121. KEMPELE

Asukkaita 10 tuhatta (2776 vuonna 1961), EU-kannatus 54,8 % (1994)
(Väkiluku nopeassa kasvussa: 18'000 vuonna 2019)

Miksi? Liminganlahti

Milloin? Lauantaina 8.6.2002 ja torstaina 17.7.2008. La-su 27.-28.4.2019.

(V. 2002/2008 vain läpiajokunta automatkalla Oulusta etelään kohti yöpymispaikkaa Kalajokea tai etelästä matkalla Hailuotoon. Silloin Kempele näytti kaupalliselta ostosrysältä liukkaasti vetävien moottoriteiden varrella, eikä houkutellut turistia pysähtymään kauppakeskukseen, Zeppeliiniin.
.
**
.
Vuonna 2019 vierailin Kempeleen Antiikki-, Keräily- ja Kirjamessuilla, jotka järjestettiin urheiluhalli Zemppi-Areenalla (Pekurintie 2), kauppakeskus Zeppelinin ja uimahalli Zimmarin puolivälissä, lauantaina 27.4. ja sunnuntaina 28.4.2019. Yövyin Limingan keskustassa itsepalveluhotellissa "Place to Sleep Liminka" (Liminganraitti 10, Tupoksentie 10).
.
Kempeleen lauantai-aamussa Zeppelinin Prisma aukesi klo 7 ja Lidl klo 8, mutta McDonalds ei sulkeutunut koskaan. Kauppakeskuksen aulassa oli lauantain tapahtuma-ohjelmaa, mm. kattauskilpailu. Varsin tykätty vuoden 1997 Miss Suomi Karita Tykkä (os. Tuomola, s.1976) juonsi tai esiintyi useaan kertaan, mutten ehtinyt näkemään. Kempeleen kunnankirjastossa, Zeppelinin 3. kerroksessa (auki la klo 10-15) kävin katsomassa seudun karttoja.
.
Kempeleen uusi kaupallinen keskusta on rakennettu Zeppelinin ympärille Oulun moottoritien varteen (E75 / E8 / Nelostie). Zemppi Areenan luota alkaa punertavaksi kestopäällystetty pyöräily- ja kävelytie "Baana", joka vie 2 km luoteeseen kirkonkylään, Kempeleen vanhaan keskustaan, ensiksi moottoritien alittaen.
.
Lähdin Zeppeliniltä kävelemään määränpäänäni luoteessa naapurikunta Oulunsalo. Kevyen liikenteen reitti Baana kierteli omakotitalojen pikkuteillä, mutta punainen pintaväri auttoi mutkissa hyvänä oppaana.
.
Ensimmäinen nähtävyysviitta osoitti Kempeleen vanhalle pappilalle (vuodelta 1899), mutta - istu ja pala! - siitä olikin tänä aamuna jäljellä enää tuore hiiltynyt raunio, komean puutalon purkukuntoiseksi palanut ranka, pohjakerroksen seinänraatoja ilman ullakkoa ja kattoa! Tuli oli riehunut edellisviikolla, tiistai-iltana 16.4.2019.
.
Kymmenen palokunnan yksikköä oli ollut sammuttamassa suojeltua 120-vuotiasta puu-pappilaa, joka oli vuoden 1966 jälkeen toiminut keskikouluna, Kirkonkylän ala-asteena ja kerhotilana, viimeaikoina tyhjillään. Kalevan nettikeskustelussa verrattiin: "Ensin Pariisin Notre Dame, sitten tämä." Tilalle ehdotettiin jo 8-kerroksista "viihdehotelli Zappilaa".
.
Palopaikalle oli kertynyt sata paikallista töllistelijää, joista jonkun mukaan "10 palomiestä vain katseli kahden työskentelyä". Sammutusvedestä oli kai pulaa ja vesi tuhosi loput rakennuksesta. Palomies oikaisi, että töitä teki ainakin kaksi miestä kummallakin kahdella nostolavalla ja 4 miestä sisällä talossa. Syttymissyy ei ollut selvillä.
.
Kävelin eteenpäin ja saavuin rautatien alittavalle kävelytunnelille. Sen yhteydessä oli Kempeleen juna-asema, pelkkä junalaituri katoksineen, kun vanha asemarakennus oli poistettu käytöstä.
.
Yllätyksekseni parikymmentä ihmistä odotteli junalaiturilla lauantaina aamu-yhdeksän maissa! Minun vanhoissa aikatauluissani vuodelta 2003 Oulusta seuraava juna-asema olisi ollut Ruukissa tai Vihannissa 50-70 km Oulusta etelään. Mutta vuonna 2016 olikin avattu Kempeleeseen "Oulun Pasila", jossa pysähtyi 4 pohjoiseen ja 4 etelään menevää junaa. Aloin jo kuvitella, olisiko Liminkaankin junayhteys?
.
Tulin Kempeleen keskustan taajama-alueelle, jossa minua hämmästytti pitkä rivi peräti 7-kerroksisia moderneja lamellitaloja puistokadun toisella puolella. Eri puolella oli liikerakennuksia. Alkoi vaikuttaa jo vähän kuin pikkukaupungilta, isommalta kuin vaikkapa Nivala, Haapajärvi, Oulainen tai Haapavesi.
.
Mitäh, maalaiskunnassa jo 18'000 asukasta ja suhteellinen kasvuvauhti maan suurin, ohi Keravan, Järvenpään, Vantaan ja Liedon. Elin aivan eri maailmassa, jossa kempeleläisiä olisi voinut olla ehkä 6000, tuskin 9000, kukaties 3000, kuten vielä vuonna 1961. Kempele oli ollut minulle vitsi Anna-Leena Härkösen kirjoista.
.
Jatkoin kävelyäni edelleen luoteeseen, kohti Oulunsaloa. Tulin risteykseen, josta poikkesin koilliseen katsomaan kotiseutumuseon (Kirkkotie 18) rakennuksia, jotka eivät näyttäneet kummemmilta kuin muissa vastaavissa maaseudun ulkomuseoissa.
.
Edelleen luoteessa oli Kempeleen vanhan puukirkon (1686, Matti Härmä) visusti aidattu tontti, jonka ympäri kiersin etsien pääsyä likelle, minkä estivät synkimmältä metsän puolelta yhä lumikinoksetkin. Jouduin kiertämään vastapäivään lähes täyden ympyrän lounaaseen, josta löytyi portti Kempeleen uudelle kirkolle (1993). Valkoinen moderni "Pyhän Kolminaisuuden Kirkko" on rakennettu tietoisesti myös portiksi polulle kohti vanhaa kirkkoa, joka oli tällä hetkellä aidattu työmaaksi remontin takia.
.
Kirkkojen suurkorttelin jälkeen seurasi kohta urheilu- ja liikuntakenttien suurkortteli. Korkeat reunavallit mahdollistivat näköalapaikkoja katsojille. Istuskelin itsekin vallin päällä penkillä klo 10, kirkonkellojen soidessa ja joidenkuiden urheillessa tai kuntoillessa kentillä.
.
Jatkoin tienviittojen opastamana edelleen luoteeseen, ohi pelikenttien, 816-tien viereistä kävelytietä kohti Oulunsaloa. Aiempien havumetsäisten taipaleiden jälkeen seurasi parin kilometrin peltotaival, jolla aurinko paahtoi vapaasti ja kunta vaihtui toiseksi. Peltolakeuden ja tien välissä oli vain harva lehtipuurivistö, jossa lintulaumat kuitenkin viihtyivät voimakkaasti viserrellen, peltojen ruokapaikan vieressä.
.
Oulunsalon puolella tulin neljän ison autotien risteykseen. Olin tulossa Kempeleestä 816-tietä joka jatkui luoteeseen kohti Hailuotoa (jonne olin kerran ajanutkin). Oikealle koilliseen lähti 815-tie kohti Oulua ja vasemmalle lounaaseen 815-tie kohti Oulun lentokenttää ja Oulunsalon keskustaa. Käännyin sinne vasemmalle.
.
Vietettyäni aikani Oulunsalossa palasin tuttua reittiä takaisin Kempeleelle Zeppelinin kirjastoon ja Zemppi-Areenalle, ohi Zimmarin, mutta näkemättä Zatelliittia - teollisuusaluetta.
.
***
.
Sunnuntaina kävelin Kempeleestä Oulun kaupunkiin ja takaisin. Tienviitat "14 km" houkuttelivat, mutta matka tuntui minusta pitemmältä. Vähän poikkeilin sivun sekä tarpeellisia että turhiakin mutkia.
.
Lähdin vähän Lidlin itäpuolelta tienhaarasta omakotipihojen reunustamaa tietä pohjoiseen. Välillä tien varsi oli metsäisempää. Alkuun oli useampiakin opasteviittoja, "Oulu" ja kilometrit sinne, mutta sellaiset loppuivat ja ilman karttaa jouduin arvailemaan ja päättelemään itse mitä teitä kulkisin.
.
Kokkokankaan pohjoispäässä oli tehty joitakin suurellisia tienrakennuksia, kaavoitettiinkohan uusia asuinalueita Suomen nopeimmin kasvavaan kuntaan? Epäröin uuden tien houkutusta idän kautta pohjoiseen, mutta kokeilin sittenkin vanhaa tietä lännempänä. Tällöin päädyin alittamaan Valtatie 4:n (E75) itäpuolelta länsipuolelle.
.
Väärälänperä. Pikkuteitä oli helppo suunnata pohjoiseen. Kunnanraja Kempele / Oulu. T-risteyksestä käännyin vasempaan ja kohta huomasin alittavani rautatien itäpuolelta länsipuolelle. Perävainio. Kuljin isompaa 847-tietä pohjoiseen, ylittäen Oulunsaloon vievän 815-tien risteyksen.
.
Oulunlahti oli nimeltään asuinalue, jossa Kempeleenlahti tuli esiin vasemmalle puolelleni (lännessä). Rautatie Ouluun näkyi välillä idässä oikealla. Rannan tuntumassa tontit olivat varmasti kalleimpia, sillä pientalot kasvoivat isommiksi ökyhuviloiksi! Poikkesin pikkutietä hetkeksi merenrantaan, jossa oli uimaranta. Rantamaisemaa näki myöhemmin jonkin verran puiden läpi tielle 847 asti.
.
Äimärautiossa viitottiin raviradalle. En muista oltiinko vielä siellä vai jo Limingantullissa, tai välissä, kun tien varteen ilmestyivät valtavat kaupparakennukset, Prisma ja muut! Oululaiset autoilivat sinne ostoksille.
.
Nuottasaari jäi minulle epämääräiseksi alueeksi, jossa en lähtenyt vielä länteen tavoittelemaan merta, vaan pyrin edelleen jatkamaan pohjoiseen kohti keskikaupunkia. Kulkemallani tiellä tulin kuitenkin isolle rakennettavalle korttelialueelle (pystytettäviä taloja ja työmaan sulkemia ja päällystettäviä teitä), jota kaaosta kiertääkseni poikkesin länteen.
.
Viistosti etuvasemmalle menevä puistokatu oli houkutteleva, joten seurasin sitä. Nähtävyytenä näin Ortodoksisen kirkon! Yllättäen tavoitin ruutukorttelisesta keskustasta tuttujen pitkien katujen lounaisia loppupäitä! Torikatu ja Aleksanterinkatu päättyivät! Niin kaukana lounaassa en ollut koskaan ennen käynyt!
.
Lännessä meren suunnalta tai lahden yli näkyi tehtaan savuja. Täällä Lounais-Oulussa näkyi olevan jäljellä tyylikäs vanha yhtenäisten kaupunkikorttelien ruudukon muodostama kaupunginosa. Oli sekä perinteisten puutalojen että sata vuotta vanhojen kivisten kerrostalojen pihoja.
.
Komean näköistä säilynyttä vanhaa kaupunkikuvaa Oulun laidalla! Mahtavaa urbaanisuutta Suomen oloissa. Kyllä mielestäni kannatti kävellä katsomaan! Kävelin saman reitin myös takaisin, Oulusta Kempeleen Zeppeliniin.
.
KEMPELE 10 54,8
K: Puukirkko 1686 Matti Härmä, Suomen 4. vanhin puukirkko
K: Kirkossa Mikael Toppeliuksen maalauksia 1786
K: Uusi P. Kolminaisuuden kirkko 1993
P: The Last Meter -veistos, Eino Romppainen
M: Kotiseutumuseo, Kirkkotie 18
L: Liminganlahden luonnonsuojelualue