168. KUUSJOKI

Asukkaita 1 tuhat (2578 vuonna 1961), EU-kannatus 30,4 % (1994)

(Kuusjoki yhdistyi Saloon v. 2009 alusta, kuten 8 muutakin kuntaa)

Miksi? Maalaismaisemia

Milloin? Perjantaina 19.8.2016
.
Päämääränäni Kuusjoki ajoin elokuussa Onnibussilla 1,5 tuntia Helsingistä Salon ABC-Piihovin liittymään (n:o 15), jonne saavuttiin klo 10:10. Piihovilta kävelin ensin etelään Salon suuntaan, eli poispäin Kuusjoelta, kunnes poikkesin pellolle "Hautausmaan" tielle, joka vei vanhalle Perttelin hiekkatielle, jota lähdin takaisin pohjoiseen.
.
Vanhaa Perttelintietä varten on oma kapea siltansa Turun moottoritien ylitse. Tiesin tämän kaiken jo, paitsi kartasta, myös runsaan vuoden takaiselta elokuvamatkalta Salon "Bio Jännään", jolloin katselin ympäristöä Kuusjoen reissukin mielessäni.
.
Vanha tie seuraili etäisesti Uskelanjokea. Pian moottoritien jälkeen tulin risteykseen, jossa oli jatkettava joko talon pihapiirin läpi tietä Perttelin suuntaan tai käännyttävä vasemmalle Veitakkalantielle. Valitsin kokeeksi jälkimmäisen, ja onnekkaasti oikein.
.
Jonkin matkaa loivaan ylämäkeen noustuani saavuin etelästä valtatielle 52: Salo - Somero, jota seurasin pienen pätkän koilliseen, kunnes siltä erkani hiekkatie pohjoiseen Kuusjoen suuntaan. Tämän hiljaisen aution yksityistien varrella oli lato tai varasto, jonka ympärillä varoituskylttejä: "Oleskelu kielletty edesvastuun uhalla!"
.
Yksityistie päättyi parin kilometrin jälkeen päällystetylle autotielle 2407, jossa ohitseni kiiti toisinaan autojakin, mutta mahduin melko helposti kävelemään pientareen reunaa 7-8 kilometriä pohjoiseen. Tien varrella oli enimmäkseen peltoja, jonkin verran metsiä, ja melko usein talojen pihoja.
.
Maalla matkan etenemistä on mukava seurata postilaatikoihin ym. merkityistä talojen numeroista. Yksi numeroväli on keskimäärin 10 metriä, kymmenväli 100 metriä ja sadan numeron ero 1 kilometri. Kuljettuani vaikkapa talolta 248 talolle 332 olen edennyt noin 800 metriä, ja aikaakin on kulunut 8-10 minuuttia elämästäni.
.
Saavuin bensiiniasemalle Mäenalantien ja Impolantien risteykseen, josta viitta osoittaa itään 2 km Kuusjoelle, kirkonkylään. Bensapumpuissa lukee "Friberg 24 Automat", en ole semmoisesta ennen kuullutkaan! Vieressä kyltti mainostaa: "Sedik Ravintola Kebab Pizzeria 2 km" (nuoli itään). Miljöönä pari varastorakennuksen näköistä puolitoistakerroksista puutaloa, vihreä ja keltainen, edessään pari autoa.
.
Jatkan matkaani 2,3 km itään, metsätaipaletta ja peltoja. Kuntakeskuksen lähestyessä tien reunalle ilmestyy kävelytie tai jalkakäytävä ja sen varrelle on aseteltu penkkikin, jolla seniori-ikäinen pariskunta istuskelee. Saavun puukirkolle, keltaiseksi maalatulle, aidatulle, puiden ja pihan ympäröimälle, jonka valokuvaan ulkoa, kun sisälle en pääse.
.
Tien toisella puolella on sadan vuoden takaa tyylikäs keltainen kivitalo, jonka päätyyn on merkitty vuosiluku 1927. Seuraava rakennus kirkon vieressä on sekatyylinen harjakattoinen kaksikerroksinen "Kuusjoen palvelupiste", liekö entinen kunnatalo. Siellä majailee kirjasto, joka on auki vähän aikaa tiistaisin ja torstaisin, mutta nyt kesäaikaan pari viikkoa kokonaan suljettu. Ulkoseinällä käsin raapustettu teksti mainostaa yksinkertaisesti: "Kuusjokipäivä 14.8." - Olen tullut 5 päivää myöhässä.
.
Mustapartainen kesäasuinen mies kävelee jalkakäytävää ja tulee kysymään, olenko nähnyt pientä koiraa? "En ole." Hän kysäisee myös: "Kävelitkö tänne Salosta!" "Joo, tai moottoritieltä... Harrastan kesäisin kävelyä kunnista toisiin." "Näin autosta..." Samassa kuuluu haukahdus ja mies lähtee etsimään koiraa.
.
Mitä muuta Kuusjoella? Nauhakylä yhden tien varrella? Kirkon lisäksi Apteekki ja Osuuspankki, ei nähtävästi ruokakauppaa tai kioskia. Osuuspankin viereen on rakennettu pienoinen vehreä puisto, jossa penkkejä, tuoleja, koristesilta kuivan ojapainauman yli, kahden penkin kiikku, istutuksia sekä terävän pyramidin muotoinen lasivitriini, joka sisältää ryhmän paikallisen taiteilijan luomia pöllöhahmoja.
.
Kävelen pääkatua vielä pienen matkan itään, mutta huomaan taajama-alueen loppuvan, joten arvelen turhaksi edetä sinnepäin. Lähden pitkää tietä etelään kohti Pertteliä, 6,2 km valtatielle 52, vailla mieleen jääviä kohokohtia. Metsää, puita ja pientaloja, tavallista suomalaista maisemaa.
.
Joudun myöhemmin kulkemaan viitisen kilometriä valtatien 52 pientareella, mikä ei miellytä vilkkaan autoliikenteen ja jopa 100 km:n tuntivauhdin vuoksi, myös rekkojen ja kuorma-autojen sivuuttaessa minua. Henkilöautot tulevat usein viisi peräkkäin, sitten seuraa mukava tauko ennen uutta letkaa. Muutamat autot ohittelevat toisiaan. Olen ainoa ja viimeinen kävelijä, huomaan vuosi toisensa jälkeen.
.
Yllätyksekseni myös salolaisen Vainion Liikenteen linja-autoja kulkee usein, ehkä jopa puolen tunnin välein suuntaansa. En ollut vaivautunut tutkimaan joukkoliikennettä Salosta Kuusjoelle. Olin tottunut harvemmin asutuilla alueilla siihen, ettei pikkukuntiin ole enää reittejä.
.
Tienviitta "Pertteli kk 2 km" houkuttelee vasemmalle etelään rauhalliselle, mutkittelevalle asvalttitielle, jonka varrella peltomaisemia. Taajaman keskeltä en malta olla poikkeamatta vielä vähän matkaa etelään Perttelin keskiaikaista kivikirkkoa katsomaan.
.
KUUSJOKI 1 30,4
K: Puukirkko 1823
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastus' 1909 A. Såltin (1837-1916)
R: Kaupin linnan paikka Raatalassa
R: Iloniemen lasipruukin jäännökset
M: Pajamuseo
L: Käärmekuusi Ylijamalan maalla
L: Kurkelassa monihaarainen koivu ja suurkuuset
V: Nummijärvi Someron rajalla
H: Seurakunta itsenäistyi 1913 Perttelin kappelista