85. JYVÄSKYLÄ

Asukkaita 76 tuhatta (39916 vuonna 1961), EU-kannatus 57,7 % (1994)

Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta yhdistyivät Jyväskylään v. 2009 alusta. Uudessa kunnassa on runsaasti yli satatuhatta asukasta.

Miksi? Historiallinen koulukaupunki, suuri maakuntakeskus

Milloin? Maanantaina 6.5.1974 (ja monina vuosina myöhemmin). Keskiviikkona 4.9.2019.

Osallistuin koululaisten Taloustietokilpailun loppuhuipennukseen "Suomen Ateenassa". Kirjoittauduimme Jyväskylässä hotelli Laajavuoreen. Kilpailu ja ryhmätyöt veivät kahtena päivänä aikaa kaikkiaan kuutisen tuntia, lisäksi yhteiset lounaat, päivälliset ja iltapalat.

Teimme yritysvierailun suureen maakuntalehteen, joka kehui upouusia painokoneitaan ja julkaisevansa seuraavana päivänä värikuvan! Jotain taisi mennä pieleen, sillä tiistain Keskisuomalainen ilmestyi läpeensä yhtä mustavalkoisena kuin Helsingin Sanomatkin.

Katselin bussin ikkunasta ahnaasti urbaanilta kelpo kaupungilta vaikuttavaa Jyväskylää. Isäntämme Kansallis-Osake-Pankin aluekonttori sijaitsi Kauppakatu 18:ssa. Kaikkialla tuntui olevan rakennus- ja katutöitä toukokuussa 1974, keskustaa pistettiin uusiksi.

Illalla katsoimme Jyväskylän Huoneteatterissa 'Vanja-enon'. Huonetoverini Virtanen voihki, että oli juuri nähnyt sen saman näytelmän Tapiolan Yhteiskoululuokkansa kanssa Helsingissä.

Toisena kilpailupäivänä, ennen bussimatkaa lentokentälle, jäi vapaa-aikaa kierrellä tuntematonta kaupunkia. Yksin ja umpimähkään, ilman mitään karttaa, osuin hiekkateille ja rakentamista odottaville, teollisuudelta vapautuville joutomaille, Lutakkoon?

Myöhempinä vuosina olen nähnyt kaupungin kasvaneen ja komistuneen.

***

Keskiviikkona 4.9.2019 kävelin 7 km keskustasta Vaajakoskelle:

Kello 6:25 Helsingistä lähtenyt Onnibussi lähestyy Jyväskylää 3,5 tuntia myöhemmin, itäpuolelta Vaajakosken kanavan ja Naissaaren kautta. Lopuksi 7 km länteen Vaajakosken moottoritietä. Jyväsjärvi tulee esiin, rantaa kiertää kävelytie, vastarannalla Jyväskylän komeimmat pilvenpiirtäjät. Tie tekee U:n muotoisen mutkan lahden ympäri pohjoisen kautta.
.
Kello 10:05 aion heti kävelemään rantareittiä kohti Vaajakoskea (Jyväskylän Maalaiskunnan entistä keskusta). Aluksi kävelysilta Rautatieaseman yli etelään Lutakkoon, jossa on messukeskus Paviljonki. "Konttoriaukiolle" on pystytetty vaneritehtailija Wilhelm Schaumanin (1857-1911) patsas. Valtavan korkea punatiilinen savupiippu!
.
Puistikkoon on istutettu nimikkopuut tusinalle ralliautoilijalle Timo Mäkisestä alkaen. Luen esittelytaulusta huvittuneena, että Timo Salonen sai lempinimen "Löysä", koska kilpaili vain toisella kädellä rattia ohjaillen.
.
Rannalla tuulee, lämpötila 14 astetta, tummat pilvet uhkailevat sateella, mutta iso Jyväsjärvi on kaunis syyskuun alussa. Tehtailijan vanha palatsi on kierrettävä sisämaan kautta, sitten heti paluu rantaan. Koiranuittopaikka.
.
Parin kilometrin kävelyn jälkeen (koristeeksi ripustetun hevosenkengän muotoista reittiä) vaihteluna rantaviivalle pieni havupuista tuuhea niemi, jonka eteläkärjessä käväisen. Idempänä uimarannalla touhuaa päiväkotiryhmä. Pohjoiseen olisi kävelysilta Halssilaan.
.
Junien rautatiesilta ylittää moottoritien ja kävely-pyöräilytien, joka haarautuu etelään ja itään, Viherlandiaan tai Vaajakoskelle. Rauhalahden voimalaitos. Siirtyminen tunnelissa moottoritien pohjoispuolelle, Vaajakoskentielle, joka välillä seuraa tiiviisti moottoritietä, välillä ottaa etäisyyttä. Muutamia sadepisaroita. Ylitän kaupungin ja maalaiskunnan entisen kunnanrajan, jota ei ole enää merkitty maastoon.
.
Jyskän Varastomyymälän kulahtaneen keltainen iso halli on kiilana Moottoritien ja Vaajakoskentien välissä. Bussipysäkin nimi "Varastomyymälä"! Linjat 1 ja 2 ym. kulkevat 20 minuutin välein. Idästä tuleva bussi pysähtyy pitkäksi aikaa Jyskän koulun pysäkille, kun ekaluokan oppilaat matelevat hitaasti ulos keskiovesta kahden naisopettajan patistelemina.
.
Vaajakoskentie kaartaa metsässä korkeaa mäkeä (jolla piilossa kirkko) ennen kuin saavutaan asutustaajamaan, jossa poikkikatu Vesmannintie, tietyö ja julkisia rakennuksia, kauppoja, K-Market, pizzeria, terveyskeskus, pohjoisessa koulu ja liikuntakeskus halleineen.
.
Poikkean kohtuullisen laajassa Vaajakosken kirjastossa, jonka rakennus ei ole uusi vaikkei hirveän vanhakaan. Löytäisin lukemista pitkäksikin aikaa. Alhaalla Urheilutien päässä näen S-Marketin kyltin ja muistan jo lapsuudestani yhdistelmän "SOK:n tehtaat, Vaajakoski", mm. tulitikkurasioissa, keksipaketeissa ja Pandan makeispusseissa.
.
Palaan Savonmäentietä Vaajakoskentielle, joka ison liikenneympyrän jälkeen muuttuu valtatieksi 4/E75 kohti Lahtea! Tästä olen monesti ajanut jopa neljäkin kertaa saman päivän aikana Onnibussilla, edestakaisin Helsingistä Jyväskylään ja Jyväskylästä Kuopion suuntaan, kuten Hankasalmelle, Siilinjärvelle, Lapinlahdelle.
.
Ylitän Vaajakosken kanavan sillan ja tulen Naissaareen. Kahdessakin isossa opastetaulussa selostetaan perusteellisesti yhtäältä purettuja sekä toisaalta yhä jäljellä olevia historiallisia teollisuusrakennuksia, vesivoimalaitosta ja kanavaa, kiinnostavaa!
..
Etelämpänä alkaisi korkealle Kanavuorelle nouseva luontopolku, vain 1,7 km, mutta kävelyaikaa kehotetaan varaamaan 3-4 tuntia ja jyrkistä poluista varoitetaan sateella, jollaista täksi päiväksi on luvattu. Päätän tyytyä vesirajan maisemiin, satamaan, voimalaitokseen ja aina mielenkiintoisiin kanavan sulkuihin.
.
Kuljen kanavan rantapolkua, hyvin aidattua, vaikka putoamisesta varoitetaan. Itsepalvelusulku veneille, olisi vedettävä köydestä. Mutkien kautta kapea silta kanavan pohjoispuolelle. Merkkivalot ja äänet varoittaisivat sillan avaamisesta veneille, jolloin olisi heti poistuttava sillalta.
.
Jatkan tietä ja polkua rantatiheikön läpi kohti koillisessa näkyvää rautatien siltaa, jonka jalkakäytävällä käyn katsomassa vesimaisemia. Yksi taksiauto ajoi tiellä, yksi pariskunta käveli sillalla vastaan ja yksi juna ohitti.
.
Tölskän kylän kautta palaan Vaajavirrantietä ja Vaajatietä isolle Leppäveden tielle, joka päättyisi Vaajakoskentien liikenneympyrään, siihen Onnibussinkin kiertämään. Matkan varrella on ensin Pandan ruskeaseinäinen makeistehdas ja vieressä vanhempi, likaisen valkoinen SOK:n tehdasrakennus, jonka torni on kuusikerroksinen, nelikerroksisten pitkien siipien välissä. Komea vanhanaikainen teollisuusmiljöö maalaiskuntaan rakennettuna!
.
Poikkean Pandan Tehtaanmyymälään, jonka edessä on rivi pysäköityjä autoja, ja sisäänkin astuu vähän väliä lapsia vanhempineen. Tavallista karkkikauppaa muistuttavassa ahtaudessa on parhaillaan tusina asiakkaita ja pari myyjätyttöä, kassalla ja järjestelemässä. Maistettavaksi tarjotaan paperikuorisia mustikkasuklaakonvehteja, joita luvataan ilmaiseksi kaksi!
.
Pandan tarjoukset: sekalaisia suklaakonvehteja Tehtaanmyymälän 500 gramman muovipussissa 2 kpl (eli kilo) 6 euroa. Nuo pussit ovat tulleet minulle tutuiksi Konalan Saiturinpörssistä, 1,99 euroa 500 grammaa ja Karkkitorilta parasta-ennen-päivämäärän jälkeen vain 0,99 euroa 500 grammaa, eli 4 tai 2 euron kilohintaan, täällä kohtuulliseen 6 euron kilohintaan, jollaisella täältä saa muitakin lajikkeita.
.
Kävelen vielä Vaajakosken tavanomaisten kerrostalojen ohitse sen verran, että käyn katsomassa Kirkkotien päässä olevan, ulkonäöltään vaatimattomaksi osoittautuvan kirkon (1954, Armas Lehtinen). Maalaiskunnan pääkirkko onkin ollut Elsi Borgin upea Taulumäen kirkko (1929) Jyväskylän koillisosassa.
.
Vaajakosken kirkko rajoittuu metsään, jonka läpi pääsee oikaisemaan jyrkkää kinttupolkua alas Vaajakoskentielle, paluureitilleni kohti Jyväskylää. (Myöhemmin huomaan kartasta, että lähellä olisi ollut museo.)
.
Paluumatkalla poikkean sisällä Jyskän Varastomyymälässä, joka on samanlainen kuin muutkin kaltaisensa. En tee heräteostoksia. (Jyskä ei ole tanskalais-lähtöinen "Jysk"). Bussipysäkeillä odottelee usein koululaisia, eivätkö jaksa kävellä vain 7-6-5-4-3 kilometriä Jyväskylän keskustaan? Tai ehkä aikataulu harrastuksiin on tiukka.
.
Jyväskylässä katselen ikkunoista neljää antikvaarista kirjakauppaa, jotka kaikki kävelykatu Kauppakadun varrella: "Vanha antikvariaatti" ja Videodivari (sarjakuvin ja dekkarein) lähes vierekkäin kadun länsipäässä, numerossa 2, sekä loput puolivälissä katua melkein vastakkain numeroissa 17 ja 18. Aika sekalaisia kirjoja näyteikkunoissa, monet tuttuja, jopa lukemiani. Teemakokonaisuudet olisivat tyylikkäämpiä ja houkuttelevampia? (Aamulla olin katsonut Helsingissä Kampintorin antikvariaattia, jonka monista ikkunoista yhden täyttivät Agatha Christien kymmenet eri dekkarit!)
.
Kaupunginkirjasto Cygnaeuksenkadun ja Vapaudenkadun kulmassa on runsas, mutten löydä sanomalehtien osastoa. Luen junaharrastajien Resiina-lehdestä 2/2019 pariskunnasta Antti ja Airi Airola, jotka 68-vuotiaina (2014) kiersivät maapallon - lentämättä - vain 59 päivässä (2 kuukaudessa), puolet ajasta junissa ja puolet laivoissa (Siperia, Mongolia, Kiina, Japani, Alaska, Kanada, USA, Queen Mary II -laiva, Saksa, Suomi).
.
Harjulla käyn katsomassa komean maiseman kukkaistutusten koristelemia Neronportaita laskeutuen kohti Jyväsjärveä. Tuuheat puut peittävät muuten näkymiä, kun en käynyt näkötornissa.
.

JYVÄSKYLÄ 76 k 57,7 Kaup.1837
K: Jyväskylän kaupunkikirkko 1880 L.I. Lindqvist, Kirkkopuisto
K: Jyväskylän maaseurakunnan Taulumäen kirkko 1928 Elsi Borg
K: Jyväskylän ortodoksinen kirkko 1954 Toivo Paatela, Rajakatu 39
K: Lohikosken kirkko 1966 Kantonen
K: Halssilan kirkko 1969 Arantola & Eskelinen & Kantonen
K: Katolinen kirkko 1962 Olavi Kivimaa, Yrjönkatu 36
K: SÄYNÄTSALON kirkko 1927 Armas Lindgren, Bertel Liljeäuist
M: Keski-Suomen Museo 1960 A. Aalto, Alvar Aallon katu 7
M: Alvar Aalto -Museo 1973 A. Aalto, Alvar Aallon katu 7
M: Jyväskylän taidemuseo, Kauppakatu 23
M: Suomen käsityön museo, Seminaarinkatu 32
M: Jyväskylän Yliopiston museo, Yliopiston päärakennus
M: Jyväskylän Lyseon museo, Yliopistonkatu 13
R: Killerjärven raviurheilukeskus ja Laajavuoren talviurheilukeskus
R: Työväenyhdistyksen talo 1925 ja Viitatorni 1960 Alvar Aalto
R: Poliisitalo 1970, Virastotalo 1978 ja Kaupunginteatteri 1982 Alvar Aalto
R: Säynätsalon kunnantalo 1951 Alvar Aalto
P: 'Kalevalainen nainen' 1953 Essi Renvall
P: 'Nuori Minna Canth' 1961 Koskinen
P: 'Uno Cygnaeus' 1899 Ville Vallgren
P: 'P.J. Hannikainen' 1958 Nina & Alpo Sailo
P: 'Elinehto-Ajatus-Liiketoiminta' 1979 H. Häiväoja, Aren aukio
N: Harjun puisto, Vesilinnan näkötorni, Laajavuoren suurmäen näköalatasanne
E: Viherlandia, Suomen suurin puutarha-alan kauppa
V: Jyväsjärvi, Tuomiojärvi
LISÄÄ: KATSO Jyväskylän MLK (Jyväskylän Maalaiskunta)
.