässä yksinään piilotteleva ristinmuotoinen puukirkko on remontoitu tip-top ja varustettu valvontakameroilla. Ovipielessä roikkuu jättisuuri rauta-avain, jolla avaan lukon. Penkkirivit ovat tiuhassa. Joku kuvaa, toinen soittaa urkuharmonia. Meidän lisäksemme Pihlajaveden erämaassa ei näy ristinsielua.

Jatkamme matkaa Keuruun Haapamäen juna-aseman läheiseen veturipuistoon. Höyrymarkkinoiden vuoksi pääsymaksu olisi vain 4 euroa 14:n sijasta ja lisäksi elävöittäviä tapahtumia. Aamulla klo 9:30 on enemmän ilmapallonmyyjiä kuin asiakkaita. Aidan takana on vihreitä vetureita ja puisia matkustajavaunuja. "Matti Kassilan teatteriseurue" mainostaa. Ohjaaja Kassila syntyi Haapamäellä 1924.

KEURUU 12 k 47,7
K: Vanha puukirkko, länsitornillinen pitkäkirkko 1758 Antti Hakola
K: Kirkkosalin tynnyriholvien maalauskoristelu 1780 Johan Tilén
K: 8-kulmainen sakaristo 1832 Kalle Tulpan
K: Kirkkovene 'Iso Valkonen' 1879, 15 hankaparia, 21 metriä
P: Runoilija Einari Vuorelan hautamuistomerkki 1974 Pentti Papinaho
P: Sankaripatsas 1957 Ilmari Wirkkala
K: Uusi goottilaisvaikutteinen tiilikirkko 1892 Ernst Theodor Granstedt
K: Alttaritaulut Eero Järnefelt
M: Kotiseutumuseo Kipparimäellä
R: Ison Liukon pirtti Nyyssäniemen leirintäalueella
K: Pihlajaveden vanha kirkko 1782 Matti Åkerblom
K: Pihlajaveden kirkon seinissä ns. kirkkokansan varjot
K: Pihlajaveden uusi kirkko 1870 L. Lindqvist, L.H. Kuorikoski
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulittu' 1881 A. Kjellberg
K: Haapamäen kirkko 1953 M. Nordenswan
K: Herpmannin poikien muistokappeli Ampialassa
L: Jylkynkivi 1700-, Ampialassa
L. Lapinsalmi
N: Haitonmäen, Etelämäen, Ampialanmäen, Lintusyrjän näköalapaikat
V: Pihlajavesi
T: Haapamäki (rautatien risteysasema ja Veturipuisto)
H: Entinen nimi Lapinsalmi, myös 'Keuru'