maanantai 21. kesäkuuta 2010

120. KEMIÖ

Asukkaita 3 tuhatta (5077 vuonna 1961), EU-kannatus 44,0 % (1994)

(Kemiö, Dragsfjärd ja Västanfjärd ovat yhdistyneet Kemiönsaaren kunnaksi vuoden 2009 alusta)

Miksi? Keskiaikainen kirkko. Vuorovesi.

Milloin? Maanantaina 9.8.1999

Helsingistä lähti klo 7:20 Vainion linja-auto Taalintehtaalle. Matkustajia oli tusina. Opiskelijatytöt lukivat kemiaa ja pohtivat: "Ulkomailla kannattaa jossakin vaiheessa opiskella". Pörröpää ajoi Veikkolasta Nummelan tienhaaraan. Vanha pariskunta halusi Hiidenvedelle, tyttö ja koira Saukkolaan ("Poikkean siellä Essolle", sanoi setämäinen kuljettaja). Lahnajärven pysähdyksen jälkeen ohjaajamme laski kuin matkaopas, että olivathan kaikki paikalla? Minä olin poikennut Lahnajärvellä Vesipuiston rannassa, kuljettaja ja jokunen muu kahvilassa.

Perniössä klo 9:45 - 10:05 ehdin melkein käydä kirkolla. Perniön linja-autoasemalla kohtasi peräti neljä Vainion bussia. "Onko tämä teidän pääpaikka?" uteli rouva.

"Eheii... Turussa... herrat Salossa. Ja tänään just Matka-Autot siirtyi Vainiolle, autojen ja kuljettajien määrä tuplaantuu, sadasta kahteensataan! On Tepolla tekemistä, että pysyy homma hanskassa..."

Kemiöön kertyi Helsingistä matkaa 140 km, Bussilomalipun lipukkeilla. Kangaskypäräpäinen "kylähullu" jäi jo Kemiön kirkolle, mutta minä jatkoin vielä 1,5 km linja-autoasemalle, jossa tarjolla aikataulut, pitseria, Matkahuolto tai -asiamies, K-kauppa Tomppa...

Vietin Kemiössä tunnin. Kävelin klo 10:35 ensin 15 minuuttia kirkolle, josta otin sisäkuviakin. Paluumatkalla kuvasin Erik Bryggmanin suunnitteleman Säästöpankkitalon vuodelta 1924, nykyisen Käräjätalon.

Klo 11:30 oli lähdössä Matka-Autojen (eikä odottamani Launokorven) bussi Sauvon kautta Turkuun. Ajoin seuraavaksi 24 markalla puoli tuntia ja 26 km Sauvoon.

KEMIÖ 3 44,0 (r. Kimito)
K: P. Andreaksen keskiaik. kivikirkko 1480 Petrus Murator de Kymitto
K: Maalauskoristelu Pietari Henrikinpojan koulukuntaa 1480-
K: Lehterikaiteen maalaukset (Kristus ja apostolit) 1822 G.W. Finnberg
K: Amos Andersonin ja F.G. Hedbergin haudat
K: Kirkkomaan harmaakiviaidan porttihuone 1796
K: Paarihuoneena entisen keskiaikaisen kellotapulin harmaakivinen alaosa
R: Muurin ulkopuolella harmaakivinen pitäjänmakasiini 1800-
M: Kotimuseo Vretan kylässä
M: Pronssikautiset hiidenkiukaat
M: Sagalundin kotiseutumuseo
V: Strömman kanava, vuorovesi-ilmiö!
V: Suomen suurin rannikkosaari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti