maanantai 28. kesäkuuta 2010

180. LAPINLAHTI

Asukkaita 8 tuhatta (10229 vuonna 1962), EU-kannatus 33,6 % (1994)
Varpaisjärvi on yhdistetty Lapinlahteen vuonna 2011.

Miksi? Juhani Ahon syntymäpaikka?

Milloin? Maanantaina 10.7.2017

Onnibus pysähtyy heinäkuisena maanantaina Lapinlahden kunnan eteläiseen tienristeykseen, Nesteen taukopaikan 'Matin ja Liisan aseman' kohdalle, 10 minuuttia aikataulustaan myöhässä klo 13:35. Olen ainoa Lapinlahdelle poistuva. Tien itäpuolella näkyy olevan mikroautorata ja pieni järvi.
.
Lapinlahden valtaväylä Asematie lähtee Matin ja Liisan asemalta luoteeseen, seuraten Kuopiosta Iisalmeen vievää junarataa itäpuolelta, kuten valtatie 5 seurasi rataa Siilinjärveltä alkaen. Nousen kuitenkin ensin lyhyitä rautaportaita ja jyrkkää mäkipolkua pienelle harjunpätkälle, joka erottaa Asematien ja valtatie viitosen.
.
Harju ei osoittaudukaan lyhyeksi pätkäksi, vaan näköjään jatkuu aina Lapinlahden kirkolle asti, kolmisen kilometriä. Katselen näköaloja itäkoilliseen, kaunista järvi- ja peltomaisemaa sekä harjun juurella puiden peittoon kätkeytyvää valtatietä. 'Paavon polku' viitannee kunnassa syntyneeseen Paavo Ruotsalaiseen.
.
Erilaatuisten kävelypolkujen lisäksi harjulle on laadittu kiekkogolf-rata maalikoreineen, heittopaikkoineen ja ohjeistuksineen. Hiihtolatupohjien risteyksiin on rakennettu puisia siltoja eli alikulkuja. Harjuun rajautuu alhaalla länsipuolella urheilukenttä koulun vieressä. Kaunis rakennus harjun huipulla lienee vesitorni. Pari-kolme kävelijää tulee vastaani aurinkoisena heinäkuun päivänä.
.
Laskeudun harjulta Oikopolku-nimiselle kestopäällystetylle tielle, joka kulkee suorana koillisen hautausmaan vierestä luoteeseen kohti kirkkoa. Pärinäpoika huristelee moottori remuten muutoin tyhjää asvalttitietä edestakaisin kaakkoon ja luoteeseen, tyttö vyöruusuna kiinni selässään.
.
Lapinlahden kaupallinen keskus on kauniin nikkarityylisen puukirkon (1880) liepeillä: ensin K-kauppa ja pikkuliikkeitä risteyksessä, sitten kirjasto isossa melko modernissa toimitalossa ja pihan kulmalla patsas. Kirkon jälkeen lännessä on veistoksella koristettu liikenneympyrä, josta tiet eroavat neljään pääilmansuuntaan, länteen siltaa junaradan yli kohti Taidemuseota ("500 metriä") ja kuvanveistäjä Eemil Halosen museota. Helteen uuvuttamana en jaksa lähteä kävelemään museoille asti.
.
Käyn viiden minuutin verran istumassa kirkossa. Ulko-oven lupaaman kameravalvonnan sijasta kirkkosalissa päivystää kesäapulaistyttö, joka tervehtii reippaasti ja seisoskelee esitepöydän luona pääoven vieressä odotellen. Alttaritaulun aiheena on 'Kristuksen kirkastuminen'.
.
Vanhahtavassa isossa maalaiskirjastossa ei näy jaossa Lapinlahden esitettä, jossa olisi kartta. Katselen keskustan karttaa vuoden 2013 puhelinluettelosta lehtisalissa. Paikallisen lehden 'Matti ja Liisa' tuoreimman numeron saa vain tiskiltä. "Varkauksia seurataan tehostetusti". Pikakoneella saa käyttää 15 minuuttia Internetiä.
.
Poistokirjoja on Lapinlahdellakin myynnissä 'kassillinen eurolla', kuten Pyhäjoella. Mistä lie muoti levinnyt maaseudulla, ei ole yhtä halpaa pääkaupunkiseudulla? Asiakkaiden kierrätyskirjojakin on pari hyllyllistä, mutta suomenkielinen VS Naipaul surkean rumassa kunnossa.
.
Liikenneympyrä lienee Lapinlahden keskus. Kirkko koillisessa, Osuuspankki ja kunnantalo kaakossa, S-Market lounaassa, silta radan yli luoteessa. Juhani Ahon tiellä S-Marketin eteläpuolella on lisää liikkeitä ja ensimmäinen kolmesta näkemästäni jalankulkijoiden tunnelista radan alitse länteen. Paikalliset joutilaat istuvat torin kulmalla.
.
Lapinlahti on kirjailija Juhani Ahon (1861-1921) syntymäpaikka. Olisiko syntymäpappila Juhani Ahon tien varrella, radan länsipuolella, en osaa lähteä etsimään. Maalaispariskunta 'Matti ja Liisa' ovat junaa ihmettelemään lähteneet 'Rautatien' (1884) päähenkilöt.
.
Kävelen Asematietä etelään. Itään eroaa kujanpätkiä, jotka päättyvät korkean harjun jyrkkään rinteeseen. Lännessä tontin verran vieressä kulkee junarata.
.
Lapinlahden vanha rautatieasema tulee vastaan monine vanhoine punaisine puisine sivurakennuksineen. Juna Iisalmeen myöhästyy: lähtöaika siirtyy puoli viidestä viiteen, mutta ensimmäinen junan odottaja saapuu jo neljältä. Asemarakennuksen ovessa lukee "ei lipunmyyntiä", ja seinällä mainostetaan kyltissä Hotellihuoneita vanhalla asemalla.
.
Linja-autoasema on juna-aseman eteläisenä naapurina. Kolme bussilaituria matkakohdekyltteineen. Linja-auto käväisee juuri pysähtymässä. Näin kolme odottajaa jo keskustan pysäkillä, ja kävellessäni ehdin nähdä kolme bussia ajamassa etelään ja yhden pohjoiseen, yhtenä liikennöitsijänä Kuopion Liikenne.
.
Kävelen Koulukujan lukiolle ja monitoimitalolle, koska jossakin pitäisi olla elokuvaesityksiä, Kino Siren. Kirjastossa nopealla Internet-haulla sain esiin vain helmikuisia ohjelmatietoja. Monarinkuja vie takaisin Asematielle ja sen varrella kokoontuu pelipukuisia urheilijoita kentällään.
.
Harjusta on eräässä kohdin paljastettu ruskean keltaisena loistava, esiin kaivettu irtohiekkarinne ja kentällä sen alapuolella on varastoitu sahanpurua korkeiksi keoiksi. Rautakettinki sulkee ajotien kentälle. 'Ensilumen' latureitti on myös rakennettu alhaalle harjun länsipuolelle. Viisivaunuinen juna kohti Kajaania ajaa ohi klo 17.
.
Katoksellisella pysäkillä Valtatie viiden ja Asematien risteyksen eteläpuolella seisoo henkilöauto ja ensimmäisiä bussin odottajia jo klo 17:10, kun perheenisä on tuomassa matkalle lähtevät äidin ja pari varhaisteiniä matkakasseineen. Minun jälkeeni katokseen tulee vielä nuorukainen ison repun kanssa. Onnibus saapuu 10 minuuttia aikataulustaan jäljessä vasta 17:35. Onneksi aikataulu on väljä ja Jyväskylään tullaan jo etuajassa 20:15.
.
LAPINLAHTI 8 33,6
K: Puukirkko 1880 A.F. Sjöström
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastuminen' 1931 Alvar Cawen
P: Sankaripatsas Eemil Halonen
P: Kunnalliskodin palossa kuolleiden hautaveistos 'Semper Excelsior'
K: Ortodoksikirkko
M: Eemil Halosen museo pappilan kivinavetassa
M: Lapinlahden taidekeskus, näyttelyitä
R: Linnansalmen talo, Eemil ja Pekka Halosen syntymäkoti
R: Väärnin pappila, Juhani Ahon syntymäkoti
R: Tölvänniemi, Paavo Ruotsalaisen syntymäpaikka
P: Herännäisyyden alkamisen muistokivi 1976 Telppäsniitty
V: Nerkoon kanava 1868
N: Väisälänmäen näkötorni 220 m
N: Haminanmäki
R: Portaanpään kristillinen kansanopisto
K: Alapitkän kyläkirkko 1970 Esko Laitinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti