97. KANGASALA

Asukkaita 21 tuhatta (13322 vuonna 1961), EU-kannatus 56,0 % (1994)

Miksi? Monet kauniit harjut. 'Verta tihkuva' kivikirkko.

Milloin? Perjantaina 28.7.2000

Heinäkuussa kävelin Pälkäneeltä Kangasalle klo 12 - 16:40. Välillä satoi vettä. Jätin Compopuksen mainoksen pysäkkitaloon. Navetasta levisi ilkeää lannanhajua. Saartenkylän tienhaara, maaseudun kaupalla oli vilskasta.

Vehoniemi, tie harjulla oli hiljainen. Söin viisi näkemääni metsämansikkaa. Vastaani tuli Automuseo, jonne en tullut poikenneeksi, kun en tiennyt sitä ilmaiseksi. Aikatauluni ei olisi sallinut pitkää museokäyntiä.

Kiipesin puiseen punaiseen näkötorniin. Sieltä näki hyvin järville! Olin yksin, seuraavien saapuessa lähdin. Sade oli tauonnut tornin suojassa ollessani. Jätin Compopus-mainoksen alakerran pöydälle. Myös harjulta oli kauniit näköalat. Tie vei alas, luontopolku, 12-tien laitaa, järvimaisemat.

Silta Kaivannon yli. Nousin polkua Keisarinharjulle, söin ostamiani Spar-Domino-keksejä. Polkua pääsin pitkälle, kunnes päädyin jälleen autojen 12-tielle, toisen (maksullisen) automuseon Mobilian tienhaaraan. Pikkutietä Mobilian haara, 0,7 km, kävelin 2 x 0,5 km. Pohtiolammella oli kalastusta. Saavuin risteykseen: "Kangasala 3 km". Tehtiin tietöitä, vilkas autoliikenne.

Huutijärvi. Ja taas Harju järvinäköaloineen. Lopulta saavuin vilkkaaseen Kangasalan keskustaan, jossa oli oikein komea kivikirkko. Se oli suljettu klo 16, saavuin 16:40.

Linja-autoasema oli hieman sivussa. Kaksi kertaa tunnissa meni busseja Tampereelle, Väinö Paunu sekä kauempaakin tulevia linja-autoja. Kirjasto oli asemarakennuksen toisessa kerroksessa, kävin siellä. Kiipesin vielä Kirkkoharjulle. Näkötorni oli remontissa.

Lähdin bussilla klo 18:35 kirkkoa lähellä olevalta pysäkiltä. Tampereelle maksoi "20 km" Bussilomalipusta. Matka tuntui pitkältä. neljä tai viisi liikenneympyrääkin hidasti. Sade oli lakannut. Nättejä vaaleita teinityttöjä tulvi laumoittain välipysäkeiltä. He juttelivat keskenään, mitä tekisivät Tampereella "Ostelen kaikenlaista... ja sitten katselen kun aikuiset humaltuu." "Mä olen netissä aina kello kolmeen yöllä, sitten nukun kahteentoista, kun kouluaamuina varttia valle seitsemään."

Jäin Tampereella Rautatieaseman jälkeen Stockmannin pysäkille. Kierreltyäni Finlaysonin aluetta ja Plevnaa lähdin klo 20 pikavuorolla kohti Helsinkiä. Bussiin täytyi jonottaa. Tarjosin 150 km Bussilomalipun lipukkeita: "Ja sitten vähän lisää! 185 km!" vaati kuljettaja. Ostinkin selvällä setelillä menolipun, 100 markkaa.

Valkeakoskelta nousi autoon "Äijä pahasti pierussa!", kuten tarkkaavainen nuoriso edessäni huomautti ääneen. Lipunmyynti viisikymppiselle tummatukalle kesti ja kesti. "Nähkää Adolf-ilmeitä!" keksi nuoriso taas osuvasti! Ehdin kehotuksesta vielä havainnoida käytävää pitkin ponnistelleen humaltuneen viiksiniekan mimiikkaa. Valot, varjot, kuriton otsatöyhtö ja pikkuviikset muodostivat miehen kasvoille illuusion Chaplininkin matkimasta diktaattorista! Pysähdyspaikoilla matkan varrella "Aatu" ponnistautui sekapäisenä ylös ja yritti alkaa kömpiä kohti ulko-ovea, mutta kuljettaja keskeytti hänet nopeasti: "Istu alas! Sinä olet matkalla Helsinkiin!"

KANGASALA 21 56,0
Kivikirkko 1765 Antti Piimänen. 'Verta tihkuva' kiviseinä
Alttaritaulu 'Jeesus Getsemanessa'
Saarnatuolissa veistoskuvia
Sankaripatsas, V. Rautalin
Jalmari Finnen pystyttämä 'Kivi unohdetuille'
Tulenheimon, Finnen ja Agathon Meurmanin hautapatsaat
Kotiseutumuseo, entinen jyvämakasiini, kirkon lähellä
Haralanharju 171 m, näköalatorni, Topeliuksen muistokivi
Haralanharjulla Topeliuksen runo 'Ma oksalla ylimmällä'
Topeliuksen muistolaatta Franssilan talossa Suinulassa
Suinulan taistelun 1918 muistomerkki 1933 V. Rautalin
Vehoniemen harju, näkötorni, Vehoniemen Automuseo
Halin Metsämuseo Kaukaniemellä
Liuksialan kartano, Kaarina Maununtyttären koti -1612
Maatalousmuseo ja kappeli Liuksialan kartanossa
Vääksyn kartano, Kaarina Hannuntyttären koti
Vatialan siunauskappeli 1960 Viljo Revell, suihkuvalurakennus
Pohtiolammen lohilammikot, ongintaa
Kaivannon kanava, Längelmävesi, Roine
N: Keisarinharju 150 m, (Aleksanteri I 1819)