torstai 17. kesäkuuta 2010

94. KAJAANI

Asukkaita 36 tuhatta (14683 vuonna 1961), EU-kannatus 43,9 % (1994)

Miksi? Keskiaikaisen linnan rauniot

Milloin? Torstaina 1.3.1984

Päämääränäni Kajaani lähdin junalla Kuopiosta yöllä klo 0:50. Ajoin ensin etelään Pieksämäelle klo 2:ksi, jossa vaihdoin takaisin Kuopion kautta edelleen pohjoiseen menevään junaan, voidakseni viettää enemmän lumisateista talviyötä sisällä junassa. Minulla oli VR:n lomalippu, viikon voimassa.

Kajaaniin saavuin klo 7:10. En ollut järin paljon nukkunut. Ylitin radan, väärä suunta taas kerran. Mutta puhelinkoppi löytyi (eli puhelinluettelon kartta), siltaa yli takaisin. Löysin tieni lumiseen Kajaaninlinnaan, jonka rauniomuurien sisään kätkeydyin syömään mätitahnaleipiä ja mustikkamehua. Autotiesilta ylittää luodon, jolla linna on. Jalkakäytävältä pääsee portaita alas linnan raunioihin.

Hain matkailutoimistosta esitteitä. KOP Keskusta, kaksi kassaa, odotusta, odotusta. Anttilan tavaratalo oli hyvin varusteltu. Jo klo 10:50 lähdin linja-autoasemalta keltaisella postiautolla kohti Puolankaa. Postibussiin tuli lyhytaikaisia matkustajia 2-3 kerrallaan, joitakin aikoja olin ainoa matkustaja. Kuljettajan lisäksi oli postiljooni, joka vauhdissa heitti maaseudulla postiniput tienvarren avosuisiin isoihin postilaatikoihin, kuljettajan vain hiukan hiljentäessä ja avatessa etuoven oikealle.

Kajaanista mielikuviksi jäivät kylmä joki voimalaitoksineen, linnan kivirauniot, hauskan pieni puinen raatihuone, ihmeellisen koristeellinen puukirkko, kylmiä moderneja laatikkoliiketaloja. Kävin runsaat 12 vuotta myöhemmin uudelleen, jolloin joen toiselle puolelle oli kohonnut komea kulttuurikeskus Kaukametsä.

KAJAANI 36 k 43,9 Kaup.1651 (r. Kajana)
K: Kajaanin nikkarityylinen puukirkko 1896 Jac. Ahrenberg, Pohjolankatu
K: Ortodoksinen kirkko 1959 Ilmari Ahonen, Sammonpuisto
K: Paltaniemen kuvakirkko 1726 J. Knubb, koristelu Em. Granberg
M: Kajaanin linnan rauniot Ämmäkosken-Koivukosken välisellä luodolla
M: Kainuun Museo, Asemakatu 4
M: Kajaanin Taidemuseo
R: Raatihuone 1831 C.L. Engel
R: Kulttuuri- ja kongressikeskus Kaukametsä
R: Työkeskus Kainula, kansalaisopisto 1957 Alvar Aalto
R: Paltaniemen kylämiljöö, museotie
P: Pietari Brahen patsas 1954 Yrjö Liipola, tori
P: Elias Lönnrotin patsas 1942 M. Oittinen, Rantapuisto
P: Eino Leinon patsas 1980 Nina Sailo, Rantapuisto
P: Jääkärimuistomerkki 1983 E. Seppänen
P: UKK-muistomerkki 'Suuri aika' 1990 Pekka Kauhanen
P: Tulevaisuus-patsas 1957 K. Kallio
L: Kaupunginlampi
N: Lehtikankaan näköalatorni
V: Kajaaninjoki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti