118. KEMIJÄRVI

Asukkaita 11 tuhatta (5035 vuonna 1961), EU-kannatus 48,9 % (1994)

Miksi? Suomen pohjoisin kaupunki.

Milloin? Keskiviikkona 25.5.1994

Ostin Espoon asemalta VR:n kevättarjouksen, Super-alennuslipun (299 markkaa eli 50 euroa), jolla sai menopaluumatkan niin kauas kuin Suomessa junarataa riitti, enimmillään Kemijärvelle asti. Lipussa oli vieläpä poikkeamisoikeus matkan varrella, kerran mennessä ja kerran tullessa.

Lähdin reissuun maanantai-iltana ja palasin kotiin torstaina. Kävin yökävelyllä Seinäjoella. Leimautin konduktöörillä lippuni takapuolelle "poikkeamisen Vihantiin". Leima ja käsin kirjoitettu lyhennys VTI. Vietin tiistaipäivän Raahessa ja Lumijoella, yön kuljeskellen Oulussa, kunnes keskiviikkoaamuna klo 4:40 - 10:10 ajoin junalla Oulusta Kemijärvelle.

Myöhässä ollut juna pysähtyi paljon ennen Rovaniemeä erämaahan, keskelle Lapin surkeita soita. Tällöin hätääntynyt japanilainen turisti säntäsi matkalaukkuineen pitkin käytävää huudellen kysymystä: "ROVANIEMI? ROVANIEMI?" Maalaisjullikka hihkaisi neuvon: "Seuraava vasta Rovaniemi!" Kaksi rouvaa pohti ääneen, olisiko parempi sanoa: "Nästa platz Rovaniemi!" Japanilaismies palasi konduktöörin saattelemana takaisin vaunuun.

Juna saapuu lopulta pääteasemalleen Kemijärvelle 30 minuuttia myöhssä klo 10:10.
Pirtsakka tyttömatkustaja katselee ympärilleen etsivästi, poikaystävä ei olekaan vastassa? Tyttö painelee asemahalliin. Sallaan kulkeva bussi odottaa, jotkut ajavat sillä keskustaan.

Kierrän tietä aseman yläpuolelle, katselen näköalan, mutta palaankin vielä asemarakennukseen tutkimaan arkkitehtuuria ja aikatauluja. Tyttö ei ole siellä enää. Kaarran lähitienoolta kotiseutumuseon ja retkeilumajan.

Sitten kohti keskustaa. Syön leipää kävelytien penkillä. Honkamaja onkin kirjasto ja kulttuurikeskus, auki klo 11 alkaen. Joku saapuu autolla palauttamaan lainakirjoja.

Löydän aution hiekkarannan, jolla on kullanhuuhdontavälineistö, niiden leikkikaluversio lapsia varten. Syön lisää eväitä. Sitten kiertelen ympäri kaupunkia. Tie vie kohti tunturia. Luusuantie. Kävelytie kulkee pitkin kanavan tai joen rantaa, karua maata. Siltoja. Istumakatos. Hiekkateitä jotka palauttavat mieleeni 1960-luvun Helsingin Haagan kadunrakennustason. Miksi muualla onkaan levitetty asfalttia kaikkialle? Kookas 4-5-kerroksinen keltainen koulurakennus. Isoja kiviä on pinottu puiden väliin työmaalla, jokin (taide)teosko?

Käväisen kirkossa, jätän sinne raamatun tietokonehakuohjelman esitteen. Suntio tervehtii tullessaan sisään. Lopuksi pyörin liikekeskuksessa, jossa linja-autoasema ja eri kaupparyhmittymät, K-kauppa hienoin. Palautan kaksi parin markan palautuspulloa ja ostan pari kahden markan jogurttia sekä parin markan lakritsijäätelöpuikon ja pullollisen virvoitusjuomaa.

Oltuani Kemijärvellä lähes neljä tuntia halusin Rovaniemelle Pohjolan Liikenteen bussilla klo 14 - 15. Asemalaiturit 1-6. Kuljettaja oli ulkona, kolme matkustajaa nousi autoon odottamaan eli mies, nainen ja minä.

Ojensin kuskille rahastuskierroksella Bussilomalipun 100 km:n kupongin. Hän haki minulle erikseen kuitin. Bussi ei poikennut rautatieasemalla. Matkan varrelta nousi kyytiin koululaisia ja yksi ukko. Koulutaksinkuljettaja moikkasi, hänen autonsa odotti asiakasta sivutien risteyksessä.

Suora maantie laskeutui upeasti alaspäin. Autiutta ja tunturimaisemia. Poroja oli lauma tien laidassa ja kohta keskellä tietäkin! Ohitimme porot varovasti, niitä näkee Lapissa! Joskus harvoin näin jonkin talon tien laidassa ja eikös sitten joku koululainen jäänytkin pysäkille. Näin myös kauniita rantoja.

Torkahtelen välillä. Naismatkustaja juttelee kuskin kanssa, kertoo käyvänsä työmatkoilla Kemijärvellä. Ohitamme Joulupukin typerännäköisen Napapiirinmajan tehdasparakkeineen tai -myymälöineen. Muutamia sadepisaroita. Äiti ja tytär jäävät Rovaniemen keskustaan. Ajamme ohi linja-autoaseman, minä piippaan napista ja jään rautatieasemalle.

KEMIJÄRVI 11 k 48,9
K: Uusi rapattu tiilikirkko 1951 Bertel Liljeqvist
K: Alttaritaulu Aale Hakava, valaisimet ja sisämaalaukset A. Salmenlinna
K: Kellotapuli 1774 Heikki Väänänen
M: Kotiseutumuseo
P: Sankaripatsas 1956 K. Kallio
P: Hannes Gebhardin syntymäkodin muistomerkki 1949 K. Kallio, Rovaniementie
P: Patsas 'Aallottaret' Pekka Kontio, virastotalon edessä
L: Pyhätunturin kansallispuisto, tunturiselänne, huippukorkeus 540 m
L: Suomutunturi 408 m
V: Kemijoen silta, tunturi-vaara-vesistömaisema
V: Pöyliöjärvi, Kuumalampi, Kemijoki